Kommentoin vielä tuota poistoasiaa vaikka se vahvasti off topicia onkin. Kirjanpidon / tilinpäätöksen perimmäinen tarkoitus on antaa "oikea ja riittävä kuva" yrityksen tilanteesta. Vaikka poistot eivät nyt ihan suoraan kuvasta tavaran käypää arvoa joka voi jopa nousta, on idea kuitenkin se että niiden "poistaminen" kuvastaa tavaroiden kulumista ja sitä kautta yrityksen tilaa.
Oletetaan että kaksi samanlaista, nollan euron operatiivisen tuloksen tekevää jakelufirmaa on myynnissä, liiketoiminta on täysin samanlaista, samoin tulevaisuuden odotukset.
Ensimmäisellä on 10 uutta Sprinteriä, eilen luovutettu Veholta.
Toisella muuten samanlaiset kymmenen Sprinteriä, mutta vuosimallia 2009.
Lienee selvä että näiden firmojen myyntihinta on eri? Jos poistoja ei tehtäisi, näyttäisivät firmat paperilla samanlaisilta.
@M880 kirjoitti:
Kommentoin vielä tuota poistoasiaa vaikka se vahvasti off topicia onkin. Kirjanpidon / tilinpäätöksen perimmäinen tarkoitus on antaa "oikea ja riittävä kuva" yrityksen tilanteesta. Vaikka poistot eivät nyt ihan suoraan kuvasta tavaran käypää arvoa joka voi jopa nousta, on idea kuitenkin se että niiden "poistaminen" kuvastaa tavaroiden kulumista ja sitä kautta yrityksen tilaa.
Oletetaan että kaksi samanlaista, nollan euron operatiivisen tuloksen tekevää jakelufirmaa on myynnissä, liiketoiminta on täysin samanlaista, samoin tulevaisuuden odotukset.
Ensimmäisellä on 10 uutta Sprinteriä, eilen luovutettu Veholta.
Toisella muuten samanlaiset kymmenen Sprinteriä, mutta vuosimallia 2009.
Lienee selvä että näiden firmojen myyntihinta on eri? Jos poistoja ei tehtäisi, näyttäisivät firmat paperilla samanlaisilta.
Auto on vähän huono esimerkki, koska niiden käsittely kirjanpidossa on erilaista eli omanlaistaan monella tavalla.
Eikä poistojen tekeminen suoraan tee firmoista erilaista paperilla. Vaikkapa kiinteistöllä on kirjanpito- ja markkina-arvo erikseen esim. yrityksen myyntitilanteessa.
Poistosysteemi lienee tehty siksi, että yrityksen ei sallita investoida niin, ettei sen tarvitsisi maksaa veroja. Jos hankinnat saisi vähentää saman tien verotuksessa kulueränä, ei ison investoinnin jälkeen tarvitsisi maksaa veroja pitkään aikaan. Hyvin toimeentulevat yritykset voisivat helposti välttää tuloveron maksamisen kokonaan. Niinpä yritys saa vähentää veroista vain poistot eli pienen osan investoinneista kerrallaan. Normaalisti poistojen tekeminen on tietenkin hyvä juttu, mutta kriisitilanteessa poisto tekee hallaa yrityksen selviämiselle. En tiedä, onko se tosielämässä mikään ongelma, pointtini oli vain, että poistojen tekeminen ei ole vapaaehtoista niin kuin maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella ja mikrotason Oy:lle se voi olla ongelma joskus.
Paradoksaalisesti firma, joka omistaa toimitilansa voi joutua huonompaan tilanteeseen kuin vuokratiloissa toimiva, koska joutuu tekemään poiston toimitilan arvosta. Pienellä vuokralla sinnittelevä kilpailija ei kärsi poistopakosta. Yritykset saattavat päätyä samaan operatiiviseen tulokseen, mutta poistojen takia tuloslaskelma näyttää, että varakkaammalla yrityksellä menee heikommin. En tiedä, löytyykö esimerkkiä, mutta teoriassa noin voi käydä.
Poistohan ei ole rahaa vaan luku, jonka mukainen summa vähennetään taseen omaisuustilin kirjanpidon saldosta ja siirretään tuloslaskelmaan vaikuttamaan kuluna.
@M880 kirjoitti:
Kommentoin vielä tuota poistoasiaa vaikka se vahvasti off topicia onkin. Kirjanpidon / tilinpäätöksen perimmäinen tarkoitus on antaa "oikea ja riittävä kuva" yrityksen tilanteesta. Vaikka poistot eivät nyt ihan suoraan kuvasta tavaran käypää arvoa joka voi jopa nousta, on idea kuitenkin se että niiden "poistaminen" kuvastaa tavaroiden kulumista ja sitä kautta yrityksen tilaa.
Oletetaan että kaksi samanlaista, nollan euron operatiivisen tuloksen tekevää jakelufirmaa on myynnissä, liiketoiminta on täysin samanlaista, samoin tulevaisuuden odotukset.
Ensimmäisellä on 10 uutta Sprinteriä, eilen luovutettu Veholta.
Toisella muuten samanlaiset kymmenen Sprinteriä, mutta vuosimallia 2009.
Lienee selvä että näiden firmojen myyntihinta on eri? Jos poistoja ei tehtäisi, näyttäisivät firmat paperilla samanlaisilta.
Auto on vähän huono esimerkki, koska niiden käsittely kirjanpidossa on erilaista eli omanlaistaan monella tavalla.
Eikä poistojen tekeminen suoraan tee firmoista erilaista paperilla. Vaikkapa kiinteistöllä on kirjanpito- ja markkina-arvo erikseen esim. yrityksen myyntitilanteessa.
Poistosysteemi lienee tehty siksi, että yrityksen ei sallita investoida niin, ettei sen tarvitsisi maksaa veroja. Jos hankinnat saisi vähentää saman tien verotuksessa kulueränä, ei ison investoinnin jälkeen tarvitsisi maksaa veroja pitkään aikaan. Hyvin toimeentulevat yritykset voisivat helposti välttää tuloveron maksamisen kokonaan. Niinpä yritys saa vähentää veroista vain poistot eli pienen osan investoinneista kerrallaan. Normaalisti poistojen tekeminen on tietenkin hyvä juttu, mutta kriisitilanteessa poisto tekee hallaa yrityksen selviämiselle. En tiedä, onko se tosielämässä mikään ongelma, pointtini oli vain, että poistojen tekeminen ei ole vapaaehtoista niin kuin maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella ja mikrotason Oy:lle se voi olla ongelma joskus.
Paradoksaalisesti firma, joka omistaa toimitilansa voi joutua huonompaan tilanteeseen kuin vuokratiloissa toimiva, koska joutuu tekemään poiston toimitilan arvosta. Pienellä vuokralla sinnittelevä kilpailija ei kärsi poistopakosta. Yritykset saattavat päätyä samaan operatiiviseen tulokseen, mutta poistojen takia tuloslaskelma näyttää, että varakkaammalla yrityksellä menee heikommin. En tiedä, löytyykö esimerkkiä, mutta teoriassa noin voi käydä.
Poistohan ei ole rahaa vaan luku, jonka mukainen summa vähennetään taseen omaisuustilin kirjanpidon saldosta ja siirretään tuloslaskelmaan vaikuttamaan kuluna.
No jaa, valitsin auton palstalle sopivana objektina. En tosin tiedä mikä tuotantokäytössä olevan auton osalta olisi kirjanpidollisesti erilaista kuin tieto- tai paperikoneen. Poistoajat ovat tietysti eri pituisia.
Vuokrat näkyvät menoina tuloslaskelmassa poistojen tapaan, en näe että tässäkään syntyisi mitään paradoksaalista vääryyttä. Toki on voitu tehdä hyvä vuokradiili tai huono kiinteistökauppa, mutta se ei nyt liity tähän.
Minusta poistojen tekemisen ei pidäkään olla vapaaehtoista, koska poistojen tekemättömyys jättää taseeseen arvoa jota ei tosiasiassa ole.
Nyt en ole ihan satavarma jokaisesta yksityiskohdasta, mutta suunnilleen näin: Tasearvoa voi korottaakin jos sille on olemassa perusteet (esimerkiksi kiinteistön arvon nousu, mutta voihan se olla joku keräilyharvinaisuus-sprintteri jolle Lloyds on määritellyt huippuhinnan ). Tasearvon korotus nostaa käsittääkseni omaa pääomaa, mutta ei näy tuloslaskelmassa, eli tasearvon korotuksesta ei sillä hetkellä makseta veroa, kuten ei pidäkään. Myytäessä myyntivoitot tietysti viedään tulokseen. Tasearvon korotus ei näy tuloksessa tässäkään kohtaa, vaan tulokseksi lasketaan tehtyjen poistojen (verovähennysten) jälkeisen arvon ja myyntihinnan välinen erotus. Positiivisesta tuloksesta maksetaan vero.
@Late1969 kirjoitti:
Kun keskusteluryhmän nimi on Ilmastonmuutos, kuinka aurinkopaneelien rahallinen tuotto liittyy aiheeseen?
Olen hämmästynyt, että sinun tarvitsee edes kysyä tuollaista? Etkö usko aurinkopaneleilla olevan mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vai pitäisikö kaikki investoinnit mielsestäsi tehdä verovaroin ja mieluimmin kannattamattomasti vai miksi kysyt?
Olen pahoillani, jos avasin threadin väärään osioon ja ylläpito voinee siirtää tämän parempaan paikkaan, jos sellainen olisi ollut tarjolla vaikka en sitä itse löytänytkään?
Aurinkopaneeleilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen, mutta sitä ei euroilla saada selville.
Käsittääkseni Norjassa tuotetaan sähköstä niin suuri osa päästöttömästi kuin teknisesti on mahdollista eli päästöt ovat liki 0 g/kWh. Sähkö kuitenkin maksaa kuluttajalle, jolloin paneelien hankkiminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Mutta niillä ei siis pysty päästöjä enää nollasta tiputtamaan. Periaatteessa sähköä voitaisiin viedä paneelien avulla muualle, mutta se vaatisi siirtoverkon mukaan investointiin ja tekniikkaan.
Suomessa paneeleilla voisi tuottaa vaikka 10 000 kWh uutta päästötöntä energiaa vuodessa. Se tosin taitaisi osua aikoihin, jolloin sähkön (pörssi)hinta on nolla tai sähkön käytöstä jopa maksetaan (tulevaisuudessa). Paneelit olisivat siis ilmaston kannalta hyväksi, mutta taloudellisesti niitä ei kannattaisi hankkia. Toinen juttu tietysti on se, että halvan sähkön aikaan tuotetaan jo muutenkin lähes päästötöntä energiaa ainakin jossain vaiheessa paneelien määrän kasvaessa.
Ilmaston kannalta paneelipohdinnassa voisi vertailla aurinkokeräimien käyttöä, nehän toimivat aiemmin keväällä ja pidempään syksyllä kuin paneelit, rakennuksen parantamista energiankulutuksen pienentämiseksi, muita energiankulutukseen ja tehotarpeeseen vaikuttavia asioita, bensa-auton muuttamista/vaihtamista jne. Ensin tekniset laskelmat mikä toimisi ja sitten eurolaskelmat mihin on rahkeita ja halua. Jos on halua, ei tarvita rahallista hyötyä toimiin, vaan voi hieman käyttääkin euroja ilmaston hyväksi.
@HybridRules kirjoitti:
Paradoksaalisesti firma, joka omistaa toimitilansa voi joutua huonompaan tilanteeseen kuin vuokratiloissa toimiva, koska joutuu tekemään poiston toimitilan arvosta. Pienellä vuokralla sinnittelevä kilpailija ei kärsi poistopakosta. Yritykset saattavat päätyä samaan operatiiviseen tulokseen, mutta poistojen takia tuloslaskelma näyttää, että varakkaammalla yrityksellä menee heikommin. En tiedä, löytyykö esimerkkiä, mutta teoriassa noin voi käydä.
Kyllä näin tapahtuu käytännössäkin ja koska oma kiinteistö näkyy taseessa, P/B voi poiketa merkittävästikin saman alan yritysten kesken vaikka P/E olisi samaa tasoa.
Yrityksiä arvioitaessa kannattaakin pelkän arvon sijasta verrata myös oman pääoman tuottoa.
Poistohan ei ole rahaa vaan luku, jonka mukainen summa vähennetään taseen omaisuustilin kirjanpidon saldosta ja siirretään tuloslaskelmaan vaikuttamaan kuluna.
Poistojen etu karkealla tunnuslukuanalyysillä valitsevan sijoittajan kannalta onkin, että se tasaa isojen investointien vaikutuksen, joka ilman poistoja heiluttaisi tulosta kohtuuttomasti vaikeuttaen yritysten vertailua.
@M880 kirjoitti:
Minusta poistojen tekemisen ei pidäkään olla vapaaehtoista, koska poistojen tekemättömyys jättää taseeseen arvoa jota ei tosiasiassa ole.
Tästä samaa mieltä.
Nyt en ole ihan satavarma jokaisesta yksityiskohdasta, mutta suunnilleen näin: Tasearvoa voi korottaakin jos sille on olemassa perusteet
Näin tapahtuu vaikka taseessa olevan omaisuuden arvon nousua ei olisi verifioitukaan. Kiinteistöfirmojen työkalupakkiin kuuluu mahdollisuus säätää kiinteistöjensä tasearvoa. Lähihistoriastakin löytyy suomalaisyritys, joka generoi omaan pääomaansa excel-rahaa korottamalla omistettujen yritysten arvoa paperilla.
Omistajat jännäsivät mihin hintaan niitä kiinteistöjä saatiin todellisuudessa kaupaksi. Kiinteistöfirmat optimoivat vuokratuottojaan ostamalla ja myymällä joitain omistuksiaan vuoden aikana ja silloin voidaan arvioida tasearvon realistisuutta vertaamalla kaupan kohteen tasearvoa sen toteutuneeseen kauppahintaan. Ei tällä tavoin saa kiinni yksittäisen kohteen virhearviota, mutta systemaattista kirjojen keittelyä voi epäillä jos kauppa käy jatkuvasti alle tasearvon.
@Late1969 kirjoitti:
Käsittääkseni Norjassa tuotetaan sähköstä niin suuri osa päästöttömästi kuin teknisesti on mahdollista eli päästöt ovat liki 0 g/kWh. Sähkö kuitenkin maksaa kuluttajalle, jolloin paneelien hankkiminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Mutta niillä ei siis pysty päästöjä enää nollasta tiputtamaan. Periaatteessa sähköä voitaisiin viedä paneelien avulla muualle, mutta se vaatisi siirtoverkon mukaan investointiin ja tekniikkaan.
Kaikki Norjan vesivoimalla tuottama sähkö käytetään jo nyt, eikä edes riitäkään koska Pohjoismaissakin käytetään Norjasta tuodun lisäksi myös muutakin sähköä. Paneleilla pystytään vähentämään sitä osuutta vaikka niiden ongelma onkin kausittaisuus.
Suomessa paneeleilla voisi tuottaa vaikka 10 000 kWh uutta päästötöntä energiaa vuodessa. Se tosin taitaisi osua aikoihin, jolloin sähkön (pörssi)hinta on nolla tai sähkön käytöstä jopa maksetaan (tulevaisuudessa). Paneelit olisivat siis ilmaston kannalta hyväksi, mutta taloudellisesti niitä ei kannattaisi hankkia. Toinen juttu tietysti on se, että halvan sähkön aikaan tuotetaan jo muutenkin lähes päästötöntä energiaa ainakin jossain vaiheessa paneelien määrän kasvaessa.
Tässä on selkeä ongelma sähköverkon kannalta, koska asumme pohjoisessa. Jos minulla olisi talvellakin päivä, hankkisin ilman muuta akkufarmin jolla selviäisin yön ylitse. Talven yli riittävää akkufarmia en ala investoimaan.
Panelien ja muun tuurivoiman sivuvaikutuksena säätövoiman tarve kasvaa. Ei kuitenkaan aivan suoraan panelien tuottaman energiamäärän suhteessa, koska yön kulutusta voi osittain siirtää päiväksi, jolloin paneleista saa yli oman tarpeensa. En usko että sähkön kuluttamisesta tullaan ihan heti maksamaan edes hetkittäin, koska ylijäämäsähköllä on arvonsa vaikkapa vetytankkiin pullotettuna?
Säätövoiman tarpeen lisäksi panelien toisena riskinä on halpojen invertterien verkkoon loistehoa aiheuttava taajuusvirhe.
Ilmaston kannalta paneelipohdinnassa voisi vertailla aurinkokeräimien käyttöä, nehän toimivat aiemmin keväällä ja pidempään syksyllä kuin paneelit, rakennuksen parantamista energiankulutuksen pienentämiseksi, muita energiankulutukseen ja tehotarpeeseen vaikuttavia asioita, bensa-auton muuttamista/vaihtamista jne. Ensin tekniset laskelmat mikä toimisi ja sitten eurolaskelmat mihin on rahkeita ja halua.
Ilman muuta kannattaa verrata, koska yhden ainoan hopealuodin löytymisen todennökisyys on varsin pieni. Aurinkokeräintä voisi harkita kiertovesilämmitystaloon. Sähkötaloon asennettuna aurinkokeräin on joko osaoptimointia veden lämmitykseen tai erittäin kallis ratkaisu. Panelit sopivat sähkötalon katolle kuin luonnostaan. Vain lisäsyöttö mittaritauluun maakaapelin rinnalle. Lisävillat on puhallettu välikatolle jo vuosia sitten ja talon kuntotarkastus on tilattu vielä tälle keväälle. Oletan seuraavana vaihtovuorossa olevan ulko-ovien ja kenties jopa ikkunoiden? Näitä en jaksa lähteä laskemaan ja seuraamaan, koska kyse on asumismukavuudesta ja seurantaan vaikuttavia elementtejä on liikaa tarkan palautteen saamiseksi.
18 vuotta sitten uutena meille ostettu bensakrematorio vaihtui jo ympärivuotisen seurannan mukaan 3.8 litraa sadalle vähemmän dieseliä kuluttavaan. Vaikka auton vaihdon todellinen syy olikin vanhaan pieneen ahtaaseen ja talvella huonosti kääntyvään luisupulkkaan kyllästyminen, myös polttoainekulujen puolittaminen oli vaatimuksissa mukana. Se lähes toteutuikin, vaikka säästö heikkenikin dieselöljyn hinnan nousussa. Oman autoni kulutuksen olen lähes puolittanut jo aiemmin etätöillä ja polkupyörällä, minkä näen vuosittaisesta ajomäärästä. Näistä ei vaan löydy oikein julkaistavaa seurantaa kun aiemmin 5.3 sadalle 25.000 km vuodessa kuluttanut auto kuluttaakin nyt 5.4 sadalle 15.000 km vuodessa (pitkien mökki- ja lomamatkojen puuttuessa).
Jos on halua, ei tarvita rahallista hyötyä toimiin, vaan voi hieman käyttääkin euroja ilmaston hyväksi.
Euro on silti hyvä konsultti, koska käyttäjälleen edullisia ratkaisuja on helppo perustella investointeina. Muutos kestää paljon pidempään jos energian kulutusta pyritään vähentämään siten, että säästäjä ei saa siitä mitään itselleen.
Jos ilman sotkemisella on hinta, silloin sen välttäminen kannattaa.
Päästöttömän (vähäpäästöisen) energian tarve on tällä hetkellä 5-6 kertainen ja sekin määrä on moninkertaistettava muutamassa vuodessa yhteiskuntien sähköistämisessä, jolloin saadaan myös kokonaisenergian kulutusta pienemmäksi.
Onhan pientalojen kattaminen aurinkopaneeleilla jo omavaraisuus kysymyskin. On helppo ladata sähköauto jo nyt verkon romahtaessa. Samalla investoinnin jälkeen tulevien vuosien asuinkustannukset tippuvat mukavasti.
Aiemmin mainitsemassani esim. 10 000 euron paketti asennuksineen tuottaa jo maaliskuussa 9- 11 kilowattia/h n. kuusi tuntia päivässä ja päivät pitenevät.
Aiemmin keskimääräinen sähkölasku oli 318 euroa kk:ssa ja tuon säästää 8 kuukaudelta vuodessa + muutamia euroja tilille ylimääräsähköstä. Niin kiitettävän nopeasti saa nauttia vapautuvista varoista.
@HybridRules kirjoitti:
Paradoksaalisesti firma, joka omistaa toimitilansa voi joutua huonompaan tilanteeseen kuin vuokratiloissa toimiva, koska joutuu tekemään poiston toimitilan arvosta. Pienellä vuokralla sinnittelevä kilpailija ei kärsi poistopakosta. Yritykset saattavat päätyä samaan operatiiviseen tulokseen, mutta poistojen takia tuloslaskelma näyttää, että varakkaammalla yrityksellä menee heikommin. En tiedä, löytyykö esimerkkiä, mutta teoriassa noin voi käydä.
Kyllä näin tapahtuu käytännössäkin ja koska oma kiinteistö näkyy taseessa, P/B voi poiketa merkittävästikin saman alan yritysten kesken vaikka P/E olisi samaa tasoa.
Yrityksiä arvioitaessa kannattaakin pelkän arvon sijasta verrata myös oman pääoman tuottoa.
Poistohan ei ole rahaa vaan luku, jonka mukainen summa vähennetään taseen omaisuustilin kirjanpidon saldosta ja siirretään tuloslaskelmaan vaikuttamaan kuluna.
Poistojen etu karkealla tunnuslukuanalyysillä valitsevan sijoittajan kannalta onkin, että se tasaa isojen investointien vaikutuksen, joka ilman poistoja heiluttaisi tulosta kohtuuttomasti vaikeuttaen yritysten vertailua.
Sinä ja M880 ette saaneet ollenkaan kiinni siitä näkökulmasta, mistä kirjoitin. Jos tarkastellaan vain yksittäisen pienen Oy:n tilannetta, jossa yrittäjä on hankkinut firmalle käyttöomaisuutta eikä firma saa vaikkapa kuolemanlaakson aikana tuloa niin paljoa, että pystyisi vähentämään poiston tuloksesta, niin yrityksen tuloslaskelma voi näyttää tappiota ja syödä alun alkaenkin pientä omaa pääomaa vaikka varsinainen tulot-menot (reaaliraha) näyttäisikin pientä voittoa.
Periaatteessa yritykseen pitäisi alussa sijoittaa osakepääomaa ja sen lisäksi mielellään oman pääoman ehtoista rahaa esim. rahastona, mutta jos alkavalla yrittäjällä ei juuri ole pätäkkää, mutta on osaamista ja tahtoa niin paljon, että varsinainen toiminta pitää nokkaa pinnalla alkutaipaleen vaaran vuosina, niin pakolliset poistot toimivat riippakivenä silloin, kun firma ei vielä tuota, mutta vähentävät tietysti maksettaviksi tulevia veroja sitten, kun firma tuottaa. Jos käyttöomaisuudesta ei olisi pakko tehdä poistoa silloin, kun tulot eivät siihen riitä, se helpottaisi alkavaa pikkufirmaa. Pörssiyhtiöt ovat ihan eri maailmasssa kuin melko varmasti maailman parasta tai ainakin yrittäjän itsensä mielestä mahtavaa liikeideaa aletaan toteuttaa. Pakolliset poistot ja suoraan tuloksesta maksettavat verot vaikeuttavat omanpääoman kerryttämistä ja siten yrityksen talouden vahvistamista pienyrittäjän arjessa. Vertailun vuoksi Virossa yritys maksaa veroa vasta, kun pääomaa otetaan ulos yrityksestä eli yritys maksaa osinkoja. Siihen asti yrityksillä on mahdollisuus vahvistaa tasettaan ja toimintaedellytyksiään ja luoda kykyä työllistää muitakin kuin yrityksen perustajan/perustajat.
Mutta poistot on pakko tehdä ja tuotosta maksaa valtiolle osuus heti alusta alkaen. Se suosii sellaisia yrittäjiksi aikovia, joilla on sijoittaa reaalista pääomaa. Heikommalle jäävät yrittäjät, joilla on paljon henkistä pääomaa, mutta puuttuu pätäkkää. Ammattimies Pate, joka on ollut hyvän aikaa töissä ja oppinut tuntemaan oikeat henkilöt, voi melko helposti perustaa Paten Putki&Nippa Oy:n eikä juuri tarvitse pääomaa, koska myy lähinnä työpanostaan eikä tarvitse juurikaan rahaa koneisiin ja toimitiloihin. Mutta korkeamman tekniikan laitteita tuottavan Heikin Hila&Vitkutin Oy:n toimintaan tarvitaan kalliita koneita ja kelpoiset toimitilat eikä alussa ole varmaa tietoa, kuinka tuotteet menevät kaupaksi ja niiden tuonti markkinoille vie aikaa ja rahaa. Aikaa Heikki panostaa kyllä, mutta rahnat ei riitä oikein edes sormukseen, kuten laulussa sanotaan. Yritysten aloittamista voitaisin helpottaa lainsäädännöllä ilman, että se maksaisi mitään yhteiskunnalle. Voisi päinvastoin tuoda hyötyä helpottamalla yritysten alkumatkaa.
@740 GLE kirjoitti:
Aloitan uuden threadin, koska en löyntänyt aurinkopaneliaiheista keskustelua.
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
7.8 kWp
arvioitu tuotantokerroin 782 kWh/kWp
tuottolaskelma tehty 0.14 € / kWh sähkön hinnalla, sis. siirron ja verot
arvioitu vuosituotto investoinnille 8%.
paneleista 13 eteläiselle katon lappeelle ja 7 länteen ilta-aurinkoon
Odotan mielenkiinnolla dataa toteutumasta. Sittenhän se nähdään miten lähelle arviota osutaan?
Jos jollain on jo mitattua dataa, olisi mielenkiintoista kuulla kuinka lähelle ennalta arvioitua tuottoa kilowattitunteina olette osuneet jo aiemmin asennetuilla järjestelmillä ja kuinka hyvän tuotantokertoimen (kWh/kWp) olette saavuttaneet?
Mitäs siellä pohjoisempana paneelit nyt aurinkoisena päivänä tuottaa kilowatteja tunnissa ja esim. kuinka monta tuntia päivässä tuotto on 500 w/m2/h
@740 GLE kirjoitti:
Aloitan uuden threadin, koska en löyntänyt aurinkopaneliaiheista keskustelua.
Panelit toimitettiin juuri, asennusta odotellaan. Järjestelmän mitoitus on seuraava:
9448 € kotitalousvähennys huomioon ottaen
7.8 kWp
arvioitu tuotantokerroin 782 kWh/kWp
tuottolaskelma tehty 0.14 € / kWh sähkön hinnalla, sis. siirron ja verot
arvioitu vuosituotto investoinnille 8%.
paneleista 13 eteläiselle katon lappeelle ja 7 länteen ilta-aurinkoon
Odotan mielenkiinnolla dataa toteutumasta. Sittenhän se nähdään miten lähelle arviota osutaan?
Jos jollain on jo mitattua dataa, olisi mielenkiintoista kuulla kuinka lähelle ennalta arvioitua tuottoa kilowattitunteina olette osuneet jo aiemmin asennetuilla järjestelmillä ja kuinka hyvän tuotantokertoimen (kWh/kWp) olette saavuttaneet?
Mitäs siellä pohjoisempana paneelit nyt aurinkoisena päivänä tuottaa kilowatteja tunnissa ja esim. kuinka monta tuntia päivässä tuotto on 500 w/m2/h
Miten saat tuottoa 500 Wh/m2, jos paneelin Pmax on 390 W (STC) ja tehollinen pinta-ala 1,6 m2?
@HybridRules kirjoitti:
Sinä ja M880 ette saaneet ollenkaan kiinni siitä näkökulmasta, mistä kirjoitin. Jos tarkastellaan vain yksittäisen pienen Oy:n tilannetta, jossa yrittäjä on hankkinut firmalle käyttöomaisuutta eikä firma saa vaikkapa kuolemanlaakson aikana tuloa niin paljoa, että pystyisi vähentämään poiston tuloksesta, niin yrityksen tuloslaskelma voi näyttää tappiota ja syödä alun alkaenkin pientä omaa pääomaa vaikka varsinainen tulot-menot (reaaliraha) näyttäisikin pientä voittoa.
Minä ainakin kommentoin itsekkäästi vain siitä näkökulmasta, jossa olen tunnistanut poistojen merkityksen omissa valinnoissani. Tämä ei tarkoita, että olisin eri mieltä tästä esittämästäsi eri näkökulmasta. Päinvastoin, kyllä mielestäni myös yllä kuvaamasi näkökulma on aivan todellinen.
Jos tarkoitit sanoa, ettei näitä yrityksiä pidä yrittääkään arvioida pelkästään niiden tuloksen perusteella, niin olen samaa mieltä. Palataan siihen pakettiautofirman esimerkkiin. Jos kahden startup kuriirin markkina vetää kaiken mitä ne ehtivät tarjota, silloin omaan konttori- ja huoltohalliin investoineen yhdellä autolla operoivan yrityksen tasearvo on suuri, mutta tulos ja pääoman tuotto heikompia kuin vuokratiloissa toimivan useammalla autolla operoivan kilpailijan. Ensin mainitun rahat ovat heikosti tuottavissa seinissä säästämässä yrityksen vuokrakuluja, jälkimmäinen on investoinut voimakkaammin omaan liiketoimintaansa. Ei yritystä pidä yrittääkään arvioida vain yhtellä mittarilla.
Pörssiyhtiöt ovat ihan eri maailmasssa kuin melko varmasti maailman parasta tai ainakin yrittäjän itsensä mielestä mahtavaa liikeideaa aletaan toteuttaa.
Tottahan toki, mutta paperikoneen tai sellutehtaan rakentaminen näkyy kyllä varsin selvästi UPM:nkin tuloksessa. Investoinneilla on taipumus skaalautua yrityksen kokoon.
Mutta poistot on pakko tehdä ja tuotosta maksaa valtiolle osuus heti alusta alkaen. Se suosii sellaisia yrittäjiksi aikovia, joilla on sijoittaa reaalista pääomaa. Heikommalle jäävät yrittäjät, joilla on paljon henkistä pääomaa, mutta puuttuu pätäkkää.
Tätä logiikkaa en ymmärtänyt, koska kuten itsekin sanot, poistot heikentävät tulosta ja siten vähentävät veroja. Myönnän katsovani tätä ulkopuolisena, mutta olisin olettanut poistojen rasittaman tuloslaskelman haittaavan pikemminkin lisärahoituksesta neuvoteltaessa, vaikka verotuksen kannalta poistot ovatkin yritykselle etu?
Panelieni osalta jätin poistot laskematta, koska en ole kysymässä lainaa, en myymässä taloa enkä tule saamaan mitään verotuksellista etua ison kertainvestoinnin vuosittaisista poistoista. Yksityishenkilön hankinnoissa poistot käyvät mielestäni varsin merkityksettömäksi.
@Topi27 kirjoitti:
Mitäs siellä pohjoisempana paneelit nyt aurinkoisena päivänä tuottaa kilowatteja tunnissa ja esim. kuinka monta tuntia päivässä tuotto on 500 w/m2/h
Järjestelmän teoreettisesta maksimitehosta 7.8 kW en edes haaveile, koska paneleista 13 etelään ja 7 länteen, joten katon lappeiden tuotantohuippu osuu eri ajankohtaan.
Sinisen taivaan alla sileäreunainen nyt noin 12 tunnin kellokäyrän piirtävä päivittäinen tuotanto on noin 45 kWh ja maksimiteho lähellä 6 kW, mikä on 152 W / m2. Huippukohta näyttää osuvan kello 14 - 15 välille ja käyrän muoto painottuu muutenkin iltapäivään kuten oli tarkoituskin. Tehon kasvu aamulla on erittäin jyrkkä, mutta illalla jo päivän huipputeho puolittuu vasta kello 18:00 jälkeen. Keskimääräistyksiä on vielä liian varhaista tehdä, koska tuurisähkön tuotanto vaihtelee pilvisen päivän 15 kWh ja aurinkoisen 45 kWh välillä.
Panelikauppiaan valmiiseen Exceliin täytetyillä arvoilla päädyin 6100 kWh vuosituotantoennusteeseen. Eri lähteistä koostamillani parametreillä tekemäni oma arvioni on hieman optimistisempi 6700 kWh vuodessa. Näiden seurannassa on sekä salkunhoitajan että insinöörin maine katkolla. Jos toteutuma jää pahasti alle arvioidusta, silloin molemmat ovat laskeneet väärin. Jos tuotanto ylittää selvästi arvion, silloin salkunhoitaja on tyytyväinen kassavirtaan, mutta insinööri on tehnyt virheen ostattamalla tarpeettoman kalliin järjestelmän. Vastuuvapauden saavuttaa osumalla ennusteeseen tai ylittämällä sen vain vähän arvion konservatiivista turvamarginaalia osoittaen. Saa nähdä, miten äijän käy?
@HybridRules kirjoitti:
Sinä ja M880 ette saaneet ollenkaan kiinni siitä näkökulmasta, mistä kirjoitin. Jos tarkastellaan vain yksittäisen pienen Oy:n tilannetta, jossa yrittäjä on hankkinut firmalle käyttöomaisuutta eikä firma saa vaikkapa kuolemanlaakson aikana tuloa niin paljoa, että pystyisi vähentämään poiston tuloksesta, niin yrityksen tuloslaskelma voi näyttää tappiota ja syödä alun alkaenkin pientä omaa pääomaa vaikka varsinainen tulot-menot (reaaliraha) näyttäisikin pientä voittoa.
Minä ainakin kommentoin itsekkäästi vain siitä näkökulmasta, jossa olen tunnistanut poistojen merkityksen omissa valinnoissani. Tämä ei tarkoita, että olisin eri mieltä tästä esittämästäsi eri näkökulmasta. Päinvastoin, kyllä mielestäni myös yllä kuvaamasi näkökulma on aivan todellinen.
Jos tarkoitit sanoa, ettei näitä yrityksiä pidä yrittääkään arvioida pelkästään niiden tuloksen perusteella, niin olen samaa mieltä. Palataan siihen pakettiautofirman esimerkkiin. Jos kahden startup kuriirin markkina vetää kaiken mitä ne ehtivät tarjota, silloin omaan konttori- ja huoltohalliin investoineen yhdellä autolla operoivan yrityksen tasearvo on suuri, mutta tulos ja pääoman tuotto heikompia kuin vuokratiloissa toimivan useammalla autolla operoivan kilpailijan. Ensin mainitun rahat ovat heikosti tuottavissa seinissä säästämässä yrityksen vuokrakuluja, jälkimmäinen on investoinut voimakkaammin omaan liiketoimintaansa. Ei yritystä pidä yrittääkään arvioida vain yhtellä mittarilla.
Pörssiyhtiöt ovat ihan eri maailmasssa kuin melko varmasti maailman parasta tai ainakin yrittäjän itsensä mielestä mahtavaa liikeideaa aletaan toteuttaa.
Tottahan toki, mutta paperikoneen tai sellutehtaan rakentaminen näkyy kyllä varsin selvästi UPM:nkin tuloksessa. Investoinneilla on taipumus skaalautua yrityksen kokoon.
Mutta poistot on pakko tehdä ja tuotosta maksaa valtiolle osuus heti alusta alkaen. Se suosii sellaisia yrittäjiksi aikovia, joilla on sijoittaa reaalista pääomaa. Heikommalle jäävät yrittäjät, joilla on paljon henkistä pääomaa, mutta puuttuu pätäkkää.
Tätä logiikkaa en ymmärtänyt, koska kuten itsekin sanot, poistot heikentävät tulosta ja siten vähentävät veroja. Myönnän katsovani tätä ulkopuolisena, mutta olisin olettanut poistojen rasittaman tuloslaskelman haittaavan pikemminkin lisärahoituksesta neuvoteltaessa, vaikka verotuksen kannalta poistot ovatkin yritykselle etu?
Panelieni osalta jätin poistot laskematta, koska en ole kysymässä lainaa, en myymässä taloa enkä tule saamaan mitään verotuksellista etua ison kertainvestoinnin vuosittaisista poistoista. Yksityishenkilön hankinnoissa poistot käyvät mielestäni varsin merkityksettömäksi.
Poistot ovat tietenkin etu, jos tulosta on riittävästi, jotta poistot voi vähentää tuloksesta ennen veroja ilman, että tulos sen seurauksena vajoaa tappiolle. Poistojen takia tuleva tuloslaskelman tappio on siitä hassu, että firma on voinut saada rahaa kassaan lievästi voitollisesta tuloksesta, mutta poisto voi pudottaa tuloksen miinukselle. Rahaahan ei lähde kassasta poiston takia, koska poisto on "virtuaalista, spekulatiivista" rahaa. Esim. kone, jonka tasearvosta poisto tehdään, ei ole välttämättä vuoden aikana menettänyt todellisesta arvostaan mitään, mutta se ei välttämättä ole myöskään tuottanut mitään. Yrityksen luottokelpoisuutta mitataan AAA, AA+, AA, jne aina luokkaan C saakka. Yksi (taitaa olla määräävin) tekijä luottokelpoisuusmittarissa on oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan. Omistajien sijoittaman rahan lisäksi yritys voi parantaa omaa pääomaa vain tekemällä voittoa ja jättämällä jakamatta voittoa ulos yrityksestä. Pienikin voitto parantaa omaa pääomaa. Kun poistot on pakko tehdä ja tulos on pienempi kuin poisto, taseeseen tuleekin tappiota ja oma pääoma pienenee vaikka käyttöomaisuuden markkina-arvo ei olisikaan heikentynyt.
En tiedä, kuinka merkityksellinen asia tämä on yritysmaailmassa, mutta tulipahan tehtyä tuollainen huomio. Valtaosassa yrityksiä rahaa ei tule sisään ovista ja ikkunoista 24/7.
@Topi27 kirjoitti:
Päästöttömän (vähäpäästöisen) energian tarve on tällä hetkellä 5-6 kertainen ja sekin määrä on moninkertaistettava muutamassa vuodessa yhteiskuntien sähköistämisessä, jolloin saadaan myös kokonaisenergian kulutusta pienemmäksi.
Onhan pientalojen kattaminen aurinkopaneeleilla jo omavaraisuus kysymyskin. On helppo ladata sähköauto jo nyt verkon romahtaessa. Samalla investoinnin jälkeen tulevien vuosien asuinkustannukset tippuvat mukavasti.
Aiemmin mainitsemassani esim. 10 000 euron paketti asennuksineen tuottaa jo maaliskuussa 9- 11 kilowattia/h n. kuusi tuntia päivässä ja päivät pitenevät.
Aiemmin keskimääräinen sähkölasku oli 318 euroa kk:ssa ja tuon säästää 8 kuukaudelta vuodessa + muutamia euroja tilille ylimääräsähköstä. Niin kiitettävän nopeasti saa nauttia vapautuvista varoista.
Tästä haluaisin kuulla lisää. Jos verkko häviää, ei pitäisi olla mahdollista tuottaa sähköä talon omaan käyttöön. Verkkoinu pitää parametroida niin, että verkon kadotessa myös invertteri trippaa. Siinähän käy niin, että aurinkopanelit yksin jäisivät syöttämään koko muuntopiiriä. Osaavissa käsissä saareke voi olla mahdollinen, pääkytkin auki jne.
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
Olen ymmärtänyt sen olevan täällä etelä Suomessa juuri tuo auringon kulma huhtikuussa joka on jopa parempi kuin päiväntasaajalla. En ole erikseen muutamia artikkeleita lukuun ottamatta tuota mistään tarkistanut.
Tuosta syystä olin juuri kiinnostunut paneeleista saamastasi tehoista vaikka nyt nimellisarvoon, kun olen ymmärtänyt sinun asuvan pohjoisempana ehkä kuusamon korkeudella ja tuon auringon kulman pitäisi jo tällä erolla vaikuttaa tehoihin.
Tosin juuri luin hiljattain lähes pohjoisimmasta Suomesta henkilöstä joka keräsi viimeisetkin watit talvella marras, joulu ja tammikuussa aivan pystyasennossa rakennuksen sivulla olevilla paneeleilla talven tehot talteen.
Täällä etelässä katsomani kiinteät paneelithan ovat lähes vaakatasossa esim.
@Topi27 kirjoitti:
Päästöttömän (vähäpäästöisen) energian tarve on tällä hetkellä 5-6 kertainen ja sekin määrä on moninkertaistettava muutamassa vuodessa yhteiskuntien sähköistämisessä, jolloin saadaan myös kokonaisenergian kulutusta pienemmäksi.
Onhan pientalojen kattaminen aurinkopaneeleilla jo omavaraisuus kysymyskin. On helppo ladata sähköauto jo nyt verkon romahtaessa. Samalla investoinnin jälkeen tulevien vuosien asuinkustannukset tippuvat mukavasti.
Aiemmin mainitsemassani esim. 10 000 euron paketti asennuksineen tuottaa jo maaliskuussa 9- 11 kilowattia/h n. kuusi tuntia päivässä ja päivät pitenevät.
Aiemmin keskimääräinen sähkölasku oli 318 euroa kk:ssa ja tuon säästää 8 kuukaudelta vuodessa + muutamia euroja tilille ylimääräsähköstä. Niin kiitettävän nopeasti saa nauttia vapautuvista varoista.
Tästä haluaisin kuulla lisää. Jos verkko häviää, ei pitäisi olla mahdollista tuottaa sähköä talon omaan käyttöön. Verkkoinu pitää parametroida niin, että verkon kadotessa myös invertteri trippaa. Siinähän käy niin, että aurinkopanelit yksin jäisivät syöttämään koko muuntopiiriä. Osaavissa käsissä saareke voi olla mahdollinen, pääkytkin auki jne.
Sitä varten on olemassa verkonvaihtokytkin sähkökeskukseen joka erottaa talon verkosta ja näin voi liittää ulkopuolisen sähkölähteen agretaateista paneeleihin turvallisesti. Olikohan sähkömiehen asentamana aikanaan hinta n. 750 euroa.
Mielenkiintoinen tuo yötön yö kun sähköä kertyy 24 h/vuorokaudessa.
Sähköauton akusto ladataan Lapissa aurinkopaneeleilla puolen vuoden ajan
6.2.202205:30
AUTO
SÄHKÖAUTO
ENERGIA
SÄHKÖ
UUSIUTUVAT
Aurinko. Markus Yliniemi on rakentanut Muonioon omakotitalon pihalle 46 aurinkopaneelin kentän. Paneelit kääntyvät telineessä automaattisesti kohti aurinkoa.KUVA: JAAKKO ALATALO
Sähköä saa tuotettua puolen vuoden ajoihin.
Lukuaika noin 2 min
Markus Yliniemi lataa eli ”tankkaa” mielellään autoaan kotonaan, sillä omakotitalon pihalla on 46 aurinkopaneelia, jotka ovat kiinni telineessä.
”Olen rakentanut puiset telineet itse siten, että ne kääntyvät optimaalisesti kohti aurinkoa päivän aikana. Sillä tavalla saan paneeleista irti vähintään yhtä hyvän sähkötehon kuin Etelä-Suomessa, kun vertailukohtana on etelässä talon katolle asennetut aurinkopaneelit”, Yliniemi kertoo.
Kaksi metriä leveät ja metrin korkuiset aurinkopaneelit ovat metrin korkeudella maasta, jotta ne eivät jäisi talvella lumen alle. Ensimmäiset aurinkopaneelit hän hankki Kiinasta toissa kesänä. Järjestelmää on sen jälkeen laajennettu. Yksi paneeli maksoi noin 250 euroa.
”Saan ladattua auton akut täyteen noin puolen vuoden ajan. Kaamoksen aikaan paneelien sähköntuotto on nolla, mutta helmikuussa tuotanto alkaa, kun aurinko nousee korkeammalle kaamoksen päätyttyä. Tällöin akkuja ladataan 5,5–11 kilowatin teholla”, Yliniemi sanoo.
Kaamoksen aikaan aurinko ei näyttäydy, mutta yöttömässä yössä sähköä kertyy yli oman ja auton tarpeen.
”Ylijäämäsähkö menee sähköyhtiön verkkoon, josta saa käyvän spot-hinnan”, hän kertoo
”Olen asentanut omakotitaloon pistorasian, josta saa kolmivaihevirtaa, jolloin auton akuston lataaminen täyteen kestää hieman yli neljä tuntia”, Yliniemi kertoo.
Yliniemi on rakentanut 46 aurinkopaneelin kokonaisuuden yhdessä isänsä kanssa, joka asuu naapurissa. Paneeleista virta johdetaan maan alle kaivettuja kaapeleita pitkin rantasaunalle, jossa on invertteri. Sieltä virta johdetaan edelleen kahteen omakotitaloon.
”Minä olen hankkinut 18 paneelia ja isä 28. Asennustyö on tehty omin voimin. Apuna on ollut muoniolainen ystävä Ismo Niemelä. Myös hänellä on kotona suuri aurinkosähköjärjestelmä”, Yliniemi kertoo.
Kemijärven Luusuassa asuvat Merja ja Seppo Häyrynen lataavat sähköautonsa akkua 20 aurinkopaneelilla.
”Aurinkopaneelit on kytketty invertterillä omakotitaloomme, jossa on maalämmitys. Viime vuonna sähköä kului yhteensä liki 13 000 kilowattituntia, josta noin 4 000 kilowattituntia saatiin aurinkopaneeleista. Kesällä kun sähkön kulutus on alhaisempi, käytämme aurinkoenergian sähköauton lataamiseen”, Seppo Häyrynen kertoo.
Paneelisähköä riittää auton akuston lataamiseen noin puolen vuoden ajan.
”Kaamoksen aikaan paneelien sähköntuotto on nolla, mutta helmikuussa tuotanto alkaa.” Markus Yliniemi
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
En tiedä, mutta teen heti arvauksen. Huhtikuussa on lumi maassa ja auringonpaiste heijastuu myös sieltä paneeleihin.
Samaa mietin ja lisäksi tähän aikaan voi haihtua kosteutta ilmaan vähemmän keväisen kylmän lumipeitteen takia ja näin ei muodostu pilviä esteeksi. Heijaste vaikutus voi olla jopa viidenneksen tuotosta.
Luulen tuon auringon ratakulman olevan se perimmäinen syy ja tällöin auringon kulma luo hyvät olosuhteet hajasäteilylle joko lumesta tai merestä niin kuin täällä kun mitään luntakaan ei varsinaisesti ole enää ollut maassa huhtikuussa.
Tänä vuonna tuntuu olevan viime vuotta voimakkaampi säteily
AUTOT
Tutkijat ajavat Teslalla 15 000 km perinteisiä latausasemia vältellen
Australialaiset tutkijat aikovat ajaa yli 15 000 kilometriä Teslalla pelkästään aurinkoenergialla. Sähkön he saavat muoviin vedostetuista aurinkopaneeleista.
Stefica Nicol Bikes, Reuters
8:45
GOSWORTH, AUSTRALIA
AUSTRALIALAISET tutkijat testaavat vedostettuja aurinkopaneeleja, joita he käyttävät Teslan virtalähteenä. Syyskuussa alkavalla 15 100 kilometrin testimatkan herättämän julkisuuden myötä tutkijat toivovat saavansa yleisön ajattelemaan ilmastonmuutoksen ehkäisemistä.
Charge Around Australia -projektissa (CAA) Teslan akkuun ladataan virtaa 18 muovisesta aurinkopaneelista, joista jokainen on 18 metriä pitkä. Ne vieritetään ajoneuvon viereen imemään auringonvaloa, kun auto tarvitsee latausta.
Polyetyleenitereftalaattia eli PET-muovia käytetään yleisesti pakkausteollisuudessa. Dastoorin tutkijaryhmä on printannut muovista aurinkopaneeleja. KUVA: STEFICA BIKES
Printattujen aurinkopaneelien keksijä Paul Dastoor sanoi, että Newcastlen yliopiston tutkijaryhmä testaa paitsi paneelien kestävyyttä myös niiden mahdollista suorituskykyä muissa sovelluksissa.
– Tämä on itse asiassa ihanteellinen testialusta antamaan meille tietoa siitä, kuinka käyttäisimme teknologiaa ja virransyöttöä muissa syrjäisissä paikoissa, esimerkiksi avaruudessa, Dastoor kertoi Reutersille Gosforthin kaupungissa Sydneyn pohjoispuolella.
Aurinkoenergia imeytyy kevyeen, laminoituun PET-muoviin, jonka valmistus maksaa alle 10 dollaria neliömetriltä. Paneelit on valmistettu kaupallisella tulostimella, jota alun perin käytettiin viinietikettien painamiseen.
Dastoor sanoi toivovansa, että paneelien käyttäminen auton virtalähteenä saisi australialaiset kiinnostumaan enemmän sähköajoneuvoista ja samalla lievittämään heidän ”toimintamatka-ahdistustaan”.
Kaikkiaan 84 päivän Tesla-matkallaan tutkijaryhmä aikoo vierailla noin 70 koulussa antaakseen oppilaille esimakua tulevaisuudesta.
Kysyttäessä, mitä Tesla-pomo Elon Musk voisi sanoa CAA-projektista, Dastoor sanoi toivovansa, että Musk olisi tyytyväinen.
– CAA osoittaa, kuinka innovatiivinen teknologiamme nyt yhdistyy hänen luomaansa kehitykseen ja samalla syntyy uusia ratkaisuja planeetallamme, Dastoor sanoi.
@740 GLE kirjoitti:
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
@M880 kirjoitti:
Eikä vielä lehtiä puissa varjostamassa.
Jos ei ole keksitty jotain uutta, vähäinenkin varjostus tappaa kaikkien samaan ryhmään kytkettyjen paneelien tuoton. Paneeleita ei siis kannata lähteä asentamaan paikkaan, jossa ne joutuvat varjoon, jos haluaa sähköä tuottaa.
@M880 kirjoitti:
Eikä vielä lehtiä puissa varjostamassa.
Jos ei ole keksitty jotain uutta, vähäinenkin varjostus tappaa kaikkien samaan ryhmään kytkettyjen paneelien tuoton. Paneeleita ei siis kannata lähteä asentamaan paikkaan, jossa ne joutuvat varjoon, jos haluaa sähköä tuottaa.
Jos jollakin on tarkempaa tietoa, olisin kiinnostunut miten panelin joutuminen varjoon tai pilvinen päivä eroavat toisistaan? Jos ajatellaan tyypillistä talon katon lapetta, aurinko kiertää taloa reilut 200 astetta pilvettömän päivän aikana, paneeliin ei mitenkään voi osua kuin hajasäteilyä osan päivästä vaikka talo olisi keskellä isoa peltoa.
@M880 kirjoitti:
Eikä vielä lehtiä puissa varjostamassa.
Jos ei ole keksitty jotain uutta, vähäinenkin varjostus tappaa kaikkien samaan ryhmään kytkettyjen paneelien tuoton. Paneeleita ei siis kannata lähteä asentamaan paikkaan, jossa ne joutuvat varjoon, jos haluaa sähköä tuottaa.
Jos jollakin on tarkempaa tietoa, olisin kiinnostunut miten panelin joutuminen varjoon tai pilvinen päivä eroavat toisistaan? Jos ajatellaan tyypillistä talon katon lapetta, aurinko kiertää taloa reilut 200 astetta pilvettömän päivän aikana, paneeliin ei mitenkään voi osua kuin hajasäteilyä osan päivästä vaikka talo olisi keskellä isoa peltoa.
Aurinkokennot ovat sarjaan- ja rinnankytkettyjä kuten vaikka akkujen kennot. Käytännössä niitä on pakko kytkeä sarjaan, jolloin yksikin huono pilaa kytkennän. Kun yksi paneeli joutuu vaikka puun varjoon, se ei tuota sähköä eli vain pilaa koko kytkennän toiminnan. Pilvisenä päivänä kaikki paneelit joutuvat varjoon, jolloin kaikki osallistuvat sähkön tuotantoon, joskin vähäisemmällä teholla.
Tuo varjostus oli niin mielenkiintoinen asia, että kiipeän katolle kokeilemaan viltillä heti kun palaan täältä mökiltä kotiin.
Laten kertoman ilmiön olemassaoloa ei voi oikein välttää rinnan kytkettyjen elementtien kanssa, mutta half-cut panelien pienempi modulikoko auttaa sekä lämpökuormien pienentämisessä että parantaa myös varjostusten ongelmaa:
Aiemmin keskusteltuun huhtikuun anomaliaan liittyen, lumen vaikutus saattaa ollaa hyvinkin todellinen, etenkin pohjoisessa pystysuoraan asennettujen panelien kannalta. Sama anomalia ilmenee kuitenkin myös Etelä-Suomessa, jossa ei yleensä ole enää puhdasta lunta huhtikuulla. Vaikka lumen heijastusvaikutus panelien sähköntuotantoon on uskottava, lunta pitäisi olla merkittävässä määrin että huhtikuuilmiön voisi selittää sillä myös etelässä.
Sademäärä ei suoraan korreloi aurinkotuntien kanssa, ja vaikkapa Tampereella sadepäivien määrä todellakin on vuosikymmenien keskiarvona keskimäärin pienimmillään huhtikuussa. Niin se on tosin myös toukokuussa, joten tästäkään ei löydy merkittävää eroa kompensoimaan toukokuun pidempää päivää:
Puiden lehdet eivät selitä sitä miksi huhtikuun tuotanto on toukokuuta suurempi koska aiemmin linkittämäni Motivan auringon säteilyn määrä Suomessa noudattaa samaa anomaliaa. Eli tuo anomalia näyttää olevan olemassa jo auringon säteilymäärässä ilman paneleitakin.
Maan pyörimisakselin kallistuma voisi ehkä selittääkin tuon ilmiön geometrialla, koska ilmiön taustalla näyttäisi olevan aurinkotunnit?
Maan pyörimisakselin kallistuma voisi ehkä selittääkin tuon ilmiön geometrialla, koska ilmiön taustalla näyttäisi olevan aurinkotunnit?
Vaikka tuolla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/180675/Parvinen_Jaakko.pdf?sequence=2&isAllowed=y on verrattu kiinteää ja aurinkoa seuraavaa paneeliasennusta. Kiinteässäkin (Joensuussa) toukokuu on juuri ja juuri huhtikuuta parempi, mutta seuraavassa toukokuu on selkeästi parempi ja yhtä hyvä kuin heinäkuu. Näyttäisi siltä, että paneelin 45 asteen asennuskulma on optimi huhtikuussa. Kesän tullessa taas säteilyn määrä kasvaa ja tuotto seuraa sitä, vaikka kulma on huono.
Kommentoin vielä tuota poistoasiaa vaikka se vahvasti off topicia onkin. Kirjanpidon / tilinpäätöksen perimmäinen tarkoitus on antaa "oikea ja riittävä kuva" yrityksen tilanteesta. Vaikka poistot eivät nyt ihan suoraan kuvasta tavaran käypää arvoa joka voi jopa nousta, on idea kuitenkin se että niiden "poistaminen" kuvastaa tavaroiden kulumista ja sitä kautta yrityksen tilaa.
Oletetaan että kaksi samanlaista, nollan euron operatiivisen tuloksen tekevää jakelufirmaa on myynnissä, liiketoiminta on täysin samanlaista, samoin tulevaisuuden odotukset.
Ensimmäisellä on 10 uutta Sprinteriä, eilen luovutettu Veholta.
Toisella muuten samanlaiset kymmenen Sprinteriä, mutta vuosimallia 2009.
Lienee selvä että näiden firmojen myyntihinta on eri? Jos poistoja ei tehtäisi, näyttäisivät firmat paperilla samanlaisilta.
Auto on vähän huono esimerkki, koska niiden käsittely kirjanpidossa on erilaista eli omanlaistaan monella tavalla.
Eikä poistojen tekeminen suoraan tee firmoista erilaista paperilla. Vaikkapa kiinteistöllä on kirjanpito- ja markkina-arvo erikseen esim. yrityksen myyntitilanteessa.
Poistosysteemi lienee tehty siksi, että yrityksen ei sallita investoida niin, ettei sen tarvitsisi maksaa veroja. Jos hankinnat saisi vähentää saman tien verotuksessa kulueränä, ei ison investoinnin jälkeen tarvitsisi maksaa veroja pitkään aikaan. Hyvin toimeentulevat yritykset voisivat helposti välttää tuloveron maksamisen kokonaan. Niinpä yritys saa vähentää veroista vain poistot eli pienen osan investoinneista kerrallaan. Normaalisti poistojen tekeminen on tietenkin hyvä juttu, mutta kriisitilanteessa poisto tekee hallaa yrityksen selviämiselle. En tiedä, onko se tosielämässä mikään ongelma, pointtini oli vain, että poistojen tekeminen ei ole vapaaehtoista niin kuin maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella ja mikrotason Oy:lle se voi olla ongelma joskus.
Paradoksaalisesti firma, joka omistaa toimitilansa voi joutua huonompaan tilanteeseen kuin vuokratiloissa toimiva, koska joutuu tekemään poiston toimitilan arvosta. Pienellä vuokralla sinnittelevä kilpailija ei kärsi poistopakosta. Yritykset saattavat päätyä samaan operatiiviseen tulokseen, mutta poistojen takia tuloslaskelma näyttää, että varakkaammalla yrityksellä menee heikommin. En tiedä, löytyykö esimerkkiä, mutta teoriassa noin voi käydä.
Poistohan ei ole rahaa vaan luku, jonka mukainen summa vähennetään taseen omaisuustilin kirjanpidon saldosta ja siirretään tuloslaskelmaan vaikuttamaan kuluna.
No jaa, valitsin auton palstalle sopivana objektina. En tosin tiedä mikä tuotantokäytössä olevan auton osalta olisi kirjanpidollisesti erilaista kuin tieto- tai paperikoneen. Poistoajat ovat tietysti eri pituisia.
Vuokrat näkyvät menoina tuloslaskelmassa poistojen tapaan, en näe että tässäkään syntyisi mitään paradoksaalista vääryyttä. Toki on voitu tehdä hyvä vuokradiili tai huono kiinteistökauppa, mutta se ei nyt liity tähän.
Minusta poistojen tekemisen ei pidäkään olla vapaaehtoista, koska poistojen tekemättömyys jättää taseeseen arvoa jota ei tosiasiassa ole.
Nyt en ole ihan satavarma jokaisesta yksityiskohdasta, mutta suunnilleen näin: Tasearvoa voi korottaakin jos sille on olemassa perusteet (esimerkiksi kiinteistön arvon nousu, mutta voihan se olla joku keräilyharvinaisuus-sprintteri jolle Lloyds on määritellyt huippuhinnan
). Tasearvon korotus nostaa käsittääkseni omaa pääomaa, mutta ei näy tuloslaskelmassa, eli tasearvon korotuksesta ei sillä hetkellä makseta veroa, kuten ei pidäkään. Myytäessä myyntivoitot tietysti viedään tulokseen. Tasearvon korotus ei näy tuloksessa tässäkään kohtaa, vaan tulokseksi lasketaan tehtyjen poistojen (verovähennysten) jälkeisen arvon ja myyntihinnan välinen erotus. Positiivisesta tuloksesta maksetaan vero.
Aurinkopaneeleilla voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen, mutta sitä ei euroilla saada selville.
Käsittääkseni Norjassa tuotetaan sähköstä niin suuri osa päästöttömästi kuin teknisesti on mahdollista eli päästöt ovat liki 0 g/kWh. Sähkö kuitenkin maksaa kuluttajalle, jolloin paneelien hankkiminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Mutta niillä ei siis pysty päästöjä enää nollasta tiputtamaan. Periaatteessa sähköä voitaisiin viedä paneelien avulla muualle, mutta se vaatisi siirtoverkon mukaan investointiin ja tekniikkaan.
Suomessa paneeleilla voisi tuottaa vaikka 10 000 kWh uutta päästötöntä energiaa vuodessa. Se tosin taitaisi osua aikoihin, jolloin sähkön (pörssi)hinta on nolla tai sähkön käytöstä jopa maksetaan (tulevaisuudessa). Paneelit olisivat siis ilmaston kannalta hyväksi, mutta taloudellisesti niitä ei kannattaisi hankkia. Toinen juttu tietysti on se, että halvan sähkön aikaan tuotetaan jo muutenkin lähes päästötöntä energiaa ainakin jossain vaiheessa paneelien määrän kasvaessa.
Ilmaston kannalta paneelipohdinnassa voisi vertailla aurinkokeräimien käyttöä, nehän toimivat aiemmin keväällä ja pidempään syksyllä kuin paneelit, rakennuksen parantamista energiankulutuksen pienentämiseksi, muita energiankulutukseen ja tehotarpeeseen vaikuttavia asioita, bensa-auton muuttamista/vaihtamista jne. Ensin tekniset laskelmat mikä toimisi ja sitten eurolaskelmat mihin on rahkeita ja halua. Jos on halua, ei tarvita rahallista hyötyä toimiin, vaan voi hieman käyttääkin euroja ilmaston hyväksi.
Kyllä näin tapahtuu käytännössäkin ja koska oma kiinteistö näkyy taseessa, P/B voi poiketa merkittävästikin saman alan yritysten kesken vaikka P/E olisi samaa tasoa.
Yrityksiä arvioitaessa kannattaakin pelkän arvon sijasta verrata myös oman pääoman tuottoa.
Poistojen etu karkealla tunnuslukuanalyysillä valitsevan sijoittajan kannalta onkin, että se tasaa isojen investointien vaikutuksen, joka ilman poistoja heiluttaisi tulosta kohtuuttomasti vaikeuttaen yritysten vertailua.
Tästä samaa mieltä.
Näin tapahtuu vaikka taseessa olevan omaisuuden arvon nousua ei olisi verifioitukaan. Kiinteistöfirmojen työkalupakkiin kuuluu mahdollisuus säätää kiinteistöjensä tasearvoa. Lähihistoriastakin löytyy suomalaisyritys, joka generoi omaan pääomaansa excel-rahaa korottamalla omistettujen yritysten arvoa paperilla.
Omistajat jännäsivät mihin hintaan niitä kiinteistöjä saatiin todellisuudessa kaupaksi. Kiinteistöfirmat optimoivat vuokratuottojaan ostamalla ja myymällä joitain omistuksiaan vuoden aikana ja silloin voidaan arvioida tasearvon realistisuutta vertaamalla kaupan kohteen tasearvoa sen toteutuneeseen kauppahintaan. Ei tällä tavoin saa kiinni yksittäisen kohteen virhearviota, mutta systemaattista kirjojen keittelyä voi epäillä jos kauppa käy jatkuvasti alle tasearvon.
Kaikki Norjan vesivoimalla tuottama sähkö käytetään jo nyt, eikä edes riitäkään koska Pohjoismaissakin käytetään Norjasta tuodun lisäksi myös muutakin sähköä. Paneleilla pystytään vähentämään sitä osuutta vaikka niiden ongelma onkin kausittaisuus.
Tässä on selkeä ongelma sähköverkon kannalta, koska asumme pohjoisessa. Jos minulla olisi talvellakin päivä, hankkisin ilman muuta akkufarmin jolla selviäisin yön ylitse. Talven yli riittävää akkufarmia en ala investoimaan.
Panelien ja muun tuurivoiman sivuvaikutuksena säätövoiman tarve kasvaa. Ei kuitenkaan aivan suoraan panelien tuottaman energiamäärän suhteessa, koska yön kulutusta voi osittain siirtää päiväksi, jolloin paneleista saa yli oman tarpeensa. En usko että sähkön kuluttamisesta tullaan ihan heti maksamaan edes hetkittäin, koska ylijäämäsähköllä on arvonsa vaikkapa vetytankkiin pullotettuna?
Säätövoiman tarpeen lisäksi panelien toisena riskinä on halpojen invertterien verkkoon loistehoa aiheuttava taajuusvirhe.
Ilman muuta kannattaa verrata, koska yhden ainoan hopealuodin löytymisen todennökisyys on varsin pieni. Aurinkokeräintä voisi harkita kiertovesilämmitystaloon. Sähkötaloon asennettuna aurinkokeräin on joko osaoptimointia veden lämmitykseen tai erittäin kallis ratkaisu. Panelit sopivat sähkötalon katolle kuin luonnostaan. Vain lisäsyöttö mittaritauluun maakaapelin rinnalle. Lisävillat on puhallettu välikatolle jo vuosia sitten ja talon kuntotarkastus on tilattu vielä tälle keväälle. Oletan seuraavana vaihtovuorossa olevan ulko-ovien ja kenties jopa ikkunoiden? Näitä en jaksa lähteä laskemaan ja seuraamaan, koska kyse on asumismukavuudesta ja seurantaan vaikuttavia elementtejä on liikaa tarkan palautteen saamiseksi.
18 vuotta sitten uutena meille ostettu bensakrematorio vaihtui jo ympärivuotisen seurannan mukaan 3.8 litraa sadalle vähemmän dieseliä kuluttavaan. Vaikka auton vaihdon todellinen syy olikin vanhaan pieneen ahtaaseen ja talvella huonosti kääntyvään luisupulkkaan kyllästyminen, myös polttoainekulujen puolittaminen oli vaatimuksissa mukana. Se lähes toteutuikin, vaikka säästö heikkenikin dieselöljyn hinnan nousussa. Oman autoni kulutuksen olen lähes puolittanut jo aiemmin etätöillä ja polkupyörällä, minkä näen vuosittaisesta ajomäärästä. Näistä ei vaan löydy oikein julkaistavaa seurantaa kun aiemmin 5.3 sadalle 25.000 km vuodessa kuluttanut auto kuluttaakin nyt 5.4 sadalle 15.000 km vuodessa (pitkien mökki- ja lomamatkojen puuttuessa).
Euro on silti hyvä konsultti, koska käyttäjälleen edullisia ratkaisuja on helppo perustella investointeina. Muutos kestää paljon pidempään jos energian kulutusta pyritään vähentämään siten, että säästäjä ei saa siitä mitään itselleen.
Jos ilman sotkemisella on hinta, silloin sen välttäminen kannattaa.
Päästöttömän (vähäpäästöisen) energian tarve on tällä hetkellä 5-6 kertainen ja sekin määrä on moninkertaistettava muutamassa vuodessa yhteiskuntien sähköistämisessä, jolloin saadaan myös kokonaisenergian kulutusta pienemmäksi.
Onhan pientalojen kattaminen aurinkopaneeleilla jo omavaraisuus kysymyskin. On helppo ladata sähköauto jo nyt verkon romahtaessa. Samalla investoinnin jälkeen tulevien vuosien asuinkustannukset tippuvat mukavasti.
Aiemmin mainitsemassani esim. 10 000 euron paketti asennuksineen tuottaa jo maaliskuussa 9- 11 kilowattia/h n. kuusi tuntia päivässä ja päivät pitenevät.
Aiemmin keskimääräinen sähkölasku oli 318 euroa kk:ssa ja tuon säästää 8 kuukaudelta vuodessa + muutamia euroja tilille ylimääräsähköstä. Niin kiitettävän nopeasti saa nauttia vapautuvista varoista.
Sinä ja M880 ette saaneet ollenkaan kiinni siitä näkökulmasta, mistä kirjoitin. Jos tarkastellaan vain yksittäisen pienen Oy:n tilannetta, jossa yrittäjä on hankkinut firmalle käyttöomaisuutta eikä firma saa vaikkapa kuolemanlaakson aikana tuloa niin paljoa, että pystyisi vähentämään poiston tuloksesta, niin yrityksen tuloslaskelma voi näyttää tappiota ja syödä alun alkaenkin pientä omaa pääomaa vaikka varsinainen tulot-menot (reaaliraha) näyttäisikin pientä voittoa.
Periaatteessa yritykseen pitäisi alussa sijoittaa osakepääomaa ja sen lisäksi mielellään oman pääoman ehtoista rahaa esim. rahastona, mutta jos alkavalla yrittäjällä ei juuri ole pätäkkää, mutta on osaamista ja tahtoa niin paljon, että varsinainen toiminta pitää nokkaa pinnalla alkutaipaleen vaaran vuosina, niin pakolliset poistot toimivat riippakivenä silloin, kun firma ei vielä tuota, mutta vähentävät tietysti maksettaviksi tulevia veroja sitten, kun firma tuottaa. Jos käyttöomaisuudesta ei olisi pakko tehdä poistoa silloin, kun tulot eivät siihen riitä, se helpottaisi alkavaa pikkufirmaa. Pörssiyhtiöt ovat ihan eri maailmasssa kuin melko varmasti maailman parasta tai ainakin yrittäjän itsensä mielestä mahtavaa liikeideaa aletaan toteuttaa. Pakolliset poistot ja suoraan tuloksesta maksettavat verot vaikeuttavat omanpääoman kerryttämistä ja siten yrityksen talouden vahvistamista pienyrittäjän arjessa. Vertailun vuoksi Virossa yritys maksaa veroa vasta, kun pääomaa otetaan ulos yrityksestä eli yritys maksaa osinkoja. Siihen asti yrityksillä on mahdollisuus vahvistaa tasettaan ja toimintaedellytyksiään ja luoda kykyä työllistää muitakin kuin yrityksen perustajan/perustajat.
Mutta poistot on pakko tehdä ja tuotosta maksaa valtiolle osuus heti alusta alkaen. Se suosii sellaisia yrittäjiksi aikovia, joilla on sijoittaa reaalista pääomaa. Heikommalle jäävät yrittäjät, joilla on paljon henkistä pääomaa, mutta puuttuu pätäkkää. Ammattimies Pate, joka on ollut hyvän aikaa töissä ja oppinut tuntemaan oikeat henkilöt, voi melko helposti perustaa Paten Putki&Nippa Oy:n eikä juuri tarvitse pääomaa, koska myy lähinnä työpanostaan eikä tarvitse juurikaan rahaa koneisiin ja toimitiloihin. Mutta korkeamman tekniikan laitteita tuottavan Heikin Hila&Vitkutin Oy:n toimintaan tarvitaan kalliita koneita ja kelpoiset toimitilat eikä alussa ole varmaa tietoa, kuinka tuotteet menevät kaupaksi ja niiden tuonti markkinoille vie aikaa ja rahaa. Aikaa Heikki panostaa kyllä, mutta rahnat ei riitä oikein edes sormukseen, kuten laulussa sanotaan. Yritysten aloittamista voitaisin helpottaa lainsäädännöllä ilman, että se maksaisi mitään yhteiskunnalle. Voisi päinvastoin tuoda hyötyä helpottamalla yritysten alkumatkaa.
Mitäs siellä pohjoisempana paneelit nyt aurinkoisena päivänä tuottaa kilowatteja tunnissa ja esim. kuinka monta tuntia päivässä tuotto on 500 w/m2/h
Miten saat tuottoa 500 Wh/m2, jos paneelin Pmax on 390 W (STC) ja tehollinen pinta-ala 1,6 m2?
Minä ainakin kommentoin itsekkäästi vain siitä näkökulmasta, jossa olen tunnistanut poistojen merkityksen omissa valinnoissani. Tämä ei tarkoita, että olisin eri mieltä tästä esittämästäsi eri näkökulmasta. Päinvastoin, kyllä mielestäni myös yllä kuvaamasi näkökulma on aivan todellinen.
Jos tarkoitit sanoa, ettei näitä yrityksiä pidä yrittääkään arvioida pelkästään niiden tuloksen perusteella, niin olen samaa mieltä. Palataan siihen pakettiautofirman esimerkkiin. Jos kahden startup kuriirin markkina vetää kaiken mitä ne ehtivät tarjota, silloin omaan konttori- ja huoltohalliin investoineen yhdellä autolla operoivan yrityksen tasearvo on suuri, mutta tulos ja pääoman tuotto heikompia kuin vuokratiloissa toimivan useammalla autolla operoivan kilpailijan. Ensin mainitun rahat ovat heikosti tuottavissa seinissä säästämässä yrityksen vuokrakuluja, jälkimmäinen on investoinut voimakkaammin omaan liiketoimintaansa. Ei yritystä pidä yrittääkään arvioida vain yhtellä mittarilla.
Tottahan toki, mutta paperikoneen tai sellutehtaan rakentaminen näkyy kyllä varsin selvästi UPM:nkin tuloksessa. Investoinneilla on taipumus skaalautua yrityksen kokoon.
Tätä logiikkaa en ymmärtänyt, koska kuten itsekin sanot, poistot heikentävät tulosta ja siten vähentävät veroja. Myönnän katsovani tätä ulkopuolisena, mutta olisin olettanut poistojen rasittaman tuloslaskelman haittaavan pikemminkin lisärahoituksesta neuvoteltaessa, vaikka verotuksen kannalta poistot ovatkin yritykselle etu?
Panelieni osalta jätin poistot laskematta, koska en ole kysymässä lainaa, en myymässä taloa enkä tule saamaan mitään verotuksellista etua ison kertainvestoinnin vuosittaisista poistoista. Yksityishenkilön hankinnoissa poistot käyvät mielestäni varsin merkityksettömäksi.
Järjestelmän teoreettisesta maksimitehosta 7.8 kW en edes haaveile, koska paneleista 13 etelään ja 7 länteen, joten katon lappeiden tuotantohuippu osuu eri ajankohtaan.
Sinisen taivaan alla sileäreunainen nyt noin 12 tunnin kellokäyrän piirtävä päivittäinen tuotanto on noin 45 kWh ja maksimiteho lähellä 6 kW, mikä on 152 W / m2. Huippukohta näyttää osuvan kello 14 - 15 välille ja käyrän muoto painottuu muutenkin iltapäivään kuten oli tarkoituskin. Tehon kasvu aamulla on erittäin jyrkkä, mutta illalla jo päivän huipputeho puolittuu vasta kello 18:00 jälkeen. Keskimääräistyksiä on vielä liian varhaista tehdä, koska tuurisähkön tuotanto vaihtelee pilvisen päivän 15 kWh ja aurinkoisen 45 kWh välillä.
Panelikauppiaan valmiiseen Exceliin täytetyillä arvoilla päädyin 6100 kWh vuosituotantoennusteeseen. Eri lähteistä koostamillani parametreillä tekemäni oma arvioni on hieman optimistisempi 6700 kWh vuodessa. Näiden seurannassa on sekä salkunhoitajan että insinöörin maine katkolla. Jos toteutuma jää pahasti alle arvioidusta, silloin molemmat ovat laskeneet väärin. Jos tuotanto ylittää selvästi arvion, silloin salkunhoitaja on tyytyväinen kassavirtaan, mutta insinööri on tehnyt virheen ostattamalla tarpeettoman kalliin järjestelmän. Vastuuvapauden saavuttaa osumalla ennusteeseen tai ylittämällä sen vain vähän arvion konservatiivista turvamarginaalia osoittaen. Saa nähdä, miten äijän käy?
Poistot ovat tietenkin etu, jos tulosta on riittävästi, jotta poistot voi vähentää tuloksesta ennen veroja ilman, että tulos sen seurauksena vajoaa tappiolle. Poistojen takia tuleva tuloslaskelman tappio on siitä hassu, että firma on voinut saada rahaa kassaan lievästi voitollisesta tuloksesta, mutta poisto voi pudottaa tuloksen miinukselle. Rahaahan ei lähde kassasta poiston takia, koska poisto on "virtuaalista, spekulatiivista" rahaa. Esim. kone, jonka tasearvosta poisto tehdään, ei ole välttämättä vuoden aikana menettänyt todellisesta arvostaan mitään, mutta se ei välttämättä ole myöskään tuottanut mitään. Yrityksen luottokelpoisuutta mitataan AAA, AA+, AA, jne aina luokkaan C saakka. Yksi (taitaa olla määräävin) tekijä luottokelpoisuusmittarissa on oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan. Omistajien sijoittaman rahan lisäksi yritys voi parantaa omaa pääomaa vain tekemällä voittoa ja jättämällä jakamatta voittoa ulos yrityksestä. Pienikin voitto parantaa omaa pääomaa. Kun poistot on pakko tehdä ja tulos on pienempi kuin poisto, taseeseen tuleekin tappiota ja oma pääoma pienenee vaikka käyttöomaisuuden markkina-arvo ei olisikaan heikentynyt.
En tiedä, kuinka merkityksellinen asia tämä on yritysmaailmassa, mutta tulipahan tehtyä tuollainen huomio. Valtaosassa yrityksiä rahaa ei tule sisään ovista ja ikkunoista 24/7.
Onko Topilla tai muilla paneleihin perehtyneillä tietoa siitä, mihin perustuu eri lähteistä löytämäni huhtikuun korostetun suuri tuotanto?
Motivan mukaan auringon säteilyenergian määrä korostuu huhtikuussa etenkin kun sitä verrataan auringon korkeuteen horisontin yllä:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Panelien tuottoa verrattaessa sama ilmiö näyttää vain korostuvan vaikkapa tämän lähteen nojalla:
https://www.lumme-energia.fi/blogi/mika-on-aurinkosahkon-omakayttoaste-ja-kuinka-sen-lasken#793d9cf8
Miksi huhtikuun tuotanto on toukokuuta suurempi?
Tästä haluaisin kuulla lisää. Jos verkko häviää, ei pitäisi olla mahdollista tuottaa sähköä talon omaan käyttöön. Verkkoinu pitää parametroida niin, että verkon kadotessa myös invertteri trippaa. Siinähän käy niin, että aurinkopanelit yksin jäisivät syöttämään koko muuntopiiriä. Osaavissa käsissä saareke voi olla mahdollinen, pääkytkin auki jne.
En tiedä, mutta teen heti arvauksen. Huhtikuussa on lumi maassa ja auringonpaiste heijastuu myös sieltä paneeleihin.
Eikä vielä lehtiä puissa varjostamassa.
Olen ymmärtänyt sen olevan täällä etelä Suomessa juuri tuo auringon kulma huhtikuussa joka on jopa parempi kuin päiväntasaajalla. En ole erikseen muutamia artikkeleita lukuun ottamatta tuota mistään tarkistanut.
Tuosta syystä olin juuri kiinnostunut paneeleista saamastasi tehoista vaikka nyt nimellisarvoon, kun olen ymmärtänyt sinun asuvan pohjoisempana ehkä kuusamon korkeudella ja tuon auringon kulman pitäisi jo tällä erolla vaikuttaa tehoihin.
Tosin juuri luin hiljattain lähes pohjoisimmasta Suomesta henkilöstä joka keräsi viimeisetkin watit talvella marras, joulu ja tammikuussa aivan pystyasennossa rakennuksen sivulla olevilla paneeleilla talven tehot talteen.
Täällä etelässä katsomani kiinteät paneelithan ovat lähes vaakatasossa esim.
https://www.solnet.group/fi/referenssi-k-citymarket-kupittaa
Sitä varten on olemassa verkonvaihtokytkin sähkökeskukseen joka erottaa talon verkosta ja näin voi liittää ulkopuolisen sähkölähteen agretaateista paneeleihin turvallisesti. Olikohan sähkömiehen asentamana aikanaan hinta n. 750 euroa.
Mielenkiintoinen tuo yötön yö kun sähköä kertyy 24 h/vuorokaudessa.
Sähköauton akusto ladataan Lapissa aurinkopaneeleilla puolen vuoden ajan
6.2.202205:30
AUTO
SÄHKÖAUTO
ENERGIA
SÄHKÖ
UUSIUTUVAT
Aurinko. Markus Yliniemi on rakentanut Muonioon omakotitalon pihalle 46 aurinkopaneelin kentän. Paneelit kääntyvät telineessä automaattisesti kohti aurinkoa.KUVA: JAAKKO ALATALO
Sähköä saa tuotettua puolen vuoden ajoihin.
Lukuaika noin 2 min
Markus Yliniemi lataa eli ”tankkaa” mielellään autoaan kotonaan, sillä omakotitalon pihalla on 46 aurinkopaneelia, jotka ovat kiinni telineessä.
”Olen rakentanut puiset telineet itse siten, että ne kääntyvät optimaalisesti kohti aurinkoa päivän aikana. Sillä tavalla saan paneeleista irti vähintään yhtä hyvän sähkötehon kuin Etelä-Suomessa, kun vertailukohtana on etelässä talon katolle asennetut aurinkopaneelit”, Yliniemi kertoo.
Kaksi metriä leveät ja metrin korkuiset aurinkopaneelit ovat metrin korkeudella maasta, jotta ne eivät jäisi talvella lumen alle. Ensimmäiset aurinkopaneelit hän hankki Kiinasta toissa kesänä. Järjestelmää on sen jälkeen laajennettu. Yksi paneeli maksoi noin 250 euroa.
”Saan ladattua auton akut täyteen noin puolen vuoden ajan. Kaamoksen aikaan paneelien sähköntuotto on nolla, mutta helmikuussa tuotanto alkaa, kun aurinko nousee korkeammalle kaamoksen päätyttyä. Tällöin akkuja ladataan 5,5–11 kilowatin teholla”, Yliniemi sanoo.
Kaamoksen aikaan aurinko ei näyttäydy, mutta yöttömässä yössä sähköä kertyy yli oman ja auton tarpeen.
”Ylijäämäsähkö menee sähköyhtiön verkkoon, josta saa käyvän spot-hinnan”, hän kertoo
”Olen asentanut omakotitaloon pistorasian, josta saa kolmivaihevirtaa, jolloin auton akuston lataaminen täyteen kestää hieman yli neljä tuntia”, Yliniemi kertoo.
Yliniemi on rakentanut 46 aurinkopaneelin kokonaisuuden yhdessä isänsä kanssa, joka asuu naapurissa. Paneeleista virta johdetaan maan alle kaivettuja kaapeleita pitkin rantasaunalle, jossa on invertteri. Sieltä virta johdetaan edelleen kahteen omakotitaloon.
”Minä olen hankkinut 18 paneelia ja isä 28. Asennustyö on tehty omin voimin. Apuna on ollut muoniolainen ystävä Ismo Niemelä. Myös hänellä on kotona suuri aurinkosähköjärjestelmä”, Yliniemi kertoo.
Kemijärven Luusuassa asuvat Merja ja Seppo Häyrynen lataavat sähköautonsa akkua 20 aurinkopaneelilla.
”Aurinkopaneelit on kytketty invertterillä omakotitaloomme, jossa on maalämmitys. Viime vuonna sähköä kului yhteensä liki 13 000 kilowattituntia, josta noin 4 000 kilowattituntia saatiin aurinkopaneeleista. Kesällä kun sähkön kulutus on alhaisempi, käytämme aurinkoenergian sähköauton lataamiseen”, Seppo Häyrynen kertoo.
Paneelisähköä riittää auton akuston lataamiseen noin puolen vuoden ajan.
”Kaamoksen aikaan paneelien sähköntuotto on nolla, mutta helmikuussa tuotanto alkaa.” Markus Yliniemi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/9a3efb43-79f8-41ed-a0bb-52eabed50144?ref=ampparit:3143
Samaa mietin ja lisäksi tähän aikaan voi haihtua kosteutta ilmaan vähemmän keväisen kylmän lumipeitteen takia ja näin ei muodostu pilviä esteeksi. Heijaste vaikutus voi olla jopa viidenneksen tuotosta.
Luulen tuon auringon ratakulman olevan se perimmäinen syy ja tällöin auringon kulma luo hyvät olosuhteet hajasäteilylle joko lumesta tai merestä niin kuin täällä kun mitään luntakaan ei varsinaisesti ole enää ollut maassa huhtikuussa.
Tänä vuonna tuntuu olevan viime vuotta voimakkaampi säteily
AUTOT
Tutkijat ajavat Teslalla 15 000 km perinteisiä latausasemia vältellen
Australialaiset tutkijat aikovat ajaa yli 15 000 kilometriä Teslalla pelkästään aurinkoenergialla. Sähkön he saavat muoviin vedostetuista aurinkopaneeleista.
Paul Dastoor kehittämänsä, printatun aurinkopaneelin ääressä. KUVA: STEFICA BIKES / REUTERS
Stefica Nicol Bikes, Reuters
8:45
GOSWORTH, AUSTRALIA
AUSTRALIALAISET tutkijat testaavat vedostettuja aurinkopaneeleja, joita he käyttävät Teslan virtalähteenä. Syyskuussa alkavalla 15 100 kilometrin testimatkan herättämän julkisuuden myötä tutkijat toivovat saavansa yleisön ajattelemaan ilmastonmuutoksen ehkäisemistä.
Charge Around Australia -projektissa (CAA) Teslan akkuun ladataan virtaa 18 muovisesta aurinkopaneelista, joista jokainen on 18 metriä pitkä. Ne vieritetään ajoneuvon viereen imemään auringonvaloa, kun auto tarvitsee latausta.
Polyetyleenitereftalaattia eli PET-muovia käytetään yleisesti pakkausteollisuudessa. Dastoorin tutkijaryhmä on printannut muovista aurinkopaneeleja. KUVA: STEFICA BIKES
Printattujen aurinkopaneelien keksijä Paul Dastoor sanoi, että Newcastlen yliopiston tutkijaryhmä testaa paitsi paneelien kestävyyttä myös niiden mahdollista suorituskykyä muissa sovelluksissa.
– Tämä on itse asiassa ihanteellinen testialusta antamaan meille tietoa siitä, kuinka käyttäisimme teknologiaa ja virransyöttöä muissa syrjäisissä paikoissa, esimerkiksi avaruudessa, Dastoor kertoi Reutersille Gosforthin kaupungissa Sydneyn pohjoispuolella.
Aurinkoenergia imeytyy kevyeen, laminoituun PET-muoviin, jonka valmistus maksaa alle 10 dollaria neliömetriltä. Paneelit on valmistettu kaupallisella tulostimella, jota alun perin käytettiin viinietikettien painamiseen.
Dastoor sanoi toivovansa, että paneelien käyttäminen auton virtalähteenä saisi australialaiset kiinnostumaan enemmän sähköajoneuvoista ja samalla lievittämään heidän ”toimintamatka-ahdistustaan”.
Kaikkiaan 84 päivän Tesla-matkallaan tutkijaryhmä aikoo vierailla noin 70 koulussa antaakseen oppilaille esimakua tulevaisuudesta.
Kysyttäessä, mitä Tesla-pomo Elon Musk voisi sanoa CAA-projektista, Dastoor sanoi toivovansa, että Musk olisi tyytyväinen.
– CAA osoittaa, kuinka innovatiivinen teknologiamme nyt yhdistyy hänen luomaansa kehitykseen ja samalla syntyy uusia ratkaisuja planeetallamme, Dastoor sanoi.
https://www.is.fi/autot/art-2000008761720.html
Vai olisiko vain niin, että huhtikuu on keskimäärin vähäsateisin kuukausi.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot
En oikein jaksa uskoa, että tilastollisia mittauksia tehtäisiin lehtimetsän keskellä.
Jos ei ole keksitty jotain uutta, vähäinenkin varjostus tappaa kaikkien samaan ryhmään kytkettyjen paneelien tuoton. Paneeleita ei siis kannata lähteä asentamaan paikkaan, jossa ne joutuvat varjoon, jos haluaa sähköä tuottaa.
Jos jollakin on tarkempaa tietoa, olisin kiinnostunut miten panelin joutuminen varjoon tai pilvinen päivä eroavat toisistaan? Jos ajatellaan tyypillistä talon katon lapetta, aurinko kiertää taloa reilut 200 astetta pilvettömän päivän aikana, paneeliin ei mitenkään voi osua kuin hajasäteilyä osan päivästä vaikka talo olisi keskellä isoa peltoa.
Ensimmäinen hakutulos: https://www.electrotori.net/page/3/aurinkosahkojarjestelman-asennusohje
Aurinkokennot ovat sarjaan- ja rinnankytkettyjä kuten vaikka akkujen kennot. Käytännössä niitä on pakko kytkeä sarjaan, jolloin yksikin huono pilaa kytkennän. Kun yksi paneeli joutuu vaikka puun varjoon, se ei tuota sähköä eli vain pilaa koko kytkennän toiminnan. Pilvisenä päivänä kaikki paneelit joutuvat varjoon, jolloin kaikki osallistuvat sähkön tuotantoon, joskin vähäisemmällä teholla.
Tuo varjostus oli niin mielenkiintoinen asia, että kiipeän katolle kokeilemaan viltillä heti kun palaan täältä mökiltä kotiin.
Laten kertoman ilmiön olemassaoloa ei voi oikein välttää rinnan kytkettyjen elementtien kanssa, mutta half-cut panelien pienempi modulikoko auttaa sekä lämpökuormien pienentämisessä että parantaa myös varjostusten ongelmaa:
https://energiaa.lumme-energia.fi/energiaa/half-cut-aurinkopaneeli-tuottaa-sähköä-myös-osittain-varjostettuna
Aiemmin keskusteltuun huhtikuun anomaliaan liittyen, lumen vaikutus saattaa ollaa hyvinkin todellinen, etenkin pohjoisessa pystysuoraan asennettujen panelien kannalta. Sama anomalia ilmenee kuitenkin myös Etelä-Suomessa, jossa ei yleensä ole enää puhdasta lunta huhtikuulla. Vaikka lumen heijastusvaikutus panelien sähköntuotantoon on uskottava, lunta pitäisi olla merkittävässä määrin että huhtikuuilmiön voisi selittää sillä myös etelässä.
Sademäärä ei suoraan korreloi aurinkotuntien kanssa, ja vaikkapa Tampereella sadepäivien määrä todellakin on vuosikymmenien keskiarvona keskimäärin pienimmillään huhtikuussa. Niin se on tosin myös toukokuussa, joten tästäkään ei löydy merkittävää eroa kompensoimaan toukokuun pidempää päivää:
http://www.eeki.biz/vuoden_keskiarvot.php
Puiden lehdet eivät selitä sitä miksi huhtikuun tuotanto on toukokuuta suurempi koska aiemmin linkittämäni Motivan auringon säteilyn määrä Suomessa noudattaa samaa anomaliaa. Eli tuo anomalia näyttää olevan olemassa jo auringon säteilymäärässä ilman paneleitakin.
Maan pyörimisakselin kallistuma voisi ehkä selittääkin tuon ilmiön geometrialla, koska ilmiön taustalla näyttäisi olevan aurinkotunnit?
Vaikka tuolla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/180675/Parvinen_Jaakko.pdf?sequence=2&isAllowed=y on verrattu kiinteää ja aurinkoa seuraavaa paneeliasennusta. Kiinteässäkin (Joensuussa) toukokuu on juuri ja juuri huhtikuuta parempi, mutta seuraavassa toukokuu on selkeästi parempi ja yhtä hyvä kuin heinäkuu. Näyttäisi siltä, että paneelin 45 asteen asennuskulma on optimi huhtikuussa. Kesän tullessa taas säteilyn määrä kasvaa ja tuotto seuraa sitä, vaikka kulma on huono.