Kuten sanottu minä en vetyä valmista ja Woikoski ilmoittaa käyttävänsä TISLATTUA VETTÄ.
Vetyasema voidaan perustaa tarvittaessa jakelupisteeseen ja siitä tankataan kymmenikä autoja tunnissa.
Sähköautot pitää ladata minimi 30 minuuttia max. 200 km välein.
"Vetyä saadaan kolmesta pääasiallisesta lähteestä: höyryreformoimalla maa- tai biokaasusta, elektrolyysillä tai hyödyntämällä kemianteollisuuden sivutuotevetyä. Tunnetumpi ja vanhempi vedyn teollinen tuotantomenetelmä on elektrolyysi, jossa vesimolekyylien happi ja vety erotetaan sähköllä toisistaan. Reformoinnissa puolestaan vetypitoisen maakaasun hiiliketjut eli vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan. Hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, jolloin reaktion lopputuotteina saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Woikoski kerää talteen eri kemianteollisuuden prosesseista syntyvää sivutuotevetyä, joka muuten joutuisi päästönä ilmaan sekä tuottaa elektolyysimenenelmällä vetyä."
"Vetyä on maapallolla eniten nimenomaan vesimolekyyleissä, ja sitä on maapallon maankuoren kokonaismassasta 0,14 %.[2] Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ja se toimii tähtien polttoaineena niissä tapahtuvissa fuusioreaktioissa."
Kuten olen sanonut, käytetään vedynvalmistukseen vaikka päreitä niin se lyö akkuteollisuuden ja latausverkon rakentamisen myös egolookisesti.
Kerrotko ihan omin sanoin sen, että mitä yrität viestittää toistelemalla sitä, että Woikoski tekee vetyä tislatusta vedestä?
Woikoski tekee vetyä hiilivoimalla ja näin tuotettu vety on kaikkein eniten CO2-päästöjä aiheuttava liikennepolttoaine Suomessa. Päreet olisivat hiilineutraali vaihtoehto energiaksi, mutta Woikoski ei niitä käytä.
Kumpi on egolookisempaa vedynvalmistus vaikka hiilivoimalansähköllä, vai hiilikaivoksen lisäksi akkuteollisuuden vaatimat kaivokset + niiden valmistusprosessi akkumuotoon ja akkukasan raahaaminen aina mukana + latausverkon rakentamin vaikkapa tässä tapauksessa harvaan asuttuun Suomeen.
Sähköä voidaan tuottaa vetyasemalle usealla menetelmällä. Miten on akkutallisuuden kanssa mihin sitä egolookista sähköä ladattaisiin.
Vetyyn tarvittavat luonnonvarat ei lopu, eiköhän sitä ole ollut viime aikoina liikaakin.
Epäilinkin, ettet löydä mitään perustetta tuolle veden jankuttamiselle. Perusteenahan tuo vastaa hyvin Reetan hokemaa ituhipistä ja sähkön tuottamisessa pistorasiassa.
Kumpi on egolookisempaa vedynvalmistus vaikka hiilivoimalansähköllä, vai hiilikaivoksen lisäksi akkuteollisuuden vaatimat kaivokset + niiden valmistusprosessi akkumuotoon ja akkukasan raahaaminen aina mukana + latausverkon rakentamin vaikkapa tässä tapauksessa harvaan asuttuun Suomeen.
Osa pointeistasi on ihan asiallisia, mutta osassa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi tuo Mirai on 200-300 kiloa raskaampi kuin TM:n hijattaisen vertailun sähköautot. Jos olet huolissasi akkukasan raahaamisen vaikutuksista, niin sinun pitäisi olla paljon huolestuneempi polttokennoauton massasta, koska sähköautoon verrattuna kilo polttokennossa aiheuttaa paljon suuremmat päästöt kuin kilo aukkusähköautossa.
Puhut kuku ajan sähköatuojen latausverkon rakentamisesta. Mitä päästöjä näet tästä syntyvän? Suomessahan on jo kattava sähköverkko, johon on helppo liittää latausasemia. Jos olet huolissasi runkoverkon riittävyydestä, niin sinun pitäisi olla silloin huolissasi elektrolyysillä vedyn tekemisestä, koska se siihen kuluu sähköä 3-4 kertaa enemmän kuin akkuauton sähköihin. Sinä kuitenkin vain hehkutat sitä, kuinka "vety syntyy vedestä".
Sitten ne pointit, joissa et ole ristiriidassa itsesi kanssa. Akkujen valmistus ja niiden raaka-aineet ovat valideja puheenaiheita. Pahoin vain pelkään, että sinä et viitsi tai pysty paneutumaan tähänkään yhtään, vaan taas haluat vain yrittää tukea näillä mielipidettäsi vailla mitään itsekritiikkiä tai logiikkaa. Siksi käsittelen nämä aika lyhyesti. Hiilisähköllä tuotetun vedyn päästöt ovat hyvin suuret. Ei tämä voi olla mikään tulevaisuuden tavoitetila. Teslan Gigafactory tähtää hiilineutraaliuteen. Suurin osa litiumin tuottamisesta tapahtuu pääosin suoralla päästöttömällä aurinkoenergialla.
Sähköä voidaan tuottaa vetyasemalle usealla menetelmällä. Miten on akkutallisuuden kanssa mihin sitä egolookista sähköä ladattaisiin.
Vetyyn tarvittavat luonnonvarat ei lopu, eiköhän sitä ole ollut viime aikoina liikaakin.
Eipä taida akkuihinkaan tarvittavien luonnonvarojen loppuminen olevan näköpiirissä. Tuskinpa tämä nykyinen akkuteknologia edes kovin pitkään tulee olemaan käytössä. Kymmenen vuoden päästä voi helposti olla eri raaka-aineet käytössä.
"Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat?"
Mitä enemmän kaikkeen toimintaan saadaan liitettyä välillisiä ja välittömiä tukia, sitä terveemmällä pohjalla toiminta on. Sanoisin, että siinä vaiheessa kun joku sähköntuottaja saa viivansa alle plussaa vaikka itse tuote on jo negatiivisen arvoista, ollaan jo aika hyvällä polulla.
"Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat."
Kuulostaa jonkun puolueen jäsenkirjan takakannesta kopioidulta.
"Hajauttaminen kyllä tasoittaa vaihteluita aivan varmasti Pohjoismaidenkin tasolla. Et kai nyt tosissasi väitä, että Ruotsin ja varsinkin Norjan vesi-/aurinkovoima –suhteella olisi mahdoton säätää tuotantoa aurinkosähkön tuotantovaihteluiden mukaan?"
Jos kerran Ruotsi ja Norja ovat valmiina ostamaan kaiken Suomen ylituotannon järkevään hintaan, niin eihän tässä ole mitään hätää. Aika ohkaset piuhat sinne tosin menee ja vastaavalla tavalla siellä Ruotsin rannikollakin tuulee, kun täällä tuulee, mutta kun asian varmaksi tiedät, niin hyvä niin.
"Se, kuinka paljon sähköä käytetään, on hyvin olennainen tekijä päästöjen suhteen. Polttokennoauto käyttää monta kertaa enemmän sähköä kuin aukkusähköauto."
Korjasit alkuperäistä väittämääsi oikeampaan suuntaan, vieläkö hyväksyisit sen tosiasian, että oletetaan käytettävän eli ennen tuotantoa tuleva kulutus arvioidaan.
Ei minulle ole mikään ongelma myöntää, enkä missään vaiheessa ole kieltänyt sitä tosiasiaa, että vedyn pilkkominen sähköllä syö sähköä.
Sinä NHB et taasen voi millään sulattaa, että sähköä ylituotetaan tai tuotetaan niin paljon että sähkonhinta ei ole kestävällä pohjalla, saati, että sillä ylituotetulla sähköllä tehtäisiin tulevaisuudessa kotimaassa jotakin (siis varastoitaisiin tavalla tai toisella).
Sinä olet siis sopinut, että ylituotettu sähkö myydään nyt ja tulevaisuudessa järkevään markkinahintaan Ruotsiin ja Norjaan, kiitos siitä.
Tämä keskustelu ei tästä enää kummemmaksi muutu, joten kiitos siitäkin.
Höpö höpö vetysäiliöt on keveitä.
Sinä vähättelet kannanottoani sähköverkkoon, kuinka meinaat ratkaista suurkaupunkien miljoonien autojen latauksen, kun yhden auton lataus kestää tunteja ja ajomatka jää alle 200 km.
Vetyasema tarvitsee sähköä, niin tarvitsee nykyinenkin huoltoaseman pumppu. Kuluttajaa kiinnosta vain niin kuin nykyäänkin tankillisen hinta ja kuinka pitkälle sillä pääsee.
Nykyisillä autonhinnoilla merkittäviä myyntilukuja takovien merkkien asiakkaat ei lähde maksamaan kaksinkertaista hintaa sähköautosta millä pääsee jos akun saa täyteen vajaa 200 km.
No vetyautosta puhumattakaan kuin pakon edessä jos ja kun uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään.Suomesta ne ei lopu sen jälkeenkään kymmeniin vuosiin, juuri oli uutinen käytettyjen dieselien tuonnin kasvusta.
Höpö höpö vetysäiliöt on keveitä.
Sinä vähättelet kannanottoani sähköverkkoon, kuinka meinaat ratkaista suurkaupunkien miljoonien autojen latauksen, kun yhden auton lataus kestää tunteja ja ajomatka jää alle 200 km.
Toyota Mirain vetysäiliöt painavat 87,5 kiloa. Noiden säiliöiden massa ei sinänsä ole olennainen tekijä, vaan ainoa järkevä tekijä on koko auton massa. Vetyautossa on on monia muitakin raskaita komponentteja kuten itse polttokenno, akku ja elektroniikka. Toyota ilmoittaa Mirain massaksi 1850 kiloa, joka tuntuvasti enemmän kuin mitä TM:n vertailun sähköautot painoivat. Sinulla on suuria vaikeuksia hyväksyä puhtaita faktoja.
Mikä siinä sähköautojen latauksen järjestämisessä on niin hankalaa? Vaikka homma on vasta alkutekijöissään, niin itse pystyn lataamaan autoani jo nyt kotona, työpaikalla ja julkisilla latausasemilla. Esimerkiksi työpaikalla on aikaa latailla vähintään 8 tuntia ja pelkästään tuo riittää paremmin kuin hyvin 10 yksivaiheampeerilla keskimääräiseen päivittäiseen ajomatkaan. Jo tämän päivän mallit menivät TM:n vertailussa 250-325 kilometriä yhdellä latuksella ja siinä vaiheessa kun jossakin kaupungissa on miljoonia sähköautoja, tuo matka on paljon pidempi.
Vetyasema tarvitsee sähköä, niin tarvitsee nykyinenkin huoltoaseman pumppu. Kuluttajaa kiinnosta vain niin kuin nykyäänkin tankillisen hinta ja kuinka pitkälle sillä pääsee.
Olennaista on määrä. Bensapumppu selviää hyvin vähällä sähköllä, mutta elektrolyysiasema tarvitsee monta kertaluokkaa enemmän sähköä. Jos vetyä aletaan tekemään hehkuttamallasi tavalla asemilla, niin sähköä siihen kuluu se 3-4 kertaa enemmän kuin mitä akkuauto tarvitsee ja tuo näkyy suoraan tankkausen/latauksen hinnassa.
”Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat.” Kuulostaa jonkun puolueen jäsenkirjan takakannesta kopioidulta.
Kuulostaa siltä, että yrittää tässä kiertää tosiasiat.
Korjasit alkuperäistä väittämääsi oikeampaan suuntaan, vieläkö hyväksyisit sen tosiasian, että oletetaan käytettävän eli ennen tuotantoa tuleva kulutus arvioidaan.
Nyt satuilet. Totta kai tässä on kaksi puolta. Tarpeen verran sähköä on tuotettava ja tarve pitää arvioida etukäteen. En ole missään vaiheessa tuota kieltänyt.
Jos kerran Ruotsi ja Norja ovat valmiina ostamaan kaiken Suomen ylituotannon järkevään hintaan, niin eihän tässä ole mitään hätää. Aika ohkaset piuhat sinne tosin menee ja vastaavalla tavalla siellä Ruotsin rannikollakin tuulee, kun täällä tuulee, mutta kun asian varmaksi tiedät, niin hyvä niin.
Hintavertailu polttokennoon ei ole kovin haastava, koska polttokennon häviöiden jälkeen ei ole mitään suuria tuottoja odotettavissa. Kallis laitteisto, joka hukkaa leijonan osan harakoille ei ole mikään raha-automaatti. Edelleen painota vesivoiman määrää länsinaapureissamme. Suomen ja Ruåtsin tuulivoimalat ovat vain pieni osa vesivoimaloiden määrästä. Jos piuhat käyvät ohkaisiksi, niin sitten pitää vetää paksummat piuhat. Jokainen älyverkkoratkaisu vaatii suuria investointeja.
Sinä NHB et taasen voi millään sulattaa, että sähköä ylituotetaan tai tuotetaan niin paljon että sähkonhinta ei ole kestävällä pohjalla, saati, että sillä ylituotetulla sähköllä tehtäisiin tulevaisuudessa kotimaassa jotakin (siis varastoitaisiin tavalla tai toisella).
Ja taas keksit omiasi. Onko argumentit vähissä kun joudut keksimään valheellisia väittämiä suuhuni?
Sinä olet siis sopinut, että ylituotettu sähkö myydään nyt ja tulevaisuudessa järkevään markkinahintaan Ruotsiin ja Norjaan, kiitos siitä. Tämä keskustelu ei tästä enää kummemmaksi muutu, joten kiitos siitäkin.
En ole sopinut tuota sen enempää tai vähempää kuin sinä olet sopinut polttokennolaitosten rakentamisesta. Kun alat ulostamaan tuollaisia nolla-argumentteja, niin varmasti on hyvä hetki vetää happea.
Eihän vetytankkaus halpaa ole kuluttaja maksaa muodostuu se hinta sitten vedyn valmistuksesta tai jakelusta. Sähkö on puhdasta (olkiluoto valmistuu)
Noissa koeajoissa on laskettu nykyhinnoilla 100 km maksavan suunnilleen nykyisten polttomoottorien verran.
Se vaan on tällä hetkellä laajamittaisessa käytösässä ladattavaa järkevämpi ja useimmiten ainoa vaihtoehto aikanaan.
"Kuulostaa siltä, että yrittää tässä kiertää tosiasiat."
Joka yhdistettynä aikaisempiin ajuri-lausuntoihisi kuulostaa siltä, että sinulla ei ole mitään asiaa.
"Ajureina kriittiset asiat" on juurikin tuollaista perushöttöä millä saadaan TV-toimittajat ja veronmaksajat hetkeksi hämilleen, mutta mikä ei todellisuudessa sisällä mitään konkreettista, pl. ehkä hulvaton julkisten varojen käyttö.
NHB: ”…vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.”
Kun sähköstä häviää harakoille suurin osa matkalla tuotantolaitoksesta käyttökohteeseen, niin tämä lisää tuotetun sähkön tarvetta ja siten lisää suoraan päästöjä. Ylenmääräisellä päästövapaalla sähköntuotannolla tuo ei niin haittaisi, mutta muussa tapauksessa päästöt nousevat. Tarve vähentää päästöjä siis kasvaa eli haasteet kasvavat suuremmiksi Mitä et tuosta allekirjoita tai millä toisella tavalla ymmärsit tuon lainaamasi lauseen?
"Ja taas keksit omiasi. Onko argumentit vähissä kun joudut keksimään valheellisia väittämiä suuhuni?"
”Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat?”
Kuten jo kerran vastasin:
Mitä enemmän kaikkeen toimintaan saadaan liitettyä välillisiä ja välittömiä tukia, sitä terveemmällä pohjalla toiminta on. Sanoisin, että siinä vaiheessa kun joku sähköntuottaja saa viivansa alle plussaa vaikka itse tuote on jo negatiivisen arvoista, ollaan jo aika hyvällä polulla.
”Ajureina kriittiset asiat” on juurikin tuollaista perushöttöä millä saadaan TV-toimittajat ja veronmaksajat hetkeksi hämilleen, mutta mikä ei todellisuudessa sisällä mitään konkreettista, pl. ehkä hulvaton julkisten varojen käyttö.
Varsin pientähän tuo on verrattuna sinun tarinoihin ituhippeineen ja kaiken kaaokseen ajavine harvinaisine ylitarjonnan hetkineen. Mutta sanailu sikseen, koska se ei johda mihinkään ja kortit pöytään. Ovatko ilmastonmuutos ja fossiilisista irtautuminen enemmän vai vähemmän kriittisiä tekijöitä kuin mahdollisuus joutua joskus kaivamaan kynttilät esiin? Oma vastaukseni lienee ilmeinen. Mitä mieltä sinä olet?
Jos teen sähkösopimuksen 100% aurinko- tai tuulienergiasta, niin onko niin, että sähköä on käytettävissäni vain kun aurinko paistaa tai tuulee?
Onko vaihtotaseen kannalta täysin merkityksetöntä, että käytetäänkö Suomessa koti- vai ulkomaista sähköenergiaa tai raaka-aineita sähköenergian tuottamiseksi?
Aiheuttaako energiariippuvuutemme muita lieveilmiötä kansantalouteemme ja jopa kenties valtaapitävien julkituomiin lausuntoihin ja päätöksiin eri tilanteissa?
Ihan selkeä CO2-ituhippien iskun paikka on tuo Woikosken tekemä sähkösopimus turpeella tuotetusta sähköstä, jos sellainen sähkösopimus on ylipäätään olemassa.
Muutenhan kotimaisesta raaka-aineesta kotimaassa tuotettu sähkö ja sen jalostaminen on pelkästään hyvä asia. En usko, että kukaan tosiasiassa 100% aurinko- tai tuulienergiasopimusta tehdessään kuvittelee saavansa 100% aurinko- tai tuulienergiaa joka käänteessä.
Samainen kaaos on jo käynnissä ennen sitä. Niitä tuotantomuotoja, jotka toimivat kellon tai vuodenajasta riippumatta on elätettävä aurinko- ja tuulienergian rinnalla kaikenlaisilla tukipoliitikoilla. Mitä enemmän saamme aikaiseksi kaikenlaisia tukia, niitä käsitteleviä työntekijöitä, virastoja yms., sitä terveemmällä pohjalla taloutemme on ja sitä kilpailukykyisempi taloutemme on verrattuina muihin maihin.
"Ovatko ilmastonmuutos ja fossiilisista irtautuminen enemmän vai vähemmän kriittisiä tekijöitä kuin mahdollisuus joutua joskus kaivamaan kynttilät esiin?"
Täytynee kysyä joltain saksalaiselta, he onnistuivat hetkellisesti taikinoimaan aurinko- ja tuulienergioillaan osan omasta sähköverkostaan kyykkyyn.
No toisaalta Saksalla on varaa, päästöoikeus-kikkailuneen vielä enemmänkin jatkaa tuota hiilen polttamista aurinko- ja tuulienergian tuotannon rinnalla.
"Oma vastaukseni lienee ilmeinen. Mitä mieltä sinä olet?"
Vastaukseni lisääntyvään aurinko- ja tuulienergian tuotantoon on suurin piirtein sama kuin viimeksikin. Pienen lisäyksen teen, ettei seuraavaksi tarvitse kiistellä,että miksi olemassaoleva infra ei kelpaa.
Ituhippi: ”Haluaisin rakentaa tuulivoimapuiston.”
Viranomainen: ”Ilman muuta, minkäslaiselle backup-järjestelmälle ajattelit myöskin anoa rakennusluvan vai ostatko jonkin valmiin ratkaisun markkinoilta?”
Tyhjän päiväinen ja muille kallis muiden rahoilla eläminen vähenee, kun yksi ja sama sijoittaja vastaa molemmista tuotantolaitoksista.
"NHB: ”…vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.”
"Kun sähköstä häviää harakoille suurin osa matkalla tuotantolaitoksesta käyttökohteeseen, niin tämä lisää tuotetun sähkön tarvetta ja siten lisää suoraan päästöjä. Ylenmääräisellä päästövapaalla sähköntuotannolla tuo ei niin haittaisi, mutta muussa tapauksessa päästöt nousevat. Tarve vähentää päästöjä siis kasvaa eli haasteet kasvavat suuremmiksi Mitä et tuosta allekirjoita tai millä toisella tavalla ymmärsit tuon lainaamasi lauseen?"
Johan jo kertaalleen oikaisin tuon kirjoittamasi ja lainaamani lauseen vastaamaan totuutta.
Suomesta ei sähkö lopu, suuria sähkönkuluttajia kuten paperiteollisuus hiipuu olemattomiin.
Asiantuntijoiden lausunnoissa on oltu kuitenkin huolissaan jos sähköautot lisääntyisi merkittävästi niiden samanaikaisesti tapahtuva latauksien piikki sähköverkossa juuri samaan aikaan vuorokaudessa kun kulutus on muutenkin suurimmillaan.
Siis Suomessa missä autojen kokonaismäärä on hyttysen p verrattuna Euroopan maihin.
Tuo päästöistä jankuttaminen kahden samaa sähköverkkoa käyttävien autojenvälillä on huvittava.
Samainen kaaos on jo käynnissä ennen sitä. Niitä tuotantomuotoja, jotka toimivat kellon tai vuodenajasta riippumatta on elätettävä aurinko- ja tuulienergian rinnalla kaikenlaisilla tukipoliitikoilla. Mitä enemmän saamme aikaiseksi kaikenlaisia tukia, niitä käsitteleviä työntekijöitä, virastoja yms., sitä terveemmällä pohjalla taloutemme on ja sitä kilpailukykyisempi taloutemme on verrattuina muihin maihin.
Jälleen törmäämme siihen, että kaikkien tarinoiden jälkeen sinulta ei löydy omaa mielipidettä tai et sitä uskalla kertoa, vaan tyydyt vain sepittelemään tarinoita milloin mistäkin. Tämä on valitettavan tuttua. En edes viitsi toistaa kysymyksiä, koska tiedän kuinka hankalaa vastaaminen sinulle on.
Saksalaisilta voisit kuitenkin kysyä sitä, millaiseen kadotukseen uusiutuvat ovat vieneet maan talouden. Tuo talouselämän uutinen on taattua iltapäivälehden tasoa. Eihän Saksan ja Ruotsin päämäärissä ole mitään merkittävää eroa. Molemmat maat pyrkivät hiilivapaaseen uusiutuvien energia käyttöön. Lähtöpisteissä toki on eroa, jonka vuoksi reitti poikkeaa, mutta määränpää on yhteinen.
Eihän vetytankkaus halpaa ole kuluttaja maksaa muodostuu se hinta sitten vedyn valmistuksesta tai jakelusta. Sähkö on puhdasta (olkiluoto valmistuu)
Noissa koeajoissa on laskettu nykyhinnoilla 100 km maksavan suunnilleen nykyisten polttomoottorien verran.
Uudessa Auto Bildissä sattumalta löytyy vertailu erilaisten polttoaineiden kesken. Vety lskettii rajulla erolla kalleimmaksi. Sen hinta olki melkein tuplat verrattuna seuraavaksi kalleimpiin.
Tuo päästöistä jankuttaminen kahden samaa sähköverkkoa käyttävien autojenvälillä on huvittava.
Mikä siinä on huvittavaa? Nykyisenkaltaisella sähkötuotannolla suurempien polttokennoauton CO2-päästövaikutus on valtavasti suurempi kuin akkusähköautolla. Pelkkä sähkön kulutus on jo 3-4 kertainen ja sen kun kertoo rajapäästöllä, niin puhutaan jo kertaluokkaa olevasta erosta ja se on paljon se.
Autonhaku Tanskasta
Reilun sadan kilometrin jälkeen alkaa näyttää vahvasti siltä, että vety riittää perille asti. Kulutus asettuu lukemaan 0,8 kg/100 km, eli nätisti ajaen Mirailla on siis mahdollista saavuttaa noin 600 kilometrin toimintamatka. Jotta sähköautolla päästään vastaavaan lukemaan, akkujen on kehityttävä melkoisesti.
Vedyn hinta Suomessa on nyt n. 10euroa kg vetyautolla ajo vaatii varallisuutta jo hintasakinpuolesta vielä toistaiseksi.
Ota huomioon että Suomessa otetaan talteen teollisuudesta tuleva vety.
Tuo sieltä Bildistä vertailukuja sähkönkulutuksesta sähkö/vety 100 km
Tästä se kuitenkin lähtee kasvuun:
Sen sijaan Tanskassa on peräti yhdeksän tankkauspistettä, vaikka paljon suuremmassa Saksassa on vain 16 tankkauspistettä. Kummassakin maassa asemaverkosto kasvaa nopeasti. Vuoteen 2023 mennessä Saksassa toimii 400 vetyasemaa.
Schaal ei joutunut ajamaan huoltoasemien välejä aivan äärirajoille asti, sillä Saksassa pisin välimatka on 400 kilometriä.
Ylemmän lämpöarvon mukaan vedyn energiasisältö on 39,41 kWh/kg. PEM elektrolyyserillä voidaan saavuttaa noin 80% hyötysuhde, joten tuotettaessa kilo vetyä kuluu suunnilleen 50 kWh sähköä.
Eiköhän liene selvää, että akku tarjoaa (kondensaattoreiden ohella) parhaan hyötysuhteen sähkön varastointiin, minkä takia akkuja kaavaillaan myös sähköverkon säätöreserveiksi. Toisaalta hyväksymällä huonompi hyötysuhde, energia voidaan muuntaa helpommin varastoitavaan ja kuljetettavaan muotoon esimerkiksi vetynä tai synteettisenä maakaasuna.
Jos uusiutuvaa energiaa on riittävästi saatavilla, voidaan sähköstä tuottaa synteesillä polttoainetta myös nykyiseen ajoneuvokalustoon (mukaan lukien laiva- ja lentoliikenne) tahi kausivarastointiin, kuten Soletair-projektissa demonstroitiin.
Kuten sanottu minä en vetyä valmista ja Woikoski ilmoittaa käyttävänsä TISLATTUA VETTÄ.
Vetyasema voidaan perustaa tarvittaessa jakelupisteeseen ja siitä tankataan kymmenikä autoja tunnissa.
Sähköautot pitää ladata minimi 30 minuuttia max. 200 km välein.
"Vetyä saadaan kolmesta pääasiallisesta lähteestä: höyryreformoimalla maa- tai biokaasusta, elektrolyysillä tai hyödyntämällä kemianteollisuuden sivutuotevetyä. Tunnetumpi ja vanhempi vedyn teollinen tuotantomenetelmä on elektrolyysi, jossa vesimolekyylien happi ja vety erotetaan sähköllä toisistaan. Reformoinnissa puolestaan vetypitoisen maakaasun hiiliketjut eli vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan. Hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, jolloin reaktion lopputuotteina saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Woikoski kerää talteen eri kemianteollisuuden prosesseista syntyvää sivutuotevetyä, joka muuten joutuisi päästönä ilmaan sekä tuottaa elektolyysimenenelmällä vetyä."
"Vetyä on maapallolla eniten nimenomaan vesimolekyyleissä, ja sitä on maapallon maankuoren kokonaismassasta 0,14 %.[2] Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ja se toimii tähtien polttoaineena niissä tapahtuvissa fuusioreaktioissa."
Kuten olen sanonut, käytetään vedynvalmistukseen vaikka päreitä niin se lyö akkuteollisuuden ja latausverkon rakentamisen myös egolookisesti.
Kerrotko ihan omin sanoin sen, että mitä yrität viestittää toistelemalla sitä, että Woikoski tekee vetyä tislatusta vedestä?
Woikoski tekee vetyä hiilivoimalla ja näin tuotettu vety on kaikkein eniten CO2-päästöjä aiheuttava liikennepolttoaine Suomessa. Päreet olisivat hiilineutraali vaihtoehto energiaksi, mutta Woikoski ei niitä käytä.
Onko sun mielestäsi väite nykyisin pääosin fossilisilla tuotetusta vedystä paskaa?
Vastaatko Quu tällä kertaa lyhemmin, joko "kyllä" tai "ei"
"kyllä"
Kumpi on egolookisempaa vedynvalmistus vaikka hiilivoimalansähköllä, vai hiilikaivoksen lisäksi akkuteollisuuden vaatimat kaivokset + niiden valmistusprosessi akkumuotoon ja akkukasan raahaaminen aina mukana + latausverkon rakentamin vaikkapa tässä tapauksessa harvaan asuttuun Suomeen.
Sähköä voidaan tuottaa vetyasemalle usealla menetelmällä. Miten on akkutallisuuden kanssa mihin sitä egolookista sähköä ladattaisiin.
Vetyyn tarvittavat luonnonvarat ei lopu, eiköhän sitä ole ollut viime aikoina liikaakin.
Eli mielestäsi hiilivoimalla tuotettu vety ei ole tuotettu fossiilisilla, koska akku.
Kiitos avusta. Tätä en olisi osannut itse päätellä.
Epäilinkin, ettet löydä mitään perustetta tuolle veden jankuttamiselle. Perusteenahan tuo vastaa hyvin Reetan hokemaa ituhipistä ja sähkön tuottamisessa pistorasiassa.
Kumpi on egolookisempaa vedynvalmistus vaikka hiilivoimalansähköllä, vai hiilikaivoksen lisäksi akkuteollisuuden vaatimat kaivokset + niiden valmistusprosessi akkumuotoon ja akkukasan raahaaminen aina mukana + latausverkon rakentamin vaikkapa tässä tapauksessa harvaan asuttuun Suomeen.
Osa pointeistasi on ihan asiallisia, mutta osassa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi tuo Mirai on 200-300 kiloa raskaampi kuin TM:n hijattaisen vertailun sähköautot. Jos olet huolissasi akkukasan raahaamisen vaikutuksista, niin sinun pitäisi olla paljon huolestuneempi polttokennoauton massasta, koska sähköautoon verrattuna kilo polttokennossa aiheuttaa paljon suuremmat päästöt kuin kilo aukkusähköautossa.
Puhut kuku ajan sähköatuojen latausverkon rakentamisesta. Mitä päästöjä näet tästä syntyvän? Suomessahan on jo kattava sähköverkko, johon on helppo liittää latausasemia. Jos olet huolissasi runkoverkon riittävyydestä, niin sinun pitäisi olla silloin huolissasi elektrolyysillä vedyn tekemisestä, koska se siihen kuluu sähköä 3-4 kertaa enemmän kuin akkuauton sähköihin. Sinä kuitenkin vain hehkutat sitä, kuinka "vety syntyy vedestä".
Sitten ne pointit, joissa et ole ristiriidassa itsesi kanssa. Akkujen valmistus ja niiden raaka-aineet ovat valideja puheenaiheita. Pahoin vain pelkään, että sinä et viitsi tai pysty paneutumaan tähänkään yhtään, vaan taas haluat vain yrittää tukea näillä mielipidettäsi vailla mitään itsekritiikkiä tai logiikkaa. Siksi käsittelen nämä aika lyhyesti. Hiilisähköllä tuotetun vedyn päästöt ovat hyvin suuret. Ei tämä voi olla mikään tulevaisuuden tavoitetila. Teslan Gigafactory tähtää hiilineutraaliuteen. Suurin osa litiumin tuottamisesta tapahtuu pääosin suoralla päästöttömällä aurinkoenergialla.
Sähköä voidaan tuottaa vetyasemalle usealla menetelmällä. Miten on akkutallisuuden kanssa mihin sitä egolookista sähköä ladattaisiin.
Vetyyn tarvittavat luonnonvarat ei lopu, eiköhän sitä ole ollut viime aikoina liikaakin.
Eipä taida akkuihinkaan tarvittavien luonnonvarojen loppuminen olevan näköpiirissä. Tuskinpa tämä nykyinen akkuteknologia edes kovin pitkään tulee olemaan käytössä. Kymmenen vuoden päästä voi helposti olla eri raaka-aineet käytössä.
NHB:
"Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat?"
Mitä enemmän kaikkeen toimintaan saadaan liitettyä välillisiä ja välittömiä tukia, sitä terveemmällä pohjalla toiminta on. Sanoisin, että siinä vaiheessa kun joku sähköntuottaja saa viivansa alle plussaa vaikka itse tuote on jo negatiivisen arvoista, ollaan jo aika hyvällä polulla.
"Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat."
Kuulostaa jonkun puolueen jäsenkirjan takakannesta kopioidulta.
"Hajauttaminen kyllä tasoittaa vaihteluita aivan varmasti Pohjoismaidenkin tasolla. Et kai nyt tosissasi väitä, että Ruotsin ja varsinkin Norjan vesi-/aurinkovoima –suhteella olisi mahdoton säätää tuotantoa aurinkosähkön tuotantovaihteluiden mukaan?"
Jos kerran Ruotsi ja Norja ovat valmiina ostamaan kaiken Suomen ylituotannon järkevään hintaan, niin eihän tässä ole mitään hätää. Aika ohkaset piuhat sinne tosin menee ja vastaavalla tavalla siellä Ruotsin rannikollakin tuulee, kun täällä tuulee, mutta kun asian varmaksi tiedät, niin hyvä niin.
"Se, kuinka paljon sähköä käytetään, on hyvin olennainen tekijä päästöjen suhteen. Polttokennoauto käyttää monta kertaa enemmän sähköä kuin aukkusähköauto."
Korjasit alkuperäistä väittämääsi oikeampaan suuntaan, vieläkö hyväksyisit sen tosiasian, että oletetaan käytettävän eli ennen tuotantoa tuleva kulutus arvioidaan.
Ei minulle ole mikään ongelma myöntää, enkä missään vaiheessa ole kieltänyt sitä tosiasiaa, että vedyn pilkkominen sähköllä syö sähköä.
Sinä NHB et taasen voi millään sulattaa, että sähköä ylituotetaan tai tuotetaan niin paljon että sähkonhinta ei ole kestävällä pohjalla, saati, että sillä ylituotetulla sähköllä tehtäisiin tulevaisuudessa kotimaassa jotakin (siis varastoitaisiin tavalla tai toisella).
Sinä olet siis sopinut, että ylituotettu sähkö myydään nyt ja tulevaisuudessa järkevään markkinahintaan Ruotsiin ja Norjaan, kiitos siitä.
Tämä keskustelu ei tästä enää kummemmaksi muutu, joten kiitos siitäkin.
Höpö höpö vetysäiliöt on keveitä.
Sinä vähättelet kannanottoani sähköverkkoon, kuinka meinaat ratkaista suurkaupunkien miljoonien autojen latauksen, kun yhden auton lataus kestää tunteja ja ajomatka jää alle 200 km.
Vetyasema tarvitsee sähköä, niin tarvitsee nykyinenkin huoltoaseman pumppu. Kuluttajaa kiinnosta vain niin kuin nykyäänkin tankillisen hinta ja kuinka pitkälle sillä pääsee.
Nykyisillä autonhinnoilla merkittäviä myyntilukuja takovien merkkien asiakkaat ei lähde maksamaan kaksinkertaista hintaa sähköautosta millä pääsee jos akun saa täyteen vajaa 200 km.
No vetyautosta puhumattakaan kuin pakon edessä jos ja kun uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään.Suomesta ne ei lopu sen jälkeenkään kymmeniin vuosiin, juuri oli uutinen käytettyjen dieselien tuonnin kasvusta.
Höpö höpö vetysäiliöt on keveitä.
Sinä vähättelet kannanottoani sähköverkkoon, kuinka meinaat ratkaista suurkaupunkien miljoonien autojen latauksen, kun yhden auton lataus kestää tunteja ja ajomatka jää alle 200 km.
Toyota Mirain vetysäiliöt painavat 87,5 kiloa. Noiden säiliöiden massa ei sinänsä ole olennainen tekijä, vaan ainoa järkevä tekijä on koko auton massa. Vetyautossa on on monia muitakin raskaita komponentteja kuten itse polttokenno, akku ja elektroniikka. Toyota ilmoittaa Mirain massaksi 1850 kiloa, joka tuntuvasti enemmän kuin mitä TM:n vertailun sähköautot painoivat. Sinulla on suuria vaikeuksia hyväksyä puhtaita faktoja.
Mikä siinä sähköautojen latauksen järjestämisessä on niin hankalaa? Vaikka homma on vasta alkutekijöissään, niin itse pystyn lataamaan autoani jo nyt kotona, työpaikalla ja julkisilla latausasemilla. Esimerkiksi työpaikalla on aikaa latailla vähintään 8 tuntia ja pelkästään tuo riittää paremmin kuin hyvin 10 yksivaiheampeerilla keskimääräiseen päivittäiseen ajomatkaan. Jo tämän päivän mallit menivät TM:n vertailussa 250-325 kilometriä yhdellä latuksella ja siinä vaiheessa kun jossakin kaupungissa on miljoonia sähköautoja, tuo matka on paljon pidempi.
Vetyasema tarvitsee sähköä, niin tarvitsee nykyinenkin huoltoaseman pumppu. Kuluttajaa kiinnosta vain niin kuin nykyäänkin tankillisen hinta ja kuinka pitkälle sillä pääsee.
Olennaista on määrä. Bensapumppu selviää hyvin vähällä sähköllä, mutta elektrolyysiasema tarvitsee monta kertaluokkaa enemmän sähköä. Jos vetyä aletaan tekemään hehkuttamallasi tavalla asemilla, niin sähköä siihen kuluu se 3-4 kertaa enemmän kuin mitä akkuauto tarvitsee ja tuo näkyy suoraan tankkausen/latauksen hinnassa.
”Ajureina tässä kehityksessä ovat kynttilöiden esiin kaivamista kriittisemmät asiat.” Kuulostaa jonkun puolueen jäsenkirjan takakannesta kopioidulta.
Kuulostaa siltä, että yrittää tässä kiertää tosiasiat.
Korjasit alkuperäistä väittämääsi oikeampaan suuntaan, vieläkö hyväksyisit sen tosiasian, että oletetaan käytettävän eli ennen tuotantoa tuleva kulutus arvioidaan.
Nyt satuilet. Totta kai tässä on kaksi puolta. Tarpeen verran sähköä on tuotettava ja tarve pitää arvioida etukäteen. En ole missään vaiheessa tuota kieltänyt.
Jos kerran Ruotsi ja Norja ovat valmiina ostamaan kaiken Suomen ylituotannon järkevään hintaan, niin eihän tässä ole mitään hätää. Aika ohkaset piuhat sinne tosin menee ja vastaavalla tavalla siellä Ruotsin rannikollakin tuulee, kun täällä tuulee, mutta kun asian varmaksi tiedät, niin hyvä niin.
Hintavertailu polttokennoon ei ole kovin haastava, koska polttokennon häviöiden jälkeen ei ole mitään suuria tuottoja odotettavissa. Kallis laitteisto, joka hukkaa leijonan osan harakoille ei ole mikään raha-automaatti. Edelleen painota vesivoiman määrää länsinaapureissamme. Suomen ja Ruåtsin tuulivoimalat ovat vain pieni osa vesivoimaloiden määrästä. Jos piuhat käyvät ohkaisiksi, niin sitten pitää vetää paksummat piuhat. Jokainen älyverkkoratkaisu vaatii suuria investointeja.
Sinä NHB et taasen voi millään sulattaa, että sähköä ylituotetaan tai tuotetaan niin paljon että sähkonhinta ei ole kestävällä pohjalla, saati, että sillä ylituotetulla sähköllä tehtäisiin tulevaisuudessa kotimaassa jotakin (siis varastoitaisiin tavalla tai toisella).
Ja taas keksit omiasi. Onko argumentit vähissä kun joudut keksimään valheellisia väittämiä suuhuni?
Sinä olet siis sopinut, että ylituotettu sähkö myydään nyt ja tulevaisuudessa järkevään markkinahintaan Ruotsiin ja Norjaan, kiitos siitä. Tämä keskustelu ei tästä enää kummemmaksi muutu, joten kiitos siitäkin.
En ole sopinut tuota sen enempää tai vähempää kuin sinä olet sopinut polttokennolaitosten rakentamisesta. Kun alat ulostamaan tuollaisia nolla-argumentteja, niin varmasti on hyvä hetki vetää happea.
NHB:
"...vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille."
Eihän vetytankkaus halpaa ole kuluttaja maksaa muodostuu se hinta sitten vedyn valmistuksesta tai jakelusta. Sähkö on puhdasta (olkiluoto valmistuu)
Noissa koeajoissa on laskettu nykyhinnoilla 100 km maksavan suunnilleen nykyisten polttomoottorien verran.
Se vaan on tällä hetkellä laajamittaisessa käytösässä ladattavaa järkevämpi ja useimmiten ainoa vaihtoehto aikanaan.
NHB:
"Kuulostaa siltä, että yrittää tässä kiertää tosiasiat."
Joka yhdistettynä aikaisempiin ajuri-lausuntoihisi kuulostaa siltä, että sinulla ei ole mitään asiaa.
"Ajureina kriittiset asiat" on juurikin tuollaista perushöttöä millä saadaan TV-toimittajat ja veronmaksajat hetkeksi hämilleen, mutta mikä ei todellisuudessa sisällä mitään konkreettista, pl. ehkä hulvaton julkisten varojen käyttö.
NHB: ”…vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.”
Kun sähköstä häviää harakoille suurin osa matkalla tuotantolaitoksesta käyttökohteeseen, niin tämä lisää tuotetun sähkön tarvetta ja siten lisää suoraan päästöjä. Ylenmääräisellä päästövapaalla sähköntuotannolla tuo ei niin haittaisi, mutta muussa tapauksessa päästöt nousevat. Tarve vähentää päästöjä siis kasvaa eli haasteet kasvavat suuremmiksi Mitä et tuosta allekirjoita tai millä toisella tavalla ymmärsit tuon lainaamasi lauseen?
NHB:
"Ja taas keksit omiasi. Onko argumentit vähissä kun joudut keksimään valheellisia väittämiä suuhuni?"
”Pitäisikö energiastrategia rakentaa noiden sijoittajien tuotot maksimoiden vai mitä tarkoitat?”
Kuten jo kerran vastasin:
Mitä enemmän kaikkeen toimintaan saadaan liitettyä välillisiä ja välittömiä tukia, sitä terveemmällä pohjalla toiminta on. Sanoisin, että siinä vaiheessa kun joku sähköntuottaja saa viivansa alle plussaa vaikka itse tuote on jo negatiivisen arvoista, ollaan jo aika hyvällä polulla.
”Ajureina kriittiset asiat” on juurikin tuollaista perushöttöä millä saadaan TV-toimittajat ja veronmaksajat hetkeksi hämilleen, mutta mikä ei todellisuudessa sisällä mitään konkreettista, pl. ehkä hulvaton julkisten varojen käyttö.
Varsin pientähän tuo on verrattuna sinun tarinoihin ituhippeineen ja kaiken kaaokseen ajavine harvinaisine ylitarjonnan hetkineen. Mutta sanailu sikseen, koska se ei johda mihinkään ja kortit pöytään. Ovatko ilmastonmuutos ja fossiilisista irtautuminen enemmän vai vähemmän kriittisiä tekijöitä kuin mahdollisuus joutua joskus kaivamaan kynttilät esiin? Oma vastaukseni lienee ilmeinen. Mitä mieltä sinä olet?
Jos teen sähkösopimuksen 100% aurinko- tai tuulienergiasta, niin onko niin, että sähköä on käytettävissäni vain kun aurinko paistaa tai tuulee?
Onko vaihtotaseen kannalta täysin merkityksetöntä, että käytetäänkö Suomessa koti- vai ulkomaista sähköenergiaa tai raaka-aineita sähköenergian tuottamiseksi?
Aiheuttaako energiariippuvuutemme muita lieveilmiötä kansantalouteemme ja jopa kenties valtaapitävien julkituomiin lausuntoihin ja päätöksiin eri tilanteissa?
Ihan selkeä CO2-ituhippien iskun paikka on tuo Woikosken tekemä sähkösopimus turpeella tuotetusta sähköstä, jos sellainen sähkösopimus on ylipäätään olemassa.
Muutenhan kotimaisesta raaka-aineesta kotimaassa tuotettu sähkö ja sen jalostaminen on pelkästään hyvä asia. En usko, että kukaan tosiasiassa 100% aurinko- tai tuulienergiasopimusta tehdessään kuvittelee saavansa 100% aurinko- tai tuulienergiaa joka käänteessä.
NHB:
"kaiken kaaokseen ajavine harvinaisine ylitarjonnan hetkineen."
Samainen kaaos on jo käynnissä ennen sitä. Niitä tuotantomuotoja, jotka toimivat kellon tai vuodenajasta riippumatta on elätettävä aurinko- ja tuulienergian rinnalla kaikenlaisilla tukipoliitikoilla. Mitä enemmän saamme aikaiseksi kaikenlaisia tukia, niitä käsitteleviä työntekijöitä, virastoja yms., sitä terveemmällä pohjalla taloutemme on ja sitä kilpailukykyisempi taloutemme on verrattuina muihin maihin.
NHB:
"Ovatko ilmastonmuutos ja fossiilisista irtautuminen enemmän vai vähemmän kriittisiä tekijöitä kuin mahdollisuus joutua joskus kaivamaan kynttilät esiin?"
Täytynee kysyä joltain saksalaiselta, he onnistuivat hetkellisesti taikinoimaan aurinko- ja tuulienergioillaan osan omasta sähköverkostaan kyykkyyn.
Muutenkin heidän touhu yskii pahemman kerran:
https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-taas-todistettu-saksan-malli-kohti-paastotonta-yhteiskuntaa-on-susi/3f4c6127-ca0b-3fe9-8487-34f4ab204396
No toisaalta Saksalla on varaa, päästöoikeus-kikkailuneen vielä enemmänkin jatkaa tuota hiilen polttamista aurinko- ja tuulienergian tuotannon rinnalla.
NHB:
"Oma vastaukseni lienee ilmeinen. Mitä mieltä sinä olet?"
Vastaukseni lisääntyvään aurinko- ja tuulienergian tuotantoon on suurin piirtein sama kuin viimeksikin. Pienen lisäyksen teen, ettei seuraavaksi tarvitse kiistellä,että miksi olemassaoleva infra ei kelpaa.
Ituhippi: ”Haluaisin rakentaa tuulivoimapuiston.”
Viranomainen: ”Ilman muuta, minkäslaiselle backup-järjestelmälle ajattelit myöskin anoa rakennusluvan vai ostatko jonkin valmiin ratkaisun markkinoilta?”
Tyhjän päiväinen ja muille kallis muiden rahoilla eläminen vähenee, kun yksi ja sama sijoittaja vastaa molemmista tuotantolaitoksista.
NHB:
"NHB: ”…vetymuunnos asettaa haasteita sähköntuotannon päästöille.”
"Kun sähköstä häviää harakoille suurin osa matkalla tuotantolaitoksesta käyttökohteeseen, niin tämä lisää tuotetun sähkön tarvetta ja siten lisää suoraan päästöjä. Ylenmääräisellä päästövapaalla sähköntuotannolla tuo ei niin haittaisi, mutta muussa tapauksessa päästöt nousevat. Tarve vähentää päästöjä siis kasvaa eli haasteet kasvavat suuremmiksi Mitä et tuosta allekirjoita tai millä toisella tavalla ymmärsit tuon lainaamasi lauseen?"
Johan jo kertaalleen oikaisin tuon kirjoittamasi ja lainaamani lauseen vastaamaan totuutta.
Suomesta ei sähkö lopu, suuria sähkönkuluttajia kuten paperiteollisuus hiipuu olemattomiin.
Asiantuntijoiden lausunnoissa on oltu kuitenkin huolissaan jos sähköautot lisääntyisi merkittävästi niiden samanaikaisesti tapahtuva latauksien piikki sähköverkossa juuri samaan aikaan vuorokaudessa kun kulutus on muutenkin suurimmillaan.
Siis Suomessa missä autojen kokonaismäärä on hyttysen p verrattuna Euroopan maihin.
Tuo päästöistä jankuttaminen kahden samaa sähköverkkoa käyttävien autojenvälillä on huvittava.
Sokea-Reetta:"Ituhippi: ”Haluaisin rakentaa tuulivoimapuiston.”
Viranomainen: ”Ilman muuta, minkäslaiselle backup-järjestelmälle..."
Reetta eduskuntaan!
Samainen kaaos on jo käynnissä ennen sitä. Niitä tuotantomuotoja, jotka toimivat kellon tai vuodenajasta riippumatta on elätettävä aurinko- ja tuulienergian rinnalla kaikenlaisilla tukipoliitikoilla. Mitä enemmän saamme aikaiseksi kaikenlaisia tukia, niitä käsitteleviä työntekijöitä, virastoja yms., sitä terveemmällä pohjalla taloutemme on ja sitä kilpailukykyisempi taloutemme on verrattuina muihin maihin.
Täytynee kysyä joltain saksalaiselta, he onnistuivat hetkellisesti taikinoimaan aurinko- ja tuulienergioillaan osan omasta sähköverkostaan kyykkyyn.
Muutenkin heidän touhu yskii pahemman kerran:
https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-taas-todistettu-saksan-malli-kohti-paastotonta-yhteiskuntaa-on-susi/3f4c6127-ca0b-3fe9-8487-34f4ab204396
Jälleen törmäämme siihen, että kaikkien tarinoiden jälkeen sinulta ei löydy omaa mielipidettä tai et sitä uskalla kertoa, vaan tyydyt vain sepittelemään tarinoita milloin mistäkin. Tämä on valitettavan tuttua. En edes viitsi toistaa kysymyksiä, koska tiedän kuinka hankalaa vastaaminen sinulle on.
Saksalaisilta voisit kuitenkin kysyä sitä, millaiseen kadotukseen uusiutuvat ovat vieneet maan talouden. Tuo talouselämän uutinen on taattua iltapäivälehden tasoa. Eihän Saksan ja Ruotsin päämäärissä ole mitään merkittävää eroa. Molemmat maat pyrkivät hiilivapaaseen uusiutuvien energia käyttöön. Lähtöpisteissä toki on eroa, jonka vuoksi reitti poikkeaa, mutta määränpää on yhteinen.
Eihän vetytankkaus halpaa ole kuluttaja maksaa muodostuu se hinta sitten vedyn valmistuksesta tai jakelusta. Sähkö on puhdasta (olkiluoto valmistuu)
Noissa koeajoissa on laskettu nykyhinnoilla 100 km maksavan suunnilleen nykyisten polttomoottorien verran.
Uudessa Auto Bildissä sattumalta löytyy vertailu erilaisten polttoaineiden kesken. Vety lskettii rajulla erolla kalleimmaksi. Sen hinta olki melkein tuplat verrattuna seuraavaksi kalleimpiin.
Tuo päästöistä jankuttaminen kahden samaa sähköverkkoa käyttävien autojenvälillä on huvittava.
Mikä siinä on huvittavaa? Nykyisenkaltaisella sähkötuotannolla suurempien polttokennoauton CO2-päästövaikutus on valtavasti suurempi kuin akkusähköautolla. Pelkkä sähkön kulutus on jo 3-4 kertainen ja sen kun kertoo rajapäästöllä, niin puhutaan jo kertaluokkaa olevasta erosta ja se on paljon se.
Autonhaku Tanskasta
Reilun sadan kilometrin jälkeen alkaa näyttää vahvasti siltä, että vety riittää perille asti. Kulutus asettuu lukemaan 0,8 kg/100 km, eli nätisti ajaen Mirailla on siis mahdollista saavuttaa noin 600 kilometrin toimintamatka. Jotta sähköautolla päästään vastaavaan lukemaan, akkujen on kehityttävä melkoisesti.
Vedyn hinta Suomessa on nyt n. 10euroa kg vetyautolla ajo vaatii varallisuutta jo hintasakinpuolesta vielä toistaiseksi.
Ota huomioon että Suomessa otetaan talteen teollisuudesta tuleva vety.
Tuo sieltä Bildistä vertailukuja sähkönkulutuksesta sähkö/vety 100 km
Tästä se kuitenkin lähtee kasvuun:
Sen sijaan Tanskassa on peräti yhdeksän tankkauspistettä, vaikka paljon suuremmassa Saksassa on vain 16 tankkauspistettä. Kummassakin maassa asemaverkosto kasvaa nopeasti. Vuoteen 2023 mennessä Saksassa toimii 400 vetyasemaa.
Schaal ei joutunut ajamaan huoltoasemien välejä aivan äärirajoille asti, sillä Saksassa pisin välimatka on 400 kilometriä.
Huyndai ix35 kulutti siis vetyä 1,4 kg H2/100km
Smart for4 El. Drive 13,5 kWh/100km
Huyndai ioniq Plug in 15,3 kWh/100km
En minä tuosta ymmärrä mikä on vetyauton sähkönkulutus / vetykilo?
Ylemmän lämpöarvon mukaan vedyn energiasisältö on 39,41 kWh/kg. PEM elektrolyyserillä voidaan saavuttaa noin 80% hyötysuhde, joten tuotettaessa kilo vetyä kuluu suunnilleen 50 kWh sähköä.
Eiköhän liene selvää, että akku tarjoaa (kondensaattoreiden ohella) parhaan hyötysuhteen sähkön varastointiin, minkä takia akkuja kaavaillaan myös sähköverkon säätöreserveiksi. Toisaalta hyväksymällä huonompi hyötysuhde, energia voidaan muuntaa helpommin varastoitavaan ja kuljetettavaan muotoon esimerkiksi vetynä tai synteettisenä maakaasuna.
Jos uusiutuvaa energiaa on riittävästi saatavilla, voidaan sähköstä tuottaa synteesillä polttoainetta myös nykyiseen ajoneuvokalustoon (mukaan lukien laiva- ja lentoliikenne) tahi kausivarastointiin, kuten Soletair-projektissa demonstroitiin.
Täydennetään vielä Auto Bildin energiakulut Saksassa
Huyndai ix35 Fuel Cell
13,3 €/100km
Smart for4 El. Drive
4,05 €/100km
Huyndai ioniq Plug in
8,02 tai 4,59 €/100km (bensa tai sähkö)
Dacia Logan MCV LPG
4,43 €/100km
Audi A5 g-tron
6,04 €/100km
BMW 520d ED Ed.
6,83 €/100km
Ford Fiesta 1.0 EcoBoost
7,84 €/100km