@Lukija57294 kirjoitti:
Vahva on onnettomuuden seurausten vakavuutta ennustavan potenssimallin voima
Riskin taso on kuitenkin ratkaiseva, kun mietitään nopeusrajoituksia. Voisi ajatella, että moottoripyöräily pitäisi kieltää kokonaan, jos pohditaan pelkästään onnettomuuksien seurauksia.
Pohditaanpa tosiaan onnettomuuksien seurauksia. Moottoripyöräilijöitä kuolee vuosittain ajoneuvomäärän suhteessa suunnilleen saman verran kuin autoilijoitakin. Todennäköisen ajomääräeron oikaisten siis autoilijan ja motoristin liikennekuoleman odotusarvo on suunnilleen tasoissa.
Pohditaanpa myös sitä, mihin riski kohdistuu. Motoristin muille ulkopuolisille aiheuttama vakava onnettomuus on ääriharvinaisuus. Kuolleiden autoilijoiden ja heidän matkustajiensa lisäksi autokolareissa kuolee myös muita ulkopuolisia toisissa autoissa, moottoripyörillä, mopoilla, polkupyörällä sekä jalan kulkevia. Motoristi siis ottaa itselleen tietoisen riskin, mutta autoilija kohdistaa riskin myös muihin.
Voisi ajatella, että autoilu pitäisi kieltää kokonaan. Käytännöllisempi ehdotus voisi silti olla asettaa autoilu luvanvaraiseksi, ainoastaan ympäristöstään vastuullisiin kuljettajiin rajaten. Onneksi rikoslaki tarjoaa tähän keinot jo ilman lakimuutostakin. Törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen seuraus on yleensä aina ajokielto ja oheissakko. Sen tunnusmerkkeinä kuvataan hengen ja terveyden vaarantava ajotapa noin yleisesti sekä ihan erikseen yksilöitynä huomattava ylinopeus, vaarallinen ohitus tai VÄISTÄMISVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNTI. Tässä on hyvä työkalu poistaa ajolupa ainakin jokaiselta risteyskolariin syylliseltä, koska hengen ja terveyden vaarantamisesta on selvät näytöt silloin kun kolahti jo. Kattavuutta voisi myös parantaa kameravalvonnalla liikennevalo- ja kolmioristeyksissä. Jos väistettävän jarruvalot välähtävät, silloin väistämisvelvollisuutensa laiminlyönyt optimoikoon ajotapaansa seuraavan puoli vuotta polkupyörän ohjaimissa.
--740 GLE
Et olisi hypännyt pois asiasta, josta kirjoitin eli siitä, että riski on todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden tulo (siis kertolasku). Moottori- tai polkupyörä, mopo tai jalankulkija ovat onnettomuuden seurausten suhteen paljon heikommassa asemassa kuin peltikuorien ja turvatyynyjen ympäröivä autoilija. Ilmeisesti onnettomuuksien todennäköisyys arvioidaan niin pieneksi, että riskitaso katsotaan hyväksyttäväksi ja muutkin kuin paremmassa suojassa olevat autoilijat saavat liikkua tiellä.
Työelämän puolellahan säännöt, joilla työntekijöitä pyritään pakottamaan turvallisuuteen, lisääntyvät koko ajan eikä työntekijä saa vaarantaa itseään vaikka haluaisi. Siviilipuolella voi hypätä moottoripyörän selkään ja paahtaa laillisesti 120km/h moottoritiellä. Työelämässä ei vastaavaa riskinottoa hyväksyttäisi.
Enkä ollenkaan tarkoita tätä moottoripyöräilyä vastaan, mutta tosiasia on, että moottoripyöräilijä on huomattavasti alttiimpi vakavalle vammalle kolaritilanteessa kuin autoilija.
Liikenteessä työelämän puolella suositaan ylinopeuksia. Liki kaikki kuorma-autot ajavat ylinopeutta työnantajan aikataulun takia. Asentajat ja muut eivät voi ajaa alle rajoitusten jos aikovat ehtiä työstä toiseen. Monien pitää ajaa toiselle paikkakunnalle työpäivää varten ja takaisin kotiin väsyneenä. Työelämä suosii riskiä.
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
@Herbert kirjoitti:
Putoamissuojauksia koskevat säännöt ovat muotoutuneet nykyiseen malliin siksi, että on tapahtunut putoamisia. Niitä on haluttu vähentää.
Onnettomuuksia sattuu siksi, koska ei noudateta turvaohjeita.
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
@Herbert kirjoitti:
Putoamissuojauksia koskevat säännöt ovat muotoutuneet nykyiseen malliin siksi, että on tapahtunut putoamisia. Niitä on haluttu vähentää.
@Herbert kirjoitti:
Putoamissuojauksia koskevat säännöt ovat muotoutuneet nykyiseen malliin siksi, että on tapahtunut putoamisia. Niitä on haluttu vähentää.
Ja koska kolareita ei juurikaan tapahdu varsinkaan moottoripyörille, niillä ajaminen tiedetään turvallisemmaksi kuin 2m korkeudella työskentely kaiteilla varustetulla henkilönostolavalla ilman turvaköyttä.
Naiivi asioiden perustelu "viranomainen on aina oikeassa" -argumentilla ei ole älykästä keskustelua.
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
Pelkkiä selityksiä, jos näkökyky ei ole riittävä ei pidä ajaa.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
Pelkkiä selityksiä, jos näkökyky ei ole riittävä ei pidä ajaa.
Väitätkö, että näet pimeällä/hämärässä vastaantulijan pitkien valojen ohi/läpi/yli? En usko.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
Pelkkiä selityksiä, jos näkökyky ei ole riittävä ei pidä ajaa.
Väitätkö, että näet pimeällä/hämärässä vastaantulijan pitkien valojen ohi/läpi/yli? En usko.
Käy tutkituttamassa näkökykysi, jos vähänkään epäilet näkökykysi riittävyyttä. Olen väistänyt hirviä pimeällä eikä ongelmia ole ollut. Hyvät valot auttavat paljon, mutta nähdä pitää aina.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten. Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten. Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
Yhden tapahtuman muistan hyvin, jossa vastaantulija väläytti kaukovaloja pimeällä tiellä pariin kertaan. Hetken päästä näkyi useita hirviä, jotka kävelivät tiellä. Kaikki autoilijat havaitsivat hirvet ajoissa ja törmäyksiä ei tapahtunut. Hienoa yhteispeliä kaikilta turvallisuuden takaamiseksi, tätä se suomalainen liikennekulttuuri parhaimmillaan on.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
Pelkkiä selityksiä, jos näkökyky ei ole riittävä ei pidä ajaa.
Väitätkö, että näet pimeällä/hämärässä vastaantulijan pitkien valojen ohi/läpi/yli? En usko.
Käy tutkituttamassa näkökykysi, jos vähänkään epäilet näkökykysi riittävyyttä. Olen väistänyt hirviä pimeällä eikä ongelmia ole ollut. Hyvät valot auttavat paljon, mutta nähdä pitää aina.
Ja silloin on tullut joku vastaan pitkät päällä tai pitkiä vilkutellen? Kyllä omilla valoilla näkee, mutta vastaantulijan pitkiä vastaan ei kumma kyllä oikein näe. Näköni on kyllä tutkittu ihan lain vaatimalla tavalla.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten. Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
Yhden tapahtuman muistan hyvin, jossa vastaantulija väläytti kaukovaloja pimeällä tiellä pariin kertaan. Hetken päästä näkyi useita hirviä, jotka kävelivät tiellä. Kaikki autoilijat havaitsivat hirvet ajoissa ja törmäyksiä ei tapahtunut. Hienoa yhteispeliä kaikilta turvallisuuden takaamiseksi, tätä se suomalainen liikennekulttuuri parhaimmillaan on.
Porot kävelevät ja seisoskelevat tiellä ja niistä varoitellaan kaukovalovilkulla. Hirvien sanotaan menevän tien yli, hyvin harvoin ne tielle jäävät. Muiden isojen villieläimien kanssa on sama, ei ne yleensä tiellä norkoile vaan lujaa yli ja sehän on niiden vaarallisuuden takana.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten. Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
Yhden tapahtuman muistan hyvin, jossa vastaantulija väläytti kaukovaloja pimeällä tiellä pariin kertaan. Hetken päästä näkyi useita hirviä, jotka kävelivät tiellä. Kaikki autoilijat havaitsivat hirvet ajoissa ja törmäyksiä ei tapahtunut. Hienoa yhteispeliä kaikilta turvallisuuden takaamiseksi, tätä se suomalainen liikennekulttuuri parhaimmillaan on.
Porot kävelevät ja seisoskelevat tiellä ja niistä varoitellaan kaukovalovilkulla. Hirvien sanotaan menevän tien yli, hyvin harvoin ne tielle jäävät. Muiden isojen villieläimien kanssa on sama, ei ne yleensä tiellä norkoile vaan lujaa yli ja sehän on niiden vaarallisuuden takana.
Tiellä käveli useita hirviä, kyseessä oli siis lauma. Yksittäin tien ylittää usein nuori yksilö, joka hakee itselleen sopivaa aluetta.
Ja silloin on tullut joku vastaan pitkät päällä tai pitkiä vilkutellen? Kyllä omilla valoilla näkee, mutta vastaantulijan pitkiä vastaan ei kumma kyllä oikein näe. Näköni on kyllä tutkittu ihan lain vaatimalla tavalla.
On liian helppoa tracktestille haetuttaa kortti volvokuskilta "huonon näkökyvyn takia", meillähän on vain lehtijutun verran tietoa ko. kuskin tekemisestä ja reaktioista, eli ei oikein mitään.
Tilanteessa on volvokuskillekin varmasti häiriötekijöitä, kuten vastaantulevan valojen väläyttely (varoitukseksi tietysti), emme tiedä miten tummalta tausta näytti hirven takana eli erottuiko hirvi kuten kuvaajalle (selvästi) jne. Ja lisäksi on mahdollista, että volvoilija räpläili kännykkää, jutteli vieressä istuvalle ja vaikka mitä.
Onni onnettomuudessa oli eläimen pienehkö koko. Volvokuski ennätti jarruttaa sen verran reippaasti että molemmat autot pysähtyivät toistensa viereen, varsin lyhyen matkan päästä törmäyksestä. Nyt sitten mennee auto lunastukseen ja hirveltä lähti henki.
Katsomosta on niin helppo neuvoa pelaajia, jotkaeitajuujaosaamitään ja perään "korttipois"....
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
Sinä olet kova spekuloimaan. Tasainen teollisuushallin betonilattia, korkeutta 2m, saksinostolava, kaiteet ympärillä. Ei mitään todellista syytä käyttää napanuoraa, mutta silti se on pakollinen. Jos nostolava kaatuu, napanuora on viimeinen niitti sille, että heppu kaatuu mukana.
Ja silloin on tullut joku vastaan pitkät päällä tai pitkiä vilkutellen? Kyllä omilla valoilla näkee, mutta vastaantulijan pitkiä vastaan ei kumma kyllä oikein näe. Näköni on kyllä tutkittu ihan lain vaatimalla tavalla.
On liian helppoa tracktestille haetuttaa kortti volvokuskilta "huonon näkökyvyn takia", meillähän on vain lehtijutun verran tietoa ko. kuskin tekemisestä ja reaktioista, eli ei oikein mitään.
Tilanteessa on volvokuskillekin varmasti häiriötekijöitä, kuten vastaantulevan valojen väläyttely (varoitukseksi tietysti), emme tiedä miten tummalta tausta näytti hirven takana eli erottuiko hirvi kuten kuvaajalle (selvästi) jne. Ja lisäksi on mahdollista, että volvoilija räpläili kännykkää, jutteli vieressä istuvalle ja vaikka mitä.
Onni onnettomuudessa oli eläimen pienehkö koko. Volvokuski ennätti jarruttaa sen verran reippaasti että molemmat autot pysähtyivät toistensa viereen, varsin lyhyen matkan päästä törmäyksestä. Nyt sitten mennee auto lunastukseen ja hirveltä lähti henki.
Katsomosta on niin helppo neuvoa pelaajia, jotkaeitajuujaosaamitään ja perään "korttipois"....
Puolustelet kuljettajaa jota varoitettiin valojen väläytyksellä. Normaalisti kuljettaja jota valoilla varoitetaan laskee nopeutta reilusti, tässä tapauksessa varoitettu kuljettaja ei noteeraa varoitusta mitenkään vaan jatkaa matkaa samalla nopeudella. Välinpitämättömyydestä maksetaan kovaa hintaa ei siitä pääse mihinkään. Hälytyskellojen pitää soida kovaa aina, kun vastaantulija varoittaa valoilla mahdollisesta vaaratilanteesta. Nämä ovat kirjoittamattomia sääntöjä jotka pitää hallita, ei tässä ole mitään puolusteltavaa. Tiellä liikkuu kuljettajia joilla valmiudet eivät täytä kaikkia vaatimuksia, sille ei voi mitään. Kumppani mieti sitä miksi jotkut ajavat paljon ja selviävät aina vahingoitta ja toisille käy usein kaikenlaista isoa ja pientä.
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
Sinä olet kova spekuloimaan. Tasainen teollisuushallin betonilattia, korkeutta 2m, saksinostolava, kaiteet ympärillä. Ei mitään todellista syytä käyttää napanuoraa, mutta silti se on pakollinen. Jos nostolava kaatuu, napanuora on viimeinen niitti sille, että heppu kaatuu mukana.
Olen käynyt useamman kerran kurssilla, kyllä niilläkin jotain puhutaan. Listaan voisi muuten lisätä äkkinäinen korin putoaminen tai mekaanisen osan pettäminen, kori voi liikahtaa monella eri tavalla. Mutta napanuoraa ei tarvita laidoille nousemisen estämiseksi, kun kukaan työntekijä ei niin tee koulutuksen jälkeen.
Mitä se heppu voisi tehdä kaatuvassa nostimessa? Myös silloin on turvallisinta pysyä korissa eikä lentää siihen maahan odottamaan nostinta päälleen, väittivät.
Puolustelet kuljettajaa jota varoitettiin valojen väläytyksellä..... Välinpitämättömyydestä maksetaan kovaa hintaa ei siitä pääse mihinkään..... Nämä ovat kirjoittamattomia sääntöjä jotka pitää hallita, ei tässä ole mitään puolusteltavaa. Tiellä liikkuu kuljettajia joilla valmiudet eivät täytä kaikkia vaatimuksia, sille ei voi mitään....
En minä puolustele. Sinäpä vaan olet kova heristelemään sormia, mutta edelleen: tilanteissa on monta monessa, josta edes sinä et vaan tiedä. Minä mieluummin kuulisin, onko volvokuski heittämässä korttinsa takkaan ("en täytä kaikkia vaatimuksia, voi itku"), vai mitä hän kertoisi.
Onko kohtuuton vaatimus?
mieti sitä miksi jotkut ajavat paljon ja selviävät aina vahingoitta ja toisille käy usein kaikenlaista isoa ja pientä
Mieti kuule ihan itse, edustiko tuo volvokuski tuota jälkimmäistä - vain siksi, että törmäsi hirveen videolla!
Jos edelleen väität, niin mistä ihmeestä voit tietää sen yhden hikisen lehtijutun perusteella? Kerro, koska siitä on keskustelussa kyse, ihan periaatetasolla. Totta kai liikenteeseen päätyy sekalaista kuskia, ei se ole mikään uutinen.
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
Sinä olet kova spekuloimaan. Tasainen teollisuushallin betonilattia, korkeutta 2m, saksinostolava, kaiteet ympärillä. Ei mitään todellista syytä käyttää napanuoraa, mutta silti se on pakollinen. Jos nostolava kaatuu, napanuora on viimeinen niitti sille, että heppu kaatuu mukana.
Olen käynyt useamman kerran kurssilla, kyllä niilläkin jotain puhutaan. Listaan voisi muuten lisätä äkkinäinen korin putoaminen tai mekaanisen osan pettäminen, kori voi liikahtaa monella eri tavalla. Mutta napanuoraa ei tarvita laidoille nousemisen estämiseksi, kun kukaan työntekijä ei niin tee koulutuksen jälkeen.
Mitä se heppu voisi tehdä kaatuvassa nostimessa? Myös silloin on turvallisinta pysyä korissa eikä lentää siihen maahan odottamaan nostinta päälleen, väittivät.
Vai että oikein useamman kurssin käynyt mies.
Edelleen spekuloit. Montako esimerkkiä pystyt esittämään siitä, että tehtaan sisätiloissa pystysuoraan nousevalta saksimekanismilla toimivalta työtasolta olisi tipahtanut henkilö maahan seisottuaan korin sisäpuolella tason lattialla (kaiteille kiipeämisen takia pudonneita ei lasketa)?
Kyllä se lyhyt naru vaaditaan juuri siksi, että henkilö ei pysty silloin kiipeämään kaiteelle.
Minä suhtaudun vakavasti turvallisuusasioihin ja siksi ärsyttääkin, että turvallisuusajattelua haitataan tekemällä "äkseeräämissääntöjä". Pitäisi olla perusteltu syy säännöille eikä toisaalta saisi spekuloida asioilla niin kuin sinä nyt teet.
Puolustelet kuljettajaa jota varoitettiin valojen väläytyksellä..... Välinpitämättömyydestä maksetaan kovaa hintaa ei siitä pääse mihinkään..... Nämä ovat kirjoittamattomia sääntöjä jotka pitää hallita, ei tässä ole mitään puolusteltavaa. Tiellä liikkuu kuljettajia joilla valmiudet eivät täytä kaikkia vaatimuksia, sille ei voi mitään....
En minä puolustele. Sinäpä vaan olet kova heristelemään sormia, mutta edelleen: tilanteissa on monta monessa, josta edes sinä et vaan tiedä. Minä mieluummin kuulisin, onko volvokuski heittämässä korttinsa takkaan ("en täytä kaikkia vaatimuksia, voi itku"), vai mitä hän kertoisi.
Onko kohtuuton vaatimus?
mieti sitä miksi jotkut ajavat paljon ja selviävät aina vahingoitta ja toisille käy usein kaikenlaista isoa ja pientä
Mieti kuule ihan itse, edustiko tuo volvokuski tuota jälkimmäistä - vain siksi, että törmäsi hirveen videolla!
Jos edelleen väität, niin mistä ihmeestä voit tietää sen yhden hikisen lehtijutun perusteella? Kerro, koska siitä on keskustelussa kyse, ihan periaatetasolla. Totta kai liikenteeseen päätyy sekalaista kuskia, ei se ole mikään uutinen.
Unohda hetkeksi tunnepitoinen volvokuski ja keskity olennaiseen. Puhutaan asiasta yleisellä tasolla eikä saivarrella. Kyseenalaistan niiden kuljettajien toimet jotka toimivat väärin eivätkä noteeraa edes varoituksia joiden kohdalla pitäisi aistien terästäytyä. Tässä ei tarvitse spekuloida kuljettajan vireydellä eikä muillakaan tavoilla. Vedän tilanteesta päätelmät, jotka ovat minun näkemyksiä. Tässä ei tarvita sataa sivua eikä kahtakaan vääntää selvää asiaa.
@Herbert kirjoitti:
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
Sinä olet kova spekuloimaan. Tasainen teollisuushallin betonilattia, korkeutta 2m, saksinostolava, kaiteet ympärillä. Ei mitään todellista syytä käyttää napanuoraa, mutta silti se on pakollinen. Jos nostolava kaatuu, napanuora on viimeinen niitti sille, että heppu kaatuu mukana.
Olen käynyt useamman kerran kurssilla, kyllä niilläkin jotain puhutaan. Listaan voisi muuten lisätä äkkinäinen korin putoaminen tai mekaanisen osan pettäminen, kori voi liikahtaa monella eri tavalla. Mutta napanuoraa ei tarvita laidoille nousemisen estämiseksi, kun kukaan työntekijä ei niin tee koulutuksen jälkeen.
Mitä se heppu voisi tehdä kaatuvassa nostimessa? Myös silloin on turvallisinta pysyä korissa eikä lentää siihen maahan odottamaan nostinta päälleen, väittivät.
Vai että oikein useamman kurssin käynyt mies.
Edelleen spekuloit. Montako esimerkkiä pystyt esittämään siitä, että tehtaan sisätiloissa pystysuoraan nousevalta saksimekanismilla toimivalta työtasolta olisi tipahtanut henkilö maahan seisottuaan korin sisäpuolella tason lattialla (kaiteille kiipeämisen takia pudonneita ei lasketa)?
Kyllä se lyhyt naru vaaditaan juuri siksi, että henkilö ei pysty silloin kiipeämään kaiteelle.
Minä suhtaudun vakavasti turvallisuusasioihin ja siksi ärsyttääkin, että turvallisuusajattelua haitataan tekemällä "äkseeräämissääntöjä". Pitäisi olla perusteltu syy säännöille eikä toisaalta saisi spekuloida asioilla niin kuin sinä nyt teet.
Et siis tajunnut, että niillä kursseilla kouluttajat kertovat kokeneempien "spekuloinneista". Olen käynyt nostokorikurssin ulkomaillakin ja samaa huijausta niissä harrastetaan. Sinä olet tainnut käydä ihan eri kurssilla, Suomessako?
Kaikilla kursseilla kerrotaan, että kori on aina turvallisin paikka. Ja kaikilla työmailla saa välittömän porttikiellon sellainen henkilö, joka kiipeää nostokorin kaiteelle.
Joskus nostokorista joudutaan siirtymään työskentelytasolle. Silloin vaaditaan kaksi napanuoraa tai vaimennusliina napanuoran lisäksi. Siirryttäessä ollaan koko ajan kiinni korissa tai kohteen hyväksytyssä kiinnityspisteessä, hetken aikaa molemmissa.
Puhutaan asiasta yleisellä tasolla eikä saivarrella.
No älä sitten kirjoita tyylilläsi yksittäistapauksesta, koska se oli juuri sitä.
Kyseenalaistan niiden kuljettajien toimet jotka toimivat väärin eivätkä noteeraa edes varoituksia joiden kohdalla pitäisi aistien terästäytyä. Tässä ei tarvitse spekuloida kuljettajan vireydellä eikä muillakaan tavoilla.
Paitsi että koko kirjoittelusi on sitä kuitenkin.
Vedän tilanteesta päätelmät, jotka ovat minun näkemyksiä
No tuota juuri tarkoitin: et siis pysty edes päättämään, kirjoitatko "yleisellä tasolla" vai "tilanteesta". Ja kuitenkin vetelet päätelmiäsi tyyliin "juuri tuollaisille sattuu usein isoa ja pientä". Siitä on kyse.
Puhutaan asiasta yleisellä tasolla eikä saivarrella.
No älä sitten kirjoita tyylilläsi yksittäistapauksesta, koska se oli juuri sitä.
Kyseenalaistan niiden kuljettajien toimet jotka toimivat väärin eivätkä noteeraa edes varoituksia joiden kohdalla pitäisi aistien terästäytyä. Tässä ei tarvitse spekuloida kuljettajan vireydellä eikä muillakaan tavoilla.
Paitsi että koko kirjoittelusi on sitä kuitenkin.
Vedän tilanteesta päätelmät, jotka ovat minun näkemyksiä
No tuota juuri tarkoitin: et siis pysty edes päättämään, kirjoitatko "yleisellä tasolla" vai "tilanteesta". Ja kuitenkin vetelet päätelmiäsi tyyliin "juuri tuollaisille sattuu usein isoa ja pientä". Siitä on kyse.
En hyväksy liikenteessä puolihuolimatonta toimintaa, näistä syntyy liikaa vaaratilanteita. Vireystaso pitää olla sataprosenttinen kaikilla jotka liikenteeseen lähtevät, muut pysykööt poissa.
En hyväksy liikenteessä puolihuolimatonta toimintaa, näistä syntyy liikaa vaaratilanteita. Vireystaso pitää olla sataprosenttinen kaikilla jotka liikenteeseen lähtevät, muut pysykööt poissa.
Sait oikein peukutuksen joltakin, vitsit! Aika hyvin jeesusteltusta.
Mietitkö taaskaan mitä tuo on elävässä elämässä. Noilla ehdoilla siellä liikenteessä saisi ajaa vain nimim. tracktest itsensä hyväksymänä kuskina. Ja sinäkin jäät tietysti kotiin heti kun vireystasosi laskee 99,5 prosenttiin, eikö niin?
Jos 2 m korkeudessa tasaisella betonilattialla ei ole tarvetta napanuoralle, missä on raja jolloin se tarvitaan? 3 m, 3,45 m vai muualla. Nostokori voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä, jolloin narua tarvitaan.
Mikä on vaarallisin korkeus putoamisen suhteen? Vastaan HR:lle: 1 m. Silloin ei tunnisteta riskejä tai niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, jolloin vahinkoja alkaa sattua. Omassa lähipiirissäni en tunne yhtään, joka olisi pudonnut korkealta. Muutaman tiedän, joka on loukannut 1 metristä putoamisen takia.
Liikenteessä työelämän puolella suositaan ylinopeuksia. Liki kaikki kuorma-autot ajavat ylinopeutta työnantajan aikataulun takia. Asentajat ja muut eivät voi ajaa alle rajoitusten jos aikovat ehtiä työstä toiseen. Monien pitää ajaa toiselle paikkakunnalle työpäivää varten ja takaisin kotiin väsyneenä. Työelämä suosii riskiä.
Työelämässä kerätään dataa toteutuneista työturvariskeistä. Jos moottoripyöräily ei ole muuta toimintaa riskialttiimpaa, siihen ei kohdistettaisi työelämän periaatteilla erityisiä toimenpiteitä. Ainakaan meillä ei turvaosasto spekuloi teoreettisilla riskeillä.
Sitähän minä olen sanonut, että moottoripyöräilyn kohdalla onnettomuuden todennäköisyyden katsotaan olevan riittävän pieni, jotta onnettomuuden tapahtuessa uhkaavat vakavat seuraukset eivät riitä nostamaan riskiä niin suureksi, että moottoripyöräily kiellettäisiin.
Kyllä työelämässä turvallisuusasioilla spekuloidaan. Otetaan esimerkiksi pystysuoraan saksimekanismilla nouseva henkilönostin, jossa on työtaso ja kaide kaikilla sivuilla. Työntekijän pitää kiinnittää itsensä lyhyellä turvaköydellä työtasoon. Pyritään siis estämään, ettei työntekijä kiipeä kaiteelle ja putoa alas. Voi olla, että joku tai useampikin on joskus tehnyt niin, mutta miksi spekuloidaan, että kaikki tekisivät niin ja tehdään turvaköydestä pakollinen käyttää. Mikään ei kuitenkaan estä työntekijää irrottamasta turvaköyttä vaikka olisikin sen ensin kytkenyt. Putoamisen todennäköisyys on nolla, jollei työntekijä itse tietoisesti kiipeä kaiteelle ulottuakseen jonnekin paremmin. Koko laite voi tietysti kaatua ja silloin turvaköyteen kytketty työntekijä ei pysty pelastautumaan hyppäämällä korista vaan kaatuu laitteen mukana alas.
Tällä turvaköyden käyttöpakolla pyritään siis pakottamaan työntekijä turvalliseen toimintaan eli ei luoteta ihmisen itsensä pyrkivän huolehtimaan turvallisuudestaan ja käyttämään turvaköyttä vain tilanteissa, joissa se on oikeasti perusteltua. Mutta moottoripyöräilijä saa itse huolehtia omasta turvallisuudestaan kiitäessään motarilla 120km/h nopeudella. Yhteiskunnan mielestä 2m korkeudella olevan kaiteilla suojatun työtason päällä oleva henkilö on alttiina suuremmalle vammalle kuin moottoripyöräilijä.
Putoamissuojauksia koskevat säännöt ovat muotoutuneet nykyiseen malliin siksi, että on tapahtunut putoamisia. Niitä on haluttu vähentää.
Onnettomuuksia sattuu siksi, koska ei noudateta turvaohjeita.
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b0d0532b-9112-4925-a451-d5ca46aaa3f4
Ja koska kolareita ei juurikaan tapahdu varsinkaan moottoripyörille, niillä ajaminen tiedetään turvallisemmaksi kuin 2m korkeudella työskentely kaiteilla varustetulla henkilönostolavalla ilman turvaköyttä.
Naiivi asioiden perustelu "viranomainen on aina oikeassa" -argumentilla ei ole älykästä keskustelua.
Henkilönostimissa on aina myös heilahdus- tai kippaamisvaara. Vaikka käyttäisi tuollaista kuvaamaasi nostinta kovalla lattialla, se voi pysähtyä äkisti siirrettäessä tai joku toinen laite voi sitä hiukan tökkäistä, jolloin on kaiteista huolimatta jonkinasteinen putoamisvaara. Huonolla pinnalla ja kaikissa muissa nostintyypeissä vaara tippua korista onkin sitten suurempi. Ja on paljon helpompaa määrätä napanuora pakolliseksi kaikissa henkilönostimissa sen sijaan, että lähdettäisiin erottelemaan tyypin ja alustan mukaan.
Jos ei nähnyt hirveä, väistäminen on vaikeaa.
Taisin kertoa jo aiemmin, että pimeällä minulle kävi niin, että vastaantulija varoitteli tien vieressä ja hänen kaistallaan olevista poroista kaukovaloilla. No enhän niitä nähnyt niiden kaukovalovilkutusten takia kuin vasta kohdalla, mutta tuurilla ei omalla kaistalla poroja ollut. Sama näyttää osittain käyneen tuossa, Volvokuski lyö pitkillä vastaan. Nykyiset miljoonan luxin kaukovalot häikäisevät päivänvalossakin, saati hämärällä ja pimeällä ja huomio kiinnittyy ihan väärään asiaan.
Pelkkiä selityksiä, jos näkökyky ei ole riittävä ei pidä ajaa.
Väitätkö, että näet pimeällä/hämärässä vastaantulijan pitkien valojen ohi/läpi/yli? En usko.
Käy tutkituttamassa näkökykysi, jos vähänkään epäilet näkökykysi riittävyyttä. Olen väistänyt hirviä pimeällä eikä ongelmia ole ollut. Hyvät valot auttavat paljon, mutta nähdä pitää aina.
Kissavideo.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten. Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
Yhden tapahtuman muistan hyvin, jossa vastaantulija väläytti kaukovaloja pimeällä tiellä pariin kertaan. Hetken päästä näkyi useita hirviä, jotka kävelivät tiellä. Kaikki autoilijat havaitsivat hirvet ajoissa ja törmäyksiä ei tapahtunut. Hienoa yhteispeliä kaikilta turvallisuuden takaamiseksi, tätä se suomalainen liikennekulttuuri parhaimmillaan on.
Ja silloin on tullut joku vastaan pitkät päällä tai pitkiä vilkutellen? Kyllä omilla valoilla näkee, mutta vastaantulijan pitkiä vastaan ei kumma kyllä oikein näe. Näköni on kyllä tutkittu ihan lain vaatimalla tavalla.
Porot kävelevät ja seisoskelevat tiellä ja niistä varoitellaan kaukovalovilkulla. Hirvien sanotaan menevän tien yli, hyvin harvoin ne tielle jäävät. Muiden isojen villieläimien kanssa on sama, ei ne yleensä tiellä norkoile vaan lujaa yli ja sehän on niiden vaarallisuuden takana.
Tiellä käveli useita hirviä, kyseessä oli siis lauma. Yksittäin tien ylittää usein nuori yksilö, joka hakee itselleen sopivaa aluetta.
@Lukija209751 kirjoitti tracktestille
On liian helppoa tracktestille haetuttaa kortti volvokuskilta "huonon näkökyvyn takia", meillähän on vain lehtijutun verran tietoa ko. kuskin tekemisestä ja reaktioista, eli ei oikein mitään.
Tilanteessa on volvokuskillekin varmasti häiriötekijöitä, kuten vastaantulevan valojen väläyttely (varoitukseksi tietysti), emme tiedä miten tummalta tausta näytti hirven takana eli erottuiko hirvi kuten kuvaajalle (selvästi) jne. Ja lisäksi on mahdollista, että volvoilija räpläili kännykkää, jutteli vieressä istuvalle ja vaikka mitä.
Onni onnettomuudessa oli eläimen pienehkö koko. Volvokuski ennätti jarruttaa sen verran reippaasti että molemmat autot pysähtyivät toistensa viereen, varsin lyhyen matkan päästä törmäyksestä. Nyt sitten mennee auto lunastukseen ja hirveltä lähti henki.
Katsomosta on niin helppo neuvoa pelaajia, jotkaeitajuujaosaamitään ja perään "korttipois"....
Sinä olet kova spekuloimaan. Tasainen teollisuushallin betonilattia, korkeutta 2m, saksinostolava, kaiteet ympärillä. Ei mitään todellista syytä käyttää napanuoraa, mutta silti se on pakollinen. Jos nostolava kaatuu, napanuora on viimeinen niitti sille, että heppu kaatuu mukana.
Puolustelet kuljettajaa jota varoitettiin valojen väläytyksellä. Normaalisti kuljettaja jota valoilla varoitetaan laskee nopeutta reilusti, tässä tapauksessa varoitettu kuljettaja ei noteeraa varoitusta mitenkään vaan jatkaa matkaa samalla nopeudella. Välinpitämättömyydestä maksetaan kovaa hintaa ei siitä pääse mihinkään. Hälytyskellojen pitää soida kovaa aina, kun vastaantulija varoittaa valoilla mahdollisesta vaaratilanteesta. Nämä ovat kirjoittamattomia sääntöjä jotka pitää hallita, ei tässä ole mitään puolusteltavaa. Tiellä liikkuu kuljettajia joilla valmiudet eivät täytä kaikkia vaatimuksia, sille ei voi mitään. Kumppani mieti sitä miksi jotkut ajavat paljon ja selviävät aina vahingoitta ja toisille käy usein kaikenlaista isoa ja pientä.
Olen käynyt useamman kerran kurssilla, kyllä niilläkin jotain puhutaan. Listaan voisi muuten lisätä äkkinäinen korin putoaminen tai mekaanisen osan pettäminen, kori voi liikahtaa monella eri tavalla. Mutta napanuoraa ei tarvita laidoille nousemisen estämiseksi, kun kukaan työntekijä ei niin tee koulutuksen jälkeen.
Mitä se heppu voisi tehdä kaatuvassa nostimessa? Myös silloin on turvallisinta pysyä korissa eikä lentää siihen maahan odottamaan nostinta päälleen, väittivät.
@tracktest kirjoitti:
En minä puolustele. Sinäpä vaan olet kova heristelemään sormia, mutta edelleen: tilanteissa on monta monessa, josta edes sinä et vaan tiedä. Minä mieluummin kuulisin, onko volvokuski heittämässä korttinsa takkaan ("en täytä kaikkia vaatimuksia, voi itku"), vai mitä hän kertoisi.
Onko kohtuuton vaatimus?
Mieti kuule ihan itse, edustiko tuo volvokuski tuota jälkimmäistä - vain siksi, että törmäsi hirveen videolla!
Jos edelleen väität, niin mistä ihmeestä voit tietää sen yhden hikisen lehtijutun perusteella? Kerro, koska siitä on keskustelussa kyse, ihan periaatetasolla. Totta kai liikenteeseen päätyy sekalaista kuskia, ei se ole mikään uutinen.
Vai että oikein useamman kurssin käynyt mies.
Edelleen spekuloit. Montako esimerkkiä pystyt esittämään siitä, että tehtaan sisätiloissa pystysuoraan nousevalta saksimekanismilla toimivalta työtasolta olisi tipahtanut henkilö maahan seisottuaan korin sisäpuolella tason lattialla (kaiteille kiipeämisen takia pudonneita ei lasketa)?
Kyllä se lyhyt naru vaaditaan juuri siksi, että henkilö ei pysty silloin kiipeämään kaiteelle.
Minä suhtaudun vakavasti turvallisuusasioihin ja siksi ärsyttääkin, että turvallisuusajattelua haitataan tekemällä "äkseeräämissääntöjä". Pitäisi olla perusteltu syy säännöille eikä toisaalta saisi spekuloida asioilla niin kuin sinä nyt teet.
Unohda hetkeksi tunnepitoinen volvokuski ja keskity olennaiseen. Puhutaan asiasta yleisellä tasolla eikä saivarrella. Kyseenalaistan niiden kuljettajien toimet jotka toimivat väärin eivätkä noteeraa edes varoituksia joiden kohdalla pitäisi aistien terästäytyä. Tässä ei tarvitse spekuloida kuljettajan vireydellä eikä muillakaan tavoilla. Vedän tilanteesta päätelmät, jotka ovat minun näkemyksiä. Tässä ei tarvita sataa sivua eikä kahtakaan vääntää selvää asiaa.
Et siis tajunnut, että niillä kursseilla kouluttajat kertovat kokeneempien "spekuloinneista". Olen käynyt nostokorikurssin ulkomaillakin ja samaa huijausta niissä harrastetaan. Sinä olet tainnut käydä ihan eri kurssilla, Suomessako?
Kaikilla kursseilla kerrotaan, että kori on aina turvallisin paikka. Ja kaikilla työmailla saa välittömän porttikiellon sellainen henkilö, joka kiipeää nostokorin kaiteelle.
Joskus nostokorista joudutaan siirtymään työskentelytasolle. Silloin vaaditaan kaksi napanuoraa tai vaimennusliina napanuoran lisäksi. Siirryttäessä ollaan koko ajan kiinni korissa tai kohteen hyväksytyssä kiinnityspisteessä, hetken aikaa molemmissa.
@tracktest kirjoitti:
Koskee myös sinua!
No älä sitten kirjoita tyylilläsi yksittäistapauksesta, koska se oli juuri sitä.
Paitsi että koko kirjoittelusi on sitä kuitenkin.
No tuota juuri tarkoitin: et siis pysty edes päättämään, kirjoitatko "yleisellä tasolla" vai "tilanteesta". Ja kuitenkin vetelet päätelmiäsi tyyliin "juuri tuollaisille sattuu usein isoa ja pientä". Siitä on kyse.
En hyväksy liikenteessä puolihuolimatonta toimintaa, näistä syntyy liikaa vaaratilanteita. Vireystaso pitää olla sataprosenttinen kaikilla jotka liikenteeseen lähtevät, muut pysykööt poissa.
@tracktest kirjoitti:
Sait oikein peukutuksen joltakin, vitsit! Aika hyvin jeesusteltusta.
Mietitkö taaskaan mitä tuo on elävässä elämässä. Noilla ehdoilla siellä liikenteessä saisi ajaa vain nimim. tracktest itsensä hyväksymänä kuskina. Ja sinäkin jäät tietysti kotiin heti kun vireystasosi laskee 99,5 prosenttiin, eikö niin?
Jos 2 m korkeudessa tasaisella betonilattialla ei ole tarvetta napanuoralle, missä on raja jolloin se tarvitaan? 3 m, 3,45 m vai muualla. Nostokori voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä, jolloin narua tarvitaan.
Mikä on vaarallisin korkeus putoamisen suhteen? Vastaan HR:lle: 1 m. Silloin ei tunnisteta riskejä tai niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, jolloin vahinkoja alkaa sattua. Omassa lähipiirissäni en tunne yhtään, joka olisi pudonnut korkealta. Muutaman tiedän, joka on loukannut 1 metristä putoamisen takia.