Tästä uutisesta ei oikein saa irti sitä mitä on vertailtu. Arvonalenema on merkittävin kustannuserä, ja se taas on hyvn tiiviisti kytköksissä uuden auton ostohintaan, käyttövoimasta riippumatta.
Kertooko tämä oikeasti siitä että sähköautoilu on Suomessa kalliimpaa kuin polttomoottoriautoilu, ja sähköautoilu kalliimpaa Suomessa kuin sähköautoilu Kreikassa? Vai kertooko se että Suomessa on ostettu keskimäärin kalliimpia sähköautoja kuin polttiksia, ja kalliimpia sähköautoja kuin Kreikassa?
Taannoin oli uutinen siitä että "sähköautojen" kolarikorjaus on huomattavasti kalliimpaa kuin polttomoottoriautojen. Oikeasti kyse oli siitä että Teslojen kolarikorjaus on kalliimpaa. Tästäkin tilastosta olisi mielenkiintoista nähdä "tesla-korjattu" versio.
Joo sähköhän Suomessa on halpaa. Voi olla, että Suomessa sähköauton ostamisen tukeminen ei ole monien muiden maiden tasolla ja se näkyy tuossa arvon alenemassa. Nämä tämönkin hintavertailun tiedot tietenkin ovat jo vanhentuneita ja nyt sähköautojen halvetuessa nopeaa tahtia tilanne voisi olla jo oleellisesti toinen.
Kyllä sähköautoilua tuetaan Suomessa ja vielä hirmuisesti. Jos sähköauton ostohinnassa olisi saman verran veroa, kuin polttomoottoriautoissa on, ne maksaisivat todella paljon.
No onneksi tuo sähköautojen melkein verottomuus tuo siitä huolimatta yhteiskunnalle plus puolisia tuloja terveyden ja hyvinvoinnin takia.
Onneksi voin omakohtaisesti todeta, että sähköautoilu on selkeästi halvempaa kuin pärinäautoilu. Teslani oli 10.000,- ... 20.000,- euroa halvempi kuin lähinnä vastaava pärinäauto ja sen "polttoainekulu" on reippaasti pienempi kuin bensa- tai dieselautoilla. Pakollisia määräaikaishuoltoja ei ole ollenkaan. Kyllä sillä ajaminen tulee halvemmaksi kuin tuli XC90T8:lla kurvaileminen.
Tutkimus on yksi esimerkki tarkoitushakuisesta tutkimuksesta, jolla pyritään muokkaamaan mielipiteitä, tässä tapauksessa sähköautoilua vastaan. Autojen hinnoista laskettujen arvonalenemien vertaaminen ilmentää vain sitä, minkä hintaisia autoja missäkin on ostettu. Onko olemassa joku laki, minkä mukaan autojen arvot alenevat ja joka pätee kaikissa maissa?
Varsinaisia autoilun kuluja ovat ajamisesta, huolloista, renkaista yms. auton käytön mukaan syntyvät kulut. Hankintahinta ja arvonalenema eivät ole sellaisia kustannuksia, joita voisi/pitäisi vertailla ainakaan eri käyttövoimien kesken.
Ihmetelin kanssa tuota mainintaa, että huollot maksaisivat sekä sähköautoihin ja polttomoottorisiin saman verran. Eihän tuo pidä paikkansa. Esim. Leafin sähköauton huoltokulut vuositasolla merkkikorjaamolla on n. 300 euroa ja virallinen polttomoottoristen vastaavien kokoisten autojen n. 1350 euroa eräässä tutkimuksessa.
HR uskon sinun hyötyvän Teslan X mallista kun taitaa olla ylivoimaisesti parhaiten suunniteltu Tesla, josta karsittu S:ien erittäin voimakkaasti kuluvien alustavikojen ongelmat jotka iskevät 3-4 vuotiaisiin S:iin.
M3 taas on ihan uskomattoman paljon laatuvikoja ilmeisesti hätiköiden tuotantoon kiireellä tuotu raakile kovien paineiden alla toisin kuin X joka suunniteltiin luxusautoksi ajan kanssa huolella.
@Topi27 kirjoitti:
Esim. Leafin sähköauton huoltokulut vuositasolla merkkikorjaamolla on n. 300 euroa ja virallinen polttomoottoristen vastaavien kokoisten autojen n. 1350 euroa eräässä tutkimuksessa.
1350€ jep jep. Jos ajaa 100000 km vuoteen niin taitaa polttomoottoriautossa mennä tuon verran huoltoihin vuositasolla. (Voi tarkistaa TM vertailuista)
Tästä uutisesta ei oikein saa irti sitä mitä on vertailtu. Arvonalenema on merkittävin kustannuserä, ja se taas on hyvn tiiviisti kytköksissä uuden auton ostohintaan, käyttövoimasta riippumatta.
Kertooko tämä oikeasti siitä että sähköautoilu on Suomessa kalliimpaa kuin polttomoottoriautoilu, ja sähköautoilu kalliimpaa Suomessa kuin sähköautoilu Kreikassa? Vai kertooko se että Suomessa on ostettu keskimäärin kalliimpia sähköautoja kuin polttiksia, ja kalliimpia sähköautoja kuin Kreikassa?
Taannoin oli uutinen siitä että "sähköautojen" kolarikorjaus on huomattavasti kalliimpaa kuin polttomoottoriautojen. Oikeasti kyse oli siitä että Teslojen kolarikorjaus on kalliimpaa. Tästäkin tilastosta olisi mielenkiintoista nähdä "tesla-korjattu" versio.
Joo sähköhän Suomessa on halpaa. Voi olla, että Suomessa sähköauton ostamisen tukeminen ei ole monien muiden maiden tasolla ja se näkyy tuossa arvon alenemassa. Nämä tämönkin hintavertailun tiedot tietenkin ovat jo vanhentuneita ja nyt sähköautojen halvetuessa nopeaa tahtia tilanne voisi olla jo oleellisesti toinen.
Kyllä sähköautoilua tuetaan Suomessa ja vielä hirmuisesti. Jos sähköauton ostohinnassa olisi saman verran veroa, kuin polttomoottoriautoissa on, ne maksaisivat todella paljon.
Edellenkään rekisteröintivero ei ole tuki vaan rangaistusmaksu. Joku Corollan alkaen 1750 eron autovero Suomessa on aika kevyttä kauraa esim. Saksan 9k euron sähköauton hankitatuen rinnalla. Mielenkiintoista nähdä, mihin hintaan käytetty ID.3 irtoaa Saksasta. Uskon vahvasti, että siinä on tarjolla edullisia kilometrejä.
Onneksi voin omakohtaisesti todeta, että sähköautoilu on selkeästi halvempaa kuin pärinäautoilu.
Määrittele vähän tarkemmin "pärinäautoilu". Ainakaan maanteillä noita pärinäautoja ei liiku. Ehkä joissain moottoripyörissä, mopoissa ja mopoautoissa saattaa olla hieman pärisevä ääni.
No, se on lyhyempi kirjoittaa kuin polttomoottoriautoilu. Ei millään pahalla, varsinkaan ladattavien hybridien osalta. Vähän pelkäsinkin, että joku takertuu tähän, mutta en viitsinyt yrittää editoida/selitellä.
Tässä yhtenä iltana koiran kanssa kävelyllä meistä meni ohi Tesla S asfalttialustalla ja kyllä yhtä selkeästi kuuli kuin polttomoottoriautonkin. Jyrkässä kiihdytyksessä polttomoottorien ääni kuuluu selkeästi, mutta tasaisessa ajossa vain rengasäänet ja ilmavirran kohina. Hiljaisuus ei minun mielestäni ole mikään kummempi pointti sähköautoissa, se on kuin myytti, joka odottaa murtajaansa. Vai olisko jo murrettu.
Onneksi voin omakohtaisesti todeta, että sähköautoilu on selkeästi halvempaa kuin pärinäautoilu.
Määrittele vähän tarkemmin "pärinäautoilu". Ainakaan maanteillä noita pärinäautoja ei liiku. Ehkä joissain moottoripyörissä, mopoissa ja mopoautoissa saattaa olla hieman pärisevä ääni.
No, se on lyhyempi kirjoittaa kuin polttomoottoriautoilu. Ei millään pahalla, varsinkaan ladattavien hybridien osalta. Vähän pelkäsinkin, että joku takertuu tähän, mutta en viitsinyt yrittää editoida/selitellä.
Tässä yhtenä iltana koiran kanssa kävelyllä meistä meni ohi Tesla S asfalttialustalla ja kyllä yhtä selkeästi kuuli kuin polttomoottoriautonkin. Jyrkässä kiihdytyksessä polttomoottorien ääni kuuluu selkeästi, mutta tasaisessa ajossa vain rengasäänet ja ilmavirran kohina. Hiljaisuus ei minun mielestäni ole mikään kummempi pointti sähköautoissa, se on kuin myytti, joka odottaa murtajaansa. Vai olisko jo murrettu.
Teslojen raju kiihtyvyys ja korkea massa tuovat mukanaan meluisat renkaat. Vähemmän yliampuva suorituskyky ja jo nyt esitellyt keveämmät akut tuonevat tulevaisuudessa rengasmelusaasteeseen helpotusta. Myös joissakin sähköautoissa käytetty kapea&korkea -rengaskonsepti lienee tässä hyvä.
Jossain tanskalaisessa tutkimuksessa oli todettu, että 10 km/h nopeudessa sähköauto on n. 5 db hiljaisempi, kuin polttomoottoriauto. 30 km/h nopeudessa autojen melussa ei ollut enää eroa. (Tuulilasi 9/2020)
Hurmioituneen hypetyksen jälkeen totuus yleensä valkenee ihan käyttäjienkin toimesta, siitä pisteet HR:lle. Omin korvin todistettu näiden painavien sähköautojen meteli ulospäin on isompi kuin saman kokoisten polttomoottoriautojen.
Onneksi voin omakohtaisesti todeta, että sähköautoilu on selkeästi halvempaa kuin pärinäautoilu.
Määrittele vähän tarkemmin "pärinäautoilu". Ainakaan maanteillä noita pärinäautoja ei liiku. Ehkä joissain moottoripyörissä, mopoissa ja mopoautoissa saattaa olla hieman pärisevä ääni.
No, se on lyhyempi kirjoittaa kuin polttomoottoriautoilu. Ei millään pahalla, varsinkaan ladattavien hybridien osalta. Vähän pelkäsinkin, että joku takertuu tähän, mutta en viitsinyt yrittää editoida/selitellä.
Tässä yhtenä iltana koiran kanssa kävelyllä meistä meni ohi Tesla S asfalttialustalla ja kyllä yhtä selkeästi kuuli kuin polttomoottoriautonkin. Jyrkässä kiihdytyksessä polttomoottorien ääni kuuluu selkeästi, mutta tasaisessa ajossa vain rengasäänet ja ilmavirran kohina. Hiljaisuus ei minun mielestäni ole mikään kummempi pointti sähköautoissa, se on kuin myytti, joka odottaa murtajaansa. Vai olisko jo murrettu.
Teslojen raju kiihtyvyys ja korkea massa tuovat mukanaan meluisat renkaat. Vähemmän yliampuva suorituskyky ja jo nyt esitellyt keveämmät akut tuonevat tulevaisuudessa rengasmelusaasteeseen helpotusta. Myös joissakin sähköautoissa käytetty kapea&korkea -rengaskonsepti lienee tässä hyvä.
En tarkoittanut rengasmelua auton sisällä vaan, että nykyautoista kuuluu jo melko alhaisissa nopeuksissa enemmän renkaiden äänet kuin moottoriäänet. Mutta lähteehän sähköauto/plugari esim. Prisman hallissa ihan äänettömästi liikkeelle. Kesä- ja kitkarenkaista tietysti on kyse, nastarenkaiden äänet ovat ihan oma ikävä lukunsa.
Onneksi voin omakohtaisesti todeta, että sähköautoilu on selkeästi halvempaa kuin pärinäautoilu.
Määrittele vähän tarkemmin "pärinäautoilu". Ainakaan maanteillä noita pärinäautoja ei liiku. Ehkä joissain moottoripyörissä, mopoissa ja mopoautoissa saattaa olla hieman pärisevä ääni.
No, se on lyhyempi kirjoittaa kuin polttomoottoriautoilu. Ei millään pahalla, varsinkaan ladattavien hybridien osalta. Vähän pelkäsinkin, että joku takertuu tähän, mutta en viitsinyt yrittää editoida/selitellä.
Tässä yhtenä iltana koiran kanssa kävelyllä meistä meni ohi Tesla S asfalttialustalla ja kyllä yhtä selkeästi kuuli kuin polttomoottoriautonkin. Jyrkässä kiihdytyksessä polttomoottorien ääni kuuluu selkeästi, mutta tasaisessa ajossa vain rengasäänet ja ilmavirran kohina. Hiljaisuus ei minun mielestäni ole mikään kummempi pointti sähköautoissa, se on kuin myytti, joka odottaa murtajaansa. Vai olisko jo murrettu.
Teslojen raju kiihtyvyys ja korkea massa tuovat mukanaan meluisat renkaat. Vähemmän yliampuva suorituskyky ja jo nyt esitellyt keveämmät akut tuonevat tulevaisuudessa rengasmelusaasteeseen helpotusta. Myös joissakin sähköautoissa käytetty kapea&korkea -rengaskonsepti lienee tässä hyvä.
En tarkoittanut rengasmelua auton sisällä vaan, että nykyautoista kuuluu jo melko alhaisissa nopeuksissa enemmän renkaiden äänet kuin moottoriäänet. Mutta lähteehän sähköauto/plugari esim. Prisman hallissa ihan äänettömästi liikkeelle. Kesä- ja kitkarenkaista tietysti on kyse, nastarenkaiden äänet ovat ihan oma ikävä lukunsa.
Muille kuuluvasta melusaasteesta minäkin kirjoitin. Sisälle kuuluvat rengasäänet saadaan kyllä eristettyä, mutta muille meluava rengas kuuluu vaimentamattomana.
Volkswagen venytti etumatkaansa Euroopassa – syyskuun rynnäkön takasi yhden mallin nopea nousu
Volkswagen on myöntänyt, että yhtiöllä on paljon pelissä ID.3:n kanssa. Myynnin alku lupailee saksalaisvalmistajalle täyssähköistä riemuvoittoa.
Euroopan (EU+Efta+Britannia) autokaupan ensirekisteröintitilastot näyttävät syyskuussa pitkästä aikaa pientä plussaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kyynikot tosin muistuttavat, että kasvu on vähän näkoharhaa, koska syyskuussa 2019 Euroopan autokauppa oli kovin sekaisin päästö- ja kulutusmittauksien muutoksen vuoksi.
Niin tai näin, Euroopan syyskuun autokaupassa voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon.
Volkswagen on automerkeistä aivan omaa luokkaansa, ja se kasvatti kärkinelikosta (muut Mercedes-Benz, Renault ja Ford) ainoana myyntimääriään syyskuuhun 2019 verrattuna.
Suurin kasvaja vuoden takaiseen varrattuna tosin oli myyntitilaston yhdeksäs eli Audi (41,8 %). Se ei kuitenkaan kerro paljonkaan, sillä Audin viime syksy oli surkuhupaisaa pimeässä hapuilua. Suomessakin oli syksyllä 2019 suorastaan mahdoton ostaa tiettyjä Audin malleja, koska WLTP-mittaukseen siirtyminen sotki Audien hinnoittelun ja toimitukset totaalisesti.
Toinen huomattava seikka Euroopan tilastoissa on Volkswagen ID.3:n rynnistys. Vaikka kaikkien maiden viralliset mallikohtaiset tilastot eivät ole vielä julkisia, ID.3:n vauhti on helppo havaita.
Volkswagen ID.3 oli syyskuussa myydyin malli Norjassa ja Irlannissa. Kymmenen myydyimmän listalla ID.3 oli Islannissa, Tanskassa, Suomessa ja Sveitsissä. Hollannissa, Ruotsissa ja Itävallassa uusi täyssähköinen Volkswagen jäi hieman kärkikympin ulkopuolelle.
Reaaliaikaisissa tilastoissa ID.3 on lisäksi lokakuun alun ykkönen ainakin Norjassa ja Hollannissa, joten vielä tänä vuonna saatetaan nähdä täyssähköinen yllätys lähellä Euroopan mallikohtaisen myyntitilaston kärkeä.
@tracktest kirjoitti:
Hurmioituneen hypetyksen jälkeen totuus yleensä valkenee ihan käyttäjienkin toimesta, siitä pisteet HR:lle. Omin korvin todistettu näiden painavien sähköautojen meteli ulospäin on isompi kuin saman kokoisten polttomoottoriautojen.
@tracktest kirjoitti:
Hurmioituneen hypetyksen jälkeen totuus yleensä valkenee ihan käyttäjienkin toimesta, siitä pisteet HR:lle. Omin korvin todistettu näiden painavien sähköautojen meteli ulospäin on isompi kuin saman kokoisten polttomoottoriautojen.
?!
Niin hyvin eristettyyn autoon rengasmelu ei tunge sisään mutta melusaaste ulospäin kadulle on lähes sietämätön. HR koiraa taluttaessasi olet tämän itse todistanut.
@tracktest kirjoitti:
Hurmioituneen hypetyksen jälkeen totuus yleensä valkenee ihan käyttäjienkin toimesta, siitä pisteet HR:lle. Omin korvin todistettu näiden painavien sähköautojen meteli ulospäin on isompi kuin saman kokoisten polttomoottoriautojen.
?!
Niin hyvin eristettyyn autoon rengasmelu ei tunge sisään mutta melusaaste ulospäin kadulle on lähes sietämätön. HR koiraa taluttaessasi olet tämän itse todistanut.
Sanoitko / tarkoititko että sähköautojen rengasmelu on lähes sietämätöntä, verrattuna polttomoottoriautojen rengasmeluun, joka ei ole?
Ihmetelin kanssa tuota mainintaa, että huollot maksaisivat sekä sähköautoihin ja polttomoottorisiin saman verran. Eihän tuo pidä paikkansa. Esim. Leafin sähköauton huoltokulut vuositasolla merkkikorjaamolla on n. 300 euroa ja virallinen polttomoottoristen vastaavien kokoisten autojen n. 1350 euroa eräässä tutkimuksessa.
Sehän menee meikäläisen diesel sitten melkein Nissanin sähkökinnerin merkkihuoltohinnoilla. Viimeiset neljä vuotta ka. 328,-/vuosi.
PIKALATAUSMAHDOLLISUUS EI tuo autuutta, sillä pikalaturin sähkö saattaa tulla kalliimmaksi kuin polttoaineen tankkaaminen.
Arvatkaa vaan kun sähköautot yleistyy mitä hinnoille käy.
Bensiinin ja dieselin hinta saatetaan nostaa pilviin! Mitä muita jossitteluja kannattaa huomioida? Sähkön siirtohinta saattaa nousta aivan kestämättömiin lukemiin. Lentäminen ehkä kallistuu ehkä halventuu! Lehmille saattaa kasvaa siivet ja niiltä saatetaan joutua vaatimaan lentolupakirja tulevaisuudessa. Autuaaksi tulevat vain uskossaan vahvat.
Fossiilisiin polttoaineisiin tulee hintaromahdus kun kulutus menee tarpeeksi alas, ei öljyntuottajat ja hiilimaat vähällä luovu markkinaosuuksistaan.
Sähköautonkäyttöön kositaan nyt käyttäjiä veronalennuksilla ja muilla vippaskonsteilla,älkää unta nähkö, että se on pysyvä olotila kun tavoite on saavutettu.
Fossiilisiin polttoaineisiin tulee hintaromahdus kun kulutus menee tarpeeksi alas, ei öljyntuottajat ja hiilimaat vähällä luovu markkinaosuuksistaan
Niin, miksiköhän viime keväästä alkaen polttoaineiden hinnat romahtivat ja halvoilla hinnoilla on menty syksyyn asti - verrattuna vielä vuodenvaihteen hintoihin.
Viime kädessä pumppuhinnan määrää verottaja. Vaikka tuottajahinnat laskisivatkin, on selvää, että verottaja tulee nostamaan hintoja jatkossakin, ellei ilmastonmuutosta peruta.
Pikalatauksen tulevaa hintatasoa on vielä vaikea ennustaa. Tuo koskee kuitenkin lähinnä vain runsaasti pitkää matkaa ajavia, joilla ajo on pääasiassa työajoa. Taviksien mökkimatkojen yms kannalta satunnainen pikalataus voi maksaa vaikka 1€/kWh, ei sillä suurta merkitystä ole kokonaisuuden kannalta. Minullakin kotilatauksessa sähköt ovat tulleet maksamaan noin 2,2 €/100 km, joka on ihan ok lukema 2,5 tonnia painavalle luokkaa 500 hv möhkölle ja raskaalle kaasujalalle.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Viime kädessä pumppuhinnan määrää verottaja. Vaikka tuottajahinnat laskisivatkin, on selvää, että verottaja tulee nostamaan hintoja jatkossakin, ellei ilmastonmuutosta peruta.
Kyllä sekinraja tulee vastaan, kuinka paljon veroja voidaan periä
Minun mielestäni on turha miettiä autoilun tulevia kustannuksia, koska kuluista niin suuri osa on valtion säätelemiä verotuksen kautta. Jos autoiluun liittyviä veroja kerätään tulevaisuudessa yhtä paljon kuin nykyään, niin tietenkin sähköautoilunkin kustannukset nousevat. Nyt on kuitenkin nyt ja siltä pohjalta kannattaa päättää autonsa käyttövoima.
Tällä hetkellä ja varmaankin niin kauan kuin sähköautojen osuus tiellä kurvailijoista on pieni (eli useita vuosia vielä), sähköautoilu on halpaa ja se kannattaa hyödyntää nyt. Ennen pitkää joko otat ympäristöystävällisen auton tai sitten itket ja otat. Tai tulet toimeen kokonaan ilman autoa.
Ei kannata miettiä, että en ota sähköautoa, koska varmasti se sähkön hinta vielä nousee pikalataukselle joskus myöhemmin. Kannattaa ottaa säästö kotiin nyt, kun sen voi ottaa.
P.S. Autoa vaihtamalla ei tietenkään rahaa saa säästymään, mutta jos joka tapauksessa aikoo vaihtaa uuteen autoon, niin jo kustannussyistä kannattaa harkita sähköautoa. Puhumattakaan, että sillä on paljon mukavampi ajaa ja se on käytössä huoleton, kun ei ole huoltokohteitakaan.
Ei sähkön hintaa voi autojen vuoksi nostaa taivaisiin, vaan sähkön hinta on paljon suurempi kysymys. Pikalataukseen tulee tietysti jonkilainen lisä kalliista laturista, mutta se pysyy kurissa ihan markkinatalouden lakien ansiosta. Uskon, että pikalaturin watin hinta tulee laskemaan tekniikan kehittyessä ja valmistusmäärien noustessa.
@NHB kirjoitti:
Ei sähkön hintaa voi autojen vuoksi nostaa taivaisiin, vaan sähkön hinta on paljon suurempi kysymys. Pikalataukseen tulee tietysti jonkilainen lisä kalliista laturista, mutta se pysyy kurissa ihan markkinatalouden lakien ansiosta. Uskon, että pikalaturin watin hinta tulee laskemaan tekniikan kehittyessä ja valmistusmäärien noustessa.
Onhan tässä joitain uhkakuvia ilmassa. Ei ehkä niinkään verotuksen vuoksi, mutta jakeluyhtiöiden taholta jotka pohtivat huipputehoon sidottua maksua (oletettavasti perusmaksua).
Vaikka se sinänsä on onkin ihan oikeudenmukainen jakotapa (mitä isompi yhteenlaskettu huipputeho jollain alueella, sitä paksummat kaapelit pitää olla koko matkalle) niin pelkään että se on vain keino nostaa hintaa.
No, liittykö se sähköautoihin, niin ei välttämättä. Jos mitoittaa sähkökapasiteettinsa tammikuun pakkasilla saunomiseen, niin se riittää fiksusti ajastettuun sähköautoiluunkin.
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
@HybridRules kirjoitti:
Tutkimus on yksi esimerkki tarkoitushakuisesta tutkimuksesta, jolla pyritään muokkaamaan mielipiteitä, tässä tapauksessa sähköautoilua vastaan. Autojen hinnoista laskettujen arvonalenemien vertaaminen ilmentää vain sitä, minkä hintaisia autoja missäkin on ostettu. Onko olemassa joku laki, minkä mukaan autojen arvot alenevat ja joka pätee kaikissa maissa?
En osaa arvioida motiiveja, siis onko tavoitteena olla pärinäauton puolella, sähköautoa vastaan, vai ainoastaan myydä mielenkiintoisella otsikolla julkistettavaa tutkimustyötä? Mutta olipa tutkimuksen tekijän ja sen julkistajan motiivi mikä tahansa, tietty vaikutuksensa tällaisella informaatiolla on.
Tesla on vielä hetken sähköautomarkkinoilla kuin Nokia suomen insinöörien työmarkkinoilla 1990-luvulla, ts. kummankaan on mahdotonta poiketa merkittävästi keskiarvosta, koska ne ovat / olivat määräävässä asemassa sitä keskiarvoa määriteltäessä.
Varsinaisia autoilun kuluja ovat ajamisesta, huolloista, renkaista yms. auton käytön mukaan syntyvät kulut. Hankintahinta ja arvonalenema eivät ole sellaisia kustannuksia, joita voisi/pitäisi vertailla ainakaan eri käyttövoimien kesken.
Samaa mieltä ja jos kokonaiskustannuksia halutaan mallintaa, silloinkin pitää erottaa käyttökulut ja pääomakulut.
Syy on siinä, että käyttökustannukset ovat autokohtaisia mutta pääomakustannukset ovat suurelta osin henkilökohtaisia ja siksi pääomakulujen vertailu etääntyy autojen vertailusta henkilöiden vertailuun, joka saattaa olla mielenkiintoista, mutta ei kovin hyödyllistä.
@_Quu kirjoitti:
Kyllä sekinraja tulee vastaan, kuinka paljon veroja voidaan periä
Se on suunnilleen Lafferin käyrän huippukohta, johon liikenteen verotus Suomessa tähtää. Verotusta ei voida kiristää mielivaltaisesti, koska valtion budjetti on riippuvainen liikenten verotuotoista ja koko maan talous on riippuvainen liikenteestä. Jos yksityisautot pysähtyvät, koko Suomi pysähtyy saman tien, monestakin syystä.
Sen sijaan verotusta voidaan kohdentaa mielivaltaisesti minne kulloinkin istuva hallitus sen haluaa kohdentaa. Tätä mahdollisuutta on vuosikymmenien kuluessa hyödynnettykin näkyvästi.
Kuluttajan kannalta on ikävää, ettei omaa rahankäyttöään pysty järkevästi budjetoimaan edes yhden auton käytöiän ajalle, koska verottajan vaikutus kustannuksiin on vaikeasti ennakoitava. Yhden hetken verosuosikkiauto on seuraavan vuosikymmenen ongelmajäte, jonka pelkästä omistamisesta katsotaan aiheelliseksi rangaista aiemman hallituksen antamaa vero-ohjausta noudattanutta.
Helpommalla pääsee, kun ei rakenna näistä uskonkappaleita, vaan varautuu autoa valitessaan etsimään lakiraamista kohdat, joiden puitteissa pystyy tekemään itselleen sopivat valinnat. Eli suomeksi sanottuna, ellei bensa-autolla saa ajaa edullisesti, sitten vaihdetaan dieseliin. Ja ellei dieselillä saa enää ajaa edullisesti, sitten vaihdetaan patterivetoiseen. Ei tämä sen kummempaa ole.
No onneksi tuo sähköautojen melkein verottomuus tuo siitä huolimatta yhteiskunnalle plus puolisia tuloja terveyden ja hyvinvoinnin takia.
Ihmetelin kanssa tuota mainintaa, että huollot maksaisivat sekä sähköautoihin ja polttomoottorisiin saman verran. Eihän tuo pidä paikkansa. Esim. Leafin sähköauton huoltokulut vuositasolla merkkikorjaamolla on n. 300 euroa ja virallinen polttomoottoristen vastaavien kokoisten autojen n. 1350 euroa eräässä tutkimuksessa.
HR uskon sinun hyötyvän Teslan X mallista kun taitaa olla ylivoimaisesti parhaiten suunniteltu Tesla, josta karsittu S:ien erittäin voimakkaasti kuluvien alustavikojen ongelmat jotka iskevät 3-4 vuotiaisiin S:iin.
M3 taas on ihan uskomattoman paljon laatuvikoja ilmeisesti hätiköiden tuotantoon kiireellä tuotu raakile kovien paineiden alla toisin kuin X joka suunniteltiin luxusautoksi ajan kanssa huolella.
1350€ jep jep. Jos ajaa 100000 km vuoteen niin taitaa polttomoottoriautossa mennä tuon verran huoltoihin vuositasolla. (Voi tarkistaa TM vertailuista)
Edellenkään rekisteröintivero ei ole tuki vaan rangaistusmaksu. Joku Corollan alkaen 1750 eron autovero Suomessa on aika kevyttä kauraa esim. Saksan 9k euron sähköauton hankitatuen rinnalla. Mielenkiintoista nähdä, mihin hintaan käytetty ID.3 irtoaa Saksasta. Uskon vahvasti, että siinä on tarjolla edullisia kilometrejä.
No, se on lyhyempi kirjoittaa kuin polttomoottoriautoilu. Ei millään pahalla, varsinkaan ladattavien hybridien osalta. Vähän pelkäsinkin, että joku takertuu tähän, mutta en viitsinyt yrittää editoida/selitellä.
Tässä yhtenä iltana koiran kanssa kävelyllä meistä meni ohi Tesla S asfalttialustalla ja kyllä yhtä selkeästi kuuli kuin polttomoottoriautonkin. Jyrkässä kiihdytyksessä polttomoottorien ääni kuuluu selkeästi, mutta tasaisessa ajossa vain rengasäänet ja ilmavirran kohina. Hiljaisuus ei minun mielestäni ole mikään kummempi pointti sähköautoissa, se on kuin myytti, joka odottaa murtajaansa. Vai olisko jo murrettu.
Teslojen raju kiihtyvyys ja korkea massa tuovat mukanaan meluisat renkaat. Vähemmän yliampuva suorituskyky ja jo nyt esitellyt keveämmät akut tuonevat tulevaisuudessa rengasmelusaasteeseen helpotusta. Myös joissakin sähköautoissa käytetty kapea&korkea -rengaskonsepti lienee tässä hyvä.
Jossain tanskalaisessa tutkimuksessa oli todettu, että 10 km/h nopeudessa sähköauto on n. 5 db hiljaisempi, kuin polttomoottoriauto. 30 km/h nopeudessa autojen melussa ei ollut enää eroa. (Tuulilasi 9/2020)
Hurmioituneen hypetyksen jälkeen totuus yleensä valkenee ihan käyttäjienkin toimesta, siitä pisteet HR:lle. Omin korvin todistettu näiden painavien sähköautojen meteli ulospäin on isompi kuin saman kokoisten polttomoottoriautojen.
Osattiin sitä 1950 luvullakin muotoilla pieni ilmanvastuskerroin.
Autojen ilmanvastuskerroin on 0,19–0,20, mikä päihittää monet erittäin aerodynaamisena pidettävät nykyiset urheiluautotkin.
Koemallit valmistuivat vuosina 1953–55.
Autojen kuvat:
https://www.ksml.fi/teemat/3138096
En tarkoittanut rengasmelua auton sisällä vaan, että nykyautoista kuuluu jo melko alhaisissa nopeuksissa enemmän renkaiden äänet kuin moottoriäänet. Mutta lähteehän sähköauto/plugari esim. Prisman hallissa ihan äänettömästi liikkeelle. Kesä- ja kitkarenkaista tietysti on kyse, nastarenkaiden äänet ovat ihan oma ikävä lukunsa.
Muille kuuluvasta melusaasteesta minäkin kirjoitin. Sisälle kuuluvat rengasäänet saadaan kyllä eristettyä, mutta muille meluava rengas kuuluu vaimentamattomana.
Volkswagen venytti etumatkaansa Euroopassa – syyskuun rynnäkön takasi yhden mallin nopea nousu
Volkswagen on myöntänyt, että yhtiöllä on paljon pelissä ID.3:n kanssa. Myynnin alku lupailee saksalaisvalmistajalle täyssähköistä riemuvoittoa.
Euroopan (EU+Efta+Britannia) autokaupan ensirekisteröintitilastot näyttävät syyskuussa pitkästä aikaa pientä plussaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kyynikot tosin muistuttavat, että kasvu on vähän näkoharhaa, koska syyskuussa 2019 Euroopan autokauppa oli kovin sekaisin päästö- ja kulutusmittauksien muutoksen vuoksi.
Niin tai näin, Euroopan syyskuun autokaupassa voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon.
Volkswagen on automerkeistä aivan omaa luokkaansa, ja se kasvatti kärkinelikosta (muut Mercedes-Benz, Renault ja Ford) ainoana myyntimääriään syyskuuhun 2019 verrattuna.
Suurin kasvaja vuoden takaiseen varrattuna tosin oli myyntitilaston yhdeksäs eli Audi (41,8 %). Se ei kuitenkaan kerro paljonkaan, sillä Audin viime syksy oli surkuhupaisaa pimeässä hapuilua. Suomessakin oli syksyllä 2019 suorastaan mahdoton ostaa tiettyjä Audin malleja, koska WLTP-mittaukseen siirtyminen sotki Audien hinnoittelun ja toimitukset totaalisesti.
Toinen huomattava seikka Euroopan tilastoissa on Volkswagen ID.3:n rynnistys. Vaikka kaikkien maiden viralliset mallikohtaiset tilastot eivät ole vielä julkisia, ID.3:n vauhti on helppo havaita.
Volkswagen ID.3 oli syyskuussa myydyin malli Norjassa ja Irlannissa. Kymmenen myydyimmän listalla ID.3 oli Islannissa, Tanskassa, Suomessa ja Sveitsissä. Hollannissa, Ruotsissa ja Itävallassa uusi täyssähköinen Volkswagen jäi hieman kärkikympin ulkopuolelle.
Reaaliaikaisissa tilastoissa ID.3 on lisäksi lokakuun alun ykkönen ainakin Norjassa ja Hollannissa, joten vielä tänä vuonna saatetaan nähdä täyssähköinen yllätys lähellä Euroopan mallikohtaisen myyntitilaston kärkeä.
https://www.ksml.fi/teemat/3138097
?!
Niin hyvin eristettyyn autoon rengasmelu ei tunge sisään mutta melusaaste ulospäin kadulle on lähes sietämätön. HR koiraa taluttaessasi olet tämän itse todistanut.
0,20 voittaa kaikki tuotantoautot. Urheiluautoissa on tyypillisesti melko suuri muotokerroin. Konseptitasolla on helppo tehdä pieni muotokerroin.
Sanoitko / tarkoititko että sähköautojen rengasmelu on lähes sietämätöntä, verrattuna polttomoottoriautojen rengasmeluun, joka ei ole?
Vai ymmärsinkö jotain väärin?
Sehän menee meikäläisen diesel sitten melkein Nissanin sähkökinnerin merkkihuoltohinnoilla. Viimeiset neljä vuotta ka. 328,-/vuosi.
Arvatkaa vaan kun sähköautot yleistyy mitä hinnoille käy.
Bensiinin ja dieselin hinta saatetaan nostaa pilviin! Mitä muita jossitteluja kannattaa huomioida? Sähkön siirtohinta saattaa nousta aivan kestämättömiin lukemiin. Lentäminen ehkä kallistuu ehkä halventuu! Lehmille saattaa kasvaa siivet ja niiltä saatetaan joutua vaatimaan lentolupakirja tulevaisuudessa. Autuaaksi tulevat vain uskossaan vahvat.
Fossiilisiin polttoaineisiin tulee hintaromahdus kun kulutus menee tarpeeksi alas, ei öljyntuottajat ja hiilimaat vähällä luovu markkinaosuuksistaan.
Sähköautonkäyttöön kositaan nyt käyttäjiä veronalennuksilla ja muilla vippaskonsteilla,älkää unta nähkö, että se on pysyvä olotila kun tavoite on saavutettu.
@_Quu kirjoitti:
Niin, miksiköhän viime keväästä alkaen polttoaineiden hinnat romahtivat ja halvoilla hinnoilla on menty syksyyn asti - verrattuna vielä vuodenvaihteen hintoihin.
Viime kädessä pumppuhinnan määrää verottaja. Vaikka tuottajahinnat laskisivatkin, on selvää, että verottaja tulee nostamaan hintoja jatkossakin, ellei ilmastonmuutosta peruta.
Pikalatauksen tulevaa hintatasoa on vielä vaikea ennustaa. Tuo koskee kuitenkin lähinnä vain runsaasti pitkää matkaa ajavia, joilla ajo on pääasiassa työajoa. Taviksien mökkimatkojen yms kannalta satunnainen pikalataus voi maksaa vaikka 1€/kWh, ei sillä suurta merkitystä ole kokonaisuuden kannalta. Minullakin kotilatauksessa sähköt ovat tulleet maksamaan noin 2,2 €/100 km, joka on ihan ok lukema 2,5 tonnia painavalle luokkaa 500 hv möhkölle ja raskaalle kaasujalalle.
Kyllä sekinraja tulee vastaan, kuinka paljon veroja voidaan periä
Minun mielestäni on turha miettiä autoilun tulevia kustannuksia, koska kuluista niin suuri osa on valtion säätelemiä verotuksen kautta. Jos autoiluun liittyviä veroja kerätään tulevaisuudessa yhtä paljon kuin nykyään, niin tietenkin sähköautoilunkin kustannukset nousevat. Nyt on kuitenkin nyt ja siltä pohjalta kannattaa päättää autonsa käyttövoima.
Tällä hetkellä ja varmaankin niin kauan kuin sähköautojen osuus tiellä kurvailijoista on pieni (eli useita vuosia vielä), sähköautoilu on halpaa ja se kannattaa hyödyntää nyt. Ennen pitkää joko otat ympäristöystävällisen auton tai sitten itket ja otat. Tai tulet toimeen kokonaan ilman autoa.
Ei kannata miettiä, että en ota sähköautoa, koska varmasti se sähkön hinta vielä nousee pikalataukselle joskus myöhemmin. Kannattaa ottaa säästö kotiin nyt, kun sen voi ottaa.
P.S. Autoa vaihtamalla ei tietenkään rahaa saa säästymään, mutta jos joka tapauksessa aikoo vaihtaa uuteen autoon, niin jo kustannussyistä kannattaa harkita sähköautoa. Puhumattakaan, että sillä on paljon mukavampi ajaa ja se on käytössä huoleton, kun ei ole huoltokohteitakaan.
Ei sähkön hintaa voi autojen vuoksi nostaa taivaisiin, vaan sähkön hinta on paljon suurempi kysymys. Pikalataukseen tulee tietysti jonkilainen lisä kalliista laturista, mutta se pysyy kurissa ihan markkinatalouden lakien ansiosta. Uskon, että pikalaturin watin hinta tulee laskemaan tekniikan kehittyessä ja valmistusmäärien noustessa.
Teslan uudesta kennosta on saatu aika lupaavan oloisia laboratoriomittauksia. Kestävyys ja kapasiteetin tippuminen on saatu jo sellaiselle tasolle, että vanhat taksimersutkin jäävät kakkoseksi. Tuollaista akkua kun hidaslatailee enimmäkseen alle 50 prosenttia kerrallaan, niin pitäisi kestävyyden riittää.
https://electrek-co.cdn.ampproject.org/v/s/electrek.co/2020/10/18/tesla-battery-test-results-over-2-million-miles/amp/?amp_js_v=a6&amp_gsa=1&usqp=mq331AQFKAGwASA=#aoh=16032172763138&referrer=https://www.google.com&amp_tf=From %1$s&ampshare=https://electrek.co/2020/10/18/tesla-battery-test-results-over-2-million-miles/
Onhan tässä joitain uhkakuvia ilmassa. Ei ehkä niinkään verotuksen vuoksi, mutta jakeluyhtiöiden taholta jotka pohtivat huipputehoon sidottua maksua (oletettavasti perusmaksua).
Vaikka se sinänsä on onkin ihan oikeudenmukainen jakotapa (mitä isompi yhteenlaskettu huipputeho jollain alueella, sitä paksummat kaapelit pitää olla koko matkalle) niin pelkään että se on vain keino nostaa hintaa.
No, liittykö se sähköautoihin, niin ei välttämättä. Jos mitoittaa sähkökapasiteettinsa tammikuun pakkasilla saunomiseen, niin se riittää fiksusti ajastettuun sähköautoiluunkin.
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
En osaa arvioida motiiveja, siis onko tavoitteena olla pärinäauton puolella, sähköautoa vastaan, vai ainoastaan myydä mielenkiintoisella otsikolla julkistettavaa tutkimustyötä? Mutta olipa tutkimuksen tekijän ja sen julkistajan motiivi mikä tahansa, tietty vaikutuksensa tällaisella informaatiolla on.
Tesla on vielä hetken sähköautomarkkinoilla kuin Nokia suomen insinöörien työmarkkinoilla 1990-luvulla, ts. kummankaan on mahdotonta poiketa merkittävästi keskiarvosta, koska ne ovat / olivat määräävässä asemassa sitä keskiarvoa määriteltäessä.
Samaa mieltä ja jos kokonaiskustannuksia halutaan mallintaa, silloinkin pitää erottaa käyttökulut ja pääomakulut.
Syy on siinä, että käyttökustannukset ovat autokohtaisia mutta pääomakustannukset ovat suurelta osin henkilökohtaisia ja siksi pääomakulujen vertailu etääntyy autojen vertailusta henkilöiden vertailuun, joka saattaa olla mielenkiintoista, mutta ei kovin hyödyllistä.
Se on suunnilleen Lafferin käyrän huippukohta, johon liikenteen verotus Suomessa tähtää. Verotusta ei voida kiristää mielivaltaisesti, koska valtion budjetti on riippuvainen liikenten verotuotoista ja koko maan talous on riippuvainen liikenteestä. Jos yksityisautot pysähtyvät, koko Suomi pysähtyy saman tien, monestakin syystä.
Sen sijaan verotusta voidaan kohdentaa mielivaltaisesti minne kulloinkin istuva hallitus sen haluaa kohdentaa. Tätä mahdollisuutta on vuosikymmenien kuluessa hyödynnettykin näkyvästi.
Kuluttajan kannalta on ikävää, ettei omaa rahankäyttöään pysty järkevästi budjetoimaan edes yhden auton käytöiän ajalle, koska verottajan vaikutus kustannuksiin on vaikeasti ennakoitava. Yhden hetken verosuosikkiauto on seuraavan vuosikymmenen ongelmajäte, jonka pelkästä omistamisesta katsotaan aiheelliseksi rangaista aiemman hallituksen antamaa vero-ohjausta noudattanutta.
Helpommalla pääsee, kun ei rakenna näistä uskonkappaleita, vaan varautuu autoa valitessaan etsimään lakiraamista kohdat, joiden puitteissa pystyy tekemään itselleen sopivat valinnat. Eli suomeksi sanottuna, ellei bensa-autolla saa ajaa edullisesti, sitten vaihdetaan dieseliin. Ja ellei dieselillä saa enää ajaa edullisesti, sitten vaihdetaan patterivetoiseen. Ei tämä sen kummempaa ole.