Vaikka en ole osallistunut viime aikoina aktiivisesti ikuisuuskeskusteluun ylinopeuksista ja liikennesäännöistä, ajatuksissani nämä asiat ovat usein olleet. Yleensä olen ajellut silloin autolla, jolloin on aikaa mietiskellä asioita. Ajaminen lisäksi liittyy aiheeseen ”ajaminen”, joten auton penkki on siinäkin mielessä otollinen paikka asioiden käsittelemiseksi. Tietokoneen ääressä istuessaan joutuu turvautumaan pelkästään muistikuviin ja mielikuviin. On myös mahdollista, että tietokonetodellisuudessa aika vääristyy, kun todellisessa elämässä muutaman sekunnin kestävää tapahtumaa käsitellään kuukausikaupalla ja väitellään siitä, mitä olisi pitänyt tehdä, ja mitä ei olisi pitänyt tehdä.
Jos jotakin yksittäisiä asioita pitää mainita, niin arvoisan nimimerkki TeeCeen kommentit ovat erityisesti olleet mielessäni. Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.
Todennäköisesti en löydä ”oleellista” vaikka kuinka asiaa kääntelisin. Mutta jos kuitenkin yritän, niin yksi perustavia tekijöitä on yleinen suhtautuminen liikenteeseen, liikennesääntöihin ja nopeusrajoituksiin.
Olen tietysti huono arvioimaan itseäni, mutta siitä huolimatta rohkenen sanoa, että oma suhtautumiseni liikkumiseen ja liikennesääntöihin on käytännönläheinen. Tarkoitukseni on siirtyä kävellen tai jollakin kulkuneuvolla paikasta toiseen. Ei sen kummempaa. En pidä siirtymistä itsessään suorituksena. Se on vain väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi.
Ellen kävele yksin umpimetsässä joudun siirtymisen yhteydessä osallistumaan sosiaalisen tapahtumakokonaisuuteen, josta käytetään nimeä liikenne. Tätä kokonaisuutta säätelevät monet lait ja asetukset ja määräykset. Suhtaudun liikenteen sääntöihin niin kuin muihinkin sääntöihin eli noudatan niitä tarpeen mukaan tai joskus tarpeettomastikin, jos rangaistuksen uhka on ilmeinen. Kuten muussakin elämässäni, pyrin toimimaan niin, ettei toiminnastani koidu merkittävää haittaa tai vahinkoa muille. Tähän mennessä olen kohtalaisen hyvin onnistunut, koska muistelen ainoastaan yhden ihmisen loukkaantuneen oman liikkumiseni takia.
En ole tainnut edellä mainittua tapausta kertoakaan, joten kerronpa sen nyt. Olin 18-vuotias ja kävin parhaillaan autokoulua. Aivan tuoreesta tapauksesta ei ole siis kyse.
Lainasin ”viritettyä” mopoani eräälle kaverilleni, joka lähti koeajolle sillä. Odotellessani hänen paluutaan lähdin puolestani koeajolle erään toisen kaverini mopolla. Mopossa oli ongelmia käsivaihteiston kanssa, joten keskityin vaihtamiseen lähdettyäni liikkeelle tien laidasta tarkoituksenani ylittää tie.
Vaihtaessani ykköseltä kakkoselle, kuului ja tuntui kauhea rysähdys ja isku. Lensin asfaltille, jossa samaan aikaan pyöri irrallinen mopon mäntä. Tilanne näytti vakavalta, ja ehdin jo luulla jääneeni kohtalokkaalla tavalla auton alle, kunnes todellisuus selvisi. Olin ajanut koeajolenkiltä palanneen kaverini eteen, ja hän oli törmännyt minuun. Hänen vauhtinsa oli ollut kova, koska paikalla oli alamäki, ja kaverini ajoi kaasu pohjassa. No, ei ”viritetty” moponi kuitenkaan määräänsä kovempaa kulkenut. Erillinen mopon mäntä oli pudonnut taskustani, joten eivät edes mopot olleet täysin kappeleiksi menneet. Korjattavaa niissä kuitenkin oli aika paljonkin. Kaverini joutui olemaan jonkin aikaa käsi lastassa koska häneltä oli katkennut solisluu. Itse en käynyt lääkärissä, vaikka toisen käteni sormien luut olivat saattaneet vaurioitua. Käsi oli kipeä pitkään, enkä voinut koukistaa kaikkia sormiani. Autonkoulun kuorma-autolla ajaminen oli hankalaa, ja yllättävät ratin heilahdukset maantien epätasaisuuksissa (vanhassa autossa ei ollut ohjaustehostinta) sattuivat.
Kyseisessä tapauksessa ei ollut kyse ylinopeudestani, koska olin vasta lähtenyt liikkeelle. Tapahtuma johtui keskittymisestä muuhun kuin liikenteen seuraamiseen. Tässä tapauksessa se muu oli mopon kytkinkahva ja ohjaustangossa sijainnut vaihteen valitsin (vanha ”Pappa-Tunturi”).
Edellä kuvaamani vanha tapahtuma ei ollut mielessäni, kun mietin kerran ajaessani, millainen onnettomuus mahdollisesti koituisi kohtalokseni, jos niin olisi käydäkseen. Olisiko se ylinopeus, jota pidetään liikenteen suurimpana syntinä. Ajattelin, että kenties suurin riski olisi se, että ajan risteyksessä auton alle, koska en huomaa sitä. Toisaalta muistin lukeneeni jostakin amerikkalaisesta tutkimuksesta, että suurin yksittäinen onnettomuuksiin johtava taustasyy on kuljettajan huomion keskittyminen johonkin muuhun kuin ajamiseen.
Tuon nimenomaisen matkan aikana tulin saaneeksi käytännön osviittaa asiasta. Menomatkalla ajelin ehkä hieman tavallista ”reippaampaa” vauhtia, kun hyvin pienestä liittymästä puskien keskeltä syöksyi eteeni pakettiauto. Se oli tullut jostakin hiekkakuopalta. Ehdin toki jarruttaa, joten akuuttia törmäysvaaraa ei syntynyt. Mumisin kuitenkin itsekseni, että ”hups, sehän tuli yllättäen” tai jotain tällaista. Vaikka varsinaista vaaratilannetta ei kehittynytkään, tapaus sai minut kuitenkin miettimään, että nopeutta voisi hieman enemmän hidastaa paikoissa, joissa on mutkia ja tien lähellä olevia puita ja pensaita, joiden kätköissä voi olla pieniä liittymiä. Paikalla oli kuuden kympin nopeusrajoitus. Mietin kuitenkin heti saman tien, että samanlaisia rajoituksia on monissa muissa paikoissa, joissa tie on suora, eikä sen varrella ole pensaita ja puita, ja näkymä on muutenkin hyvä joka suuntaan. Tällaisissa paikoissa on mahdottomuus, että jostakin tulisi tielle yhtäkkiä yllättäen auto. Lähestyvän auton näkee hyvissä ajoin.
Tulomatkalla ilmeni toisenlainen tilanne, ja tämän luokittelen - ikävä kyllä – jo ainakin potentiaaliseksi vaaratilanteeksi, vaikka mitään ei tapahtunutkaan. Ja tässä syynä oli hetkellinen keskittymiseni muuhun kuin ajamiseen. Nopeutta ei ollut ainakaan merkittävästi nopeusrajoituksessa määrättyä enempää. On vähän noloa myöntää, mikä oli syy, mutta koska olen ennenkin tehnyt tunnustuksia, joiden seurauksena minua on kieritelty foorumilla tervassa ja höyhenissä, niin menköön samaan piikkiin. Vilkaisin auton taustapeiliä käyttäen, miten pölyiseksi naamani oli tullut erästä hommaa tehdessäni, kun kätenikin olivat aivan likaiset (esitän tässä hieman muokattua totuutta). En usko, että olen ainoa ihminen maailmassa, joka on peilaillut itseään taustapeilistä. Eihän lyhyen vilkaisun pitäisi olla kovin vaarallinen, koska maantien näkee taustalla samaan aikaan joskaan ei aivan täydellisesti. Tässä tapauksessa ongelmana oli kuitenkin aurinkoläppä, jonka olin vetänyt alas, koska ajoin vasta-aurinkoon. Se peitti näkyvyyden tielle, kun korottauduin katsomaan peilistä. Ja tänä lyhyenä aikana vastaan ehti tulla auto, jota en ollut ehtinyt nähdä. Paikka maantiellä ei ollut paras mahdollinen tällaiseen ”black outiin”, jonka tulin järjestäneeksi. Itse asiassa vastaan tuli kaksi autoa peräkkäin.
Näin vastaan tulevan auton sivuikkunasta, kun se vilahti ohi. En ehtinyt nähdä sitä lainkaan tuulilasista. Ajoin omalla kaistallani, mutta autoni oli todennäköisesti keskemmälle tietä kuin missä yleensä ajan silloin, kun autoja tulee vastaan. Vastaan tuleva auto meni siis tavallista lähempää ohi, mistä syystä säikähdin tilannetta. En puolustele toimintaani. Virhe mikä virhe. Kerron tämän tarinan siksi, että se on osoitus siitä, miten nopeasti ja yllättäen ja ennakoimattomasta syystä vaaratilanne voi kehittyä. Kymmenen sekuntia aikaisemmin kuljettajalla ei ehkä ole aavistustakaan siitä, että hetken päästä hän tulee oman virheensä takia ajamaan kohtalokkaan kolarin. Syynä voi olla radion säätäminen, itsensä katsominen peilistä, maisemien katseleminen, kassin kaivaminen tai mikä tahansa yhtäkkiä päähän pälkähtävä ajatus tehdä jotain, mikä vie huomion auton ohjaamisesta.
Jos olisin kaahannut kyseisessä tilanteessa merkittävää ylinopeutta, olisin tuskin alkanut peilailla itseäni. Ajaminen olisi vaatinut enemmän huomiota. Tilanteet, joissa ”muihin asioihin” keskittyminen on johtanut vaaraan, ovat lähes aina tapahtuneet nopeusrajoituksen edellyttämissä vauhdeissa tai korkeintaan lievää ylinopeutta ajettaessa. Ylinopeus pitää ”skarppina” ja siihen liittyy tehokkaampaa liikenteen seuraamista ja suurempi valmius reagoida nopeasti. Tämä puoli ylinopeudessa mielestäni osittain kompensoi nopeuden lisääntymisestä itsestään aiheutuvaa vaaraa.
Varsinainen asia jäi taas kerran käsittelemättä, mutta se ei taida olla ensimmäinen kerta. Ehkä palaan siihen myöhemmin.
P.S. Muistui mieleeni, että olen kauan sitten ajanut sillan kaiteeseen itseäni peilistä katsoessani. Auto oli pari vuotta vanha Chevrolet Caprice. Ajelin yliopistolle kuumeessa ja angiinassa ja vilkaisin, miltä kurkku näyttää. Tällöin auto ajautui sivulle ja osui kaiteeseen. Onneksi pellit eivät pahemmin vääntyneet, mutta automaalari sai hommia.
SO2001: Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.... Varsinainen asia jäi taas kerran käsittelemättä, mutta se ei taida olla ensimmäinen kerta.
Tismalleen samaa mieltä!
Oletko sinä sitä mieltä, että "kehän kiertäminen" johtuisi Teeceestä, vai peräti ihan itsestäsi?
Quu: ”Tässä kun on kysymys nopeudesta, minä olen lukenut tutkimuksen, jossa tuloksena saatiin, nopeuden noustessa reaktiomatka ja jarrutusmatka pitenee.”
Tuota ei tarvitse edes tutkia, sen kertoo laskukonekin. Reaktiomatka kasvaa suorassa suhteessa nopeuden nousuun ja jarrutusmatka pitenee toisessa potenssissa. Tässä ketjussa on kysymys pienen lisänopeuden vaikutuksesta, joten reaktioajan kasvukin on pieni ja jarrutusmatkan lisäys on ”pieni” potenssiin kaksi. Pikkujuttuja, joista ei ole motivoimaan pienestä ylinopeudesta luopumiseen.
Jos laskuja varten oletetaan vaikka että pienellä lisänopeudella tarkoitetaan 4 km/h eroa, niin voidaan tehdä laskelmia, jotka tutkimustulokset tekevät meille mahdolliseksi. Jos liikennevirran keskinopeus muuttuu 80 => 84 km/h, niin vakavan loukkaantumisen todennäköisyys kasvaa 18,6 %, ja liikennekuoleman todennäköisyys kasvaa 25 %. Harva ymmärtää paljonko saavutettu 5 %:n aikasäästö maksaa.
Tuo oli laskettu Potenssimallin viimeisellä versiolla, joka huomioi vanhaa paremmin liikenneympäristön sekä autojen ja teiden parantuneen turvallisuuden. Liikennevirran sisäisten nopeudenmuutosten vaikutuksia ennustaa minun tietääkseni parhaiten ns. Eksponenttimalli. Kun syötän siihen arvot sen oletuksen mukaan, että puolet liikennevirrasta ajaa 80 km/h ja puolet 84 km/h, niin nämä 84 km/h ajavat nostavat koko liikennevirran liikennekuolemanriskin noususta 13,5 % ja vakavan loukkaantumisen 14,8 %.
Joten tämän ketjun otsikon väite, että pieni lisänopeus ei vaikuttaisi riskiin, on tämän hetkisen tieteellisen tiedon perusteella yksiselitteisesti väärä. Esimerkiksi tuon laskuissa käyttämäni pieni nopeusero tappaa joka vuosi ihmisiä, ja minun mielestäni vastuunsa tuntevan kuskin pitäisi ainakin itselleen tunnustaa olevansa tietoisesti mukana tässä tappotyössä.
Monen muun tahallisen laittoman riskin osalta tuo ruumiiden ja tekojen suhde ymmärretään, mutta omien nopeusvalintojen osalta puhutaan ”uhrittomasta rikoksesta” tai ”vain tilastollisesta riskistä”. Se, että ei itse näe ajotapansa uhreja, ei tarkoita ettei niitä olisi, ja KAIKKI liikennerikokset ovat vaarallisia vain tilastollisesti. Sekin on vain tilastollinen riski kun ajaa moottoritiellä vastaantulevien kaistalla, koska läheskään aina kukaan ei kuole.
SO2001: ” Tietokoneen ääressä istuessaan joutuu turvautumaan pelkästään muistikuviin ja mielikuviin.”
Jos puhuu vain tunteistaan ja mielikuvistaan, niin silloinhan nuokin riittävät. Mutta jos tietokone on yhteydessä verkkoon, voi käydä tarkistamassa miten muisti- ja mielikuvat vastaavat todellisuutta. Se tarjoaa tilaisuuden arvioida mitkä mielipiteet ovat oman mielikuvituksen, päähänpinttymien ja vajavaisten havaintojen tuottamia ja mitkä mielipiteet ovat sellaisia, joilla on ihan oikeita liittymäkohtia todelliseenkin maailmaan.
SO2001: ”Jos jotakin yksittäisiä asioita pitää mainita, niin arvoisan nimimerkki TeeCeen kommentit ovat erityisesti olleet mielessäni. Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.”
Jos et melkein vuosikymmenen aikana mielestäsi saanut selitettyä mistä pohjimmiltaan on kyse, niin ehkä kannattaisi yrittää uutta tapaa viestittää ajatuksistasi. Nyt sinä yrität saada viestiäsi läpi kertomalla samoja mielipiteitäsi yhä uudelleen, huomioimatta niistä aiemmilla kerroilla saamiasi palautteita. Keskustelujen kehässä pyörimistä ei myöskään vähennä se että et muuta mielipiteitäsi vaikka myönnät niille sille esittämäsi perustelut vääriksi.
SO2001: ” Olen tietysti huono arvioimaan itseäni, mutta siitä huolimatta rohkenen sanoa, että oma suhtautumiseni liikkumiseen ja liikennesääntöihin on käytännönläheinen. Tarkoitukseni on siirtyä kävellen tai jollakin kulkuneuvolla paikasta toiseen. Ei sen kummempaa. En pidä siirtymistä itsessään suorituksena. Se on vain väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi.”
Tämän tapaisia asioita tarkoitin tuolla edellisellä kommentillani. Tästäkin on jo puhuttu, ja sinulle on esitetty mielipide että pohdiskelusi liikenteestä menee pieleen jos suhtaudut yhteiskunnan liikenteeseen omista lähtökohdistasi. Et halunnut puhua asiaa silloin halki, ja niinpä se kummittelee taas palstalla. Suostutko nyt puhumaan? Mitä mieltä olet, kenen tämä liikenne on? Kun se on puhuttu halki, niin tiedämme että kenen tavoitteita sen pitäisi pyrkiä saavuttamaan ja miten nämä tavoitteet parhaiten toteutuvat.
Pelkään pahoin että et oikeasti ole halukas keskusteluun jossa et voi meuhkata traumojasi, joten kerron oman kantani jo nyt: liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä. Se on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista tai helpotusta nuoruuden traumoihin. Siitä liikenteessä pohjimmiltaan on kyse, ja sen mukaan sitä siksi pitäisi myös arvioida. Liikennesääntöjen ei kuulu tuntua kivalta, niiden kuuluu pienentää yhteiskunnan liikennekustannuksia. Tätä liikennekustannusten minimointia liikennesäännöillä olet sanonut pohjoiskorealaiseksi valaistumiseksi, minusta taas tuo on ainoa järkevä logiikka.
Oikeastaan meidän pitäisi olla tuosta samaa mieltä, koska sinun mielestäsi kaikkein tärkeintä on tavallisen kansalaisen turvallisuus, ja liikenteessä tavallisen kansalaisen turvallisuus on aika hyvässä mallissa kun liikenneonnettomuuksista kansantaloudelle koituvat kustannukset ovat alhaiset. Olet itsekin sanonut että liikennesääntöjen noudattaminen vähentää onnettomuuksia ja tekee niistä seurauksiltaan lievempiä. Olemme yksityiskohdista yksimielisiä, mutta pitäisi muovata mielipide joka vetää yhteen kaikki erikseen puhutut asiat, tuleekin vain DDR-vertauksia tai jänniä sattumuksia joltain autoretkeltä.
Saisitko muotoiltua edes yhden mielipiteen liikenteestä, joka olisi linjassa sekä myöntämiesi tosiasioiden että muiden mielipiteittesi kanssa? Ihan vaan malliksi siitä, että se on sinulle ylipäätään mahdollista? Minä nimittäin ihan vakavissani epäilen että se on sinulle mahdotonta. Lähtökohtasi tuntuu olevan että liikenne on temmellyskenttä poliisin pakkovallalle, jolla se muka suojelee ihmisiä kuvitelluilta vaaroilta. Aika vaikeaa uskoa että tuollaisista lähtökohdista saisi kasattua järkevää hypoteesia.
Nimimerkki TeeCeen ja allekirjoittaneen keskustelu on kuin kommunistin ja kapitalistin väittelyä taloudesta. Toiselle työn antaminen ja yksityinen yrittäminen on riistoa ja toiselle sen kieltäminen on sitä. Yhteisymmärrykseen päätyminen on mahdotonta.
TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla:
Totelkaa.
Kirjoituksissaan TeeCee esittää tilastoihin ja tieteeseen ja asiantuntijalausuntoihin nojautuvia perusteluja sille, miksi pitää totella. Mutta eihän sillä ole mitään väliä. Syyt sille, miksi pitää totella, ovat yhdentekeviä.
Kaikissa yhteiskunnissa kansalaisten pitää rangaistuksen uhalla totella. Tottelemisen vaatimus perustellaan yhteiskuntamuodosta riippumatta aina suunnilleen samalla tavalla, eli säännöt on laadittu kaikkien parhaaksi, ja ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen ja viimeisimpään tieteeseen ja kansan tahtoon ja niin edelleen. Edes Pohjois-Korean päättäjät eivät myönnä, että heidän maansa säännöt olisivat huonoja ja typeriä, eikä niitä siksi kannata noudattaa. Kaikkien maiden säännöt ovat olevinaan täydellisiä. Eivät ne tietenkään sitä todellisuudessa ole, mutta tällä ei ole merkitystä.
Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä. Eihän yksityisen ihmisen tarvitse valtion laatimia pakkoja perustella. Eikö riitä, että miljardien budjetilla toimiva valtio perustelee sääntönsä. Tavallisen kansalaisen osa on totella, tai seuraa rangaistus. Ei sen enempää eikä vähempää.
Voisi melkein ajatella, että sääntöjä ja niiden ehdotonta tottelemista perusteleva kirjoittaja pyrkii kirjoittelullaan johonkin muuhun kuin minkä vaikutelman tekstistä saa. Hän on kuin tuoliinsa sammaloitunut kapakkafilosofi, joka väittelee vuodesta toiseen pelkästä väittelyn ilosta. Taatakseen sen, että hän ei voi hävitä, hän on valinnut kannakseen valtion puolustamisen. Näin hän on jo lähtökohtaisesti aina oikeassa ja toista mieltä olevat väärässä. Ellei valtiota lakkauteta, kuten tapahtui DDR:lle. Sen erinomaisuutta puolustelevat näkökannat saattoivat tehota vielä 1980-luvulla, mutta nykyisin niille naureskeltaisiin. Suomen valtio ei ole hajoamassa, eikä nopeusrajoituksia olla lieventämässä, joten näihin asioihin tukeutuvan väittelijän tausta on turvattu.
Toinenkin skenaario on mahdollinen. Nimittäin, jos sääntöjen noudattaminen ärsyttää, niistä voi tehdä itselleen virtuaaliuskonnon, jolloin niiden noudattaminen onkin henkistä kilvoittelua ja onnistuminen on hyve. Ja tästä asetelmasta käsin voi käydä uskonsotaa kerettiläisiä ja uskonnon pilkkaajia vastaan. Saahan tästäkin hupinsa.
En pysty tietämään itse kunkin motiiveja. Ehkä ne ovat sekoitus monia asioita. Oma motiivini – koska ehkä sitäkin joku kysyy – on ajanviete. Kirjoituksia väsätessä joudun mietiskelemään asioita, ja joskus voi vahingossa syntyä jotain, jolle on myöhempää käyttöä. Jotkut ratkaisevat ristisanatehtäviä. Jotkut pelaavat sudokua. Jotkut kirjoittelevat foorumeille. Ei sen kummempaa. Ei tässä mitään maailmaa olla muuttamassa.
Jos vähän syvennyn arvoisan TeeCeen viimeisimpiin kirjoituksiin, niin hänen analyysinsä yhteiskunnasta ja liikenteestä on edustamani arvomaailman valossa suorastaan kylmäävää luettavaa.
”liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä.”
Mikä ihmeen valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä on se, kun lähden ajamaan veneellä mökilleni? Ajamiseni katsotaan osaksi ”vesiliikennettä”, eikä valtiolla ole siinä muuta roolia kuin ihmisten kiusaaminen sakottamalla ja pakottamalla ja verottamalla. Vesistöt ovat olleet olemassa jo ennen vuotta 1917, jolloin itsenäinen Suomen valtio syntyi. Ja ihmiset ovat liikkuneet kuka mitenkin. No, merimerkkejä ja karttoja valtio sentään ylläpitää, mutta mökkireitilläni niitäkään ei tarvittaisi.
”Se on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista”
Miten nopeuksien vuodesta toiseen jatkuva alentaminen voi palvella bisnestä. Alun perinhän moottoroitu liikenne kehitettiin siksi, että ihmiset ja tavarat liikkuisivat mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti paikasta toiseen. Nyt nopeuksia alennetaan ja alennetaan ja yhä vain alennetaan. Koko idea nopeammasta liikkumisesta alkaa vesittyä. Auton ratissa vietetty aika voitaisiin käyttää paremminkin, joten miksi tätä aikaa pitkitetään hankaloittamalla ja hidastamalla liikkumista. Pienikin keskinopeuden alentaminen merkitsee vuodessa tunteja tai jopa päiviä ylimääräistä ajoaikaa.
Ihmisten liikkuminen on osa elämää niin kuin muutkin osat. Auton ratissa voidaan viettää huomattava aika elämästä. Miksi liikenteen pitäisi olla poikkeusaluetta, jossa oikeudenmukaisuus ei toteutuisi eivätkä säännöt tuntuisi kivoilta. Jos diktatuuri on paras toimintatapa liikenteessä, eikö se saman tien olisi paras toimintatapa myös koko yhteiskunnassa. Miksi asioista tietämättömien kansalaisten pitää sotkea asioita äänestämällä vaaleissa, kun kerran asiantuntijat ja virkamiehet tietävät kaiken paremmin.
Silloin, kun säännöt eivät tunnu enemmistön mielestä kivoilta, säännöissä on vikaa eikä enemmistössä.
Ajelin toissa päivänä tiellä, jonka nopeusrajoitus alennettiin muutama vuosi sitten sadasta kilometristä tunnissa kahdeksaan kymppiin. Olin keskimmäinen seitsemän auton jonossa, joka eteni leppoisaa noin 90 kilometrin tuntinopeutta. Ylinopeutta siis. Koska kyseessä on entinen korkeamman nopeusrajoituksen tie, vauhti ei tuntunut millään tavalla kovalta. Jos liikenteen seassa ajaisi yksi legalisti noin 78 kilometrin tuntinopeutta (täytyyhän vähän nopeudenheilahteluvaraa jättää), hänen peräänsä kerääntyisi autoja jonoksi, jonka pituus kasvaisi, vaikka ohituksia tapahtuisikin. Pitäisin tuollaista legalistia ärsyttävänä liikennehäirikkönä, vaikka virallisesti hän olisi ainoa, joka toimisi oikein, ja kaikki muut väärin. Mistä muualta muut jonoon nimittäin olisivat tulleet paitsi ylinopeudella takaa päin.
SO2001, sinä senkin sika! Täytyyhän sinun nyt ymmärtää, miten törkeästi vaaransit taas liikennettä. Jos joku rattijuoppo tai dementoitunut vanhus olisi törmännyt sinuun, niin nyt mahdollisesti kasvatit hieman tämän lähes äärettömän epätodennäköisen onnettomuuden seurauksia. Onneksi poliisi valvoo nopeuksia, jotta kaltaisesi törkeät liikenteen vaarantajat saadaan kuriin, jotta rattijuopot ja dementikot voivat törmäillä turvallisemmin.
Tässä kiteytettynä TeeCeen ajatusmaailma, josta hän on kirjoittanut tuhansia sivuja.
Ei ole varsinaisesti olemassa sellaista kuin liikenteen vaarantaminen. Liikennetuhotyö mainitaan Rikoslaissa yhtenä vaaran aiheuttamistapana, muita vaarantamisrikoksia ovat liikenteen häirintä, terveyden vaarantaminen, yleisvaaran aiheuttaminen jne.
"Joka
1) tuhoaa kulkuneuvon tai kiinteän lautan, tai niiden välineistön taikka kulkuväylän, liikenteen ohjausmerkin tai muun liikenteen laitteiston taikka vahingoittaa tai muuntaa niitä,
2) antaa liikenteeseen liittyvän väärän tiedon tai
3) tekee kulkuneuvossa, lentokentällä, kiinteällä lautalla tai liikenteen ohjailutehtävissä olevaa henkilöä kohtaan väkivaltaa taikka uhkaa häntä väkivallalla
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa liikenteessä tai kiinteällä lautalla, eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, on tuomittava liikennetuhotyöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."
Lakiteksti tuosta kansankielisestä "liikenteen vaarantamisesta" menee lyhennettynä näin:
"Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia...tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen..."
Ajamalla fiksusti pienenee törmäysriski merkittävästi. Ehkä liikennevakuutuksessa voisi olla jokin nykyistä käytäntöä parempi kannustin, esimerkiksi sellainen että kolaroinut maksaisi muita kalliimpia vakuutusmaksuja. Bonusmenetys kolhaisuissa ei suinkaan ole automaattinen, aiheuttamansa vahingot saa maksaa itsekin. Joskus se voi olla pitkällä tähtäimella jopa halvempi tapa jos maksaa uutta vakuutusta eli 0% bonusta mikä on kallein sallittu maksuluokka. Jos bonus putoaa aiheuttamansa törmäyksen vuoksi luokkaan 50 %, saa vakuutuksen edelleen ½ hintaan - joku toinen maksaa enemmän usean vuoden puhtaalla vahinkohistorialla.
"Liikennevakuutusmaksut on laskettava silmällä pitäen vakuutettujen etujen turvaavuutta kuitenkin siten, että vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ja että vakuutusmaksut yleensä ovat suuremmat niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suorittamaan korvausta. " (lainaukset finlex)
En usko että pieni yli tai alinopeus paljon vaikuttaa lopputulokseen. Kaikissa kahden välisissä onnettomuuksissa on ratkaiseva tekijä samanaikainen tuo aika.
Jarrutusmatka pitenee nopeuden neliössä. Jos nopeuden 50 km/h nostaa tasoon 100 km/h pitenee jarrutusmatka 10 metristä 40 metriin. Molempiin lisätään reagointimatkana ajettu matka 13,75 metriä verrattuna 27,5 metriä.
23,75 metriä pysähtymiseen verrattuna 67,5 metriä tarkoittaa että hitaammalla ajonopeudella on jo pysähtynyt ennen kuin toinen on aloittanut jarruttamisen .
Tämä ei ollut esimerkki pienestä ylinopeudesta - lähinnä helppoa laskemista, mutta toimii esimerkkinä nopeuden merkityksestä.
Huonoon tuuriin ja sen seurauksiin voi itse vaikuttaa. Lisäksi hitaampi ajotapa palkitsee kuljettajansa edullisemmalla polttoainelaskulla, vaikka toki välitön 0,02 € säästö per litra tankatessa on helpommin havaittavissa.
Jos mietitään liikenteen keskinopeuksia niin puhutaan tuhansien ajoneuvojen ajamisista, ja liikennemassojen suuremmalla keskinopeudella on suurempi todennäköisyys tapahtua jotakin, ja vastaavasti seuraukset ovat kovemmalla nopeudella vakavammat.
Jos jompikumpi riskitilanteessa kerkiää pysähtymään, hidastamaan tarpeeksi tai suorittamaan väistöliikkeen ovat nopeudet olleet tarpeeksi alhaiset. Jos eivät, niin silloin aikaero ei ollut riittävä.
Autotesteissä tehtävissä nopeissa väistökokeissa näkee mielenkiintoisia tilanteita. Niissä yritetään väistää jotakin, ei pelkästään saada autoa pysähtymään. Joidenkin ajoneuvojen osalta tavanomainen testinopeus on liian korkea ja auto päätyy katolleen.
SO2001: TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla: Totelkaa
Ei minusta ainakaan - todellakaan!
Sinä toisaalta ihan itsesikin mielestä toteat kirjoitusten "menneen taas vähän aiheen vierestä". Ja tekstin määrässä riittää kyllä, joten olisiko siinä suhteessa vertaus "pata kattilaa soimaa" osuva?
Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä.
Missä mielessä tällä keskustelupalstalla, jossa vaihdetaan mielipiteitä, sinä olet ulkopuolinen, koska olet täällä kirjoittelemassa?
Voisitko tiiviisti yrittää kertoa, miksi yhdistät sanat diktatuuri ja säännöt?
SO2001: ”Suhtaudun liikenteen sääntöihin niin kuin muihinkin sääntöihin eli noudatan niitä tarpeen mukaan tai joskus tarpeettomastikin, jos rangaistuksen uhka on ilmeinen. Kuten muussakin elämässäni, pyrin toimimaan niin, ettei toiminnastani koidu merkittävää haittaa tai vahinkoa muille.
Hyvin harva pyrkii toimimaan niin, että siitä koituisi merkittävää haittaa ja vahinkoa muille, joten puheesi ei merkitse mitään. Sinä olet tyytyväinen omiin ajotapoihisi, se on ihan ymmärrettävää, mutta yritä tarkastella niitä irrallaan muista asioista, jotka saavat sinussa aikaan vahvoja tunteita. Mieti vaikka kuljettajaa, joka polttaa autossa tupakkaa muiden läsnä ollessa. Onko hänen tupakoinnistaan sinun mielestäsi haittaa muille? Kukaan tuskin kuolee sillä automatkalla passiivisen tupakoinnin seurauksiin, eikä jälkikäteen pystytä osoittaman mitä tämä automatka vaikutti viisi vuotta myöhemmin havaittuun keuhkosyöpään yhdellä matkustajalla.
Jos tämän tupakoijan teon haitallisuutta arvioidaan samalla logiikalla jolla sinä arvioit omien ajotapojesi haitallisuutta, niin pitää päätyä mielipiteeseen että muiden altistaminen passiiviselle tupakoinnille ei ole haitallinen teko.
Minusta ihmisten sairastumisen todennäköisyyden lisääminen on haitallinen teko, joten minun on pakko pitää myös liikenteessä ottamiani riskejä haitallisina. Muuten joutuisin toteamaan toimineeni vastoin hyvänä pitämääni tapaa. Sinä olet nyt samassa tilanteessa, kerro mielipiteesi oikeasta menettelystä tuossa esimerkissäni.
Oikeastaan sillä ei ole väliä paljastatko epäloogisen suhtautumistapasi tuolla esimerkilläni vai et, koska olet tehnyt sen jo aikaisemmin. Olet jo kertonut päättäväsi nopeutesi aiheuttamasta riskistä sen mukaan, minkä verrat arvioit riskin lyhentävän omaa elinaikaasi. Esitit siitä oikein tarkat laskelmat. Nyt sanotkin harkitsevasi tekojasi sen mukaan miten niistä on haittaa muille.
SO2001: ” TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla:
Totelkaa.
Kirjoituksissaan TeeCee esittää tilastoihin ja tieteeseen ja asiantuntijalausuntoihin nojautuvia perusteluja sille, miksi pitää totella. Mutta eihän sillä ole mitään väliä. Syyt sille, miksi pitää totella, ovat yhdentekeviä.
Voi sen noinkin kiteyttää, mutta silloin jää oleellinen asia sanomatta: syy, miksi minun mielestäni pitäisi totella.
Olemme kinanneet lähinnä nopeusrajoitusten tottelemisesta, ja sinä tiedät jo miksi niitä pitäisi totella. Sanojesi mukaan ”koskaan kiistänyt sitä itsestään selvää tosiasiaa, että mitä hitaammin maantiellä liikutaan, sitä vähemmän tapahtuu vakavia onnettomuuksia”. Olet myös sanonut uskovasi kaikki esittämäni väitteet ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä ja liikenteenvalvonnan vaikutuksesta. Sinun mielestäsi siis nopeusrajoitusten tottelemi parantaa ihmisten turvallisuutta.
Ja se ei olekaan ihan vähäpätöinen juttu, olet sanonut että se on sinulle kaikkein tärkein asia. Tärkeä se on minullekin, mutta vain siksi että yritän tietoisesti toimia myös liikenteessä niin kuin mielestäni holtin ihmisen kuuluu, ja olen sitä mieltä että holtin ihminen kantaa vastuuta muiden turvallisuudesta liikenteessä.
Miksi jätit tuosta kiteytyksestäsi pois sen, miksi meidän kummankin mielestä pitäisi totella liikennesääntöjä?
SO2001: ”Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä. Eihän yksityisen ihmisen tarvitse valtion laatimia pakkoja perustella.”
Oletko huomannut missä yhteyksissä olen perustellut liikennesääntöjen noudattamisen hyödyllisyyttä? Silloin, kun keskustelussa joku on sanonut päinvastaista. Eikö se ole juuri sitä itä keskustelupastalla kuulukin tehdä?
Tarkkailet siis tätä asiaa ulkopuolisena? Miltä ulkopuolisen silmin näyttää seuraavanlainen tilanne: eräälle nimimerkille ihmisten turvallisuus on tärkein asia. Hän uskoo kaikki tutkimuksilla perustellut väitteeni ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen. Moni nimimerkki on väittänyt noita hänen uskomiaan perusteluja paikkaansa pitämättömiksi, ja kun väittelen heidän kanssaan asiasta, tämä nimimerkki sanoo, ettei ymmärrä miksi teen niin.
SO2001: ”Eikö riitä, että miljardien budjetilla toimiva valtio perustelee sääntönsä.
Niin, riittääkö, mitä itse arvelet? Olisitko omin voimin tajunnut ylinopeuden vaarallisuuden, esimerkin voiman, keskinopeuden merkityksen, liikenteenvalvonnan vaikutuksen ja niin edelleen? Vai olisitko edelleen sitä mieltä, että ylinopeudet ovat halpaa viihdettä, että se korkeintaan laihduttaa hieman kuljettajan lompakkoa, että se ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin, ja että ylinopeutta ajettaessa aikaa ei säästetä kenenkään kustannuksella? Kaikki nuo faktojen vastaiset mielipiteet ovat sinulle nykyään mahdottomia, ja minulla on vahva epäilys, että et olisi päässyt samaan pisteeseen ellemme olisi vääntänee asiasta kymmenkunta vuotta.
SO2001: ” Voisi melkein ajatella, että sääntöjä ja niiden ehdotonta tottelemista perusteleva kirjoittaja pyrkii kirjoittelullaan johonkin muuhun kuin minkä vaikutelman tekstistä saa. Hän on kuin tuoliinsa sammaloitunut kapakkafilosofi, joka väittelee vuodesta toiseen pelkästä väittelyn ilosta. Taatakseen sen, että hän ei voi hävitä, hän on valinnut kannakseen valtion puolustamisen. Näin hän on jo lähtökohtaisesti aina oikeassa ja toista mieltä olevat väärässä.
Kaikkia vaihtoehtoja pitää ajatella, mutta nyt näyttää että sinä ajattelit vain sellaisia asioita, jotka saavat minun mielipiteeni näyttämään kyseenalaisilta. Ajattelit vain kahta muuttujaa, minua ja valtiota, mutta on kolmaskin asia jota pitäisi ajatella, nimittäin tiede. Mitä jos en yritäkään matkia valtion kantaa, vaan kantojemme yhtenevyys johtuukin siitä että valtio ja minä yritämme olla samaa mieltä tieteellisen tiedon kanssa?
Tuo antaisi sinun ajatuksiasi loogisemman selityksen, koska sinä jätit tiedon kokonaan pois laskuista. Tämä on kumma juttu, koska olen perustanut nimenomaan tieteelliseen tietoon kaikki ne mielipiteeni asioista, jotka sinä kerroit uskovasi (ylinopeuden vaarallisuus, esimerkin voima, keskinopeuden merkitys, liikenteenvalvonnan vaikutus ja niin edelleen). Sinä varmaankin uskoit minua siksi, että esitin mielipiteilleni tieteelliseen tietoon perustuvat argumentit? Mutta kun pohdit nyt tätä asiaa, sinulle ei tule mieleen sellaista vaihtoehtoa ollenkaan, että kyse voikin olla tiedosta.
SO2001: ”Toinenkin skenaario on mahdollinen. Nimittäin, jos sääntöjen noudattaminen ärsyttää, niistä voi tehdä itselleen virtuaaliuskonnon, jolloin niiden noudattaminen onkin henkistä kilvoittelua ja onnistuminen on hyve. Ja tästä asetelmasta käsin voi käydä uskonsotaa kerettiläisiä ja uskonnon pilkkaajia vastaan. Saahan tästäkin hupinsa.”
Bingo. Hyvin ajateltu, tosin olen auttanut kertomalla varmaan toistakymmentä kertaa että jotenkin noin päädyin mielipiteisiini liikennesääntöjen noudattamisesta. Mutta en tehnyt sitä huvin vuoksi vaan hankkiakseni keinotekoisesti motivaation asiaan, johon en luonnostani motivoitunut.
Kommentistasi saa kuvan että pidät tätä huonona asiana. Sinulla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tätä vastaan, koska toteutan sillä yhteistä tavoitettamme keinoilla, joiden tehosta olemme samaa mieltä. Me molemmat haluamme vähentää tavallisten ihmisten loukkaantumisia ja kuolemia. Ja me molemmat uskomme mitä olen sanonut ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen, koska olen sanonut noista parhaani mukaan samaa kuin tiedekin sanoo. Mehän emme kumpikaan perusta näkemyksiämme omiin uskomuksiimme. Kun huomasin että minulta ei löydy luonnostaan motivaatiota joka vaaditaan noiden asioiden siirtämiseen kauniista puheista teoiksi, motivoin itseni siihen tarkoituksella. Se tapahtui palkitsemalla itseäni hyvällä mielellä onnistumisista.
Mitä pahaa tuossa on? Sen vaihtoehto on ymmärtääkseni se, että ajaisin vain omissa haaveissani tavalla, jota puheissani ihailen. Miten itse olet motivoinut itsesi ajamaan tavalla joka huomioi sinun tieteelliseen tietoon perustuvan mielipiteesi ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen?
SO2001: ” Ei tässä mitään maailmaa olla muuttamassa.”
Eikö? Entäs tämä: ”Systeemin muuttaminen on toivottoman vaikeata ja siihen lienee vain yksi mahdollisuus. Hitaalla vastatiedottamisella vuosisataisen propagandan sokaisemat kansalaiset on saatava tajuamaan tilansa ja vaatimaan muutosta asioihin. Vallanjaon tasaamista ajamaan on perustettava yhteenliittymä, joka vähitellen >strong>pyrkii poliittiseen valtaan ja sitä kautta muuttamaan järjestelmää.”
Ja tätä riittää.
Ajattelija: "Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään."
ps. Kuka sitä ajokoetta vastustaa?
Tämä kysymys on jäänyt auki
SO2001: ”Jos vähän syvennyn arvoisan TeeCeen viimeisimpiin kirjoituksiin, niin hänen analyysinsä yhteiskunnasta ja liikenteestä on edustamani arvomaailman valossa suorastaan kylmäävää luettavaa.
TeeCee: ”liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä.”
Mikä ihmeen valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä on se, kun lähden ajamaan veneellä mökilleni?
Kommentoit mielipidettäni, jonka annoin maantieliikennettä koskevassa keskustelussa. Tuo kommenttini liittyi siihen, että sinä puhut liikenteestä ja sen säännöistä omista lähtökohdistasi. Palaat aina uudelleen siihen miten turhaa on asettaa rajoituksia, joita sinä pystyt turvallisesti ylittämään. Yksi suosikkiaiheistasi on myös nopeusvalvonta, joka stressaa sinua valtavasti ja josta ei ole mitään hyötyä turvallisuudelle koska sinä ajat ylinopeutta vain silloin kun siitä ei ole vaaraa tai haittaa. Valitat myös jatkuvasta nopeuksien alentamisesta, koska se aiheuttaa sinulle ajanhukkaa. Kestosuosikkejasi on myös tarve päättää ajatko kolarin tuijottaessasi nopeusmittaria vai ajatko turvallisesti ylinopeutta.
Nuo ovat varmasti iso riesa sinulle henkilökohtaisesti, mutta ne asiat jotka nuo riesat sinulle tuottavat, säästävät liikenteessä vuosittain lukuisia ihmishenkiä ja loukkaantumisia. Et huomioi tätä mielipiteissäsi, vaikka olet maininnut juuri tuon asian, ihmisten turvallisuuden, itsellesi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Esimerkiksi aikahyötyä koskevissa laskuissasi huomioit vain isomman nopeuden hyödyt, et ole muistaakseni kertaakaan ottanut kantaa haittapuoliin, vaikka olen niistä erikseen kysellyt.
Haluaisin kuulla, mistä tuo sinun mielestäsi johtuu. Minusta tuossa on sama logiikka kuin vastustaisi kaikkea lentoliikennettä sillä perusteella, että itsellä on lentopelko.
TeeCee: ”Se (=liikenne) on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista”
SO2001: ”Miten nopeuksien vuodesta toiseen jatkuva alentaminen voi palvella bisnestä
Ei se palvelekaan jos se jatkuu liian monta vuotta, koska ajonopeuksien alentaminen nostaa yhteiskunnan liikennekustannuksia menetetyn ajan vuoksi. Toisessa vaakakupissa on turvallisuus, tien kuluminen ja päästöt, ulkomuistista repäistynä. Sinua lainaten ”on yleisesti hyväksytty tosiasia, että nopeuden lisääntyminen lisää onnettomuusriskiä ja pahentaa onnettomuuksien seurauksia”. Sama toimii tietenkin toisinkin päin, eli nopeuden alentaminen vähentää onnettomuuksien määrää ja lieventää onnettomuuksien seurauksia. Eli vähentää yhteiskunnalle koituvia liikenneonnettomuuskustannuksia. Näiden kahden asian suhdetta valtio laskee tutkimuksista saatujen tietojen peruteella. Ajonopeuksien alentaminen voi palvella bisnestä jos nuo laskelmat on tehty oikein.
Tämä on minulle herkkä hetki. Olen yrittänyt monta vuotta saada sinua keskustelemaan sinun liikenteesi sijasta yhteiskunnan liikenteestä, ja nyt reagoit ensimmäisen kerran. Tosin reaktiosi rajoittui sen äimistelyyn vain vesiliikenteen osalta, mutta kuka tietää vaikka muutaman vuoden päästä saisin sinulta kommentin maantieliikenteestäkin.
SO2001: ” Auton ratissa vietetty aika voitaisiin käyttää paremminkin, joten miksi tätä aikaa pitkitetään hankaloittamalla ja hidastamalla liikkumista. Pienikin keskinopeuden alentaminen merkitsee vuodessa tunteja tai jopa päiviä ylimääräistä ajoaikaa.”
Kyllä, mutta tuo on vasta osa koko asiasta. Sinä tiedät että liikenteen keskinopeuden hidastamisella on muitakin seurauksia kuin ajanhukka, miksi et puhu siitä mitään? Sinulla on tuohon käyttäytymiseen joku syy, ei se ole sattumaa että kirjoittelet vuosikausia liikenteessä hukkaan heitetystä ajasta puhumatta mitään siitä, mitä se maksaa kun ajonopeuksia nostetaan. Sinä tiedät mitä se maksaa turvallisuudelle ja sinä pidät ihmisten turvallisuutta itsellesi kaikkein tärkeimpänä asiana, joten se sinulla täytyy olla todella vahva motiivi vaieta mielipiteesi turvallisuusvaikutuksista. Tästä yritän saada sinua keskustelemaan.
Haluan palata vielä asiaan minkä yhteydessä otin esiin tämän ”liikenne valtion bisneksenä”-ajatuksen. Mitä sinä siitä sanot? Onko liikenne yhteiskunnan tuotantolaitos, jonka tarkoitus on tuottaa liikennesuoritetta, vai onko se paikka jossa hankit terapiaa traumoihisi? Olet selittänyt ERITTÄIN perusteellisesti kumpi sen sinun mielestäsi pitäisi olla, mutta kerro mielipiteesi siitä, kumman se liikenne käytännössä on, sinun vai yhteiskunnan. Sen jälkeen verrataan että vastaavatko puheesi tätä mielipidettäsi.
Vaikka en ole osallistunut viime aikoina aktiivisesti ikuisuuskeskusteluun ylinopeuksista ja liikennesäännöistä, ajatuksissani nämä asiat ovat usein olleet. Yleensä olen ajellut silloin autolla, jolloin on aikaa mietiskellä asioita. Ajaminen lisäksi liittyy aiheeseen ”ajaminen”, joten auton penkki on siinäkin mielessä otollinen paikka asioiden käsittelemiseksi. Tietokoneen ääressä istuessaan joutuu turvautumaan pelkästään muistikuviin ja mielikuviin. On myös mahdollista, että tietokonetodellisuudessa aika vääristyy, kun todellisessa elämässä muutaman sekunnin kestävää tapahtumaa käsitellään kuukausikaupalla ja väitellään siitä, mitä olisi pitänyt tehdä, ja mitä ei olisi pitänyt tehdä.
Jos jotakin yksittäisiä asioita pitää mainita, niin arvoisan nimimerkki TeeCeen kommentit ovat erityisesti olleet mielessäni. Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.
Todennäköisesti en löydä ”oleellista” vaikka kuinka asiaa kääntelisin. Mutta jos kuitenkin yritän, niin yksi perustavia tekijöitä on yleinen suhtautuminen liikenteeseen, liikennesääntöihin ja nopeusrajoituksiin.
Olen tietysti huono arvioimaan itseäni, mutta siitä huolimatta rohkenen sanoa, että oma suhtautumiseni liikkumiseen ja liikennesääntöihin on käytännönläheinen. Tarkoitukseni on siirtyä kävellen tai jollakin kulkuneuvolla paikasta toiseen. Ei sen kummempaa. En pidä siirtymistä itsessään suorituksena. Se on vain väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi.
Ellen kävele yksin umpimetsässä joudun siirtymisen yhteydessä osallistumaan sosiaalisen tapahtumakokonaisuuteen, josta käytetään nimeä liikenne. Tätä kokonaisuutta säätelevät monet lait ja asetukset ja määräykset. Suhtaudun liikenteen sääntöihin niin kuin muihinkin sääntöihin eli noudatan niitä tarpeen mukaan tai joskus tarpeettomastikin, jos rangaistuksen uhka on ilmeinen. Kuten muussakin elämässäni, pyrin toimimaan niin, ettei toiminnastani koidu merkittävää haittaa tai vahinkoa muille. Tähän mennessä olen kohtalaisen hyvin onnistunut, koska muistelen ainoastaan yhden ihmisen loukkaantuneen oman liikkumiseni takia.
En ole tainnut edellä mainittua tapausta kertoakaan, joten kerronpa sen nyt. Olin 18-vuotias ja kävin parhaillaan autokoulua. Aivan tuoreesta tapauksesta ei ole siis kyse.
Lainasin ”viritettyä” mopoani eräälle kaverilleni, joka lähti koeajolle sillä. Odotellessani hänen paluutaan lähdin puolestani koeajolle erään toisen kaverini mopolla. Mopossa oli ongelmia käsivaihteiston kanssa, joten keskityin vaihtamiseen lähdettyäni liikkeelle tien laidasta tarkoituksenani ylittää tie.
Vaihtaessani ykköseltä kakkoselle, kuului ja tuntui kauhea rysähdys ja isku. Lensin asfaltille, jossa samaan aikaan pyöri irrallinen mopon mäntä. Tilanne näytti vakavalta, ja ehdin jo luulla jääneeni kohtalokkaalla tavalla auton alle, kunnes todellisuus selvisi. Olin ajanut koeajolenkiltä palanneen kaverini eteen, ja hän oli törmännyt minuun. Hänen vauhtinsa oli ollut kova, koska paikalla oli alamäki, ja kaverini ajoi kaasu pohjassa. No, ei ”viritetty” moponi kuitenkaan määräänsä kovempaa kulkenut. Erillinen mopon mäntä oli pudonnut taskustani, joten eivät edes mopot olleet täysin kappeleiksi menneet. Korjattavaa niissä kuitenkin oli aika paljonkin. Kaverini joutui olemaan jonkin aikaa käsi lastassa koska häneltä oli katkennut solisluu. Itse en käynyt lääkärissä, vaikka toisen käteni sormien luut olivat saattaneet vaurioitua. Käsi oli kipeä pitkään, enkä voinut koukistaa kaikkia sormiani. Autonkoulun kuorma-autolla ajaminen oli hankalaa, ja yllättävät ratin heilahdukset maantien epätasaisuuksissa (vanhassa autossa ei ollut ohjaustehostinta) sattuivat.
Kyseisessä tapauksessa ei ollut kyse ylinopeudestani, koska olin vasta lähtenyt liikkeelle. Tapahtuma johtui keskittymisestä muuhun kuin liikenteen seuraamiseen. Tässä tapauksessa se muu oli mopon kytkinkahva ja ohjaustangossa sijainnut vaihteen valitsin (vanha ”Pappa-Tunturi”).
Edellä kuvaamani vanha tapahtuma ei ollut mielessäni, kun mietin kerran ajaessani, millainen onnettomuus mahdollisesti koituisi kohtalokseni, jos niin olisi käydäkseen. Olisiko se ylinopeus, jota pidetään liikenteen suurimpana syntinä. Ajattelin, että kenties suurin riski olisi se, että ajan risteyksessä auton alle, koska en huomaa sitä. Toisaalta muistin lukeneeni jostakin amerikkalaisesta tutkimuksesta, että suurin yksittäinen onnettomuuksiin johtava taustasyy on kuljettajan huomion keskittyminen johonkin muuhun kuin ajamiseen.
Tuon nimenomaisen matkan aikana tulin saaneeksi käytännön osviittaa asiasta. Menomatkalla ajelin ehkä hieman tavallista ”reippaampaa” vauhtia, kun hyvin pienestä liittymästä puskien keskeltä syöksyi eteeni pakettiauto. Se oli tullut jostakin hiekkakuopalta. Ehdin toki jarruttaa, joten akuuttia törmäysvaaraa ei syntynyt. Mumisin kuitenkin itsekseni, että ”hups, sehän tuli yllättäen” tai jotain tällaista. Vaikka varsinaista vaaratilannetta ei kehittynytkään, tapaus sai minut kuitenkin miettimään, että nopeutta voisi hieman enemmän hidastaa paikoissa, joissa on mutkia ja tien lähellä olevia puita ja pensaita, joiden kätköissä voi olla pieniä liittymiä. Paikalla oli kuuden kympin nopeusrajoitus. Mietin kuitenkin heti saman tien, että samanlaisia rajoituksia on monissa muissa paikoissa, joissa tie on suora, eikä sen varrella ole pensaita ja puita, ja näkymä on muutenkin hyvä joka suuntaan. Tällaisissa paikoissa on mahdottomuus, että jostakin tulisi tielle yhtäkkiä yllättäen auto. Lähestyvän auton näkee hyvissä ajoin.
Tulomatkalla ilmeni toisenlainen tilanne, ja tämän luokittelen - ikävä kyllä – jo ainakin potentiaaliseksi vaaratilanteeksi, vaikka mitään ei tapahtunutkaan. Ja tässä syynä oli hetkellinen keskittymiseni muuhun kuin ajamiseen. Nopeutta ei ollut ainakaan merkittävästi nopeusrajoituksessa määrättyä enempää. On vähän noloa myöntää, mikä oli syy, mutta koska olen ennenkin tehnyt tunnustuksia, joiden seurauksena minua on kieritelty foorumilla tervassa ja höyhenissä, niin menköön samaan piikkiin. Vilkaisin auton taustapeiliä käyttäen, miten pölyiseksi naamani oli tullut erästä hommaa tehdessäni, kun kätenikin olivat aivan likaiset (esitän tässä hieman muokattua totuutta). En usko, että olen ainoa ihminen maailmassa, joka on peilaillut itseään taustapeilistä. Eihän lyhyen vilkaisun pitäisi olla kovin vaarallinen, koska maantien näkee taustalla samaan aikaan joskaan ei aivan täydellisesti. Tässä tapauksessa ongelmana oli kuitenkin aurinkoläppä, jonka olin vetänyt alas, koska ajoin vasta-aurinkoon. Se peitti näkyvyyden tielle, kun korottauduin katsomaan peilistä. Ja tänä lyhyenä aikana vastaan ehti tulla auto, jota en ollut ehtinyt nähdä. Paikka maantiellä ei ollut paras mahdollinen tällaiseen ”black outiin”, jonka tulin järjestäneeksi. Itse asiassa vastaan tuli kaksi autoa peräkkäin.
Näin vastaan tulevan auton sivuikkunasta, kun se vilahti ohi. En ehtinyt nähdä sitä lainkaan tuulilasista. Ajoin omalla kaistallani, mutta autoni oli todennäköisesti keskemmälle tietä kuin missä yleensä ajan silloin, kun autoja tulee vastaan. Vastaan tuleva auto meni siis tavallista lähempää ohi, mistä syystä säikähdin tilannetta. En puolustele toimintaani. Virhe mikä virhe. Kerron tämän tarinan siksi, että se on osoitus siitä, miten nopeasti ja yllättäen ja ennakoimattomasta syystä vaaratilanne voi kehittyä. Kymmenen sekuntia aikaisemmin kuljettajalla ei ehkä ole aavistustakaan siitä, että hetken päästä hän tulee oman virheensä takia ajamaan kohtalokkaan kolarin. Syynä voi olla radion säätäminen, itsensä katsominen peilistä, maisemien katseleminen, kassin kaivaminen tai mikä tahansa yhtäkkiä päähän pälkähtävä ajatus tehdä jotain, mikä vie huomion auton ohjaamisesta.
Jos olisin kaahannut kyseisessä tilanteessa merkittävää ylinopeutta, olisin tuskin alkanut peilailla itseäni. Ajaminen olisi vaatinut enemmän huomiota. Tilanteet, joissa ”muihin asioihin” keskittyminen on johtanut vaaraan, ovat lähes aina tapahtuneet nopeusrajoituksen edellyttämissä vauhdeissa tai korkeintaan lievää ylinopeutta ajettaessa. Ylinopeus pitää ”skarppina” ja siihen liittyy tehokkaampaa liikenteen seuraamista ja suurempi valmius reagoida nopeasti. Tämä puoli ylinopeudessa mielestäni osittain kompensoi nopeuden lisääntymisestä itsestään aiheutuvaa vaaraa.
Varsinainen asia jäi taas kerran käsittelemättä, mutta se ei taida olla ensimmäinen kerta. Ehkä palaan siihen myöhemmin.
P.S. Muistui mieleeni, että olen kauan sitten ajanut sillan kaiteeseen itseäni peilistä katsoessani. Auto oli pari vuotta vanha Chevrolet Caprice. Ajelin yliopistolle kuumeessa ja angiinassa ja vilkaisin, miltä kurkku näyttää. Tällöin auto ajautui sivulle ja osui kaiteeseen. Onneksi pellit eivät pahemmin vääntyneet, mutta automaalari sai hommia.
SO2001:
Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.... Varsinainen asia jäi taas kerran käsittelemättä, mutta se ei taida olla ensimmäinen kerta.
Tismalleen samaa mieltä!
Oletko sinä sitä mieltä, että "kehän kiertäminen" johtuisi Teeceestä, vai peräti ihan itsestäsi?
Quu: ”Tässä kun on kysymys nopeudesta, minä olen lukenut tutkimuksen, jossa tuloksena saatiin, nopeuden noustessa reaktiomatka ja jarrutusmatka pitenee.”
Tuota ei tarvitse edes tutkia, sen kertoo laskukonekin. Reaktiomatka kasvaa suorassa suhteessa nopeuden nousuun ja jarrutusmatka pitenee toisessa potenssissa. Tässä ketjussa on kysymys pienen lisänopeuden vaikutuksesta, joten reaktioajan kasvukin on pieni ja jarrutusmatkan lisäys on ”pieni” potenssiin kaksi. Pikkujuttuja, joista ei ole motivoimaan pienestä ylinopeudesta luopumiseen.
Jos laskuja varten oletetaan vaikka että pienellä lisänopeudella tarkoitetaan 4 km/h eroa, niin voidaan tehdä laskelmia, jotka tutkimustulokset tekevät meille mahdolliseksi. Jos liikennevirran keskinopeus muuttuu 80 => 84 km/h, niin vakavan loukkaantumisen todennäköisyys kasvaa 18,6 %, ja liikennekuoleman todennäköisyys kasvaa 25 %. Harva ymmärtää paljonko saavutettu 5 %:n aikasäästö maksaa.
Tuo oli laskettu Potenssimallin viimeisellä versiolla, joka huomioi vanhaa paremmin liikenneympäristön sekä autojen ja teiden parantuneen turvallisuuden. Liikennevirran sisäisten nopeudenmuutosten vaikutuksia ennustaa minun tietääkseni parhaiten ns. Eksponenttimalli. Kun syötän siihen arvot sen oletuksen mukaan, että puolet liikennevirrasta ajaa 80 km/h ja puolet 84 km/h, niin nämä 84 km/h ajavat nostavat koko liikennevirran liikennekuolemanriskin noususta 13,5 % ja vakavan loukkaantumisen 14,8 %.
Joten tämän ketjun otsikon väite, että pieni lisänopeus ei vaikuttaisi riskiin, on tämän hetkisen tieteellisen tiedon perusteella yksiselitteisesti väärä. Esimerkiksi tuon laskuissa käyttämäni pieni nopeusero tappaa joka vuosi ihmisiä, ja minun mielestäni vastuunsa tuntevan kuskin pitäisi ainakin itselleen tunnustaa olevansa tietoisesti mukana tässä tappotyössä.
Monen muun tahallisen laittoman riskin osalta tuo ruumiiden ja tekojen suhde ymmärretään, mutta omien nopeusvalintojen osalta puhutaan ”uhrittomasta rikoksesta” tai ”vain tilastollisesta riskistä”. Se, että ei itse näe ajotapansa uhreja, ei tarkoita ettei niitä olisi, ja KAIKKI liikennerikokset ovat vaarallisia vain tilastollisesti. Sekin on vain tilastollinen riski kun ajaa moottoritiellä vastaantulevien kaistalla, koska läheskään aina kukaan ei kuole.
SO2001: ” Tietokoneen ääressä istuessaan joutuu turvautumaan pelkästään muistikuviin ja mielikuviin.”
Jos puhuu vain tunteistaan ja mielikuvistaan, niin silloinhan nuokin riittävät. Mutta jos tietokone on yhteydessä verkkoon, voi käydä tarkistamassa miten muisti- ja mielikuvat vastaavat todellisuutta. Se tarjoaa tilaisuuden arvioida mitkä mielipiteet ovat oman mielikuvituksen, päähänpinttymien ja vajavaisten havaintojen tuottamia ja mitkä mielipiteet ovat sellaisia, joilla on ihan oikeita liittymäkohtia todelliseenkin maailmaan.
SO2001: ”Jos jotakin yksittäisiä asioita pitää mainita, niin arvoisan nimimerkki TeeCeen kommentit ovat erityisesti olleet mielessäni. Olen miettinyt, miten niihin voisi vastata, kun kaikki on moneen kertaan sanottu, ja keskustelu kiertää kehää. Miten asiasta enää voisi kirjoittaa mitään uutta. Miten löytäisi oleellisen. Miten pelkistäisi sen, mistä pohjimmiltaan on kyse.”
Jos et melkein vuosikymmenen aikana mielestäsi saanut selitettyä mistä pohjimmiltaan on kyse, niin ehkä kannattaisi yrittää uutta tapaa viestittää ajatuksistasi. Nyt sinä yrität saada viestiäsi läpi kertomalla samoja mielipiteitäsi yhä uudelleen, huomioimatta niistä aiemmilla kerroilla saamiasi palautteita. Keskustelujen kehässä pyörimistä ei myöskään vähennä se että et muuta mielipiteitäsi vaikka myönnät niille sille esittämäsi perustelut vääriksi.
Tässä(kin) hyvä esimerkki mm. Quulle:
http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-moottoripyora/fi/
Moottoripyörän jarrutusmatka 60km/h on 4m pidempi kuin henkilöauton ja moottoripyörät ajaa silloin tällöin ärsyttävän lähellä.
SO2001: ” Olen tietysti huono arvioimaan itseäni, mutta siitä huolimatta rohkenen sanoa, että oma suhtautumiseni liikkumiseen ja liikennesääntöihin on käytännönläheinen. Tarkoitukseni on siirtyä kävellen tai jollakin kulkuneuvolla paikasta toiseen. Ei sen kummempaa. En pidä siirtymistä itsessään suorituksena. Se on vain väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi.”
Tämän tapaisia asioita tarkoitin tuolla edellisellä kommentillani. Tästäkin on jo puhuttu, ja sinulle on esitetty mielipide että pohdiskelusi liikenteestä menee pieleen jos suhtaudut yhteiskunnan liikenteeseen omista lähtökohdistasi. Et halunnut puhua asiaa silloin halki, ja niinpä se kummittelee taas palstalla. Suostutko nyt puhumaan? Mitä mieltä olet, kenen tämä liikenne on? Kun se on puhuttu halki, niin tiedämme että kenen tavoitteita sen pitäisi pyrkiä saavuttamaan ja miten nämä tavoitteet parhaiten toteutuvat.
Pelkään pahoin että et oikeasti ole halukas keskusteluun jossa et voi meuhkata traumojasi, joten kerron oman kantani jo nyt: liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä. Se on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista tai helpotusta nuoruuden traumoihin. Siitä liikenteessä pohjimmiltaan on kyse, ja sen mukaan sitä siksi pitäisi myös arvioida. Liikennesääntöjen ei kuulu tuntua kivalta, niiden kuuluu pienentää yhteiskunnan liikennekustannuksia. Tätä liikennekustannusten minimointia liikennesäännöillä olet sanonut pohjoiskorealaiseksi valaistumiseksi, minusta taas tuo on ainoa järkevä logiikka.
Oikeastaan meidän pitäisi olla tuosta samaa mieltä, koska sinun mielestäsi kaikkein tärkeintä on tavallisen kansalaisen turvallisuus, ja liikenteessä tavallisen kansalaisen turvallisuus on aika hyvässä mallissa kun liikenneonnettomuuksista kansantaloudelle koituvat kustannukset ovat alhaiset. Olet itsekin sanonut että liikennesääntöjen noudattaminen vähentää onnettomuuksia ja tekee niistä seurauksiltaan lievempiä. Olemme yksityiskohdista yksimielisiä, mutta pitäisi muovata mielipide joka vetää yhteen kaikki erikseen puhutut asiat, tuleekin vain DDR-vertauksia tai jänniä sattumuksia joltain autoretkeltä.
Saisitko muotoiltua edes yhden mielipiteen liikenteestä, joka olisi linjassa sekä myöntämiesi tosiasioiden että muiden mielipiteittesi kanssa? Ihan vaan malliksi siitä, että se on sinulle ylipäätään mahdollista? Minä nimittäin ihan vakavissani epäilen että se on sinulle mahdotonta. Lähtökohtasi tuntuu olevan että liikenne on temmellyskenttä poliisin pakkovallalle, jolla se muka suojelee ihmisiä kuvitelluilta vaaroilta. Aika vaikeaa uskoa että tuollaisista lähtökohdista saisi kasattua järkevää hypoteesia.
Quu:
Moottoripyörän jarrutusmatka 60km/h on 4m pidempi kuin henkilöauton
Varmaan, mutta ajatus varmaan selvisi havainnollisesti.
...ja moottoripyörät ajaa silloin tällöin ärsyttävän lähellä.
Kuten henkilöautotkin...
Nimimerkki TeeCeen ja allekirjoittaneen keskustelu on kuin kommunistin ja kapitalistin väittelyä taloudesta. Toiselle työn antaminen ja yksityinen yrittäminen on riistoa ja toiselle sen kieltäminen on sitä. Yhteisymmärrykseen päätyminen on mahdotonta.
TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla:
Totelkaa.
Kirjoituksissaan TeeCee esittää tilastoihin ja tieteeseen ja asiantuntijalausuntoihin nojautuvia perusteluja sille, miksi pitää totella. Mutta eihän sillä ole mitään väliä. Syyt sille, miksi pitää totella, ovat yhdentekeviä.
Kaikissa yhteiskunnissa kansalaisten pitää rangaistuksen uhalla totella. Tottelemisen vaatimus perustellaan yhteiskuntamuodosta riippumatta aina suunnilleen samalla tavalla, eli säännöt on laadittu kaikkien parhaaksi, ja ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen ja viimeisimpään tieteeseen ja kansan tahtoon ja niin edelleen. Edes Pohjois-Korean päättäjät eivät myönnä, että heidän maansa säännöt olisivat huonoja ja typeriä, eikä niitä siksi kannata noudattaa. Kaikkien maiden säännöt ovat olevinaan täydellisiä. Eivät ne tietenkään sitä todellisuudessa ole, mutta tällä ei ole merkitystä.
Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä. Eihän yksityisen ihmisen tarvitse valtion laatimia pakkoja perustella. Eikö riitä, että miljardien budjetilla toimiva valtio perustelee sääntönsä. Tavallisen kansalaisen osa on totella, tai seuraa rangaistus. Ei sen enempää eikä vähempää.
Voisi melkein ajatella, että sääntöjä ja niiden ehdotonta tottelemista perusteleva kirjoittaja pyrkii kirjoittelullaan johonkin muuhun kuin minkä vaikutelman tekstistä saa. Hän on kuin tuoliinsa sammaloitunut kapakkafilosofi, joka väittelee vuodesta toiseen pelkästä väittelyn ilosta. Taatakseen sen, että hän ei voi hävitä, hän on valinnut kannakseen valtion puolustamisen. Näin hän on jo lähtökohtaisesti aina oikeassa ja toista mieltä olevat väärässä. Ellei valtiota lakkauteta, kuten tapahtui DDR:lle. Sen erinomaisuutta puolustelevat näkökannat saattoivat tehota vielä 1980-luvulla, mutta nykyisin niille naureskeltaisiin. Suomen valtio ei ole hajoamassa, eikä nopeusrajoituksia olla lieventämässä, joten näihin asioihin tukeutuvan väittelijän tausta on turvattu.
Toinenkin skenaario on mahdollinen. Nimittäin, jos sääntöjen noudattaminen ärsyttää, niistä voi tehdä itselleen virtuaaliuskonnon, jolloin niiden noudattaminen onkin henkistä kilvoittelua ja onnistuminen on hyve. Ja tästä asetelmasta käsin voi käydä uskonsotaa kerettiläisiä ja uskonnon pilkkaajia vastaan. Saahan tästäkin hupinsa.
En pysty tietämään itse kunkin motiiveja. Ehkä ne ovat sekoitus monia asioita. Oma motiivini – koska ehkä sitäkin joku kysyy – on ajanviete. Kirjoituksia väsätessä joudun mietiskelemään asioita, ja joskus voi vahingossa syntyä jotain, jolle on myöhempää käyttöä. Jotkut ratkaisevat ristisanatehtäviä. Jotkut pelaavat sudokua. Jotkut kirjoittelevat foorumeille. Ei sen kummempaa. Ei tässä mitään maailmaa olla muuttamassa.
Jos vähän syvennyn arvoisan TeeCeen viimeisimpiin kirjoituksiin, niin hänen analyysinsä yhteiskunnasta ja liikenteestä on edustamani arvomaailman valossa suorastaan kylmäävää luettavaa.
”liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä.”
Mikä ihmeen valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä on se, kun lähden ajamaan veneellä mökilleni? Ajamiseni katsotaan osaksi ”vesiliikennettä”, eikä valtiolla ole siinä muuta roolia kuin ihmisten kiusaaminen sakottamalla ja pakottamalla ja verottamalla. Vesistöt ovat olleet olemassa jo ennen vuotta 1917, jolloin itsenäinen Suomen valtio syntyi. Ja ihmiset ovat liikkuneet kuka mitenkin. No, merimerkkejä ja karttoja valtio sentään ylläpitää, mutta mökkireitilläni niitäkään ei tarvittaisi.
”Se on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista”
Miten nopeuksien vuodesta toiseen jatkuva alentaminen voi palvella bisnestä. Alun perinhän moottoroitu liikenne kehitettiin siksi, että ihmiset ja tavarat liikkuisivat mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti paikasta toiseen. Nyt nopeuksia alennetaan ja alennetaan ja yhä vain alennetaan. Koko idea nopeammasta liikkumisesta alkaa vesittyä. Auton ratissa vietetty aika voitaisiin käyttää paremminkin, joten miksi tätä aikaa pitkitetään hankaloittamalla ja hidastamalla liikkumista. Pienikin keskinopeuden alentaminen merkitsee vuodessa tunteja tai jopa päiviä ylimääräistä ajoaikaa.
Ihmisten liikkuminen on osa elämää niin kuin muutkin osat. Auton ratissa voidaan viettää huomattava aika elämästä. Miksi liikenteen pitäisi olla poikkeusaluetta, jossa oikeudenmukaisuus ei toteutuisi eivätkä säännöt tuntuisi kivoilta. Jos diktatuuri on paras toimintatapa liikenteessä, eikö se saman tien olisi paras toimintatapa myös koko yhteiskunnassa. Miksi asioista tietämättömien kansalaisten pitää sotkea asioita äänestämällä vaaleissa, kun kerran asiantuntijat ja virkamiehet tietävät kaiken paremmin.
Silloin, kun säännöt eivät tunnu enemmistön mielestä kivoilta, säännöissä on vikaa eikä enemmistössä.
Ajelin toissa päivänä tiellä, jonka nopeusrajoitus alennettiin muutama vuosi sitten sadasta kilometristä tunnissa kahdeksaan kymppiin. Olin keskimmäinen seitsemän auton jonossa, joka eteni leppoisaa noin 90 kilometrin tuntinopeutta. Ylinopeutta siis. Koska kyseessä on entinen korkeamman nopeusrajoituksen tie, vauhti ei tuntunut millään tavalla kovalta. Jos liikenteen seassa ajaisi yksi legalisti noin 78 kilometrin tuntinopeutta (täytyyhän vähän nopeudenheilahteluvaraa jättää), hänen peräänsä kerääntyisi autoja jonoksi, jonka pituus kasvaisi, vaikka ohituksia tapahtuisikin. Pitäisin tuollaista legalistia ärsyttävänä liikennehäirikkönä, vaikka virallisesti hän olisi ainoa, joka toimisi oikein, ja kaikki muut väärin. Mistä muualta muut jonoon nimittäin olisivat tulleet paitsi ylinopeudella takaa päin.
SO2001, sinä senkin sika! Täytyyhän sinun nyt ymmärtää, miten törkeästi vaaransit taas liikennettä. Jos joku rattijuoppo tai dementoitunut vanhus olisi törmännyt sinuun, niin nyt mahdollisesti kasvatit hieman tämän lähes äärettömän epätodennäköisen onnettomuuden seurauksia. Onneksi poliisi valvoo nopeuksia, jotta kaltaisesi törkeät liikenteen vaarantajat saadaan kuriin, jotta rattijuopot ja dementikot voivat törmäillä turvallisemmin.
Tässä kiteytettynä TeeCeen ajatusmaailma, josta hän on kirjoittanut tuhansia sivuja.
Voitko Ajattelija kommentoida kirjoitustani #689051?
"liikenteen vaarantajat"
Ei ole varsinaisesti olemassa sellaista kuin liikenteen vaarantaminen. Liikennetuhotyö mainitaan Rikoslaissa yhtenä vaaran aiheuttamistapana, muita vaarantamisrikoksia ovat liikenteen häirintä, terveyden vaarantaminen, yleisvaaran aiheuttaminen jne.
"Joka
1) tuhoaa kulkuneuvon tai kiinteän lautan, tai niiden välineistön taikka kulkuväylän, liikenteen ohjausmerkin tai muun liikenteen laitteiston taikka vahingoittaa tai muuntaa niitä,
2) antaa liikenteeseen liittyvän väärän tiedon tai
3) tekee kulkuneuvossa, lentokentällä, kiinteällä lautalla tai liikenteen ohjailutehtävissä olevaa henkilöä kohtaan väkivaltaa taikka uhkaa häntä väkivallalla
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa liikenteessä tai kiinteällä lautalla, eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, on tuomittava liikennetuhotyöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."
Lakiteksti tuosta kansankielisestä "liikenteen vaarantamisesta" menee lyhennettynä näin:
"Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia...tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen..."
Ajamalla fiksusti pienenee törmäysriski merkittävästi. Ehkä liikennevakuutuksessa voisi olla jokin nykyistä käytäntöä parempi kannustin, esimerkiksi sellainen että kolaroinut maksaisi muita kalliimpia vakuutusmaksuja. Bonusmenetys kolhaisuissa ei suinkaan ole automaattinen, aiheuttamansa vahingot saa maksaa itsekin. Joskus se voi olla pitkällä tähtäimella jopa halvempi tapa jos maksaa uutta vakuutusta eli 0% bonusta mikä on kallein sallittu maksuluokka. Jos bonus putoaa aiheuttamansa törmäyksen vuoksi luokkaan 50 %, saa vakuutuksen edelleen ½ hintaan - joku toinen maksaa enemmän usean vuoden puhtaalla vahinkohistorialla.
"Liikennevakuutusmaksut on laskettava silmällä pitäen vakuutettujen etujen turvaavuutta kuitenkin siten, että vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ja että vakuutusmaksut yleensä ovat suuremmat niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suorittamaan korvausta. " (lainaukset finlex)
En usko että pieni yli tai alinopeus paljon vaikuttaa lopputulokseen. Kaikissa kahden välisissä onnettomuuksissa on ratkaiseva tekijä samanaikainen tuo aika.
Jarrutusmatka pitenee nopeuden neliössä. Jos nopeuden 50 km/h nostaa tasoon 100 km/h pitenee jarrutusmatka 10 metristä 40 metriin. Molempiin lisätään reagointimatkana ajettu matka 13,75 metriä verrattuna 27,5 metriä.
23,75 metriä pysähtymiseen verrattuna 67,5 metriä tarkoittaa että hitaammalla ajonopeudella on jo pysähtynyt ennen kuin toinen on aloittanut jarruttamisen .
Tämä ei ollut esimerkki pienestä ylinopeudesta - lähinnä helppoa laskemista, mutta toimii esimerkkinä nopeuden merkityksestä.
Huonoon tuuriin ja sen seurauksiin voi itse vaikuttaa. Lisäksi hitaampi ajotapa palkitsee kuljettajansa edullisemmalla polttoainelaskulla, vaikka toki välitön 0,02 € säästö per litra tankatessa on helpommin havaittavissa.
Toyotalta mielenkiintoinen kommentti. Miksi käytetty nopeus ei vaikuttaisi "kahden välisen onnettomuuden" lopputulokseen?
Ihan näin fysiikan perusoppimäärän pohjalta vaan kysyn. Ja mikä on se "aika", joka siihen kuitenkin samanaikaisesti vaikuttaa?
PIENET nopeuserot. Monenko sekuntin aikaero olisi välttänyt onnettomuuden.
Jos mietitään liikenteen keskinopeuksia niin puhutaan tuhansien ajoneuvojen ajamisista, ja liikennemassojen suuremmalla keskinopeudella on suurempi todennäköisyys tapahtua jotakin, ja vastaavasti seuraukset ovat kovemmalla nopeudella vakavammat.
Jos jompikumpi riskitilanteessa kerkiää pysähtymään, hidastamaan tarpeeksi tai suorittamaan väistöliikkeen ovat nopeudet olleet tarpeeksi alhaiset. Jos eivät, niin silloin aikaero ei ollut riittävä.
Autotesteissä tehtävissä nopeissa väistökokeissa näkee mielenkiintoisia tilanteita. Niissä yritetään väistää jotakin, ei pelkästään saada autoa pysähtymään. Joidenkin ajoneuvojen osalta tavanomainen testinopeus on liian korkea ja auto päätyy katolleen.
SO2001:
TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla: Totelkaa
Ei minusta ainakaan - todellakaan!
Sinä toisaalta ihan itsesikin mielestä toteat kirjoitusten "menneen taas vähän aiheen vierestä". Ja tekstin määrässä riittää kyllä, joten olisiko siinä suhteessa vertaus "pata kattilaa soimaa" osuva?
Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä.
Missä mielessä tällä keskustelupalstalla, jossa vaihdetaan mielipiteitä, sinä olet ulkopuolinen, koska olet täällä kirjoittelemassa?
Voisitko tiiviisti yrittää kertoa, miksi yhdistät sanat diktatuuri ja säännöt?
SO2001: ”Suhtaudun liikenteen sääntöihin niin kuin muihinkin sääntöihin eli noudatan niitä tarpeen mukaan tai joskus tarpeettomastikin, jos rangaistuksen uhka on ilmeinen. Kuten muussakin elämässäni, pyrin toimimaan niin, ettei toiminnastani koidu merkittävää haittaa tai vahinkoa muille.
Hyvin harva pyrkii toimimaan niin, että siitä koituisi merkittävää haittaa ja vahinkoa muille, joten puheesi ei merkitse mitään. Sinä olet tyytyväinen omiin ajotapoihisi, se on ihan ymmärrettävää, mutta yritä tarkastella niitä irrallaan muista asioista, jotka saavat sinussa aikaan vahvoja tunteita. Mieti vaikka kuljettajaa, joka polttaa autossa tupakkaa muiden läsnä ollessa. Onko hänen tupakoinnistaan sinun mielestäsi haittaa muille? Kukaan tuskin kuolee sillä automatkalla passiivisen tupakoinnin seurauksiin, eikä jälkikäteen pystytä osoittaman mitä tämä automatka vaikutti viisi vuotta myöhemmin havaittuun keuhkosyöpään yhdellä matkustajalla.
Jos tämän tupakoijan teon haitallisuutta arvioidaan samalla logiikalla jolla sinä arvioit omien ajotapojesi haitallisuutta, niin pitää päätyä mielipiteeseen että muiden altistaminen passiiviselle tupakoinnille ei ole haitallinen teko.
Minusta ihmisten sairastumisen todennäköisyyden lisääminen on haitallinen teko, joten minun on pakko pitää myös liikenteessä ottamiani riskejä haitallisina. Muuten joutuisin toteamaan toimineeni vastoin hyvänä pitämääni tapaa. Sinä olet nyt samassa tilanteessa, kerro mielipiteesi oikeasta menettelystä tuossa esimerkissäni.
Oikeastaan sillä ei ole väliä paljastatko epäloogisen suhtautumistapasi tuolla esimerkilläni vai et, koska olet tehnyt sen jo aikaisemmin. Olet jo kertonut päättäväsi nopeutesi aiheuttamasta riskistä sen mukaan, minkä verrat arvioit riskin lyhentävän omaa elinaikaasi. Esitit siitä oikein tarkat laskelmat. Nyt sanotkin harkitsevasi tekojasi sen mukaan miten niistä on haittaa muille.
SO2001: ” TeeCee on kirjoittanut vuosikymmenen aikana yhteen laskettuna todennäköisesti satoja ellei tuhansia sivuja tekstiä, joiden sanoman voisi esittää yhdellä sanalla:
Totelkaa.
Kirjoituksissaan TeeCee esittää tilastoihin ja tieteeseen ja asiantuntijalausuntoihin nojautuvia perusteluja sille, miksi pitää totella. Mutta eihän sillä ole mitään väliä. Syyt sille, miksi pitää totella, ovat yhdentekeviä.
Voi sen noinkin kiteyttää, mutta silloin jää oleellinen asia sanomatta: syy, miksi minun mielestäni pitäisi totella.
Olemme kinanneet lähinnä nopeusrajoitusten tottelemisesta, ja sinä tiedät jo miksi niitä pitäisi totella. Sanojesi mukaan ”koskaan kiistänyt sitä itsestään selvää tosiasiaa, että mitä hitaammin maantiellä liikutaan, sitä vähemmän tapahtuu vakavia onnettomuuksia”. Olet myös sanonut uskovasi kaikki esittämäni väitteet ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä ja liikenteenvalvonnan vaikutuksesta. Sinun mielestäsi siis nopeusrajoitusten tottelemi parantaa ihmisten turvallisuutta.
Ja se ei olekaan ihan vähäpätöinen juttu, olet sanonut että se on sinulle kaikkein tärkein asia. Tärkeä se on minullekin, mutta vain siksi että yritän tietoisesti toimia myös liikenteessä niin kuin mielestäni holtin ihmisen kuuluu, ja olen sitä mieltä että holtin ihminen kantaa vastuuta muiden turvallisuudesta liikenteessä.
Miksi jätit tuosta kiteytyksestäsi pois sen, miksi meidän kummankin mielestä pitäisi totella liikennesääntöjä?
SO2001: ”Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi yksityinen henkilö käyttää vuodesta toiseen huomattavan määrän aikaa valtion säätämien määräysten perustelemiseen ikään kuin se olisi hänen elämäntehtävänsä. Eihän yksityisen ihmisen tarvitse valtion laatimia pakkoja perustella.”
Oletko huomannut missä yhteyksissä olen perustellut liikennesääntöjen noudattamisen hyödyllisyyttä? Silloin, kun keskustelussa joku on sanonut päinvastaista. Eikö se ole juuri sitä itä keskustelupastalla kuulukin tehdä?
Tarkkailet siis tätä asiaa ulkopuolisena? Miltä ulkopuolisen silmin näyttää seuraavanlainen tilanne: eräälle nimimerkille ihmisten turvallisuus on tärkein asia. Hän uskoo kaikki tutkimuksilla perustellut väitteeni ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen. Moni nimimerkki on väittänyt noita hänen uskomiaan perusteluja paikkaansa pitämättömiksi, ja kun väittelen heidän kanssaan asiasta, tämä nimimerkki sanoo, ettei ymmärrä miksi teen niin.
Mitä sinä vastaisit tälle nimimerkille?
SO2001: ”Eikö riitä, että miljardien budjetilla toimiva valtio perustelee sääntönsä.
Niin, riittääkö, mitä itse arvelet? Olisitko omin voimin tajunnut ylinopeuden vaarallisuuden, esimerkin voiman, keskinopeuden merkityksen, liikenteenvalvonnan vaikutuksen ja niin edelleen? Vai olisitko edelleen sitä mieltä, että ylinopeudet ovat halpaa viihdettä, että se korkeintaan laihduttaa hieman kuljettajan lompakkoa, että se ei ole koskaan johtanut mihinkään negatiivisiin seurauksiin, ja että ylinopeutta ajettaessa aikaa ei säästetä kenenkään kustannuksella? Kaikki nuo faktojen vastaiset mielipiteet ovat sinulle nykyään mahdottomia, ja minulla on vahva epäilys, että et olisi päässyt samaan pisteeseen ellemme olisi vääntänee asiasta kymmenkunta vuotta.
SO2001: ” Voisi melkein ajatella, että sääntöjä ja niiden ehdotonta tottelemista perusteleva kirjoittaja pyrkii kirjoittelullaan johonkin muuhun kuin minkä vaikutelman tekstistä saa. Hän on kuin tuoliinsa sammaloitunut kapakkafilosofi, joka väittelee vuodesta toiseen pelkästä väittelyn ilosta. Taatakseen sen, että hän ei voi hävitä, hän on valinnut kannakseen valtion puolustamisen. Näin hän on jo lähtökohtaisesti aina oikeassa ja toista mieltä olevat väärässä.
Kaikkia vaihtoehtoja pitää ajatella, mutta nyt näyttää että sinä ajattelit vain sellaisia asioita, jotka saavat minun mielipiteeni näyttämään kyseenalaisilta. Ajattelit vain kahta muuttujaa, minua ja valtiota, mutta on kolmaskin asia jota pitäisi ajatella, nimittäin tiede. Mitä jos en yritäkään matkia valtion kantaa, vaan kantojemme yhtenevyys johtuukin siitä että valtio ja minä yritämme olla samaa mieltä tieteellisen tiedon kanssa?
Tuo antaisi sinun ajatuksiasi loogisemman selityksen, koska sinä jätit tiedon kokonaan pois laskuista. Tämä on kumma juttu, koska olen perustanut nimenomaan tieteelliseen tietoon kaikki ne mielipiteeni asioista, jotka sinä kerroit uskovasi (ylinopeuden vaarallisuus, esimerkin voima, keskinopeuden merkitys, liikenteenvalvonnan vaikutus ja niin edelleen). Sinä varmaankin uskoit minua siksi, että esitin mielipiteilleni tieteelliseen tietoon perustuvat argumentit? Mutta kun pohdit nyt tätä asiaa, sinulle ei tule mieleen sellaista vaihtoehtoa ollenkaan, että kyse voikin olla tiedosta.
SO2001: ”Toinenkin skenaario on mahdollinen. Nimittäin, jos sääntöjen noudattaminen ärsyttää, niistä voi tehdä itselleen virtuaaliuskonnon, jolloin niiden noudattaminen onkin henkistä kilvoittelua ja onnistuminen on hyve. Ja tästä asetelmasta käsin voi käydä uskonsotaa kerettiläisiä ja uskonnon pilkkaajia vastaan. Saahan tästäkin hupinsa.”
Bingo. Hyvin ajateltu, tosin olen auttanut kertomalla varmaan toistakymmentä kertaa että jotenkin noin päädyin mielipiteisiini liikennesääntöjen noudattamisesta. Mutta en tehnyt sitä huvin vuoksi vaan hankkiakseni keinotekoisesti motivaation asiaan, johon en luonnostani motivoitunut.
Kommentistasi saa kuvan että pidät tätä huonona asiana. Sinulla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tätä vastaan, koska toteutan sillä yhteistä tavoitettamme keinoilla, joiden tehosta olemme samaa mieltä. Me molemmat haluamme vähentää tavallisten ihmisten loukkaantumisia ja kuolemia. Ja me molemmat uskomme mitä olen sanonut ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen, koska olen sanonut noista parhaani mukaan samaa kuin tiedekin sanoo. Mehän emme kumpikaan perusta näkemyksiämme omiin uskomuksiimme. Kun huomasin että minulta ei löydy luonnostaan motivaatiota joka vaaditaan noiden asioiden siirtämiseen kauniista puheista teoiksi, motivoin itseni siihen tarkoituksella. Se tapahtui palkitsemalla itseäni hyvällä mielellä onnistumisista.
Mitä pahaa tuossa on? Sen vaihtoehto on ymmärtääkseni se, että ajaisin vain omissa haaveissani tavalla, jota puheissani ihailen. Miten itse olet motivoinut itsesi ajamaan tavalla joka huomioi sinun tieteelliseen tietoon perustuvan mielipiteesi ylinopeuden vaarallisuudesta, esimerkin voimasta, keskinopeuden merkityksestä, liikenteenvalvonnan vaikutuksesta ja niin edelleen?
SO2001: ” Ei tässä mitään maailmaa olla muuttamassa.”
Eikö? Entäs tämä: ”Systeemin muuttaminen on toivottoman vaikeata ja siihen lienee vain yksi mahdollisuus. Hitaalla vastatiedottamisella vuosisataisen propagandan sokaisemat kansalaiset on saatava tajuamaan tilansa ja vaatimaan muutosta asioihin. Vallanjaon tasaamista ajamaan on perustettava yhteenliittymä, joka vähitellen >strong>pyrkii poliittiseen valtaan ja sitä kautta muuttamaan järjestelmää.”
Ja tätä riittää.
Ajattelija: "Huvittavinta on se, miten vanhuksien ajokoetta eniten vastustavat paasaavat lievistä ylinopeuksista. Kertoo aika paljon siitä, että liikenneturvallisuus ei kiinnosta tätä porukkaa pätkääkään, vaikka kovasti jotain muuta esitetään."
ps. Kuka sitä ajokoetta vastustaa?
Tämä kysymys on jäänyt auki
SO2001: ”Jos vähän syvennyn arvoisan TeeCeen viimeisimpiin kirjoituksiin, niin hänen analyysinsä yhteiskunnasta ja liikenteestä on edustamani arvomaailman valossa suorastaan kylmäävää luettavaa.
TeeCee: ”liikenne on yhteiskunnan ja liikennettä hallinnoivan valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä.”
Mikä ihmeen valtion keino siirtää tavaraa ja ihmisiä on se, kun lähden ajamaan veneellä mökilleni?
Kommentoit mielipidettäni, jonka annoin maantieliikennettä koskevassa keskustelussa. Tuo kommenttini liittyi siihen, että sinä puhut liikenteestä ja sen säännöistä omista lähtökohdistasi. Palaat aina uudelleen siihen miten turhaa on asettaa rajoituksia, joita sinä pystyt turvallisesti ylittämään. Yksi suosikkiaiheistasi on myös nopeusvalvonta, joka stressaa sinua valtavasti ja josta ei ole mitään hyötyä turvallisuudelle koska sinä ajat ylinopeutta vain silloin kun siitä ei ole vaaraa tai haittaa. Valitat myös jatkuvasta nopeuksien alentamisesta, koska se aiheuttaa sinulle ajanhukkaa. Kestosuosikkejasi on myös tarve päättää ajatko kolarin tuijottaessasi nopeusmittaria vai ajatko turvallisesti ylinopeutta.
Nuo ovat varmasti iso riesa sinulle henkilökohtaisesti, mutta ne asiat jotka nuo riesat sinulle tuottavat, säästävät liikenteessä vuosittain lukuisia ihmishenkiä ja loukkaantumisia. Et huomioi tätä mielipiteissäsi, vaikka olet maininnut juuri tuon asian, ihmisten turvallisuuden, itsellesi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Esimerkiksi aikahyötyä koskevissa laskuissasi huomioit vain isomman nopeuden hyödyt, et ole muistaakseni kertaakaan ottanut kantaa haittapuoliin, vaikka olen niistä erikseen kysellyt.
Haluaisin kuulla, mistä tuo sinun mielestäsi johtuu. Minusta tuossa on sama logiikka kuin vastustaisi kaikkea lentoliikennettä sillä perusteella, että itsellä on lentopelko.
TeeCee: ”Se (=liikenne) on pelkkää bisnestä, siltä odotetaan hyötyä, ei oikeudenmukaisuuden toteutumista”
SO2001: ”Miten nopeuksien vuodesta toiseen jatkuva alentaminen voi palvella bisnestä
Ei se palvelekaan jos se jatkuu liian monta vuotta, koska ajonopeuksien alentaminen nostaa yhteiskunnan liikennekustannuksia menetetyn ajan vuoksi. Toisessa vaakakupissa on turvallisuus, tien kuluminen ja päästöt, ulkomuistista repäistynä. Sinua lainaten ”on yleisesti hyväksytty tosiasia, että nopeuden lisääntyminen lisää onnettomuusriskiä ja pahentaa onnettomuuksien seurauksia”. Sama toimii tietenkin toisinkin päin, eli nopeuden alentaminen vähentää onnettomuuksien määrää ja lieventää onnettomuuksien seurauksia. Eli vähentää yhteiskunnalle koituvia liikenneonnettomuuskustannuksia. Näiden kahden asian suhdetta valtio laskee tutkimuksista saatujen tietojen peruteella. Ajonopeuksien alentaminen voi palvella bisnestä jos nuo laskelmat on tehty oikein.
Tämä on minulle herkkä hetki. Olen yrittänyt monta vuotta saada sinua keskustelemaan sinun liikenteesi sijasta yhteiskunnan liikenteestä, ja nyt reagoit ensimmäisen kerran. Tosin reaktiosi rajoittui sen äimistelyyn vain vesiliikenteen osalta, mutta kuka tietää vaikka muutaman vuoden päästä saisin sinulta kommentin maantieliikenteestäkin.
SO2001: ” Auton ratissa vietetty aika voitaisiin käyttää paremminkin, joten miksi tätä aikaa pitkitetään hankaloittamalla ja hidastamalla liikkumista. Pienikin keskinopeuden alentaminen merkitsee vuodessa tunteja tai jopa päiviä ylimääräistä ajoaikaa.”
Kyllä, mutta tuo on vasta osa koko asiasta. Sinä tiedät että liikenteen keskinopeuden hidastamisella on muitakin seurauksia kuin ajanhukka, miksi et puhu siitä mitään? Sinulla on tuohon käyttäytymiseen joku syy, ei se ole sattumaa että kirjoittelet vuosikausia liikenteessä hukkaan heitetystä ajasta puhumatta mitään siitä, mitä se maksaa kun ajonopeuksia nostetaan. Sinä tiedät mitä se maksaa turvallisuudelle ja sinä pidät ihmisten turvallisuutta itsellesi kaikkein tärkeimpänä asiana, joten se sinulla täytyy olla todella vahva motiivi vaieta mielipiteesi turvallisuusvaikutuksista. Tästä yritän saada sinua keskustelemaan.
Haluan palata vielä asiaan minkä yhteydessä otin esiin tämän ”liikenne valtion bisneksenä”-ajatuksen. Mitä sinä siitä sanot? Onko liikenne yhteiskunnan tuotantolaitos, jonka tarkoitus on tuottaa liikennesuoritetta, vai onko se paikka jossa hankit terapiaa traumoihisi? Olet selittänyt ERITTÄIN perusteellisesti kumpi sen sinun mielestäsi pitäisi olla, mutta kerro mielipiteesi siitä, kumman se liikenne käytännössä on, sinun vai yhteiskunnan. Sen jälkeen verrataan että vastaavatko puheesi tätä mielipidettäsi.