Jep, jep. Peruutin juuri TM:n tilauksen, koska olen täysin kyllästynyt sähköautojuttuihin. Ja viime ajat koko lehti on ollut pelkkää sähköautoilua. Kuitenkin sähköpirssi vaatii yhä että 1) asut kaupungissa ja ajat vain muutaman korttelinmitan kerrallaan 2) omistat omakotitalon, jonka seinästä saat sähköä. Sen jälkeen voit liikkua uudella 100 000 euron sähkövatkaimella noin 400 km ja pienellä 35 000 vatkaimella 100-120 km, ajomukavuudesta tinkien. Kun nuo vanhenevat, akut lakkaavat varaamasta ym. et saa niiden arvosta edes puolta myytäessä. Et tietenkään, koska niiden arvo on niissä kuolleissa akuissa. Ja jos akkuteknologiaan tulee vika, uusiminen maksaa yhtä paljon kuin uuden sähköauton osto, paitsi että nyt vanhan autosi arvo on noin 100 euroa romuttamolla.
Niinpä sähköautohypetys pitäisi rajata samankaltaiseksi pienehkön piirin touhuiluksi kuin vanhat harrasteautot, superautot ja vastaavat. Vähän sopii joukkoon, - mutta ei niin, ettei muusta enää kirjoitetakaan. Eikä siten saa kunnon informaatiota uusista käyttökelpoisista polttomoottoriautoista.
@Lukija60496 kirjoitti:
Jep, jep. Peruutin juuri TM:n tilauksen, koska olen täysin kyllästynyt sähköautojuttuihin. Ja viime ajat koko lehti on ollut pelkkää sähköautoilua. Kuitenkin sähköpirssi vaatii yhä että 1) asut kaupungissa ja ajat vain muutaman korttelinmitan kerrallaan 2) omistat omakotitalon, jonka seinästä saat sähköä. Sen jälkeen voit liikkua uudella 100 000 euron sähkövatkaimella noin 400 km ja pienellä 35 000 vatkaimella 100-120 km, ajomukavuudesta tinkien. Kun nuo vanhenevat, akut lakkaavat varaamasta ym. et saa niiden arvosta edes puolta myytäessä. Et tietenkään, koska niiden arvo on niissä kuolleissa akuissa. Ja jos akkuteknologiaan tulee vika, uusiminen maksaa yhtä paljon kuin uuden sähköauton osto, paitsi että nyt vanhan autosi arvo on noin 100 euroa romuttamolla.
Itse asun kerrostalossa ja latausmahdollisuuksia minulla on paljon enemmän kuin tarpeeksi. Esim.VW ID.3:n hinnaksi hinnaston arvion mukaan isoimmalla 77 kWh akulla jää 40 000 euroon ja tuolla autolla range on jossain 400-600 kilometrin välillä olosuhteista ja käytöstä riippuen. Akkutakuuhan näissä on tyypillisesti kahdeksan vuotta. Tuossa iässä arvo alkaa olla jäänyt matkan varrelle jo mistä tahansa autosta. Sähköinen voimalinja tuo mukavuutta monessa suhteessa. Se on värinätön ja äänetön tarjoten paljon vääntöä heti alimmilta kierroksilta lähtien. Samoin lämmityslaite toimii sähköautossa mallikelpoisesti. Alan fokus ja raha on siirtymässä sähköautoihin. Ei kannata pelätä muutosta.
@Lukija60496 kirjoitti:
Jep, jep. Peruutin juuri TM:n tilauksen, koska olen täysin kyllästynyt sähköautojuttuihin. Ja viime ajat koko lehti on ollut pelkkää sähköautoilua. Kuitenkin sähköpirssi vaatii yhä että 1) asut kaupungissa ja ajat vain muutaman korttelinmitan kerrallaan 2) omistat omakotitalon, jonka seinästä saat sähköä. Sen jälkeen voit liikkua uudella 100 000 euron sähkövatkaimella noin 400 km ja pienellä 35 000 vatkaimella 100-120 km, ajomukavuudesta tinkien. Kun nuo vanhenevat, akut lakkaavat varaamasta ym. et saa niiden arvosta edes puolta myytäessä. Et tietenkään, koska niiden arvo on niissä kuolleissa akuissa. Ja jos akkuteknologiaan tulee vika, uusiminen maksaa yhtä paljon kuin uuden sähköauton osto, paitsi että nyt vanhan autosi arvo on noin 100 euroa romuttamolla.
Niinpä sähköautohypetys pitäisi rajata samankaltaiseksi pienehkön piirin touhuiluksi kuin vanhat harrasteautot, superautot ja vastaavat. Vähän sopii joukkoon, - mutta ei niin, ettei muusta enää kirjoitetakaan. Eikä siten saa kunnon informaatiota uusista käyttökelpoisista polttomoottoriautoista.
Ehkä kannattaisi lukea ja uskoa niitä juttuja, eikä jääräpäisesti kuvitella asioita. Lataushybridi ottaa yleensä virtaa vastaan aika hitaasti, eikä sitä kannata juuri latailla muualla kuin kotona tai töissä.
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Ja kuten NHB tuossa edellä kirjoittaa, sähköinen voimalinja on paljon polttista miellyttävämpi.
@M880 kirjoitti:
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Eipä näköjään näy tuo puhelimella laitettu tirskuva hymiö tässä tietsikan näytössä. (Tasan olisi ylimääräistä vaivaa ja paljon, jos pitäisi rueta kauppareissulla etsimään latauspaikkaa ja viettää kaupassa niin paljon aikaa, että auto ehtisi latautua riittävästi.)
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto. Tuolla ensimmäisellä tänä aamuna hitaahkon 80 ja 60 rajoituksia sisältäneen 11 km työmatkan ajalta mittarinäyttö 6,4 l/100km (Tie märkä, kirkas aurinko nousemassa, +5 °C). Sähköauto tai lataushybridi varmaan olisi tuohon matkaan oivallinen - kuluttaisi vain sähköä, eikä lataus tuottaisi mitään ongelmaa, kun virtaa saa kodin pistorasiasta (eikä tarvitse tehdä ylimääräistä kauppareissua saadakseen sitä autoon).
@M880 kirjoitti:
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Eipä näköjään näy tuo puhelimella laitettu tirskuva hymiö tässä tietsikan näytössä. (Tasan olisi ylimääräistä vaivaa ja paljon, jos pitäisi rueta kauppareissulla etsimään latauspaikkaa ja viettää kaupassa niin paljon aikaa, että auto ehtisi latautua riittävästi.)
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto. Tuolla ensimmäisellä tänä aamuna hitaahkon 80 ja 60 rajoituksia sisältäneen 11 km työmatkan ajalta mittarinäyttö 6,4 l/100km (Tie märkä, kirkas aurinko nousemassa, +5 °C). Sähköauto tai lataushybridi varmaan olisi tuohon matkaan oivallinen - kuluttaisi vain sähköä, eikä lataus tuottaisi mitään ongelmaa, kun virtaa saa kodin pistorasiasta (eikä tarvitse tehdä ylimääräistä kauppareissua saadakseen sitä autoon).
No jaa, tässä on varmasti paikkakunta- ja henkilökohtaisia eroja. Niissä (pääasiassa espoolaisissa) kaupoissa joissa minä käyn, olen käytännössä aina saanut auton lataukseen ihan ongelmitta. Lataushybridillä sen hyöty vain on pieni, kun se ottaa virtaa vastaan niin hitaasti, mutta sama latauspaikka se olisi sähköautollekin.
Keskimääräisellä ajolla tarkoitin sitä mikä on suomalaisen keskisuorite, eli 50km päivässä. Pari kauppareissua viikossa, niin virtaa pitäisi saada kasaan 175km edestä per kaupassakäynti, eli vajaat 40kwh. Ihan tehtävissä pitäisi olla.
@M880 kirjoitti:
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Eipä näköjään näy tuo puhelimella laitettu tirskuva hymiö tässä tietsikan näytössä. (Tasan olisi ylimääräistä vaivaa ja paljon, jos pitäisi rueta kauppareissulla etsimään latauspaikkaa ja viettää kaupassa niin paljon aikaa, että auto ehtisi latautua riittävästi.)
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto. Tuolla ensimmäisellä tänä aamuna hitaahkon 80 ja 60 rajoituksia sisältäneen 11 km työmatkan ajalta mittarinäyttö 6,4 l/100km (Tie märkä, kirkas aurinko nousemassa, +5 °C). Sähköauto tai lataushybridi varmaan olisi tuohon matkaan oivallinen - kuluttaisi vain sähköä, eikä lataus tuottaisi mitään ongelmaa, kun virtaa saa kodin pistorasiasta (eikä tarvitse tehdä ylimääräistä kauppareissua saadakseen sitä autoon).
No jaa, tässä on varmasti paikkakunta- ja henkilökohtaisia eroja. Niissä (pääasiassa espoolaisissa) kaupoissa joissa minä käyn, olen käytännössä aina saanut auton lataukseen ihan ongelmitta. Lataushybridillä sen hyöty vain on pieni, kun se ottaa virtaa vastaan niin hitaasti, mutta sama latauspaikka se olisi sähköautollekin.
Keskimääräisellä ajolla tarkoitin sitä mikä on suomalaisen keskisuorite, eli 50km päivässä. Pari kauppareissua viikossa, niin virtaa pitäisi saada kasaan 175km edestä per kaupassakäynti, eli vajaat 40kwh. Ihan tehtävissä pitäisi olla.
Täällä harvaan asutussa periferiassa liikkuu kyllä Tesloja ym. sähköautoja ja lataushybrideitäkin - ja jopa ID3 tuli viimeviikolla vastaan. Latauspaikat vain loistavat poissaolollaan kauppojen parkkipaikoilta - tai sitten ovat piilotettuna meiltä, jotka eivät niitä tarvitse. Onneksi kaikki, joilla on varaa sähköautoihin, asuvat omakotitalossa tai maatilalla joista kyllä saa sähköä vaivattomasti. Chevrolet Voltit ja Opel Amperat ovat myös lisääntyneet viimeaikoina reippaasti käytettynä vaihtoehtona. Aina ei tarvitse sähköautoilijankaan olla mikään "eko-vihreä" sillä tässä lähellä asuvalla Tesla-miehellä on sitten vastapainoksi moottoripyöränä Boss Hoss (tai ainakin oli vielä toissakesänä).
@M880 kirjoitti:
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Eipä näköjään näy tuo puhelimella laitettu tirskuva hymiö tässä tietsikan näytössä. (Tasan olisi ylimääräistä vaivaa ja paljon, jos pitäisi rueta kauppareissulla etsimään latauspaikkaa ja viettää kaupassa niin paljon aikaa, että auto ehtisi latautua riittävästi.)
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto. Tuolla ensimmäisellä tänä aamuna hitaahkon 80 ja 60 rajoituksia sisältäneen 11 km työmatkan ajalta mittarinäyttö 6,4 l/100km (Tie märkä, kirkas aurinko nousemassa, +5 °C). Sähköauto tai lataushybridi varmaan olisi tuohon matkaan oivallinen - kuluttaisi vain sähköä, eikä lataus tuottaisi mitään ongelmaa, kun virtaa saa kodin pistorasiasta (eikä tarvitse tehdä ylimääräistä kauppareissua saadakseen sitä autoon).
No jaa, tässä on varmasti paikkakunta- ja henkilökohtaisia eroja. Niissä (pääasiassa espoolaisissa) kaupoissa joissa minä käyn, olen käytännössä aina saanut auton lataukseen ihan ongelmitta. Lataushybridillä sen hyöty vain on pieni, kun se ottaa virtaa vastaan niin hitaasti, mutta sama latauspaikka se olisi sähköautollekin.
Yleensä latauspaikat ovat parhailla paikoilla ja jos jotakuta kiinnostaa laskea aikaa tai kaloreita, niin kumpaakaan tuossa lataukseen laittamisessa ei kulu ainakaan enempää kuin vähänkään etäämmältä kauppaa kävellessä. Eri kaupoissa käydessäni, olisi varmaan noin 90 prosenttia kerroista latausmahdollisuus. Lidlit, Cittarit, Prismat, Motonet, Stockmann ja kauppakeskukset kaikki tarjoavat latausmahdollisuuden. Lidlissä, Stockalla ja isoimmassa kauppakeskuksessa sähkö on tällä hetkellä ilmaista. Prismassa hinta on 16 eurosenttiä kilowattitunnilta ja Cittareiden aikapohjainen hinnoittelu karsii lataushybridikuskit pois.
Juu, on kait sellaisiakin taloyhtiöitä, jotka ovat ryhtyneet "sähkönjakeluasemiksi". Sääli vain heidän hoitovastikkeitaan. Mahtaa olla kallista. Vähän kuin ne taloyhtiöt joilla on uima-allas.
Kauppakeskuslatailu - en minä käytä kaupassakäyntiin tuntikausia. Olen melkein varmasti ulkona 40 minuutissa, tuntiin tarvitaan joku suurruuhka tms. Mutta mikäs siinä jos tykkää asua kaupassa. Siinähän se sähkölatauksen ja bensanhinnan ero kuittautuu, päivittäisillä pulla- ja kakkukahveilla siellä kaupassa. Ja inspiraatio-ostoksilla, kun olis sitä aikaa...
IS kirjoittaa juuri, että jos et ole tietyn verkon asiakas, maksat siirtohinnoista moninkertaisesti, että se siitä halpuudesta. Ja tuo on vasta alkua näissä hintojen nousuissa.
Ja se voimalinja juu: pieni sähköauto, tuollainen ID painaa 1500 kiloa. Sitten jäisellä kelillä se onkin melkoisen pitelemätön reki, jossain mukavassa alamäessä. Niin - no juu, voi se siellä kaupungin sähkölämmitteisillä kaduilla toimia.
@Lukija60496 kirjoitti:
Juu, on kait sellaisiakin taloyhtiöitä, jotka ovat ryhtyneet "sähkönjakeluasemiksi". Sääli vain heidän hoitovastikkeitaan. Mahtaa olla kallista. Vähän kuin ne taloyhtiöt joilla on uima-allas.
Kauppakeskuslatailu - en minä käytä kaupassakäyntiin tuntikausia. Olen melkein varmasti ulkona 40 minuutissa, tuntiin tarvitaan joku suurruuhka tms. Mutta mikäs siinä jos tykkää asua kaupassa. Siinähän se sähkölatauksen ja bensanhinnan ero kuittautuu, päivittäisillä pulla- ja kakkukahveilla siellä kaupassa. Ja inspiraatio-ostoksilla, kun olis sitä aikaa...
IS kirjoittaa juuri, että jos et ole tietyn verkon asiakas, maksat siirtohinnoista moninkertaisesti, että se siitä halpuudesta. Ja tuo on vasta alkua näissä hintojen nousuissa.
Ja se voimalinja juu: pieni sähköauto, tuollainen ID painaa 1500 kiloa. Sitten jäisellä kelillä se onkin melkoisen pitelemätön reki, jossain mukavassa alamäessä. Niin - no juu, voi se siellä kaupungin sähkölämmitteisillä kaduilla toimia.
Ei tuollaiset 11 ja 22 kilowatin seinäboksit ihmeitä maksa. Isommassa parkkihallissa ei näy yhtään missään varsinkin, kun homma on sähkön myymistä voitolla.
Minä ajan aika usein ytimessä asioidessani kauppakeskuksen parkkia, kun siellä on aina tilaa ja ensimmäinen tunti ilmaista parkkiaikaa. Hinnan, kustannuksen ja talvella myös lumitöiden kannalta hyvä vaihtoehto. Pullaa tai kahvia en käytä kotona tai kylillä.
Todellisuudessa IS taisi kertoa, että jos et ole jakelijan verkon asiakas, vaan erään toisen verkon asiakas, niin silloin joudut maksamaan kalliimman hinnan. Jokainen tietenkin voi maksaa aivan niin paljon kuin haluaa sähköstään, mutta itse valitsen kohtuuhintaisen tai ilmaisen sähkön. Jos nyt sinä haluat ladata kalleinta mahdollista sähköä, niin ei se muiden kustannuksia nosta.
1500 kiloa nyt on aika tyypillinen massa henkilöautolle. TM:n vuosien 2019 ja 2020 sähköautojen talvitestissä juurikin ne raskaimmat 1800-2600 kiloiset sähköautot ovat saaneet parhaat arvosanat hallittavuudesta talvella. Ajatus siitä, että 1500 kiloinen auto olisi talvella jotenkin hallitsematon massansa vuoksi, on tuore ajatus näiden muiden hassujen ennakkoluulojen seassa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto.
En minäkään maksaisi diesel-Skodan kyydistä noin paljoa. Oma tavoitteeni on ajaa noin kolmisen litraa alle saman näköistä bensa-autoa taloudellisisti ajavien kuskien keskikulutuksen.
@Lukija60496 kirjoitti:
Juu, on kait sellaisiakin taloyhtiöitä, jotka ovat ryhtyneet "sähkönjakeluasemiksi". Sääli vain heidän hoitovastikkeitaan.
Jos asumisen hinta ja valinnanvapaus ovat valintakriteerinä, silloin kaiken ylläpidon ulkopuolisille kaupallisille yrityksille ulkoistava As. Oy on lähtökohtaisesti väärä valinta.
@Lukija60496 kirjoitti:
Ja se voimalinja juu: pieni sähköauto, tuollainen ID painaa 1500 kiloa. Sitten jäisellä kelillä se onkin melkoisen pitelemätön reki, jossain mukavassa alamäessä. Niin - no juu, voi se siellä kaupungin sähkölämmitteisillä kaduilla toimia.
En osta tätä teoriaa, koska tonnivaakan mukaan kevyen kuskin kanssa 1900+ kg painava auto on lumisella ja jäisellä kelillä Enontekiön alapuolisen Suomen runsaslumisimmalla alueella mitä helpoin ja loogisin ajettava.
Siitä olen toki samaa mieltä, että talviajon ongelmat ovat usein taajamissa, jonne satunnaisesti satavaa lunta ei saada ihan hetkessä pois. Täällä missä lunta tulee koko talven isosti ei ole mitään ongelmaa vähän sähköautoa painavammallakaan.
Ja se voimalinja juu: pieni sähköauto, tuollainen ID painaa 1500 kiloa. Sitten jäisellä kelillä se onkin melkoisen pitelemätön reki, jossain mukavassa alamäessä. Niin - no juu, voi se siellä kaupungin sähkölämmitteisillä kaduilla toimia.
Ulkomitoiltaan ID3 on suunnilleen Golfin kokoluokkaa, sisätiloiltaan noin Passatin kokoinen (ulkomittoihin verrattuna pitkä akseliväli). Eli ei nyt mikään miniauto. Ja ID3 painaa 1500kg ja on liian painava? Golf painaa 1264kg, Passat painaa 1441kg. Onko tuossa 1441kg:n ja 1500kg:n välissä jokin maaginen raja? E-sarjan mersun paino lähtee 1600 kilosta, enkä kuule kenenkään kiroilevan kuinka painava se on.
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Jäi huomaamatta se, että tilaus piti lopettaa siksi, että jo 3-4 numeroa on sisältänyt pelkkää huom! pelkkää sähköautoilua, ja ennakkomainonnan mukaan seuraavassakin on taas sähköautoesittely. En tilaisi edes kirjallisuuslehteä, jos se esittelisi pelkkiä trillereitä. Enkä ruokalehteä jos se puhuisi pelkästään liharuuista tai pelkästään kasvisruuista.
Relevantti - siis olennainen asia? Silloin kun autokannasta alle 5 % on sähkövoimalla liikkuvia? Samalla logiikalla kannattajamäärältään 5 %:n poliittinen puolue on merkittävämpi kuin 24 % kannatuksen omaava puolue.
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Jäi huomaamatta se, että tilaus piti lopettaa siksi, että jo 3-4 numeroa on sisältänyt pelkkää huom! pelkkää sähköautoilua, ja ennakkomainonnan mukaan seuraavassakin on taas sähköautoesittely. En tilaisi edes kirjallisuuslehteä, jos se esittelisi pelkkiä trillereitä. Enkä ruokalehteä jos se puhuisi pelkästään liharuuista tai pelkästään kasvisruuista.
Relevantti - siis olennainen asia? Silloin kun autokannasta alle 5 % on sähkövoimalla liikkuvia? Samalla logiikalla kannattajamäärältään 5 %:n poliittinen puolue on merkittävämpi kuin 24 % kannatuksen omaava puolue.
Kannattaa ottaa huomioon, että TM testaa nimenomaan uusia autoja eikä juuri yhtään niitä, jotka liikkuvat maantiellä. Joku voisi perustella yhtä hyvin TM tilauksen perumisen sillä, ettei siellä testata sitä vuosimallin 1987 Corollaa.
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Jäi huomaamatta se, että tilaus piti lopettaa siksi, että jo 3-4 numeroa on sisältänyt pelkkää huom! pelkkää sähköautoilua, ja ennakkomainonnan mukaan seuraavassakin on taas sähköautoesittely. En tilaisi edes kirjallisuuslehteä, jos se esittelisi pelkkiä trillereitä. Enkä ruokalehteä jos se puhuisi pelkästään liharuuista tai pelkästään kasvisruuista.
Relevantti - siis olennainen asia? Silloin kun autokannasta alle 5 % on sähkövoimalla liikkuvia? Samalla logiikalla kannattajamäärältään 5 %:n poliittinen puolue on merkittävämpi kuin 24 % kannatuksen omaava puolue.
Yhteensä latausautojen osuus oli elokuussa peräti 17,2% kaikista uusien autojen ensirekisteröinneistä ja koko vuodenkin myydyistä 15,8 %.
Esim latausautoja rekisteröitiin tänä vuonna elokuun loppuun mennessä enemmän määrällisesti kuin uusia dieseleitä.
On tainnut kaikki muukin lukeminen jäädä väliin. Ei TM:n tarkoitus ole testailla vaihtoautovalikoimaa erikseen jokaiselle henkilölle.
Kannattaa ottaa huomioon, että TM testaa nimenomaan uusia autoja eikä juuri yhtään niitä, jotka liikkuvat maantiellä. Joku voisi perustella yhtä hyvin TM tilauksen perumisen sillä, ettei siellä testata sitä vuosimallin 1987 Corollaa.
Juu - ja ruokalehti voi lopettaa perunaruokien esittelyn, koska perunaa on ollut käytössä 1700-luvulta asti.
On tainnut kaikki muukin lukeminen jäädä väliin. Ei TM:n tarkoitus ole testailla vaihtoautovalikoimaa erikseen jokaiselle henkilölle.
No ei todellakaan ole - moni muu asia kyllä, some esimerkiksi jää sivuun, mutta ei lukeminen. Mutta siksipä osaankin arvostella, milloin luettu aines muuttuu yksipuoliseksi. Tai milloin suorastaan propagandistiseksi. Suosittelen että sinäkin luet vielä vähän enemmän.
Reilu puolitoista vuotta ja 30000km takana sähköllä ajelua. Onhan se kivaa ja helppoa arkiajossa eli kotona ladaten ja ajelua nurkissa jolloin ei tarvitse laturilla viettää aikaa. Ja pääsääntöisesti pitemmät matkatkin sujuu kohtuullisesti lataukset suunnitellen, ainakin 5. tiestä länteen. Vaan sitten kun alkaa tökkimään niin tulee tekniikan viimeinen sana mieleen eli kirosana kun tekniikan toiseksi viimeinen sana pettää. Nyt parit kerrat tänä syksynä tökännyt. Eka kerran auto ei suostunut lataamaan joten yhteys tiepalveluun ja auto lavetilla verstaalle. Hyvin sinäänsä toimi kun vuokra-auto saatiin tilalle alle tunnissa vaikka sunnuntaina tapahtui. Pikku vika, helppo korjata eli joku maadoitusjohto oli kuulemma löysällä. No näitä sattuu myös ICE autoille joten sinäänsä ei ihmeellinen juttu. Toinen kerta kun perjantaina tulin Tampereelta. Meinasin ensiksi Lielahden Lidlillä ladata sen verran että kotia olisin päässyt mutta siinä oli Outlander imuttamassa pikkuakkuaan täyteen pikalatauksessa. No ei se mitään, onhan reitillä latureita, onhan. Patalahdella meinasin sitten pysähtyä sopivasti puolimatkassa mutta appi näytti että CCS pois pelistä joten kurvasin edelliseen eli Orituvalle. Eipä onnistunut sielläkään vaikka kaiiki näytti olevan kunnossa. Aspakin resetoi laturin pariinkin otteeseen etänä mutta ei onnistunut. Joten vaihtoehto istua pitkään type-2 laturilla tai himmailla Jyväskylään. Power Cruise Control appilla näytti että onnistuisi jos 88km nopeutta pitäisi jolloin pari wattia akussa jäljellä Jyväskylän K-Laturille saavuttaessa. Tuo PCC appi tosiaan ennustaa reaaliajassa kulutuksen mukaan kohteessa olevan lataustilan ja kun vauhti nousi 100km/h kieppeille niin näki miten kilowatit pieneni lähelle nollaa. 80km/h vauhdilla taas kW:t lisääntyi. K-laturille onneksi saavuin sopivan ajoissa ennen kuin iltapäivän ryysis alkoi sillä 5 minuutin päästä oli toinenkin pikalaturi varattu ja tuon puolen tunnin ajan mitä siinä latailin niin 3 autoa siinä kävi katsomassa josko pääsisi lataamaan. Jyväskylän kuudesta pikalaturista kun 3 oli nurin. Latausta odotellessa kävin läpi sähköpostit ja sillä oli viesti uudesta Velar PHEV:stä. Pisti ajattelemaan jos latausinfra ei merkittävästi parane täällä "periferiassa" seuraavan parin vuoden aikana niin pitäisikö vaihtaa takaisin lataushybridiin. Tai sitten ajella vanhalla "kakkosautolla" pitemmät matkat. Juuri Lapissa tuli käytyä ja oikein mukavaahan se oli. Tosin kusematta ei sinne Lappiin päässyt kun Iissä pysähdyttiin eka kertaa. Takaisin ajeltiin Kuusamon kautta yhdellä tankillisella, sähköautolla olisi pitänyt jäädä sinne yöksi lataamaan kun akulla ei olisi päässyt Kajaaniin asti josta ensimmäinen pikalaturi löytyy 5-tiellä. No lomamatkailuunhan se sopisi. Eikä tuo 15 vuotta vanha bensamoottorin voimalinja juuri sen huonompi ole, varsinkin kun moottorina 4,2L remmiahdettu V8 ja ZF:n automaattilaatikko, ihan yhtä vaivatonta ja helppoa samantehoiseen sähköautoon verrattuna. Ainut on ohitukseen lähdössä parin silmänräpäyksen viive kun laatikko hakee pienempää, muuten mennään tasaisesti väännöllä. Pari tankillista paloi bensaa eli 190€ meni siihen. Sähköllä tuohon reissuun kaupallisilla latureilla arvioni mukaan olisi mennyt 80-90€ plus yksi yöpyminen matkalla n. 90€ joten samoihin hintoihin olisi mennyt. Aikaa noihin latauksiin olisi 4-5 tuntia extraa.
Koko Suomen liikennettä odottavan päästömurroksen näkökulmasta kiintoisaa on sekin, että selvityksessä on mukana myös kokonaan nollapäästöisten ajoneuvojen vyöhyke.
Se tarkoittaisi toteutuessaan käytännössä vain sähköautoille sekä kävelylle ja pyöräilylle sallittuja alueita, joissa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot eivät olisi välttämättä lainkaan sallittuja edes jakelu- ja muussa ammattiliikenteessä.
Mitsubishi kehnoin, Audi paras – Näin paljon sähköautojen ja lataushybridimallien ajoakut hiipuvat vuodessa
Sähköautojen ja lataushybridien yleistyessä on keskusteltu paljon ajoakuista. Suuresti toisistaan eroavia mielipiteitä on esitetty esimerkiksi siitä, kuinka paljon ajoakut menettävät käytössä kapasiteettiaan.
Kanadalaisyhtiö Geotab on tutkimuksessaan todennut, että sähköisen linjan henkilöautojen akun kyvyt laskevat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Geotab kuitenkin muistuttaa, että monet tekijät vaikuttavat kapasiteetin kutistumiseen. Siksi samanlainen akku voi eri autoissa menettää kapasiteettiaan eri tavalla muun muassa sen mukaan, millaisia ajomäärät ja auton ylläpito ovat.
Volkswagen kertoi äskettäin ID.4-mallin julkaisun yhteydessä, että litiumioniakulle taataan vähintään 70 prosentin kyvyt kahdeksan vuoden / 160 000 ajokilometrin jälkeen. Se kuvastaa monien muidenkin valmistajien näkemystä nykyakuista.
Geotab sanoo, ettei se mielellään julkaise autojen mallikohtaisia tilastoja akun kapasiteetin menetyksestä. Yrityksen mukaan sen tietokanta on kuitenkin jo niin laaja, että tiedot ensimmäisen vuoden jälkeen kirjatuista miinuksista ovat julkaisukelpoiset.
Kanadalaisyhtiön mukaan ensimmäisenä käyttövuotena eniten kapasiteettia katosi Mitshubishi Outlander PHEV:n ajoakusta. Pudotusta ensimmäisen vuoden aikana oli keskimäärin 4,1 prosenttia. Toiseksi eniten kykyä katosi Kia Niro PHEV:n akuista (3,5 %). Suomessa tutuista automalleista suuriin kapasiteetin menettäjiin kuuluivat myös Toyota Prius Primen, Volkswagen e-Golfin ja Kia Soul EV:n akut.
Ensimmäisen vuoden aikana parhaiten ovat kapasiteettiaan säilyttäneet vuosimallin Audi A3 Sportback e-tronin akut. Niistä on kadonnut keskimäärin vain 0,3 prosenttia alkuperäisestä.
Seuraavaksi parhaat akkutehon säilyttäjät ovat Tesla Model 3, Tesla Model X, Nissan Leaf ja BMW i3. Kaikki nämä mallit menettivät ensimmäisenä vuotena keskimäärin alle prosentin akun kapasiteetista.
Outlanderin akun hiipumiselle looginen selitys olisi ainakin plugarille harvinainen pikalatausmahdollisuus ja se, että niitä myös näkee paljon pikalatausasemilla. Jos suhteellisen pientä akkua ladataan usein suurilla tehoilla ja vielä tyhjästä täyteen asti, ei ole ihme, jos kapasiteetti kärsii aikaa myöten.
Muista plugareista en osaa sanoa, mutta omalla nelivuotiaalla ja yli 86 tkm ajetulla 330e:llä pääsen edelleen optimioloissa pelkkää sähköajoa reilut 40 km n. 6 kWh:n akkukapasiteetilla.
"Tulevaisuuden katumaasturi" mykistää Pekingin autonäyttelyssä – kuinka pitkälle teknologian voi autossa viedä?
Täyssähköinen katumaasturi HiPhi X on monin tavoin erikoisen näköinen ja oloinen auto.
Autossa on 562 sensoria.
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
Deutsche Bankin analyytikko Edison Yu uskoo, että kiinalainen sähköautojen valmistaja NIO nousee tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä sähköautomarkkinoiden ykköseksi – kyllä, jopa ohi Teslan.
TEKSTI
Tuulilasin toimitus
KUVAT
NIO
Yu analysoi kollegoineen automarkkinoita. Vaikka NIO ei vielä herätä isoja tunteita, sen tulevaisuutta pidetään valoisana.
”Vielä toistaiseksi NIO ei nauti samanlaista uskottavuutta ja luottamusta kuin vaikkapa Tesla ja saksalaiset premium-brändit, ei edes Kiinassa. Näemme silti merkkejä siitä, että kuluttajat ovat alkaneet mieltää NIO:n yhä enemmän korkealaatuiseksi ja korkean teknologian brändiksi”, Yu sanoi Barrons.comin mukaan.
J.D. Power on tehnyt pitkään tutkimuksia uusien autojen vikatiheydestä. Siinä tutkitaan, kuinka paljon uusiin autoihin on tullut vikoja ensimmäisten käyttökuukausien aikana. NIO on pärjännyt vertailussa jopa hämmästyttävän hyvin ja kepittänyt vikatilastoissa jopa Teslan ja Geelyn.
”Ne, jotka NIO:n omistavat, ovat olleet siihen erittäin tyytyväisiä, jopa tyytyväisempiä kuin Mercedeksen ja BMW:n omistajat keskimäärin. Meillä on sellainen näkemys, että NIO:lla on mahdollisuus tulevaisuudessa ottaa todella merkittävä siivu premium-sähköautojen markkinoista, miksi ei jopa ykköspaikka”, Yu uskoo.
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Veikkaisin että n. 340km päähän.
Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Näissä on kyllä tarpeet aika henkilökohtaisia, en minä sanonut että tämä riittää sinun tarpeisiisi, sanoin että se (huippumalli yli 500km range) riittää minun tarpeisiini hyvin. Ja riittäisi varsin hyvin tuo pienempikin versio. En ole IKINÄ vetänyt kärryä talvella kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kerrallaan, ja kesälläkin ehkä 2 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana.
Viimeisen viikon aikana lataushybridin 10kwh akku riitti kattamaan 70% kilometreistäni kun latasin sen joka yö.
Jep, jep. Peruutin juuri TM:n tilauksen, koska olen täysin kyllästynyt sähköautojuttuihin. Ja viime ajat koko lehti on ollut pelkkää sähköautoilua. Kuitenkin sähköpirssi vaatii yhä että 1) asut kaupungissa ja ajat vain muutaman korttelinmitan kerrallaan 2) omistat omakotitalon, jonka seinästä saat sähköä. Sen jälkeen voit liikkua uudella 100 000 euron sähkövatkaimella noin 400 km ja pienellä 35 000 vatkaimella 100-120 km, ajomukavuudesta tinkien. Kun nuo vanhenevat, akut lakkaavat varaamasta ym. et saa niiden arvosta edes puolta myytäessä. Et tietenkään, koska niiden arvo on niissä kuolleissa akuissa. Ja jos akkuteknologiaan tulee vika, uusiminen maksaa yhtä paljon kuin uuden sähköauton osto, paitsi että nyt vanhan autosi arvo on noin 100 euroa romuttamolla.
Niinpä sähköautohypetys pitäisi rajata samankaltaiseksi pienehkön piirin touhuiluksi kuin vanhat harrasteautot, superautot ja vastaavat. Vähän sopii joukkoon, - mutta ei niin, ettei muusta enää kirjoitetakaan. Eikä siten saa kunnon informaatiota uusista käyttökelpoisista polttomoottoriautoista.
Itse asun kerrostalossa ja latausmahdollisuuksia minulla on paljon enemmän kuin tarpeeksi. Esim.VW ID.3:n hinnaksi hinnaston arvion mukaan isoimmalla 77 kWh akulla jää 40 000 euroon ja tuolla autolla range on jossain 400-600 kilometrin välillä olosuhteista ja käytöstä riippuen. Akkutakuuhan näissä on tyypillisesti kahdeksan vuotta. Tuossa iässä arvo alkaa olla jäänyt matkan varrelle jo mistä tahansa autosta. Sähköinen voimalinja tuo mukavuutta monessa suhteessa. Se on värinätön ja äänetön tarjoten paljon vääntöä heti alimmilta kierroksilta lähtien. Samoin lämmityslaite toimii sähköautossa mallikelpoisesti. Alan fokus ja raha on siirtymässä sähköautoihin. Ei kannata pelätä muutosta.
Erositko myös kirkosta?
Ehkä kannattaisi lukea ja uskoa niitä juttuja, eikä jääräpäisesti kuvitella asioita. Lataushybridi ottaa yleensä virtaa vastaan aika hitaasti, eikä sitä kannata juuri latailla muualla kuin kotona tai töissä.
Keskimääräiseen käyttöön sähköauton saa ladattua kauppareissujen yhteydessä ilman ylimääräistä vaivaa.
Ja kuten NHB tuossa edellä kirjoittaa, sähköinen voimalinja on paljon polttista miellyttävämpi.
🤭
Eipä näköjään näy tuo puhelimella laitettu tirskuva hymiö tässä tietsikan näytössä. (Tasan olisi ylimääräistä vaivaa ja paljon, jos pitäisi rueta kauppareissulla etsimään latauspaikkaa ja viettää kaupassa niin paljon aikaa, että auto ehtisi latautua riittävästi.)
Ps. Nyt on tullut (jo) se vuodenaika, jolloin viileinä aamuina lyhyehköillä matkoilla (alle 10 km) kylmänä käynnistetty "itselataava hybridi" tai "Webastollinen TDI-DSG" vie ihan saman verran polttoainetta, kuin aivan tavallinen bensa-auto. Tuolla ensimmäisellä tänä aamuna hitaahkon 80 ja 60 rajoituksia sisältäneen 11 km työmatkan ajalta mittarinäyttö 6,4 l/100km (Tie märkä, kirkas aurinko nousemassa, +5 °C). Sähköauto tai lataushybridi varmaan olisi tuohon matkaan oivallinen - kuluttaisi vain sähköä, eikä lataus tuottaisi mitään ongelmaa, kun virtaa saa kodin pistorasiasta (eikä tarvitse tehdä ylimääräistä kauppareissua saadakseen sitä autoon).
No jaa, tässä on varmasti paikkakunta- ja henkilökohtaisia eroja. Niissä (pääasiassa espoolaisissa) kaupoissa joissa minä käyn, olen käytännössä aina saanut auton lataukseen ihan ongelmitta. Lataushybridillä sen hyöty vain on pieni, kun se ottaa virtaa vastaan niin hitaasti, mutta sama latauspaikka se olisi sähköautollekin.
Keskimääräisellä ajolla tarkoitin sitä mikä on suomalaisen keskisuorite, eli 50km päivässä. Pari kauppareissua viikossa, niin virtaa pitäisi saada kasaan 175km edestä per kaupassakäynti, eli vajaat 40kwh. Ihan tehtävissä pitäisi olla.
Täällä harvaan asutussa periferiassa liikkuu kyllä Tesloja ym. sähköautoja ja lataushybrideitäkin - ja jopa ID3 tuli viimeviikolla vastaan. Latauspaikat vain loistavat poissaolollaan kauppojen parkkipaikoilta - tai sitten ovat piilotettuna meiltä, jotka eivät niitä tarvitse. Onneksi kaikki, joilla on varaa sähköautoihin, asuvat omakotitalossa tai maatilalla joista kyllä saa sähköä vaivattomasti. Chevrolet Voltit ja Opel Amperat ovat myös lisääntyneet viimeaikoina reippaasti käytettynä vaihtoehtona. Aina ei tarvitse sähköautoilijankaan olla mikään "eko-vihreä" sillä tässä lähellä asuvalla Tesla-miehellä on sitten vastapainoksi moottoripyöränä Boss Hoss (tai ainakin oli vielä toissakesänä).
Yleensä latauspaikat ovat parhailla paikoilla ja jos jotakuta kiinnostaa laskea aikaa tai kaloreita, niin kumpaakaan tuossa lataukseen laittamisessa ei kulu ainakaan enempää kuin vähänkään etäämmältä kauppaa kävellessä. Eri kaupoissa käydessäni, olisi varmaan noin 90 prosenttia kerroista latausmahdollisuus. Lidlit, Cittarit, Prismat, Motonet, Stockmann ja kauppakeskukset kaikki tarjoavat latausmahdollisuuden. Lidlissä, Stockalla ja isoimmassa kauppakeskuksessa sähkö on tällä hetkellä ilmaista. Prismassa hinta on 16 eurosenttiä kilowattitunnilta ja Cittareiden aikapohjainen hinnoittelu karsii lataushybridikuskit pois.
Juu, on kait sellaisiakin taloyhtiöitä, jotka ovat ryhtyneet "sähkönjakeluasemiksi". Sääli vain heidän hoitovastikkeitaan. Mahtaa olla kallista. Vähän kuin ne taloyhtiöt joilla on uima-allas.
Kauppakeskuslatailu - en minä käytä kaupassakäyntiin tuntikausia. Olen melkein varmasti ulkona 40 minuutissa, tuntiin tarvitaan joku suurruuhka tms. Mutta mikäs siinä jos tykkää asua kaupassa. Siinähän se sähkölatauksen ja bensanhinnan ero kuittautuu, päivittäisillä pulla- ja kakkukahveilla siellä kaupassa. Ja inspiraatio-ostoksilla, kun olis sitä aikaa...
IS kirjoittaa juuri, että jos et ole tietyn verkon asiakas, maksat siirtohinnoista moninkertaisesti, että se siitä halpuudesta. Ja tuo on vasta alkua näissä hintojen nousuissa.
Ja se voimalinja juu: pieni sähköauto, tuollainen ID painaa 1500 kiloa. Sitten jäisellä kelillä se onkin melkoisen pitelemätön reki, jossain mukavassa alamäessä. Niin - no juu, voi se siellä kaupungin sähkölämmitteisillä kaduilla toimia.
Ei tuollaiset 11 ja 22 kilowatin seinäboksit ihmeitä maksa. Isommassa parkkihallissa ei näy yhtään missään varsinkin, kun homma on sähkön myymistä voitolla.
Minä ajan aika usein ytimessä asioidessani kauppakeskuksen parkkia, kun siellä on aina tilaa ja ensimmäinen tunti ilmaista parkkiaikaa. Hinnan, kustannuksen ja talvella myös lumitöiden kannalta hyvä vaihtoehto. Pullaa tai kahvia en käytä kotona tai kylillä.
Todellisuudessa IS taisi kertoa, että jos et ole jakelijan verkon asiakas, vaan erään toisen verkon asiakas, niin silloin joudut maksamaan kalliimman hinnan. Jokainen tietenkin voi maksaa aivan niin paljon kuin haluaa sähköstään, mutta itse valitsen kohtuuhintaisen tai ilmaisen sähkön. Jos nyt sinä haluat ladata kalleinta mahdollista sähköä, niin ei se muiden kustannuksia nosta.
1500 kiloa nyt on aika tyypillinen massa henkilöautolle. TM:n vuosien 2019 ja 2020 sähköautojen talvitestissä juurikin ne raskaimmat 1800-2600 kiloiset sähköautot ovat saaneet parhaat arvosanat hallittavuudesta talvella. Ajatus siitä, että 1500 kiloinen auto olisi talvella jotenkin hallitsematon massansa vuoksi, on tuore ajatus näiden muiden hassujen ennakkoluulojen seassa.
En minäkään maksaisi diesel-Skodan kyydistä noin paljoa. Oma tavoitteeni on ajaa noin kolmisen litraa alle saman näköistä bensa-autoa taloudellisisti ajavien kuskien keskikulutuksen.
Jos asumisen hinta ja valinnanvapaus ovat valintakriteerinä, silloin kaiken ylläpidon ulkopuolisille kaupallisille yrityksille ulkoistava As. Oy on lähtökohtaisesti väärä valinta.
En osta tätä teoriaa, koska tonnivaakan mukaan kevyen kuskin kanssa 1900+ kg painava auto on lumisella ja jäisellä kelillä Enontekiön alapuolisen Suomen runsaslumisimmalla alueella mitä helpoin ja loogisin ajettava.
Siitä olen toki samaa mieltä, että talviajon ongelmat ovat usein taajamissa, jonne satunnaisesti satavaa lunta ei saada ihan hetkessä pois. Täällä missä lunta tulee koko talven isosti ei ole mitään ongelmaa vähän sähköautoa painavammallakaan.
Ulkomitoiltaan ID3 on suunnilleen Golfin kokoluokkaa, sisätiloiltaan noin Passatin kokoinen (ulkomittoihin verrattuna pitkä akseliväli). Eli ei nyt mikään miniauto. Ja ID3 painaa 1500kg ja on liian painava? Golf painaa 1264kg, Passat painaa 1441kg. Onko tuossa 1441kg:n ja 1500kg:n välissä jokin maaginen raja? E-sarjan mersun paino lähtee 1600 kilosta, enkä kuule kenenkään kiroilevan kuinka painava se on.
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Jäi huomaamatta se, että tilaus piti lopettaa siksi, että jo 3-4 numeroa on sisältänyt pelkkää huom! pelkkää sähköautoilua, ja ennakkomainonnan mukaan seuraavassakin on taas sähköautoesittely. En tilaisi edes kirjallisuuslehteä, jos se esittelisi pelkkiä trillereitä. Enkä ruokalehteä jos se puhuisi pelkästään liharuuista tai pelkästään kasvisruuista.
Relevantti - siis olennainen asia? Silloin kun autokannasta alle 5 % on sähkövoimalla liikkuvia? Samalla logiikalla kannattajamäärältään 5 %:n poliittinen puolue on merkittävämpi kuin 24 % kannatuksen omaava puolue.
Kannattaa ottaa huomioon, että TM testaa nimenomaan uusia autoja eikä juuri yhtään niitä, jotka liikkuvat maantiellä. Joku voisi perustella yhtä hyvin TM tilauksen perumisen sillä, ettei siellä testata sitä vuosimallin 1987 Corollaa.
Yhteensä latausautojen osuus oli elokuussa peräti 17,2% kaikista uusien autojen ensirekisteröinneistä ja koko vuodenkin myydyistä 15,8 %.
Esim latausautoja rekisteröitiin tänä vuonna elokuun loppuun mennessä enemmän määrällisesti kuin uusia dieseleitä.
On tainnut kaikki muukin lukeminen jäädä väliin. Ei TM:n tarkoitus ole testailla vaihtoautovalikoimaa erikseen jokaiselle henkilölle.
Juu - ja ruokalehti voi lopettaa perunaruokien esittelyn, koska perunaa on ollut käytössä 1700-luvulta asti.
No ei todellakaan ole - moni muu asia kyllä, some esimerkiksi jää sivuun, mutta ei lukeminen. Mutta siksipä osaankin arvostella, milloin luettu aines muuttuu yksipuoliseksi. Tai milloin suorastaan propagandistiseksi. Suosittelen että sinäkin luet vielä vähän enemmän.
Reilu puolitoista vuotta ja 30000km takana sähköllä ajelua. Onhan se kivaa ja helppoa arkiajossa eli kotona ladaten ja ajelua nurkissa jolloin ei tarvitse laturilla viettää aikaa. Ja pääsääntöisesti pitemmät matkatkin sujuu kohtuullisesti lataukset suunnitellen, ainakin 5. tiestä länteen. Vaan sitten kun alkaa tökkimään niin tulee tekniikan viimeinen sana mieleen eli kirosana kun tekniikan toiseksi viimeinen sana pettää. Nyt parit kerrat tänä syksynä tökännyt. Eka kerran auto ei suostunut lataamaan joten yhteys tiepalveluun ja auto lavetilla verstaalle. Hyvin sinäänsä toimi kun vuokra-auto saatiin tilalle alle tunnissa vaikka sunnuntaina tapahtui. Pikku vika, helppo korjata eli joku maadoitusjohto oli kuulemma löysällä. No näitä sattuu myös ICE autoille joten sinäänsä ei ihmeellinen juttu. Toinen kerta kun perjantaina tulin Tampereelta. Meinasin ensiksi Lielahden Lidlillä ladata sen verran että kotia olisin päässyt mutta siinä oli Outlander imuttamassa pikkuakkuaan täyteen pikalatauksessa. No ei se mitään, onhan reitillä latureita, onhan. Patalahdella meinasin sitten pysähtyä sopivasti puolimatkassa mutta appi näytti että CCS pois pelistä joten kurvasin edelliseen eli Orituvalle. Eipä onnistunut sielläkään vaikka kaiiki näytti olevan kunnossa. Aspakin resetoi laturin pariinkin otteeseen etänä mutta ei onnistunut. Joten vaihtoehto istua pitkään type-2 laturilla tai himmailla Jyväskylään. Power Cruise Control appilla näytti että onnistuisi jos 88km nopeutta pitäisi jolloin pari wattia akussa jäljellä Jyväskylän K-Laturille saavuttaessa. Tuo PCC appi tosiaan ennustaa reaaliajassa kulutuksen mukaan kohteessa olevan lataustilan ja kun vauhti nousi 100km/h kieppeille niin näki miten kilowatit pieneni lähelle nollaa. 80km/h vauhdilla taas kW:t lisääntyi. K-laturille onneksi saavuin sopivan ajoissa ennen kuin iltapäivän ryysis alkoi sillä 5 minuutin päästä oli toinenkin pikalaturi varattu ja tuon puolen tunnin ajan mitä siinä latailin niin 3 autoa siinä kävi katsomassa josko pääsisi lataamaan. Jyväskylän kuudesta pikalaturista kun 3 oli nurin. Latausta odotellessa kävin läpi sähköpostit ja sillä oli viesti uudesta Velar PHEV:stä. Pisti ajattelemaan jos latausinfra ei merkittävästi parane täällä "periferiassa" seuraavan parin vuoden aikana niin pitäisikö vaihtaa takaisin lataushybridiin. Tai sitten ajella vanhalla "kakkosautolla" pitemmät matkat. Juuri Lapissa tuli käytyä ja oikein mukavaahan se oli. Tosin kusematta ei sinne Lappiin päässyt kun Iissä pysähdyttiin eka kertaa. Takaisin ajeltiin Kuusamon kautta yhdellä tankillisella, sähköautolla olisi pitänyt jäädä sinne yöksi lataamaan kun akulla ei olisi päässyt Kajaaniin asti josta ensimmäinen pikalaturi löytyy 5-tiellä. No lomamatkailuunhan se sopisi. Eikä tuo 15 vuotta vanha bensamoottorin voimalinja juuri sen huonompi ole, varsinkin kun moottorina 4,2L remmiahdettu V8 ja ZF:n automaattilaatikko, ihan yhtä vaivatonta ja helppoa samantehoiseen sähköautoon verrattuna. Ainut on ohitukseen lähdössä parin silmänräpäyksen viive kun laatikko hakee pienempää, muuten mennään tasaisesti väännöllä. Pari tankillista paloi bensaa eli 190€ meni siihen. Sähköllä tuohon reissuun kaupallisilla latureilla arvioni mukaan olisi mennyt 80-90€ plus yksi yöpyminen matkalla n. 90€ joten samoihin hintoihin olisi mennyt. Aikaa noihin latauksiin olisi 4-5 tuntia extraa.
Koko Suomen liikennettä odottavan päästömurroksen näkökulmasta kiintoisaa on sekin, että selvityksessä on mukana myös kokonaan nollapäästöisten ajoneuvojen vyöhyke.
Se tarkoittaisi toteutuessaan käytännössä vain sähköautoille sekä kävelylle ja pyöräilylle sallittuja alueita, joissa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot eivät olisi välttämättä lainkaan sallittuja edes jakelu- ja muussa ammattiliikenteessä.
https://www.is.fi/autot/art-2000006650734.html
Mitsubishi kehnoin, Audi paras – Näin paljon sähköautojen ja lataushybridimallien ajoakut hiipuvat vuodessa
Sähköautojen ja lataushybridien yleistyessä on keskusteltu paljon ajoakuista. Suuresti toisistaan eroavia mielipiteitä on esitetty esimerkiksi siitä, kuinka paljon ajoakut menettävät käytössä kapasiteettiaan.
Kanadalaisyhtiö Geotab on tutkimuksessaan todennut, että sähköisen linjan henkilöautojen akun kyvyt laskevat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Geotab kuitenkin muistuttaa, että monet tekijät vaikuttavat kapasiteetin kutistumiseen. Siksi samanlainen akku voi eri autoissa menettää kapasiteettiaan eri tavalla muun muassa sen mukaan, millaisia ajomäärät ja auton ylläpito ovat.
Volkswagen kertoi äskettäin ID.4-mallin julkaisun yhteydessä, että litiumioniakulle taataan vähintään 70 prosentin kyvyt kahdeksan vuoden / 160 000 ajokilometrin jälkeen. Se kuvastaa monien muidenkin valmistajien näkemystä nykyakuista.
Geotab sanoo, ettei se mielellään julkaise autojen mallikohtaisia tilastoja akun kapasiteetin menetyksestä. Yrityksen mukaan sen tietokanta on kuitenkin jo niin laaja, että tiedot ensimmäisen vuoden jälkeen kirjatuista miinuksista ovat julkaisukelpoiset.
Kanadalaisyhtiön mukaan ensimmäisenä käyttövuotena eniten kapasiteettia katosi Mitshubishi Outlander PHEV:n ajoakusta. Pudotusta ensimmäisen vuoden aikana oli keskimäärin 4,1 prosenttia. Toiseksi eniten kykyä katosi Kia Niro PHEV:n akuista (3,5 %). Suomessa tutuista automalleista suuriin kapasiteetin menettäjiin kuuluivat myös Toyota Prius Primen, Volkswagen e-Golfin ja Kia Soul EV:n akut.
Ensimmäisen vuoden aikana parhaiten ovat kapasiteettiaan säilyttäneet vuosimallin Audi A3 Sportback e-tronin akut. Niistä on kadonnut keskimäärin vain 0,3 prosenttia alkuperäisestä.
Seuraavaksi parhaat akkutehon säilyttäjät ovat Tesla Model 3, Tesla Model X, Nissan Leaf ja BMW i3. Kaikki nämä mallit menettivät ensimmäisenä vuotena keskimäärin alle prosentin akun kapasiteetista.
https://www.ksml.fi/teemat/3120661
Outlanderin akun hiipumiselle looginen selitys olisi ainakin plugarille harvinainen pikalatausmahdollisuus ja se, että niitä myös näkee paljon pikalatausasemilla. Jos suhteellisen pientä akkua ladataan usein suurilla tehoilla ja vielä tyhjästä täyteen asti, ei ole ihme, jos kapasiteetti kärsii aikaa myöten.
Muista plugareista en osaa sanoa, mutta omalla nelivuotiaalla ja yli 86 tkm ajetulla 330e:llä pääsen edelleen optimioloissa pelkkää sähköajoa reilut 40 km n. 6 kWh:n akkukapasiteetilla.
Uutta tulee kuin sieniä sateella.
"Tulevaisuuden katumaasturi" mykistää Pekingin autonäyttelyssä – kuinka pitkälle teknologian voi autossa viedä?
Täyssähköinen katumaasturi HiPhi X on monin tavoin erikoisen näköinen ja oloinen auto.
Autossa on 562 sensoria.
https://www.ksml.fi/teemat/3121498
VW ID.4 hankintatuella n. 36 000 euroa ensi neljänneksellä 2021.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/aba6b441-9805-47cb-8405-cab2640e411f
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
Deutsche Bankin analyytikko Edison Yu uskoo, että kiinalainen sähköautojen valmistaja NIO nousee tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä sähköautomarkkinoiden ykköseksi – kyllä, jopa ohi Teslan.
TEKSTI
Tuulilasin toimitus
KUVAT
NIO
Yu analysoi kollegoineen automarkkinoita. Vaikka NIO ei vielä herätä isoja tunteita, sen tulevaisuutta pidetään valoisana.
”Vielä toistaiseksi NIO ei nauti samanlaista uskottavuutta ja luottamusta kuin vaikkapa Tesla ja saksalaiset premium-brändit, ei edes Kiinassa. Näemme silti merkkejä siitä, että kuluttajat ovat alkaneet mieltää NIO:n yhä enemmän korkealaatuiseksi ja korkean teknologian brändiksi”, Yu sanoi Barrons.comin mukaan.
J.D. Power on tehnyt pitkään tutkimuksia uusien autojen vikatiheydestä. Siinä tutkitaan, kuinka paljon uusiin autoihin on tullut vikoja ensimmäisten käyttökuukausien aikana. NIO on pärjännyt vertailussa jopa hämmästyttävän hyvin ja kepittänyt vikatilastoissa jopa Teslan ja Geelyn.
”Ne, jotka NIO:n omistavat, ovat olleet siihen erittäin tyytyväisiä, jopa tyytyväisempiä kuin Mercedeksen ja BMW:n omistajat keskimäärin. Meillä on sellainen näkemys, että NIO:lla on mahdollisuus tulevaisuudessa ottaa todella merkittävä siivu premium-sähköautojen markkinoista, miksi ei jopa ykköspaikka”, Yu uskoo.
https://www.apu.fi/artikkelit/onko-tama-yllatysbrandi-sittenkin-tulevaisuuden-sahkoautokilpailun-voittaja
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Veikkaisin että n. 340km päähän.
Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Näissä on kyllä tarpeet aika henkilökohtaisia, en minä sanonut että tämä riittää sinun tarpeisiisi, sanoin että se (huippumalli yli 500km range) riittää minun tarpeisiini hyvin. Ja riittäisi varsin hyvin tuo pienempikin versio. En ole IKINÄ vetänyt kärryä talvella kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kerrallaan, ja kesälläkin ehkä 2 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana.
Viimeisen viikon aikana lataushybridin 10kwh akku riitti kattamaan 70% kilometreistäni kun latasin sen joka yö.