Arjenjälkeen tulee viikonloppu, eikä monikaan oikein viitsisi viikonloppuaikaa latauspisteellä viettää.
Kuinka moni viitsii viettää autossa viikonloppunsa ylipäätään.
Jep, viikonloput auto viettää aikaansa tallissa latautuen. 90kWh akku riittää normaalisti koko viikoksi niin viikonloppuna kotona ehtii hyvin ladata täyteen vaikka vain 3,7kW:n laturi käytössä.
Etkö aja sähkömenopelillä viikonloppuisin ollenkaan? Kun vaihdoin täyssähköön, latailin ensin vanhasta tottumuksesta samassa laturissa kuin hybridiäkin päivittäin ja kyllä silloinkin 3,7kW teho riitti korvamaan päivittäiset kilometrit. Olinhan hybridilläkin ajanut pelkästään sähköllä muut paitsi pitkät matka. Mutta aika pian päivittäinen lataaminen jäi. Minulla on työpaikalla käytettävissä 22kW:n latausliitäntä, josta auto pystyy hyödyntämään 16kW. Sillä tulee ladattua 1-2 kertaa viikossa nykyään.
Yksi tekijä on latauksen hyötysuhde, joka vaihtelee käytetyn tehon suhteen. Talvella, jos lataa kylmässä, pienellä teholla voi olla myös hankala saada akkua lämpimäksi.
Lataamisesta yksi havainto: ajoin eilen 90km matkan hotellille ja perillä akun energiaa oli jäljellä n.50%. Matkalla oli reilusti nopeusrajoituksia, joista valita: löytyi 60, 70, 80, 90, 100 ja 110km/h pätkiä (maantietä keskikaidepätkillä koko matka) Pääosin mittarinopeus oli 115. Liekö joku kokeilu menossa tuolla välillä, kun on noin kirjavat rajoitukset.
Menin hotellin lähelle Teslalaturille, jossa max teho on 120kW. Auto kuitenkin aloitti lataamisen 70kW:n teholla. Latauskäyrä on sellainen, että lähetyessään 90% varausta olen nähnyt lataustehon laskeneen 3kW:iin.
Pitkää matkaa ajettaessa auton energianlaskenta pyrkii optimoimaan latausajan niin, että kokonaismatka-aika on mahdollisimman lyhyt. Akkua ei siis kannata ladata "turhan" täyteen, jos haluaa optimoida matkaan kuluvan kokonaisajan. Siinä kohtaa puhelinsovellus on hyvä apu, koska se ilmoittaa, milloin on 10min ja/tai 5min aikaa siihen, kun seuraavaan etappiin nähden optimi varaus on saavutettu. Siis kun vaikka kaffella istuu odottamassa, niin ei tarvitse erikseen vilkuilla sovelluksesta akun varaustasoa.
Monesti kysellään, että kuinka kauan kestää lataus tyhjästä täyteen, vaikka se on monesti latausajan ja akun kulumisen kannalta huono vaihtoehto. Hommaa toimii paremmin osalatauksilla. 150+ kilowattia alkaa olemaan jo sellainen latausteho, että kun sitä hyödyntää fiksusti, niin auto lataa itsensä nopeammin kuin kuski taukoilee.
@NHB kirjoitti:
Monesti kysellään, että kuinka kauan kestää lataus tyhjästä täyteen, vaikka se on monesti latausajan ja akun kulumisen kannalta huono vaihtoehto. Hommaa toimii paremmin osalatauksilla. 150+ kilowattia alkaa olemaan jo sellainen latausteho, että kun sitä hyödyntää fiksusti, niin auto lataa itsensä nopeammin kuin kuski taukoilee.
Totta, mutta toisaalta tuo (lähes) tyhjästä (lähes) täyteen on se relevantti tilanne. Se että latailee yöllä edellispäivän 52 kilometriä ei ole mikään juttu, ja on samantekevää kauanko se vie. Olennaista on sitten matkan päällä päästä eteenpäin.
Vähän asiaa suht läheltä liipaten. Sähköautojen teknisten tietojen puutetta harmittelen nettiautossa. Ei akun kokoa / rangea, liitintyyppiä, lataustehoa jne.
Juuri tulin kotimatkalla teslalaturille. Akussa 8% ja auto varoitti, että jos akku kylmenee, niin rangea on merkittävästi vähemmän. Laturi antaa nyt 115kW 45min menisi 90% varaukseen. Rännitän vähän ampereeja myös huomista varten ja sitten loppumatkalle. Tämän kirjoituksen aikana latausteho on jo laskenut 92kW:iin ja varaus on jo 42%. Vielä menisi 35min 90% arvoon. Eikun 30min. Jaahas nyt näyttää 241km rangea ja se saa riittää tällä erää. Tämän tarinan ehdin latauksen aikana näpytellä, että sellaista livedataa täältä tällä erää.
Totta, mutta toisaalta tuo (lähes) tyhjästä (lähes) täyteen on se relevantti tilanne. Se että latailee yöllä
edellispäivän 52 kilometriä ei ole mikään juttu, ja on samantekevää kauanko se vie. Olennaista on sitten matkan
päällä päästä eteenpäin.
Jos etenemistä haluaa optimoida, kannattaa valita sähköauto, jossa on rangea yli 500km ja DC-lataustehot yli 150kW. Koska autojen BMS yleensä ottaa vastaan tehoa parhaimmin akku tyhjänä HPC- tai Supercharger-asemalla, akkuun kannattaa ladata rangea vain seuraavaan HPC-asemaan tai perille asti - ei missään nimessä täyteen asti. Kun latausteho on yli 80-150kW, kilometrejä tulee nopeasti 15min kahvitauolla. Viimeinen 90-100% alenee kuitenkin jonnekin 30kW tasolle riippumatta laturista.
Näin matka todennäköisesti etenee pienillä varikkopysähdyksillä 600-800km asti (vaikka olisi pakkasta ja 750kg peräkärry). Itsellä ainakin istumalihakset loppuu ennen akkua. Toinen asia on, että onko 700km matkalla Suomen Lapissa tarpeeksi HPC-asemia. Tänä vuonna pitäisi ainakin olla Superchargereita tarpeeksi tuohon myös Pohjois-Suomessa ja muualla maailmassa, esim. Norjan pohjoisosissa, asiahan on jo hyvin kunnossa.
@tracktest kirjoitti:
Täytynee ottaa huomioon kun seuraavana kesänä ajelee pitempää reissua, että alinopeutta ei välttämättä köröttele elämää pitkästi nähnyt ikämies. Tientukkona voinee olla myöskin pitkitettyyn toimintamatkaan pyrkivä akkuauton kuljettaja. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää.
Entäs jos tulevaisuudessa se köröttelijä on polttomoottoriauto lain pakottamana, jolloin niiden päästöjä saadaan pienennettyä. Nyt suunnitteillä nopeuden rajoittamista päästöjen takia. Kaistakokeiluihin voisi esim. määrätä polttomoottoriset autot ajamaan hidaskaistalla päästöjen rajoittamiseksi.
Traficom tutkinut myös henkilöautoliikenteen nopeuden ja sujuvuuden rajoittamista – 10 prosentin hidastamisella prosentin päästövähennys
Topi taidat olla sen verran nuori mies että kuvittelet pakottamisen käyvän tuosta vain. Voin sanoa ei tule mitään. Diktatuurissa voi sanella mitä vai mutta ei demokraattisessa yhteiskunnassa. Toiveunia sanon minä. Tuntuu että näissä keskusteluissa provoillaan ihan liikaa, alkaa tympimään tämä saman jauhaminen. Keskustelut pyörii samojen teemojen ympärillä sähköauto, hybridi, sähköauto jne...
@tracktest kirjoitti:
Topi taidat olla sen verran nuori mies että kuvittelet pakottamisen käyvän tuosta vain. Voin sanoa ei tule mitään. Diktatuurissa voi sanella mitä vai mutta ei demokraattisessa yhteiskunnassa. Toiveunia sanon minä. Tuntuu että näissä keskusteluissa provoillaan ihan liikaa, alkaa tympimään tämä saman jauhaminen. Keskustelut pyörii samojen teemojen ympärillä sähköauto, hybridi, sähköauto jne...
Meinaatko ettei Suomi noudata EU:n vaatimia päästörajoitteita vai etkö ymmärrä mitä ne vaativat mailta.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
Ette taida tietää tekään. Vuoteen -91 saakka Suomi ei todellakaan ollut itsenäinen. Sitten pukkasi lamaa joka rajoitti itsemääräämisoikeutta, ja oli lähellä ettei koko maa ollut konkurssissa ja holhouksen alla. EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Mikään maa ei elä tyhjiössä ja muista riippumattomana, erityisesti ei viennistä elävä Suomi.
Ei ole vertailukohtaa kuinka hyvin tai huonosti olisi asiat ilman EU : n sanelupolitiikkaa.
Englanti tajusi lopulta, ettei muun Euroopan päätökset sovi heidän politiikkaan.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
Tämä on vaan demokratiaa. Onnekseni iso osa haluaa ympäristön ja terveyden kannalta samaa. Kumpa vielä useampi.
Tiesitkö sanan idiootti tulevan antiikin kreikasta ja tarkoittavan ei demokratiaa kannattavia.
Kun jokin päätöksentaho saisi äänestäjät ymmärtämään, ympäristönnimissä kerätyt verot on pois työllisyyttä edistävästä kulutuksesta, on väitetty verojen alentaminen työllistää. On suurkaupunkeja missä tukehtuvat omiin paskoihinsa, ei niitä suomen verotuksella putsata, päästöjen lainsäädännöllä heidän on itse siivottava sotkunsa.
Kiitos näistä! Hyviä lukemia ovat ja aika linjassa karkeana nyrkkisääntönä 10 kW tehon tarpeesta 80 km/h nopeuteen ja 15 kW 100 km/h nopeudessa, eli ei mennä kovin kaukana auton liikuttamiseen teoreettisesti kuluvalla energiamäärällä. Etenkin suuremman nopeuden aiheuttama maltillinen kulutuksen nousu kertoo hyvästä aerodynamiikasta.
Tuo 1.35 dieselöljylitraa sadalle kilometrille vastaava energiamäärä on tekemätön paikka nykyisen kaltaisille polttomoottoriautoille. Lukema pitää kertoa hyötysuhteiden suhteessa suunnilleen kolmella ennen kuin polttoneste alkaa riittää koko matkan.
@Topi27 kirjoitti:
Meinaatko ettei Suomi noudata EU:n vaatimia päästörajoitteita vai etkö ymmärrä mitä ne vaativat mailta.
Yksityisautoihin liittyen Suomi noudattaa EU:n säädöksiä niin huonosti, että on kohtuullista kysyä onko Suomi tässä suhteessa osa EU-vapaakauppa-aluetta lainkaan?
Siksi EU-jäsenyys ei ole vaikuttanut kovin merkittävällä tavalla suomalaisten poliitikkojen kykyyn ja tahtoon asettaa aivan mitä tahansa rajoituksia mieleen juolahtaa. EU on vain yksi argumentti lisää silloin kun halutaa kyykyttää autoilijoita (ja niitähän Suomessa halutaan kyykyttää aina).
Sen verran monta kertaa jo minunkin ajokorttini aikana on säädelty ajononpeuksia milloin milläkin perusteella, että en pidä tässä suhteessa mitään mahdottomana. Jos laki muuttuu, sitten nokkelimmat sopeutuvat uusiin vaatimuksiin ja muut valittavat onnetonta kohtaloaan kuten aina ennenkin.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Talous ei ole kasvanut 2008 jälkeen, velkaantuminen on jatkunut yli pitkän kasvukauden eikä työllisyys ole mitenkään hyvä. Ainoastaan tulonsiirroissa on kasvua. Monet vertailukelpoiset maat ovat kehittyneet paljon paremmin. Tämä tilannekko on ylpeilyn aihe?
Norjaa ja Sveitsiä varmaan harmittaa hirveästi, kun eivät pääse osaksi EU:n taakan- ja velanjakorposesseja.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Talous ei ole kasvanut 2008 jälkeen, velkaantuminen on jatkunut yli pitkän kasvukauden eikä työllisyys ole mitenkään hyvä. Ainoastaan tulonsiirroissa on kasvua. Monet vertailukelpoiset maat ovat kehittyneet paljon paremmin. Tämä tilannekko on ylpeilyn aihe?
Norjaa ja Sveitsiä varmaan harmittaa hirveästi, kun eivät pääse osaksi EU:n taakan- ja velanjakorposesseja.
Menee enemmän tuohon poltiikka-topicin puolelle, mutta sopii kysyä ovatko talouskasvu ja työllisyys huonolla tolalla EUn takia vai siitä huolimatta? Minä kallistun jälkimmäiseen. Olisimmeko me Norja tai Sveitsi jos emme olisi EU:ssa? Tuskin. Vai onko olemassa jotain dataa tai argumentaatiota siitä että EU-jäsenyys vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen tai talouskasvuun?
Konkreettisena ja palstalle sopivana esimerkkinä vaikkapa Valmet Automotive, EU:n ulkopuolisena maana sitä tehdasta tuskin enää olisi. Daimlerille siellä tehtävä perustuu pelkästään kokoonpanoon valmiista osista, ja tullimuodollisuudet, pahimmillaan tariffit kahteen suuntaan, tappaisivat tämän homman.
Taakanjako ei tietenkään ole kivaa, mutta se on hinta klubiin kuulumisesta. Sitten pitäisi vain arvottaa ja arvioida kallistuuko keinulauta hyötyjen vai haittojen puolelle. Tähän saakka poliitikkomme ja virkamiehemme ovat olleet sitä mieltä että hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Harva asia on mustavalkoinen.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Talous ei ole kasvanut 2008 jälkeen, velkaantuminen on jatkunut yli pitkän kasvukauden eikä työllisyys ole mitenkään hyvä. Ainoastaan tulonsiirroissa on kasvua. Monet vertailukelpoiset maat ovat kehittyneet paljon paremmin. Tämä tilannekko on ylpeilyn aihe?
Norjaa ja Sveitsiä varmaan harmittaa hirveästi, kun eivät pääse osaksi EU:n taakan- ja velanjakorposesseja.
Menee enemmän tuohon poltiikka-topicin puolelle, mutta sopii kysyä ovatko talouskasvu ja työllisyys huonolla tolalla EUn takia vai siitä huolimatta? Minä kallistun jälkimmäiseen. Olisimmeko me Norja tai Sveitsi jos emme olisi EU:ssa? Tuskin. Vai onko olemassa jotain dataa tai argumentaatiota siitä että EU-jäsenyys vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen tai talouskasvuun?
Konkreettisena ja palstalle sopivana esimerkkinä vaikkapa Valmet Automotive, EU:n ulkopuolisena maana sitä tehdasta tuskin enää olisi. Daimlerille siellä tehtävä perustuu pelkästään kokoonpanoon valmiista osista, ja tullimuodollisuudet, pahimmillaan tariffit kahteen suuntaan, tappaisivat tämän homman.
Taakanjako ei tietenkään ole kivaa, mutta se on hinta klubiin kuulumisesta. Sitten pitäisi vain arvottaa ja arvioida kallistuuko keinulauta hyötyjen vai haittojen puolelle. Tähän saakka poliitikkomme ja virkamiehemme ovat olleet sitä mieltä että hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Harva asia on mustavalkoinen.
Niin sinähän väitit, että lähes kaikilla mittareilla mitaten menee hyvin, mutta mun silmiin kovin moni iso mittari näyttää aika heikolta. Tässä tilanteessa ei ole minun vuoro etsiä dataa.
Esimerkkejä on myös toisen suuntaisia. Esim. ne firmat, joilla oli paljon toimintaa Venäjällä, lienevät hävinneet EU:n pakotteiden jälkeen paljon.
EU:n iso ongelma on se, että kauppaunioni on lihottanut itsensä aivan joksikin muuksi. Siinä vaiheessa, kun kuuluminen tähän liittoon poistaa mahdollisuuden estää unionin ulkopuolisten elintasopakolaisten vyörymisen jäsenmaihin, pitäisi huomata jotain ongelmia järjestelmässä. Se on selvä, että Kataisen tapaiset nilviäiset, jotka ensin ostavat vaalivoiton lahjomalla julkisen sektorin kaikkien talousteorioiden vastaisesti ja se jälkeen ostavat hyväpalkkaisen viran EU-koneistossa puhumalla kirkkain silmin puhdasta potaskaa Suomen kansalle, kehuvat EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä.
@_Quu kirjoitti:
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Talous ei ole kasvanut 2008 jälkeen, velkaantuminen on jatkunut yli pitkän kasvukauden eikä työllisyys ole mitenkään hyvä. Ainoastaan tulonsiirroissa on kasvua. Monet vertailukelpoiset maat ovat kehittyneet paljon paremmin. Tämä tilannekko on ylpeilyn aihe?
Norjaa ja Sveitsiä varmaan harmittaa hirveästi, kun eivät pääse osaksi EU:n taakan- ja velanjakorposesseja.
Menee enemmän tuohon poltiikka-topicin puolelle, mutta sopii kysyä ovatko talouskasvu ja työllisyys huonolla tolalla EUn takia vai siitä huolimatta? Minä kallistun jälkimmäiseen. Olisimmeko me Norja tai Sveitsi jos emme olisi EU:ssa? Tuskin. Vai onko olemassa jotain dataa tai argumentaatiota siitä että EU-jäsenyys vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen tai talouskasvuun?
Konkreettisena ja palstalle sopivana esimerkkinä vaikkapa Valmet Automotive, EU:n ulkopuolisena maana sitä tehdasta tuskin enää olisi. Daimlerille siellä tehtävä perustuu pelkästään kokoonpanoon valmiista osista, ja tullimuodollisuudet, pahimmillaan tariffit kahteen suuntaan, tappaisivat tämän homman.
Taakanjako ei tietenkään ole kivaa, mutta se on hinta klubiin kuulumisesta. Sitten pitäisi vain arvottaa ja arvioida kallistuuko keinulauta hyötyjen vai haittojen puolelle. Tähän saakka poliitikkomme ja virkamiehemme ovat olleet sitä mieltä että hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Harva asia on mustavalkoinen.
Niin sinähän väitit, että lähes kaikilla mittareilla mitaten menee hyvin, mutta mun silmiin kovin moni iso mittari näyttää aika heikolta. Tässä tilanteessa ei ole minun vuoro etsiä dataa.
Esimerkkejä on myös toisen suuntaisia. Esim. ne firmat, joilla oli paljon toimintaa Venäjällä, lienevät hävinneet EU:n pakotteiden jälkeen paljon.
EU:n iso ongelma on se, että kauppaunioni on lihottanut itsensä aivan joksikin muuksi. Siinä vaiheessa, kun kuuluminen tähän liittoon poistaa mahdollisuuden estää unionin ulkopuolisten elintasopakolaisten vyörymisen jäsenmaihin, pitäisi huomata jotain ongelmia järjestelmässä. Se on selvä, että Kataisen tapaiset nilviäiset, jotka ensin ostavat vaalivoiton lahjomalla julkisen sektorin kaikkien talousteorioiden vastaisesti ja se jälkeen ostavat hyväpalkkaisen viran EU-koneistossa puhumalla kirkkain silmin puhdasta potaskaa Suomen kansalle, kehuvat EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä.
Fair enough. Tarkennetaan että sanoin siis EU-ajan olevan Suomen parasta aikaa, vastineena haikaluun jonkun oletetun "itsenäisyyden" perään. Tämä takaisin haikailtu itsenäisyys on minun mielestäni myytti ja harhakäsitys, riippuen tietysti siitä mitä sillä tarkoitetaan.
Osassa allaolevista tilastoista on EU-yhteys, osassa ei, osassa sekä että.
Löysin tilaston vain 2018 saakka, mutta BKT on ollut kaikkien aikojen huipussa 2008 ja 2018, eli EU:n aikana. Totta että finanssikriisistä ei olla noustu, kun taas Ruotsi on karannut kauas. Tässä kasvun epäonnistumisessa minun on vaikea nähdä EU-yhteyttä. Tai no, siltä osin toki että valuutan devalvointi ei ole enää mahdollista, eikä ay-liike ja TESsit jousta. Toisaalta korkotaso on ollut euron myötä hyvin alhainen koko ajan.
Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on laskenut vuoden 1990 505 tuhannesta, vuoden 2017 390 tuhanteen.
Elinajanodote on noussut vuoden 1990 74 vuodesta, vuoden 2017 81 vuoteen
Suomi on viime vuosina toistuvasti rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi.
En nyt äkkseltään keksi muita mittareita joihin nopealla googlauksella saisi vastauksen. Tasa-arvoon, käytettävissä oleviin tuloihin yms. voisi vielä perehtyä jos viitsisi.
Toki negatiivisiakin mittareita on. Työttömyysaste esimerkiksi on heikko, kuten sanoitkin. Toki 90-luvun lamasta ollaan parannettu, mutta se on tilastoanomalia johon vaikea vedota, varmaan siitä olisi toivottu ilman EUtakin.
EUn ongelma on sen heikkous ja hajanaisuus suhteessa (muihin) suurvaltoihin. Liittovaltiona hommaan saisi jämäkkyyttä, ja keskinäinen kinastelu ja siltarummuttelu voisi jäädä vähemmälle. Ei mitenkään ongelmatonta, myönnän, mutta ratkasuna en pidä EU:n heikentämistä vaan vahvistamista.
Eipä ole ihme, että minulla menee NHB:n jutut suunnilleen aina hermoon. Tietenkin trollin kuuluukin kieltää olevansa trolli, mutta näköjään asiassa kuin asiassa sekoittaa faktaa ja yrittää luoda rinnakkaistodellisuutta.
Unohdin Venäjä-pakotteet. Tässä on varmastikin filosofinen ja arvomaailmakysymys miten haluaa suhtauduttavan valtioon joka hyökkäilee naapurivaltioihin, myrkyttää oppositiopoliitikkoja ja murhaa toimittajia. Ollaanko hiljaa rahaa vastaan, vai annetaanko signaali että ei ole ok? Johan sitä suomettumista kokeiltiin mielestäni ihan riittävän kauan. Tässäkin saisi olla jämäkämpi, eikä tyytyä varovaiseen näpertelyyn.
Edit: tässäkin on tulkinnanvaraista miten "itsenäisesti" asiassa voisi toimia EU-jäsenyyden ulkopuolella. Ainakin amerikkalaisten pakotteet on valutettu koskemaan myös suomalaisia yrityksiä, jos aikovat toimia dollarimarkkinoilla. En tiedä miten EU:n pakotteita on viety Norjan tai Sveitsin noudatettavaksi.
Jotenkin kuitenkin vierastan ajatusta että loittonisimme EUsta lähentyäksemme Venäjää.
@HybridRules kirjoitti:
Eipä ole ihme, että minulla menee NHB:n jutut suunnilleen aina hermoon. Tietenkin trollin kuuluukin kieltää olevansa trolli, mutta näköjään asiassa kuin asiassa sekoittaa faktaa ja yrittää luoda rinnakkaistodellisuutta.
Ja arvatenkaan sinulla ei taaskaan ole kykyä tai halua ottaa kantaa asioihin, vaan aloitat vain suoraan huutelemaan puskista.
Etkö aja sähkömenopelillä viikonloppuisin ollenkaan? Kun vaihdoin täyssähköön, latailin ensin vanhasta tottumuksesta samassa laturissa kuin hybridiäkin päivittäin ja kyllä silloinkin 3,7kW teho riitti korvamaan päivittäiset kilometrit. Olinhan hybridilläkin ajanut pelkästään sähköllä muut paitsi pitkät matka. Mutta aika pian päivittäinen lataaminen jäi. Minulla on työpaikalla käytettävissä 22kW:n latausliitäntä, josta auto pystyy hyödyntämään 16kW. Sillä tulee ladattua 1-2 kertaa viikossa nykyään.
Yksi tekijä on latauksen hyötysuhde, joka vaihtelee käytetyn tehon suhteen. Talvella, jos lataa kylmässä, pienellä teholla voi olla myös hankala saada akkua lämpimäksi.
Lataamisesta yksi havainto: ajoin eilen 90km matkan hotellille ja perillä akun energiaa oli jäljellä n.50%. Matkalla oli reilusti nopeusrajoituksia, joista valita: löytyi 60, 70, 80, 90, 100 ja 110km/h pätkiä (maantietä keskikaidepätkillä koko matka)
Pääosin mittarinopeus oli 115. Liekö joku kokeilu menossa tuolla välillä, kun on noin kirjavat rajoitukset.
Menin hotellin lähelle Teslalaturille, jossa max teho on 120kW. Auto kuitenkin aloitti lataamisen 70kW:n teholla. Latauskäyrä on sellainen, että lähetyessään 90% varausta olen nähnyt lataustehon laskeneen 3kW:iin.
Pitkää matkaa ajettaessa auton energianlaskenta pyrkii optimoimaan latausajan niin, että kokonaismatka-aika on mahdollisimman lyhyt. Akkua ei siis kannata ladata "turhan" täyteen, jos haluaa optimoida matkaan kuluvan kokonaisajan. Siinä kohtaa puhelinsovellus on hyvä apu, koska se ilmoittaa, milloin on 10min ja/tai 5min aikaa siihen, kun seuraavaan etappiin nähden optimi varaus on saavutettu. Siis kun vaikka kaffella istuu odottamassa, niin ei tarvitse erikseen vilkuilla sovelluksesta akun varaustasoa.
Monesti kysellään, että kuinka kauan kestää lataus tyhjästä täyteen, vaikka se on monesti latausajan ja akun kulumisen kannalta huono vaihtoehto. Hommaa toimii paremmin osalatauksilla. 150+ kilowattia alkaa olemaan jo sellainen latausteho, että kun sitä hyödyntää fiksusti, niin auto lataa itsensä nopeammin kuin kuski taukoilee.
Totta, mutta toisaalta tuo (lähes) tyhjästä (lähes) täyteen on se relevantti tilanne. Se että latailee yöllä edellispäivän 52 kilometriä ei ole mikään juttu, ja on samantekevää kauanko se vie. Olennaista on sitten matkan päällä päästä eteenpäin.
Vähän asiaa suht läheltä liipaten. Sähköautojen teknisten tietojen puutetta harmittelen nettiautossa. Ei akun kokoa / rangea, liitintyyppiä, lataustehoa jne.
Juuri tulin kotimatkalla teslalaturille. Akussa 8% ja auto varoitti, että jos akku kylmenee, niin rangea on merkittävästi vähemmän. Laturi antaa nyt 115kW 45min menisi 90% varaukseen. Rännitän vähän ampereeja myös huomista varten ja sitten loppumatkalle. Tämän kirjoituksen aikana latausteho on jo laskenut 92kW:iin ja varaus on jo 42%. Vielä menisi 35min 90% arvoon. Eikun 30min. Jaahas nyt näyttää 241km rangea ja se saa riittää tällä erää. Tämän tarinan ehdin latauksen aikana näpytellä, että sellaista livedataa täältä tällä erää.
Jos etenemistä haluaa optimoida, kannattaa valita sähköauto, jossa on rangea yli 500km ja DC-lataustehot yli 150kW. Koska autojen BMS yleensä ottaa vastaan tehoa parhaimmin akku tyhjänä HPC- tai Supercharger-asemalla, akkuun kannattaa ladata rangea vain seuraavaan HPC-asemaan tai perille asti - ei missään nimessä täyteen asti. Kun latausteho on yli 80-150kW, kilometrejä tulee nopeasti 15min kahvitauolla. Viimeinen 90-100% alenee kuitenkin jonnekin 30kW tasolle riippumatta laturista.
Näin matka todennäköisesti etenee pienillä varikkopysähdyksillä 600-800km asti (vaikka olisi pakkasta ja 750kg peräkärry). Itsellä ainakin istumalihakset loppuu ennen akkua. Toinen asia on, että onko 700km matkalla Suomen Lapissa tarpeeksi HPC-asemia. Tänä vuonna pitäisi ainakin olla Superchargereita tarpeeksi tuohon myös Pohjois-Suomessa ja muualla maailmassa, esim. Norjan pohjoisosissa, asiahan on jo hyvin kunnossa.
Entäs jos tulevaisuudessa se köröttelijä on polttomoottoriauto lain pakottamana, jolloin niiden päästöjä saadaan pienennettyä. Nyt suunnitteillä nopeuden rajoittamista päästöjen takia. Kaistakokeiluihin voisi esim. määrätä polttomoottoriset autot ajamaan hidaskaistalla päästöjen rajoittamiseksi.
Traficom tutkinut myös henkilöautoliikenteen nopeuden ja sujuvuuden rajoittamista – 10 prosentin hidastamisella prosentin päästövähennys
https://www.is.fi/autot/art-2000006661180.html
Suomessa kokeillaan ensi kerran kaistakohtaisia nopeusrajoituksia – ”voidaan pitää 20 km/h korkeampana”
https://www.is.fi/autot/art-2000006650642.html
Entäs jos! Niin entäs jos.
Topi taidat olla sen verran nuori mies että kuvittelet pakottamisen käyvän tuosta vain. Voin sanoa ei tule mitään. Diktatuurissa voi sanella mitä vai mutta ei demokraattisessa yhteiskunnassa. Toiveunia sanon minä. Tuntuu että näissä keskusteluissa provoillaan ihan liikaa, alkaa tympimään tämä saman jauhaminen. Keskustelut pyörii samojen teemojen ympärillä sähköauto, hybridi, sähköauto jne...
Meinaatko ettei Suomi noudata EU:n vaatimia päästörajoitteita vai etkö ymmärrä mitä ne vaativat mailta.
Enhän minä mitään ymmärrä mutta hyvä kun sinä ymmärrät. Pitääkö kaikkeen suostua mielestäni ei.
Suomen itsenäisyys on mennyt, meidän päättäjien osaksi ei ole jäänyt kuin maksusuoritukset. Tietääkö kukaan mitä meidän mepit EU:n päätöksissä ajaa.
Oikeassa olet eihän tässä ole enää mitään järkeä. Meidän maassa on niin munatonta sakkia ettei ne enää edes tiedä mitä itsenäisyys on ja oli.
Ette taida tietää tekään. Vuoteen -91 saakka Suomi ei todellakaan ollut itsenäinen. Sitten pukkasi lamaa joka rajoitti itsemääräämisoikeutta, ja oli lähellä ettei koko maa ollut konkurssissa ja holhouksen alla. EU-jäsenyyden aika on ollut Suomen parasta aikaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna (talouden kehitys, onnellisuus jne). Suomi myös pääsee vaikuttamaan asioihin, toisin kuin vaikkapa rikas mutta EUhun kuulumaton Norja, joka kyllä maksaa jäsenmaksunsa, mutta ei omaa äänioikeutta EUn asioihin.
Mikään maa ei elä tyhjiössä ja muista riippumattomana, erityisesti ei viennistä elävä Suomi.
Älkää olko lapsellisia.
Ei ole vertailukohtaa kuinka hyvin tai huonosti olisi asiat ilman EU : n sanelupolitiikkaa.
Englanti tajusi lopulta, ettei muun Euroopan päätökset sovi heidän politiikkaan.
Tämä on vaan demokratiaa. Onnekseni iso osa haluaa ympäristön ja terveyden kannalta samaa. Kumpa vielä useampi.
Tiesitkö sanan idiootti tulevan antiikin kreikasta ja tarkoittavan ei demokratiaa kannattavia.
Kun jokin päätöksentaho saisi äänestäjät ymmärtämään, ympäristönnimissä kerätyt verot on pois työllisyyttä edistävästä kulutuksesta, on väitetty verojen alentaminen työllistää. On suurkaupunkeja missä tukehtuvat omiin paskoihinsa, ei niitä suomen verotuksella putsata, päästöjen lainsäädännöllä heidän on itse siivottava sotkunsa.
Kiitos näistä! Hyviä lukemia ovat ja aika linjassa karkeana nyrkkisääntönä 10 kW tehon tarpeesta 80 km/h nopeuteen ja 15 kW 100 km/h nopeudessa, eli ei mennä kovin kaukana auton liikuttamiseen teoreettisesti kuluvalla energiamäärällä. Etenkin suuremman nopeuden aiheuttama maltillinen kulutuksen nousu kertoo hyvästä aerodynamiikasta.
Tuo 1.35 dieselöljylitraa sadalle kilometrille vastaava energiamäärä on tekemätön paikka nykyisen kaltaisille polttomoottoriautoille. Lukema pitää kertoa hyötysuhteiden suhteessa suunnilleen kolmella ennen kuin polttoneste alkaa riittää koko matkan.
Yksityisautoihin liittyen Suomi noudattaa EU:n säädöksiä niin huonosti, että on kohtuullista kysyä onko Suomi tässä suhteessa osa EU-vapaakauppa-aluetta lainkaan?
Siksi EU-jäsenyys ei ole vaikuttanut kovin merkittävällä tavalla suomalaisten poliitikkojen kykyyn ja tahtoon asettaa aivan mitä tahansa rajoituksia mieleen juolahtaa. EU on vain yksi argumentti lisää silloin kun halutaa kyykyttää autoilijoita (ja niitähän Suomessa halutaan kyykyttää aina).
Sen verran monta kertaa jo minunkin ajokorttini aikana on säädelty ajononpeuksia milloin milläkin perusteella, että en pidä tässä suhteessa mitään mahdottomana. Jos laki muuttuu, sitten nokkelimmat sopeutuvat uusiin vaatimuksiin ja muut valittavat onnetonta kohtaloaan kuten aina ennenkin.
Mikä on numerosi, että tiedän piirtää vaalilippuun?
En tiedä oliko tämä kettuilua vai kannatusta
Talous ei ole kasvanut 2008 jälkeen, velkaantuminen on jatkunut yli pitkän kasvukauden eikä työllisyys ole mitenkään hyvä. Ainoastaan tulonsiirroissa on kasvua. Monet vertailukelpoiset maat ovat kehittyneet paljon paremmin. Tämä tilannekko on ylpeilyn aihe?
Norjaa ja Sveitsiä varmaan harmittaa hirveästi, kun eivät pääse osaksi EU:n taakan- ja velanjakorposesseja.
Menee enemmän tuohon poltiikka-topicin puolelle, mutta sopii kysyä ovatko talouskasvu ja työllisyys huonolla tolalla EUn takia vai siitä huolimatta? Minä kallistun jälkimmäiseen. Olisimmeko me Norja tai Sveitsi jos emme olisi EU:ssa? Tuskin. Vai onko olemassa jotain dataa tai argumentaatiota siitä että EU-jäsenyys vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen tai talouskasvuun?
Konkreettisena ja palstalle sopivana esimerkkinä vaikkapa Valmet Automotive, EU:n ulkopuolisena maana sitä tehdasta tuskin enää olisi. Daimlerille siellä tehtävä perustuu pelkästään kokoonpanoon valmiista osista, ja tullimuodollisuudet, pahimmillaan tariffit kahteen suuntaan, tappaisivat tämän homman.
Taakanjako ei tietenkään ole kivaa, mutta se on hinta klubiin kuulumisesta. Sitten pitäisi vain arvottaa ja arvioida kallistuuko keinulauta hyötyjen vai haittojen puolelle. Tähän saakka poliitikkomme ja virkamiehemme ovat olleet sitä mieltä että hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Harva asia on mustavalkoinen.
Suomenvärit määritellee Saksa ja Ranska. Saksa on saanut Eurovallan, missä se aikanaan epäonnistui pahasti.
Niin sinähän väitit, että lähes kaikilla mittareilla mitaten menee hyvin, mutta mun silmiin kovin moni iso mittari näyttää aika heikolta. Tässä tilanteessa ei ole minun vuoro etsiä dataa.
Esimerkkejä on myös toisen suuntaisia. Esim. ne firmat, joilla oli paljon toimintaa Venäjällä, lienevät hävinneet EU:n pakotteiden jälkeen paljon.
EU:n iso ongelma on se, että kauppaunioni on lihottanut itsensä aivan joksikin muuksi. Siinä vaiheessa, kun kuuluminen tähän liittoon poistaa mahdollisuuden estää unionin ulkopuolisten elintasopakolaisten vyörymisen jäsenmaihin, pitäisi huomata jotain ongelmia järjestelmässä. Se on selvä, että Kataisen tapaiset nilviäiset, jotka ensin ostavat vaalivoiton lahjomalla julkisen sektorin kaikkien talousteorioiden vastaisesti ja se jälkeen ostavat hyväpalkkaisen viran EU-koneistossa puhumalla kirkkain silmin puhdasta potaskaa Suomen kansalle, kehuvat EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä.
Fair enough. Tarkennetaan että sanoin siis EU-ajan olevan Suomen parasta aikaa, vastineena haikaluun jonkun oletetun "itsenäisyyden" perään. Tämä takaisin haikailtu itsenäisyys on minun mielestäni myytti ja harhakäsitys, riippuen tietysti siitä mitä sillä tarkoitetaan.
Osassa allaolevista tilastoista on EU-yhteys, osassa ei, osassa sekä että.
Löysin tilaston vain 2018 saakka, mutta BKT on ollut kaikkien aikojen huipussa 2008 ja 2018, eli EU:n aikana. Totta että finanssikriisistä ei olla noustu, kun taas Ruotsi on karannut kauas. Tässä kasvun epäonnistumisessa minun on vaikea nähdä EU-yhteyttä. Tai no, siltä osin toki että valuutan devalvointi ei ole enää mahdollista, eikä ay-liike ja TESsit jousta. Toisaalta korkotaso on ollut euron myötä hyvin alhainen koko ajan.
Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on laskenut vuoden 1990 505 tuhannesta, vuoden 2017 390 tuhanteen.
Elinajanodote on noussut vuoden 1990 74 vuodesta, vuoden 2017 81 vuoteen
Suomi on viime vuosina toistuvasti rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi.
En nyt äkkseltään keksi muita mittareita joihin nopealla googlauksella saisi vastauksen. Tasa-arvoon, käytettävissä oleviin tuloihin yms. voisi vielä perehtyä jos viitsisi.
Toki negatiivisiakin mittareita on. Työttömyysaste esimerkiksi on heikko, kuten sanoitkin. Toki 90-luvun lamasta ollaan parannettu, mutta se on tilastoanomalia johon vaikea vedota, varmaan siitä olisi toivottu ilman EUtakin.
EUn ongelma on sen heikkous ja hajanaisuus suhteessa (muihin) suurvaltoihin. Liittovaltiona hommaan saisi jämäkkyyttä, ja keskinäinen kinastelu ja siltarummuttelu voisi jäädä vähemmälle. Ei mitenkään ongelmatonta, myönnän, mutta ratkasuna en pidä EU:n heikentämistä vaan vahvistamista.
Eipä ole ihme, että minulla menee NHB:n jutut suunnilleen aina hermoon. Tietenkin trollin kuuluukin kieltää olevansa trolli, mutta näköjään asiassa kuin asiassa sekoittaa faktaa ja yrittää luoda rinnakkaistodellisuutta.
Unohdin Venäjä-pakotteet. Tässä on varmastikin filosofinen ja arvomaailmakysymys miten haluaa suhtauduttavan valtioon joka hyökkäilee naapurivaltioihin, myrkyttää oppositiopoliitikkoja ja murhaa toimittajia. Ollaanko hiljaa rahaa vastaan, vai annetaanko signaali että ei ole ok? Johan sitä suomettumista kokeiltiin mielestäni ihan riittävän kauan. Tässäkin saisi olla jämäkämpi, eikä tyytyä varovaiseen näpertelyyn.
Edit: tässäkin on tulkinnanvaraista miten "itsenäisesti" asiassa voisi toimia EU-jäsenyyden ulkopuolella. Ainakin amerikkalaisten pakotteet on valutettu koskemaan myös suomalaisia yrityksiä, jos aikovat toimia dollarimarkkinoilla. En tiedä miten EU:n pakotteita on viety Norjan tai Sveitsin noudatettavaksi.
Jotenkin kuitenkin vierastan ajatusta että loittonisimme EUsta lähentyäksemme Venäjää.
Ja arvatenkaan sinulla ei taaskaan ole kykyä tai halua ottaa kantaa asioihin, vaan aloitat vain suoraan huutelemaan puskista.