Niinpä! Tutkimusta kun ei saisi kritisoida, ei kyseenalaistaa, ei arvostella, onhan sen suorittanut pääsääntöisesti akateemisen koulutuksen saaneet henkilöt yhteiskunnallisin verovaroin.
Miksei saisi kritisoida? Vuosaaren tutkimustuloksiin ei luultavasti kukaan tänne kirjoittavista jaksanut perehtyä, jotta olisi voinut sanoa jotain järkevää. Silloin on viisaampaa olla hiljaa.
TM:n rengastestit poikkeavat säännönmukaisesti Tuulilasin vastaavista testeistä. Välttämättä kumpaakaan testiä ei ole tehty väärin. Pitää vain ymmärtää, mitä on testattu ja missä olosuhteissa. Vastuu onkin tuloksia hyödyntävällä, miten niitä käyttää. Rakentavaa ei ole vain todeta, että testit ovat virheellisiä.
Niinpä! Tutkimusta kun ei saisi kritisoida, ei kyseenalaistaa, ei arvostella, onhan sen suorittanut pääsääntöisesti akateemisen koulutuksen saaneet henkilöt yhteiskunnallisin verovaroin.
Senkun kritisoit. Tutkimus on kaikille avointa kritisoitavaksi ihan niin paljon kuin huvittaa.
Akateeminen koulutus ei ole vaatimus tutkimuksen tekemiselle, sen sijaan tieteellisen menetelmän käyttäminen on. Jos haluat, että kritiikkisi herättää vastakaikua, sinun on esitettävä kritiikkisi käyttäen tieteellistä menetelmää. Ja se tarkoittaa sitä, että kritiikkisi on oltava erittäin hyvin perusteltua.
Kritisoinnin alkuun pääsemisen helpottamiseksi voisin antaa neuvoksi sen, että kannattaa lukea koko kritisoitava tutkimus. Sekään ei useimmiten riitä jos haluaa olla perusteellinen, usein voi joutua lukemaan myös suuren osan niistä julkaisuista, joihin tutkimuksessa viitataan.
[Maukka muokkasi tätä viestiä 03.05.2005 klo 20:39]
Kun nimimerkki Erkki niin kaipaa tutkimustuloksiani, esitän ne seuraavassa tiivistettynä:
Paljon kiitoksia vaivannäöstäsi. Vaan arvaapa mitä: en ole edelleenkään vakuuttunut. Missä ne tulokset oikein ovat?
Tutkimalla dokumentoidut onnettomuustapaukset olen tehnyt havainnon, että pienellä +1 km/h ylinopeudella ei ole niissä mitään merkitystä. Yhtään onnettomuutta ei ole Suomessa aiheutunut pienen ylinopeuden takia.
Lähdeaineisto? Moottori-lehden onnettomuustiivistelmät arvatenkin. Oletko muuten huomannut, että tutkimuksissa puhutaan liikennevirran keskinopeuden muutoksista?
Tämä on niin sanottu kvalitatiivinen metodi, jota tilastomatematiikkaan ja tietokonemallien näennäiseksaktiin maailmaan tottunut villapaita normaalitiede tutkimus paradigma ei arvosta eikä tee.
Olet siis lukenut lehteä, sekö on metodisi?
Pseudotieteellinen BS ja nimien pudottelu ei lisää vakuuttavuuttasi, pikemminkin päin vastoin.
Edelleen odotan lupaamaasi osoitusta siitä, että onnettomuusriski on kvantittunut ilmiö. Sen nähtyäni tunnustan sinut vähintään sanojesi veroiseksi matemaatikoksi.
Nunchaleeraat muuten tyylikkäästi ne aloituksesi kannalta kiusalliset syyt, jotka johtivat Tanskan onnettomuuslukujen laskuun.
[nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 03.05.2005 klo 22:12]
Kritisoinnin alkuun pääsemisen helpottamiseksi voisin antaa neuvoksi sen, että kannattaa lukea koko kritisoitava tutkimus. Sekään ei useimmiten riitä jos haluaa olla perusteellinen, usein voi joutua lukemaan myös suuren osan niistä julkaisuista, joihin tutkimuksessa viitataan.
Koska nimim. Maukka on niin hyvä antamaan neuvoja tutkimuksista, nin annappa sitten täysin konkreettiset esimerkit Vuosaaren telakan ympäristömyrkyistä tehdyistä 3 erillisestä tutkimuksesta. Ennenkuin kommentoit niitä tähän, kehoitan sinua lukemaan ne perusteellisesti, ettet tee perusmokaa, mikä paljastuu kirjoituksistasi. Tee tämä ensin, ryhdy vasta senjälkeen kommentoimaan liikennettä ja siinä tehtyjä tutkimuksia jotka perustuvat yksinkertaisesti tilastoihin. Älä mene aiheen ohi.
Yksi juttu näin edelleen ihmetyttää: Kun kerta nopeuden kasvaessa riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa niin mikähän on saanut kuitenkin liikenteen turvallisuuden paranemaan vuosi vuodelta (poikkeuksiakin on). Siis kun nopeudet ovat kasvaneet, ylinopeutta ajetaan entistä useammin, kurittomuus ja rattiraivo lisääntyy puhumattakaan autojen määrästä ja liikennesuoritteesta. Sen lisäksi tiestön kunto on huonontunut selvästi ja alkoholin käyttö lisääntynyt. Mutta kuitenkin liikenteen turvallisuus on parantunut. Mistäköhän se johtuu? Siitä että virkamiehet suunnittelee turvallisuutta vai siitä että luemme liikennetutkimuksia? Vai olenko vain saanut väärää tietoa ja liikenteen turvallisuus onkin heikentynyt, tutkijat vaan ovat tehneet huonoja tutkimuksia?
Liikenteen turvallisuus voi parantua suoritteen lisääntymisestä huolimatta, koska turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia. Niissäkin on parantamisen varaa, kukaan ei varmasti ole väittänytkään, että nopeus olisi enää ainoa, jossa löytyy hiomista. Joillakin alueilla mennään takapakkia, toisilla edistytään. Kokonaisuus on pidemmällä aikavälillä ollut positiivinen. Toivottavasti kehitystä ei ole syytä pysäytää.
Alarjak voi ihan huoletta ottaa esille liikenteen todellisia ongelmia. Jos täällä jutellaan epäolennaisista asioista, ei se varmaankaan estä keskustelemasta olennaisista. Mielestäni ei kuitenkaan olla kovin kaukana oleellisesta, jos on epäselvää aiheuttaako nopeuden nostaminen onnettomuusriskin kasvua vai ei. Kyllä kuljettajalla pitää olla turvallisen liikenteen periaatteet selvillä, jotta edellytykset turvalliseen liikkumiseen olisivat olemassa.
Itse asiassa Isosta-Britanniasta ja Australiasta kuuluu sellaista, että rattiraivo lisääntyy valvonnan ja rajoitusten kiristyessä. Liikenteen kanssakulkijoilta ei enää sallita minkäänlaisia virheitä, vaan käämit palavat heti toisen tehdässä inhimillisenkiin virheen. Enpä haluaisi olla aloittamassa autolijan uraa kummassakaan maassa.
Psykologisestihan on selvää, että äärimmäisen tiukassa liikenneilmapiirissä ei kestetä vähäisimpiäkään poikkeuksia, kun taas pieni "kurittomuus" pakottaa tiukkapipotkin suvaitsevaisemmiksi.
Major: Kun kerta nopeuden kasvaessa riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa niin mikähän on saanut kuitenkin liikenteen turvallisuuden paranemaan vuosi vuodelta
Niinkuin Herbert sanoi, asiassa on valtava määrä muuttujia, jotka voivat vaikuttaa samaan suuntaan tai toisiaan vastaan. Tässä muutama oma ehdotukseni eri syistä. Tämä perustuu havaintoihin eri kirjoituksista ja tulee muistista, joten takuuta ei anneta.
Kaikkein eniten taitaa vaikuttaa turvavöiden käyttö. Pienikin muutos siinä muuttaa tilastoja reippaasti ja vuosi vuodelta niitä käytetään enemmän.
Toinen iso asia on paremmat tiet. Niiden kunnossa on tietysti sanomista, mutta silti koko ajan eritasoliittymät lisääntyvät, ohituskaistoja lisätään, erotetaan kaistoja aidoilla, kevyttä liikennettä erotetaan autoista jne.
Kolmantena tulee mieleen autojen passiivisen turvallisuuden parantuminen.
Lisäksi lainsäädäntö menee eteenpäin, tulee valopakkoa ensin päivällä ja sitten myös taajamissa, turvavöiden käyttöpakkoa laajennetaan, kamerat lisäävät valvonnan asiakaskontakteja.
Seuraava pieni askel on varmaan juuri julkaistu tieto, että jokainen mistä tahansa syystä pysäytetty autoilija puhallutetaan ja poliisin tekemiä huumetestejä lisätään. Samoin haltijavastuun käyttöönotto lisää ylinopeusvalvonnan asiakaskontakteja, jonka vaikutus vielä kertautuu kameravalvonnan tulevalla reilulla lisäyksellä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ajonopeuksiin, eikä se taas voi olla vaikuttamatta uhrien määrään.
Samoin haltijavastuun käyttöönotto lisää ylinopeusvalvonnan asiakaskontakteja, jonka vaikutus vielä kertautuu kameravalvonnan tulevalla reilulla lisäyksellä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ajonopeuksiin, eikä se taas voi olla vaikuttamatta uhrien määrään.
Kyseessähän oli ehdollinen rikesakko, jota vastustamalla saa esitutkinnan. Varsinaisesta haltijavastuusta se onneksi on vielä kaukana.
Tuliko tuosta jo päätös, käsittelyn piti olla eilen? Meikäläisen lukemat tiedotusvälineet eivät ole asiasta vielä uutisoineet. Tosin paperi-Hesari jäi tänään lukematta.
Kolikolla on kaksi puolta. Liikenneuhrien määrä on saatava alas, siitä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä, vaikka muista asioista kinastelemmekin. Tiukka valvonta ja alhaiset nopeudet ovat ristiriidassa valtion liikenteestä saamien tulotavotteiden kanssa. Miten saada kulutettua polttoainetta yhtä paljon jolla saada siitä verotuloja? Ellei autoilijat pönkitä Suomen taloutta, notkahtaa se polvilleen. Siinäpä kinkkinen kysymys! Tiemaksut ehkä? Hki-Oulu 100? Laskutus miten kännykkä liikkuu tai pieni boksi autoon joka automaattisesti kertoo verottajalle kilometrit ja tilillä käy imu.
Laskutus miten kännykkä liikkuu tai pieni boksi autoon joka automaattisesti kertoo verottajalle kilometrit ja tilillä käy imu.
Tähän liittyen olenkin odottanut, koska joku täydellistä haltijavastuuta ja automaattista kilpien tunnistusta buffaava "liikenneprofessori" ehdottaa seuraavaa:
Täydellinen kiistämätön (ilman tuomioistuinkäsittelyä) haltijavastuu Automaattinen kilpien tunnistus Kilometrin päästä rikkeen kuvaavat super-kamerat (Brittien uusin isku valvottavia kohtaan) Sakotus suoraan haltijan tililtä
Tämä se olisi sellainen unelmavalvonta, että kun matkaan lähtisi ei tietäisi onko perille päästyään yhtään rahaa tilillä. Tässä kun en enää jaksa toistaa näkemystäni (ulkomaisten esimerkkien valossa todistettua) automaattisen valvonnan luotettavuudesta.
Onko Pasanen, Helsinki kuulolla? Tällä ratkaisulla säästettäisiin ainakin 1000 - 2000 kuolonuhria vuodessa!
Onhan siitäkin valtion johdossa puhetta ollut, perusteluina tietenkin se, että kyseessä on yleiseurooppalainen tapa. Muuten hyvä, mutta siihen yleiseurooppalaiseen tapaan ei kuulu tolkuton auto- ja polttoaineverotus.
Meinataanhan sitä dieselin hintaakin nostaa yleiseurooppalaiselle tasolle. Harmonisoidaan, sano. Kai samalla harmonisoidaan käyttövoimamaksu yleiseurooppalaiselle tasolle?
Koska nimim. Maukka on niin hyvä antamaan neuvoja tutkimuksista, nin annappa sitten täysin konkreettiset esimerkit Vuosaaren telakan ympäristömyrkyistä tehdyistä 3 erillisestä tutkimuksesta.
Vuosaaren sataman ympäristömyrkkytutkimuksilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa, menet tuolla jankkaamisellasi pahasti aiheen ohi. Toivottavasti olet itse lukenut nuo tutkimukset, syyt eroihin voisivat löytyä sieltä.
Minulla ei ole aikaa perehtyä noihin tutkimuksiin. Tutkimusten lukeminen ja niiden kommentoiminen on täyttä työtä. Arvioisin, että joutuisin tekemään useamman työpäivän työmäärän, jotta voisin sanoa julkisuudessa jotakin perusteltua noista tutkimuksista.
Olen antanut neuvoja niille, jotka pyrkivät kumoamaan tutkimukset perusteluinaan vain omat mielipiteensä tai iltapäivälehtien lööppijutut.
Ei ole ihan kohtuuton vaatimus pyytää jotakuta lukemaan arvostelemansa juttu edes kertaalleen läpi. Hyvä olisi myös pystyä osoittamaan omassa kommentissaan edes alkeellisen tason ymmärrystä asiasta.
Pelkkä "kaikki villapaitatutkimus on p...aa" ei oikein vakuuta ketään.
[Maukka muokkasi tätä viestiä 04.05.2005 klo 10:17]
Kyseessähän oli ehdollinen rikesakko, jota vastustamalla saa esitutkinnan. Varsinaisesta haltijavastuusta se onneksi on vielä kaukana.
Tuliko tuosta jo päätös, käsittelyn piti olla eilen? Meikäläisen lukemat tiedotusvälineet eivät ole asiasta vielä uutisoineet. Tosin paperi-Hesari jäi tänään lukematta.
Vastaanpa itselleni, kun ei tietoa tuntunut muilla olevan.
"Olen antanut neuvoja niille, jotka pyrkivät kumoamaan tutkimukset perusteluinaan vain omat mielipiteensä"
Juuri omiin mielipiteisiin se talonpoikaisjärki perustuu. Suuressa ja mahtavassa aikanaan mielipiteitä ei sallitu ja ne pyrittiin tukahduttamaan. Jos totuuden torvi ei ollut hiljaa, oli varma Siperian reissu tiedossa.
Maukka: Pelkkä "kaikki villapaitatutkimus on p...aa" ei oikein vakuuta ketään.
Nyt sinä Maukka olet väärässä, tuo lause vakuuttaa surullisen monet. Se vakuuttaa sellaisen ihmisen, joka tekee asioita sen mukaan, mikä on helppoa tai kivaa. Kun joku heittää tuon lauseen ilmaan siihen tartutaan hetkeäkään miettimättä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Siitähän seuraa muutama looginen umpikuja.
Ensinnäkin ei ole mitään eripuraa tutkijoiden välillä mistään tärkeästä liikenneturvallisuuskysymyksestä. Useimmiten tuo villapaita-juttu heitetään suomalaisesta tutkimuksesta, mutta samalla se heitetään kaiken liikennetutkimuksen silmille, koska tulokset eivät vaihtele maattain. Siis kaikki liikennetutkimus on p..kaa.
Toisekseen kaikki ns. läntiset demokratiat (ehkä muutkin, mutta kieli yms. ongelmien vuoksi en asiaa tunne) käyttävät liikenneturvallisuuspolitiikkaansa luodessaan että sitä toteuttaessaan tätä villapaitatutkimusta. Tilastoista nähdään, että käytäntö toimii niinkuin teoria väittää. Tämän ilmiön selittäminen on näiltä villapaitojen vihollisilta vielä selittämättä.
Kolmanneksi demokraattisten maiden poliittinen kilpailu luo poliitikoille suorituspaineita. Jos ministeri ei saa aikaan edistystä vastuualueellaan, opposition tehtävä on parlamentarismin sääntöjen mukaan puuttua tähän. Istuva ministeri käyttää niitä keinoja, jotka käytettävissä olevan tiedon mukaan parhaiten purevat kuhunkin ongelmaan ja oppositio yrittää löytää siitä heikkoja kohtia. Miksei missään demokratiassa ole löydetty näitä heikkoja kohtia liikenneturvallisuusasioissa?
Neljänneksi liikennetutkimus toimii tarkalleen samalla tavalla kuin muukin tiedemaailma, tutkija on susi toiselle tutkijalle. Kunnon virkoja ja rahoitusta löytyy vain parhaille ja paras on se, joka tuottaa paljon ja luotettavaa tietoa. Jokaista julkaistavaa tutkimusta luetaan näissä piireissä suurennuslasilla, etsitään virheitä ja yritetään tuoda omaa paremmuutta esiin. Mikään ei olisi liikennetutkijalle mieluisampaa kuin pystyä ensimmäisenä todistamaan arvostetun tutkijan tekemä virhe. Miksi sitä virhettä ei ole löytynyt?
Ja viidenneksi, miksi näitä virheitä huomaavat sellaiset, joilla on vielä ensimmäinenkin tutkimuksensa lukematta?
Nämä kaikki asiat tulee samalla ohittaneeksi, kun heittää ilmaan tuon villapaita-kommentin tai jos siihen uskoo. Ironisinta asiassa on, että samat tyypit myös peräävät kriittisyyttä muilta.
[TeeCee muokkasi tätä viestiä 04.05.2005 klo 11:03]
Juuri omiin mielipiteisiin se talonpoikaisjärki perustuu.
Minun mielestäni talonpoikaisjärki perustuu tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Talonpoikaisjärki on erittäin suotava ja yleinen hyvän tutkijan ominaisuus.
Kannattaisi vastata itselleenkin oikein, muuten syyllistyy itsepetokseen
Linkkisi mukaan täysistunto on lähettänyt asian lakivaliokuntaan mietintöä varten ja liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausuntoa varten.
Lakivaliokunnassa asia on kuitattu saapuneeksi. Muuta ei ole linkin mukaan tapahtunut.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on kuullut asiantuntijoita viimeksi 26.4.2005. Menossa on ensimmäinen jatkettu käsittely.
Mitään palautusta ei ole tapahtunut. Jos näin helppo asia menee pieleen, niin kuinkas sitten, kun pitäisi oikein tutkimus lukea?
Myönnän että hakiessani pikaisesti tietoa valiokunnat menivät ristiin. Pääasia on kuitenkin, että lakimuutosta ei olla käyttöönottamassa (kun ei ole koko lakimuutosta hyväksytty), kuten palstalla annettiin ymmärtää.
puntari: Aivan ja jokaisen mielipide perustuu kokemukseen, omiin ja muiden tekemisiin tai kantapään kautta opittuun.
Ei kai tuosta ole erimielisyyttä ollutkaan. Eroaja on ollut noiden osatekijöiden painotuksessa. Ihmisten lahjakkuudet eri asioissa vaihtelevat, mutta en usko teidän muidenkaan saavan autoa ajamalla tietoonne edes samalla tiellä ja samana päivänä tapahtuneiden onnettomuuksien yksityiskohtia. Silti omaan kokemukseen vedotaan kun jyrätään miljoonien onnettomuuksien pikkutarkkaan tutkimiseen perustuvia mielipiteitä.
Nähtävästi tämä vaivaa ainakin alitajuisesti kommentoijiakin koska he näkevät tarpeelliseksi mitätöidä satojen tuhansien tutkijoiden vuosikymmenien työn tulokset ihmeellisillä maailmanlaajuisilla salaliittoteorioilla tai kyseenalaistamalla koko ammattikunnan ammattitaidon. Luulisi heidän joukossaan edes yhden hyvänkin löytyvän.
Älä välitä, sitä sattuu. On täysin luonnollista ajatella kuin muut ihmiset reagoisivat asioihin kuin me itse. Ei sinua voi syyttää jos uskot muidenkin keskustelijoiden kykenevän loogiseen ajatteluun. Minä olen saanut mm. Nunchakun ja hänen vanhan palstan aikaisten sivupersooniensa toimesta sellaisen intensiivikurssin lähimmäisteni logiikan tasosta, että en varmaan enää ikinä palaa ennalleni ja luota kenenkään kykyyn erottaa syitä, seurauksia, omia toiveita ja ennakkoluuloja toisistaan.
On lohdullista nähdä että edes sinä uskot vielä ihmisiin.
Nähtävästi tämä vaivaa ainakin alitajuisesti kommentoijiakin koska he näkevät tarpeelliseksi mitätöidä satojen tuhansien tutkijoiden vuosikymmenien työn tulokset ihmeellisillä maailmanlaajuisilla salaliittoteorioilla tai kyseenalaistamalla koko ammattikunnan ammattitaidon. Luulisi heidän joukossaan edes yhden hyvänkin löytyvän.
Tehdyissä lähinnä ylinopeuksiin keskittyvissä tutkimuksissa tilaajan ja tutkimuksen tekijän suhde on ongelmallinen. Tutkimukset ovat useimmiten valtion ja kuntien tilaamia ja se ei voi olla vaikuttamatta lopputulokseen. Voiko esim. valtion omistaman tutkimuslaitoksen tutkija julkaista tulosta, missä todetaan että rajoitusten ja valvonnan lisääminen ei ole tarpeen tai tutkimuksen jossa todetaan että jalankulkijoiden valvontaa lisäämällä autoilijoille voidaan säilyttää entiset nopeusrajoitukset? Eipä voi, koska rahoitus tilaajilta loppuisi samantien. Painotuksilla saadaan lopputuloksen kannalta ihmeitä aikaan.
Ongelmana on se, että rajoitusten ja valvonnan lisäämistä vastustavilla ei ole resursseja toteuttaa tutkintaa samassa mittakaavassa, joten tarvittava tasapainoittava näkemys jää usein puuttumaan.
Yksittäisiä vastapuolen tutkimuksia täälläkin on käsitelty (esim. Montanan kiinteiden nopeusrajoitusten puuttumisen onnettomuuksia vähentävä vaikutus). Mutta nehän eivät olekaan vakavasti otettavia tutkimuksia täällä valtion ja kuntien kustantamien tutkimusten puolesta puhujien mielestä(?)
Vuosaaren sataman ympäristömyrkkytutkimuksilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa, menet tuolla jankkaamisellasi pahasti aiheen ohi. Toivottavasti olet itse lukenut nuo tutkimukset, syyt eroihin voisivat löytyä sieltä.
Minulla ei ole aikaa perehtyä noihin tutkimuksiin.
Jos viittaat tutkimuksiin ja sinulla ei ole aikaa perehtyä niihin, niin mitä ihmettä yleensä kommentoit tutkimuksia? Ehkä et ollut mukana jakelussa kun kansi ruuvattiin kiinni?
Zilo: Tehdyissä lähinnä ylinopeuksiin keskittyvissä tutkimuksissa tilaajan ja tutkimuksen tekijän suhde on ongelmallinen.
Valtava enemmistö liikennetutkimuksesta EI käsittele ylinopeutta, mutta on aika loogista liikennettä tarkastellessa mitata myös sen nopeus.
Kun kaikki saatu data on sitten varsinaisessa tutkimuksessa lyöty nippuun ja sitä on alettu väännellä kuljettajien iän, sukupuolen, auton iän, sen hintaluokan, auton omistajan, tien, nopeusrajoituksen, ajonopeuden, vuodenajan, kellonajan, viikonpäivän, kelin jne. jne. mukaan, tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita putkahtelee esiin. Yksi tärkeä on nopeuden ja henkilövahinkojen suhde, millään muulla liikenteeseen liittyvällä asialla ei ole yhtä selvää yhteyttä onnettomuuksiin. Tämä ei tee siitä ylinopeuteen keskittyvää.
Kun tämä yhteys on huomattu, sitä on tutkittu enemmän, mutta se on luonnollista sen erityisen merkityksen vuoksi. Sehän on ainoa asia, joka sekä lisää onnettomuuksia että pahentaa niiden seurauksia. Tämän asian tutkimattomuuteen pitäisi olla erittäin painava syy.
Mitä tulee tutkimuksen tilaajan ja suorittajan ongelmalliseen suhteeseen, niin kaikkein ongelmallisin tilanne syntyy jos helkatin kalliilla tutkimuksella tuotetaan tilaajan mieleisiä tuloksia. Väite on myös loogisesti tarkasteltuna vailla pohjaa, koska se johtaa mahdottomaan tilanteeseen.
Oletetaan, että tilaajana on valtio, jonka itressissä on alentaa liikennevahinkoja ja tämä valtio käskee tutkijan tulla johonkin tiettyyn lopputulokseen. Valtio sitten toimii tämän tutkimuksen perusteella ja tekee toimenpiteitä. Jos tutkimus oli tekaistu, lopputulos voi olla mitä vaan. Toinen ongelma tällaisessa tilanteessa olisi, että koska näitä asioita tutkitaan myös muissa maissa ja myös samassa maassa jo aiemmin, herättää huomiota jos lopputulos poikkeaa näistä.
Teorian ja käytännön suhdetta mitataan tilastoilla. Jos ne näyttävät edistystä tapahtuneen tekaistun tutkimuksen tuottamia tietoja käyttämällä, tilaston täytyy olla myös väärennetty. Tästä seuraa, että sairaaloiden, terveyskeskusten, tutkintalautakuntien, poliisin ja vakuutusthtiöiden tilastojen on oltava vääristeltyjä ja vielä niin, että ne valehtelevat kaikissa yksityiskohdissa samalla tavalla, niitähän haarukoidaan ristikkäin kaiken aikaa ulkomaita myöten.
No, oletetaan, että joku onnistuu tässä manipuloinnissa vuosikymmenestä toiseen ja tutkimustieto ja tilastot saadaan täsmäämään toisiinsa. Suomalaiset tilastot ovat erittäin haluttua kamaa ulkomailla luotettavuutensa vuoksi. Olemme uranuurtajia tiedonkeruussa, esimerkiksi moni maa on kopioinut tutkintalautakuntajärjestelmämme, meillä on kattava terveyskeskusjärjestelmä, joka kirjaa kaikki onnettomuuden uhrit kun monessa maassa kirjataan vain ne uhrit, joilla on varaa vakuutukseen jne.
Nyt siis tilastomme ovat rinnakkain muiden maiden vastaavien kanssa ja niitä ronkkii tuhannet eri maiden, järjestöjen ja laitosten tutkijat. Tähän asti ne ovat vastanneet toisiaan, tietty muutos vaikuttaa maasta riippumatta samaan suuntaan ja yhtä paljon (valojen käyttöpakko, ajonopeuden muutos, turvavyönkäyttö, kiihdytyskaista, keskikoroke, rattijuoppojen määrä jne.).
Tämän kaiken selittää vain kaksi asiaa: joko koko maailman tutkimukset ja tilastot on synkronoitu valehtelemaan täsmälleen samalla tavalla jo kymmenien vuosien ajan tai sitten ne pitävät suunnilleen kutinsa.
Voiko esim. VTT:n tutkija julkaista tulosta, missä todetaan että rajoitusten ja valvonnan lisääminen ei ole tarpeen
Mutta valtionhan kannattaisi todeta, että valvonnan vähentäminen parantaisi tilannetta. Silloin eduskunnassa olisi helpompi leikata poliisin määrärahoja. Suotta niitä tyhjänpäiväiseen kyttäämiseen tuhlataan.
Jos viittaat tutkimuksiin ja sinulla ei ole aikaa perehtyä niihin, niin mitä ihmettä yleensä kommentoit tutkimuksia? Ehkä et ollut mukana jakelussa kun kansi ruuvattiin kiinni?
Avainasia olisi jälleen kerran hiukan huolellisempi lukeminen.
Jos olisit lukenut kirjoitukseni, huomaisit että en kommentoi tutkimuksia vaan kommentoin ja arvostelen kirjoituksia, joissa pyritään mitätöimään kaikki tutkimukset pelkän näppituntuman perusteella.
Ainakaan siinä jakelussa en ollut mukana, jossa ammennettiin kannen alle asenteita, joiden mukaan omat luulot ovat varmempaa tietoa kuin julkaistut tutkimukset.
Jos olisit lukenut omat kirjoituksesi, huomaisit, että sinä toit Vuosaaren myrkkyasiat keskusteluun, en minä!
[Maukka muokkasi tätä viestiä 04.05.2005 klo 13:09]
Miksei saisi kritisoida? Vuosaaren tutkimustuloksiin ei luultavasti kukaan tänne kirjoittavista jaksanut perehtyä, jotta olisi voinut sanoa jotain järkevää. Silloin on viisaampaa olla hiljaa.
TM:n rengastestit poikkeavat säännönmukaisesti Tuulilasin vastaavista testeistä. Välttämättä kumpaakaan testiä ei ole tehty väärin. Pitää vain ymmärtää, mitä on testattu ja missä olosuhteissa. Vastuu onkin tuloksia hyödyntävällä, miten niitä käyttää. Rakentavaa ei ole vain todeta, että testit ovat virheellisiä.
Senkun kritisoit. Tutkimus on kaikille avointa kritisoitavaksi ihan niin paljon kuin huvittaa.
Akateeminen koulutus ei ole vaatimus tutkimuksen tekemiselle, sen sijaan tieteellisen menetelmän käyttäminen on. Jos haluat, että kritiikkisi herättää vastakaikua, sinun on esitettävä kritiikkisi käyttäen tieteellistä menetelmää. Ja se tarkoittaa sitä, että kritiikkisi on oltava erittäin hyvin perusteltua.
Kritisoinnin alkuun pääsemisen helpottamiseksi voisin antaa neuvoksi sen, että kannattaa lukea koko kritisoitava tutkimus. Sekään ei useimmiten riitä jos haluaa olla perusteellinen, usein voi joutua lukemaan myös suuren osan niistä julkaisuista, joihin tutkimuksessa viitataan.
Nunchaku:
Kun nimimerkki Erkki niin kaipaa tutkimustuloksiani, esitän ne seuraavassa tiivistettynä:
Paljon kiitoksia vaivannäöstäsi. Vaan arvaapa mitä: en ole edelleenkään vakuuttunut. Missä ne tulokset oikein ovat?
Tutkimalla dokumentoidut onnettomuustapaukset olen tehnyt havainnon, että pienellä +1 km/h ylinopeudella ei ole niissä mitään merkitystä. Yhtään onnettomuutta ei ole Suomessa aiheutunut pienen ylinopeuden takia.
Lähdeaineisto? Moottori-lehden onnettomuustiivistelmät arvatenkin. Oletko muuten huomannut, että tutkimuksissa puhutaan liikennevirran keskinopeuden muutoksista?
Tämä on niin sanottu kvalitatiivinen metodi, jota tilastomatematiikkaan ja tietokonemallien näennäiseksaktiin maailmaan tottunut villapaita normaalitiede tutkimus paradigma ei arvosta eikä tee.
Olet siis lukenut lehteä, sekö on metodisi?
Pseudotieteellinen BS ja nimien pudottelu ei lisää vakuuttavuuttasi, pikemminkin päin vastoin.
Edelleen odotan lupaamaasi osoitusta siitä, että onnettomuusriski on kvantittunut ilmiö. Sen nähtyäni tunnustan sinut vähintään sanojesi veroiseksi matemaatikoksi.
Nunchaleeraat muuten tyylikkäästi ne aloituksesi kannalta kiusalliset syyt, jotka johtivat Tanskan onnettomuuslukujen laskuun.
Koska nimim. Maukka on niin hyvä antamaan neuvoja tutkimuksista, nin annappa sitten täysin konkreettiset esimerkit Vuosaaren telakan ympäristömyrkyistä tehdyistä 3 erillisestä tutkimuksesta. Ennenkuin kommentoit niitä tähän, kehoitan sinua lukemaan ne perusteellisesti, ettet tee perusmokaa, mikä paljastuu kirjoituksistasi. Tee tämä ensin, ryhdy vasta senjälkeen kommentoimaan liikennettä ja siinä tehtyjä tutkimuksia jotka perustuvat yksinkertaisesti tilastoihin. Älä mene aiheen ohi.
Yksi juttu näin edelleen ihmetyttää: Kun kerta nopeuden kasvaessa riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa niin mikähän on saanut kuitenkin liikenteen turvallisuuden paranemaan vuosi vuodelta (poikkeuksiakin on). Siis kun nopeudet ovat kasvaneet, ylinopeutta ajetaan entistä useammin, kurittomuus ja rattiraivo lisääntyy puhumattakaan autojen määrästä ja liikennesuoritteesta. Sen lisäksi tiestön kunto on huonontunut selvästi ja alkoholin käyttö lisääntynyt. Mutta kuitenkin liikenteen turvallisuus on parantunut. Mistäköhän se johtuu? Siitä että virkamiehet suunnittelee turvallisuutta vai siitä että luemme liikennetutkimuksia? Vai olenko vain saanut väärää tietoa ja liikenteen turvallisuus onkin heikentynyt, tutkijat vaan ovat tehneet huonoja tutkimuksia?
Sitten kun kaikille sopii, voitaisiinko siirtyä keskustelemaan liikenteen todellisista ongelmista, kiitos.
Liikenteen turvallisuus voi parantua suoritteen lisääntymisestä huolimatta, koska turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia. Niissäkin on parantamisen varaa, kukaan ei varmasti ole väittänytkään, että nopeus olisi enää ainoa, jossa löytyy hiomista.
Joillakin alueilla mennään takapakkia, toisilla edistytään. Kokonaisuus on pidemmällä aikavälillä ollut positiivinen. Toivottavasti kehitystä ei ole syytä pysäytää.
Alarjak voi ihan huoletta ottaa esille liikenteen todellisia ongelmia. Jos täällä jutellaan epäolennaisista asioista, ei se varmaankaan estä keskustelemasta olennaisista. Mielestäni ei kuitenkaan olla kovin kaukana oleellisesta, jos on epäselvää aiheuttaako nopeuden nostaminen onnettomuusriskin kasvua vai ei. Kyllä kuljettajalla pitää olla turvallisen liikenteen periaatteet selvillä, jotta edellytykset turvalliseen liikkumiseen olisivat olemassa.
Itse asiassa Isosta-Britanniasta ja Australiasta kuuluu sellaista, että rattiraivo lisääntyy valvonnan ja rajoitusten kiristyessä. Liikenteen kanssakulkijoilta ei enää sallita minkäänlaisia virheitä, vaan käämit palavat heti toisen tehdässä inhimillisenkiin virheen. Enpä haluaisi olla aloittamassa autolijan uraa kummassakaan maassa.
Psykologisestihan on selvää, että äärimmäisen tiukassa liikenneilmapiirissä ei kestetä vähäisimpiäkään poikkeuksia, kun taas pieni "kurittomuus" pakottaa tiukkapipotkin suvaitsevaisemmiksi.
Major: Kun kerta nopeuden kasvaessa riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa niin mikähän on saanut kuitenkin liikenteen turvallisuuden paranemaan vuosi vuodelta
Niinkuin Herbert sanoi, asiassa on valtava määrä muuttujia, jotka voivat vaikuttaa samaan suuntaan tai toisiaan vastaan. Tässä muutama oma ehdotukseni eri syistä. Tämä perustuu havaintoihin eri kirjoituksista ja tulee muistista, joten takuuta ei anneta.
Kaikkein eniten taitaa vaikuttaa turvavöiden käyttö. Pienikin muutos siinä muuttaa tilastoja reippaasti ja vuosi vuodelta niitä käytetään enemmän.
Toinen iso asia on paremmat tiet. Niiden kunnossa on tietysti sanomista, mutta silti koko ajan eritasoliittymät lisääntyvät, ohituskaistoja lisätään, erotetaan kaistoja aidoilla, kevyttä liikennettä erotetaan autoista jne.
Kolmantena tulee mieleen autojen passiivisen turvallisuuden parantuminen.
Lisäksi lainsäädäntö menee eteenpäin, tulee valopakkoa ensin päivällä ja sitten myös taajamissa, turvavöiden käyttöpakkoa laajennetaan, kamerat lisäävät valvonnan asiakaskontakteja.
Seuraava pieni askel on varmaan juuri julkaistu tieto, että jokainen mistä tahansa syystä pysäytetty autoilija puhallutetaan ja poliisin tekemiä huumetestejä lisätään. Samoin haltijavastuun käyttöönotto lisää ylinopeusvalvonnan asiakaskontakteja, jonka vaikutus vielä kertautuu kameravalvonnan tulevalla reilulla lisäyksellä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ajonopeuksiin, eikä se taas voi olla vaikuttamatta uhrien määrään.
Kyseessähän oli ehdollinen rikesakko, jota vastustamalla saa esitutkinnan. Varsinaisesta haltijavastuusta se onneksi on vielä kaukana.
Tuliko tuosta jo päätös, käsittelyn piti olla eilen? Meikäläisen lukemat tiedotusvälineet eivät ole asiasta vielä uutisoineet. Tosin paperi-Hesari jäi tänään lukematta.
Kolikolla on kaksi puolta. Liikenneuhrien määrä on saatava alas, siitä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä, vaikka muista asioista kinastelemmekin. Tiukka valvonta ja alhaiset nopeudet ovat ristiriidassa valtion liikenteestä saamien tulotavotteiden kanssa. Miten saada kulutettua polttoainetta yhtä paljon jolla saada siitä verotuloja? Ellei autoilijat pönkitä Suomen taloutta, notkahtaa se polvilleen. Siinäpä kinkkinen kysymys! Tiemaksut ehkä? Hki-Oulu 100? Laskutus miten kännykkä liikkuu tai pieni boksi autoon joka automaattisesti kertoo verottajalle kilometrit ja tilillä käy imu.
Tähän liittyen olenkin odottanut, koska joku täydellistä haltijavastuuta ja automaattista kilpien tunnistusta buffaava "liikenneprofessori" ehdottaa seuraavaa:
Täydellinen kiistämätön (ilman tuomioistuinkäsittelyä) haltijavastuu
Automaattinen kilpien tunnistus
Kilometrin päästä rikkeen kuvaavat super-kamerat (Brittien uusin isku valvottavia kohtaan)
Sakotus suoraan haltijan tililtä
Tämä se olisi sellainen unelmavalvonta, että kun matkaan lähtisi ei tietäisi onko perille päästyään yhtään rahaa tilillä. Tässä kun en enää jaksa toistaa näkemystäni (ulkomaisten esimerkkien valossa todistettua) automaattisen valvonnan luotettavuudesta.
Onko Pasanen, Helsinki kuulolla? Tällä ratkaisulla säästettäisiin ainakin 1000 - 2000 kuolonuhria vuodessa!
Onhan siitäkin valtion johdossa puhetta ollut, perusteluina tietenkin se, että kyseessä on yleiseurooppalainen tapa. Muuten hyvä, mutta siihen yleiseurooppalaiseen tapaan ei kuulu tolkuton auto- ja polttoaineverotus.
Meinataanhan sitä dieselin hintaakin nostaa yleiseurooppalaiselle tasolle. Harmonisoidaan, sano. Kai samalla harmonisoidaan käyttövoimamaksu yleiseurooppalaiselle tasolle?
Vuosaaren sataman ympäristömyrkkytutkimuksilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa, menet tuolla jankkaamisellasi pahasti aiheen ohi. Toivottavasti olet itse lukenut nuo tutkimukset, syyt eroihin voisivat löytyä sieltä.
Minulla ei ole aikaa perehtyä noihin tutkimuksiin. Tutkimusten lukeminen ja niiden kommentoiminen on täyttä työtä. Arvioisin, että joutuisin tekemään useamman työpäivän työmäärän, jotta voisin sanoa julkisuudessa jotakin perusteltua noista tutkimuksista.
Olen antanut neuvoja niille, jotka pyrkivät kumoamaan tutkimukset perusteluinaan vain omat mielipiteensä tai iltapäivälehtien lööppijutut.
Ei ole ihan kohtuuton vaatimus pyytää jotakuta lukemaan arvostelemansa juttu edes kertaalleen läpi. Hyvä olisi myös pystyä osoittamaan omassa kommentissaan edes alkeellisen tason ymmärrystä asiasta.
Pelkkä "kaikki villapaitatutkimus on p...aa" ei oikein vakuuta ketään.
Tuliko tuosta jo päätös, käsittelyn piti olla eilen? Meikäläisen lukemat tiedotusvälineet eivät ole asiasta vielä uutisoineet. Tosin paperi-Hesari jäi tänään lukematta.
Vastaanpa itselleni, kun ei tietoa tuntunut muilla olevan.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${base}=vkfa03&${TRIPSHOW}=html=vk5000+form=vk5000&${snhtml}=vknosyn&tunniste=HE+16/2005&${TRIPCOL}=500
Hyvä näin. Luotan Lundsteniin.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${base}=vkfa03&${TRIPSHOW}=html=vk5000+form=vk5000&${snhtml}=vknosyn&tunniste=HE+16/2005&${TRIPCOL}=500
Hyvä näin. Luotan Lundsteniin.
Kannattaisi vastata itselleenkin oikein, muuten syyllistyy itsepetokseen
Linkkisi mukaan täysistunto on lähettänyt asian lakivaliokuntaan mietintöä varten ja liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausuntoa varten.
Lakivaliokunnassa asia on kuitattu saapuneeksi. Muuta ei ole linkin mukaan tapahtunut.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on kuullut asiantuntijoita viimeksi 26.4.2005. Menossa on ensimmäinen jatkettu käsittely.
Mitään palautusta ei ole tapahtunut. Jos näin helppo asia menee pieleen, niin kuinkas sitten, kun pitäisi oikein tutkimus lukea?
"Olen antanut neuvoja niille, jotka pyrkivät kumoamaan tutkimukset perusteluinaan vain omat mielipiteensä"
Juuri omiin mielipiteisiin se talonpoikaisjärki perustuu. Suuressa ja mahtavassa aikanaan mielipiteitä ei sallitu ja ne pyrittiin tukahduttamaan. Jos totuuden torvi ei ollut hiljaa, oli varma Siperian reissu tiedossa.
Maukka: Pelkkä "kaikki villapaitatutkimus on p...aa" ei oikein vakuuta ketään.
Nyt sinä Maukka olet väärässä, tuo lause vakuuttaa surullisen monet. Se vakuuttaa sellaisen ihmisen, joka tekee asioita sen mukaan, mikä on helppoa tai kivaa. Kun joku heittää tuon lauseen ilmaan siihen tartutaan hetkeäkään miettimättä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Siitähän seuraa muutama looginen umpikuja.
Ensinnäkin ei ole mitään eripuraa tutkijoiden välillä mistään tärkeästä liikenneturvallisuuskysymyksestä. Useimmiten tuo villapaita-juttu heitetään suomalaisesta tutkimuksesta, mutta samalla se heitetään kaiken liikennetutkimuksen silmille, koska tulokset eivät vaihtele maattain. Siis kaikki liikennetutkimus on p..kaa.
Toisekseen kaikki ns. läntiset demokratiat (ehkä muutkin, mutta kieli yms. ongelmien vuoksi en asiaa tunne) käyttävät liikenneturvallisuuspolitiikkaansa luodessaan että sitä toteuttaessaan tätä villapaitatutkimusta. Tilastoista nähdään, että käytäntö toimii niinkuin teoria väittää. Tämän ilmiön selittäminen on näiltä villapaitojen vihollisilta vielä selittämättä.
Kolmanneksi demokraattisten maiden poliittinen kilpailu luo poliitikoille suorituspaineita. Jos ministeri ei saa aikaan edistystä vastuualueellaan, opposition tehtävä on parlamentarismin sääntöjen mukaan puuttua tähän. Istuva ministeri käyttää niitä keinoja, jotka käytettävissä olevan tiedon mukaan parhaiten purevat kuhunkin ongelmaan ja oppositio yrittää löytää siitä heikkoja kohtia. Miksei missään demokratiassa ole löydetty näitä heikkoja kohtia liikenneturvallisuusasioissa?
Neljänneksi liikennetutkimus toimii tarkalleen samalla tavalla kuin muukin tiedemaailma, tutkija on susi toiselle tutkijalle. Kunnon virkoja ja rahoitusta löytyy vain parhaille ja paras on se, joka tuottaa paljon ja luotettavaa tietoa. Jokaista julkaistavaa tutkimusta luetaan näissä piireissä suurennuslasilla, etsitään virheitä ja yritetään tuoda omaa paremmuutta esiin. Mikään ei olisi liikennetutkijalle mieluisampaa kuin pystyä ensimmäisenä todistamaan arvostetun tutkijan tekemä virhe. Miksi sitä virhettä ei ole löytynyt?
Ja viidenneksi, miksi näitä virheitä huomaavat sellaiset, joilla on vielä ensimmäinenkin tutkimuksensa lukematta?
Nämä kaikki asiat tulee samalla ohittaneeksi, kun heittää ilmaan tuon villapaita-kommentin tai jos siihen uskoo. Ironisinta asiassa on, että samat tyypit myös peräävät kriittisyyttä muilta.
Nyt sinä Maukka olet väärässä, tuo lause vakuuttaa surullisen monet.
Olet oikeassa, myönnän erheeni
Minun mielestäni talonpoikaisjärki perustuu tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Talonpoikaisjärki on erittäin suotava ja yleinen hyvän tutkijan ominaisuus.
"Minun mielestäni talonpoikaisjärki perustuu tosiasioiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen."
Aivan ja jokaisen mielipide perustuu kokemukseen, omiin ja muiden tekemisiin tai kantapään kautta opittuun.
Linkkisi mukaan täysistunto on lähettänyt asian lakivaliokuntaan mietintöä varten ja liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausuntoa varten.
Lakivaliokunnassa asia on kuitattu saapuneeksi. Muuta ei ole linkin mukaan tapahtunut.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on kuullut asiantuntijoita viimeksi 26.4.2005. Menossa on ensimmäinen jatkettu käsittely.
Mitään palautusta ei ole tapahtunut. Jos näin helppo asia menee pieleen, niin kuinkas sitten, kun pitäisi oikein tutkimus lukea?
Myönnän että hakiessani pikaisesti tietoa valiokunnat menivät ristiin. Pääasia on kuitenkin, että lakimuutosta ei olla käyttöönottamassa (kun ei ole koko lakimuutosta hyväksytty), kuten palstalla annettiin ymmärtää.
Ja joidenkin mielipide perustuu noiden lisäksi vielä luettuihin tutkimuksiin!
puntari: Aivan ja jokaisen mielipide perustuu kokemukseen, omiin ja muiden tekemisiin tai kantapään kautta opittuun.
Ei kai tuosta ole erimielisyyttä ollutkaan. Eroaja on ollut noiden osatekijöiden painotuksessa. Ihmisten lahjakkuudet eri asioissa vaihtelevat, mutta en usko teidän muidenkaan saavan autoa ajamalla tietoonne edes samalla tiellä ja samana päivänä tapahtuneiden onnettomuuksien yksityiskohtia. Silti omaan kokemukseen vedotaan kun jyrätään miljoonien onnettomuuksien pikkutarkkaan tutkimiseen perustuvia mielipiteitä.
Nähtävästi tämä vaivaa ainakin alitajuisesti kommentoijiakin koska he näkevät tarpeelliseksi mitätöidä satojen tuhansien tutkijoiden vuosikymmenien työn tulokset ihmeellisillä maailmanlaajuisilla salaliittoteorioilla tai kyseenalaistamalla koko ammattikunnan ammattitaidon. Luulisi heidän joukossaan edes yhden hyvänkin löytyvän.
Maukka: Olet oikeassa, myönnän erheeni.
Älä välitä, sitä sattuu. On täysin luonnollista ajatella kuin muut ihmiset reagoisivat asioihin kuin me itse. Ei sinua voi syyttää jos uskot muidenkin keskustelijoiden kykenevän loogiseen ajatteluun. Minä olen saanut mm. Nunchakun ja hänen vanhan palstan aikaisten sivupersooniensa toimesta sellaisen intensiivikurssin lähimmäisteni logiikan tasosta, että en varmaan enää ikinä palaa ennalleni ja luota kenenkään kykyyn erottaa syitä, seurauksia, omia toiveita ja ennakkoluuloja toisistaan.
On lohdullista nähdä että edes sinä uskot vielä ihmisiin.
Tehdyissä lähinnä ylinopeuksiin keskittyvissä tutkimuksissa tilaajan ja tutkimuksen tekijän suhde on ongelmallinen. Tutkimukset ovat useimmiten valtion ja kuntien tilaamia ja se ei voi olla vaikuttamatta lopputulokseen. Voiko esim. valtion omistaman tutkimuslaitoksen tutkija julkaista tulosta, missä todetaan että rajoitusten ja valvonnan lisääminen ei ole tarpeen tai tutkimuksen jossa todetaan että jalankulkijoiden valvontaa lisäämällä autoilijoille voidaan säilyttää entiset nopeusrajoitukset? Eipä voi, koska rahoitus tilaajilta loppuisi samantien. Painotuksilla saadaan lopputuloksen kannalta ihmeitä aikaan.
Ongelmana on se, että rajoitusten ja valvonnan lisäämistä vastustavilla ei ole resursseja toteuttaa tutkintaa samassa mittakaavassa, joten tarvittava tasapainoittava näkemys jää usein puuttumaan.
Yksittäisiä vastapuolen tutkimuksia täälläkin on käsitelty (esim. Montanan kiinteiden nopeusrajoitusten puuttumisen onnettomuuksia vähentävä vaikutus). Mutta nehän eivät olekaan vakavasti otettavia tutkimuksia täällä valtion ja kuntien kustantamien tutkimusten puolesta puhujien mielestä(?)
Vuosaaren sataman ympäristömyrkkytutkimuksilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa, menet tuolla jankkaamisellasi pahasti aiheen ohi. Toivottavasti olet itse lukenut nuo tutkimukset, syyt eroihin voisivat löytyä sieltä.
Minulla ei ole aikaa perehtyä noihin tutkimuksiin.
Jos viittaat tutkimuksiin ja sinulla ei ole aikaa perehtyä niihin, niin mitä ihmettä yleensä kommentoit tutkimuksia? Ehkä et ollut mukana jakelussa kun kansi ruuvattiin kiinni?
Zilo: Tehdyissä lähinnä ylinopeuksiin keskittyvissä tutkimuksissa tilaajan ja tutkimuksen tekijän suhde on ongelmallinen.
Valtava enemmistö liikennetutkimuksesta EI käsittele ylinopeutta, mutta on aika loogista liikennettä tarkastellessa mitata myös sen nopeus.
Kun kaikki saatu data on sitten varsinaisessa tutkimuksessa lyöty nippuun ja sitä on alettu väännellä kuljettajien iän, sukupuolen, auton iän, sen hintaluokan, auton omistajan, tien, nopeusrajoituksen, ajonopeuden, vuodenajan, kellonajan, viikonpäivän, kelin jne. jne. mukaan, tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita putkahtelee esiin. Yksi tärkeä on nopeuden ja henkilövahinkojen suhde, millään muulla liikenteeseen liittyvällä asialla ei ole yhtä selvää yhteyttä onnettomuuksiin. Tämä ei tee siitä ylinopeuteen keskittyvää.
Kun tämä yhteys on huomattu, sitä on tutkittu enemmän, mutta se on luonnollista sen erityisen merkityksen vuoksi. Sehän on ainoa asia, joka sekä lisää onnettomuuksia että pahentaa niiden seurauksia. Tämän asian tutkimattomuuteen pitäisi olla erittäin painava syy.
Mitä tulee tutkimuksen tilaajan ja suorittajan ongelmalliseen suhteeseen, niin kaikkein ongelmallisin tilanne syntyy jos helkatin kalliilla tutkimuksella tuotetaan tilaajan mieleisiä tuloksia. Väite on myös loogisesti tarkasteltuna vailla pohjaa, koska se johtaa mahdottomaan tilanteeseen.
Oletetaan, että tilaajana on valtio, jonka itressissä on alentaa liikennevahinkoja ja tämä valtio käskee tutkijan tulla johonkin tiettyyn lopputulokseen. Valtio sitten toimii tämän tutkimuksen perusteella ja tekee toimenpiteitä. Jos tutkimus oli tekaistu, lopputulos voi olla mitä vaan. Toinen ongelma tällaisessa tilanteessa olisi, että koska näitä asioita tutkitaan myös muissa maissa ja myös samassa maassa jo aiemmin, herättää huomiota jos lopputulos poikkeaa näistä.
Teorian ja käytännön suhdetta mitataan tilastoilla. Jos ne näyttävät edistystä tapahtuneen tekaistun tutkimuksen tuottamia tietoja käyttämällä, tilaston täytyy olla myös väärennetty. Tästä seuraa, että sairaaloiden, terveyskeskusten, tutkintalautakuntien, poliisin ja vakuutusthtiöiden tilastojen on oltava vääristeltyjä ja vielä niin, että ne valehtelevat kaikissa yksityiskohdissa samalla tavalla, niitähän haarukoidaan ristikkäin kaiken aikaa ulkomaita myöten.
No, oletetaan, että joku onnistuu tässä manipuloinnissa vuosikymmenestä toiseen ja tutkimustieto ja tilastot saadaan täsmäämään toisiinsa. Suomalaiset tilastot ovat erittäin haluttua kamaa ulkomailla luotettavuutensa vuoksi. Olemme uranuurtajia tiedonkeruussa, esimerkiksi moni maa on kopioinut tutkintalautakuntajärjestelmämme, meillä on kattava terveyskeskusjärjestelmä, joka kirjaa kaikki onnettomuuden uhrit kun monessa maassa kirjataan vain ne uhrit, joilla on varaa vakuutukseen jne.
Nyt siis tilastomme ovat rinnakkain muiden maiden vastaavien kanssa ja niitä ronkkii tuhannet eri maiden, järjestöjen ja laitosten tutkijat. Tähän asti ne ovat vastanneet toisiaan, tietty muutos vaikuttaa maasta riippumatta samaan suuntaan ja yhtä paljon (valojen käyttöpakko, ajonopeuden muutos, turvavyönkäyttö, kiihdytyskaista, keskikoroke, rattijuoppojen määrä jne.).
Tämän kaiken selittää vain kaksi asiaa: joko koko maailman tutkimukset ja tilastot on synkronoitu valehtelemaan täsmälleen samalla tavalla jo kymmenien vuosien ajan tai sitten ne pitävät suunnilleen kutinsa.
Mutta valtionhan kannattaisi todeta, että valvonnan vähentäminen parantaisi tilannetta. Silloin eduskunnassa olisi helpompi leikata poliisin määrärahoja. Suotta niitä tyhjänpäiväiseen kyttäämiseen tuhlataan.
Avainasia olisi jälleen kerran hiukan huolellisempi lukeminen.
Jos olisit lukenut kirjoitukseni, huomaisit että en kommentoi tutkimuksia vaan kommentoin ja arvostelen kirjoituksia, joissa pyritään mitätöimään kaikki tutkimukset pelkän näppituntuman perusteella.
Ainakaan siinä jakelussa en ollut mukana, jossa ammennettiin kannen alle asenteita, joiden mukaan omat luulot ovat varmempaa tietoa kuin julkaistut tutkimukset.
Jos olisit lukenut omat kirjoituksesi, huomaisit, että sinä toit Vuosaaren myrkkyasiat keskusteluun, en minä!