Tomppa: "Yksi asia tosin harmittaa hieman: kaasupoljin uusissa 90-sarjalaisissa on saranoitu lattiaan joten vakkarilla ajaessa kaasujalkaa pitää pitää hieman linkussa jarrupolkimen alla."
Taitaa olla vastajousen jäykkyydestä kysymys. Minulla aina jalka polkimella myös Tempomaatilla ajaessani. Oikein mukava jalkatuki kummallakin puolella. Oikeanpuoleista ei vaan kestä painella ihan miten sattuu.
Tomppa: "Tosin korkeampi istuinasento antaa anteeksi jonkin verran joten sen kanssa tulee toimeen."
Vai päinvastoin? Matalalla istuessahan jalka asettuu lattiaan saranoidulle polkimelle ihan luontevaan asentoon. Oma penkin etäisyysasetukseni on kantapää polkimen tyvessä.
Jos tuosta kuskia nostetaan ylemmäs, käy kuten vaimolleni, joka valittaa tuosta Mersun tyylistä saranoida poljin lattiaan, kun poljin pakottaa jalan luonnottoman pystyyn, mikä rasittaa nilkkaa.
2016: "Pitääkö auto pilata isommilla vanteilla? ja mihinkä ne ylimääräiset kesärenkaat pannaan."
En keksi yhtään syytä vaihtaa autoni renkaita vakiota suurempiin. Kahteen viimeiseen olen vaihtanut vakiota pienempään, kun alkuperäinen koko oli minun ympäristööni mielestäni sopimaton.
Mutta kun verottaja on halunnut vetää homman pelleilyksi, niin pelleillään sitten. Omastani kysyin tarjouksen myös uutena ja minulle tarjottiin mahdollisuutta tuottaa vakiona 245/45R17 rengastettu Avantgarde 205/55R16 renkain pienemmällä verolla. Kun päästölukema on CoC:ssa, ei sitä enää muuteta, vaikka omistaja vaihtaisi rengaskoon seuraavalla viikolla ja ne auton vakiovanteetkin olisi ollut mahdollista saada lisätarvikkeena samaan pakettiin.
Oma tilanteeni menee päinvastoin, kun ensin leveällä rengaskoolla motivoin itseni yhden kesän aikana luopuomaan melusta ja vetelystä urissa. Yhden kesän rangaistukseni kärsittyäni laitan juuri kesärengaskauden kynnyksellä alkuperäiset ja virheettömät Mersun liian isot aluvanteet myyntiin + huom! vanteilla on vielä laaturenkaat 5 millin kulutuspinnalla, eli suoraan alle sopiva setti. Kumia pitää olla niin paljon, että ostaja voi laskea ajavansa niillä sen yhden kesän ilman rengastöitä, tai muuten vannesarjan hinta romahtaa.
Noista saan rahaa lähes sen, mitä tarvitsen ostaakseni itselleni sopivan kokoiset uudet merkkirenkaat uusilla vanteilla. Vanteet toki tarvikkeena, mutta replica-kopioina alkuperäisen näköisenä, alkuperäiselle mallikohtaiselle pyörän navalla ilman soviterenkaita ja ennen kaikkea Mersun erikoisille pallokartiopulteille suoraan sellaisenaan ilman toisen pulttisarjan kanssa värkkäystä. Ja tietenkin millilleen oikealla offsetilla ja netistä tilatuilla alkuperäisillä napakapseleilla koristeltuna.
Hullu ei huomaa mitään, viisaalle jää löytämisen ilo bongatessaan huijauksen alkuperäisvanteen väärästä koosta, jota tehdas ei koskaan tarjonnut.
740 GLE: "Taitaa olla vastajousen jäykkyydestä kysymys. Minulla aina jalka polkimella myös Tempomaatilla ajaessani. Oikein mukava jalkatuki kummallakin puolella. Oikeanpuoleista ei vaan kestä painella ihan miten sattuu.
Vai päinvastoin? Matalalla istuessahan jalka asettuu lattiaan saranoidulle polkimelle ihan luontevaan asentoon. Oma penkin etäisyysasetukseni on kantapää polkimen tyvessä."
Onhan se kiinni vastajousen jäykkyydestä. Tosin en muista milloin olen viimeksi ajanut uudempaa autoa jossa tuo vastajousi olisi riittävän jäykkä sirolle 46 Camel Bootsille. Anopin vanha kaasuttimella varustettu 740 on viimeisin ajamani auto jossa ei ole tarvinnut jännittää kaasujalkaa. Toki tämäkin on yksilöllistä mistä kukakin tykkää. Minulla vaan on pitkät jalat ja niihin suhteessa lyhyet kädet joten jos jalat OK niin rattiin joutuu kurkottamaan, varsinkin matalalla istuessa.
Timo40: Kuinka nopeasti GLC latautuu Type2 asemasta? Saako max virrat irti vai onko rajoitettu. Siis nyt tarkoitan yleisiä latauspisteitä, en kotilatausta. XC90 latausvirta Type2:lla on rajoitettu 20A vaikka asemasta saisi enemmänkin. Siksi lataus kestää vajaa 2 h tyhjästä täyteen eikä kahvitauolla saa kuin muutaman lisäkilometrin edestä virtaa. Esim Outlanderin saa 80% latausta 25 min CHADEMO-asemasta. Tuollaisella latausnopeudella viitsisi taukopaikakin valita niin että saa ladattua autoa.
@Tomppa: "Minulla vaan on pitkät jalat ja niihin suhteessa lyhyet kädet joten jos jalat OK niin rattiin joutuu kurkottamaan, varsinkin matalalla istuessa"
Asia selvä, omaani verrattuna päinvastainen anatomia, eli sinulla ei jää talvella kävellessä hanskanjälkiä lumeen. Itsellänikin hieman liioittelua, vaikka olenkin lyhytjalkainen ja gorillaindeksini on iso.
Tuo lattiaan saranoitu vanhanaikainen kaasupoljin on näköjään ihan turhaan ohjaamon mittoja rajoittava tekijä.
Ketju ei näytä olevan kovin aktiivinen. Mulla oli uusi auto reilun kk seisomassa kun olin ulkomailla mutta nyt on taas tullut lisää kilometrejä.
GLC ei lataa kuin max 16 A virralla ja yhdestä vaiheesta.
Todellinen kulutus on ollut hieman päälle 6 l satasella. Omaan ajoprofiiliini nuo 20 km sähköpyrähdykset sopivat hyvin. Välillä on mennyt viikkokin ettei bensakone käy. Motarilla todellista 130 kmh vauhtia kulutus on 9-10 l, ei siis mikään säästöpossu. Jos nopeutta pudottaa niin maantiellä päästään 7 l pintaan. Helsingistä Tampereelle ja takaisin vie todellista 130 motarivauhtia tarkasti 8 litraa satasella jos lataa molemmissa päissä. Ajan matkan viikon-parin välein.
Jos hyväksyy tällaisen monimutkaisen himmelin niin en keksi mitään mikä GLCssä olisi voitu toteuttaa paremmin. Tietty ne mesen viikset, niitä on liikaa ratin vasemmalla puolella. Auto on erittäin hiljainen ja sähköajo toimii hienosti. Sähkölämppäri on nopea. Kaasu pohjassa auto kulkee yhtä eleettömästi. Ei vetele eikä lipsu, voimaa tulee vain lisää. Varustelista on kattava ja hinta jää kaikilla varusteillakin alle 100 tonnin. Tuohon hintaan nähden auto tuntuu jopa ylelliseltä vaikka onkin vaan c-sarjan koppi.
Tällaisessa lataushybridissä on kuitenkin iso mutta. Koko auto on pelkkä insinööripornoharjoitus, mitään todellisia säästöjähän ei synny kuin lisävarusteiden hinnassa. Ja kun ajetaan sähköllä niin alla on auto joka kiihtyy 12 s sataseen. Kylmää konetta ei viitsi polkaista tulille jos sähkö riittäisi muuten koko ajomatkaan. Eli nopeampi liikkuminen ja kiihdyttely vaatii ainakin mun mielestä sen että ajetaan vaikka kilsan verran bensalla öljyjä notkistaen. Saksalaisen insinöörin mielestä tuohon ei ole tarvetta mutta itse olen konservatiivisempi.
Jos ei välitä säästämisestä niin auto on ripeä. Ainakin se tulee tarvittaessa nopeammin takaisin Tampereelta kotiin kuin Tesla joka oli mun toinen vaihtoehto (model x90 jolla näyttää 300 km olevan tiukassa motarivauhdeilla). Ehkä seuraava auto on kuitenkin täyssähköinen pienellä bensageniksellä kuten Bemun i30 tarjoaa. Toivotaan että sellaisia tulee tarjolle enemmän.
Tällaisessa lataushybridissä on kuitenkin iso mutta. Koko auto on pelkkä insinööripornoharjoitus, mitään todellisia säästöjähän ei synny kuin lisävarusteiden hinnassa. Ja kun ajetaan sähköllä niin alla on auto joka kiihtyy 12 s sataseen. Kylmää konetta ei viitsi polkaista tulille jos sähkö riittäisi muuten koko ajomatkaan. Eli nopeampi liikkuminen ja kiihdyttely vaatii ainakin mun mielestä sen että ajetaan vaikka kilsan verran bensalla öljyjä notkistaen. Saksalaisen insinöörin mielestä tuohon ei ole tarvetta mutta itse olen konservatiivisempi.
Harvoin näen yhtä paljon omien ajatuksieni kanssa yhteen osuvia kirjoituksia. Todellakin näiden tämänhetkisten lataushybridien kanssa on hieman hankala löytää järkiperusteita monimutkaiselle ja kalliille voimalinjalle. Älköön kukaan ymmärtäkö tätä moitteena hybriditekniikoille. Yllätyn joka päivä siitä, kuinka hienosti kahden eri moottorin yhteiselo toimii, mutta on hankala löytää oikeutusta suomihinnoille. Itselläni motivaatio oli maksimaalinen lisävarustelista ja Suomen autoveron välttely.
Äänetön ja joka suhteessa erittäin miellyttävä sähköajo on myös hieno plussa tylsään arkipäivään. Oma hybridi kykenee 25-50 kilometrin sähkösiirtymiin. Joka pysähtymisen yhteydessä latailu on turhan paljon vaivaa, joten pääosin ajan bensan voimalla. Jos valitsisin saman auton samankaltaisella polttomoottorilla ilman sähkömoottoria, niin kulutuksessa tällä latailuinnokkuudella tuskin olisi suurta eroa. Joskus harvoin tarvittu kovaa luokkaa oleva ohituskiihtyvyys on hybridin etu ja mahdollisuudet valita voimanlähde on myös tervetullut lisä kommutointiin/kaupunkiajoon. Koko ajan tarjolla oleva viiveetön ja nykimätön valoista liikkeelle lähteminen on myös hybridin vahvuus, kuten myös pysäköintitalojen jyrkissä nousuissa kiipeäminen ilman tarvetta luistatella kytkintä.
Tiivistettynä koen hybridini tarjoavan mukavuutta ja teknistä kiinnostavuutta, mutta pelkilllä euroilla laskin, perusmoottorien versio olisi parempi valinta. Ajattelemisin arvoinen asia on myöskin kehitys, joka tuonee lähitulevaisuudessa tuntuvasti pidemmällä sähköisellä toimintamatkalla varustettuja hybridejä.
GLC:n versiossa pornoilu on toteutettu kuitenkin melko yksinkertaisesti, kun sähkökone on vaihteiston linjassa. Tämä vaikuttaa huomattavasti fiksummalta, kuin Volvon ja monen muun tapa toteuttaa etu- ja takapään voimalinjat toisistaan, jolloin nelivedon toiminta ei perusinsnöörin järjellä voi olla optimaalista.
GLC:n moottoritiekulutus vaikuttaa about samalta kuin oman diesel-E350:ni. Mielenkiintoista. Dieselin energiatiheys toki on suurempi kuin bensan.
Mutta mitä pornoon tulee, Teslan "bang for the buck" on kyllä niin surkea, että ostaminen vaatii todella vakaata aatetta. Mikä se sitten onkaan.
"Yllätyn joka päivä siitä, kuinka hienosti kahden eri moottorin yhteiselo toimii, mutta on hankala löytää oikeutusta suomihinnoille."
Suomi-hinnoillehan juuri löytyy oikeutusta kun verotus suosii lataushydridiä. Autoverottomissa maissa hinnan ero tavalliseen malliin pomppaa niin suureksi ettei sitä säästämällä saa takaisin.
"Volvon ja monen muun tapa toteuttaa etu- ja takapään voimalinjat toisistaan, jolloin nelivedon toiminta ei perusinsnöörin järjellä voi olla optimaalista."
Joo ei ole T8:n optimaalinen etenemisen kannalta mutta taas tekniseltä kannalta fiksu kun voi jättää kulmavaihteet ja kardaanin pois ja hyödyntää tila akuille. Etenemiskykyä riittää hyvin huonollakin kelillä. Loppujen lopuksi pelkällä sähköisellä takavedollakin pysyy talviliukkailla kaupunkiliikenteen vauhdissa. Ja kun nämä möhköt eivät ole kovinkaan urheilullisia niin ei sitä maksimaalista vetopitoa edes kaipaa.
Sen verran sähkökäyttö jo koukuttanut että seuraavaksi varmaan tulee siirryttyä sähköautoon. Tosin 4-vetoisia sähkömalleja ei taida olla kuin Teslalla tällä hetkellä. Aikaahan tässä on odotella ensi vuonna julkaistavaa I-Pacea jonka speksit vaikuttavat "riittäviltä" ja jos spekulaatiot 10-15% päälle F-Pace hinnoista pitää paikkansa niin Suomi-hinnankin pitäisi jäädä reilusti alle 100 tonnin.
No, pikku-Chevyn/Opelin testi oli uusimmassa TM:ssä. Vaikka sekin on vastaavaa polttomoottorista kilpailijaansa 25% kalliimpi, on kyseessä ensimmäinen täyssahköauto jonka ominnaisuudet alkavat olla käytettävällä tasolla. Pikkukoppi toki.
Mikä idea on noissa isoissa renkaissa/vanteissa? Mitä isompi vanne => sitä matalampi rengasprofiili => sitä pienempi ilmatila ja kovempi kumiseos => sitä epämukavampi auto. Itselläni 15-tuumainen ja 65-profiili - samaan hintaan olisin saanut 17-tuumaiset ja 45-profiiliset. Nyt neljän renkaan hinnalla saisin kolme 55-profiilin rengasta. Enkä uskalla takuulla ajaa niin lujaa että 65-profiilisista pito loppuisi.
Tetti, parantaa huomattavasti auton ominaisuuksia tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi nopeassa väistössä, vaikka ei nyt radalla kilpaa ajaisikaan. Vetelät korkeaprofiiliset renkaat ovat mielestäni aika ärsyttävät.
Toinen syy on sama, miksi naiset käyttävät korkokenkiä tai miehet krakaa. Eivät ainakaan lisää mukavuutta, mutta ulkonäkö paranee monen mielestä. Jos sinä et siitä välitä, niin ymmärrän täysin. Minä kuitenkin välitän.
Laskeskelin tuossa vähän suuntaa antavia kulutuksia kun nyt käytössä on ollut BMW 330e vajaan vuoden verran. Latauskäyttäytyminen toki vaikuttaa laskelmiin, ja omalla kohdalla ladattu on aina kun mahdollista.
Nyt on 330e:lä menty 36600km/11.5kk (josta sähköllä 12873,9km, joten polttomoottorille jää n. 23730km)
Laskennassa käytetty kulutus 7l/100km bensiiniä (á 1.45Eur/l), ja 20kWh/100km sähköä (0,10Eur/kWh)
(tarkoituksella sähkön määrä ja bensiinin kulutus vähän yläkanttiin).
Bensiinin määrä/hinta ajetulla matkalla n. 1660l = n. 2410Eur
Sähkön määrä/hinta ajetulla matkalla n. 2200kWh = 257Eur
joten polttoaineisiin 36600km:llä n. 2670Eur
Hypoteettinen vertailukohta vaikka BMW 330d, jotta saadaan suorituskykyarvot edes lähelle toisiaan (aikaisemmin allekirjoittaneella oli F30 320d, jolla omassa ajossa meni 5.4l/100km ja vaimolla vastaava lukema oli 4.5l/100km).
Hypoteettisessä laskennassa käytetty kulutus 5.5l/100km, dieselin hinta keskimäärin n. 0,13Eur halvempaa kuin bensiini, joten käyetetään 1.32Eur/l)
Dieselin määrä ajetulla matkalla (36600km) = n. 2010l = n. 2660Eur
Dieselin käyttövoima vero +n.400€/vuosi, eli tuon laskutoimituksen mukaan oman kaasujalan ja latauskäyttäytymisen mukaan 330e:llä kestänee näemmä mennä yli 40tkm/vuosi, jotta laskuissa huomioon otetut kustannukset menisivät suunnilleen tasoihin bensiini vs. diesel.
Toki ylläoleva laskenta on teoreettista, koska sähköllä ei pääse kerrallaan kuin se 25-30km (kesällä jopa 33km), mutta tankillisella bensaa (n. 36l) on menty tällä hetkellä lyhimmillään karvan verran yli 700km ja pisimmillään 1850km.
Ja lopputulemaan näitä autoja vertaillessa on toki otettava huomioon hypoteettisen 330d:n hankintahinta, joka on n. 10kEur korkeampi, joten jaettuna vaikka 4 vuodelle se tekee 2500/vuosi.
Lyhyet kokemukset 2012 Opel Amperasta. 2 kk aikana ajettu 2000 ensimmäistä kilometriä pelkällä sähköllä (poislukien 4 litran bensa-koeajo, että varmistin bensamoottorin toiminnan). Ajomatkaa latauksella (10kWh) saa 40-70km riippuen keleistä ja ilmastoinnin asetuksista. Lataus tyhjästä täyteen maksaa aika tasan euron oman sähkösopimukseni mukaan.
Vaikka tuon lataisi päivittäin tyhjästä täyteen, olisi sähköön kulunut vain noin 60 euroa 2 kuukauden ajanjaksolla. Akku on kuitenkin usein ollut noin puolillaan lataukseen laitettaessa. Edeltävällä dieselautolla tankkauksia meni samalla aikajaksolla 3-4 ja näistä jokainen tankillinen maksoi yli 70 euroa.
Testasin myös 400km matka-ajon bensalla. 106km/h nopeudessa keskikulutus 6,5 litraa, 126 nopeudella keskikulutus 6,6 litraa ja 140 nopeudessa 7,1 litraa. Auto täyteen lastattuna nämä mittaukset. Koko 400km matkan kulutus oli 23,1 litraa. Vähän tuosta olisi voinut vielä nipistääkin jos olisin käyttänyt sähköä enemmän, mutta akuston lataus oli puolillaan perille saavuttaessa.
Kokonaisuutena olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaan. Ajo-ominaisuudet ja käytettävyys ovat loistavia.
Itsellä ollut nyt XC90 T8 puolitoistavuotta. Mittarissa on tällä hetkellä n 39000 km. Ajelut ovat pääasiassa kaupunkiajoa ja noin kerran viikossa tulee pidempi n 100 km moottoriajoa. Satunnaisesti tulee tehtyä pidempiä ajoja.
Koko historian keskikulutus, webaston kulutus mukaanluettuna, on ollut n 5.3 l/100 km. Lämpimään aikaan, jolloin siis webasto ei kytkeydy päälle, keskikulutus on ollut n 3,2 l/ 100 km.
Itsellä on latausasema kotona ja lisäksi lataan autoa töissä. Ilmaislatausta käytän kauppakeskuksissa.
Omat kokemukset plug-in-hybridistä ovat siis todella hyvät. Kulutus on omassa käytössä isolle autolle varsin maltillinen. En näe enää syytä ostaa perinteisempää polttomoottoriautoa. Toisaalta sähköautojen pikalatauspisteitä on vielä sen verran vähän ja harvakseltaan, etten ajattele täyssähköautoa ostavani vielä vuosiin.
Kohta puolitoistavuotta ollut vuoden 2012 Ampera arkiautona. Kilometrejä kertynyt noin 30.000, pitkän ajan kulutus noin 1,6 litraa satasella, kesäisin vähemmän. Säännöllinen päivämatka juuri auton ominaisuuksille sopivasti vajaa 40 kilometriä suuntaansa ja lataan auton päivisin parkkihallissa ja öisin kotona eli päivittäiset ajot kuljetaan kaikkein kovimpia pakkasia lukuun ottamatta täysin sähköllä. Bensaa on kuluu ainoastaan silloin kun on täytynyt käydä jossain pidemmällä. Tässä toki auttaa, että taloudessa on myös iso dieselauto, jolla kuljetaan perheen lomareissut eli tämä on vähän niin kuin kakkosautona.
Olen aivan valtavan tyytyväinen autoon. Miellyttävä ajettava ja todella huoleton käyttää. Auton laittaminen tolpan nokkaan aina kotona ja parkkihallissa on vaivaton rutiini. Sähkökantama on juuri sopiva samalla kun saatavilla oleva bensamoottori noin 450-550 km kantamalla on tarkoittanut, että tarvittaessa on voinut ajaa pidemmätkin pätkät huoletta. Valitettavasti monissa vaihtoehdoissa tuo sähkökantama näyttää kavennetun tuosta noin puoleen, jolloin auto ei meikäläisen arkikäytössä enää toimisi sähköpelinä.
En itsekään pidä töpselin kytkemistä minkäänlaisena ongelmana, kun puoli vuotta sitä joutuu tekemään polttomoottorinkin kanssa lähes joka pysäkillä.
Lataushybridin edullisuus riippuu tietenkin siitä, kuinka hyvin auton patteriveto riittää omaan tyypilliseen päivään, mutta ainakin omaan käyttötapaani riittäisi jo 40 - 50 km range varsin hyvin.
Mutta tässä on mielestäni aika yllättävä mittaustieto:
Tiedä sitten onko taustalla veroedut ja muut avustukset, mutta on sinänsä kiinnostavaa, että Yhdysvalloissa markkinoilla on nyt muutamia ladattavia hybrideitä, joiden sähkökantama ylttää reiluun 50 kilometriin (30 mailiin): Chevrolet Volt (varsinkin 2. sukupolvi, jota ei enää tuotu Eurooppaan), Chrysler Pacifica, kun taas eurooppalaisilla akkuteho näyttää harvemmin riittävän kovin kummoiseen ajeluun vaan hybridi vaikuttaa ennemminkin tavalta keventää ison auton päästökuormaa (Volvo XC90, BMW X5, Mercedes GLEtai S550, joilla kaikilla sähkökantama on sen 20-30 kilometriä).
Volvo taitaaa olla ainoa, joka on voimakkaasti liputtaa hybriditekniikan puolesta Euroopassa, muilta on melkein kuulunut enemmän viitteitä siirtymästä suoraan sähköön.
Hieman uutta tarinaa tähänkin. Kun viime vuoden alussa sain hybridin, niin ei ollut latausasemilla tungosta. Nyt ovat sen verran yleistyneet ladattavat mallit että eilen kävi jopa niin Tampereen Hämpissä että kaikki 6 latauspaikkaa olivat käytössä. Muutenkin asemilla, varsinkin ilmaisilla, alkaa olla muitakin lataamassa samaan aikaan. Olen pohtinut josko seuraavaksi siirtyisi pelkästään sähköllä kulkevaan peliin kun vaihtoehtoja alkaa tulemaan vuoden parin sisään. Pääsääntöisesti kun tulee ajettua firman toimipisteiden väliä, pisimmillään 250km, joten tuollainen 500km toimintamatkan omaava auto olisi riittävä. Varsinkin kun 3/4 toimipisteiden vieressä on latausasemia. Mutta jos laskee sen varaan että työasioita hoidellessa auto lataantuu sen 4-5 tuntia ja pääsee kotimatkalle täydellä akulla, niin huonolla tuurilla asemat täynnä ja sitten pitääkin turvautua lataamiseen matkalla. Eikä noita latausasemia turhan montaa ole tällä hetkellä reittieni varsilla. Kas siinä pohdittavaa.
Niinpä sitähän minä olen yrittänyt tuoda esiin ettei sähköautolla ole vielä pitkään aikaan asiaa laajamittaiseen käyttöön oman nimetyn latauspisteen reviirin ulkopuolella.
Kun vielä vertaa esim. vw golf sähkö / polttomoottoriautojen hintaeroa niin ei tarvitse olla kovin iso talousnero kun pystyy laskemaan mitä se sähköjohtojenkanssa peuhaaminen ja latauksen odottelu maksaa.
Sähköautojen tai siis akkujen ja niiden lataaminen on vielä kehitysvaiheessa. Kuka haluaa olla maksumies?
Toisin sanoen polttomoottorilla on vielä pitkä tulevaisuus.
Ei tarvitse olla kummoinen laskumies nähdäkseen akkujen hintojen kehityskäyrästä sen, että sähköautojen hinnat saavuttavat pian polttomoottoriset versiot.
Akun hinnalla ei ole kaupunkien asukaspysäköintiluvan haltijalle
merkitystä kun ei ole edes sähkölämmityksen mahdollisuutta.
Pikalatausmahdollisuuksien verkoston luomiseen menee vuosia. (kadut auki kaapeloinnin takia)
Minä uskon että vety on se ratkaisu. Saksassa ja Tanskassa tankkausverkoston luominen on jo pitkällä.
28.4.2016 Nyt Toyota Mirai on myynnissä USA:ssa, Japanissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Belgiassa.
Noita latauspaikkoja on Suomessa jo lukemattomia ja uusien rakentaminen ei tosiaankaan ole tähtitiedettä. Kaapelin vetäminen tänä päivänä ei ole mainitsemisen arvoinen hidaste. Teollisuuden usko vetyyn ei koskaan ole ollut kovin suurta ja on nyt jo hiipumaan päin. Jopa Toyota satsaa akkuteknologiaan, johon koko ala on alkanut investoimaan rajusti. Nyt kirjoitetaan jo toimitussopimuksia 2020-luvulle metallien toimituksista. Kyllä tämä kisa jo ratkesi. Umpisurkean Mirain hinnalla saa täysin varustellun Model 3:n.
NHB ei ole Miraa edes oikeasti nähnytkään (minä olen) eikä se ole Teslankaltainen akkulotja mikä ei mahdu parkkihallin ruutuun.
Latauspisteiden sähköverkoston rakentamisen kattava määrä ei ole läpihuutojuttu esim. Helsingin kantakaupungissa.
Tesla USA:ssa 64000€ Mira 49000€
Jos haluat joskus tulla korjaamaan viestisi viimeisenkin harhakäsityksen, niin tervetuloa tutustumaan asuntoni parkkihalliin. Sieltä löytyy yksi Model 3:a selvästi isompi Model S. Hyvin näyttää ruutuun sopivan.
"Nyt kirjoitetaan jo toimitussopimuksia 2020-luvulle metallien toimituksista. Kyllä tämä kisa jo ratkesi."
Näinköhän ovat vielä kongolaiset sutasseet nimeä toimitussopimukseen Volkkarin kanssa?
Reuters:
“They want a fixed price, which won’t work for people who need security and they want to reserve the right to not take metal they don’t need,” another cobalt source said. “They want producers to take all the risks ... they want an option at low prices, for long maturities at zero cost.”
Minä olen ollut Toyotan Suomen pääkonttorilla Korsossa tutustumassa Toyota Miraihin, mikä oli esittelykäynnillä Tanskasta.
Vety voidaan tehdä vaikka paikanpäällä huoltoasemalla, siinä käytetyllä sähköllä tankataan satoja autoja.
Mikähän mahtaa olla ero hiilijalanjälkeen kun sadat autot lataava akkuja tuntikausia sen jälkeen kun kaupunkien kadut on myllätty auki latausverkon luomiseksi. Nykyisessä sähköverkossa ei ole huomioitu pikalatauksen tuomaa kuormitusta sähkön kulutukseen.
Taloyhtiöiden kaasuhellojen vaihto sähköhelloihin tuotti jo vaikeuksia.
Ei kai pikalatausasemia tarvitse katujen varsille luoda? Eihän bensaakaan myydä joka kadun kulmassa. Pikalatauasemat huoltoasemien yhteyteen. Normaalit latausasemat taas parkkipaikoile ja -halleihin jossa autot joutavat seistä pitempään latauksessa. Lämmitystolpista, jotka kestävät sisätilan lämmitimen, saa 16A jolla normaalin päivän ajoon riittävän latauksen varaa yön aikana. Eli ei tuo latauksen ratkaiseminen niin ylivoimaista ole kuin asenteiden muutaminen Sähköauton haittapuolen vastapainona on toisaalta paljon hyviäkin puoli. Yksi isoista eduista on 3,5% autovero joka tasaa hyvin hintaa, varsinkin SUV-malleissa, ja lisävarusteetkin samalla prosentilla. Energiakulut huomattavasti pienemmät nykyisellä hintatasolla. Sähkömoottorilla saadaan tarvittaessa huima suorituskyky kuten Teslassa. Eli pohdittavaa puolesta/vastaan riittää. Minun ajoprofiiliin sopisi hyvin, yli 200km päivämatkoja tulee kuitenkin harvemmin niin ei pitemmät kahvitauot latauksen takia paljoa extraa aikaa vie.
GLC 350 e 4Matic 235/60 R 18
Pitääkö auto pilata isommilla vanteilla? ja mihinkä ne ylimääräiset kesärenkaat pannaan.
Tomppa: "Yksi asia tosin harmittaa hieman: kaasupoljin uusissa 90-sarjalaisissa on saranoitu lattiaan joten vakkarilla ajaessa kaasujalkaa pitää pitää hieman linkussa jarrupolkimen alla."
Taitaa olla vastajousen jäykkyydestä kysymys. Minulla aina jalka polkimella myös Tempomaatilla ajaessani. Oikein mukava jalkatuki kummallakin puolella. Oikeanpuoleista ei vaan kestä painella ihan miten sattuu.
Tomppa: "Tosin korkeampi istuinasento antaa anteeksi jonkin verran joten sen kanssa tulee toimeen."
Vai päinvastoin? Matalalla istuessahan jalka asettuu lattiaan saranoidulle polkimelle ihan luontevaan asentoon. Oma penkin etäisyysasetukseni on kantapää polkimen tyvessä.
Jos tuosta kuskia nostetaan ylemmäs, käy kuten vaimolleni, joka valittaa tuosta Mersun tyylistä saranoida poljin lattiaan, kun poljin pakottaa jalan luonnottoman pystyyn, mikä rasittaa nilkkaa.
2016: "Pitääkö auto pilata isommilla vanteilla? ja mihinkä ne ylimääräiset kesärenkaat pannaan."
En keksi yhtään syytä vaihtaa autoni renkaita vakiota suurempiin. Kahteen viimeiseen olen vaihtanut vakiota pienempään, kun alkuperäinen koko oli minun ympäristööni mielestäni sopimaton.
Mutta kun verottaja on halunnut vetää homman pelleilyksi, niin pelleillään sitten. Omastani kysyin tarjouksen myös uutena ja minulle tarjottiin mahdollisuutta tuottaa vakiona 245/45R17 rengastettu Avantgarde 205/55R16 renkain pienemmällä verolla. Kun päästölukema on CoC:ssa, ei sitä enää muuteta, vaikka omistaja vaihtaisi rengaskoon seuraavalla viikolla ja ne auton vakiovanteetkin olisi ollut mahdollista saada lisätarvikkeena samaan pakettiin.
Oma tilanteeni menee päinvastoin, kun ensin leveällä rengaskoolla motivoin itseni yhden kesän aikana luopuomaan melusta ja vetelystä urissa. Yhden kesän rangaistukseni kärsittyäni laitan juuri kesärengaskauden kynnyksellä alkuperäiset ja virheettömät Mersun liian isot aluvanteet myyntiin + huom! vanteilla on vielä laaturenkaat 5 millin kulutuspinnalla, eli suoraan alle sopiva setti. Kumia pitää olla niin paljon, että ostaja voi laskea ajavansa niillä sen yhden kesän ilman rengastöitä, tai muuten vannesarjan hinta romahtaa.
Noista saan rahaa lähes sen, mitä tarvitsen ostaakseni itselleni sopivan kokoiset uudet merkkirenkaat uusilla vanteilla. Vanteet toki tarvikkeena, mutta replica-kopioina alkuperäisen näköisenä, alkuperäiselle mallikohtaiselle pyörän navalla ilman soviterenkaita ja ennen kaikkea Mersun erikoisille pallokartiopulteille suoraan sellaisenaan ilman toisen pulttisarjan kanssa värkkäystä. Ja tietenkin millilleen oikealla offsetilla ja netistä tilatuilla alkuperäisillä napakapseleilla koristeltuna.
Hullu ei huomaa mitään, viisaalle jää löytämisen ilo bongatessaan huijauksen alkuperäisvanteen väärästä koosta, jota tehdas ei koskaan tarjonnut.
740 GLE: "Taitaa olla vastajousen jäykkyydestä kysymys. Minulla aina jalka polkimella myös Tempomaatilla ajaessani. Oikein mukava jalkatuki kummallakin puolella. Oikeanpuoleista ei vaan kestä painella ihan miten sattuu.
Vai päinvastoin? Matalalla istuessahan jalka asettuu lattiaan saranoidulle polkimelle ihan luontevaan asentoon. Oma penkin etäisyysasetukseni on kantapää polkimen tyvessä."
Onhan se kiinni vastajousen jäykkyydestä. Tosin en muista milloin olen viimeksi ajanut uudempaa autoa jossa tuo vastajousi olisi riittävän jäykkä sirolle 46 Camel Bootsille. Anopin vanha kaasuttimella varustettu 740 on viimeisin ajamani auto jossa ei ole tarvinnut jännittää kaasujalkaa. Toki tämäkin on yksilöllistä mistä kukakin tykkää. Minulla vaan on pitkät jalat ja niihin suhteessa lyhyet kädet joten jos jalat OK niin rattiin joutuu kurkottamaan, varsinkin matalalla istuessa.
Timo40: Kuinka nopeasti GLC latautuu Type2 asemasta? Saako max virrat irti vai onko rajoitettu. Siis nyt tarkoitan yleisiä latauspisteitä, en kotilatausta. XC90 latausvirta Type2:lla on rajoitettu 20A vaikka asemasta saisi enemmänkin. Siksi lataus kestää vajaa 2 h tyhjästä täyteen eikä kahvitauolla saa kuin muutaman lisäkilometrin edestä virtaa. Esim Outlanderin saa 80% latausta 25 min CHADEMO-asemasta. Tuollaisella latausnopeudella viitsisi taukopaikakin valita niin että saa ladattua autoa.
@Tomppa: "Minulla vaan on pitkät jalat ja niihin suhteessa lyhyet kädet joten jos jalat OK niin rattiin joutuu kurkottamaan, varsinkin matalalla istuessa"
Asia selvä, omaani verrattuna päinvastainen anatomia, eli sinulla ei jää talvella kävellessä hanskanjälkiä lumeen. Itsellänikin hieman liioittelua, vaikka olenkin lyhytjalkainen ja gorillaindeksini on iso.
Tuo lattiaan saranoitu vanhanaikainen kaasupoljin on näköjään ihan turhaan ohjaamon mittoja rajoittava tekijä.
Ketju ei näytä olevan kovin aktiivinen. Mulla oli uusi auto reilun kk seisomassa kun olin ulkomailla mutta nyt on taas tullut lisää kilometrejä.
GLC ei lataa kuin max 16 A virralla ja yhdestä vaiheesta.
Todellinen kulutus on ollut hieman päälle 6 l satasella. Omaan ajoprofiiliini nuo 20 km sähköpyrähdykset sopivat hyvin. Välillä on mennyt viikkokin ettei bensakone käy. Motarilla todellista 130 kmh vauhtia kulutus on 9-10 l, ei siis mikään säästöpossu. Jos nopeutta pudottaa niin maantiellä päästään 7 l pintaan. Helsingistä Tampereelle ja takaisin vie todellista 130 motarivauhtia tarkasti 8 litraa satasella jos lataa molemmissa päissä. Ajan matkan viikon-parin välein.
Jos hyväksyy tällaisen monimutkaisen himmelin niin en keksi mitään mikä GLCssä olisi voitu toteuttaa paremmin. Tietty ne mesen viikset, niitä on liikaa ratin vasemmalla puolella. Auto on erittäin hiljainen ja sähköajo toimii hienosti. Sähkölämppäri on nopea. Kaasu pohjassa auto kulkee yhtä eleettömästi. Ei vetele eikä lipsu, voimaa tulee vain lisää. Varustelista on kattava ja hinta jää kaikilla varusteillakin alle 100 tonnin. Tuohon hintaan nähden auto tuntuu jopa ylelliseltä vaikka onkin vaan c-sarjan koppi.
Tällaisessa lataushybridissä on kuitenkin iso mutta. Koko auto on pelkkä insinööripornoharjoitus, mitään todellisia säästöjähän ei synny kuin lisävarusteiden hinnassa. Ja kun ajetaan sähköllä niin alla on auto joka kiihtyy 12 s sataseen. Kylmää konetta ei viitsi polkaista tulille jos sähkö riittäisi muuten koko ajomatkaan. Eli nopeampi liikkuminen ja kiihdyttely vaatii ainakin mun mielestä sen että ajetaan vaikka kilsan verran bensalla öljyjä notkistaen. Saksalaisen insinöörin mielestä tuohon ei ole tarvetta mutta itse olen konservatiivisempi.
Jos ei välitä säästämisestä niin auto on ripeä. Ainakin se tulee tarvittaessa nopeammin takaisin Tampereelta kotiin kuin Tesla joka oli mun toinen vaihtoehto (model x90 jolla näyttää 300 km olevan tiukassa motarivauhdeilla). Ehkä seuraava auto on kuitenkin täyssähköinen pienellä bensageniksellä kuten Bemun i30 tarjoaa. Toivotaan että sellaisia tulee tarjolle enemmän.
Tällaisessa lataushybridissä on kuitenkin iso mutta. Koko auto on pelkkä insinööripornoharjoitus, mitään todellisia säästöjähän ei synny kuin lisävarusteiden hinnassa. Ja kun ajetaan sähköllä niin alla on auto joka kiihtyy 12 s sataseen. Kylmää konetta ei viitsi polkaista tulille jos sähkö riittäisi muuten koko ajomatkaan. Eli nopeampi liikkuminen ja kiihdyttely vaatii ainakin mun mielestä sen että ajetaan vaikka kilsan verran bensalla öljyjä notkistaen. Saksalaisen insinöörin mielestä tuohon ei ole tarvetta mutta itse olen konservatiivisempi.
Harvoin näen yhtä paljon omien ajatuksieni kanssa yhteen osuvia kirjoituksia. Todellakin näiden tämänhetkisten lataushybridien kanssa on hieman hankala löytää järkiperusteita monimutkaiselle ja kalliille voimalinjalle. Älköön kukaan ymmärtäkö tätä moitteena hybriditekniikoille. Yllätyn joka päivä siitä, kuinka hienosti kahden eri moottorin yhteiselo toimii, mutta on hankala löytää oikeutusta suomihinnoille. Itselläni motivaatio oli maksimaalinen lisävarustelista ja Suomen autoveron välttely.
Äänetön ja joka suhteessa erittäin miellyttävä sähköajo on myös hieno plussa tylsään arkipäivään. Oma hybridi kykenee 25-50 kilometrin sähkösiirtymiin. Joka pysähtymisen yhteydessä latailu on turhan paljon vaivaa, joten pääosin ajan bensan voimalla. Jos valitsisin saman auton samankaltaisella polttomoottorilla ilman sähkömoottoria, niin kulutuksessa tällä latailuinnokkuudella tuskin olisi suurta eroa. Joskus harvoin tarvittu kovaa luokkaa oleva ohituskiihtyvyys on hybridin etu ja mahdollisuudet valita voimanlähde on myös tervetullut lisä kommutointiin/kaupunkiajoon. Koko ajan tarjolla oleva viiveetön ja nykimätön valoista liikkeelle lähteminen on myös hybridin vahvuus, kuten myös pysäköintitalojen jyrkissä nousuissa kiipeäminen ilman tarvetta luistatella kytkintä.
Tiivistettynä koen hybridini tarjoavan mukavuutta ja teknistä kiinnostavuutta, mutta pelkilllä euroilla laskin, perusmoottorien versio olisi parempi valinta. Ajattelemisin arvoinen asia on myöskin kehitys, joka tuonee lähitulevaisuudessa tuntuvasti pidemmällä sähköisellä toimintamatkalla varustettuja hybridejä.
GLC:n versiossa pornoilu on toteutettu kuitenkin melko yksinkertaisesti, kun sähkökone on vaihteiston linjassa. Tämä vaikuttaa huomattavasti fiksummalta, kuin Volvon ja monen muun tapa toteuttaa etu- ja takapään voimalinjat toisistaan, jolloin nelivedon toiminta ei perusinsnöörin järjellä voi olla optimaalista.
GLC:n moottoritiekulutus vaikuttaa about samalta kuin oman diesel-E350:ni. Mielenkiintoista. Dieselin energiatiheys toki on suurempi kuin bensan.
Mutta mitä pornoon tulee, Teslan "bang for the buck" on kyllä niin surkea, että ostaminen vaatii todella vakaata aatetta. Mikä se sitten onkaan.
"Yllätyn joka päivä siitä, kuinka hienosti kahden eri moottorin yhteiselo toimii, mutta on hankala löytää oikeutusta suomihinnoille."
Suomi-hinnoillehan juuri löytyy oikeutusta kun verotus suosii lataushydridiä. Autoverottomissa maissa hinnan ero tavalliseen malliin pomppaa niin suureksi ettei sitä säästämällä saa takaisin.
"Volvon ja monen muun tapa toteuttaa etu- ja takapään voimalinjat toisistaan, jolloin nelivedon toiminta ei perusinsnöörin järjellä voi olla optimaalista."
Joo ei ole T8:n optimaalinen etenemisen kannalta mutta taas tekniseltä kannalta fiksu kun voi jättää kulmavaihteet ja kardaanin pois ja hyödyntää tila akuille. Etenemiskykyä riittää hyvin huonollakin kelillä. Loppujen lopuksi pelkällä sähköisellä takavedollakin pysyy talviliukkailla kaupunkiliikenteen vauhdissa. Ja kun nämä möhköt eivät ole kovinkaan urheilullisia niin ei sitä maksimaalista vetopitoa edes kaipaa.
Sen verran sähkökäyttö jo koukuttanut että seuraavaksi varmaan tulee siirryttyä sähköautoon. Tosin 4-vetoisia sähkömalleja ei taida olla kuin Teslalla tällä hetkellä. Aikaahan tässä on odotella ensi vuonna julkaistavaa I-Pacea jonka speksit vaikuttavat "riittäviltä" ja jos spekulaatiot 10-15% päälle F-Pace hinnoista pitää paikkansa niin Suomi-hinnankin pitäisi jäädä reilusti alle 100 tonnin.
No, pikku-Chevyn/Opelin testi oli uusimmassa TM:ssä. Vaikka sekin on vastaavaa polttomoottorista kilpailijaansa 25% kalliimpi, on kyseessä ensimmäinen täyssahköauto jonka ominnaisuudet alkavat olla käytettävällä tasolla. Pikkukoppi toki.
Mikä idea on noissa isoissa renkaissa/vanteissa? Mitä isompi vanne => sitä matalampi rengasprofiili => sitä pienempi ilmatila ja kovempi kumiseos => sitä epämukavampi auto. Itselläni 15-tuumainen ja 65-profiili - samaan hintaan olisin saanut 17-tuumaiset ja 45-profiiliset. Nyt neljän renkaan hinnalla saisin kolme 55-profiilin rengasta. Enkä uskalla takuulla ajaa niin lujaa että 65-profiilisista pito loppuisi.
Tetti, parantaa huomattavasti auton ominaisuuksia tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi nopeassa väistössä, vaikka ei nyt radalla kilpaa ajaisikaan. Vetelät korkeaprofiiliset renkaat ovat mielestäni aika ärsyttävät.
Toinen syy on sama, miksi naiset käyttävät korkokenkiä tai miehet krakaa. Eivät ainakaan lisää mukavuutta, mutta ulkonäkö paranee monen mielestä. Jos sinä et siitä välitä, niin ymmärrän täysin. Minä kuitenkin välitän.
Laskeskelin tuossa vähän suuntaa antavia kulutuksia kun nyt käytössä on ollut BMW 330e vajaan vuoden verran. Latauskäyttäytyminen toki vaikuttaa laskelmiin, ja omalla kohdalla ladattu on aina kun mahdollista.
Nyt on 330e:lä menty 36600km/11.5kk (josta sähköllä 12873,9km, joten polttomoottorille jää n. 23730km)
Laskennassa käytetty kulutus 7l/100km bensiiniä (á 1.45Eur/l), ja 20kWh/100km sähköä (0,10Eur/kWh)
(tarkoituksella sähkön määrä ja bensiinin kulutus vähän yläkanttiin).
Bensiinin määrä/hinta ajetulla matkalla n. 1660l = n. 2410Eur
Sähkön määrä/hinta ajetulla matkalla n. 2200kWh = 257Eur
joten polttoaineisiin 36600km:llä n. 2670Eur
Hypoteettinen vertailukohta vaikka BMW 330d, jotta saadaan suorituskykyarvot edes lähelle toisiaan (aikaisemmin allekirjoittaneella oli F30 320d, jolla omassa ajossa meni 5.4l/100km ja vaimolla vastaava lukema oli 4.5l/100km).
Hypoteettisessä laskennassa käytetty kulutus 5.5l/100km, dieselin hinta keskimäärin n. 0,13Eur halvempaa kuin bensiini, joten käyetetään 1.32Eur/l)
Dieselin määrä ajetulla matkalla (36600km) = n. 2010l = n. 2660Eur
Dieselin käyttövoima vero +n.400€/vuosi, eli tuon laskutoimituksen mukaan oman kaasujalan ja latauskäyttäytymisen mukaan 330e:llä kestänee näemmä mennä yli 40tkm/vuosi, jotta laskuissa huomioon otetut kustannukset menisivät suunnilleen tasoihin bensiini vs. diesel.
Toki ylläoleva laskenta on teoreettista, koska sähköllä ei pääse kerrallaan kuin se 25-30km (kesällä jopa 33km), mutta tankillisella bensaa (n. 36l) on menty tällä hetkellä lyhimmillään karvan verran yli 700km ja pisimmillään 1850km.
Ja lopputulemaan näitä autoja vertaillessa on toki otettava huomioon hypoteettisen 330d:n hankintahinta, joka on n. 10kEur korkeampi, joten jaettuna vaikka 4 vuodelle se tekee 2500/vuosi.
Lyhyet kokemukset 2012 Opel Amperasta. 2 kk aikana ajettu 2000 ensimmäistä kilometriä pelkällä sähköllä (poislukien 4 litran bensa-koeajo, että varmistin bensamoottorin toiminnan). Ajomatkaa latauksella (10kWh) saa 40-70km riippuen keleistä ja ilmastoinnin asetuksista. Lataus tyhjästä täyteen maksaa aika tasan euron oman sähkösopimukseni mukaan.
Vaikka tuon lataisi päivittäin tyhjästä täyteen, olisi sähköön kulunut vain noin 60 euroa 2 kuukauden ajanjaksolla. Akku on kuitenkin usein ollut noin puolillaan lataukseen laitettaessa. Edeltävällä dieselautolla tankkauksia meni samalla aikajaksolla 3-4 ja näistä jokainen tankillinen maksoi yli 70 euroa.
Testasin myös 400km matka-ajon bensalla. 106km/h nopeudessa keskikulutus 6,5 litraa, 126 nopeudella keskikulutus 6,6 litraa ja 140 nopeudessa 7,1 litraa. Auto täyteen lastattuna nämä mittaukset. Koko 400km matkan kulutus oli 23,1 litraa. Vähän tuosta olisi voinut vielä nipistääkin jos olisin käyttänyt sähköä enemmän, mutta akuston lataus oli puolillaan perille saavuttaessa.
Kokonaisuutena olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaan. Ajo-ominaisuudet ja käytettävyys ovat loistavia.
Itsellä ollut nyt XC90 T8 puolitoistavuotta. Mittarissa on tällä hetkellä n 39000 km. Ajelut ovat pääasiassa kaupunkiajoa ja noin kerran viikossa tulee pidempi n 100 km moottoriajoa. Satunnaisesti tulee tehtyä pidempiä ajoja.
Koko historian keskikulutus, webaston kulutus mukaanluettuna, on ollut n 5.3 l/100 km. Lämpimään aikaan, jolloin siis webasto ei kytkeydy päälle, keskikulutus on ollut n 3,2 l/ 100 km.
Itsellä on latausasema kotona ja lisäksi lataan autoa töissä. Ilmaislatausta käytän kauppakeskuksissa.
Omat kokemukset plug-in-hybridistä ovat siis todella hyvät. Kulutus on omassa käytössä isolle autolle varsin maltillinen. En näe enää syytä ostaa perinteisempää polttomoottoriautoa. Toisaalta sähköautojen pikalatauspisteitä on vielä sen verran vähän ja harvakseltaan, etten ajattele täyssähköautoa ostavani vielä vuosiin.
Kohta puolitoistavuotta ollut vuoden 2012 Ampera arkiautona. Kilometrejä kertynyt noin 30.000, pitkän ajan kulutus noin 1,6 litraa satasella, kesäisin vähemmän. Säännöllinen päivämatka juuri auton ominaisuuksille sopivasti vajaa 40 kilometriä suuntaansa ja lataan auton päivisin parkkihallissa ja öisin kotona eli päivittäiset ajot kuljetaan kaikkein kovimpia pakkasia lukuun ottamatta täysin sähköllä. Bensaa on kuluu ainoastaan silloin kun on täytynyt käydä jossain pidemmällä. Tässä toki auttaa, että taloudessa on myös iso dieselauto, jolla kuljetaan perheen lomareissut eli tämä on vähän niin kuin kakkosautona.
Olen aivan valtavan tyytyväinen autoon. Miellyttävä ajettava ja todella huoleton käyttää. Auton laittaminen tolpan nokkaan aina kotona ja parkkihallissa on vaivaton rutiini. Sähkökantama on juuri sopiva samalla kun saatavilla oleva bensamoottori noin 450-550 km kantamalla on tarkoittanut, että tarvittaessa on voinut ajaa pidemmätkin pätkät huoletta. Valitettavasti monissa vaihtoehdoissa tuo sähkökantama näyttää kavennetun tuosta noin puoleen, jolloin auto ei meikäläisen arkikäytössä enää toimisi sähköpelinä.
En itsekään pidä töpselin kytkemistä minkäänlaisena ongelmana, kun puoli vuotta sitä joutuu tekemään polttomoottorinkin kanssa lähes joka pysäkillä.
Lataushybridin edullisuus riippuu tietenkin siitä, kuinka hyvin auton patteriveto riittää omaan tyypilliseen päivään, mutta ainakin omaan käyttötapaani riittäisi jo 40 - 50 km range varsin hyvin.
Mutta tässä on mielestäni aika yllättävä mittaustieto:
"Testasin myös 400km matka-ajon bensalla. 106km/h nopeudessa keskikulutus 6,5 litraa, 126 nopeudella keskikulutus 6,6 litraa"
Tekisi mieli väittää, että jotain muutakin muuttui ajonopeuden lisäksi, kun kulutusero 106 ja 126 nopeudella on noin pieni?
Tiedä sitten onko taustalla veroedut ja muut avustukset, mutta on sinänsä kiinnostavaa, että Yhdysvalloissa markkinoilla on nyt muutamia ladattavia hybrideitä, joiden sähkökantama ylttää reiluun 50 kilometriin (30 mailiin): Chevrolet Volt (varsinkin 2. sukupolvi, jota ei enää tuotu Eurooppaan), Chrysler Pacifica, kun taas eurooppalaisilla akkuteho näyttää harvemmin riittävän kovin kummoiseen ajeluun vaan hybridi vaikuttaa ennemminkin tavalta keventää ison auton päästökuormaa (Volvo XC90, BMW X5, Mercedes GLEtai S550, joilla kaikilla sähkökantama on sen 20-30 kilometriä).
Volvo taitaaa olla ainoa, joka on voimakkaasti liputtaa hybriditekniikan puolesta Euroopassa, muilta on melkein kuulunut enemmän viitteitä siirtymästä suoraan sähköön.
AMS:n mukaan Mersu GLE:n sähkökantama on 17 km ja Volvo XC 90:n 21 kilometriä. Eli aika vähän jos tiedot pitävät paikkaansa.
Hieman uutta tarinaa tähänkin. Kun viime vuoden alussa sain hybridin, niin ei ollut latausasemilla tungosta. Nyt ovat sen verran yleistyneet ladattavat mallit että eilen kävi jopa niin Tampereen Hämpissä että kaikki 6 latauspaikkaa olivat käytössä. Muutenkin asemilla, varsinkin ilmaisilla, alkaa olla muitakin lataamassa samaan aikaan. Olen pohtinut josko seuraavaksi siirtyisi pelkästään sähköllä kulkevaan peliin kun vaihtoehtoja alkaa tulemaan vuoden parin sisään. Pääsääntöisesti kun tulee ajettua firman toimipisteiden väliä, pisimmillään 250km, joten tuollainen 500km toimintamatkan omaava auto olisi riittävä. Varsinkin kun 3/4 toimipisteiden vieressä on latausasemia. Mutta jos laskee sen varaan että työasioita hoidellessa auto lataantuu sen 4-5 tuntia ja pääsee kotimatkalle täydellä akulla, niin huonolla tuurilla asemat täynnä ja sitten pitääkin turvautua lataamiseen matkalla. Eikä noita latausasemia turhan montaa ole tällä hetkellä reittieni varsilla. Kas siinä pohdittavaa.
Niinpä sitähän minä olen yrittänyt tuoda esiin ettei sähköautolla ole vielä pitkään aikaan asiaa laajamittaiseen käyttöön oman nimetyn latauspisteen reviirin ulkopuolella.
Kun vielä vertaa esim. vw golf sähkö / polttomoottoriautojen hintaeroa niin ei tarvitse olla kovin iso talousnero kun pystyy laskemaan mitä se sähköjohtojenkanssa peuhaaminen ja latauksen odottelu maksaa.
Sähköautojen tai siis akkujen ja niiden lataaminen on vielä kehitysvaiheessa. Kuka haluaa olla maksumies?
Toisin sanoen polttomoottorilla on vielä pitkä tulevaisuus.
Ei tarvitse olla kummoinen laskumies nähdäkseen akkujen hintojen kehityskäyrästä sen, että sähköautojen hinnat saavuttavat pian polttomoottoriset versiot.
Akun hinnalla ei ole kaupunkien asukaspysäköintiluvan haltijalle
merkitystä kun ei ole edes sähkölämmityksen mahdollisuutta.
Pikalatausmahdollisuuksien verkoston luomiseen menee vuosia. (kadut auki kaapeloinnin takia)
Minä uskon että vety on se ratkaisu. Saksassa ja Tanskassa tankkausverkoston luominen on jo pitkällä.
28.4.2016 Nyt Toyota Mirai on myynnissä USA:ssa, Japanissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Belgiassa.
Noita latauspaikkoja on Suomessa jo lukemattomia ja uusien rakentaminen ei tosiaankaan ole tähtitiedettä. Kaapelin vetäminen tänä päivänä ei ole mainitsemisen arvoinen hidaste. Teollisuuden usko vetyyn ei koskaan ole ollut kovin suurta ja on nyt jo hiipumaan päin. Jopa Toyota satsaa akkuteknologiaan, johon koko ala on alkanut investoimaan rajusti. Nyt kirjoitetaan jo toimitussopimuksia 2020-luvulle metallien toimituksista. Kyllä tämä kisa jo ratkesi. Umpisurkean Mirain hinnalla saa täysin varustellun Model 3:n.
NHB ei ole Miraa edes oikeasti nähnytkään (minä olen) eikä se ole Teslankaltainen akkulotja mikä ei mahdu parkkihallin ruutuun.
Latauspisteiden sähköverkoston rakentamisen kattava määrä ei ole läpihuutojuttu esim. Helsingin kantakaupungissa.
Tesla USA:ssa 64000€ Mira 49000€
Mikähän sitten ikinä mahtaa ollakaan tuo äkemäsi Mira, mutta Toyota ilmoittaa mallilleen nimeltä Mirai hinnaksi 57 500 dollaria ja pituudeksi 192,5 tuumaa. Tesla ilmoittaa taasen Model 3:n hinnaksi alkaen 35 000 dollaria ilman insentiivejä ja pituudeksi 184,8 tuumaa. Mistähän rinnakkaistodellisuudesta olet lukusi repinyt...
https://ssl.toyota.com/mirai/fcv.html
https://pressroom.toyota.com/releases/2016+toyota+mirai+fuel+cell+product.download
https://www.tesla.com/model3
Jos haluat joskus tulla korjaamaan viestisi viimeisenkin harhakäsityksen, niin tervetuloa tutustumaan asuntoni parkkihalliin. Sieltä löytyy yksi Model 3:a selvästi isompi Model S. Hyvin näyttää ruutuun sopivan.
NHB:
"Nyt kirjoitetaan jo toimitussopimuksia 2020-luvulle metallien toimituksista. Kyllä tämä kisa jo ratkesi."
Näinköhän ovat vielä kongolaiset sutasseet nimeä toimitussopimukseen Volkkarin kanssa?
Reuters:
“They want a fixed price, which won’t work for people who need security and they want to reserve the right to not take metal they don’t need,” another cobalt source said. “They want producers to take all the risks ... they want an option at low prices, for long maturities at zero cost.”
Minä olen ollut Toyotan Suomen pääkonttorilla Korsossa tutustumassa Toyota Miraihin, mikä oli esittelykäynnillä Tanskasta.
Vety voidaan tehdä vaikka paikanpäällä huoltoasemalla, siinä käytetyllä sähköllä tankataan satoja autoja.
Mikähän mahtaa olla ero hiilijalanjälkeen kun sadat autot lataava akkuja tuntikausia sen jälkeen kun kaupunkien kadut on myllätty auki latausverkon luomiseksi. Nykyisessä sähköverkossa ei ole huomioitu pikalatauksen tuomaa kuormitusta sähkön kulutukseen.
Taloyhtiöiden kaasuhellojen vaihto sähköhelloihin tuotti jo vaikeuksia.
Ei kai pikalatausasemia tarvitse katujen varsille luoda? Eihän bensaakaan myydä joka kadun kulmassa. Pikalatauasemat huoltoasemien yhteyteen. Normaalit latausasemat taas parkkipaikoile ja -halleihin jossa autot joutavat seistä pitempään latauksessa. Lämmitystolpista, jotka kestävät sisätilan lämmitimen, saa 16A jolla normaalin päivän ajoon riittävän latauksen varaa yön aikana. Eli ei tuo latauksen ratkaiseminen niin ylivoimaista ole kuin asenteiden muutaminen
Sähköauton haittapuolen vastapainona on toisaalta paljon hyviäkin puoli. Yksi isoista eduista on 3,5% autovero joka tasaa hyvin hintaa, varsinkin SUV-malleissa, ja lisävarusteetkin samalla prosentilla. Energiakulut huomattavasti pienemmät nykyisellä hintatasolla. Sähkömoottorilla saadaan tarvittaessa huima suorituskyky kuten Teslassa. Eli pohdittavaa puolesta/vastaan riittää. Minun ajoprofiiliin sopisi hyvin, yli 200km päivämatkoja tulee kuitenkin harvemmin niin ei pitemmät kahvitauot latauksen takia paljoa extraa aikaa vie.