Volvo XC60:n ajonvakauden hallintaa ei saa (normaalikonstein) kytkettyä pois päältä. Sen sijaan eri ajo-ohjelmilla ESP:n toiminta eroaa jonkin verran, samoin ilmajousituksen toiminta. TM:n koeajossa Dynamic-moodilla ja ESP:n urheilullisella asetuksella väistöliike oli rauhallisempi, koska normaaliasetuksilla ESP:n tehokas etupyörän jarrutus väistön alussa saa korin heilahtamaan, joka siis keventää sisäpuolen takapyörää. Tuossa km77:n testissähän asetuksena oli normaali Comfort. Joka tapauksessa XC60 suoriutuu väistökokeesta hyvin aina siihen rajanopeuteen, jolloin katumaasturien tyypilliseen tapaan ESP jarruttaa "etupyörät alta", kuten TM:n koeajossakin todettiin.
Voi hyvin olla, että joillakin automerkeillä ESP on säädetty niin, että vauhtia ei tapeta väistön alussa heti täysillä, jolloin onnistuneen väistökokeen aloitusnopeus ei ole niin suuri, mutta loppunopeus taas pysyy korkeampana. Sitähän noissa km77:n videoissa ei mitata. Lisäksi rengastyyppeihin ja -kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vertailee eri autojen suorituksia.
Sinänsä en ymmärrä tracktestin väitettä, että km77-videoissa mentäisiin poistamaan ESP:tä päältä, kun testin perimmäinen tarkoitus on kai juuri osaltaan testata ESP:n toiminnan käyttäytymistä väistössä.
Olet usein solvannut muita keskustelijoita ymmärtämättä sitä itse, näitä löytyy tuolta historiasta useita, joten et ole puhdas pulmunen vaikka koitat usein näin väittää. Pystytkö koskaan asettumaan toisen asemaan, kun näitä ylimielisiä solvauksia jakelet tuskimpa vaan. Et voi antaa toisten eriäville mielipiteille minkäänlaista sijaa keskusteluissa vaan tyrmäät kaiken.
Itse keskustelen asiallisesti kaikkien niiden kanssa, jotka asiallisesti keskustelevat. Sinä olet valinnut toisen tien. Tässäkin ensin väität, että testissä, jossa tosiaan pyritään selvittämään ESP:n toimintaa, tuo järjestelmä olisi jollakin kikkakolmosella kytketty pois päältä, vaikka testin tekijät kertovat aivan toista. ESP jarruttaa renkaan pysähdyksiin ja sinä vain väität, ettei ESP ole päällä. Sen sijaan, että vastaisit noihin orgumentteihin, aloitat tuon lapsellisen henkilöön käyvän hyökkäyksesi.
Solvaamiseksi tulkitset sen, kun nostan esiin minuun kohdistamat valheesi. Keksit suuhuni väitteitä, joita en ole sanonut. En ole koskaan ymmärtänyt tuollaista toimintaa. Eikö olisi parempi olla keksimättä väitteitä toisten suuhun, niin sinun ei tarvitsisi myöskään pahoittaa mieltäsi siitä, kun kerron missä valehtelet?
Voi hyvin olla, että joillakin automerkeillä ESP on säädetty niin, että vauhtia ei tapeta väistön alussa heti täysillä, jolloin onnistuneen väistökokeen aloitusnopeus ei ole niin suuri, mutta loppunopeus taas pysyy korkeampana. Sitähän noissa km77:n videoissa ei mitata. Lisäksi rengastyyppeihin ja -kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vertailee eri autojen suorituksia.
Ja jotku autot sopivat paremmin toisiin testeihin kuin toisiin. Tuokin 5er on menestynyt ihan hyvin esimerkiksi Teknikens Världin vastaavassa testissä, joten ei tässä kenenkään tarvitsisi välttämättä ottaa Espanjan poikien testistä herneitä nokkaan.
Sinänsä en ymmärrä tracktestin väitettä, että km77-videoissa mentäisiin poistamaan ESP:tä päältä, kun testin perimmäinen tarkoitus on kai juuri osaltaan testata ESP:n toiminnan käyttäytymistä väistössä.
Varsin käsittämätön väitehän tuo on. Bemarinkin videossa kokeilevat ESP:n toimintaa ajonhallinnan eri asetuksilla ja keskustelevat eroista. Tuon jälkeen tracktest vain sinnikkäästi väittää, että ESP ei ole päällä.
Esimerkiksi Mercedes-Benz rekisteröidään yhteisöille 44,7 %, kun Toyotan osuus on 19,4 %. BMW:n i-mallista 22 meni firmoille ja 1 kpl yksityiselle.
Yksittäinen ostaja ei yhdellä kaupallaan paljoa tilastoon vaikuta, mutta jokainen kauppa vaikuttaa jonkin verran kuten noista numeroista näkee. Ammattiostajat valitsevat Skodan ja Volkswagenin, yksityiset ostajat haluavat Toyotan.
Minulle A-Mercedes on autoveron verran (+5000 €) liian kallis. Tyydyn halvempaan merkkiin, eli ulkomailla valmistettuun autoon.
Audi, Volkkari tai Volvo. Siinä ainoat omistamisen ja ajamisen arvoiset autot. Jos auton ainoa kriteeri on käyttökulut tai jälleenmyyntihinta, niin kannattaa jättää auto hankkimatta ja ostaa Toyota. Luotettava, harmaa, tylsä ja paska ajaa. Mutta rahaa säästyy;)
Mitäs jos yrittäisit löytää auton, joka ei ole paska ajaa, tylsä, harmaa ja joka kaiken lisäksi pitää hintansa ja on myös edullinen käyttökustannuksiltaan.
Ei taida onnistua? Vaihtuisiko nuo 3 merkkiäsi heti siihen, Matti?
Pelkän videon perusteella tulkitsin tuota ja tein johtopäätöksiä yksisilmäisesti. Espanjaa ymmärtävät tulkitsivat videota oikein, eikä tuohon virheelliseen tulkintaan ole omalta osaltani mitään lisättävää. Toivotaan kuitenkin että väärässäkin saa olla eikä siitä heti tuomita rankemmalla kädellä. Näillä mennään.?
"Test: Fyra kompakta i lilla lyxligan – nya Mercedes A-klass mot konkurrenterna
Premium
Audi A3 1,5 TFSI Stronic • BMW 120i • Mercedes A 200 7G-DCT • VW Golf 1,5 TSI DSG • Nya A-klassen fokuserar på digital användarvänlighet som får den lilla bilen att kännas väldigt vuxen. Dessutom har den blivit större och fått en ny bensinmotor. Räcker det för att ta täten i kompaktsegmentet? Vi reder ut det hela med ett test.
Av Sebastian Renz
Publicerad i dag, 14:38
Det här är en premiumartikel som är exklusiv för dig som är prenumerant."
A-Klasse selviytyi TM:n kulutumittauksista varsin mallikelpoisesti. Tasaisen nopeuden mittauksissa aika harva pystyy haastamaan:
3,5 l/100km @ 60 km/h
3,9 l/100km @ 80 km/h
4,7 l/100km @ 100 km/h
6,0 l/100km @ 120 km/h
Uusi Prius pääsi tasoihin tuossa korkeimmassa nopeudessa, mutta sen alapuolella A-Klasse on parempi. Pari pikkiautoa ovat päässeet tasoihin hitaimmassa nopeudessa, mutta korkeammissa nopeuksissa niiden kulutukset ovat karanneet eri lukemiin. Nuo kaikki ovat olleet suorituskyvyltään huomattavasti kyseistä Mersua heikompia.
Jokin aika sitten vertailussa ollut E-Klasse 220d pääsee tilavuusmitalla mitaten lähelle, mutta tietty energiaa siinä kuluu selvästi enemmän. -09 vuoden E 220d kulutti saman 50 km/h nopeudessa enemmän dieseliä kuin tämä uusi A-Klasse 100 km/h nopeudessa bensaa. Matka-ajoa ajavalle tässä olisi tarjolla pienikulutuksinen ja hiljainen auto. Mielenkiintoista nähdä, jos mahdollinen aerodynaamisempi sedankorinen versio pudottaisi entisestään kulutusta.
Konttiperä tekee yleensä hyvää myös takapyörien rengasäänille ja tavaratilan räminöille. Väittäisin tunnistavani sokkotestissä, milloin oman sedanini takapenkki on kaadettuna roudausasentoon.
Bensakoneelle hyviä lukemia, jakoketjun rakenne näyttää erilaiselta kuin M271:ssa, toivotaan että Renaultin insinöörit ovat saaneet puhutuksi järkeä jakopään suunnittelussa?
Oman uskottavuuteni vuoksi muistutan aiemmin mainitsemieni 2009 TM testiautoa alhaisempien kulutuslukemieni perustuvan mukavuussyistä W212 E-sarjalaisten kapeimpaan vakiorengaskokoon sekä pari vaihdetta lisää ja pidemmät välitykset sisältävään voimansiirtoon. Energiankulutuksessa vanhalle mallille tulee silti turpiin dieselin suuremman energiasisällön vuoksi, mikä on hyvä asia. Uuden pitääkin olla parempi ja Mersulla on ollut viime aikoina puutetta hyvistä bensamoottoreista.
Ajoin Seat Atecalla 104 kilometrin matkan. Suurin osa ajosta oli maantieajoa, jolla maantiellä oli paljon tietöitä, minkä takia joutui hidastelemaan ja uudelleen kiihdyttämään. Loppumatkalla noin 10 kilometriä oli risteyksiä ja liikennevaloja, kyse oli kaupunkiajosta. Alkumatkalla noin 4 kilometriä oli kylätietä.
Tietokoneen mukaan keskinopeus oli 78 km/h ja auton kulutus oli vain 4,7 litraa satasella. Tasaisella nopeudella jonkin matkan kun ajaisi 100 km tunnissa, niin todennäköisesti kulutus laskisi vielä tuostakin muutaman desin. Esimerkiksi moottoritiellä 50 kilometrin pätkä. Valmistajan ilmoitus maantiekulutukselle on 4,6 l/100 km.
Ja huomio, kyse oli tuosta paljon parjatusta katumaasturista 115 hp koneella.
H-G Tietokoneen mukaan keskinopeus oli 78 km/h ja auton kulutus oli vain 4,7 litraa satasella. Valmistajan ilmoitus maantiekulutukselle on 4,6 l/100 km.
Eli käytännössä yli 5l/100km, sillä nuo autojen omat tietokoneet tuppaa olemaan yleensä vähän optimistisia, vai mitä?
Tasaisella nopeudella jonkin matkan kun ajaisi 100 km tunnissa, niin todennäköisesti kulutus laskisi vielä tuostakin muutaman desin. Esimerkiksi moottoritiellä 50 kilometrin pätkä.
a. Voi olla että auton tietokone on liian optimistinen, en tunne asiaa riittävän hyvin. Joka tapauksessa Seat Atecan ajotietokoneen tiedot vastaavat melko hyvin valmistajan Seatin omaa ilmoitusta Atecan kulutuksesta.
132 hp Hyundai Tucsonin (etuveto, manuaali) ilmoitettu yhdistetty kulutus on noin 6,7 litraa satasella. Auton ajotietokone näyttää kuitenkin lukemaa 7,6 litraa satasella. Tässä tapauksessa ajotietokone tuskin kaunistelee mitään. Ajot tällä autolla eivät juurikaan sisällä mitään pysähtymisiä ja uudelleen kiihdyttelyjä.
b. Kuvittelisin, että 60 - 90 km/h olisi autolle paras matkanopeus kulutuksen kannalta.
Koska kiihdyttelyt kaupungissa saattavat nostaa hetkittäisen kulutuksen yli 30 litraa satasella, niin ei todellakaan ole mikään ihme että kaupunkikulutukset ovat korkeita.
@Heinz-Guido: et sinä saa selville katumaasturin kulutuslisää ajamalla pelkällä katumaasturilla. Tarvitset myös vertailukohteen. Lukemasi kuulostaa vaikkapa takavetoiseen Volvoon tottuneelle huomattavan alhaiselta, mikä kertoo tekniikan kehityksestä vuosien kuluessa.
Mutta nimimerkiltä "Pihistelijä" taisi olla dataa Atecasi kanssa samalla tekniikalla kulkevasta Seat Leonista. Muistaakseni hänen lukemansa olivat eri litraluvulla kuin sinun?
Toki eri kuljettajat eri ympäristöissä ajavat eri tavoin, ja tästä löytyy ainakin yhtä suuret vaihtelut kuin autojenkin välillä. Mutta pienen ja kevyen sirorakenteisen manuaalivaihteisen Atecan voisi kuvitella kulkevan vähällä. Lukemat eivät vaan ole kovin kummoiset, kun verrataan yli 400 kg painavampaan ja tehokkaampaan nyt jo vanhanaikaiseen automaattivaihteiseen. Seuraajamallin moottori on kokonaan uusi ja energiatehokkaampi ja sen perässä on 2 vaihdetta lisää.
Silti tuo vanhakin 1700+ kg painoinen tonnikeiju kuluttaa Atecaa vähemmän käytännön ajossa, joka on toki sille autolle aika sopivaa ajotapaa. Siitä huolimatta en jaksa innoistua pikkuauton 4.6 sadalle kulutuksesta kesäkelissä lyhyellä pätkällä, kun iso painava mehulinkokin menee vähemmällä tässä jo viidettä tankillistaan:
Yksittäiset vedot ovat aina vielä enemmän erikoistapaus kuin yhden kuljettajan ajoympäristö ja ajotapa keskimääräistettynä. Mutta tässä yksi esimerkki kolmasosatankillisen kesäisestä kulutuksesta. Tämä on perinteisesti maantieajoksi ymmärrettävää menoa, mutta normaalin ajamisen seuraus. Jos pihistelemään aletaan, niin auton pohjat menevät jossain puolisen litraa tätä alempana:
Yhden vuoden ja noin 30.000 km matkalla kalibroitu kulutusmittari oli noin desin optimisti + mittarin ohi vetävä Webasto, jota ei näiden kuvien ajomatkalla ole käytetty.
Edelleen sitä mieltä, että kevyen manuaalivaihteisen pienimoottorisen auton tavoite yksittäisessä pehmeässä vedossa kesäkelissä pitää alkaa kakkosella.
Kumppani: Eikös nopeuden nosto todennäköisimmin nosta kulutustakin?
Takuuvarmasti, mikäli molemmat nopeudet ajetaan tasanopeudella.
Aika usein vaan käytännön liikenteessä alempi keskinopeus ilmaisee takkuisempaa ajamista, mikä nostaa kulutusta enemmän kuin ilmanvastus nopeuden noustessa sataseen saakka (aivan kuten HybridRules jo sanoikin).
Mahtaako kulutusvertailu bensa vastaan diesel olla oikeudenmukainen, kun vanhastaan on katsottu että dieselmoottorin kulutus ja päästöt ovat alempia kuin bensiinimoottorin.
Ja mitä tulee E-sarjan Mersuun ja sen kulutuslukemiin, niin eikö sekin ole selvää että dieselmoottori sopii parhaiten raskaiden autojen kuljetukseen.
Katumaasturin kulutuslisää Seat vastaan vaikkapa MB A-sarja on melko vaikea havaita, jos vaikka verrataan Atecan (115 hp) yhdistettyä kulutusta 5,2 litraa satasella Mercedes Benz A 160:n (109 hp) yhdistettyyn kulutukseen 5,5 litraa satasella (bensakoneet, valmistajan ilmoitus).
Koska tuolla Seat Leon ST:llä on Pihistelijän mukaan ajettu vielä jopa 25 prosenttia alempia kulutuksia kuin vastaavalla Atecalla, niin täytyyhän tuon moottorin olla aika taloudellinen.
Mielestäni oma testilenkkini 104 kilsaa oli riittävän pitkä, huvikseni en lähde ajelemaan mitään pidempää matkaa kuin tuo.
Auton tietoja: korkeus 160 cm, manuaalivaihteisto.
Ahaa, jos huvikseen ajetut testilenkit kelpaavat, niin sitten nokitan VANHALLA E-sarjalaisella 3.5 sadalle edestakaisin samaa tieosuutta ajettuna todellisella keskinopeudella 80 km/h.
Jos yksi suunta riittää, nokitan 3.2 litraan sadalla. Mutta ei näillä numeroilla ole oikeasti mitään tekemistä oman käytännössä vuosittain maksettavan polttoainelaskun kanssa, joten mieluummin siteeraan noita tuhansien kilometrien keskiarvoja, joita ei ole käyty ajamassa erityisesti pihistelytarkoituksessa.
Ajoneuvon korkeuden vaikutuksen selville saamiseksi vertaan mieluummin Volvo V70 ja XC70, V90 ja XC90, Seat Ateca ja Leon, Mercedes C ja GLC, Mercedes E- ja GLE mallisarjoja samalla tekniikalla.
Auton korkeuden vaikutusta kulutukseen on vähän vaikea havainnoida ajamalla eri kokoista Mersua ja Seatia. Sen näkee silti tässäkin vertailussa, että korkea Seat kuluttaa uudeksi kevyeksi manuaalivaihteiseksi aika paljon.
Sen jätän edelleen jokaisen itse päätettäväksi, onko tuo lisähinta (=Preemio) itse kullekin sen maksamisen arvoinen.
Lähden tuhlaamaan polttoainetta ostaakseni lisää polkupyöräilyvarusteita.
"Auton korkeuden vaikutusta kulutukseen on vähän vaikea havainnoida ajamalla eri kokoista Mersua ja Seatia. Sen näkee silti tässäkin vertailussa, että korkea Seat kuluttaa uudeksi kevyeksi manuaalivaihteiseksi aika paljon."
Ensinnäkin niin noista painoista, A-sarja painaa 1.275 kg ja Ateca katumaasturi painaa 1.280 kg. Joten Ateca ei ole Mersua kevyempi.
Toiseksi, niin eihän Seat Ateca voi enää olla kovin uusi malli, koska tilasin oman autoni kesällä 2016. Mersuja kai on voinut ostaa vasta hiljattain.
Kyllä kai Seat Atecan litraista konetta voi verrata A-sarjan 1.332 litran koneeseen (109 hp). Suorituskyky kai on kummallakin sama.
Tässä tapauksessa A-sarjan korkeus on 144 senttiä ja Seat Atecan korkeus on 160,1 senttiä. Eroa on 16 senttiä.
Millä perusteella siis katumaasturi Ateca on pienempi kuin 16 senttiä matalampi A-sarja ? Katumaastureitahan on aina pidetty isokokoisina autoina korkeutensa perusteella.
Atecan yhdistetty kulutus on 5,2 litraa satasella ja A-sarjan yhdistetty kulutus on 5,5 litraa satasella. Tässä tapauksessa korkea katumaasturi on hieman taloudellisempi kuin vastaavan painoinen matala henkilöauto, jossa on suunnilleen yhtä suuri moottori.
Seat Ateca katumaasturi ei siis saastuta yhtään enempää kuin Mercedes Benz A 160 - henkilöauto. Ilmasto-porukkahan piti katumaastureita saastuttajina.
Yllä mainitsemani kulutuslukemat ja kokovertailu eivät ole 1275 kg A-sarjasta, vaan 1730 kg E-sarjasta. Verrataan uutta vanhaan, manuaalia automaattiin eikä pikkuauto silti esitä mitään, mihin 450 kg painavampi vanha iso rohjo ei pystyisi.
Meidän kummankin auto kuluttaa eri syistä nykytekniikan tasoon nähden vanhanaikaisen paljon.
Lähelle 5 sadalle on minustakin autoilun kustannusten kannalta (toistaiseksi) siedettävä lukema, mutta ei se enää mikään tekniikan edelläkävijän tunnusmerkki ole, ei monivaihteiselle dieselille nykyajan moottorilla eikä kevyelle pikkuautolle.
Siis niin sanotun pikkuauton kulutuksen pitäisi olla jotakin kahden ja kolmen litran väliltä. Bensakoneellakin.
"Edelleen sitä mieltä, että kevyen manuaalivaihteisen pienimoottorisen auton tavoite yksittäisessä pehmeässä vedossa kesäkelissä pitää alkaa kakkosella."
Helsingin Sanomat koeajoi Nissan Qashqain, jota se luonnehti pikkuautoksi. Koeajossa Qashqain keskikulutus oli 8,8 litraa satasella. 740 GLE taisit siis olla sillä kannalla että esimerkiksi Nissan Qashqain tulisi kuluttaa noin 2 litraa satasella, jos ymmärsin oikein.
"Kun HS koejoi pikkuisen Qashqain, auton keskikulutus oli pikkukoneella varustetuksi pikkuautoksi melko posketon, 8,8 litraa sadalla kilometrillä. Pienet bensaturbomoottorit eivät vaan oikein enää toimi sitten, kun kujetettavana on korkea ja tavallista painavampi auto. Dieselmoottoreille on ehdottomasti käyttöä jatkossakin juuri katumaastureissa, jotka dieselillä saa kulkemaan sentään säädyllisillä polttoaineannoksilla."
Volvo XC60:n ajonvakauden hallintaa ei saa (normaalikonstein) kytkettyä pois päältä. Sen sijaan eri ajo-ohjelmilla ESP:n toiminta eroaa jonkin verran, samoin ilmajousituksen toiminta. TM:n koeajossa Dynamic-moodilla ja ESP:n urheilullisella asetuksella väistöliike oli rauhallisempi, koska normaaliasetuksilla ESP:n tehokas etupyörän jarrutus väistön alussa saa korin heilahtamaan, joka siis keventää sisäpuolen takapyörää. Tuossa km77:n testissähän asetuksena oli normaali Comfort. Joka tapauksessa XC60 suoriutuu väistökokeesta hyvin aina siihen rajanopeuteen, jolloin katumaasturien tyypilliseen tapaan ESP jarruttaa "etupyörät alta", kuten TM:n koeajossakin todettiin.
Voi hyvin olla, että joillakin automerkeillä ESP on säädetty niin, että vauhtia ei tapeta väistön alussa heti täysillä, jolloin onnistuneen väistökokeen aloitusnopeus ei ole niin suuri, mutta loppunopeus taas pysyy korkeampana. Sitähän noissa km77:n videoissa ei mitata. Lisäksi rengastyyppeihin ja -kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vertailee eri autojen suorituksia.
Sinänsä en ymmärrä tracktestin väitettä, että km77-videoissa mentäisiin poistamaan ESP:tä päältä, kun testin perimmäinen tarkoitus on kai juuri osaltaan testata ESP:n toiminnan käyttäytymistä väistössä.
Itse keskustelen asiallisesti kaikkien niiden kanssa, jotka asiallisesti keskustelevat. Sinä olet valinnut toisen tien. Tässäkin ensin väität, että testissä, jossa tosiaan pyritään selvittämään ESP:n toimintaa, tuo järjestelmä olisi jollakin kikkakolmosella kytketty pois päältä, vaikka testin tekijät kertovat aivan toista. ESP jarruttaa renkaan pysähdyksiin ja sinä vain väität, ettei ESP ole päällä. Sen sijaan, että vastaisit noihin orgumentteihin, aloitat tuon lapsellisen henkilöön käyvän hyökkäyksesi.
Solvaamiseksi tulkitset sen, kun nostan esiin minuun kohdistamat valheesi. Keksit suuhuni väitteitä, joita en ole sanonut. En ole koskaan ymmärtänyt tuollaista toimintaa. Eikö olisi parempi olla keksimättä väitteitä toisten suuhun, niin sinun ei tarvitsisi myöskään pahoittaa mieltäsi siitä, kun kerron missä valehtelet?
Ja jotku autot sopivat paremmin toisiin testeihin kuin toisiin. Tuokin 5er on menestynyt ihan hyvin esimerkiksi Teknikens Världin vastaavassa testissä, joten ei tässä kenenkään tarvitsisi välttämättä ottaa Espanjan poikien testistä herneitä nokkaan.
Varsin käsittämätön väitehän tuo on. Bemarinkin videossa kokeilevat ESP:n toimintaa ajonhallinnan eri asetuksilla ja keskustelevat eroista. Tuon jälkeen tracktest vain sinnikkäästi väittää, että ESP ei ole päällä.
Uusi A Mersu tulee ja myyntitilaston loppupäähän Suomessa menee, niin kuin edellinenkin a....
Suomalaiselle pääasia onkin, että malli myy maailmanlaajuisesti hyvin ja UKIssa riittää töitä.
Vai tarkoititko sanoa, että sinun autovalintaasi ohjaa myyntitilasto?
Minun autonvalinnalla ei tilastoja luoda kahden kolmenvuodenvälein tehdyillä kaupoilla.
Keltainen pyöreä:"Minun autonvalinnalla ei tilastoja luoda kahden kolmenvuodenvälein tehdyillä kaupoilla."
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/kuukausittain/2018
Esimerkiksi Mercedes-Benz rekisteröidään yhteisöille 44,7 %, kun Toyotan osuus on 19,4 %. BMW:n i-mallista 22 meni firmoille ja 1 kpl yksityiselle.
Yksittäinen ostaja ei yhdellä kaupallaan paljoa tilastoon vaikuta, mutta jokainen kauppa vaikuttaa jonkin verran kuten noista numeroista näkee. Ammattiostajat valitsevat Skodan ja Volkswagenin, yksityiset ostajat haluavat Toyotan.
Minulle A-Mercedes on autoveron verran (+5000 €) liian kallis. Tyydyn halvempaan merkkiin, eli ulkomailla valmistettuun autoon.
Audin ja volkkarin olen minäkin valinnut työsuhdeautona kun siinä jää henkilökohtainen omistamisen riski pois, Skodaa en huolisi edes työsuhdeautoksi.
Audi, Volkkari tai Volvo. Siinä ainoat omistamisen ja ajamisen arvoiset autot. Jos auton ainoa kriteeri on käyttökulut tai jälleenmyyntihinta, niin kannattaa jättää auto hankkimatta ja ostaa Toyota. Luotettava, harmaa, tylsä ja paska ajaa. Mutta rahaa säästyy;)
Mitäs jos yrittäisit löytää auton, joka ei ole paska ajaa, tylsä, harmaa ja joka kaiken lisäksi pitää hintansa ja on myös edullinen käyttökustannuksiltaan.
Ei taida onnistua? Vaihtuisiko nuo 3 merkkiäsi heti siihen, Matti?
Pelkän videon perusteella tulkitsin tuota ja tein johtopäätöksiä yksisilmäisesti. Espanjaa ymmärtävät tulkitsivat videota oikein, eikä tuohon virheelliseen tulkintaan ole omalta osaltani mitään lisättävää. Toivotaan kuitenkin että väärässäkin saa olla eikä siitä heti tuomita rankemmalla kädellä. Näillä mennään.?
Minusta on outoa, ettei Mersu tarjoa juuri uusiutumassa olevaan A-sarjaan hybridiä eikä sähköautovaihtoehtoa.
Kello käy...
Olisiko tulossa jälkitoimituksena tuo hybridi? C-Klassen hybriditekniikka ainakin päivittyy tähän päivään eli moottoriteho 1,5- ja akkukapasiteetti yli 2-kertaistuu.
https://www.autocar.co.uk/car-news/new-cars/2018-mercedes-benz-c-class-revealed
Automotorsportin vertailussa uusi A-sarja jäi kolmanneksi VW Golfin ja Audi A3:n jälkeen. Vaikka Golf ja Audi ovat vanhoja malleja.
Siis viittaat mihin testiin? Linkki?
Tänään 14.38 AMS:issa julkaistu testi.
"Test: Fyra kompakta i lilla lyxligan – nya Mercedes A-klass mot konkurrenterna
Premium
Audi A3 1,5 TFSI Stronic • BMW 120i • Mercedes A 200 7G-DCT • VW Golf 1,5 TSI DSG • Nya A-klassen fokuserar på digital användarvänlighet som får den lilla bilen att kännas väldigt vuxen. Dessutom har den blivit större och fått en ny bensinmotor. Räcker det för att ta täten i kompaktsegmentet? Vi reder ut det hela med ett test.
Av Sebastian Renz
Publicerad i dag, 14:38
Det här är en premiumartikel som är exklusiv för dig som är prenumerant."
A-Klasse selviytyi TM:n kulutumittauksista varsin mallikelpoisesti. Tasaisen nopeuden mittauksissa aika harva pystyy haastamaan:
3,5 l/100km @ 60 km/h
3,9 l/100km @ 80 km/h
4,7 l/100km @ 100 km/h
6,0 l/100km @ 120 km/h
Uusi Prius pääsi tasoihin tuossa korkeimmassa nopeudessa, mutta sen alapuolella A-Klasse on parempi. Pari pikkiautoa ovat päässeet tasoihin hitaimmassa nopeudessa, mutta korkeammissa nopeuksissa niiden kulutukset ovat karanneet eri lukemiin. Nuo kaikki ovat olleet suorituskyvyltään huomattavasti kyseistä Mersua heikompia.
Jokin aika sitten vertailussa ollut E-Klasse 220d pääsee tilavuusmitalla mitaten lähelle, mutta tietty energiaa siinä kuluu selvästi enemmän. -09 vuoden E 220d kulutti saman 50 km/h nopeudessa enemmän dieseliä kuin tämä uusi A-Klasse 100 km/h nopeudessa bensaa. Matka-ajoa ajavalle tässä olisi tarjolla pienikulutuksinen ja hiljainen auto. Mielenkiintoista nähdä, jos mahdollinen aerodynaamisempi sedankorinen versio pudottaisi entisestään kulutusta.
Vi Bilägare muuten testasi seuraavia autoja.
Honda Civic 1,6i-DTEC
Mercedes Benz A 180 d
BMW 116d
Uutena ja paljon uutta elektroniikkaa sisältävänä autona Mercedes Benz voitti testin, Honda oli toinen ja BMW oli viimeinen.
Konttiperä tekee yleensä hyvää myös takapyörien rengasäänille ja tavaratilan räminöille. Väittäisin tunnistavani sokkotestissä, milloin oman sedanini takapenkki on kaadettuna roudausasentoon.
Bensakoneelle hyviä lukemia, jakoketjun rakenne näyttää erilaiselta kuin M271:ssa, toivotaan että Renaultin insinöörit ovat saaneet puhutuksi järkeä jakopään suunnittelussa?
Oman uskottavuuteni vuoksi muistutan aiemmin mainitsemieni 2009 TM testiautoa alhaisempien kulutuslukemieni perustuvan mukavuussyistä W212 E-sarjalaisten kapeimpaan vakiorengaskokoon sekä pari vaihdetta lisää ja pidemmät välitykset sisältävään voimansiirtoon. Energiankulutuksessa vanhalle mallille tulee silti turpiin dieselin suuremman energiasisällön vuoksi, mikä on hyvä asia. Uuden pitääkin olla parempi ja Mersulla on ollut viime aikoina puutetta hyvistä bensamoottoreista.
Toivottavasti kestää odotusten mukaisesti?
Ajoin Seat Atecalla 104 kilometrin matkan. Suurin osa ajosta oli maantieajoa, jolla maantiellä oli paljon tietöitä, minkä takia joutui hidastelemaan ja uudelleen kiihdyttämään. Loppumatkalla noin 10 kilometriä oli risteyksiä ja liikennevaloja, kyse oli kaupunkiajosta. Alkumatkalla noin 4 kilometriä oli kylätietä.
Tietokoneen mukaan keskinopeus oli 78 km/h ja auton kulutus oli vain 4,7 litraa satasella. Tasaisella nopeudella jonkin matkan kun ajaisi 100 km tunnissa, niin todennäköisesti kulutus laskisi vielä tuostakin muutaman desin. Esimerkiksi moottoritiellä 50 kilometrin pätkä. Valmistajan ilmoitus maantiekulutukselle on 4,6 l/100 km.
Ja huomio, kyse oli tuosta paljon parjatusta katumaasturista 115 hp koneella.
H-G
Tietokoneen mukaan keskinopeus oli 78 km/h ja auton kulutus oli vain 4,7 litraa satasella. Valmistajan ilmoitus maantiekulutukselle on 4,6 l/100 km.
Eli käytännössä yli 5l/100km, sillä nuo autojen omat tietokoneet tuppaa olemaan yleensä vähän optimistisia, vai mitä?
Tasaisella nopeudella jonkin matkan kun ajaisi 100 km tunnissa, niin todennäköisesti kulutus laskisi vielä tuostakin muutaman desin. Esimerkiksi moottoritiellä 50 kilometrin pätkä.
Eikös nopeuden nosto todennäköisimmin nosta kulutustakin?
a. Voi olla että auton tietokone on liian optimistinen, en tunne asiaa riittävän hyvin. Joka tapauksessa Seat Atecan ajotietokoneen tiedot vastaavat melko hyvin valmistajan Seatin omaa ilmoitusta Atecan kulutuksesta.
132 hp Hyundai Tucsonin (etuveto, manuaali) ilmoitettu yhdistetty kulutus on noin 6,7 litraa satasella. Auton ajotietokone näyttää kuitenkin lukemaa 7,6 litraa satasella. Tässä tapauksessa ajotietokone tuskin kaunistelee mitään. Ajot tällä autolla eivät juurikaan sisällä mitään pysähtymisiä ja uudelleen kiihdyttelyjä.
b. Kuvittelisin, että 60 - 90 km/h olisi autolle paras matkanopeus kulutuksen kannalta.
Koska kiihdyttelyt kaupungissa saattavat nostaa hetkittäisen kulutuksen yli 30 litraa satasella, niin ei todellakaan ole mikään ihme että kaupunkikulutukset ovat korkeita.
@Heinz-Guido: et sinä saa selville katumaasturin kulutuslisää ajamalla pelkällä katumaasturilla. Tarvitset myös vertailukohteen. Lukemasi kuulostaa vaikkapa takavetoiseen Volvoon tottuneelle huomattavan alhaiselta, mikä kertoo tekniikan kehityksestä vuosien kuluessa.
Mutta nimimerkiltä "Pihistelijä" taisi olla dataa Atecasi kanssa samalla tekniikalla kulkevasta Seat Leonista. Muistaakseni hänen lukemansa olivat eri litraluvulla kuin sinun?
Toki eri kuljettajat eri ympäristöissä ajavat eri tavoin, ja tästä löytyy ainakin yhtä suuret vaihtelut kuin autojenkin välillä. Mutta pienen ja kevyen sirorakenteisen manuaalivaihteisen Atecan voisi kuvitella kulkevan vähällä. Lukemat eivät vaan ole kovin kummoiset, kun verrataan yli 400 kg painavampaan ja tehokkaampaan nyt jo vanhanaikaiseen automaattivaihteiseen. Seuraajamallin moottori on kokonaan uusi ja energiatehokkaampi ja sen perässä on 2 vaihdetta lisää.
Silti tuo vanhakin 1700+ kg painoinen tonnikeiju kuluttaa Atecaa vähemmän käytännön ajossa, joka on toki sille autolle aika sopivaa ajotapaa. Siitä huolimatta en jaksa innoistua pikkuauton 4.6 sadalle kulutuksesta kesäkelissä lyhyellä pätkällä, kun iso painava mehulinkokin menee vähemmällä tässä jo viidettä tankillistaan:
Yksittäiset vedot ovat aina vielä enemmän erikoistapaus kuin yhden kuljettajan ajoympäristö ja ajotapa keskimääräistettynä. Mutta tässä yksi esimerkki kolmasosatankillisen kesäisestä kulutuksesta. Tämä on perinteisesti maantieajoksi ymmärrettävää menoa, mutta normaalin ajamisen seuraus. Jos pihistelemään aletaan, niin auton pohjat menevät jossain puolisen litraa tätä alempana:
Yhden vuoden ja noin 30.000 km matkalla kalibroitu kulutusmittari oli noin desin optimisti + mittarin ohi vetävä Webasto, jota ei näiden kuvien ajomatkalla ole käytetty.
Edelleen sitä mieltä, että kevyen manuaalivaihteisen pienimoottorisen auton tavoite yksittäisessä pehmeässä vedossa kesäkelissä pitää alkaa kakkosella.
Kumppani: Eikös nopeuden nosto todennäköisimmin nosta kulutustakin?
Takuuvarmasti, mikäli molemmat nopeudet ajetaan tasanopeudella.
Aika usein vaan käytännön liikenteessä alempi keskinopeus ilmaisee takkuisempaa ajamista, mikä nostaa kulutusta enemmän kuin ilmanvastus nopeuden noustessa sataseen saakka (aivan kuten HybridRules jo sanoikin).
Mahtaako kulutusvertailu bensa vastaan diesel olla oikeudenmukainen, kun vanhastaan on katsottu että dieselmoottorin kulutus ja päästöt ovat alempia kuin bensiinimoottorin.
Ja mitä tulee E-sarjan Mersuun ja sen kulutuslukemiin, niin eikö sekin ole selvää että dieselmoottori sopii parhaiten raskaiden autojen kuljetukseen.
Katumaasturin kulutuslisää Seat vastaan vaikkapa MB A-sarja on melko vaikea havaita, jos vaikka verrataan Atecan (115 hp) yhdistettyä kulutusta 5,2 litraa satasella Mercedes Benz A 160:n (109 hp) yhdistettyyn kulutukseen 5,5 litraa satasella (bensakoneet, valmistajan ilmoitus).
Koska tuolla Seat Leon ST:llä on Pihistelijän mukaan ajettu vielä jopa 25 prosenttia alempia kulutuksia kuin vastaavalla Atecalla, niin täytyyhän tuon moottorin olla aika taloudellinen.
Mielestäni oma testilenkkini 104 kilsaa oli riittävän pitkä, huvikseni en lähde ajelemaan mitään pidempää matkaa kuin tuo.
Auton tietoja: korkeus 160 cm, manuaalivaihteisto.
Ahaa, jos huvikseen ajetut testilenkit kelpaavat, niin sitten nokitan VANHALLA E-sarjalaisella 3.5 sadalle edestakaisin samaa tieosuutta ajettuna todellisella keskinopeudella 80 km/h.
Jos yksi suunta riittää, nokitan 3.2 litraan sadalla. Mutta ei näillä numeroilla ole oikeasti mitään tekemistä oman käytännössä vuosittain maksettavan polttoainelaskun kanssa, joten mieluummin siteeraan noita tuhansien kilometrien keskiarvoja, joita ei ole käyty ajamassa erityisesti pihistelytarkoituksessa.
Ajoneuvon korkeuden vaikutuksen selville saamiseksi vertaan mieluummin Volvo V70 ja XC70, V90 ja XC90, Seat Ateca ja Leon, Mercedes C ja GLC, Mercedes E- ja GLE mallisarjoja samalla tekniikalla.
Auton korkeuden vaikutusta kulutukseen on vähän vaikea havainnoida ajamalla eri kokoista Mersua ja Seatia. Sen näkee silti tässäkin vertailussa, että korkea Seat kuluttaa uudeksi kevyeksi manuaalivaihteiseksi aika paljon.
Sen jätän edelleen jokaisen itse päätettäväksi, onko tuo lisähinta (=Preemio) itse kullekin sen maksamisen arvoinen.
Lähden tuhlaamaan polttoainetta ostaakseni lisää polkupyöräilyvarusteita.
"Auton korkeuden vaikutusta kulutukseen on vähän vaikea havainnoida ajamalla eri kokoista Mersua ja Seatia. Sen näkee silti tässäkin vertailussa, että korkea Seat kuluttaa uudeksi kevyeksi manuaalivaihteiseksi aika paljon."
Ensinnäkin niin noista painoista, A-sarja painaa 1.275 kg ja Ateca katumaasturi painaa 1.280 kg. Joten Ateca ei ole Mersua kevyempi.
Toiseksi, niin eihän Seat Ateca voi enää olla kovin uusi malli, koska tilasin oman autoni kesällä 2016. Mersuja kai on voinut ostaa vasta hiljattain.
Kyllä kai Seat Atecan litraista konetta voi verrata A-sarjan 1.332 litran koneeseen (109 hp). Suorituskyky kai on kummallakin sama.
Tässä tapauksessa A-sarjan korkeus on 144 senttiä ja Seat Atecan korkeus on 160,1 senttiä. Eroa on 16 senttiä.
Millä perusteella siis katumaasturi Ateca on pienempi kuin 16 senttiä matalampi A-sarja ? Katumaastureitahan on aina pidetty isokokoisina autoina korkeutensa perusteella.
Atecan yhdistetty kulutus on 5,2 litraa satasella ja A-sarjan yhdistetty kulutus on 5,5 litraa satasella. Tässä tapauksessa korkea katumaasturi on hieman taloudellisempi kuin vastaavan painoinen matala henkilöauto, jossa on suunnilleen yhtä suuri moottori.
Seat Ateca katumaasturi ei siis saastuta yhtään enempää kuin Mercedes Benz A 160 - henkilöauto. Ilmasto-porukkahan piti katumaastureita saastuttajina.
Yllä mainitsemani kulutuslukemat ja kokovertailu eivät ole 1275 kg A-sarjasta, vaan 1730 kg E-sarjasta. Verrataan uutta vanhaan, manuaalia automaattiin eikä pikkuauto silti esitä mitään, mihin 450 kg painavampi vanha iso rohjo ei pystyisi.
Meidän kummankin auto kuluttaa eri syistä nykytekniikan tasoon nähden vanhanaikaisen paljon.
Lähelle 5 sadalle on minustakin autoilun kustannusten kannalta (toistaiseksi) siedettävä lukema, mutta ei se enää mikään tekniikan edelläkävijän tunnusmerkki ole, ei monivaihteiselle dieselille nykyajan moottorilla eikä kevyelle pikkuautolle.
Siis niin sanotun pikkuauton kulutuksen pitäisi olla jotakin kahden ja kolmen litran väliltä. Bensakoneellakin.
"Edelleen sitä mieltä, että kevyen manuaalivaihteisen pienimoottorisen auton tavoite yksittäisessä pehmeässä vedossa kesäkelissä pitää alkaa kakkosella."
Helsingin Sanomat koeajoi Nissan Qashqain, jota se luonnehti pikkuautoksi. Koeajossa Qashqain keskikulutus oli 8,8 litraa satasella. 740 GLE taisit siis olla sillä kannalla että esimerkiksi Nissan Qashqain tulisi kuluttaa noin 2 litraa satasella, jos ymmärsin oikein.
"Kun HS koejoi pikkuisen Qashqain, auton keskikulutus oli pikkukoneella varustetuksi pikkuautoksi melko posketon, 8,8 litraa sadalla kilometrillä. Pienet bensaturbomoottorit eivät vaan oikein enää toimi sitten, kun kujetettavana on korkea ja tavallista painavampi auto. Dieselmoottoreille on ehdottomasti käyttöä jatkossakin juuri katumaastureissa, jotka dieselillä saa kulkemaan sentään säädyllisillä polttoaineannoksilla."
https://www.talouselama.fi/uutiset/mika-ihme-katumaasturimohkoissa-ostajia-oikein-kiehtoo-se-ei-ole-neliveto/d55401b2-0162-38b7-894a-547c1c96a365
Minä en pidä Qashqaita pikkuautona. Mikäs Micra sitten on?