Muistisi pätkii näköjään pahasti, mutta onneksi kaikki on tallessa. Kirjoitit siis 02.10.2017, 12:35 näin: NHB kirjoittelee ihan sontaa: ”Vety on tällä hetkellä melkein kokonaan fossiilisista tehtyä tavaraa.”
Kun tiedämme, että 95 prosenttia maailman vedystä valmistetaan fossiilisista, niin mikä tuossa väitteessäni mielesäsi on sontaa?
Vety häviöineen ei sovellu ilmaston pelastajaksi. Kun sen saman sähkön, jolla Woikoski tekee tislatusta vedestä vetyä, lataa suoraan akkusähköauton akkuun, niin pääsee 3-4 kertaa pidemmälle kuin Woikosken vedyllä ajaen. Ilmaston kannalta tilanne on täysin selvä: rajallista pienipäästöistä sähköä ei saa tuhlata ylimääräisiin muunnoksiin.
Osa menetetään, mutta jos sitä ituhippien aikaansaamaa aurinko- ja tuulisähkön ylituotantoa ei johonkin käytetä, niin kaikki menetetään.
Vaihtoehdot eivät onneksi ole siinä, että joko menetämme kaiken varastoimatta mitenkään energiaa tai menetämme suurimman osan vetymuunnokseen. Jostain syystä polttokenno ei ole oikein menestynyt tässäkään käytössä.
Onneksi on tietoa Suomen vetytuotannosta, lasketaanko vesi fossiiliseksi energiaksi?
Woikoski avasi 12.11.2014 Kokkolan Suurteollisuusalueella vetytehtaan, joka on Euroopan suurin vedestä elektrolyysimenetelmällä vetyä tuottava laitos. Raaka-aineena uusi tehdas käyttää tislattua vettä. Puhtaan vedyn lisäksi tehdas tuottaa ultrapuhdasta happea, jonka puhtausluokkaan kykeneviä tuotantolaitoksia on maailmassa vain muutamia.
Laitos koostuu kolmesta erillisestä vedyn tuotantolinjasta, joiden lisäksi tehtaan yhteydessä on pullokonttien täyttöasema. Samalla yhtiö ottaa käyttöön nykyaikaiset komposiittitekniikkaan perustuvat vedyn kuljetusyksiköt.
Lopeta kiertely ja vastaa kysymykseen. Kun tiedämme, että 95 prosenttia maailman vedystä valmistetaan fossiilisista, niin mikä tuossa väitteessäni mielesäsi on sontaa?
Maailmalta ei vetyä Suomeen tiettävästi tuodaan merkittäviä määriä jos yhtään?
Sähköntuotanto kehittyy luonnonvaroja säästävään suuntaan ja sitä käytetään puhtaan vedynvalmistuksen energiana.
Miten on akkuteollisuuden kanssa? Vastaan komposiittisäiliön valmistus.
Ja se viimeinen sähköauton kompastuskivi on latausverkko.
Mikä väitteessäni on sontaa? Edelleenkin jäi kysymys vastausta vaille. Taitaa olla hankala vastata kun satuilet kaikkea muuta, mutta vastaus yksinkertaiseen kysymykseeni jäi keksimättä. Voihan se tietenkin olla hankala keksiä idioottimaiseen moläytykseesi, varsinkin kun näyt olevan sellainen tapaus, joka ei vain kykene myöntämään olleensa väärässä, vaikka virhe olisi täysin yksiselitteinen ja ilmeinen. Yrität vain sepittää jotain uusia satuja.
No lopetan tuon kiemurtelusi ja vastaan puolestasi. Väitteeni oli täysin oikea, sillä lähes kaikki käytettävä vety tehdään fossiilisista. Vain muutama prosentti tehdään muilla keinoin. Kaikki kirjoitettu sonta on lähtöisin sinun mielestä.
Vähäpäästöistä sähköä ei kannata tuhlata elektrolyysillä vedyn valmistamisen, vaan se sähkö kannattaa käyttää suoraan ilman häviöllisiä välivaiheita. Sähkön latausverkko on nyt ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa täysin ylivertainen vetyyn verrattuna. Tosi moni voi latailla jo sähköä - ihan vaan kotonaan. Vedyn tankkauspisteitä on tarjolla todella vähän.
Kerro nyt minullekin mitä luonnonvaroja Woikoski käyttää vedynvalmistukseen.
"Vähäpäästöistä sähköä ei kannata tuhlata elektrolyysillä vedyn valmistamisen, vaan se sähkö kannattaa käyttää suoraan ilman häviöllisiä välivaiheita."
Vai että sähkö siirretään voimalaitokselta suoraan sähkömoottoriin ilman välivaiheita. Kyllä siinä täytyy ensin käyttää hiipuvia luonnonvaroja tonkimassa akun valmistukseen mikä prosessi sinänsä kuluttaa hirveästi energiaa. (on myös arvioita ettei luonnonvarat riitä)
Herää myös kysymys kuinka paljon sähköauton energiasta menee harakoille, kun akkukasaa kuskataan mukana.
ps. Tarkennetaan nyt vielä ettei minulla ole mitään sähköautoja vastaan, esteenä on latausmahdollisuuden puute kadunvarsipysäköinnissä sekä tuntien "tankkaus" mahdollisella latauspisteellä, ja nyt kun minulle alkoi valkenemaan akkuteollisuuden "egolokisuus" niin tämä hybridikin on egolookisesti ajateltuna humpuukia.
Kyllä se on perinteinen nykytekniikan pihi polttomoottori vielä vuosia egolookisin vaihtoehto.
Sinä keskityt koko ajan Woikoskeen, joka on täysi sivuseikka. Woikosken vedyllä ajaa nyt ja lähitulevaisuudessa vetyautokanta, jonka koko lähentelee nollaa - ja hemmetin hyvä niin.
Mutta kun kerran tämä sivuseikka sinua kiinnostaa, niin ainakin muutama vuosi sitten, Woikosken tuottama vety oli kaikkein CO2-intensiivisin tapa ajaa Suomessa. Luonnonvaroista mm. turvetta palaa ja reilusti. Ihanan nollapäästöistä ja "egolookista" eikö vain.
7. Vety (GH2) Suomessa on saatavilla vetyä yksityisillä tankkausasemilla paineistettuna (GH2). Nesteytettynä (LH2) vetyä ei Suomessa liikenteessä käytetä, joskin sellaisia ulkomaisia ajoneuvoja on joskus Suomessa vieraillut. Vedyn valmistajia on Suomessa useita, mutta vain yksi liikennekäyttöön: Woikosken Kokkolan vetytehdas, jossa vety valmistetaan elektrolyyttisesti. Elektrolyyttisesti valmistetun vedyn KHK-intensiteetti riippuu erittäin voimakkaasti sähkön tuotantotavasta. Woikoski ei käytä UE-sähköä. Suomen keskisähköllä GH2:n KHK-intensiteetti on 142. Kokkolassa aloitettiin marraskuussa vedyn tuotanto turvesähköllä, jolloin KHK-intensiteetiksi tulee 475.
Vielä 2000-luvun alussa Suomessa oli useita yksityisiä paikalliseen aurinko- ja tuulivetyyn perustuvia tuotanto- ja tankkausasemia, mutta ne on poistettu käytöstä. Tälläisen GH2:n KHK-intensiteetti on 0.
Se millä Suomessa tuotetaan sähköä on poliittinen kysymys (myös sähköautolle)
=========
Euroopan unioni on päättänyt jo ajat sitten rakentaa Euroopan laajuista liikenteen kantaverkkoa, joka tunnetaan lyhenteellä TEN. Uutuutena mukaan on tullut ns. HIT-2 Corridors laajennus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa polttokennoautolla matkustelu pitkin vanhaa mannerta.
Tämä verkko kantaa Suomeen asti. Suomalainen Woikoski julkaisikin keskiviikkona tankkausaseman, joka viedään Ruotsin Göteborgiin.
HIT-2 Corridors on mielenkiintoinen hanke. Poliittisella taholla tuntuu olevan kova halu rakentaa energianjakeluverkko juurikin vedylle. Vastaavaa intoa sähköauton lataukselle ei jostain syystä tunnu olevan. Saksalaisella autoteollisuudella on varmasti ollut sana jos toinenkin sanottavanaan tässä. Esimerkiksi Daimler tuntuu pelaavansa korttinsa vetytalous-tulevaisuudelle, muiden saksalaisten kehittäessä sekä sähkö- että vetytekniikkaa.
Tällä hetkellä markkinoilla on kuitenkin vain Aasian toimijoiden autoja: Hyundai ix35 ja Toyota Mirai. Ja näistä kumpikaan ei tosiasiallisesti ole vielä Suomessa saatavilla, mutta ehkä ne voisi ostaa ensi vuoden alusta. Lisäksi Hondalla on FCX Clarity mallistossa. Eurooppalaisten valmistajien olisi saatava parin vuoden sisään polttokennoautot sarjatuotantoon jos uskottavuutta vetytaloudelle halutaan pitää kasassa.
Kaikissa vetyautoissa matkaa tehdään sähkömoottorilla ja vetypolttokenno ruokkii noin kilowattitunnin puskuriakkua. Niinpä saatamme parhaimmillaan nähdä kotilatauksen javetypolttokennon yhdistäviä sähkö-vety -hybridiautoja tulevaisuudessa.
Ja eiköhän näitä tankkauspaikkoja Suomeenkin saada. Woikoski on suunnitellut avaavansa jopa 20 tankkausasemaa vuoteen 2030 mennessä. Vetytankkausasemien perustamisprojekti on EU:n osittain tukema hanke.
"Mahdollisuus varastoida vetyä on tärkeä pointti. Sähköauto on vain niin ympäristöystävällinen kuin lataushetken sähköntuotantopaletti on. Ajoittain energiaa tuotetaan ympäristöystävällisesti, mutta tammi-helmikuun pakkaskautena (kun hiiltä poltetaan piiput mustana) sähköauton lataus voi olla hyvinkin likaista. Vetyä sen sijaan voidaan (ainakin teoriassa) tuottaa varastoon silloin kun aurinko paistaa paneeliin ja mylly pyörii tuulen voimasta."
Teoriassa ja kritiikittömästi miettien ylenmääräisen puhtaan sähkön jauhaminen vedyksi on puhdasta, mutta todellinen turpeella tehty vety on ylivoimaisesti suurin päästelijä. Ylenmääräinen päästötön sähkö on tilanne, jota ei Suomessa ole vielä edes näköpiirissä. Vuonna 2030 Woikosken 20 tankkausasemaa ovat näpertelyä verrattuna hyvin yleisiin sähkön pikalatausasemiin. Sähköauton akut ovat toki vielä pitkään harmillisen raskaita, mutta niin ovat polttokennoautotkin raskaita.
Esimerkiksi Daimler tuntuu pelaavansa korttinsa vetytalous-tulevaisuudelle, muiden saksalaisten kehittäessä sekä sähkö- että vetytekniikkaa.
Tuo on väärää tietoa. Lähes koko ala saksalaiset mukaan lukien panostavat sähköautolle ja vetyautot ovat paria aasialaista toimijaa lukuunottamatta tilassa "ehkä joskus". Daimler on yksi eniten akkusähköautoon panostavista.
23.1.2015 16:30 | Päivitetty 23.1.2015 16:32
"Toyota lanseerasi Mirai-vetyauton Japanin markkinoille noin kuukausi sitten alunperin suunnitellun tämän vuoden huhtikuun sijaan. Tehdas varautui varovasti 400 kappaleen vuosituotantoon. Neljässä viikossa Miraita tilattiin kuitenkin 1500 kappaletta. Suunnitelmat menivät siinä yllättäen täysin uusiksi.
Tänä vuonna pitäisi valmistua 700 Miraita. Nyt Toyota on päättänyt vauhdittaa tuotantoa niin, että vuonna 2016 määrä nousisi 2000 autoon ja 2017 noin 3000 autoon.
Mirain tilaajista 40 prosenttia on yksityisiä, loput julkiselta alalta ja yrityksistä.
Euroopassa Mirai ilmestyy syksyllä Iso-Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa. Saksassa se maksaa veroineen noin 79 000 euroa.
Suomeen tuontia ei ole vielä päätetty.
Mirain käyttövoimana toimii vety, jonka ennakoidaan yleistyvän merkittäväksi liikenteen energianlähteeksi lähitulevaisuudessa. Auto on käyttövoimansa ansiosta erittäin ympäristöystävällinen."
Tästä se lähtee laajenemaan kun Eurooppa alkaa kiertämään päästöruuvia pienemmälle.
Jotain taikatemppuja tarvitaan, jotta homma lähtisi Euroopassa laajentumaan. Mirain myynti on nimittäin ollut lähinnä olematonta.
The market launch in Europe was slated for September 2015....A total of 140 Mirais have been sold in Europe by mid-February 2017. https://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_Mirai
Kuten tuosta linkittämästäni tutkimuksesta näkee, päästöillä hommaa ei voi perustella.
Eihän homma ole pelkästään Miraista kiinni Hyundai ix35 Fuel Cell -vetyauto palkittiin
Ruuvi kiristyy päästöjenosalta, ei ole kuin ajankysymys kun eurooppalaiset autonvalmistajat tulee lohkaisemaan vetypotista omansa. Valmius on tuotantolinjan käynnistystä vailla.
Euroopan suurkaupunkien autokantaa ei pystytä ladattavilla akuilla tyydyttämään.
Vetyauton käyttö ja tankkaus ei poikkea nykyisestä polttomoottorista ja kun siitä ”tuholaisesta” (päättäjienmielestä) joudutaan luopumaan vety ei vaadi sähköverkon uusintaa ja latausjohtojen kanssa rimpuilemista.
Osa menetetään, mutta jos sitä ituhippien aikaansaamaa aurinko- ja tuulisähkön ylituotantoa ei johonkin käytetä, niin kaikki menetetään.
NHB:
"Vaihtoehdot eivät onneksi ole siinä, että joko menetämme kaiken varastoimatta mitenkään energiaa tai menetämme suurimman osan vetymuunnokseen."
Nyt kannattaa ottaa se kynttilä vakan alta ja kertoa se konkreettinen ratkaisu, mikä sinulla on jo olemassa.
Jo nyt tässä ituhippi-maailmassa on luotu tilanteita, jossa sähköntuottaja maksaa sähkönkuluttajalle sähkön kuluttamisesta. No kuten jo tuosta hoksaa, sähköntuottajia taloudellisesti motivoidaan laskemaan tuotantoa ja kuluttajia motivoidaan lisäämään kulutusta, jotta riski sähköverkon "ylikellottumisesta" saadaan poistettua.
No mitäpäs tekee ituhippi-markkinahäirikkö? Jatkaa tuotantoa entisellään, koska niin pitkään kuin syöttötariffilla katetaan tuotetun sähköenergian negatiivinen hinta, on toiminta kannattavaa.
Jos viikon päästä vilkaisen laaksoihin, joissa Poroeno ja Valtijoki juoksevat, niin löydänkö sieltä NHB:n vaivihkaa masinoiman pumppuvesialtaan?
Pahoin pelkään etten löydä, vaikka sijainti sinällään niitä harvoja Suomessa ko. tarkoitukseen soveltuvia paikkoja onkin. Olettaen, että norskeille passaa veden juoksuttaminen tunnelissa heidän lähimpään vuonoonsa/vuonosta.
Ilmeisesti sinulla on joku konkreettinen ratkaisu jo olemassa, mihin ituhippi-markkinahäiriköiden aurinko- ja tuulienergia varastoidaan ylituotantotapauksessa, ettei se hukkaan mene?
Miksiköhän tuolle sähköenergialle on olemassa negatiivinen hinta, kun sinulla NHB on jo ratkaisu olemassa?
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia.
(Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien "sähköä tuotetaan pistorasiassa" -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
Nyt kannattaa ottaa se kynttilä vakan alta ja kertoa se konkreettinen ratkaisu, mikä sinulla on jo olemassa.
Ymmärtääkseni Suomessa tilanne ei ole mitenkään kriittinen. Korjaa toki, jos olen väärässä. Luontevinta säätövoimaa eli vesivoimaa maassa on kohtuullisen paljon ja länsinaapurit myyvät mielellään tuota samaa sorttia. Uusiutuvien osuutta voidaan lisätä paljon, ennen kuin asia muuttuu millään tavalla merkitseväksi. Perinteiset fossiilisia polttavat voimalat ovat jo olemassa ja jäävät turvaamaan sähkön riittävyyttä. Jos joskus kaukaisessa tulevaisuudessa aurinko- ja tuulisähköä alkaa tulemaan liiaksi, niin tuon ylimäärän dumppaaminen länsinaapureille heidän vesivoimaansa säästämään on häviöiltään otollisin vaihtoehto.
Sitä hetkeen mennesä, jolloin uusiutuvien määrä on niin suuri, että se heiluttelee verkkoa, ehtii moni asia muuttua. Tällä hetkellä kehitellään monia vaihtoehtoisia tapoja, eikä polttokenno ole mielestäni mitenkään lupaavin tapa. Huono hyötysuhde on vain tässäkin vaikea lähtökohta.
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia. (Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille. Elektrolyyysin ja polttokennon huono hyötysuhde kertoo koko ketjun päästöt ikävän korkeiksi. Eihän siinä olisi mitään ajatusta, että siirtyisimme vetytalouteen, jonka tuloksena autoilun CO2-päästö olisivat korkeampi kuin fossiilisia perinteisin menetelmin polttaen. Nykyiselläänhän tuo vety on tutkitusti kaikkein huonoin tässä suhteessa, joten kehitettävää riittää.
"Ymmärtääkseni Suomessa tilanne ei ole mitenkään kriittinen. Korjaa toki, jos olen väärässä."
On tuo aika konstikasta jo, tuo negatiivinen sähköenergian hinta on jo koettu Suomessa, Saksassa, Tanskassa ja ties missä. Sehän on siis vasta "hätähuuto". Kriittinen kait tilanne on vasta silloin kun kynttilöitä kaivetaan esiin...
Mietippäs johonkin muuhun kuin aurinko- tai tuulivoimaan sijoittavaa. Ydinvoimala-ekonomin on vaikea sulattaa, että kun hänen yötä-päivää pyörivää miljardilaitostaan pitäisi Excelin mukaan pyörittää mieluusti 100% teholla rapeat 8000 tuntia vuodessa vuosikymmeniä eteenpäin, niin nyt "säätösauvat" lähtevätkin liikkumaan auringonpaisteen ja tuulen tahtiin.
No eiväthän ne niin oikeasti tee, mutta Saksassa jo säädellään ydinvoimalan tehoja tuulen ja auringonpaisteen mukaan. No heidän valitsema tiehän on jo kaikkien tiedossa, joten jostain ydinvoimalansa takaisinmaksuajasta heidän ei tarvitse enää murehtia.
Ja tuo sama problematiikka koskee siis muitakin sähköenergian tuottajia. Vesivoima-ekonomi joutuu viime kädessä ohijuoksuttamaan, ettei puro pahanen vallan kuivu ja/tai allas täyty yli äyräiden, kun aurinko- ja tuulivoima-ekonomit tekevät tulosta. Lauhdevoimalaitos-ekonomi kipuilee kun saa ajaa voimalaitostaan vaan 20% teholla, tulostakin pitäisi tehdä ja ituhipit ovat masinoineet kapasiteettitukihakemukset niin vaikeaselkoisiksi, ettei niistä ota piruerkkikään selvää.
"Luontevinta säätövoimaa eli vesivoimaa maassa on kohtuullisen paljon ja länsinaapurit myyvät mielellään tuota samaa sorttia."
Ylituotantoa tässä ollaan muille myymässä. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, paistaa se hyvin todennäköisesti myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, niin se ei hyvin todennäköisesti paista pallon toisella puolella, mutta kantaverkkomme ei kanna sinne asti. Silloin kun Suomen rannikoilla tuulee, tuulee myös hyvin todennäköisesti Ruotsin rannikoilla jne.
"Uusiutuvien osuutta voidaan lisätä paljon, ennen kuin asia muuttuu millään tavalla merkitseväksi."
Aurinko- ja/tai tuulivoimaa voidaan lisätä 1:1 suhteessa sitä turvaavan energiantuotannon lisäämisen kanssa. Eli ituhippi pystyttää luodoille 1MW verran tuulivoimaa, repostelee ekoteollaan kaikissa medioissa ja vaivihkaa pykää vastaavan määrän tuulivoimaa turvaavaa energiantuotantoa siihen läheisyyteen. Ja tuohon tyyliin tuohon tulisikin jotakin järkeä:
Ituhippi: "Haluaisin rakentaa tuulivoimapuiston."
Viranomainen: "Ilman muuta, minkäslaiselle backup-järjestelmälle ajattelit myöskin anoa rakennusluvan?"
"Sitä hetkeen mennesä, jolloin uusiutuvien määrä on niin suuri, että se heiluttelee verkkoa, ehtii moni asia muuttua. Tällä hetkellä kehitellään monia vaihtoehtoisia tapoja, eikä polttokenno ole mielestäni mitenkään lupaavin tapa. Huono hyötysuhde on vain tässäkin vaikea lähtökohta."
Verkko väräjää jo ja mitään oikean mittakaavan ratkaisua ei ole olemassa. Jos ituhippien aurinko- ja tuulivoiman ylituotantoa ei viime kädessä vain tiputeta kylmästi verkosta pois (eli hukata), on sille tehtävä jotain vaikka huonollakin hyötysuhteella.
Pumppuvesiallas? Säpäkät korkeuserot vain Käsivarressa.
Paineilman tuottaminen johonkin vanhaan kaivokseen? Talvivaara tais olla avolouhos, mutta kait täältä jotain vanhaa maanalaista louhostakin saattaisi löytyä ko. tarkoitukseen.
Akut? Vaatii TeraFactoryn ja puoli miljardia kiinalaista hakkuineen päivineen raapimaan maanpintaa tauotta...
Vauhtipyörä? Jostain oon tuommoisestakin lukenu vai olikohan se vain uni.
Suolan sulattaminen päiväsaikaan ja vesihöyryn tuottaminen öisin? Yöllähän se energian kulutus on kovinta, joten tuokin tais olla vain uni.
Vety? Käsitelty jo aikaisemmin.
Hiilineutraalit hiilivedyt? Helpompi säilyttää kuin vety.
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia. (Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
NHB:
"Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille."
Ei minkäänlaista haastetta. Sähköä tuotetaan arvioidun kulutuksen mukaan, se mihin sähköä käytetään(vetymuunnos, joku muu kulutuskohde...) ei määritä sähköntuotannon päästöjä.
"Elektrolyyysin ja polttokennon huono hyötysuhde kertoo koko ketjun päästöt ikävän korkeiksi. Eihän siinä olisi mitään ajatusta, että siirtyisimme vetytalouteen, jonka tuloksena autoilun CO2-päästö olisivat korkeampi kuin fossiilisia perinteisin menetelmin polttaen."
Tässä ollaan kuvainnollisesti siirtymässä kohti kerännäistaloutta, jos mitään suuremman kaavan muutoksia ei tehdä.
Sähköntuotantotapa sille sähkölle millä vety pilkotaan on ihan saman tekevää, jos se sähköenergia on muutenkin täysin hukkaan menossa.
Kuten jo monessa viestissä olen kertonut, aurinko- ja tuulienergia soveltuvat ko. käyttöön hyvin. Ei siksi, että ne ovat uusiutuvia, vaan siksi, että niiden tuotanto on ihan sattumanvaraista ja vaativat joka tapauksessa jotain muuta tuotantoa rinnalleen.
"Nykyiselläänhän tuo vety on tutkitusti kaikkein huonoin tässä suhteessa, joten kehitettävää riittää."
Älä suotta pidä kynttilääsi vakan alla.
Mikäs sinun ajatus on, että mitä tuolle aurinko- ja tuulisähkön ylituotannolle pitäisi tehdä? Tuo naapureille dumppaus ei aikasemmassa viestissä mainitusta syystä ole mikään ratkaisu.
Nyt kun sinulla NHB tuntuu olevan myös sisäpiiritietoa Toyotan taloudesta, niin kerrohan nyt oma näkemyksesi mieltäni askarruttavaan ongelmaan.
Toyota on lisäämässä umpisurkeassa Miraissa käyttämäänsä tekniikan tuotantoa. Sanojesi mukaan heillä ei ole varaa tuottaa edes Miraita oikein kunnolla, niin tarkoittaako tuo sitä, että tuleva tuotannon lisäys katetaan kenties osakeannilla?
Olisiko nyt hyvä hetki paiskata Toyotat laitaan kun niistä jonkun penninjenin saa ja ostaa esim. Vontobelin liikkellelaskemia, Toyotan liiketoimintastrategian vastaisia viputuotteita?
Vai pitäisikö kuitenkin odottaa, että näkee onko anti suunnattu vain vanhoille omistajille?
Jos annin kautta otetaan rahaa kassaan myös ilman merkintäoikeuksia, niin ilman muuta kaikki laitaan ennen kuin merkintäoikeudet irtoaa ja ainoat merkinnät ilman oikeuksia vai kuinka?
Vai olisko sittenkin parempi odottaa, että merkintäoikeudet irtoaa, myydä sekä osakkeet ja merkintäoikeudet ja aivan viime tipassa ostaa ne merkintäoikeudet takaisin justiinsa ennen kuin vanhenevat ja merkitä sitten niillä? Yleensä ne silloin saa halvalla ja osallistuminen antiin varmistuu, mutta piru vie kun noita japskeja on niin paljon ja niillä on rahaa, niin voi olla, että tuo peruspuljaus ei onnistukkaan.
Sähköä voidaan tuottaa monella tapaa, ongelma on sen jakelussa auton energiaksi.
Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.
On tuo aika konstikasta jo, tuo negatiivinen sähköenergian hinta on jo koettu Suomessa, Saksassa, Tanskassa ja ties missä. Sehän on siis vasta ”hätähuuto”. Kriittinen kait tilanne on vasta silloin kun kynttilöitä kaivetaan esiin… Mietippäs johonkin muuhun kuin aurinko- tai tuulivoimaan sijoittavaa.
Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat? Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat. Näiden ajureiden edessä perinteisiin sähköntuotantomuotoihin sijoittavien tuotot tuntuvat kovin pieniltä ongelmilta. Nämä runosuonesi sykkimään saavat negatiivisen sähkönhinnan kaudet ovat lyhyitä hetkiä. Ei ole mitään ajatusta antaa näiden hetkien määrätä kokonaisuutta. Pikaisesti googlaten näyttäisi siltä, että Suomessa on ollut yhden kerran tuollainen tilanne. Ei kuulosta oikein kannattavalta lähteä rakentamaan energiavarastoja tuon hetken ehdoilla.
Ylituotantoa tässä ollaan muille myymässä. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, paistaa se hyvin todennäköisesti myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, niin se ei hyvin todennäköisesti paista pallon toisella puolella, mutta kantaverkkomme ei kanna sinne asti. Silloin kun Suomen rannikoilla tuulee, tuulee myös hyvin todennäköisesti Ruotsin rannikoilla jne.
Hajauttaminen kyllä tasoittaa vaihteluita aivan varmasti Pohjoismaidenkin tasolla. Et kai nyt tosissasi väitä, että Ruotsin ja varsinkin Norjan vesi-/aurinkovoima –suhteella olisi mahdoton säätää tuotantoa aurinkosähkön tuotantovaihteluiden mukaan?
Aurinko- ja/tai tuulivoimaa voidaan lisätä 1:1 suhteessa sitä turvaavan energiantuotannon lisäämisen kanssa. Verkko väräjää jo ja mitään oikean mittakaavan ratkaisua ei ole olemassa.
Mikä estää käyttämästä nykyisiä voimaloita turvaamassa uusiutuvien tuotantoa? NHB: ”Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.” Ei minkäänlaista haastetta. Sähköä tuotetaan arvioidun kulutuksen mukaan, se mihin sähköä käytetään(vetymuunnos, joku muu kulutuskohde…) ei määritä sähköntuotannon päästöjä.
Se, kuinka paljon sähköä käytetään, on hyvin olennainen tekijä päästöjen suhteen. Polttokennoauto käyttää monta kertaa enemmän sähköä kuin aukkusähköauto.
Maakaasupesu vedyn valmistustekniikkana tuntuu olevan jonkun sortin ympäristörikos. Maakaasun polttaminen polttomoottorissa tuntuu olevan ekoteko. Onko tässäkin kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndrooman maakaasupiireissä esiintyvästä oireyhtymästä?
En osaa selittää tuntemuksiasi. Jankuttamisesi ituhipeistä voi olla oire jostakin.
Sähköä voidaan tuottaa monella tapaa, ongelma on sen jakelussa auton energiaksi. Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.
Ongelmitta verkko on jaellut sähköä autooni, mutta jos tuo melko yksinkertainen asia alkaa joskus tökkimään, niin miten ajattelit jaella sähkön noille Woikosken vetykonteille? Nehän tarvitsevat sitä sähköä monta kertaa enemmän vetyautojen ruokkimiseen verrattuna akkusähköautojen suoraan sähköntarpeeseen.
Ei Suomen sähköverkolla maailman autokantaa ratkaista. Harakoille menee sähköä NHB:n mielestä, vedyn hinta on /100km vastaa nykyistä polttoainetta.
Vetyä voidaan tankata nykyisen jakeluverkon kautta (ilman pohjavesiä saastuttavia öljysäiliöitä.)
Japanilaiset ja Korealaiset on tiedostaneet sen ettei miljoonakaupunkien autokantaa 200 km akkujen lataus verkon varaan voi rakentaa.
Juu on kallista vetyä, mutta kun se on toistaiseksi laajamittaisesti ainoa järkevä sähkömoottorin energiamuoto.
Jos nyt ihan mikroskaalan ratkaisua hakee niin jos
olisi mahdollista syöttää verkkoon samaan aikaan omaa sähkö (aurnkopaneleista) kuin lataan sitä työpaikalla sähköautooni pelkällä siirron hinnalla niin kuvioon alkaisi tulla lisää järkeä.
Eihän tuo ratkaisisi sitä että mitä teen ylimääräisellä 3-10kW teholla mitä pilvettöminä päivinä kennoista saisi mutta mitä en pystyis hyödyntämään. verkkoon syöttämällä se vain aiheuttaa suuressa mittakaavassa oneglmia (siis jos kaikki tekisivät saman) mutta joskos voisin sillä tuottaa vvetyä edes 30% e2e hyötysuhteella, voisin käyttää sitä pilvisinä päivinä joko talossa tai autossa.
No vielä ei ole paneeleita katolla mutta ehkä jo ensi vuonna 3kW verran. Sillä pyörisi ilmanvaihto (NAS:it pakastimet ym.) päiväaikaa ja lämpiäisi käyttövesi ynnä pesutilojen lattiat... siis kun paistaa.
Auton voisi sitten tankata yönaikana verkosta ja aiheuttaa lisää kuormavaihtelua yön ja päivän välille.
Sokea-Reetta: "miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia"
Minusta näytti kyllä siltä, että NHB korjasi ehdotuksen maailman yleisimmästä luonnontuotteesta jota on vapaasti saatavana päästöittä?
Nyt Quu laittoi sen vetylaitoksensa jo Volvo 745:n kyytiinkin (=Merikonttiin), mutta hänellä on vieläkin vastaamatta siihen huutoonsa, kuinka vety olisi uusiutuvampaa kuin töpselisähkö.
NHB korjaa Quun reilusti ylimitoitettua väitettä vedyn tuotannon uusituvalla energialla tänään, ja sinä ja Kello68 suunnittelette uusiutuvan energian säilömistä vetytankkiin tulevaisuudessa.
Vety on tunnettu ja sitä on osattu valmistaa 1600-luvun lopulta saakka. Oy Woikoski Ab on tuottanut vetyä teollisesti jo vuodesta 1913, yli 100 vuotta. Vuonna 2013 vetyä tuotettiin maailmassa noin 255 miljardia kuutiota ja tuotannon odotetaan nousevan kasvavan kysynnän vuoksi vuoteen 2018 mennessä 300 miljardiin kuutioon.
Suurin osa vedystä käytetään teollisiin prosesseihin kuten ammoniakin ja lannoitteiden valmistukseen, öljyteollisuuden prosesseihin ja metallin karkaisuun. Vedyn käyttö polttokennojen energialähteenä on tullut tällä vuosituhannella yhä tärkeämmäksi vedyn käyttökohteeksi.
Polttokennon avulla vetyyn tuotantoprosessin aikana sitoutunut energia muutetaan sähköksi ja lämmöksi.
Te varmaan tiedätte kuinka monipuolisesti kaasua käytetään, myös liikenteessä (Helsingin kantakaupungissa ja maailmalla kaasu on tärkein keittiöiden energia) vetykomposiittisäiliö, polttokenno ja sähkömoottori autoon ja menoksi 500-600 km niinkuin nykyisillä polttomoottoreilla.
Näyttää hyvältä, mutta ei tuohonkaan ole tarvetta mennä ennen polttomoottoreiden kieltoa.
Quu:"Vety on tunnettu ja sitä on osattu valmistaa 1600-luvun lopulta saakka. Oy Woikoski Ab on tuottanut vetyä teollisesti jo vuodesta 1913, yli 100 vuotta. "
Vedyn yleisyyttä ja tunnettua käyttöä ja puhtaita päästöjä ei ole käsittääkseni kukaan haastanutkaan. Vetyä voi myös säilöä tankkiin silloin kun energiaa pystytään tuottamaan kulutusta enemmän. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä vänkäät vastaan NHB:lle.
Sokea pisteesi on siinä, että vety hapettuu räjähdysmäisen nopeasti, joten polttoaineeksi kelpaavan vedyn irrottaminen molekyylisidoksistaan on energiaa vaativa prosessi. Vety on siis tapa säilöä energiaa, ei tuottaa sitä.
Et ole koko aikana ottanut huomioon sitä, mistä se vety ilmestyy tankkiin, vaan toistanut Toyotan ja Woikosken materiaalia, jonka perusteella väitit että: NHB kirjoittelee ihan sontaa: ”Vety on tällä hetkellä melkein kokonaan fossiilisista tehtyä tavaraa.”
Vaikka vety onkin lupaama mahdollisuus energian säilömiseen, sen energian tuottaminen on asia, jota et selvästikään ole miettinyt yhtään, toisin kuin muut keskustelijat.
Minusta keskustelun jatkon konvergoimiseksi olisi hyvä, jos voisit nyt myöntää, että tulit heittäneeksi kommentin puhtaasti mielikuvapohjalla tietämättä oikeasti miten se vety saadaan pulloon. Voidaan sen jälkeen taas jatkaa asiasta, kun sinäkin tiedät, mistä on kyse.
Muistisi pätkii näköjään pahasti, mutta onneksi kaikki on tallessa. Kirjoitit siis 02.10.2017, 12:35 näin:
NHB kirjoittelee ihan sontaa: ”Vety on tällä hetkellä melkein kokonaan fossiilisista tehtyä tavaraa.”
Kun tiedämme, että 95 prosenttia maailman vedystä valmistetaan fossiilisista, niin mikä tuossa väitteessäni mielesäsi on sontaa?
Vety häviöineen ei sovellu ilmaston pelastajaksi. Kun sen saman sähkön, jolla Woikoski tekee tislatusta vedestä vetyä, lataa suoraan akkusähköauton akkuun, niin pääsee 3-4 kertaa pidemmälle kuin Woikosken vedyllä ajaen. Ilmaston kannalta tilanne on täysin selvä: rajallista pienipäästöistä sähköä ei saa tuhlata ylimääräisiin muunnoksiin.
Osa menetetään, mutta jos sitä ituhippien aikaansaamaa aurinko- ja tuulisähkön ylituotantoa ei johonkin käytetä, niin kaikki menetetään.
Vaihtoehdot eivät onneksi ole siinä, että joko menetämme kaiken varastoimatta mitenkään energiaa tai menetämme suurimman osan vetymuunnokseen. Jostain syystä polttokenno ei ole oikein menestynyt tässäkään käytössä.
Onneksi on tietoa Suomen vetytuotannosta, lasketaanko vesi fossiiliseksi energiaksi?
Woikoski avasi 12.11.2014 Kokkolan Suurteollisuusalueella vetytehtaan, joka on Euroopan suurin vedestä elektrolyysimenetelmällä vetyä tuottava laitos. Raaka-aineena uusi tehdas käyttää tislattua vettä. Puhtaan vedyn lisäksi tehdas tuottaa ultrapuhdasta happea, jonka puhtausluokkaan kykeneviä tuotantolaitoksia on maailmassa vain muutamia.
Laitos koostuu kolmesta erillisestä vedyn tuotantolinjasta, joiden lisäksi tehtaan yhteydessä on pullokonttien täyttöasema. Samalla yhtiö ottaa käyttöön nykyaikaiset komposiittitekniikkaan perustuvat vedyn kuljetusyksiköt.
Lopeta kiertely ja vastaa kysymykseen. Kun tiedämme, että 95 prosenttia maailman vedystä valmistetaan fossiilisista, niin mikä tuossa väitteessäni mielesäsi on sontaa?
Maailmalta ei vetyä Suomeen tiettävästi tuodaan merkittäviä määriä jos yhtään?
Sähköntuotanto kehittyy luonnonvaroja säästävään suuntaan ja sitä käytetään puhtaan vedynvalmistuksen energiana.
Miten on akkuteollisuuden kanssa? Vastaan komposiittisäiliön valmistus.
Ja se viimeinen sähköauton kompastuskivi on latausverkko.
Mikä väitteessäni on sontaa? Edelleenkin jäi kysymys vastausta vaille. Taitaa olla hankala vastata kun satuilet kaikkea muuta, mutta vastaus yksinkertaiseen kysymykseeni jäi keksimättä. Voihan se tietenkin olla hankala keksiä idioottimaiseen moläytykseesi, varsinkin kun näyt olevan sellainen tapaus, joka ei vain kykene myöntämään olleensa väärässä, vaikka virhe olisi täysin yksiselitteinen ja ilmeinen. Yrität vain sepittää jotain uusia satuja.
No lopetan tuon kiemurtelusi ja vastaan puolestasi. Väitteeni oli täysin oikea, sillä lähes kaikki käytettävä vety tehdään fossiilisista. Vain muutama prosentti tehdään muilla keinoin. Kaikki kirjoitettu sonta on lähtöisin sinun mielestä.
Vähäpäästöistä sähköä ei kannata tuhlata elektrolyysillä vedyn valmistamisen, vaan se sähkö kannattaa käyttää suoraan ilman häviöllisiä välivaiheita. Sähkön latausverkko on nyt ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa täysin ylivertainen vetyyn verrattuna. Tosi moni voi latailla jo sähköä - ihan vaan kotonaan. Vedyn tankkauspisteitä on tarjolla todella vähän.
Kerro nyt minullekin mitä luonnonvaroja Woikoski käyttää vedynvalmistukseen.
"Vähäpäästöistä sähköä ei kannata tuhlata elektrolyysillä vedyn valmistamisen, vaan se sähkö kannattaa käyttää suoraan ilman häviöllisiä välivaiheita."
Vai että sähkö siirretään voimalaitokselta suoraan sähkömoottoriin ilman välivaiheita. Kyllä siinä täytyy ensin käyttää hiipuvia luonnonvaroja tonkimassa akun valmistukseen mikä prosessi sinänsä kuluttaa hirveästi energiaa. (on myös arvioita ettei luonnonvarat riitä)
Herää myös kysymys kuinka paljon sähköauton energiasta menee harakoille, kun akkukasaa kuskataan mukana.
ps. Tarkennetaan nyt vielä ettei minulla ole mitään sähköautoja vastaan, esteenä on latausmahdollisuuden puute kadunvarsipysäköinnissä sekä tuntien "tankkaus" mahdollisella latauspisteellä, ja nyt kun minulle alkoi valkenemaan akkuteollisuuden "egolokisuus" niin tämä hybridikin on egolookisesti ajateltuna humpuukia.
Kyllä se on perinteinen nykytekniikan pihi polttomoottori vielä vuosia egolookisin vaihtoehto.
Sinä keskityt koko ajan Woikoskeen, joka on täysi sivuseikka. Woikosken vedyllä ajaa nyt ja lähitulevaisuudessa vetyautokanta, jonka koko lähentelee nollaa - ja hemmetin hyvä niin.
Mutta kun kerran tämä sivuseikka sinua kiinnostaa, niin ainakin muutama vuosi sitten, Woikosken tuottama vety oli kaikkein CO2-intensiivisin tapa ajaa Suomessa. Luonnonvaroista mm. turvetta palaa ja reilusti. Ihanan nollapäästöistä ja "egolookista" eikö vain.
7. Vety (GH2)
Suomessa on saatavilla vetyä yksityisillä tankkausasemilla paineistettuna (GH2). Nesteytettynä (LH2) vetyä ei Suomessa liikenteessä käytetä, joskin sellaisia ulkomaisia ajoneuvoja on joskus Suomessa vieraillut. Vedyn valmistajia on Suomessa useita, mutta vain yksi liikennekäyttöön: Woikosken Kokkolan vetytehdas, jossa vety valmistetaan elektrolyyttisesti. Elektrolyyttisesti valmistetun vedyn KHK-intensiteetti riippuu erittäin voimakkaasti sähkön tuotantotavasta. Woikoski ei käytä UE-sähköä. Suomen keskisähköllä GH2:n KHK-intensiteetti on 142. Kokkolassa aloitettiin marraskuussa vedyn tuotanto turvesähköllä, jolloin KHK-intensiteetiksi tulee 475.
Vielä 2000-luvun alussa Suomessa oli useita yksityisiä paikalliseen aurinko- ja tuulivetyyn perustuvia tuotanto- ja tankkausasemia, mutta ne on poistettu käytöstä. Tälläisen GH2:n KHK-intensiteetti on 0.
Lue lisää: http://www.cbg100.net/products/suomen-liikenteen-kayttovoimien-kasvihuonekaasupaastot/
Se millä Suomessa tuotetaan sähköä on poliittinen kysymys (myös sähköautolle)
=========
Euroopan unioni on päättänyt jo ajat sitten rakentaa Euroopan laajuista liikenteen kantaverkkoa, joka tunnetaan lyhenteellä TEN. Uutuutena mukaan on tullut ns. HIT-2 Corridors laajennus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa polttokennoautolla matkustelu pitkin vanhaa mannerta.
Tämä verkko kantaa Suomeen asti. Suomalainen Woikoski julkaisikin keskiviikkona tankkausaseman, joka viedään Ruotsin Göteborgiin.
HIT-2 Corridors on mielenkiintoinen hanke. Poliittisella taholla tuntuu olevan kova halu rakentaa energianjakeluverkko juurikin vedylle. Vastaavaa intoa sähköauton lataukselle ei jostain syystä tunnu olevan. Saksalaisella autoteollisuudella on varmasti ollut sana jos toinenkin sanottavanaan tässä. Esimerkiksi Daimler tuntuu pelaavansa korttinsa vetytalous-tulevaisuudelle, muiden saksalaisten kehittäessä sekä sähkö- että vetytekniikkaa.
Tällä hetkellä markkinoilla on kuitenkin vain Aasian toimijoiden autoja: Hyundai ix35 ja Toyota Mirai. Ja näistä kumpikaan ei tosiasiallisesti ole vielä Suomessa saatavilla, mutta ehkä ne voisi ostaa ensi vuoden alusta. Lisäksi Hondalla on FCX Clarity mallistossa. Eurooppalaisten valmistajien olisi saatava parin vuoden sisään polttokennoautot sarjatuotantoon jos uskottavuutta vetytaloudelle halutaan pitää kasassa.
Kaikissa vetyautoissa matkaa tehdään sähkömoottorilla ja vetypolttokenno ruokkii noin kilowattitunnin puskuriakkua. Niinpä saatamme parhaimmillaan nähdä kotilatauksen javetypolttokennon yhdistäviä sähkö-vety -hybridiautoja tulevaisuudessa.
Ja eiköhän näitä tankkauspaikkoja Suomeenkin saada. Woikoski on suunnitellut avaavansa jopa 20 tankkausasemaa vuoteen 2030 mennessä. Vetytankkausasemien perustamisprojekti on EU:n osittain tukema hanke.
"Mahdollisuus varastoida vetyä on tärkeä pointti. Sähköauto on vain niin ympäristöystävällinen kuin lataushetken sähköntuotantopaletti on. Ajoittain energiaa tuotetaan ympäristöystävällisesti, mutta tammi-helmikuun pakkaskautena (kun hiiltä poltetaan piiput mustana) sähköauton lataus voi olla hyvinkin likaista. Vetyä sen sijaan voidaan (ainakin teoriassa) tuottaa varastoon silloin kun aurinko paistaa paneeliin ja mylly pyörii tuulen voimasta."
Teoriassa ja kritiikittömästi miettien ylenmääräisen puhtaan sähkön jauhaminen vedyksi on puhdasta, mutta todellinen turpeella tehty vety on ylivoimaisesti suurin päästelijä. Ylenmääräinen päästötön sähkö on tilanne, jota ei Suomessa ole vielä edes näköpiirissä. Vuonna 2030 Woikosken 20 tankkausasemaa ovat näpertelyä verrattuna hyvin yleisiin sähkön pikalatausasemiin. Sähköauton akut ovat toki vielä pitkään harmillisen raskaita, mutta niin ovat polttokennoautotkin raskaita.
Esimerkiksi Daimler tuntuu pelaavansa korttinsa vetytalous-tulevaisuudelle, muiden saksalaisten kehittäessä sekä sähkö- että vetytekniikkaa.
Tuo on väärää tietoa. Lähes koko ala saksalaiset mukaan lukien panostavat sähköautolle ja vetyautot ovat paria aasialaista toimijaa lukuunottamatta tilassa "ehkä joskus". Daimler on yksi eniten akkusähköautoon panostavista.
Toyotan vetyauto viedään käsistä
23.1.2015 16:30 | Päivitetty 23.1.2015 16:32
"Toyota lanseerasi Mirai-vetyauton Japanin markkinoille noin kuukausi sitten alunperin suunnitellun tämän vuoden huhtikuun sijaan. Tehdas varautui varovasti 400 kappaleen vuosituotantoon. Neljässä viikossa Miraita tilattiin kuitenkin 1500 kappaletta. Suunnitelmat menivät siinä yllättäen täysin uusiksi.
Tänä vuonna pitäisi valmistua 700 Miraita. Nyt Toyota on päättänyt vauhdittaa tuotantoa niin, että vuonna 2016 määrä nousisi 2000 autoon ja 2017 noin 3000 autoon.
Mirain tilaajista 40 prosenttia on yksityisiä, loput julkiselta alalta ja yrityksistä.
Euroopassa Mirai ilmestyy syksyllä Iso-Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa. Saksassa se maksaa veroineen noin 79 000 euroa.
Suomeen tuontia ei ole vielä päätetty.
Mirain käyttövoimana toimii vety, jonka ennakoidaan yleistyvän merkittäväksi liikenteen energianlähteeksi lähitulevaisuudessa. Auto on käyttövoimansa ansiosta erittäin ympäristöystävällinen."
Tästä se lähtee laajenemaan kun Eurooppa alkaa kiertämään päästöruuvia pienemmälle.
Jotain taikatemppuja tarvitaan, jotta homma lähtisi Euroopassa laajentumaan. Mirain myynti on nimittäin ollut lähinnä olematonta.
The market launch in Europe was slated for September 2015....A total of 140 Mirais have been sold in Europe by mid-February 2017.
https://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_Mirai
Kuten tuosta linkittämästäni tutkimuksesta näkee, päästöillä hommaa ei voi perustella.
Eihän homma ole pelkästään Miraista kiinni Hyundai ix35 Fuel Cell -vetyauto palkittiin
Ruuvi kiristyy päästöjenosalta, ei ole kuin ajankysymys kun eurooppalaiset autonvalmistajat tulee lohkaisemaan vetypotista omansa. Valmius on tuotantolinjan käynnistystä vailla.
Euroopan suurkaupunkien autokantaa ei pystytä ladattavilla akuilla tyydyttämään.
Vetyauton käyttö ja tankkaus ei poikkea nykyisestä polttomoottorista ja kun siitä ”tuholaisesta” (päättäjienmielestä) joudutaan luopumaan vety ei vaadi sähköverkon uusintaa ja latausjohtojen kanssa rimpuilemista.
Osa menetetään, mutta jos sitä ituhippien aikaansaamaa aurinko- ja tuulisähkön ylituotantoa ei johonkin käytetä, niin kaikki menetetään.
NHB:
"Vaihtoehdot eivät onneksi ole siinä, että joko menetämme kaiken varastoimatta mitenkään energiaa tai menetämme suurimman osan vetymuunnokseen."
Nyt kannattaa ottaa se kynttilä vakan alta ja kertoa se konkreettinen ratkaisu, mikä sinulla on jo olemassa.
Jo nyt tässä ituhippi-maailmassa on luotu tilanteita, jossa sähköntuottaja maksaa sähkönkuluttajalle sähkön kuluttamisesta. No kuten jo tuosta hoksaa, sähköntuottajia taloudellisesti motivoidaan laskemaan tuotantoa ja kuluttajia motivoidaan lisäämään kulutusta, jotta riski sähköverkon "ylikellottumisesta" saadaan poistettua.
No mitäpäs tekee ituhippi-markkinahäirikkö? Jatkaa tuotantoa entisellään, koska niin pitkään kuin syöttötariffilla katetaan tuotetun sähköenergian negatiivinen hinta, on toiminta kannattavaa.
Jos viikon päästä vilkaisen laaksoihin, joissa Poroeno ja Valtijoki juoksevat, niin löydänkö sieltä NHB:n vaivihkaa masinoiman pumppuvesialtaan?
Pahoin pelkään etten löydä, vaikka sijainti sinällään niitä harvoja Suomessa ko. tarkoitukseen soveltuvia paikkoja onkin. Olettaen, että norskeille passaa veden juoksuttaminen tunnelissa heidän lähimpään vuonoonsa/vuonosta.
Ilmeisesti sinulla on joku konkreettinen ratkaisu jo olemassa, mihin ituhippi-markkinahäiriköiden aurinko- ja tuulienergia varastoidaan ylituotantotapauksessa, ettei se hukkaan mene?
Miksiköhän tuolle sähköenergialle on olemassa negatiivinen hinta, kun sinulla NHB on jo ratkaisu olemassa?
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia.
(Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien "sähköä tuotetaan pistorasiassa" -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
Nyt kannattaa ottaa se kynttilä vakan alta ja kertoa se konkreettinen ratkaisu, mikä sinulla on jo olemassa.
Ymmärtääkseni Suomessa tilanne ei ole mitenkään kriittinen. Korjaa toki, jos olen väärässä. Luontevinta säätövoimaa eli vesivoimaa maassa on kohtuullisen paljon ja länsinaapurit myyvät mielellään tuota samaa sorttia. Uusiutuvien osuutta voidaan lisätä paljon, ennen kuin asia muuttuu millään tavalla merkitseväksi. Perinteiset fossiilisia polttavat voimalat ovat jo olemassa ja jäävät turvaamaan sähkön riittävyyttä. Jos joskus kaukaisessa tulevaisuudessa aurinko- ja tuulisähköä alkaa tulemaan liiaksi, niin tuon ylimäärän dumppaaminen länsinaapureille heidän vesivoimaansa säästämään on häviöiltään otollisin vaihtoehto.
Sitä hetkeen mennesä, jolloin uusiutuvien määrä on niin suuri, että se heiluttelee verkkoa, ehtii moni asia muuttua. Tällä hetkellä kehitellään monia vaihtoehtoisia tapoja, eikä polttokenno ole mielestäni mitenkään lupaavin tapa. Huono hyötysuhde on vain tässäkin vaikea lähtökohta.
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia. (Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille. Elektrolyyysin ja polttokennon huono hyötysuhde kertoo koko ketjun päästöt ikävän korkeiksi. Eihän siinä olisi mitään ajatusta, että siirtyisimme vetytalouteen, jonka tuloksena autoilun CO2-päästö olisivat korkeampi kuin fossiilisia perinteisin menetelmin polttaen. Nykyiselläänhän tuo vety on tutkitusti kaikkein huonoin tässä suhteessa, joten kehitettävää riittää.
NHB:
"Ymmärtääkseni Suomessa tilanne ei ole mitenkään kriittinen. Korjaa toki, jos olen väärässä."
On tuo aika konstikasta jo, tuo negatiivinen sähköenergian hinta on jo koettu Suomessa, Saksassa, Tanskassa ja ties missä. Sehän on siis vasta "hätähuuto". Kriittinen kait tilanne on vasta silloin kun kynttilöitä kaivetaan esiin...
Mietippäs johonkin muuhun kuin aurinko- tai tuulivoimaan sijoittavaa. Ydinvoimala-ekonomin on vaikea sulattaa, että kun hänen yötä-päivää pyörivää miljardilaitostaan pitäisi Excelin mukaan pyörittää mieluusti 100% teholla rapeat 8000 tuntia vuodessa vuosikymmeniä eteenpäin, niin nyt "säätösauvat" lähtevätkin liikkumaan auringonpaisteen ja tuulen tahtiin.
No eiväthän ne niin oikeasti tee, mutta Saksassa jo säädellään ydinvoimalan tehoja tuulen ja auringonpaisteen mukaan. No heidän valitsema tiehän on jo kaikkien tiedossa, joten jostain ydinvoimalansa takaisinmaksuajasta heidän ei tarvitse enää murehtia.
Ja tuo sama problematiikka koskee siis muitakin sähköenergian tuottajia. Vesivoima-ekonomi joutuu viime kädessä ohijuoksuttamaan, ettei puro pahanen vallan kuivu ja/tai allas täyty yli äyräiden, kun aurinko- ja tuulivoima-ekonomit tekevät tulosta. Lauhdevoimalaitos-ekonomi kipuilee kun saa ajaa voimalaitostaan vaan 20% teholla, tulostakin pitäisi tehdä ja ituhipit ovat masinoineet kapasiteettitukihakemukset niin vaikeaselkoisiksi, ettei niistä ota piruerkkikään selvää.
"Luontevinta säätövoimaa eli vesivoimaa maassa on kohtuullisen paljon ja länsinaapurit myyvät mielellään tuota samaa sorttia."
Ylituotantoa tässä ollaan muille myymässä. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, paistaa se hyvin todennäköisesti myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, niin se ei hyvin todennäköisesti paista pallon toisella puolella, mutta kantaverkkomme ei kanna sinne asti. Silloin kun Suomen rannikoilla tuulee, tuulee myös hyvin todennäköisesti Ruotsin rannikoilla jne.
"Uusiutuvien osuutta voidaan lisätä paljon, ennen kuin asia muuttuu millään tavalla merkitseväksi."
Aurinko- ja/tai tuulivoimaa voidaan lisätä 1:1 suhteessa sitä turvaavan energiantuotannon lisäämisen kanssa. Eli ituhippi pystyttää luodoille 1MW verran tuulivoimaa, repostelee ekoteollaan kaikissa medioissa ja vaivihkaa pykää vastaavan määrän tuulivoimaa turvaavaa energiantuotantoa siihen läheisyyteen. Ja tuohon tyyliin tuohon tulisikin jotakin järkeä:
Ituhippi: "Haluaisin rakentaa tuulivoimapuiston."
Viranomainen: "Ilman muuta, minkäslaiselle backup-järjestelmälle ajattelit myöskin anoa rakennusluvan?"
"Sitä hetkeen mennesä, jolloin uusiutuvien määrä on niin suuri, että se heiluttelee verkkoa, ehtii moni asia muuttua. Tällä hetkellä kehitellään monia vaihtoehtoisia tapoja, eikä polttokenno ole mielestäni mitenkään lupaavin tapa. Huono hyötysuhde on vain tässäkin vaikea lähtökohta."
Verkko väräjää jo ja mitään oikean mittakaavan ratkaisua ei ole olemassa. Jos ituhippien aurinko- ja tuulivoiman ylituotantoa ei viime kädessä vain tiputeta kylmästi verkosta pois (eli hukata), on sille tehtävä jotain vaikka huonollakin hyötysuhteella.
Pumppuvesiallas? Säpäkät korkeuserot vain Käsivarressa.
Paineilman tuottaminen johonkin vanhaan kaivokseen? Talvivaara tais olla avolouhos, mutta kait täältä jotain vanhaa maanalaista louhostakin saattaisi löytyä ko. tarkoitukseen.
Akut? Vaatii TeraFactoryn ja puoli miljardia kiinalaista hakkuineen päivineen raapimaan maanpintaa tauotta...
Vauhtipyörä? Jostain oon tuommoisestakin lukenu vai olikohan se vain uni.
Suolan sulattaminen päiväsaikaan ja vesihöyryn tuottaminen öisin? Yöllähän se energian kulutus on kovinta, joten tuokin tais olla vain uni.
Vety? Käsitelty jo aikaisemmin.
Hiilineutraalit hiilivedyt? Helpompi säilyttää kuin vety.
Joku muu, mikä?
Vielä aivan pienenä sivuhuomautuksena ihmetyttää, että miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia. (Ilmeisesti tässä on kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndroomasta, mutta kun en varma ole, niin joku korjatkoon toiseksi, jos totuuden tietää.)
NHB:
"Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille."
Ei minkäänlaista haastetta. Sähköä tuotetaan arvioidun kulutuksen mukaan, se mihin sähköä käytetään(vetymuunnos, joku muu kulutuskohde...) ei määritä sähköntuotannon päästöjä.
"Elektrolyyysin ja polttokennon huono hyötysuhde kertoo koko ketjun päästöt ikävän korkeiksi. Eihän siinä olisi mitään ajatusta, että siirtyisimme vetytalouteen, jonka tuloksena autoilun CO2-päästö olisivat korkeampi kuin fossiilisia perinteisin menetelmin polttaen."
Tässä ollaan kuvainnollisesti siirtymässä kohti kerännäistaloutta, jos mitään suuremman kaavan muutoksia ei tehdä.
Sähköntuotantotapa sille sähkölle millä vety pilkotaan on ihan saman tekevää, jos se sähköenergia on muutenkin täysin hukkaan menossa.
Kuten jo monessa viestissä olen kertonut, aurinko- ja tuulienergia soveltuvat ko. käyttöön hyvin. Ei siksi, että ne ovat uusiutuvia, vaan siksi, että niiden tuotanto on ihan sattumanvaraista ja vaativat joka tapauksessa jotain muuta tuotantoa rinnalleen.
"Nykyiselläänhän tuo vety on tutkitusti kaikkein huonoin tässä suhteessa, joten kehitettävää riittää."
Älä suotta pidä kynttilääsi vakan alla.
Mikäs sinun ajatus on, että mitä tuolle aurinko- ja tuulisähkön ylituotannolle pitäisi tehdä? Tuo naapureille dumppaus ei aikasemmassa viestissä mainitusta syystä ole mikään ratkaisu.
Maakaasupesu vedyn valmistustekniikkana tuntuu olevan jonkun sortin ympäristörikos. Maakaasun polttaminen polttomoottorissa tuntuu olevan ekoteko.
Onko tässäkin kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndrooman maakaasupiireissä esiintyvästä oireyhtymästä?
Nyt kun sinulla NHB tuntuu olevan myös sisäpiiritietoa Toyotan taloudesta, niin kerrohan nyt oma näkemyksesi mieltäni askarruttavaan ongelmaan.
Toyota on lisäämässä umpisurkeassa Miraissa käyttämäänsä tekniikan tuotantoa. Sanojesi mukaan heillä ei ole varaa tuottaa edes Miraita oikein kunnolla, niin tarkoittaako tuo sitä, että tuleva tuotannon lisäys katetaan kenties osakeannilla?
Olisiko nyt hyvä hetki paiskata Toyotat laitaan kun niistä jonkun penninjenin saa ja ostaa esim. Vontobelin liikkellelaskemia, Toyotan liiketoimintastrategian vastaisia viputuotteita?
Vai pitäisikö kuitenkin odottaa, että näkee onko anti suunnattu vain vanhoille omistajille?
Jos annin kautta otetaan rahaa kassaan myös ilman merkintäoikeuksia, niin ilman muuta kaikki laitaan ennen kuin merkintäoikeudet irtoaa ja ainoat merkinnät ilman oikeuksia vai kuinka?
Vai olisko sittenkin parempi odottaa, että merkintäoikeudet irtoaa, myydä sekä osakkeet ja merkintäoikeudet ja aivan viime tipassa ostaa ne merkintäoikeudet takaisin justiinsa ennen kuin vanhenevat ja merkitä sitten niillä? Yleensä ne silloin saa halvalla ja osallistuminen antiin varmistuu, mutta piru vie kun noita japskeja on niin paljon ja niillä on rahaa, niin voi olla, että tuo peruspuljaus ei onnistukkaan.
Mitähän tässä häätys tehdä?
Sähköä voidaan tuottaa monella tapaa, ongelma on sen jakelussa auton energiaksi.
Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.
On tuo aika konstikasta jo, tuo negatiivinen sähköenergian hinta on jo koettu Suomessa, Saksassa, Tanskassa ja ties missä. Sehän on siis vasta ”hätähuuto”. Kriittinen kait tilanne on vasta silloin kun kynttilöitä kaivetaan esiin… Mietippäs johonkin muuhun kuin aurinko- tai tuulivoimaan sijoittavaa.
Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat? Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat. Näiden ajureiden edessä perinteisiin sähköntuotantomuotoihin sijoittavien tuotot tuntuvat kovin pieniltä ongelmilta. Nämä runosuonesi sykkimään saavat negatiivisen sähkönhinnan kaudet ovat lyhyitä hetkiä. Ei ole mitään ajatusta antaa näiden hetkien määrätä kokonaisuutta. Pikaisesti googlaten näyttäisi siltä, että Suomessa on ollut yhden kerran tuollainen tilanne. Ei kuulosta oikein kannattavalta lähteä rakentamaan energiavarastoja tuon hetken ehdoilla.
Ylituotantoa tässä ollaan muille myymässä. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, paistaa se hyvin todennäköisesti myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Silloin kun aurinko paistaa Suomessa, niin se ei hyvin todennäköisesti paista pallon toisella puolella, mutta kantaverkkomme ei kanna sinne asti. Silloin kun Suomen rannikoilla tuulee, tuulee myös hyvin todennäköisesti Ruotsin rannikoilla jne.
Hajauttaminen kyllä tasoittaa vaihteluita aivan varmasti Pohjoismaidenkin tasolla. Et kai nyt tosissasi väitä, että Ruotsin ja varsinkin Norjan vesi-/aurinkovoima –suhteella olisi mahdoton säätää tuotantoa aurinkosähkön tuotantovaihteluiden mukaan?
Aurinko- ja/tai tuulivoimaa voidaan lisätä 1:1 suhteessa sitä turvaavan energiantuotannon lisäämisen kanssa. Verkko väräjää jo ja mitään oikean mittakaavan ratkaisua ei ole olemassa.
Mikä estää käyttämästä nykyisiä voimaloita turvaamassa uusiutuvien tuotantoa?
NHB: ”Tuo ajatus lienee sinun keksintö, mutta siinä olen kellä kanssasi samaa mieltä, että vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.”
Ei minkäänlaista haastetta. Sähköä tuotetaan arvioidun kulutuksen mukaan, se mihin sähköä käytetään(vetymuunnos, joku muu kulutuskohde…) ei määritä sähköntuotannon päästöjä.
Se, kuinka paljon sähköä käytetään, on hyvin olennainen tekijä päästöjen suhteen. Polttokennoauto käyttää monta kertaa enemmän sähköä kuin aukkusähköauto.
Maakaasupesu vedyn valmistustekniikkana tuntuu olevan jonkun sortin ympäristörikos. Maakaasun polttaminen polttomoottorissa tuntuu olevan ekoteko. Onko tässäkin kyse ituhippien ”sähköä tuotetaan pistorasiassa” -syndrooman maakaasupiireissä esiintyvästä oireyhtymästä?
En osaa selittää tuntemuksiasi. Jankuttamisesi ituhipeistä voi olla oire jostakin.
Sähköä voidaan tuottaa monella tapaa, ongelma on sen jakelussa auton energiaksi. Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.
Ongelmitta verkko on jaellut sähköä autooni, mutta jos tuo melko yksinkertainen asia alkaa joskus tökkimään, niin miten ajattelit jaella sähkön noille Woikosken vetykonteille? Nehän tarvitsevat sitä sähköä monta kertaa enemmän vetyautojen ruokkimiseen verrattuna akkusähköautojen suoraan sähköntarpeeseen.
Ei Suomen sähköverkolla maailman autokantaa ratkaista. Harakoille menee sähköä NHB:n mielestä, vedyn hinta on /100km vastaa nykyistä polttoainetta.
Vetyä voidaan tankata nykyisen jakeluverkon kautta (ilman pohjavesiä saastuttavia öljysäiliöitä.)
Japanilaiset ja Korealaiset on tiedostaneet sen ettei miljoonakaupunkien autokantaa 200 km akkujen lataus verkon varaan voi rakentaa.
Juu on kallista vetyä, mutta kun se on toistaiseksi laajamittaisesti ainoa järkevä sähkömoottorin energiamuoto.
Jos nyt ihan mikroskaalan ratkaisua hakee niin jos
olisi mahdollista syöttää verkkoon samaan aikaan omaa sähkö (aurnkopaneleista) kuin lataan sitä työpaikalla sähköautooni pelkällä siirron hinnalla niin kuvioon alkaisi tulla lisää järkeä.
Eihän tuo ratkaisisi sitä että mitä teen ylimääräisellä 3-10kW teholla mitä pilvettöminä päivinä kennoista saisi mutta mitä en pystyis hyödyntämään. verkkoon syöttämällä se vain aiheuttaa suuressa mittakaavassa oneglmia (siis jos kaikki tekisivät saman) mutta joskos voisin sillä tuottaa vvetyä edes 30% e2e hyötysuhteella, voisin käyttää sitä pilvisinä päivinä joko talossa tai autossa.
No vielä ei ole paneeleita katolla mutta ehkä jo ensi vuonna 3kW verran. Sillä pyörisi ilmanvaihto (NAS:it pakastimet ym.) päiväaikaa ja lämpiäisi käyttövesi ynnä pesutilojen lattiat... siis kun paistaa.
Auton voisi sitten tankata yönaikana verkosta ja aiheuttaa lisää kuormavaihtelua yön ja päivän välille.
Sokea-Reetta: "miksi vesi pitäisi pilkkoa vedyksi 100% hiilivapaasti tuotetulla sähköenergialla , mutta sähköauton lataamiseen riittää pistorasia"
Minusta näytti kyllä siltä, että NHB korjasi ehdotuksen maailman yleisimmästä luonnontuotteesta jota on vapaasti saatavana päästöittä?
Nyt Quu laittoi sen vetylaitoksensa jo Volvo 745:n kyytiinkin (=Merikonttiin), mutta hänellä on vieläkin vastaamatta siihen huutoonsa, kuinka vety olisi uusiutuvampaa kuin töpselisähkö.
NHB korjaa Quun reilusti ylimitoitettua väitettä vedyn tuotannon uusituvalla energialla tänään, ja sinä ja Kello68 suunnittelette uusiutuvan energian säilömistä vetytankkiin tulevaisuudessa.
Vety on tunnettu ja sitä on osattu valmistaa 1600-luvun lopulta saakka. Oy Woikoski Ab on tuottanut vetyä teollisesti jo vuodesta 1913, yli 100 vuotta. Vuonna 2013 vetyä tuotettiin maailmassa noin 255 miljardia kuutiota ja tuotannon odotetaan nousevan kasvavan kysynnän vuoksi vuoteen 2018 mennessä 300 miljardiin kuutioon.
Suurin osa vedystä käytetään teollisiin prosesseihin kuten ammoniakin ja lannoitteiden valmistukseen, öljyteollisuuden prosesseihin ja metallin karkaisuun. Vedyn käyttö polttokennojen energialähteenä on tullut tällä vuosituhannella yhä tärkeämmäksi vedyn käyttökohteeksi.
Polttokennon avulla vetyyn tuotantoprosessin aikana sitoutunut energia muutetaan sähköksi ja lämmöksi.
Te varmaan tiedätte kuinka monipuolisesti kaasua käytetään, myös liikenteessä (Helsingin kantakaupungissa ja maailmalla kaasu on tärkein keittiöiden energia) vetykomposiittisäiliö, polttokenno ja sähkömoottori autoon ja menoksi 500-600 km niinkuin nykyisillä polttomoottoreilla.
Näyttää hyvältä, mutta ei tuohonkaan ole tarvetta mennä ennen polttomoottoreiden kieltoa.
Quu:"Vety on tunnettu ja sitä on osattu valmistaa 1600-luvun lopulta saakka. Oy Woikoski Ab on tuottanut vetyä teollisesti jo vuodesta 1913, yli 100 vuotta. "
Vedyn yleisyyttä ja tunnettua käyttöä ja puhtaita päästöjä ei ole käsittääkseni kukaan haastanutkaan. Vetyä voi myös säilöä tankkiin silloin kun energiaa pystytään tuottamaan kulutusta enemmän. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä vänkäät vastaan NHB:lle.
Sokea pisteesi on siinä, että vety hapettuu räjähdysmäisen nopeasti, joten polttoaineeksi kelpaavan vedyn irrottaminen molekyylisidoksistaan on energiaa vaativa prosessi. Vety on siis tapa säilöä energiaa, ei tuottaa sitä.
Et ole koko aikana ottanut huomioon sitä, mistä se vety ilmestyy tankkiin, vaan toistanut Toyotan ja Woikosken materiaalia, jonka perusteella väitit että:
NHB kirjoittelee ihan sontaa: ”Vety on tällä hetkellä melkein kokonaan fossiilisista tehtyä tavaraa.”
Tuo väitteesihän ei tietenkään ole totta, koska NHB antoi lähdeviitteet tietoon, joka vahvistaa väitteen 95% kaasulla, öljyllä ja hiilellä tuotetusta vedystä:
https://hub.globalccsinstitute.com/publications/ccs-roadmap-industry-high-purity-co2-sources-sectoral-assessment-–-final-draft-report-1
Vaikka vety onkin lupaama mahdollisuus energian säilömiseen, sen energian tuottaminen on asia, jota et selvästikään ole miettinyt yhtään, toisin kuin muut keskustelijat.
Minusta keskustelun jatkon konvergoimiseksi olisi hyvä, jos voisit nyt myöntää, että tulit heittäneeksi kommentin puhtaasti mielikuvapohjalla tietämättä oikeasti miten se vety saadaan pulloon. Voidaan sen jälkeen taas jatkaa asiasta, kun sinäkin tiedät, mistä on kyse.