Se on todettava että lainaamani artikkeli on melko sekava ja ristiriitainen siltä osin kuin kyse on varsinaisista sähköautoista. Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
"Instead, it simply said that it would have two new chassis architectures for every car and SUV it will launch from 2019 onwards. These new architectures will support three different electrified powertrains: a gasoline engine with a 48-Volt mild-hybrid system, a plug-in hybrid (PIH) system (with both gasoline and electric motors) and a full battery-electric (BEV) system.The first two levels of electrification would be available in all Volvos, while BEV power will be the high-priced option on only three Volvo-branded cars .
It confirmed five new battery-electric cars - the three from Volvo, plus two high-performance, 500km Polestar cars - would hit its showrooms between 2019 and 2021.
“We will start (BEVs) from a medium range to medium power going up to a high performance and high range for a premium customer,” Samuelsson said.
“As long as the platform lives, at the end of the life-cycle, the pure battery-electric vehicles might well be the majority of the mix,” he claimed."
NHB jaksaa jankata kevythybrideistä, vaikka Volvollekin se on vain 1 vaihtoehto autoissaan, joita tulee olemaan 2019 alkaen. Onko tuossa nyt jotakin epäselvää?
Auto-Derrick: Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
Miten tuo sitten olisi epäsuhdassa minkään kanssa sen linjanvedon suhteen? Eivät ne tosiaan julkistaneet mitään yhtä teknologiaa käytettäväksi, vaan variaation. Minulle ainakin on sama mitä käytetään missäkin mallissa, millä tehoilla jne. Periaate ratkaisee.
740GLE: Koska teknistä toteutusta emme vielä varmuudella tiedä, kyse on siis TIEDOTTAMISESTA
Eihän linjanvedossa edes ollut kyse yhdestä teknisestä toteutuksesta, jos sitä tarkoitit.
Julistuksen takana olevasta teknisestä substanssista emme vielä tiedä varmasti, mutta arvailuja kevythybrideistä on esitetty.
Yhtenä vaihtoehtona varmaankin. Mitäs ihmeen teknistä substanssia sinä siihen tietoon tarvitset vielä?
Mites olisi tämä poiminta Volvon lehdistötiedotteesta, jonka linkki oli tuolla edellä: Volvo esittelee mallistossaan laajan valikoiman sähköistettyjä autoja, kuten täyssähköautoja, plug-in-hybridejä ja kevythybridejä.
Linjanvetoa tarkennetaan vielä näin: Tarjolle tulee valikoima bensiini- ja diesel-plug-in-hybridejä sekä kevythybridejä (48 volttia) kaikista malleista... Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa Volvo -autoja ei nähdä enää ilman sähkömoottoria
Parin vuoden sisällä selviävät näytöt, ja silloin nähdään muun muassa se, pystyykö Volvo kaikkein taloudellisimpien kuskien käsissä saavuttamaan vuoden 2011 Mersujen kulutuslukemat jo vuonna 2019. Vuonna 2017 nimittäin Volvolla on vielä jonkin verran takamatkaa kiinni juostavaksi päästäkseen edes kuluvan vuosikymmenen alun tasolle.
Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse? Kuulostat ihan siltä kuin Mersulla olisi jokin maailmanennätys hallussaan vuoden 2011 millä lie automallillaan ja/tai moottorillaan, jota ei sen jälkeen ole lyöty. Etenkään Volvolla, mutta ei selviä onko mikään muukaan merkki/malli/moottori päässyt lähellekään. Muutenkaan hän ei "kisasta" tietenkään paljasta liikoja, ettei kuulostaisi enempiä epämääräiseltä kenties?
En sitten tiedä millaista liikennevaloihin valumista ja kolmion takaa bussipysäkin kautta tielle pomppimista tuollainen ekoajo on, mutta vähällä kulutuksella meni joka tapauksessa.
Minusta tämä Volvon ilmoitus on varsin selvä jatke Volvon aikaisemmille linjauksille, eikä siinä sinänsä ole mitään yllättävää tai kovin mullistavaa, enkä ymmärrä miksi asiasta täällä edes kinataan.
Joskus täällä väännettiin siitä, onko Volvon päätös tehdä vain nelisylinterisiä autoja virhe. Nyt on täysin selvää, että tuo oli erittäin fiksu päätös, koska Volvon ei olisi ollut järkevää kehittää kuusi- saati kahdeksansylinterisiä moottoreita, joiden myyntimäärät olisivat kuitenkin jääneet melko pieniksi. Varmaan jo tuolloin Volvon visiona oli panostaa jatkossa hybrideihin ja sähköautoihin ja erikoistua sekä erottautua tällä saralla muista premiumeista. Jatkossa myös Polestar tekee tehokkaita hybridi-/sähkö-Volvoja, jotka saattavat kilpailla jopa Teslan kanssa.
Minusta tätä uusinta julistusta merkittävämpi asia on se, että jo nyt kaikki Volvon uudet mallit on lähtökohtaisesti suunniteltu hybrideiksi. Eli auton rakenne on esimerkiksi sellainen, että akut voidaan sijoittaa "kardaanin paikalle", eikä vain heittää takakoppaan, joka ei ole niille kovin optimaalinen paikka missään mielessä. Tässä kohdin Volvo on edellä muita valmistajia.
Eli auton rakenne on esimerkiksi sellainen, että akut voidaan sijoittaa ”kardaanin paikalle”, eikä vain heittää takakoppaan, joka ei ole niille kovin optimaalinen paikka missään mielessä. Tässä kohdin Volvo on edellä muita valmistajia.
Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi.
Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse?
Oliskohan kyse spritmonitorin kulutuksista?
NHB jaksaa jankata kevythybrideistä, vaikka Volvollekin se on vain 1 vaihtoehto autoissaan, joita tulee olemaan 2019 alkaen. Onko tuossa nyt jotakin epäselvää?
Volvon ilmoituksessa ainoa vähänkään yleisestä linjasta erottuva asia on tuo perusversioiden kevythybridiys. Jokaisella vähänkään verrattavissa olevalla valmistajalla lähivuosina tulee olemaan kyllä sähköautoja ja ladattavia hybridejä, mutta siitä ei ole vielä tietoa, tuleeko vuonna 2025 Volvo olemaan ainoa, jolla ei ole polttomoottoreita ilman kevythybriditekniikkaa.
Yhtenä vaihtoehtona varmaankin. Mitäs ihmeen teknistä substanssia sinä siihen tietoon tarvitset vielä?
Olisihan se kiva tietää, onko Volvolla mitään omaa teknologista kulmaa tähän vai mennääkö samalla Schaefflerin toteutuksella, mikä tulee markkinoille jo tänä vuonna.
Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
Aika yksinkertainenhan sanoma tuossa on. Sähhköautoja tulee kolme Volvon brändiltä kalliilla hinnalla ja kaksi suorituskykyisempää versiota Polestariksi brändättynä.
"Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi."
Jetan ja Mondeon tapauksessa käytettiin varoiksi sekä sisätiloja, että takakonttia. Ilmeisen triviaalit insinöörit asialla...
Motortrendin jutun mukaan Volvo XC 90:ssa ei ole uhrattu sisätiloja akun ja sähkömoottorin sijoittelun johdosta.
"On the plus side, the battery and electric motor don’t eat into interior passenger or cabin space. Like the nonhybrid XC90s, the T8 will carry seven passengers and a good amount of their stuff."
NHB:
"Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi."
Paitsi että nämä Volvon hybridit ovat nelivetoisia, jos et sattunut tietämään - no tiesithän sinä. Ratkaisuna siis se, että sähkömoottori vetää takapyöriä. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu nelivedolle, koska takapyörille menee paljon vähemmän tehoa ainakin nykyisessä T8:ssa, mutta omasta mielestäni huomattavasti parempi ratkaisu kuin kilpailijoiden takakoppaviritelmät.
Ja teknologisesta etumatkasta kukaan ei puhunutkaan, vaan kyse on lähinnä hyvästä ideasta toteuttaa hybridi, ideologiasta rakentaa vain hybridejä, sekä halusta erottautua muista merkeistä, joiden hybridit useimmiten ovat rakennettu perinteisen auton "päälle".
Etuvetoisessa autossa kardaanitunnelin käyttö ehkä olisikin valintakysymys, mutta kardaanitunnelia pitäisin silti parempana vaihtoehtona, kuin takakopan madaltamista ja melko suuren massan tuomista auton taakse.
NHB: Volvon ilmoituksessa ainoa vähänkään yleisestä linjasta erottuva asia on tuo perusversioiden kevythybridiys. Jokaisella vähänkään verrattavissa olevalla valmistajalla lähivuosina tulee olemaan kyllä sähköautoja ja ladattavia hybridejä
Vaan kun Volvon linjavedossa nyt ei ihan siitä ollut kuitenkaan kyse. (Olikohan tuo jo toistoa, vai toiston toistoa...). Ei kukaan ole kiistänyt, ettei muillakin autoja jo olisi, tai tulisi. On toitotettu Volvon (aloittaman) kokonaisvaltaisemman linjan olevan vääjäämätöntä, perässä on tultava ja se on eri juttu.
Auto-m tuossa edellä kommentoi hyvin asiasta.
Olisihan se kiva tietää, onko Volvolla mitään omaa teknologista kulmaa tähän
Kaikki aikanaan. Linjanvetojulkistuksessa asiasta mainittiin kuitenkin yleistasolla, kuten noista tiedotepoiminnoista varmasti selviää. Samalla tasolla ne MB:n ja BMW:n "meidän vihreä linjamme" -politiikkaosiot olivat muuten, joihin viittasit, ei niissä nippelitrivialla menty...
Sitten on eri juttu julkistaa moottoreita, alustoja ja automalleja, joihin eri variantit sijoitetaan. Uusia tiedotuksia on siis luvassa, vaikka pikkuriikkisen jo vihjailtiinkin. Kisa on kovaa epäilemättä merkkien kesken, etevyyksistä otetaan mittaa jatkossa(kin).
Paitsi että nämä Volvon hybridit ovat nelivetoisia, jos et sattunut tietämään – no tiesithän sinä. Ratkaisuna siis se, että sähkömoottori vetää takapyöriä.
Ja mitä olikaan pointtisi? Kardaaniton poikittaismoottorinen rakenne Volvo on, jolloin kardaanitunnelin ainoaksi tehtäväksi hybridissä jää akkujen sijoitus.
Ja teknologisesta etumatkasta kukaan ei puhunutkaan, vaan kyse on lähinnä hyvästä ideasta toteuttaa hybridi, ideologiasta rakentaa vain hybridejä, sekä halusta erottautua muista merkeistä, joiden hybridit useimmiten ovat rakennettu perinteisen auton ”päälle”.
Ihan samalla tavalla Volvokin rakentaa hybridinsä perinteisen auton päälle kuin kilpailijansa jotain erikoisuuksia kuten BMW:n i-sarjaa lukuunottamatta. Tokihan Volvon pohjalevy on suunniteltu hybridit huomioiden, mutta täysin sama koskee kilpaileviakin tuotteita.
On toitotettu Volvon (aloittaman) kokonaisvaltaisemman linjan olevan vääjäämätöntä, perässä on tultava ja se on eri juttu.
Hetkinen. Mersu jo rakentaa kahta suurta akkutehdasta, tuo markkinoille sähköautoja ja hybridejä smartista rekkoihin, rakentaa pikalatausverkkoa ja on jo rakentanut käytetyistä akuista energiavarastoja. Volvon toiminta on todella paljon kapeammalla alueella, pienimuotoisempaa ja Mersun suunnitelmia jäljessä.
Kaikki aikanaan. Linjanvetojulkistuksessa asiasta mainittiin kuitenkin yleistasolla, kuten noista tiedotepoiminnoista varmasti selviää. Samalla tasolla ne MB:n ja BMW:n ”meidän vihreä linjamme” -politiikkaosiot olivat muuten, joihin viittasit, ei niissä nippelitrivialla menty…
Mersu on kyllä jakanut jo niin paljon tietoa kevythybrideistään, että helposti moni voisi laskea sen nippelitriviaksi. Sähköautoista, latausverkostosta, akuista ja vaikka käytetyistä akuista koostuvista sähköverkon energiavarastoistakin on jaettu perustietoja kuten toimintasäteitä, energiasisältöjä ja tehoja.
Edelleen: kukaan ei ole väittänyt, etteikö Volvon kilpailijoilla olisi menossa autojen sähköistyksen suhteen vaikka ja mitä. Parempi olisi sanoa oikeastaan, että ns. perinteisillä autonvalmistajilla ylipäätään.
Mersu on kyllä jakanut jo niin paljon tietoa kevythybrideistään, että helposti moni voisi laskea sen nippelitriviaksi.
Volvo tulee kertomaan omasta ratkaisustaan, ole huoleti. Se on ilmoittanut tuovansa kevythybridejä autoihinsa kyllä.
Silloin kun tehdään viime viikkoisen ja Volvon tyylisiä isomman kuvan linjanvetoja, niin tuollaiset triviat eivät ole oleellisia. Ei niitä löydy myöskään MB:n tai BMW:n isojen linjojen kertomuksista. Mennään yleisellä tasolla.
Aivan kuten kerroin tuolla edelläkin jo: suurten linjojen tiedotukset ovat eri juttu kuin niitä seuraavat erillisjulkaisut, jotka pohjautuvat ensin mainittuun. Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä.
Kumppani: "Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse? Kuulostat ihan siltä kuin Mersulla olisi jokin maailmanennätys hallussaan vuoden 2011 millä lie automallillaan ja/tai moottorillaan, jota ei sen jälkeen ole lyöty."
Kuten NHB arvasikin, kyse on Spritmonitoriin kirjatuista käyttäjien havaitsemien toteutuneiden kulutuslukemien vertailusta. Mersulla ei ole mitään maailmanennätystä, ei se jotain samankokoista Bemaria tai Volkkaria kummempi ole. Vaan eipä uuden 2017-mallisen Volvo S90/V90 mallin lyömiseen mitään ennätyslukemia tarvitakaan.
Ero taloudellisimpien kuljettajien välillä näyttää olevan nyt sitä tasoa, että vuonna 2019 Volvo S90 kevythybridi tulee haastamaan kesällä 2011 valmistuneen Mersun kuskin jo aika tiukkaan kisaan.
Vanhan Mersun aikarajan myönnän valinneeni niiden tuotantoviikkojen perusteella, jolloin suhteellisen taloudellinen 7G-Tronic Plus automaatti tuli kesällä 2011 saataville myös taloudellisimpien moottorien yhteyteen. Saman korimallin 2009 valmistuneella E-sarjalaisella menee polttoainetta väkisinkin ihan Volvon mitalla, eli Volvo on siis jo nyt saavuttanut viime vuosikymmenen tason.
Sokea-Reetta: "Ihan kiitettävän pienellä kulutuksellahan Volvo meni jo pari vuotta sitten.
Diesel-Volvo voittoon Autoliiton taloudellisuusajossa"
Nyt aletaan olla sylttytehtaan jäljillä. Taloudellisuusajo ajettiin MANUAALIVAIHTEISELLA Volvolla.
Volvon väärin päin asennettu moottori ei mahdollista alan parhaiden ja energiatehokkaimpien momentinmuunninautomaattien (ZF-8?) käyttämistä eikä Volvo halua kaksoiskytkinvaihteistoa.
Omaa toteutumaani viittaamasi taloudellisuusajon V40 käytännön lukemiin verratessani huomaan pääseväni isommalla, painavammalla ja nopeammalla vanhalla lossillakin lähes mitalisijoille automaattivaihteisten V40 joukossa. Hyvin vedetty vanhalla isolla rohjolla, eikö?
Sen sijaan manuaalivaihteisten V40 joukossa hyvä kun mahdun sadan ensimmäisen joukkoon. Oman autoni korimallin sisällä verraten ei sijoitukseni muutu juuri miksikään vertaanpa manuaaleihin tai automaatteihin, koska ne OIKEASTI kuluttavat suunnilleen saman. Vertailukohdetta vaihtaen selkein ero tulee siinä, että jos vertailukohteeksi valitaan vain hybridit 300H, silloin minä vedän pohjat, mihin en dieselien kesken pysty. Ei mustaa magiaa, vaan syy on selvä, Mersu teki hybridinsä talouden kannalta väärin, kuten kalliit hybridit on tapana tehdä.
Tähän saakka Volvon eri mallit ovat kuluttaneet automaattina käytännössä enemmän kuin manuaalina, eli Volvon käyttämä automaatti on ollut aina ajastaan jäljessä. Odotan mielenkiinnolla, tullaanko nyt lopultakin S90/V90 käytännön kulutuksen pohjat ajamaan automaatilla vai manuaalilla, kuten muutamilla BMW ja Mercedes malleilla on tehty jo vuosikausia.
Kovin edistykselliseltä ei ainakaan näytä valtava akkurykelmä MB GLE 500e hybridin takapaksissa, videon kohta 1.07. Tuonne ei varmaan saa mahtumaan edes fillaria leveällä tangolla.
Kumppani: "Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä."
Katsomme asiaa eri näkökulmasta. Minä ja ainakin NHB näemme teollisen tuotannon perusteilla kaksi eri merkkipaalua: uuden teknologian aloituksen ja vanhan teknologian tuotannon päättymisen. Näiden ajankohta on eri, ja niihin johtavia tuotantopäätöksiä ajavat eri vaikuttimet. Uuden teknologian ylösajo lähtee mahdollisuudesta avata markkina. Vanhan rampdown lähtee usein kysynnän puutteesta tai logistiikan tarpeista vähentää variantteja. Tämä johtaa Volvonkin aktiivisesti omaksumaan tapaan tehdä uutta ja vanhaa pitkiäkin aikoja yhtä aikaa.
Jos oikein ymmärsin, sinä näytät käyttävän uuden tekniikan omaksumisen ja siihen sitoutumisen indikaattorina vanhasta luopumista?
Sekin on ihan hyvä näkökulma, mutta siihen liittyy pari sivuvaikutusta. Se näkökulma ei mittaa uuden tekniikan kilpailukykyä, vaan vanhan kilpailukyvyn lakkaamista, mitkä eivät ole aivan sama asia.
Automaailmaan maadoitettuna ero on siinä, että minulle turboahtamisen aikakausi katuautoissa alkoi joko BMW 2002 obruT mallista, tai viimeistään 1977 Saab 99 Turbosta. Sinun mittarillasi turboaika alkoi Saabilla vasta 1990-luvulla vaparien phaseoutissa, eikä moni valmistaja ole vieläkään päässyt edes aloittamaan turboahtamisen aikakautta.
Hybridien osalta se merkitsee sitä, että minulle Toyotan hybridien aiakausi alkaa Prius I:sta, mutta sinulle se ei ole vielä alkanut, koska pelkkiä polttiksia tulee linjalta edelleen suurin osa tuotannosta.
Mitä tämä pelkkien polttomoottoriautojen valmistaminen kertoo sinulle Toyotan sitoutumiseen hybrideihin?
Edelleen: kukaan ei ole väittänyt, etteikö Volvon kilpailijoilla olisi menossa autojen sähköistyksen suhteen vaikka ja mitä. Parempi olisi sanoa oikeastaan, että ns. perinteisillä autonvalmistajilla ylipäätään.
Sinä väitit Volvon tehneen jotain Mersua kokonaisvaltaisempaa, vaikka todellisuudessa asia on aivan toisin.
Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä.
Tusinajournalistit, jotka ovat parhaillaan onnistuneet kopioimaan virheittä yksinkertaisen lehdistötiedotteet ja pahimmillaan kirjoittelevat puhdasta potaskaa, ovat niitä "asiantuntijoita", joiden auktoriteetillä ratsastamiseen tuo sinun argumentointi perustuu.
Minäkin olin jo lähellä aiemmin kommentoida näitä kulutusasioita Volvojen osalta. Manuaalit kulkee aivan kärkilukemissa, mutta 6-vaihteisten Aisinien osalta eikä edes uuden 8-vaihteisen osalta ei tarvitse kärkisijoja hätyytellä. Vanhat 5-pyttyiset eivät oikeasti pelkkänä moottorina niin rohmuja ole, kun jopa nelikkona kulkee matalia 5+ lukemia maantiellä- taajamissa jotain aivan muuta. Vanha 6-vaihteinen vastaa kulutusten osalta suunnilleen ZF:n reilun 10-vuoden takaista 5 vaihteista. Tottahan se on, että poikittaismoottoristen Aisin 8 -vaihteisena ei yllä ZF vastaavan tasolle. Tosin BMW:n joutui ottamaan Aisinin etuvetopohjaisiin malleihinsa, kun parempaakaan ei ole kaiketi tarjolla!?
Volvon uudet EU-6 päästöjen dieselit kärsivät hiukan kulutusten osalta verrattuna ureasäiliövehkeisiin. Kentältä kuuleman mukaan, Volvon moottorit suorittavat hiukkaspolttoja selkeästi useammin kuin urealaitteistolla varustetut. Ja sama koskee muitakin ilman urealaiteistoa olevia EU 6 luokiteltuja. Ero ei ole suuri, mutta voi muodostaa helposti parin desilitran lisän- toki ajoista riippuen. En kylläkään usko täällä pohjolassa näiden urealaitteistojen toimivuuteen (henkilöautoissa ainakaan) ja onhan ne joka tapauksessa kuluerä (x/km?) ilman tiedossa olevia korjauksiakin.
Mitä tulee tekniseen toteutukseen, Volvo on lähtenyt minusta oikealle tielle uusien pohjalevyjen ja moottorivalikoiman kera. Mitä muuta Volvon kokoinen tehdas olisi voinut tehdä ? Resurssit eivät olisi riittäneet kokeilla kovin montaa rakennetta. Nyt näyttää, että asiat voi mennä oikeaan suuntaan. Akkujen sijoittelu on parempaa kuin monessa kilpailijassa, mutta onhan esim. BMW:llä Active Tourerissa tekniset ratkaisut aivan samankaltaisia- sähköistä takavetoa myöten. Takatiloista huolimatta kauppa näkyy käyvän...
NHB:
"Ja mitä olikaan pointtisi? Kardaaniton poikittaismoottorinen rakenne Volvo on, jolloin kardaanitunnelin ainoaksi tehtäväksi hybridissä jää akkujen sijoitus."
Hyvä NHB, nyt sinäkin tajusit. Juuri tämä on koko Volvon ratkaisun idea. Auton sisätilat ovat tismalleen samat kuin "perinteisessä" nelivetoisessa Volvossa, vaikka nyt kyseessä on NELIVETOINEN hybridi, eikä etuvetoinen, kuten sinä aluksi väitit. Volvo siis teki nelivetoisen hybridin ilman sisätilojen tai tavaratilan kutistumista verrattuna vastaavaan perinteiseen nelivetoiseen Volvoon. Tällaista ratkaisua ei ole esimerkiksi Mersulla tai Bemarilla, vaan akut on vain heitetty takakoppaan, koska autoja ei ole lähtökohtaisesti hybrideiksi suunniteltu.
Esimerkiksi MB:n takakoppa madaltuu huomattavasti (GLC n. 5 cm) akkujen takia, joka kyllä vaikuttaa auton käytettävyyteen. Muistaakseni takakoppa ei myöskäön ollut hybridissä tasainen, jos penkit kaataa. Samoin madaltuu 5 sarjan Bemarin takakoppa, jota ei jostain syystä käsittääkseni saa edes farkkuna, mikäli hybridin haluaa.
Toinen huono puoli on ajettavuus etenkin liukkaalla, kun peräpäässä onkin painoa huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa.
Minäkin olin jo lähellä aiemmin kommentoida näitä kulutusasioita Volvojen osalta. Manuaalit kulkee aivan kärkilukemissa, mutta 6-vaihteisten Aisinien osalta eikä edes uuden 8-vaihteisen osalta ei tarvitse kärkisijoja hätyytellä. Vanhat 5-pyttyiset eivät oikeasti pelkkänä moottorina niin rohmuja ole, kun jopa nelikkona kulkee matalia 5+ lukemia maantiellä- taajamissa jotain aivan muuta. Vanha 6-vaihteinen vastaa kulutusten osalta suunnilleen ZF:n reilun 10-vuoden takaista 5 vaihteista.
Nuohan ovat taloudellisia kaikki, kun vertaa kuusisylinteriseen ja nelivaihteiseen S80:iin, joka tuntuu kuluttavat aika tarkkaan tuplat omaani verrattuna. Sopivassa maantieajossa tuplat alittuvat, mutta kaupungissa tilanne kääntyykin sitten yli tuplien. Oikeastaan tuon Volvon kulutus on samaa luokkaa aikakautensa kahdeksansylinteristen kanssa.
Tuo hehkutettu V40 näkyy sen sijaan pääsevän kisoissa kokoisilleen dieseleille tyypillisiin kulutuksiin.
Hyvä NHB, nyt sinäkin tajusit. Juuri tämä on koko Volvon ratkaisun idea. Auton sisätilat ovat tismalleen samat kuin ”perinteisessä” nelivetoisessa Volvossa, vaikka nyt kyseessä on NELIVETOINEN hybridi, eikä etuvetoinen, kuten sinä aluksi väitit.
Joo onhan Volvolla kardaanillakin varustettuja autoja, joissa kardaanitunnelli on välttämättömyys. Itse jaan pohjalevyt poikittaisiin etuvetopohjaisiin ja pitkittäisiin takavetopohjaisiin. Volvo kuuluu ensin mainittuihin.
Tällaista ratkaisua ei ole esimerkiksi Mersulla tai Bemarilla, vaan akut on vain heitetty takakoppaan, koska autoja ei ole lähtökohtaisesti hybrideiksi suunniteltu.
Mihin tahansa etuvetoon olisi helppo tehdä kardaanitunnelli akuille. Ei siinä ole mitään ihmeellistä lähtökohtaisesti hybridiksi suunnittelua.
740GLE: Jos oikein ymmärsin, sinä näytät käyttävän uuden tekniikan omaksumisen ja siihen sitoutumisen indikaattorina vanhasta luopumista? Sekin on ihan hyvä näkökulma.
Ei tämä ole minulle henkilökohtaista. Minä tulkkaan Volvon linjanvetoa ja seuraan median reaktioita. Jotka taas vertaavat ja peilaavat tilannetta muihin perinteisiin autonvalmistajiin.
Minusta indikaattoria on ihan riittävästi sille, että Volvon päätökset on huomioitu kuten kuuluukin: tässä tehdään nyt yhdenlaista suuremman kuvan siirtymää, johon muut eivät vielä täysin ole päätyneet, vaikka matkalla ovatkin. En minä ymmärrä miksi sinun(kin) pitää vängätä asiasta.
...siihen liittyy pari sivuvaikutusta. Se näkökulma ei mittaa uuden tekniikan kilpailukykyä, vaan vanhan kilpailukyvyn lakkaamista, mitkä eivät ole aivan sama asia.
Jos tärkeintä on pohtia kuminauhavetomaisia fiiliksiä, niin asiaa ei varmaan huomaa. Ihan samalla tavalla kuin NHB jumittaa MB:n kevythybridiin. Teidän pitää nyt kerrata juttuja ja huomata uudestaan tämä monella tavalla aika merkittävä päätös, jonka Volvo linjasi. Mitäs sanontaa nyt käyttäisi: nähkää metsä puilta vaikkapa.
Hybridien osalta se merkitsee sitä, että minulle Toyotan hybridien aikakausi alkaa Prius I:sta, mutta sinulle se ei ole vielä alkanut, koska pelkkiä polttiksia tulee linjalta edelleen suurin osa tuotannosta.
Mitä lie tarkoitat "minulle alkamisella". Ei vain Toyotan hybridien aikakausi, vaan kaikkien autonvalmistajien osalta hybridien aika alkoi Prius I:stä. Mitä sitten? Ensimmäiset autot olivat sähköllä kulkevia, eikä sekään nyt tähän oikein liity.
Mitä tämä pelkkien polttomoottoriautojen valmistaminen kertoo sinulle Toyotan sitoutumiseen hybrideihin?
Tai VW, tai joku muu merkki. Ei se mitään ihmeempiä kerro, miksi pitäisi. Toyota ei ole sen sitoutuneempi pidemmän päälle kuin MB vaikkapa. Volvon perässä tulevat kaikki, sitten joskus. Kuten asiantuntijat sanovat. Nyt on Volvon osalta kyse vain siitä, että he ovat nyt linjanvetonsa julkistaneet - jo. Muita odotellessa, kuten maailman media(kin) on todennut.
(edellisen sivun lopusta) Volvo on siis jo nyt saavuttanut viime vuosikymmenen tason. Paitsi takatiloissa.
Taas tyypillinen totaalisen ympäripyöreän ylimielinen 740GLE-lohkaisu: aivan kuin hän mahtuisi kaikkein Mersujen takapenkille kautta aikojen, ellei peräti kaikkien automerkkien minkä vaan mallin, mutta ei ensimmäisenkään Volvon, paitsi jostakin 90-luvulta ehkä jotenkin. Vai miten se nyt olikaan oikeasti?
Odotellaan, että Volvo tekee julistuksen, jossa se ensimmäisenä maailmassa takaa 740GLE:kin riittävät takatilat kaikissa tulevissa malleissaan. Tai jotakin.
"Toinen huono puoli on ajettavuus etenkin liukkaalla, kun peräpäässä onkin painoa huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa."
En kyllä allekirjoita tätä omakohtaisten kokemusten perusteella ainakaan BMW:n tapauksessa (F30 320d vs. 330e). 330e on kylläkin parisen sataa kiloa raskaampi kokonaispainoltaan, ja tämän huomaa etenkin mutkateillä, mutta painojakauma (50/50) ei ole muuttunut miksikään. Samaa painojakaumaa ainakin mainostavat 5-sarjan G30 530e:lle (koeajettu on kesäolosuhteissa, mutta en kyllä lyhyen koeajon perusteella osaa sanoa tuohon painojakauma-asiaan tarkempaa analyysiä varsinkaan kun vertailupohjaa ei muista G30 mallisarjan vaihtoehdoista).
NHB: Sinä väitit Volvon tehneen jotain Mersua kokonaisvaltaisempaa, vaikka todellisuudessa asia on aivan toisin.
En minä pelkästään, vaan maailman mediakin. Hyvin simppeliä!
En väheksy minkään automerkin toimepiteitä, jotka edistävät samaa asiaa - pidemmän päälle. Kuvioon liittyy monta asiaa ratkottavaksi, joista esimerkkinä vaikkapa täyssähkö-/lataushybridiautojen lataaminen kotitalouksissa tänä päivänä. MB ei tule ratkaisemaan tilannetta Suomessa vaikkapa, tokkopa missään, eikä sen kummemmin Volvokaan julistuksellaan. Mukaan pitää saada monenmoista toimijaa, eikä suinkaan vain autonvalmistajia. Mutta ei tämän pitäisi olla(kaan) uutinen.
Silti (vaikkapa) MB ei ole tehnyt samanlaista päätöstä kuin Volvo nyt on tehnyt ja siksi Volvoa pidetään edellekävijänä, jota muut joutuvat seuraamaan aika pian. Kysymys on osaltaan myös aikataulusta, kuten varmaan muistat.
Ranskan hallitus kaavailee, että fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti loppuu viimeistään 2040. On siinä ainakin tarpeeksi toleranssia kehittää millä automerkillä tahansa! Mutta onko siinä haastetta tarpeeksi, kuten Volvolla, joka nimenomaan kohahdutti (mediaa, NHB) tiukan kuuloisella aikataululla ja laittoi itsensä likoon samalla.
Aivan varmasti eri merkit lähtevät tiedotuskisaan mukaan - saa laittaa paremmaksi, ilman muuta ja sitä odotellessa. Kisa on ja tulee olemaan tiukkaa, kuten olen toistanut.
Volvo teki jo aikaisemmin tulevaa autotuellisuutta hätkähdyttävän päätöksen ottamalla tuotantoon VAIN alle kaksilitraisia moottoreita, se antoi jo viitteitä tulevasta.
Se on todettava että lainaamani artikkeli on melko sekava ja ristiriitainen siltä osin kuin kyse on varsinaisista sähköautoista. Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
"Instead, it simply said that it would have two new chassis architectures for every car and SUV it will launch from 2019 onwards. These new architectures will support three different electrified powertrains: a gasoline engine with a 48-Volt mild-hybrid system, a plug-in hybrid (PIH) system (with both gasoline and electric motors) and a full battery-electric (BEV) system.The first two levels of electrification would be available in all Volvos, while BEV power will be the high-priced option on only three Volvo-branded cars .
It confirmed five new battery-electric cars - the three from Volvo, plus two high-performance, 500km Polestar cars - would hit its showrooms between 2019 and 2021.
“We will start (BEVs) from a medium range to medium power going up to a high performance and high range for a premium customer,” Samuelsson said.
“As long as the platform lives, at the end of the life-cycle, the pure battery-electric vehicles might well be the majority of the mix,” he claimed."
Ai "Kumppanille luettavaksi", heheh! Mitenkäs se maailman media?
Täällähän ne olisivat voineet tehdä ns. näppäriä kysymyksiä aiheeseen liittyen, jos epäilyjä jostakin olisi:
http://live.volvocars.com/index2.html?20170705
NHB jaksaa jankata kevythybrideistä, vaikka Volvollekin se on vain 1 vaihtoehto autoissaan, joita tulee olemaan 2019 alkaen. Onko tuossa nyt jotakin epäselvää?
Auto-Derrick:
Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
Miten tuo sitten olisi epäsuhdassa minkään kanssa sen linjanvedon suhteen? Eivät ne tosiaan julkistaneet mitään yhtä teknologiaa käytettäväksi, vaan variaation. Minulle ainakin on sama mitä käytetään missäkin mallissa, millä tehoilla jne. Periaate ratkaisee.
http://news.cision.com/fi/volvo-car-finland/r/volvo-cars-tarjoaa-tulevaisuudessa-taysin-sahkoistetyn-automalliston,c2302531
740GLE:
Koska teknistä toteutusta emme vielä varmuudella tiedä, kyse on siis TIEDOTTAMISESTA
Eihän linjanvedossa edes ollut kyse yhdestä teknisestä toteutuksesta, jos sitä tarkoitit.
Julistuksen takana olevasta teknisestä substanssista emme vielä tiedä varmasti, mutta arvailuja kevythybrideistä on esitetty.
Yhtenä vaihtoehtona varmaankin. Mitäs ihmeen teknistä substanssia sinä siihen tietoon tarvitset vielä?
Mites olisi tämä poiminta Volvon lehdistötiedotteesta, jonka linkki oli tuolla edellä:
Volvo esittelee mallistossaan laajan valikoiman sähköistettyjä autoja, kuten täyssähköautoja, plug-in-hybridejä ja kevythybridejä.
Linjanvetoa tarkennetaan vielä näin:
Tarjolle tulee valikoima bensiini- ja diesel-plug-in-hybridejä sekä kevythybridejä (48 volttia) kaikista malleista... Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa Volvo -autoja ei nähdä enää ilman sähkömoottoria
Parin vuoden sisällä selviävät näytöt, ja silloin nähdään muun muassa se, pystyykö Volvo kaikkein taloudellisimpien kuskien käsissä saavuttamaan vuoden 2011 Mersujen kulutuslukemat jo vuonna 2019. Vuonna 2017 nimittäin Volvolla on vielä jonkin verran takamatkaa kiinni juostavaksi päästäkseen edes kuluvan vuosikymmenen alun tasolle.
Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse? Kuulostat ihan siltä kuin Mersulla olisi jokin maailmanennätys hallussaan vuoden 2011 millä lie automallillaan ja/tai moottorillaan, jota ei sen jälkeen ole lyöty. Etenkään Volvolla, mutta ei selviä onko mikään muukaan merkki/malli/moottori päässyt lähellekään. Muutenkaan hän ei "kisasta" tietenkään paljasta liikoja, ettei kuulostaisi enempiä epämääräiseltä kenties?
Mitenköhän se nyt sitten menee oikeasti?
Ihan kiitettävän pienellä kulutuksellahan Volvo meni jo pari vuotta sitten.
https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/diesel-volvo-voittoon-autoliiton-taloudellisuusajossa/
En sitten tiedä millaista liikennevaloihin valumista ja kolmion takaa bussipysäkin kautta tielle pomppimista tuollainen ekoajo on, mutta vähällä kulutuksella meni joka tapauksessa.
Minusta tämä Volvon ilmoitus on varsin selvä jatke Volvon aikaisemmille linjauksille, eikä siinä sinänsä ole mitään yllättävää tai kovin mullistavaa, enkä ymmärrä miksi asiasta täällä edes kinataan.
Joskus täällä väännettiin siitä, onko Volvon päätös tehdä vain nelisylinterisiä autoja virhe. Nyt on täysin selvää, että tuo oli erittäin fiksu päätös, koska Volvon ei olisi ollut järkevää kehittää kuusi- saati kahdeksansylinterisiä moottoreita, joiden myyntimäärät olisivat kuitenkin jääneet melko pieniksi. Varmaan jo tuolloin Volvon visiona oli panostaa jatkossa hybrideihin ja sähköautoihin ja erikoistua sekä erottautua tällä saralla muista premiumeista. Jatkossa myös Polestar tekee tehokkaita hybridi-/sähkö-Volvoja, jotka saattavat kilpailla jopa Teslan kanssa.
Minusta tätä uusinta julistusta merkittävämpi asia on se, että jo nyt kaikki Volvon uudet mallit on lähtökohtaisesti suunniteltu hybrideiksi. Eli auton rakenne on esimerkiksi sellainen, että akut voidaan sijoittaa "kardaanin paikalle", eikä vain heittää takakoppaan, joka ei ole niille kovin optimaalinen paikka missään mielessä. Tässä kohdin Volvo on edellä muita valmistajia.
Onhan nämä aika karmeita räpistyksiä:
https://www.taloustaito.fi/Teemat/Auto/Autoesittelyt-ja-merkkiuutiset/Volkswagen/Volkswagen-Jetta-Hybrid-on-peto-lampaan-vaatteissa/
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/koeajossa-hybridi-ford-mondeo/
Tuolta vähän mallia akkujen sijoitteluun:
http://autot.fi/2016/05/06/uusien-tesla-model-s-70d-mallien-omistajilla-autoissa-odotettua-suurempi-akku/
Eli auton rakenne on esimerkiksi sellainen, että akut voidaan sijoittaa ”kardaanin paikalle”, eikä vain heittää takakoppaan, joka ei ole niille kovin optimaalinen paikka missään mielessä. Tässä kohdin Volvo on edellä muita valmistajia.
Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi.
Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse?
Oliskohan kyse spritmonitorin kulutuksista?
NHB jaksaa jankata kevythybrideistä, vaikka Volvollekin se on vain 1 vaihtoehto autoissaan, joita tulee olemaan 2019 alkaen. Onko tuossa nyt jotakin epäselvää?
Volvon ilmoituksessa ainoa vähänkään yleisestä linjasta erottuva asia on tuo perusversioiden kevythybridiys. Jokaisella vähänkään verrattavissa olevalla valmistajalla lähivuosina tulee olemaan kyllä sähköautoja ja ladattavia hybridejä, mutta siitä ei ole vielä tietoa, tuleeko vuonna 2025 Volvo olemaan ainoa, jolla ei ole polttomoottoreita ilman kevythybriditekniikkaa.
Yhtenä vaihtoehtona varmaankin. Mitäs ihmeen teknistä substanssia sinä siihen tietoon tarvitset vielä?
Olisihan se kiva tietää, onko Volvolla mitään omaa teknologista kulmaa tähän vai mennääkö samalla Schaefflerin toteutuksella, mikä tulee markkinoille jo tänä vuonna.
Yhtäältä todetaan että sähkömoottori olisi kolmen tietyn automalllin huippuversio, toisaalta annetaan ymmärtää että sähköautoissa olisi eritehoisia sähkömoottoreita.
Aika yksinkertainenhan sanoma tuossa on. Sähhköautoja tulee kolme Volvon brändiltä kalliilla hinnalla ja kaksi suorituskykyisempää versiota Polestariksi brändättynä.
NHB:
"Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi."
Jetan ja Mondeon tapauksessa käytettiin varoiksi sekä sisätiloja, että takakonttia. Ilmeisen triviaalit insinöörit asialla...
Motortrendin jutun mukaan Volvo XC 90:ssa ei ole uhrattu sisätiloja akun ja sähkömoottorin sijoittelun johdosta.
"On the plus side, the battery and electric motor don’t eat into interior passenger or cabin space. Like the nonhybrid XC90s, the T8 will carry seven passengers and a good amount of their stuff."
https://www.google.fi/amp/www.motortrend.com/cars/volvo/xc90-plug-in/2017/2017-volvo-xc90-t8-plug-in-hybrid-first-test-review/amp/
NHB:
"Kardaanitunnelin tapaisen muodon lisääminen pohjaan on triviaali toimenpide mihin vain etuvetoautoon. Ei tuossa ole mitään teknologista etumatkaa. Se on ihan vain valintakysymys, joka riippuu siitä, haluaako uhrata sisätiloja vai takakonttia akkujen vuoksi."
Paitsi että nämä Volvon hybridit ovat nelivetoisia, jos et sattunut tietämään - no tiesithän sinä. Ratkaisuna siis se, että sähkömoottori vetää takapyöriä. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu nelivedolle, koska takapyörille menee paljon vähemmän tehoa ainakin nykyisessä T8:ssa, mutta omasta mielestäni huomattavasti parempi ratkaisu kuin kilpailijoiden takakoppaviritelmät.
Ja teknologisesta etumatkasta kukaan ei puhunutkaan, vaan kyse on lähinnä hyvästä ideasta toteuttaa hybridi, ideologiasta rakentaa vain hybridejä, sekä halusta erottautua muista merkeistä, joiden hybridit useimmiten ovat rakennettu perinteisen auton "päälle".
Etuvetoisessa autossa kardaanitunnelin käyttö ehkä olisikin valintakysymys, mutta kardaanitunnelia pitäisin silti parempana vaihtoehtona, kuin takakopan madaltamista ja melko suuren massan tuomista auton taakse.
NHB:
Volvon ilmoituksessa ainoa vähänkään yleisestä linjasta erottuva asia on tuo perusversioiden kevythybridiys. Jokaisella vähänkään verrattavissa olevalla valmistajalla lähivuosina tulee olemaan kyllä sähköautoja ja ladattavia hybridejä
Vaan kun Volvon linjavedossa nyt ei ihan siitä ollut kuitenkaan kyse. (Olikohan tuo jo toistoa, vai toiston toistoa...). Ei kukaan ole kiistänyt, ettei muillakin autoja jo olisi, tai tulisi. On toitotettu Volvon (aloittaman) kokonaisvaltaisemman linjan olevan vääjäämätöntä, perässä on tultava ja se on eri juttu.
Auto-m tuossa edellä kommentoi hyvin asiasta.
Olisihan se kiva tietää, onko Volvolla mitään omaa teknologista kulmaa tähän
Kaikki aikanaan. Linjanvetojulkistuksessa asiasta mainittiin kuitenkin yleistasolla, kuten noista tiedotepoiminnoista varmasti selviää. Samalla tasolla ne MB:n ja BMW:n "meidän vihreä linjamme" -politiikkaosiot olivat muuten, joihin viittasit, ei niissä nippelitrivialla menty...
Sitten on eri juttu julkistaa moottoreita, alustoja ja automalleja, joihin eri variantit sijoitetaan. Uusia tiedotuksia on siis luvassa, vaikka pikkuriikkisen jo vihjailtiinkin. Kisa on kovaa epäilemättä merkkien kesken, etevyyksistä otetaan mittaa jatkossa(kin).
Paitsi että nämä Volvon hybridit ovat nelivetoisia, jos et sattunut tietämään – no tiesithän sinä. Ratkaisuna siis se, että sähkömoottori vetää takapyöriä.
Ja mitä olikaan pointtisi? Kardaaniton poikittaismoottorinen rakenne Volvo on, jolloin kardaanitunnelin ainoaksi tehtäväksi hybridissä jää akkujen sijoitus.
Ja teknologisesta etumatkasta kukaan ei puhunutkaan, vaan kyse on lähinnä hyvästä ideasta toteuttaa hybridi, ideologiasta rakentaa vain hybridejä, sekä halusta erottautua muista merkeistä, joiden hybridit useimmiten ovat rakennettu perinteisen auton ”päälle”.
Ihan samalla tavalla Volvokin rakentaa hybridinsä perinteisen auton päälle kuin kilpailijansa jotain erikoisuuksia kuten BMW:n i-sarjaa lukuunottamatta. Tokihan Volvon pohjalevy on suunniteltu hybridit huomioiden, mutta täysin sama koskee kilpaileviakin tuotteita.
On toitotettu Volvon (aloittaman) kokonaisvaltaisemman linjan olevan vääjäämätöntä, perässä on tultava ja se on eri juttu.
Hetkinen. Mersu jo rakentaa kahta suurta akkutehdasta, tuo markkinoille sähköautoja ja hybridejä smartista rekkoihin, rakentaa pikalatausverkkoa ja on jo rakentanut käytetyistä akuista energiavarastoja. Volvon toiminta on todella paljon kapeammalla alueella, pienimuotoisempaa ja Mersun suunnitelmia jäljessä.
Kaikki aikanaan. Linjanvetojulkistuksessa asiasta mainittiin kuitenkin yleistasolla, kuten noista tiedotepoiminnoista varmasti selviää. Samalla tasolla ne MB:n ja BMW:n ”meidän vihreä linjamme” -politiikkaosiot olivat muuten, joihin viittasit, ei niissä nippelitrivialla menty…
Mersu on kyllä jakanut jo niin paljon tietoa kevythybrideistään, että helposti moni voisi laskea sen nippelitriviaksi. Sähköautoista, latausverkostosta, akuista ja vaikka käytetyistä akuista koostuvista sähköverkon energiavarastoistakin on jaettu perustietoja kuten toimintasäteitä, energiasisältöjä ja tehoja.
NHB:
Hetkinen
OK.... No niin, se meni.
Edelleen: kukaan ei ole väittänyt, etteikö Volvon kilpailijoilla olisi menossa autojen sähköistyksen suhteen vaikka ja mitä. Parempi olisi sanoa oikeastaan, että ns. perinteisillä autonvalmistajilla ylipäätään.
Mersu on kyllä jakanut jo niin paljon tietoa kevythybrideistään, että helposti moni voisi laskea sen nippelitriviaksi.
Volvo tulee kertomaan omasta ratkaisustaan, ole huoleti. Se on ilmoittanut tuovansa kevythybridejä autoihinsa kyllä.
Silloin kun tehdään viime viikkoisen ja Volvon tyylisiä isomman kuvan linjanvetoja, niin tuollaiset triviat eivät ole oleellisia. Ei niitä löydy myöskään MB:n tai BMW:n isojen linjojen kertomuksista. Mennään yleisellä tasolla.
Aivan kuten kerroin tuolla edelläkin jo: suurten linjojen tiedotukset ovat eri juttu kuin niitä seuraavat erillisjulkaisut, jotka pohjautuvat ensin mainittuun. Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä.
Kumppani: "Tuo on taas sellainen 740GLE:lle tyypillinen lohkaisu, että voisit ehkä pikkuisen avata, mistä olikaan kyse? Kuulostat ihan siltä kuin Mersulla olisi jokin maailmanennätys hallussaan vuoden 2011 millä lie automallillaan ja/tai moottorillaan, jota ei sen jälkeen ole lyöty."
Kuten NHB arvasikin, kyse on Spritmonitoriin kirjatuista käyttäjien havaitsemien toteutuneiden kulutuslukemien vertailusta. Mersulla ei ole mitään maailmanennätystä, ei se jotain samankokoista Bemaria tai Volkkaria kummempi ole. Vaan eipä uuden 2017-mallisen Volvo S90/V90 mallin lyömiseen mitään ennätyslukemia tarvitakaan.
Ero taloudellisimpien kuljettajien välillä näyttää olevan nyt sitä tasoa, että vuonna 2019 Volvo S90 kevythybridi tulee haastamaan kesällä 2011 valmistuneen Mersun kuskin jo aika tiukkaan kisaan.
Vanhan Mersun aikarajan myönnän valinneeni niiden tuotantoviikkojen perusteella, jolloin suhteellisen taloudellinen 7G-Tronic Plus automaatti tuli kesällä 2011 saataville myös taloudellisimpien moottorien yhteyteen. Saman korimallin 2009 valmistuneella E-sarjalaisella menee polttoainetta väkisinkin ihan Volvon mitalla, eli Volvo on siis jo nyt saavuttanut viime vuosikymmenen tason.
Paitsi takatiloissa.
Sokea-Reetta: "Ihan kiitettävän pienellä kulutuksellahan Volvo meni jo pari vuotta sitten.
Nyt aletaan olla sylttytehtaan jäljillä. Taloudellisuusajo ajettiin MANUAALIVAIHTEISELLA Volvolla.
Volvon väärin päin asennettu moottori ei mahdollista alan parhaiden ja energiatehokkaimpien momentinmuunninautomaattien (ZF-8?) käyttämistä eikä Volvo halua kaksoiskytkinvaihteistoa.
Omaa toteutumaani viittaamasi taloudellisuusajon V40 käytännön lukemiin verratessani huomaan pääseväni isommalla, painavammalla ja nopeammalla vanhalla lossillakin lähes mitalisijoille automaattivaihteisten V40 joukossa. Hyvin vedetty vanhalla isolla rohjolla, eikö?
Sen sijaan manuaalivaihteisten V40 joukossa hyvä kun mahdun sadan ensimmäisen joukkoon. Oman autoni korimallin sisällä verraten ei sijoitukseni muutu juuri miksikään vertaanpa manuaaleihin tai automaatteihin, koska ne OIKEASTI kuluttavat suunnilleen saman. Vertailukohdetta vaihtaen selkein ero tulee siinä, että jos vertailukohteeksi valitaan vain hybridit 300H, silloin minä vedän pohjat, mihin en dieselien kesken pysty. Ei mustaa magiaa, vaan syy on selvä, Mersu teki hybridinsä talouden kannalta väärin, kuten kalliit hybridit on tapana tehdä.
Tähän saakka Volvon eri mallit ovat kuluttaneet automaattina käytännössä enemmän kuin manuaalina, eli Volvon käyttämä automaatti on ollut aina ajastaan jäljessä. Odotan mielenkiinnolla, tullaanko nyt lopultakin S90/V90 käytännön kulutuksen pohjat ajamaan automaatilla vai manuaalilla, kuten muutamilla BMW ja Mercedes malleilla on tehty jo vuosikausia.
Kovin edistykselliseltä ei ainakaan näytä valtava akkurykelmä MB GLE 500e hybridin takapaksissa, videon kohta 1.07. Tuonne ei varmaan saa mahtumaan edes fillaria leveällä tangolla.
Kumppani: "Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä."
Katsomme asiaa eri näkökulmasta. Minä ja ainakin NHB näemme teollisen tuotannon perusteilla kaksi eri merkkipaalua: uuden teknologian aloituksen ja vanhan teknologian tuotannon päättymisen. Näiden ajankohta on eri, ja niihin johtavia tuotantopäätöksiä ajavat eri vaikuttimet. Uuden teknologian ylösajo lähtee mahdollisuudesta avata markkina. Vanhan rampdown lähtee usein kysynnän puutteesta tai logistiikan tarpeista vähentää variantteja. Tämä johtaa Volvonkin aktiivisesti omaksumaan tapaan tehdä uutta ja vanhaa pitkiäkin aikoja yhtä aikaa.
Jos oikein ymmärsin, sinä näytät käyttävän uuden tekniikan omaksumisen ja siihen sitoutumisen indikaattorina vanhasta luopumista?
Sekin on ihan hyvä näkökulma, mutta siihen liittyy pari sivuvaikutusta. Se näkökulma ei mittaa uuden tekniikan kilpailukykyä, vaan vanhan kilpailukyvyn lakkaamista, mitkä eivät ole aivan sama asia.
Automaailmaan maadoitettuna ero on siinä, että minulle turboahtamisen aikakausi katuautoissa alkoi joko BMW 2002 obruT mallista, tai viimeistään 1977 Saab 99 Turbosta. Sinun mittarillasi turboaika alkoi Saabilla vasta 1990-luvulla vaparien phaseoutissa, eikä moni valmistaja ole vieläkään päässyt edes aloittamaan turboahtamisen aikakautta.
Hybridien osalta se merkitsee sitä, että minulle Toyotan hybridien aiakausi alkaa Prius I:sta, mutta sinulle se ei ole vielä alkanut, koska pelkkiä polttiksia tulee linjalta edelleen suurin osa tuotannosta.
Mitä tämä pelkkien polttomoottoriautojen valmistaminen kertoo sinulle Toyotan sitoutumiseen hybrideihin?
Edelleen: kukaan ei ole väittänyt, etteikö Volvon kilpailijoilla olisi menossa autojen sähköistyksen suhteen vaikka ja mitä. Parempi olisi sanoa oikeastaan, että ns. perinteisillä autonvalmistajilla ylipäätään.
Sinä väitit Volvon tehneen jotain Mersua kokonaisvaltaisempaa, vaikka todellisuudessa asia on aivan toisin.
Volvo teki viime viikolla sanoisko strategisen päätöksensä julkistuksen ja ilmoitti sille aikataulun. Sitä on pidetty edelläkävijänä tämän takia. Edelleen hyvin simppeliä.
Tusinajournalistit, jotka ovat parhaillaan onnistuneet kopioimaan virheittä yksinkertaisen lehdistötiedotteet ja pahimmillaan kirjoittelevat puhdasta potaskaa, ovat niitä "asiantuntijoita", joiden auktoriteetillä ratsastamiseen tuo sinun argumentointi perustuu.
Minäkin olin jo lähellä aiemmin kommentoida näitä kulutusasioita Volvojen osalta. Manuaalit kulkee aivan kärkilukemissa, mutta 6-vaihteisten Aisinien osalta eikä edes uuden 8-vaihteisen osalta ei tarvitse kärkisijoja hätyytellä. Vanhat 5-pyttyiset eivät oikeasti pelkkänä moottorina niin rohmuja ole, kun jopa nelikkona kulkee matalia 5+ lukemia maantiellä- taajamissa jotain aivan muuta. Vanha 6-vaihteinen vastaa kulutusten osalta suunnilleen ZF:n reilun 10-vuoden takaista 5 vaihteista. Tottahan se on, että poikittaismoottoristen Aisin 8 -vaihteisena ei yllä ZF vastaavan tasolle. Tosin BMW:n joutui ottamaan Aisinin etuvetopohjaisiin malleihinsa, kun parempaakaan ei ole kaiketi tarjolla!?
Volvon uudet EU-6 päästöjen dieselit kärsivät hiukan kulutusten osalta verrattuna ureasäiliövehkeisiin. Kentältä kuuleman mukaan, Volvon moottorit suorittavat hiukkaspolttoja selkeästi useammin kuin urealaitteistolla varustetut. Ja sama koskee muitakin ilman urealaiteistoa olevia EU 6 luokiteltuja. Ero ei ole suuri, mutta voi muodostaa helposti parin desilitran lisän- toki ajoista riippuen. En kylläkään usko täällä pohjolassa näiden urealaitteistojen toimivuuteen (henkilöautoissa ainakaan) ja onhan ne joka tapauksessa kuluerä (x/km?) ilman tiedossa olevia korjauksiakin.
Mitä tulee tekniseen toteutukseen, Volvo on lähtenyt minusta oikealle tielle uusien pohjalevyjen ja moottorivalikoiman kera. Mitä muuta Volvon kokoinen tehdas olisi voinut tehdä ? Resurssit eivät olisi riittäneet kokeilla kovin montaa rakennetta. Nyt näyttää, että asiat voi mennä oikeaan suuntaan. Akkujen sijoittelu on parempaa kuin monessa kilpailijassa, mutta onhan esim. BMW:llä Active Tourerissa tekniset ratkaisut aivan samankaltaisia- sähköistä takavetoa myöten. Takatiloista huolimatta kauppa näkyy käyvän...
NHB:
"Ja mitä olikaan pointtisi? Kardaaniton poikittaismoottorinen rakenne Volvo on, jolloin kardaanitunnelin ainoaksi tehtäväksi hybridissä jää akkujen sijoitus."
Hyvä NHB, nyt sinäkin tajusit. Juuri tämä on koko Volvon ratkaisun idea. Auton sisätilat ovat tismalleen samat kuin "perinteisessä" nelivetoisessa Volvossa, vaikka nyt kyseessä on NELIVETOINEN hybridi, eikä etuvetoinen, kuten sinä aluksi väitit. Volvo siis teki nelivetoisen hybridin ilman sisätilojen tai tavaratilan kutistumista verrattuna vastaavaan perinteiseen nelivetoiseen Volvoon. Tällaista ratkaisua ei ole esimerkiksi Mersulla tai Bemarilla, vaan akut on vain heitetty takakoppaan, koska autoja ei ole lähtökohtaisesti hybrideiksi suunniteltu.
Esimerkiksi MB:n takakoppa madaltuu huomattavasti (GLC n. 5 cm) akkujen takia, joka kyllä vaikuttaa auton käytettävyyteen. Muistaakseni takakoppa ei myöskäön ollut hybridissä tasainen, jos penkit kaataa. Samoin madaltuu 5 sarjan Bemarin takakoppa, jota ei jostain syystä käsittääkseni saa edes farkkuna, mikäli hybridin haluaa.
Toinen huono puoli on ajettavuus etenkin liukkaalla, kun peräpäässä onkin painoa huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa.
Minäkin olin jo lähellä aiemmin kommentoida näitä kulutusasioita Volvojen osalta. Manuaalit kulkee aivan kärkilukemissa, mutta 6-vaihteisten Aisinien osalta eikä edes uuden 8-vaihteisen osalta ei tarvitse kärkisijoja hätyytellä. Vanhat 5-pyttyiset eivät oikeasti pelkkänä moottorina niin rohmuja ole, kun jopa nelikkona kulkee matalia 5+ lukemia maantiellä- taajamissa jotain aivan muuta. Vanha 6-vaihteinen vastaa kulutusten osalta suunnilleen ZF:n reilun 10-vuoden takaista 5 vaihteista.
Nuohan ovat taloudellisia kaikki, kun vertaa kuusisylinteriseen ja nelivaihteiseen S80:iin, joka tuntuu kuluttavat aika tarkkaan tuplat omaani verrattuna. Sopivassa maantieajossa tuplat alittuvat, mutta kaupungissa tilanne kääntyykin sitten yli tuplien. Oikeastaan tuon Volvon kulutus on samaa luokkaa aikakautensa kahdeksansylinteristen kanssa.
Tuo hehkutettu V40 näkyy sen sijaan pääsevän kisoissa kokoisilleen dieseleille tyypillisiin kulutuksiin.
https://www.autoliitto.fi/sites/default/files/tulokset_aku_ecorun_9.7.2017.pdf
Hyvä NHB, nyt sinäkin tajusit. Juuri tämä on koko Volvon ratkaisun idea. Auton sisätilat ovat tismalleen samat kuin ”perinteisessä” nelivetoisessa Volvossa, vaikka nyt kyseessä on NELIVETOINEN hybridi, eikä etuvetoinen, kuten sinä aluksi väitit.
Joo onhan Volvolla kardaanillakin varustettuja autoja, joissa kardaanitunnelli on välttämättömyys. Itse jaan pohjalevyt poikittaisiin etuvetopohjaisiin ja pitkittäisiin takavetopohjaisiin. Volvo kuuluu ensin mainittuihin.
Tällaista ratkaisua ei ole esimerkiksi Mersulla tai Bemarilla, vaan akut on vain heitetty takakoppaan, koska autoja ei ole lähtökohtaisesti hybrideiksi suunniteltu.
Mihin tahansa etuvetoon olisi helppo tehdä kardaanitunnelli akuille. Ei siinä ole mitään ihmeellistä lähtökohtaisesti hybridiksi suunnittelua.
740GLE:
Jos oikein ymmärsin, sinä näytät käyttävän uuden tekniikan omaksumisen ja siihen sitoutumisen indikaattorina vanhasta luopumista? Sekin on ihan hyvä näkökulma.
Ei tämä ole minulle henkilökohtaista. Minä tulkkaan Volvon linjanvetoa ja seuraan median reaktioita. Jotka taas vertaavat ja peilaavat tilannetta muihin perinteisiin autonvalmistajiin.
Minusta indikaattoria on ihan riittävästi sille, että Volvon päätökset on huomioitu kuten kuuluukin: tässä tehdään nyt yhdenlaista suuremman kuvan siirtymää, johon muut eivät vielä täysin ole päätyneet, vaikka matkalla ovatkin. En minä ymmärrä miksi sinun(kin) pitää vängätä asiasta.
...siihen liittyy pari sivuvaikutusta. Se näkökulma ei mittaa uuden tekniikan kilpailukykyä, vaan vanhan kilpailukyvyn lakkaamista, mitkä eivät ole aivan sama asia.
Jos tärkeintä on pohtia kuminauhavetomaisia fiiliksiä, niin asiaa ei varmaan huomaa. Ihan samalla tavalla kuin NHB jumittaa MB:n kevythybridiin. Teidän pitää nyt kerrata juttuja ja huomata uudestaan tämä monella tavalla aika merkittävä päätös, jonka Volvo linjasi. Mitäs sanontaa nyt käyttäisi: nähkää metsä puilta vaikkapa.
Hybridien osalta se merkitsee sitä, että minulle Toyotan hybridien aikakausi alkaa Prius I:sta, mutta sinulle se ei ole vielä alkanut, koska pelkkiä polttiksia tulee linjalta edelleen suurin osa tuotannosta.
Mitä lie tarkoitat "minulle alkamisella". Ei vain Toyotan hybridien aikakausi, vaan kaikkien autonvalmistajien osalta hybridien aika alkoi Prius I:stä. Mitä sitten? Ensimmäiset autot olivat sähköllä kulkevia, eikä sekään nyt tähän oikein liity.
Mitä tämä pelkkien polttomoottoriautojen valmistaminen kertoo sinulle Toyotan sitoutumiseen hybrideihin?
Tai VW, tai joku muu merkki. Ei se mitään ihmeempiä kerro, miksi pitäisi. Toyota ei ole sen sitoutuneempi pidemmän päälle kuin MB vaikkapa. Volvon perässä tulevat kaikki, sitten joskus. Kuten asiantuntijat sanovat. Nyt on Volvon osalta kyse vain siitä, että he ovat nyt linjanvetonsa julkistaneet - jo. Muita odotellessa, kuten maailman media(kin) on todennut.
(edellisen sivun lopusta) Volvo on siis jo nyt saavuttanut viime vuosikymmenen tason. Paitsi takatiloissa.
Taas tyypillinen totaalisen ympäripyöreän ylimielinen 740GLE-lohkaisu: aivan kuin hän mahtuisi kaikkein Mersujen takapenkille kautta aikojen, ellei peräti kaikkien automerkkien minkä vaan mallin, mutta ei ensimmäisenkään Volvon, paitsi jostakin 90-luvulta ehkä jotenkin. Vai miten se nyt olikaan oikeasti?
Odotellaan, että Volvo tekee julistuksen, jossa se ensimmäisenä maailmassa takaa 740GLE:kin riittävät takatilat kaikissa tulevissa malleissaan. Tai jotakin.
"Toinen huono puoli on ajettavuus etenkin liukkaalla, kun peräpäässä onkin painoa huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa."
En kyllä allekirjoita tätä omakohtaisten kokemusten perusteella ainakaan BMW:n tapauksessa (F30 320d vs. 330e). 330e on kylläkin parisen sataa kiloa raskaampi kokonaispainoltaan, ja tämän huomaa etenkin mutkateillä, mutta painojakauma (50/50) ei ole muuttunut miksikään. Samaa painojakaumaa ainakin mainostavat 5-sarjan G30 530e:lle (koeajettu on kesäolosuhteissa, mutta en kyllä lyhyen koeajon perusteella osaa sanoa tuohon painojakauma-asiaan tarkempaa analyysiä varsinkaan kun vertailupohjaa ei muista G30 mallisarjan vaihtoehdoista).
NHB:
Sinä väitit Volvon tehneen jotain Mersua kokonaisvaltaisempaa, vaikka todellisuudessa asia on aivan toisin.
En minä pelkästään, vaan maailman mediakin. Hyvin simppeliä!
En väheksy minkään automerkin toimepiteitä, jotka edistävät samaa asiaa - pidemmän päälle. Kuvioon liittyy monta asiaa ratkottavaksi, joista esimerkkinä vaikkapa täyssähkö-/lataushybridiautojen lataaminen kotitalouksissa tänä päivänä. MB ei tule ratkaisemaan tilannetta Suomessa vaikkapa, tokkopa missään, eikä sen kummemmin Volvokaan julistuksellaan. Mukaan pitää saada monenmoista toimijaa, eikä suinkaan vain autonvalmistajia. Mutta ei tämän pitäisi olla(kaan) uutinen.
Silti (vaikkapa) MB ei ole tehnyt samanlaista päätöstä kuin Volvo nyt on tehnyt ja siksi Volvoa pidetään edellekävijänä, jota muut joutuvat seuraamaan aika pian. Kysymys on osaltaan myös aikataulusta, kuten varmaan muistat.
Ranskan hallitus kaavailee, että fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti loppuu viimeistään 2040. On siinä ainakin tarpeeksi toleranssia kehittää millä automerkillä tahansa! Mutta onko siinä haastetta tarpeeksi, kuten Volvolla, joka nimenomaan kohahdutti (mediaa, NHB) tiukan kuuloisella aikataululla ja laittoi itsensä likoon samalla.
Aivan varmasti eri merkit lähtevät tiedotuskisaan mukaan - saa laittaa paremmaksi, ilman muuta ja sitä odotellessa. Kisa on ja tulee olemaan tiukkaa, kuten olen toistanut.
BMW G30 530e:n painojakauma on 48/52.
"BMW G30 530e painojakauma on 48:52."
Googlasin jostain (49.4/50.6) mutta se olikin jenkkiversio 530eX
Volvo teki jo aikaisemmin tulevaa autotuellisuutta hätkähdyttävän päätöksen ottamalla tuotantoon VAIN alle kaksilitraisia moottoreita, se antoi jo viitteitä tulevasta.
"Mitäs tuosta, on niitä ollut muillakin pienempiä moottoreita jo sitä ennen. Missä olivat teknologiset nippelitiedot?"
"Toinen huono puoli on ajettavuus etenkin liukkaalla, kun peräpäässä onkin painoa huomattavasti enemmän kuin muissa versioissa."
Tämän voi laskea puhtaaksi provoiluksi Auto-m. BMW G30 530e:n painojakauman ollessa 48/52.