Pitäkää pipo tiukalla ja laskekaa potensseja, minä annan löysää jatkossakin omista oikeuksistani vahinkojen välttämiseksi. Nopeus on osallisina onnettomuudessa, mutta onko se onnettomuuden syy, on toinen juttu.
Toyota: ”Siinä ei paljon vakiosäätimet auta kun johtaja pudottaa nopeutta jokaisen pöntönkohdalla ihan vaan varuiksi vaikka ajaisi jo nipin apin sallittua. Haitariliike on valmis.”
Oman kokemukseni mukaan haitariliike useimmiten pysähtyy kohdalleni kun käytän noin 5 sekunnin väliä edellä ajavaan. Tietysti turvaväli hetkeksi supistuu turhan pieneksi eli suunnilleen siihen mitä se kuskeilla yleensä on, mutta kun sen kerää takaisin pikkuhiljaa, ei piiskaefekti useimmiten tartu takanani ajaviin. Ja silloin kun tarttuu, niin huomattavasti lieventyneenä.
Tosin tätä pääsee aika harvoin käytännössä toteuttamaan, koska pieni ylinopeus on niin yleistä että nämä haitarikonsertit tapahtuvat kaukana edessäni. Pääsen nauttimaan niistä korkeintaan seuraamalla kuinka jarruvalot syttyvä jonon edestä taaksepäin auto kerrallaan aivan kuin kukaan ei seuraisi muuta kuin mitä seuraava auto hänen edellään tekee.
Onnea matkaan mene tuonne kehätielle ruuhka aikaan testaamaan 5 sekunnin väliä. Tai toisaalta miksei se toimisi väli vaan täyttyy niin voihan sen taas ja taas venyttää. Eihän niistä pöntöistä pöndellä ole mitään merkittävää vaikutusta nopeus vaihteluihin, ajoneuvojen välimatkat on jo yleensä sen verran isoja.
Toyota: ”Liikenteessä on niin paljon vaaratekijöitä että sieltä pitää päästä äkkiä pois.”
Jos liikenteestä pyrkii pois lisäämällä ajonopeuttaan esimerkiksi 5 %, vaarallisessa liikenteessä vietetty aika vähenee 4,8 %. Eli sen verran siitä on hyötyä.
Potenssimallin mukaan 5 %:n nopeuden nosto lisää liikennekuoleman todennäköisyyttä 25 %. Eli sen verran siitä on haittaa.
Tällä perusteella nopeudennostoa ei voi perustella turvallisuuden lisääntymisellä.
Toyota: ” Käyttäkää löysempää pipoa ja ajakaa joustavasti, liian tiukka säänöistä ja omista oikeuksista kiinnipitäminen voi kostautua ja on usein onnettomuuden syy.”
Vedit yhtäläisyysmerkit säännöistä kiinni pitämisen ja omista oikeuksista kiinnipitämisen välille, mutta minusta niillä ei ole yhteyttä. Liikennesääntöjä voi ilman ongelmia noudattaa vaikka joustaisikin omista oikeuksistaan muiden hyväksi. Jos joutuu toistuvasti tilanteisiin, jossa onnettomuuden välttäminen edellyttää liikennesääntöjen rikkomista, on perimmäinen vika jossain ihan muualla kuin liikennesääntöjen noudattamisessa.
Kireää pipoa pidetään perinteisesti huonona asiana, mutta esitän eriävän mielipiteen, jos löysällä pipolla tarkoitetaan löysää suhtautumista liikennesääntöihin. On helppoa keksiä esimerkkejä joissa liian tarkka sääntöjen noudattaminen on naurettavaa. Se on helppoa siksi, että se joskus tosiaan johtaa naurettaviin tilanteisiin. Mutta olisi hyvä tuntea itseään sen verran että huomaisi koska tätä käyttää vain oikeuttaakseen omaa liikennesääntöjen rikkomista. Se, että liikennesäännöt johtavat joissain tilanteissa älyttömyyksiin tai että joitain sääntöjä on pakko tulkita, ei ole käypä perustelu rikkoa sääntöjä tahallaan tai tulkita myös sellaisia sääntöjä, joissa ei ole tulkinnanvaraa
Toyota: ” Nopeus on osallisina onnettomuudessa, mutta onko se onnettomuuden syy, on toinen juttu.”
Ja kolmas juttu on nopeuden osuus mistä tahansa syystä tapahtuneen onnettomuuden seurauksiin. Minusta liikenneturvallisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea ihmisille koituneita seurauksia. Mikään toinen muuttuja ei vaikuta tähän yhtä paljon kuin törmäysnopeus, ja tömäysnopeuteen vaikuttaa eniten se, mikä oli ajonopeus ennen onnettomuutta. Tätä tietoa ei yritetä pimittää suurelta yleisöltä, päinvastoin, silti nopeuden merkitystä vähätellään yleisesti. Osaatko kertoa miksi sinä teet niin?
TeeCee Olisikohan parempi kun ettet ajaisi ainakaan autoa ollenkaan, vai ajatko yleensäkään.
"Osaatko kertoa miksi sinä teet niin?"
Minähän vaan tyhmyyttäni kysyn.
Toyota: ”Liikenteessähän pitää noudattaa pilkulleen nopeusrajoituksia (mistä tässä keskustelussa on kysymys)”
Nopeusrajoitusten noudattaminen on vain yksi tämän keskustelun sivujuonista. Varsinainen aihe on Timo Tervon kommentti, jossa hän lyttäsi kokolailla kaiken mitä nopeuden vaikutuksista sitten 60-luvun on saatu selville. Yksi niistä oli tämän keskustelun otsikkoonkin päässyt väite, että pieni lisänopeus ei lisää onnettomuusriskiä. Tämä on kadunmieheltä ymmärrettävä väite, mutta alan vaikutusvaltaisissa asemissa toimivalta tuo on edesvastuuttomasti sanottu, jos asiaa tarkastellaan sen perusteella mitä tiede asiasta tietää. Ja nimenomaan siihen kunkin puheita pitää verrata, muuten mennään uskomusten puolelle.
Lisänopeuden ei tarvitse tarkoittaa ylinopeutta, nopeudenlisäyksen vaikutuksiin ei vaikuta se, mikä sattuu oleman rajoitus. Esimerkiksi 5 %:n muutos nopeudessa tuottaa saman riskimuutoksen liikennekuolemiin sekä nopeusvälillä 76 =>79,8 että välillä 80=>84.
Noiden riskien erona on se, että jos rajoitus sattuu olemaan 80, kuskeilla ei ole lupaa ottaa jälkimmäistä riskiä missään olosuhteissa, mutta ensin mainitun riskin saa ottaa kuskin harkinnan mukaan. Tämän säännön on tarkoitus vähentää liikenteen uhrimäärää, mutta teho on sitä heikompi, mitä useampi puhuu julkisesti tai osoittaa teoillaan kuin heillä olisi oikeus oman harkintansa mukaan ottaa myös erikseen kiellettyjä riskejä. Ja jos puhuja on alan auktoriteetti, jota monet uskovat yhtään kyseenalaistamatta, niin kyse on tavallisen kuskin höpinöitä monta kertaluokkaa vakavammasta asiasta.
Joten tämä on laajempi asia kuin vain sinun ongelmallinen suhteesi nopeusrajoituksiin.
Sisäministeriön esitys sakotuskynnyksen alentamista saa täystyrmäyksen liikennelääketieteen professori Timo Tervolta.
Suora lainaus Timo Tervo: Ministeriö väitti, että kun suuri joukko kuljettajia muuttaa nopeuttaan vaikka vain pari km/t, vaikutukset näkyvät onnettomuustilastoissa. Se perusteli asiaa VTT:n tutkimuksella, jonka mukaan pienetkin ajonopeuksien muutokset vaikuttavat liikenneturvallisuuteen.
– Tuo on propagandaa, joka ei saa lainkaan tukea tutkijalautakuntien julkaistuista raporteista, Timo Tervo jyrisee
Tervo huomauttaa, ettei laskelmissa oteta mitenkään huomioon liikenteen todellisia riskitekijöitä, joista yhtenä tärkeimpänä on kuljettajan tila.
– Kuski voi olla humalassa tai huumeessa, sairas, tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tätä ei näy tilastoissa, eivätkä nämä jää peltipoliisin haaviin.
Tervo muistuttaa, että vain kuolonkolareista on saatavissa tarkkaa, yksilöityä tietoa.
Hän mainitsee esimerkkinä laskelmat kahden vuoden ajalta. Tilastoista otettiin pois moottoripyörät, jotka eivät tallennu kameraan, itsemurhan tekijät, huumekuskit sekä päihtyneet. Jäljelle jäivät ”riskittömät” kuljettajat. Vain alle 9 prosentissa näiden kuolonkolareista oli ylinopeus mukana. Puolet heistä oli 18–20-vuotiaita.
"Joten tämä on laajempi asia kuin vain sinun ongelmallinen suhteesi nopeusrajoituksiin."
Ei minulle ole nopeusrajoitus mikään ongelma, juhannuspyhinäkin valtaosa 600km ajettiin alle sallitun välillä hyvinkin paljon.
Silloin mennään reippaasti LIIKENTEESSÄ kun olosuhteet sallii.
Laske sillä potenssimallilla kuinka paljon mahdollisuudet joutua liikenneonnettomuuteen pienenee % vuodessa kun on päivittäin 15 min pois liikenteestä.
Hässäkkä: Koti on isossa osassa tapaturmia, mutta harvemmin osallisena liikenneonnettomuuteen.
Tämäkin jotenkin hämärästi liittynee keskusteluun? En vain keksi miten?
Varsinkin kun kappaleessa alkaa maininnalla että silloin mennään reippaasti kun olosuhteet sallii.
Kotona siis menee lujaa ja/tai reippaasti? Totta, ei siellä silloin liikenteessä olla...
Hässäkän mielestä Tervo muistuttaa, että vain kuolonkolareista on saatavissa tarkkaa, yksilöityä tietoa.
Eikös se mennyt jotenkin niin, että juuri nopeuksista ei saada kuin arvioita?
Miten niistä selviää esim. henkinen tila, tai nuoruuden hurman ja uhon aiheuttamat tiedot tarkasti saati yksilöllisesti? Veren alkoholipitoisuus on toki mitattavissa.
Eikös se vielä senkin suhteen mennyt niin, että Suomessa nimenomaan itsemurhat lasketaan mukaan, kun muualla ne jätetään pois?
Kumppanin mielestä asiaan liittymättömät osuudet poistettu.
Liikennelääketieteen professorin lausuntoja minä en pysty tarkistamaan, jos kiinnostaa voit itse kumota ne paremmilla tiedoillasi.
"- Nuorten kuolonkolareissa 70 prosenttia ajoi ylinopeutta, mutta näistä 44 prosenttia ajoi päihtyneenä. 68 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Jo turvavyö olisi pelastanut 43 prosenttia MENEHTYNEISTÄ kuljettajista ja 58 prosenttia matkustajista."
Totta on että asia josta uutisoitiin oli vakava, noista moni varmastikin ylitti liikennevirran keskinopeuden. Siinä kuitenkin puhutaan enemmän ongelmakuljettajista eli puhallusratsia-asiasta kuin siitä miten Matti Meikäläinen voisi lopettaa kolaroimisen helpolla niksillä:
TLL 23§ "Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. ... "
Onnettomuus voi tapahtua varovaisellekin, mutta osalle ne ovat enemmänkin todennäköisiä tapahtumia kuin tapaturmia.
Jokumerkkihässäkkä: Liikennelääketieteen professorin lausuntoja minä en pysty tarkistamaan, jos kiinnostaa voit itse kumota ne paremmilla tiedoillasi.
Mitä minä kumoaisin?
Suomessa itsemurhan liikenteessä tehneet lasketaan mukaan, kun muualla ne jätetään pois (tämä on vanha keskustelunaihe)
nopeutta ei voida tietää "tarkasti ja yksilöllisesti", joten se jää arvioksi
miten olisi mahdollista arvioida tarkasti ja yksilöllisesti kenenkään mielentilaa? Tämä on kysymys.
samoin kuin jonkun nuorena kuolleen päähänpistoja?
jäljelle jää siis promillet verestä, se on tosiaan tarkkaa ja yksilöllistä?
Sinä myös aktiivisti unohdat, ettei tässä ole kyse vain kuolonkolareista, vaan siitä, mitä nopeus vaikuttaa kolereissa ylipäätään. Kaivaisitko vakavasti, tai pysyvästi vammautuneista jotakin fiksua lausuntoa Tervolta?
"– Paljon reilumpaa olisi sanoa, että haluamme vain lisää rahaa, eikä esittää totuudenvastaisia turvallisuusväitteitä! professori jyrähtää.
Sisäministeriö kehotti viime viikolla Poliisihallitusta harkitsemaan rikesakkokynnyksen madaltamista nykyisestä 8 km/t:n ylityksestä 7 km/t:n ylitykseen.
Tarkoitus on hankkia lisää valvontakameroita ja rukata niiden reagointiraja pienemmäksi. Kiristystarvetta perusteltiin pääosin liikenneturvallisuuden lisäämisellä.
Ministeriö väitti, että kun suuri joukko kuljettajia muuttaa nopeuttaan vaikka vain pari km/t, vaikutukset näkyvät onnettomuustilastoissa.
Jos turvallisuutta oikeasti halutaan lisätä, pitää puuttua todettuihin riskeihin, etenkin kuljettajan tilaan."
Mitäliemerkkejä (Tervoa lainaten kaiketikin): Jos turvallisuutta oikeasti halutaan lisätä, pitää puuttua todettuihin riskeihin, etenkin kuljettajan tilaan.
Kaikin mokomin. En ole estämässä, enkä tiedä kuka olisi itse asiassa. Ainakaan täällä kirjoittavista.
Mietitäänpä tuota kuitenkin hieman... Kenen ja mihin "tilaan" tuo puuttuminen sinusta esim. tarkoittaisi?
"Niin niin just – mitä kaikkea se sinusta tarkoittaa?"
Sitä se edelleen tarkoittaa ettei kameravalvonnan sakotusrajan pudottaminen kahdeksasta seitsemään km/h kerro mitään sen hetkisetä kuljettajan tilasta, eikä paranna liikenneturvallisuutta pätkääkään.
Kameratolpilla ei pystytä valvomaan onnettomuuksiin johtavia todellisia syitä. Älä kysy mitä ne on, niistä on jo tehty monta luetteloa.
Et osaa siis vastata? Mantroja hoet? Uskonasioita, kuten nimimerkki..tiedät kyllä...sanoisi? Älä takerru tuohon esitykseen pudotuksesta, ei sillä ole merkitystä. Periaate tolppia kohtaan ei muutu sen perusteella mihinkään, eihän?
Olisi kyllä kiinnostavaa nähdä sinun luettelosi onnettomuuteen johtavista todellisista syistä.
Toyota: ” Onnea matkaan mene tuonne kehätielle ruuhka aikaan testaamaan 5 sekunnin väliä”
Eihän se kaikkialla onnistu, ja itsekin pidän tuota 5 sekunnin turvaväliä vain normaaleissa maantienopeuksissa noin 70:stä ylöspäin. Ruuhkassa ja tavallisessa kaupunkiliikenteessä ajetaan hiljempaa, ja silloin jo 2 sekuntiakin tuottaa saman vaikutuksen. Mutta yllättävän monessa paikassa sitä 5 sekunninkin väliä voi käyttää. Mitä enemmän sitä käyttää, sen nopeammin lyhyempi turvaväli alkaa tuntua suorastaan ahdistavalta, minkä jälkeen sitä asia ei tarvitse enää erikseen vahtia. Kunnon turvaväli on muuttunut osaksi ajotapaa, kun ennen liian lyhyt ajoväli oli se normi johon hakeutui heti kun asiaa ei erikseen miettinyt.
Kerroin jo tuossa edellä, ettei sillä ole merkitystä nyt tässä. Ei ehkä mihinkään, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Edes sakkokertymiin!
Mutta jos se sinusta(kaan) ei vaikuta käytännössä mihinkään, niin mitä sinusta ovat ne oikeammat asiat johon pitäisi puuttua. Ne jotka vaikuttavat onnettomuuksien syntyyn
Toyota: ”Tai toisaalta miksei se toimisi väli vaan täyttyy niin voihan sen taas ja taas venyttää.”
Juuri näin. Mitä sinä sitten itse tarkoitit sillä pipon löysäämisellä ja joustamisella? Muistuttelit juuri meitä muita että joustamattomuus on usein onnettomuuden syy. Se täyttyvä väli on yhtä kuin liikenteen sujuminen. Ohittajille täytyy varata eteensä tyhjää sen verran että he pääsevät turvallisesti takaisin kaistalleen.
Jari Tervo: "– Kuski voi olla humalassa tai huumeessa, sairas, tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tätä ei näy tilastoissa, eivätkä nämä jää peltipoliisin haaviin."
Olen täysin samaa mietä, etenkin iäkkäät voi olla ihan lääkepöllyssä.
Pitäkää pipo tiukalla ja laskekaa potensseja, minä annan löysää jatkossakin omista oikeuksistani vahinkojen välttämiseksi. Nopeus on osallisina onnettomuudessa, mutta onko se onnettomuuden syy, on toinen juttu.
Hässäkkä:
...minä annan löysää jatkossakin omista oikeuksistani vahinkojen välttämiseksi.
Eikös me kaikki tehdä noin! Esim. "fiksumpi väistää" -sanonnan mukaisesti jne.
Mutta mihin se liittyy tässä keskustelussa?
Ei sitten mitenkään.
Liikenteessähän pitää noudattaa pilkulleen nopeusrajoituksia (mistä tässä keskustelussa on kysymys)
Toyota: ”Siinä ei paljon vakiosäätimet auta kun johtaja pudottaa nopeutta jokaisen pöntönkohdalla ihan vaan varuiksi vaikka ajaisi jo nipin apin sallittua. Haitariliike on valmis.”
Oman kokemukseni mukaan haitariliike useimmiten pysähtyy kohdalleni kun käytän noin 5 sekunnin väliä edellä ajavaan. Tietysti turvaväli hetkeksi supistuu turhan pieneksi eli suunnilleen siihen mitä se kuskeilla yleensä on, mutta kun sen kerää takaisin pikkuhiljaa, ei piiskaefekti useimmiten tartu takanani ajaviin. Ja silloin kun tarttuu, niin huomattavasti lieventyneenä.
Tosin tätä pääsee aika harvoin käytännössä toteuttamaan, koska pieni ylinopeus on niin yleistä että nämä haitarikonsertit tapahtuvat kaukana edessäni. Pääsen nauttimaan niistä korkeintaan seuraamalla kuinka jarruvalot syttyvä jonon edestä taaksepäin auto kerrallaan aivan kuin kukaan ei seuraisi muuta kuin mitä seuraava auto hänen edellään tekee.
Ei nyt pysy kärryillä, sorry vaan...
Ensiksi kirjoitat näin:
Hässäkkä:
liian tiukka säännöistä ja omista oikeuksista kiinnipitäminen voi kostautua
...ja kun yritän tiedustella, mikä nyt oikein liittyy mihinkin noissa sinun "näppärissä" one-liner-kommenteissasi, niin yhtäkkiä vastaatkin näin:
Ei sitten mitenkään. Liikenteessähän pitää noudattaa pilkulleen nopeusrajoituksia (mistä tässä keskustelussa on kysymys)
Niin elikäs mitenkäs se nyt meneekään se sinun logiikkasi? Mihin ne pipot liittyvät esim?
Onnea matkaan mene tuonne kehätielle ruuhka aikaan testaamaan 5 sekunnin väliä. Tai toisaalta miksei se toimisi väli vaan täyttyy niin voihan sen taas ja taas venyttää. Eihän niistä pöntöistä pöndellä ole mitään merkittävää vaikutusta nopeus vaihteluihin, ajoneuvojen välimatkat on jo yleensä sen verran isoja.
Toyota: ”Liikenteessä on niin paljon vaaratekijöitä että sieltä pitää päästä äkkiä pois.”
Jos liikenteestä pyrkii pois lisäämällä ajonopeuttaan esimerkiksi 5 %, vaarallisessa liikenteessä vietetty aika vähenee 4,8 %. Eli sen verran siitä on hyötyä.
Potenssimallin mukaan 5 %:n nopeuden nosto lisää liikennekuoleman todennäköisyyttä 25 %. Eli sen verran siitä on haittaa.
Tällä perusteella nopeudennostoa ei voi perustella turvallisuuden lisääntymisellä.
Paljonko nopeuden lasku nopeudesta 120 km/h - 16% vähentää liikennekuolemia?
Toyota: ” Käyttäkää löysempää pipoa ja ajakaa joustavasti, liian tiukka säänöistä ja omista oikeuksista kiinnipitäminen voi kostautua ja on usein onnettomuuden syy.”
Vedit yhtäläisyysmerkit säännöistä kiinni pitämisen ja omista oikeuksista kiinnipitämisen välille, mutta minusta niillä ei ole yhteyttä. Liikennesääntöjä voi ilman ongelmia noudattaa vaikka joustaisikin omista oikeuksistaan muiden hyväksi. Jos joutuu toistuvasti tilanteisiin, jossa onnettomuuden välttäminen edellyttää liikennesääntöjen rikkomista, on perimmäinen vika jossain ihan muualla kuin liikennesääntöjen noudattamisessa.
Kireää pipoa pidetään perinteisesti huonona asiana, mutta esitän eriävän mielipiteen, jos löysällä pipolla tarkoitetaan löysää suhtautumista liikennesääntöihin. On helppoa keksiä esimerkkejä joissa liian tarkka sääntöjen noudattaminen on naurettavaa. Se on helppoa siksi, että se joskus tosiaan johtaa naurettaviin tilanteisiin. Mutta olisi hyvä tuntea itseään sen verran että huomaisi koska tätä käyttää vain oikeuttaakseen omaa liikennesääntöjen rikkomista. Se, että liikennesäännöt johtavat joissain tilanteissa älyttömyyksiin tai että joitain sääntöjä on pakko tulkita, ei ole käypä perustelu rikkoa sääntöjä tahallaan tai tulkita myös sellaisia sääntöjä, joissa ei ole tulkinnanvaraa
Toyota: ” Nopeus on osallisina onnettomuudessa, mutta onko se onnettomuuden syy, on toinen juttu.”
Ja kolmas juttu on nopeuden osuus mistä tahansa syystä tapahtuneen onnettomuuden seurauksiin. Minusta liikenneturvallisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea ihmisille koituneita seurauksia. Mikään toinen muuttuja ei vaikuta tähän yhtä paljon kuin törmäysnopeus, ja tömäysnopeuteen vaikuttaa eniten se, mikä oli ajonopeus ennen onnettomuutta. Tätä tietoa ei yritetä pimittää suurelta yleisöltä, päinvastoin, silti nopeuden merkitystä vähätellään yleisesti. Osaatko kertoa miksi sinä teet niin?
TeeCee Olisikohan parempi kun ettet ajaisi ainakaan autoa ollenkaan, vai ajatko yleensäkään.
"Osaatko kertoa miksi sinä teet niin?"
Minähän vaan tyhmyyttäni kysyn.
Toyota: ”Liikenteessähän pitää noudattaa pilkulleen nopeusrajoituksia (mistä tässä keskustelussa on kysymys)”
Nopeusrajoitusten noudattaminen on vain yksi tämän keskustelun sivujuonista. Varsinainen aihe on Timo Tervon kommentti, jossa hän lyttäsi kokolailla kaiken mitä nopeuden vaikutuksista sitten 60-luvun on saatu selville. Yksi niistä oli tämän keskustelun otsikkoonkin päässyt väite, että pieni lisänopeus ei lisää onnettomuusriskiä. Tämä on kadunmieheltä ymmärrettävä väite, mutta alan vaikutusvaltaisissa asemissa toimivalta tuo on edesvastuuttomasti sanottu, jos asiaa tarkastellaan sen perusteella mitä tiede asiasta tietää. Ja nimenomaan siihen kunkin puheita pitää verrata, muuten mennään uskomusten puolelle.
Lisänopeuden ei tarvitse tarkoittaa ylinopeutta, nopeudenlisäyksen vaikutuksiin ei vaikuta se, mikä sattuu oleman rajoitus. Esimerkiksi 5 %:n muutos nopeudessa tuottaa saman riskimuutoksen liikennekuolemiin sekä nopeusvälillä 76 =>79,8 että välillä 80=>84.
Noiden riskien erona on se, että jos rajoitus sattuu olemaan 80, kuskeilla ei ole lupaa ottaa jälkimmäistä riskiä missään olosuhteissa, mutta ensin mainitun riskin saa ottaa kuskin harkinnan mukaan. Tämän säännön on tarkoitus vähentää liikenteen uhrimäärää, mutta teho on sitä heikompi, mitä useampi puhuu julkisesti tai osoittaa teoillaan kuin heillä olisi oikeus oman harkintansa mukaan ottaa myös erikseen kiellettyjä riskejä. Ja jos puhuja on alan auktoriteetti, jota monet uskovat yhtään kyseenalaistamatta, niin kyse on tavallisen kuskin höpinöitä monta kertaluokkaa vakavammasta asiasta.
Joten tämä on laajempi asia kuin vain sinun ongelmallinen suhteesi nopeusrajoituksiin.
Tästä on kysymys:
Sisäministeriön esitys sakotuskynnyksen alentamista saa täystyrmäyksen liikennelääketieteen professori Timo Tervolta.
Suora lainaus Timo Tervo: Ministeriö väitti, että kun suuri joukko kuljettajia muuttaa nopeuttaan vaikka vain pari km/t, vaikutukset näkyvät onnettomuustilastoissa. Se perusteli asiaa VTT:n tutkimuksella, jonka mukaan pienetkin ajonopeuksien muutokset vaikuttavat liikenneturvallisuuteen.
– Tuo on propagandaa, joka ei saa lainkaan tukea tutkijalautakuntien julkaistuista raporteista, Timo Tervo jyrisee
Tervo huomauttaa, ettei laskelmissa oteta mitenkään huomioon liikenteen todellisia riskitekijöitä, joista yhtenä tärkeimpänä on kuljettajan tila.
– Kuski voi olla humalassa tai huumeessa, sairas, tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tätä ei näy tilastoissa, eivätkä nämä jää peltipoliisin haaviin.
Tervo muistuttaa, että vain kuolonkolareista on saatavissa tarkkaa, yksilöityä tietoa.
Hän mainitsee esimerkkinä laskelmat kahden vuoden ajalta. Tilastoista otettiin pois moottoripyörät, jotka eivät tallennu kameraan, itsemurhan tekijät, huumekuskit sekä päihtyneet. Jäljelle jäivät ”riskittömät” kuljettajat. Vain alle 9 prosentissa näiden kuolonkolareista oli ylinopeus mukana. Puolet heistä oli 18–20-vuotiaita.
"Joten tämä on laajempi asia kuin vain sinun ongelmallinen suhteesi nopeusrajoituksiin."
Ei minulle ole nopeusrajoitus mikään ongelma, juhannuspyhinäkin valtaosa 600km ajettiin alle sallitun välillä hyvinkin paljon.
Silloin mennään reippaasti LIIKENTEESSÄ kun olosuhteet sallii.
Laske sillä potenssimallilla kuinka paljon mahdollisuudet joutua liikenneonnettomuuteen pienenee % vuodessa kun on päivittäin 15 min pois liikenteestä.
Hässäkkä:
Koti on isossa osassa tapaturmia, mutta harvemmin osallisena liikenneonnettomuuteen.
Tämäkin jotenkin hämärästi liittynee keskusteluun? En vain keksi miten?
Varsinkin kun kappaleessa alkaa maininnalla että silloin mennään reippaasti kun olosuhteet sallii.
Kotona siis menee lujaa ja/tai reippaasti? Totta, ei siellä silloin liikenteessä olla...
Yritys kuulostaa viisaammalta, kenties?
Hässäkän mielestä Tervo muistuttaa, että vain kuolonkolareista on saatavissa tarkkaa, yksilöityä tietoa.
Eikös se mennyt jotenkin niin, että juuri nopeuksista ei saada kuin arvioita?
Miten niistä selviää esim. henkinen tila, tai nuoruuden hurman ja uhon aiheuttamat tiedot tarkasti saati yksilöllisesti? Veren alkoholipitoisuus on toki mitattavissa.
Eikös se vielä senkin suhteen mennyt niin, että Suomessa nimenomaan itsemurhat lasketaan mukaan, kun muualla ne jätetään pois?
Kumppanin mielestä asiaan liittymättömät osuudet poistettu.
Liikennelääketieteen professorin lausuntoja minä en pysty tarkistamaan, jos kiinnostaa voit itse kumota ne paremmilla tiedoillasi.
http://www.iltalehti.fi/autot/2016060321655459_au.shtml
"- Nuorten kuolonkolareissa 70 prosenttia ajoi ylinopeutta, mutta näistä 44 prosenttia ajoi päihtyneenä. 68 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Jo turvavyö olisi pelastanut 43 prosenttia MENEHTYNEISTÄ kuljettajista ja 58 prosenttia matkustajista."
Totta on että asia josta uutisoitiin oli vakava, noista moni varmastikin ylitti liikennevirran keskinopeuden. Siinä kuitenkin puhutaan enemmän ongelmakuljettajista eli puhallusratsia-asiasta kuin siitä miten Matti Meikäläinen voisi lopettaa kolaroimisen helpolla niksillä:
TLL 23§ "Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. ... "
Onnettomuus voi tapahtua varovaisellekin, mutta osalle ne ovat enemmänkin todennäköisiä tapahtumia kuin tapaturmia.
Jokumerkkihässäkkä:
Liikennelääketieteen professorin lausuntoja minä en pysty tarkistamaan, jos kiinnostaa voit itse kumota ne paremmilla tiedoillasi.
Mitä minä kumoaisin?
Sinä myös aktiivisti unohdat, ettei tässä ole kyse vain kuolonkolareista, vaan siitä, mitä nopeus vaikuttaa kolereissa ylipäätään. Kaivaisitko vakavasti, tai pysyvästi vammautuneista jotakin fiksua lausuntoa Tervolta?
"– Paljon reilumpaa olisi sanoa, että haluamme vain lisää rahaa, eikä esittää totuudenvastaisia turvallisuusväitteitä! professori jyrähtää.
Sisäministeriö kehotti viime viikolla Poliisihallitusta harkitsemaan rikesakkokynnyksen madaltamista nykyisestä 8 km/t:n ylityksestä 7 km/t:n ylitykseen.
Tarkoitus on hankkia lisää valvontakameroita ja rukata niiden reagointiraja pienemmäksi. Kiristystarvetta perusteltiin pääosin liikenneturvallisuuden lisäämisellä.
Ministeriö väitti, että kun suuri joukko kuljettajia muuttaa nopeuttaan vaikka vain pari km/t, vaikutukset näkyvät onnettomuustilastoissa.
Jos turvallisuutta oikeasti halutaan lisätä, pitää puuttua todettuihin riskeihin, etenkin kuljettajan tilaan."
Mitäliemerkkejä (Tervoa lainaten kaiketikin):
Jos turvallisuutta oikeasti halutaan lisätä, pitää puuttua todettuihin riskeihin, etenkin kuljettajan tilaan.
Kaikin mokomin. En ole estämässä, enkä tiedä kuka olisi itse asiassa. Ainakaan täällä kirjoittavista.
Mietitäänpä tuota kuitenkin hieman... Kenen ja mihin "tilaan" tuo puuttuminen sinusta esim. tarkoittaisi?
Olisikohan kuljettajan kykyyn hallita ajoneuvo, mitä ei kamerapönttö pysty arvioimaan?
Jos et ole sattunut huomaamaan tässä on kyse kameravalvonnasta.
jotakintuherrusta:
Jos et ole sattunut huomaamaan tässä on kyse kameravalvonnasta.
Eipä pelkästään. Onhan se toki keskustelussa mukana, koska niillä(kin) valvotaan myös, tuleeko lisänopeutta pienesti vai paljosti.
Olisikohan kuljettajan kykyyn hallita ajoneuvo
Niin niin just - mitä kaikkea se sinusta tarkoittaa?
"Niin niin just – mitä kaikkea se sinusta tarkoittaa?"
Sitä se edelleen tarkoittaa ettei kameravalvonnan sakotusrajan pudottaminen kahdeksasta seitsemään km/h kerro mitään sen hetkisetä kuljettajan tilasta, eikä paranna liikenneturvallisuutta pätkääkään.
Kameratolpilla ei pystytä valvomaan onnettomuuksiin johtavia todellisia syitä. Älä kysy mitä ne on, niistä on jo tehty monta luetteloa.
Et osaa siis vastata? Mantroja hoet? Uskonasioita, kuten nimimerkki..tiedät kyllä...sanoisi? Älä takerru tuohon esitykseen pudotuksesta, ei sillä ole merkitystä. Periaate tolppia kohtaan ei muutu sen perusteella mihinkään, eihän?
Olisi kyllä kiinnostavaa nähdä sinun luettelosi onnettomuuteen johtavista todellisista syistä.
Toyota: ” Onnea matkaan mene tuonne kehätielle ruuhka aikaan testaamaan 5 sekunnin väliä”
Eihän se kaikkialla onnistu, ja itsekin pidän tuota 5 sekunnin turvaväliä vain normaaleissa maantienopeuksissa noin 70:stä ylöspäin. Ruuhkassa ja tavallisessa kaupunkiliikenteessä ajetaan hiljempaa, ja silloin jo 2 sekuntiakin tuottaa saman vaikutuksen. Mutta yllättävän monessa paikassa sitä 5 sekunninkin väliä voi käyttää. Mitä enemmän sitä käyttää, sen nopeammin lyhyempi turvaväli alkaa tuntua suorastaan ahdistavalta, minkä jälkeen sitä asia ei tarvitse enää erikseen vahtia. Kunnon turvaväli on muuttunut osaksi ajotapaa, kun ennen liian lyhyt ajoväli oli se normi johon hakeutui heti kun asiaa ei erikseen miettinyt.
Kumppani Olisi kiva tietää mihin tilastoon alentavasti vaikuttaa sinunmielestä 1 km/h sakkorajan alentaminen?
https://liikenneturva.fi/fi/tutkittua/tilastot/suomen-tieliikenneonnettomuudet
Kerroin jo tuossa edellä, ettei sillä ole merkitystä nyt tässä. Ei ehkä mihinkään, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Edes sakkokertymiin!
Mutta jos se sinusta(kaan) ei vaikuta käytännössä mihinkään, niin mitä sinusta ovat ne oikeammat asiat johon pitäisi puuttua. Ne jotka vaikuttavat onnettomuuksien syntyyn
Toyota: ”Tai toisaalta miksei se toimisi väli vaan täyttyy niin voihan sen taas ja taas venyttää.”
Juuri näin. Mitä sinä sitten itse tarkoitit sillä pipon löysäämisellä ja joustamisella? Muistuttelit juuri meitä muita että joustamattomuus on usein onnettomuuden syy. Se täyttyvä väli on yhtä kuin liikenteen sujuminen. Ohittajille täytyy varata eteensä tyhjää sen verran että he pääsevät turvallisesti takaisin kaistalleen.
Jari Tervo: "– Kuski voi olla humalassa tai huumeessa, sairas, tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tätä ei näy tilastoissa, eivätkä nämä jää peltipoliisin haaviin."
Olen täysin samaa mietä, etenkin iäkkäät voi olla ihan lääkepöllyssä.