Mitäs täällä tykätään eAutoilija Mikan Passat GTE:stä ? Autossa on polttoainekäyttöinen lisälämmitin jota Mika käyttää mieluummin kuin sähköllä toimivaa lämmitintä. Auto on tuotu Ruotsista tosin.
"Passat GTE farmari on vuosimallia 2016 ja hankittiin käytettynä. Autoliike toi auton maahan Ruotsista syksyllä 2018. Mittarissa oli alle 30.000 kilometriä, joten aika uudella pelillä päästiin liikkeelle. Vastaava auto näillä varusteilla olisi uutena yli 50.000 euroa, käytettynä toki saa paljonkin edullisemmin varsinkin, jos kilometrejä kertynyt enemmän mittariin.
Passatissa on polttoainekäyttöinen lisälämmitin kauko-ohjaimella, mutta mielenkiintoisesti sisätilojen lämmitys onnistuu sähkölläkin, jolloin sähkö otetaan ajoakusta tai kaapelilla, jos on kytkettynä. Mikan mukaan etähallintasoftan käyttö kännykällä sähköisen esilämmityksen kytkemiseen on kömpelöä ja hidasta. Hän käyttää mieluummin polttoainekäyttöistä lämmitintä kauko-ohjaimella. On varmaan fiksumpaakin, koska auto on ulkopysäköinnissä ja sillä tavalla saa polttomoottorinkin lämpimäksi."
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Akun fyysinen koko vs menopelin fyysinen koko on vähän hämärä juttu. Periaatteessa isompaan autoon mahtuu isompi akku, mutta eihän autoa tehdä isoksi, jotta siihen mahtuisi isompi akku. Ison akun on nähty pienentävän ison auton hyötytiloja.
Sinähän tietysti päätät, milloin sinulla on syytä kehua jotakin.
@HybridRules kirjoitti:
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen.
Kuten itsekin sanot, tuossahan on saavutettu "ylituottoa" n. 30%, mikä on valtavan paljon.
Saman patterikasan saanto voisi sopivissa (maantie)olosuhteissa CLA korissa olla vieläkin parempi?
Mitä tarkoitat "ylituotolla"? Minä ajattelin ihan mielikuvapohjaisesti tai intuitiolla, että A-sarjan mersu olisi kokolailla kevyempi ja mitoiltaan pienempi ja mahdollisesti jopa muotoilultaan virtaviivaisempi kuin XC90 (jos nyt on mahdollista, että XC90:stä virtaviivaisempaa autoa on) ja siksi kuvittelisin pienen auton pääsevän vielä pidemmälle suhteessa isoon auton, kun akun koko kasvaa noin paljon. Että ihan lähtökohtaisesti pienempi pirssi menisi pidemmälle, jos akun koko on sama.
Käytännössä minulla ei XC90T8:n range ole sitä 40km:ia kuin kesäisillä keleillä. Tavallisimmin se on n. 35km+/-3km. Mutta olen kesäkeleillä ajanut yli 40km pätkiäkin. Virallinen sähkösäde sille on 45km sen vanhemman mittaustavan mukaan. Uusissa XC90:ssä on 1kWh:n suurempi akku.
Jos nyt tulee markkinoille uusi plugari, jolle ilmoitettaisiin vain 50km sähkösädettä, niin sehän olisi jo pettymys. Siksi nyökkäilen hyväksyvästi A-sarjan rangelle, mutta en yltiöidy tanssimaan nuotion ympärillä. Siksikään en, kun en tanssisi mistään muustakaan syystä.
Minä jo melkein soittaisin fanfaareja sähkösäteen ansiosta MB GLE 350 de 4Maticille, jos osaisin. Ja kunnon kokoinen plugari, jolla pääsisi 120km tai enemmän olisi jo kunnon fanfaarien arvoinen.
Tänään juolahti mieleen seuraavanlainen problematiikka: polttis on hyötysuhteeltaan huono ja sähkömoottori hyvä, olen antanut itselleni kertoa. Eniten energiaa auton liikuttamisessa tarvitaan nopeuden muuttamisessa ylöspäin. Silloin tönitään massaa liikkeelle ja tönivästä energiasta jää talteen auton massaan sitoutuvana liike-energiana sitä enemmän, mitä enemmän autossa on massaa. Tasaisen liikkeen aikana auton massaa täytyy ruokkia lisäenergialla, koska ajovastukset syövät kuormasta koko ajan ja massa haluaa pitää energiatasonsa vakiona koko tasaisen liikkeen ajan. Sitten, kun tulee aika hiljentää vauhtia, älykäs massa vain lopettaa lisäenergian hotkimisen, ja lopettaa sen niin ajoissa, ettei tarvitse heitellä ajoankkureita yli laidan, vaan antaa ajovastusten syödä liian liike-energian.
Koska sähkömoottori toimii korkealla hyötysuhteella, onko ison ja pienen auton energiankulutuksen ero pienempi sähkömoottorilla kuin polttiksella ajettaessa? Bensan sisältämästä energiasta menee hukkaan "harakoille" enemmän sekä kiihdytys- että tasaisen ajon vaiheessa ja iso massa hukkaa enemmän kuin pieni massa. Sähkökäytölläkin iso massa syö enemmän kiihdytyksessä, mutta myös antaa takaisin hidastusvaiheessa enemmän (pidempi rullaus isommalla massalla, jos ison ja pienen massan nopeus hidastuksen alkaessa on sama).
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Akun fyysinen koko vs menopelin fyysinen koko on vähän hämärä juttu. Periaatteessa isompaan autoon mahtuu isompi akku, mutta eihän autoa tehdä isoksi, jotta siihen mahtuisi isompi akku. Ison akun on nähty pienentävän ison auton hyötytiloja.
Sinähän tietysti päätät, milloin sinulla on syytä kehua jotakin.
Niin missä kaikissa vähänkään tähän hintaluokkaan osuvissa plugareissa löytyy 66 wltp-kilometrin range? X5:ssa ja GLE:ssä toki on pidempikin range, mutta esim. hiljattain isomman akun saanut XC 90 jää kauas. Kun hintaa on tuplat tai enemmänkin, niin silloin on helppo laittaa iso akku autoon. Siinä se ison auton mystinen range-kaava on.
Itselleni Mersin ryhtiliike oli lähinnä sitä, että melko heikkojen ensiaskelten jälkeen ovat parantannet otetta paljon.
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Akun fyysinen koko vs menopelin fyysinen koko on vähän hämärä juttu. Periaatteessa isompaan autoon mahtuu isompi akku, mutta eihän autoa tehdä isoksi, jotta siihen mahtuisi isompi akku. Ison akun on nähty pienentävän ison auton hyötytiloja.
Sinähän tietysti päätät, milloin sinulla on syytä kehua jotakin.
Niin missä kaikissa vähänkään tähän hintaluokkaan osuvissa plugareissa löytyy 66 wltp-kilometrin range? X5:ssa ja GLE:ssä toki on pidempikin range, mutta esim. hiljattain isomman akun saanut XC 90 jää kauas. Kun hintaa on tuplat tai enemmänkin, niin silloin on helppo laittaa iso akku autoon. Siinä se ison auton mystinen range-kaava on.
Itselleni Mersin ryhtiliike oli lähinnä sitä, että melko heikkojen ensiaskelten jälkeen ovat parantannet otetta paljon.
Eikö Kugan plugarissa ole samaa suuruusluokkaa, muistaakseni liki 60.
XC90 uusi malli on vasta tulossa ja nykyisessä alustaratkaisussa on vain se tyhjä kardaanikotelo käytetty akun sijoitukseen. Se rajaa akun fyysistä kokoa, mutta silti uusien akkujen energiasisältö on kasvanut 1kWh:n. Ulkomitoista en tiedä, mutta auton alusta on sama kuin minulla.
Tämän hetkinen ratkaisu on perusteltu juuri tilankäytön kannalta. Parin vuoden takaisille plugareille tyypillinen sähkösäde ilman, että auton sisätilat ovat yhtään pienemmät kuin samassa autossa ei-plugarina. Harmittaa vähän, ettei sähkösäde ole pidempi, mutta pidän mieluummin isot tilat kuin akun jossain peräkontissa. XC90 on 7-paikkainen plugarinakin, mitä ei ole MB GLE. Iso akku ei tule ilmaiseksi muillakaan mittareilla kuin rahalla. Itse en kyllä 7-paikkaista tarvitse, mutta taaimmaiset penkin taitettuna saan suuren tavaratilan. Elämä on yhtä kompromissia muutenkin.
Toyota Highlander alkoi kiinnostaa. Ei siksi että siinä olisi mitään erityistä, mutta riittävä koko ja se tosiasia että se on Toyota houkuttelee. Valitettavasti sitä ei saa plugarina, eikä merkkinä sopine company policyyn, joten ei jää realistiseksi vaihtoehdoksi. Harmi.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Ihan hyvin arvasit Kugan: ladattavalle hybridille luvataan jopa 56 km pelkällä sähköllä. RAV4:lla jopa 65 km rangen. Mercedes GLC 300 e 4Maticin luvattu range on jopa 46 km.
Löytyyhän noita, mutta lähemmäs 100 olisi aika huippuarvo lupaukseksi plugarilla, koska se toteuttaisi käytännössä varmaan sen, mitä muut vasta lupaavat "parhaimmillaan". Mikään ei täytä sitä parasta lupaustaan kuitenkaan, sehän lienee jo selvää...
100km plugari kiinnostaisi minuakin kovasti. Tosin sitten ehkä herää kysymys että tarvitseeko sen sitten olla plugari enää ollenkaan, menisikö samantien ihan oikea sähköauto.
Minulla on tullut työpaikanvaihdoksen myötä aikamoisia ajorupeamia viimeviikkoina, ja niistä ei olisi sähköautolla valitettavasti selvinnyt. Pahin päivärupeama oli 900km, ilman muita kuin pari nopeaa wc-taukoa ja samalla sämpylän osto ABC:lta. Palaveripaikoissa ei pikalatausmahdollisuuksia.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Ihan hyvin arvasit Kugan: ladattavalle hybridille luvataan jopa 56 km pelkällä sähköllä. RAV4:lla jopa 65 km rangen. Mercedes GLC 300 e 4Maticin luvattu range on jopa 46 km.
Löytyyhän noita, mutta lähemmäs 100 olisi aika huippuarvo lupaukseksi plugarilla, koska se toteuttaisi käytännössä varmaan sen, mitä muut vasta lupaavat "parhaimmillaan". Mikään ei täytä sitä parasta lupaustaan kuitenkaan, sehän lienee jo selvää...
En tarkistanut netistä nyt, mutta muistaakseni MB GLE 350 de 4Matic menee jopa 100km ja Polestarin ekalle plugarille taisi olla jopa 120km jossain mainoksessa, mutta auto ei vielä silloin ollut myynnissä.
@M880 kirjoitti:
100km plugari kiinnostaisi minuakin kovasti. Tosin sitten ehkä herää kysymys että tarvitseeko sen sitten olla plugari enää ollenkaan, menisikö samantien ihan oikea sähköauto.
Minulla on tullut työpaikanvaihdoksen myötä aikamoisia ajorupeamia viimeviikkoina, ja niistä ei olisi sähköautolla valitettavasti selvinnyt. Pahin päivärupeama oli 900km, ilman muita kuin pari nopeaa wc-taukoa ja samalla sämpylän osto ABC:lta. Palaveripaikoissa ei pikalatausmahdollisuuksia.
Ainakin minulle 300km range olisi ehdoton alaraja täyssähkölle ja silloinkin vielä empisin. 450 olisi käyttökelpoinen alaraja.
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja. Luin netistä äskettäin (enkä pysty lähdettä sanomaan, kun en muista. joku autocar tms), että EV XC90 olisi tulossa coupe-versiona.
Joutunen pitäytymään plugareissa jatkossakin muutenkin kuin sähkörangen takia.
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Akun fyysinen koko vs menopelin fyysinen koko on vähän hämärä juttu. Periaatteessa isompaan autoon mahtuu isompi akku, mutta eihän autoa tehdä isoksi, jotta siihen mahtuisi isompi akku. Ison akun on nähty pienentävän ison auton hyötytiloja.
Sinähän tietysti päätät, milloin sinulla on syytä kehua jotakin.
Niin missä kaikissa vähänkään tähän hintaluokkaan osuvissa plugareissa löytyy 66 wltp-kilometrin range?
Eikö Kugan plugarissa ole samaa suuruusluokkaa, muistaakseni liki 60.
Kugassa Range on 56 kilometriä, joka nyt on selvästi vähemmän kuin A-Klassen ”tyypillinen” 66 kilometrin range. Onko parempia arvauksia?
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Jaguar I--Pace sai hyvät arvostelut verrattuna esimerkiksi Mercedes EQC:hen. Itse tosin hiljattain yritin palstan neidin eli NHB:n tyylisesti etsiä Jaguarista virheitä mutta nyt näyttäisikin siltä että kyseessä onkin ihan hyvä sähköauto jollei tuota pientä tavaratilaa oteta huomioon.
Jaguarissa oli noin 50 km pidempi sähkörange kuin Mersussa
Jaguar oli parempi ajaa kuin Mersu
takana istujille oli enemmän tilaa kuin Mersussa
Jaguar oli suorituskykyisempi kuin Mersu
ainoa varsinainen puute taisi olla se että Jaguarin tavaratila oli pienempi kuin Mersussa
Tällä strategialla olen tietenkin alttiina Webaston polttimen ennenaikaiselle tilttaamiselle, kun en kärvennä poltinta normaaliin tapaan pelkästään Webastolla lämmittäen puolta tuntia kerrallaan. Ensimmäiset diagnostiikan roskat jouduin nollaamaan viime talvena, vikatilan syynä oli "liian monta epäonnistunutta käynnistymisyritystä".
Oman autoni lämmitin on valitettavasti viimeisiä Webasto Thermotoppeja ajalta ennen EVO mallia. Olen antanut kertoa itselleni, että tuon vanhan seppäämiseen ei kannata käyttää rahaa eikä vaivaa, vaan sen kilahtaessa varaosa on saman kamiinan tilalle sopiva EVO malli. En silti tahallani tuhoa poltinta ihan lyhyillä käyntijaksoilla, vaan aloitan noin 10 minuutista. Näillä eväillä se on kestänyt jo 240.000 km. Saa nähdä miten äijän käy ensi talvena, kun sattuneesta syystä autolleni tuli AINAKIN yksi lisävuosi?
Oletko tätä ajatellen tankannut "lähi-teboililla", vai oletko valinnut jonkin tietyn dieselpolttoaineen jotta palaisi puhtaammin? Itse vaihdoin etenkin Eberin + hiukkasuodattimen vuoksi Shell GTL:ään kun Neste näyttää lopettaneen Pro-dieselin myynnin, ja MyDiesel on kalliimpaa tankata kuin bensa-98E + siihen dieselin käyttövoimavero.
Kivasti BIO-polttoaine MyDiesel halpeni samalla kun fossiilisetkin polttoaineet halpenivat kun ÖLJY halpeni. Tai sitten kesälaadun valmistaminen on paljon halvempaa.
@NHB kirjoitti:
En vielä Suomessa sellaisiin pakkasiin ole autoni kanssa joutunut, joissa auto ei suostuisi pelkällä sähköllä liikkumaan. Siloinkin harvoin, kun pakkanen on ylittänyt 27 asteen rajan, likkuminen sähkön tai bensan voimalla riippuu vain omasta valinnasta.
Hyvä juttu. Sähköajo tuossa kelissä menee jo selvästi syvemmälle pakkasen puolelle kuin vaikkapa Outlanderissa, jonka ainakin aiemmissa malleissa löytyi Suomen talvessa kovakoodattu pakkasraja, jossa polttomoottori käynnistettiin lyhyellekin matkalle, johon patteri olisi riittänyt.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
@HybridRules kirjoitti:
Mitä tarkoitat "ylituotolla"?
Anteeksi kaupallisen termin väärinkäytöstä. Normaalisti ylituotolla viitataan vertailumarkkinan odotusarvon ylitykseen. Uskon senkin toteutuvan tässä, koska plugarimarkkinoilla on niin paljon suuria ja painavia liitereitä, että niiden seassa patteriautojen keskiarvoa pienemmän henkilöauton on helppoa saada akun kasvattamisesta keskiarvoa suurempi hyöty.
Mutta prosentit laskin kyllä ihan puhtaasti investoinnin suhteellisena tuottona enkä koko markkinaan verrattuna. Ajattelin sähkövedon investointina kulutuksen vähentämiseen. Jos 1.5-kertaisella akulla on saatu 1.65-kertainen lisä sähköajoon, silloin on saavutettu 30% ylituotto, koska 100% investointi tuotti 130 % edun.
Että ihan lähtökohtaisesti pienempi pirssi menisi pidemmälle, jos akun koko on sama.
Eli kuten itsekin sanot, lisäakkuun investointi antoi siis paremman tuoton.
Jos nyt tulee markkinoille uusi plugari, jolle ilmoitettaisiin vain 50km sähkösädettä, niin sehän olisi jo pettymys. Siksi nyökkäilen hyväksyvästi A-sarjan rangelle, mutta en yltiöidy tanssimaan nuotion ympärillä. Siksikään en, kun en tanssisi mistään muustakaan syystä.
Tämä minuakin vähän arveluttaa Outlanderissa, jota en edes vilkaisisi ilman mielenkiintoista voimanlinjaa, jonka toimintaperiaate viehättää propellipäätä.
Koska sähkömoottori toimii korkealla hyötysuhteella, onko ison ja pienen auton energiankulutuksen ero pienempi sähkömoottorilla kuin polttiksella ajettaessa?
Veikkaan että kyllä sillä oletuksella, että molemmissa on suuri tehoreservi, jota ei yleensä käytetä kuin hetkittäin? Sähköinen voimalinja toimii myös (vai etenkin?) osateholla polttomoottoria paremmalla hyötysuhteella. Siksi jatkuvasti tarvittavan tehopyynnön ylittävä harvoin käytetty reservi on halvempaa kuskata mukana sähköisenä.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
HR:"Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja. Luin netistä äskettäin (enkä pysty lähdettä sanomaan, kun en muista. joku autocar tms), että EV XC90 olisi tulossa coupe-versiona.
Joutunen pitäytymään plugareissa jatkossakin muutenkin kuin sähkörangen takia."
Nuo tuossahan sitä olisi nelivetoinen, tilava ja kohtuumaavaralla (?) PHEV kilpailukykyiseen hintaan ja takuutakin saa tarvittaessa 5 tai 7-vuotta. Sähköajoa ei ole sen enempää kuin nykyisessä xc90:ssä.
@HybridRules kirjoitti:
Mitä tarkoitat "ylituotolla"?
Anteeksi kaupallisen termin väärinkäytöstä. Normaalisti ylituotolla viitataan vertailumarkkinan odotusarvon ylitykseen. Uskon senkin toteutuvan tässä, koska plugarimarkkinoilla on niin paljon suuria ja painavia liitereitä, että niiden seassa patteriautojen keskiarvoa pienemmän henkilöauton on helppoa saada akun kasvattamisesta keskiarvoa suurempi hyöty.
Mutta prosentit laskin kyllä ihan puhtaasti investoinnin suhteellisena tuottona enkä koko markkinaan verrattuna. Ajattelin sähkövedon investointina kulutuksen vähentämiseen. Jos 1.5-kertaisella akulla on saatu 1.65-kertainen lisä sähköajoon, silloin on saavutettu 30% ylituotto, koska 100% investointi tuotti 130 % edun.
Että ihan lähtökohtaisesti pienempi pirssi menisi pidemmälle, jos akun koko on sama.
Eli kuten itsekin sanot, lisäakkuun investointi antoi siis paremman tuoton.
Jos nyt tulee markkinoille uusi plugari, jolle ilmoitettaisiin vain 50km sähkösädettä, niin sehän olisi jo pettymys. Siksi nyökkäilen hyväksyvästi A-sarjan rangelle, mutta en yltiöidy tanssimaan nuotion ympärillä. Siksikään en, kun en tanssisi mistään muustakaan syystä.
Tämä minuakin vähän arveluttaa Outlanderissa, jota en edes vilkaisisi ilman mielenkiintoista voimanlinjaa, jonka toimintaperiaate viehättää propellipäätä.
Koska sähkömoottori toimii korkealla hyötysuhteella, onko ison ja pienen auton energiankulutuksen ero pienempi sähkömoottorilla kuin polttiksella ajettaessa?
Veikkaan että kyllä sillä oletuksella, että molemmissa on suuri tehoreservi, jota ei yleensä käytetä kuin hetkittäin? Sähköinen voimalinja toimii myös (vai etenkin?) osateholla polttomoottoria paremmalla hyötysuhteella. Siksi jatkuvasti tarvittavan tehopyynnön ylittävä harvoin käytetty reservi on halvempaa kuskata mukana sähköisenä.
Liian mutkikas ajatuksen kulku minun ymmärrykseen. Minä ajattelen niin, että jos on pienempi auto ja isompi akku, niin tietenkin on myös pidempi range. Pelkästään kuvittelen, että minun autoon asennettaisiin yhtä suuri akku kuin tuossa pienemmässä autossa on ja sitten kuvittelen vielä, että minun auton range kasvaisi lineaarisesi akun kapasiteetin kasvaessa, mikä ei varmaan olisi ihan totta, koska isompi akku myös painaisi enemmän. Kuitenkin tuolla ontuvalla ajatuksellani päädyn siihen, että minun on oikein järkevää pitää isompi auto, koska sen kulutus on hyvin kohtuullinen suhteessa siihen iloon ja hyötyyn, mitä autosta saan. Hankkimalla pienemmän auton saisin vain mielipahaa enkä pääsisi juurikaan pidempää matkaa sähköllä, jos autoissa olisi saman kokoiset akut.
Entisestään minulla vahvistuu ajatus, että ilmanvastuksella varsinkaan ei ole minulle merkitystä auton valinnassa.
Nyt kun ilmanvastuksesta tuli puhe, niin luin tässä päivänä muutamana nettiartikkelista jutun, jossa jonkun autokonsernin autojen muotoilusta vastaava heppu kirjoitti, että halvin tapa pudottaa auton kulutusta on muotoilla auto niin, että ilmanvastuskerroin on mahdollisimman pieni. Esimerkiksi sanoi, että auton muotoilulla voi pudottaa 140km/h nopeudella ajettaessa keskikulutusta jopa 0.2litraa/100km. Voiko kukaan sanoa mitään typerämpää? Olen aivan varma, että halvin tapa saada tuo mainittu kulutuksen säästö, on ajaa hiljempaa. Paljonko putoaisi kulutus, jos vauhti olisi vain 100km/h? En pysty nimeämään tuohon lähdettä, koska se oli jonkun haun "sivutuotteena" tullut linkki, enkä äsken löytänyt sitä uudelleen. Muistaakseni se heppu oli Volkkarin kehityspuolelta.
Ja onko mitään väliä, jos auto kuluttaa 0.2 L/100 enemmän tai vähemmn?
Ilmanvastuksesta kun on keskusteltu, niin varmaan minun näkökulma on eri kuin arvon rattihenkilöillä. Minä en ajattele sitä yksittäisenä asiana, vaan asiayhteydessä esim. polttoainekuluihin eli minkälainen merkitys on isomman ja pienemmän ilmanvastuksen aiheuttamalla kulutuserolla. Kun katson oman auton tankkikirjanpitoa, niin huomaan, että kulutus on reippaasti alle sen mikä olisi kipuraja polttoainekuluissa. Voisin hyvin ottaa vähän enemmänkin kuluttavan auton, jos siitä olisi muuten iloa/hyötyä.
Luulen, että autojen valmistavat pyrkivät ihan tarkoituksella saamaan ilmanvastuksen mahdollisimman pieneksi, mutta ensin on katsottava auton suunnittelun muut kriteerit.
Ilmanvastuksella on merkitystä vain, jos sitä tarkastelee kokonaisuudesta irrotettuna asiana tai, jos harrastaa äärimmilleen vietyä kulutuksen minimointia. Tavallisen tallaajan kannattaa katsoa, että auto on muuten tarpeeseen sopiva ja mieleinen, eikä kannata miettiä ilmanvastuksia.
Ilmanvastushan voitetaan moottoriteholla (pienelläkin) ja ainoastaan autonvalmistajan tuotannon päästöarvojen kannalta sillä on merkitystä. Pienikin säästö suuressa määrässä autoja vaikuttaa valmistajan kokonaispäätöavoihin.
Sähköautojen tapauksessa lataamisen sietämätön hankaluus ja akkujen tarjoamat pienet ajosäteet saavat sähköautojen valmistajat tinkimään autojen käytettävyydestä niin paljon, että tehdään jopa mukamukamaastureita, koska ajatellaan mukamaasturigenren myyvän hyvin ja hatcback-tyylillä pienennetään ilmanvastusta.
Tuli vaan mieleen, kun juuri kotiuduin työmatkalta, jossa siirtymätaipaleet oli 285km suuntaansa ja perillä asiakas-hotelli-välejä tuli 4x29km ja keskikulutus on edelleen 4,7, kun mittausjaksona on 7744km. Lähtiessä keskikulutus oli juuri laskenut 4,6:een, joten vähän tuli takkiin reissun takia. Totesin, että XC90 on ihan tarpeeksi virtaviivainen meikäläiselle.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
Tuolla "sillä minulla on varaa" -argumentilla voi muuten väittää kaikkien muidenkin kulutusta tiputtavien toimien olevan merkittystä ja päätyä siihen, että isolla V8:lla varustettu helvetin iso pick up on ainoa oikea valinta, koska tykkään ajaa sellaisella, vaikkei lavalla tarvitsi kaljakoria ja haulikkoa isompia tavaroita kuljettaakaan.
Puhut kokonaisvaltaisesta ajattelusta, mutta näpertelet ajatuksissasi oman napasi äärellä ja sellaisten asioiden ympärillä, joilla ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Sulla menee iloisesti omenat ja appelsiinit sekaisin. Hitaampaa ajamisra halvempaa tiputtaa kulutusta olisi vaikka kävellä, mutta ei sitäkään voi tarjota auton kehittäjille ratkaisuksi. Auton ja ajotyylin taloudellisuus ovat toisistaan irrallisia asioita, joita ei voi tarjota toiatensa vaihtoehdoksi.
HR kolaritestimenestyksen takia auton keulan muotoilussa on huomioitava myös jalankulkijat, polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi autot ovat paljon aerodynaamisempia kuin ennen joten ilmanvastusta ei pidä missään nimessä vähätellä.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
@▫️ kirjoitti:
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
Oliko tuossa esimerkissä tietoa, kuinka paljon autoa oli esilämmitetty ennen 15km matkaa?
Varmaan noin 20-25 minuuttia lämmitystä alla.
Eikö silloin ole luonnollista, että se 15km menee sähköllä vaikka pakkasta on 17,5?
No ainakin itse koen pelkällä sähköllä ajamisen hyvin luonnolliselta - säässä kuin säässä. Akussahan tuossa ei ole mitään lämmittimiä ja puhuin siis sisätilojen esilämmityksestä. Tuolla toteutuneella kulutuksella olisi mennyt helposti molempiin suuntiin tuo 15 kilometriä, eikä olisi tarvinnut käyttää edes kaikkea rangea.
@NHB kirjoitti:
Tuolla "sillä minulla on varaa" -argumentilla voi muuten väittää kaikkien muidenkin kulutusta tiputtavien toimien olevan merkittystä ja päätyä siihen, että isolla V8:lla varustettu helvetin iso pick up on ainoa oikea valinta, koska tykkään ajaa sellaisella, vaikkei lavalla tarvitsi kaljakoria ja haulikkoa isompia tavaroita kuljettaakaan.
Puhut kokonaisvaltaisesta ajattelusta, mutta näpertelet ajatuksissasi oman napasi äärellä ja sellaisten asioiden ympärillä, joilla ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Sulla menee iloisesti omenat ja appelsiinit sekaisin. Hitaampaa ajamisra halvempaa tiputtaa kulutusta olisi vaikka kävellä, mutta ei sitäkään voi tarjota auton kehittäjille ratkaisuksi. Auton ja ajotyylin taloudellisuus ovat toisistaan irrallisia asioita, joita ei voi tarjota toiatensa vaihtoehdoksi.
En puhunut kokonaisvaltaisesta ajattelusta enkä kaljakorin ja haulikon kuljettamisesta.
Puhuin auton kulutuksen suhteuttamisesta auton käytettävyyteen ja siihen, että hankkii auton, joka on itselle miellyttävä. Jos on itselle tärkeää, siis yleisellä tasolla kenelle itselle vain, että omassa autossa on pieni ilmanvastus, niin tietenkin on syytä painottaa sitä auton valinnassa.
Jos ei ääripäitä haeta, niin autoissa kulutukset ovat nykyään kohtuulliset laidasta laitaan. Mukamuka-, muka-, ja oikeissa maastureissa plugari on parhaimmillaan, koska plugarina ne ovat vähäpäästöisiä ja sivutuotteena vielä suorituskykyisempiäkin kuin pelkällä poltikksella. Win-Win-tilanne.
Eikä minulla ollut mikään "sillä minulla on varaa" argumentti vaan näkökulma, että autojen kulutukset ihan yleisesti ovat sillä tasolla, että auton valinnalla ei voi vuotuisia kulujaan kovastikaan säädellä. Tai ainakin on helppo löytää autoja, jotka kuluttavat alle 8litraa ja toisaalta ei ole paljoa autoja, jotka kulutaisivat alle 5, kun puhutaan polttisautoista. Polttoaineen kulutus ei yleisissä autoissa vaihtele niin paljoa, että sitä tarvitsisi pitää valintakriteereistä tärkeimpänä. Ja ilmanvastuserot eri autojen välillä selittävät vain pienen osan kulutuseroista. Jopa kaasupolkimen käyttötapa voi johtaa suurempaa eroon kahden auton välillä kuin ilmanvastuksen ero.
Mitäs täällä tykätään eAutoilija Mikan Passat GTE:stä ? Autossa on polttoainekäyttöinen lisälämmitin jota Mika käyttää mieluummin kuin sähköllä toimivaa lämmitintä. Auto on tuotu Ruotsista tosin.
"Passat GTE farmari on vuosimallia 2016 ja hankittiin käytettynä. Autoliike toi auton maahan Ruotsista syksyllä 2018. Mittarissa oli alle 30.000 kilometriä, joten aika uudella pelillä päästiin liikkeelle. Vastaava auto näillä varusteilla olisi uutena yli 50.000 euroa, käytettynä toki saa paljonkin edullisemmin varsinkin, jos kilometrejä kertynyt enemmän mittariin.
Passatissa on polttoainekäyttöinen lisälämmitin kauko-ohjaimella, mutta mielenkiintoisesti sisätilojen lämmitys onnistuu sähkölläkin, jolloin sähkö otetaan ajoakusta tai kaapelilla, jos on kytkettynä. Mikan mukaan etähallintasoftan käyttö kännykällä sähköisen esilämmityksen kytkemiseen on kömpelöä ja hidasta. Hän käyttää mieluummin polttoainekäyttöistä lämmitintä kauko-ohjaimella. On varmaan fiksumpaakin, koska auto on ulkopysäköinnissä ja sillä tavalla saa polttomoottorinkin lämpimäksi."
https://eautoilija.com/volkswagen-passat-gte-plug-in-hybridi-toteutuiko-toiveet/
Minä vaan sitä, että eihän uusissa nyt myyntiin tulevissa plugareissa 50-60km range ole poikkeuksellisen pitkä. MB GLE:n range 90km ja ylikin on jo mainitsemisen arvoinen.
Akun fyysinen koko vs menopelin fyysinen koko on vähän hämärä juttu. Periaatteessa isompaan autoon mahtuu isompi akku, mutta eihän autoa tehdä isoksi, jotta siihen mahtuisi isompi akku. Ison akun on nähty pienentävän ison auton hyötytiloja.
Sinähän tietysti päätät, milloin sinulla on syytä kehua jotakin.
No siinähän tosiaan olisi lisää pisteitä mersun puolesta👍
Mitä tarkoitat "ylituotolla"? Minä ajattelin ihan mielikuvapohjaisesti tai intuitiolla, että A-sarjan mersu olisi kokolailla kevyempi ja mitoiltaan pienempi ja mahdollisesti jopa muotoilultaan virtaviivaisempi kuin XC90 (jos nyt on mahdollista, että XC90:stä virtaviivaisempaa autoa on) ja siksi kuvittelisin pienen auton pääsevän vielä pidemmälle suhteessa isoon auton, kun akun koko kasvaa noin paljon. Että ihan lähtökohtaisesti pienempi pirssi menisi pidemmälle, jos akun koko on sama.
Käytännössä minulla ei XC90T8:n range ole sitä 40km:ia kuin kesäisillä keleillä. Tavallisimmin se on n. 35km+/-3km. Mutta olen kesäkeleillä ajanut yli 40km pätkiäkin. Virallinen sähkösäde sille on 45km sen vanhemman mittaustavan mukaan. Uusissa XC90:ssä on 1kWh:n suurempi akku.
Jos nyt tulee markkinoille uusi plugari, jolle ilmoitettaisiin vain 50km sähkösädettä, niin sehän olisi jo pettymys. Siksi nyökkäilen hyväksyvästi A-sarjan rangelle, mutta en yltiöidy tanssimaan nuotion ympärillä. Siksikään en, kun en tanssisi mistään muustakaan syystä.
Minä jo melkein soittaisin fanfaareja sähkösäteen ansiosta MB GLE 350 de 4Maticille, jos osaisin. Ja kunnon kokoinen plugari, jolla pääsisi 120km tai enemmän olisi jo kunnon fanfaarien arvoinen.
Tänään juolahti mieleen seuraavanlainen problematiikka: polttis on hyötysuhteeltaan huono ja sähkömoottori hyvä, olen antanut itselleni kertoa. Eniten energiaa auton liikuttamisessa tarvitaan nopeuden muuttamisessa ylöspäin. Silloin tönitään massaa liikkeelle ja tönivästä energiasta jää talteen auton massaan sitoutuvana liike-energiana sitä enemmän, mitä enemmän autossa on massaa. Tasaisen liikkeen aikana auton massaa täytyy ruokkia lisäenergialla, koska ajovastukset syövät kuormasta koko ajan ja massa haluaa pitää energiatasonsa vakiona koko tasaisen liikkeen ajan. Sitten, kun tulee aika hiljentää vauhtia, älykäs massa vain lopettaa lisäenergian hotkimisen, ja lopettaa sen niin ajoissa, ettei tarvitse heitellä ajoankkureita yli laidan, vaan antaa ajovastusten syödä liian liike-energian.
Koska sähkömoottori toimii korkealla hyötysuhteella, onko ison ja pienen auton energiankulutuksen ero pienempi sähkömoottorilla kuin polttiksella ajettaessa? Bensan sisältämästä energiasta menee hukkaan "harakoille" enemmän sekä kiihdytys- että tasaisen ajon vaiheessa ja iso massa hukkaa enemmän kuin pieni massa. Sähkökäytölläkin iso massa syö enemmän kiihdytyksessä, mutta myös antaa takaisin hidastusvaiheessa enemmän (pidempi rullaus isommalla massalla, jos ison ja pienen massan nopeus hidastuksen alkaessa on sama).
Niin missä kaikissa vähänkään tähän hintaluokkaan osuvissa plugareissa löytyy 66 wltp-kilometrin range? X5:ssa ja GLE:ssä toki on pidempikin range, mutta esim. hiljattain isomman akun saanut XC 90 jää kauas. Kun hintaa on tuplat tai enemmänkin, niin silloin on helppo laittaa iso akku autoon. Siinä se ison auton mystinen range-kaava on.
Itselleni Mersin ryhtiliike oli lähinnä sitä, että melko heikkojen ensiaskelten jälkeen ovat parantannet otetta paljon.
Kyl hybridi on vaa hyvä, ainakin omassa käytössä. Kilsoja tulee paljon ja kulutus alle diisselin.
Ruotsin Automotorsportin mukaan uuden Mercedes GLC 300 e 4Maticin testirange oli 31,5 km. Luvattu range oli 46 km.
Audi Q5 ja BMW X3 pääsivät kumpikin noin 39 kilometriin pelkällä sähköllä.
Eikö Kugan plugarissa ole samaa suuruusluokkaa, muistaakseni liki 60.
XC90 uusi malli on vasta tulossa ja nykyisessä alustaratkaisussa on vain se tyhjä kardaanikotelo käytetty akun sijoitukseen. Se rajaa akun fyysistä kokoa, mutta silti uusien akkujen energiasisältö on kasvanut 1kWh:n. Ulkomitoista en tiedä, mutta auton alusta on sama kuin minulla.
Tämän hetkinen ratkaisu on perusteltu juuri tilankäytön kannalta. Parin vuoden takaisille plugareille tyypillinen sähkösäde ilman, että auton sisätilat ovat yhtään pienemmät kuin samassa autossa ei-plugarina. Harmittaa vähän, ettei sähkösäde ole pidempi, mutta pidän mieluummin isot tilat kuin akun jossain peräkontissa. XC90 on 7-paikkainen plugarinakin, mitä ei ole MB GLE. Iso akku ei tule ilmaiseksi muillakaan mittareilla kuin rahalla. Itse en kyllä 7-paikkaista tarvitse, mutta taaimmaiset penkin taitettuna saan suuren tavaratilan. Elämä on yhtä kompromissia muutenkin.
Toyota Highlander alkoi kiinnostaa. Ei siksi että siinä olisi mitään erityistä, mutta riittävä koko ja se tosiasia että se on Toyota houkuttelee. Valitettavasti sitä ei saa plugarina, eikä merkkinä sopine company policyyn, joten ei jää realistiseksi vaihtoehdoksi. Harmi.
@HybridRules
Ihan hyvin arvasit Kugan: ladattavalle hybridille luvataan jopa 56 km pelkällä sähköllä. RAV4:lla jopa 65 km rangen. Mercedes GLC 300 e 4Maticin luvattu range on jopa 46 km.
Löytyyhän noita, mutta lähemmäs 100 olisi aika huippuarvo lupaukseksi plugarilla, koska se toteuttaisi käytännössä varmaan sen, mitä muut vasta lupaavat "parhaimmillaan". Mikään ei täytä sitä parasta lupaustaan kuitenkaan, sehän lienee jo selvää...
100km plugari kiinnostaisi minuakin kovasti. Tosin sitten ehkä herää kysymys että tarvitseeko sen sitten olla plugari enää ollenkaan, menisikö samantien ihan oikea sähköauto.
Minulla on tullut työpaikanvaihdoksen myötä aikamoisia ajorupeamia viimeviikkoina, ja niistä ei olisi sähköautolla valitettavasti selvinnyt. Pahin päivärupeama oli 900km, ilman muita kuin pari nopeaa wc-taukoa ja samalla sämpylän osto ABC:lta. Palaveripaikoissa ei pikalatausmahdollisuuksia.
En tarkistanut netistä nyt, mutta muistaakseni MB GLE 350 de 4Matic menee jopa 100km ja Polestarin ekalle plugarille taisi olla jopa 120km jossain mainoksessa, mutta auto ei vielä silloin ollut myynnissä.
Ainakin minulle 300km range olisi ehdoton alaraja täyssähkölle ja silloinkin vielä empisin. 450 olisi käyttökelpoinen alaraja.
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja. Luin netistä äskettäin (enkä pysty lähdettä sanomaan, kun en muista. joku autocar tms), että EV XC90 olisi tulossa coupe-versiona.
Joutunen pitäytymään plugareissa jatkossakin muutenkin kuin sähkörangen takia.
Kugassa Range on 56 kilometriä, joka nyt on selvästi vähemmän kuin A-Klassen ”tyypillinen” 66 kilometrin range. Onko parempia arvauksia?
Model X.
Jaguar I--Pace sai hyvät arvostelut verrattuna esimerkiksi Mercedes EQC:hen. Itse tosin hiljattain yritin palstan neidin eli NHB:n tyylisesti etsiä Jaguarista virheitä mutta nyt näyttäisikin siltä että kyseessä onkin ihan hyvä sähköauto jollei tuota pientä tavaratilaa oteta huomioon.
Jaguarissa oli noin 50 km pidempi sähkörange kuin Mersussa
Jaguar oli parempi ajaa kuin Mersu
takana istujille oli enemmän tilaa kuin Mersussa
Jaguar oli suorituskykyisempi kuin Mersu
ainoa varsinainen puute taisi olla se että Jaguarin tavaratila oli pienempi kuin Mersussa
https://www.whatcar.com/news/new-mercedes-eqc-vs-jaguar-i-pace/n20494
Oletko tätä ajatellen tankannut "lähi-teboililla", vai oletko valinnut jonkin tietyn dieselpolttoaineen jotta palaisi puhtaammin? Itse vaihdoin etenkin Eberin + hiukkasuodattimen vuoksi Shell GTL:ään kun Neste näyttää lopettaneen Pro-dieselin myynnin, ja MyDiesel on kalliimpaa tankata kuin bensa-98E + siihen dieselin käyttövoimavero.
Kivasti BIO-polttoaine MyDiesel halpeni samalla kun fossiilisetkin polttoaineet halpenivat kun ÖLJY halpeni. Tai sitten kesälaadun valmistaminen on paljon halvempaa.
Hyvä juttu. Sähköajo tuossa kelissä menee jo selvästi syvemmälle pakkasen puolelle kuin vaikkapa Outlanderissa, jonka ainakin aiemmissa malleissa löytyi Suomen talvessa kovakoodattu pakkasraja, jossa polttomoottori käynnistettiin lyhyellekin matkalle, johon patteri olisi riittänyt.
Varmaan jossain olosuhteissa totta nämäkin, mutta mitä tuotantoviikkoa ja mitä softaversiota nämä rajat koskevat?
Kaikki tällaiset rajat tehdään joko koodilla tai konfiguroitavilla parametriasetuksilla, joten yksi auto voi toimia aivan eri tavoin kuin toinen saman näköinen.
Anteeksi kaupallisen termin väärinkäytöstä. Normaalisti ylituotolla viitataan vertailumarkkinan odotusarvon ylitykseen. Uskon senkin toteutuvan tässä, koska plugarimarkkinoilla on niin paljon suuria ja painavia liitereitä, että niiden seassa patteriautojen keskiarvoa pienemmän henkilöauton on helppoa saada akun kasvattamisesta keskiarvoa suurempi hyöty.
Mutta prosentit laskin kyllä ihan puhtaasti investoinnin suhteellisena tuottona enkä koko markkinaan verrattuna. Ajattelin sähkövedon investointina kulutuksen vähentämiseen. Jos 1.5-kertaisella akulla on saatu 1.65-kertainen lisä sähköajoon, silloin on saavutettu 30% ylituotto, koska 100% investointi tuotti 130 % edun.
Eli kuten itsekin sanot, lisäakkuun investointi antoi siis paremman tuoton.
Tämä minuakin vähän arveluttaa Outlanderissa, jota en edes vilkaisisi ilman mielenkiintoista voimanlinjaa, jonka toimintaperiaate viehättää propellipäätä.
Veikkaan että kyllä sillä oletuksella, että molemmissa on suuri tehoreservi, jota ei yleensä käytetä kuin hetkittäin? Sähköinen voimalinja toimii myös (vai etenkin?) osateholla polttomoottoria paremmalla hyötysuhteella. Siksi jatkuvasti tarvittavan tehopyynnön ylittävä harvoin käytetty reservi on halvempaa kuskata mukana sähköisenä.
Ylipäätään olisi hyvä omata edes vähän ymmärrystä aiheesta, josta alkaa laukomaan totuuksia jonkin ikivanhan netistä löytämänsä lööpin perusteella.
Harmi kun en löydä kuvaa tätä kovemmista pakkasista:
https://aijaa.com/ShyO4S
HR:"Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja. Luin netistä äskettäin (enkä pysty lähdettä sanomaan, kun en muista. joku autocar tms), että EV XC90 olisi tulossa coupe-versiona.
Joutunen pitäytymään plugareissa jatkossakin muutenkin kuin sähkörangen takia."
Nuo tuossahan sitä olisi nelivetoinen, tilava ja kohtuumaavaralla (?) PHEV kilpailukykyiseen hintaan ja takuutakin saa tarvittaessa 5 tai 7-vuotta. Sähköajoa ei ole sen enempää kuin nykyisessä xc90:ssä.
https://tekniikanmaailma.fi/fordin-suurin-katumaasturi-explorer-painaa-muhkeat-kaksi-ja-puoli-tonnia-suomeen-ensimmaiset-yksilot-tulevat-kesalla/
Liian mutkikas ajatuksen kulku minun ymmärrykseen. Minä ajattelen niin, että jos on pienempi auto ja isompi akku, niin tietenkin on myös pidempi range. Pelkästään kuvittelen, että minun autoon asennettaisiin yhtä suuri akku kuin tuossa pienemmässä autossa on ja sitten kuvittelen vielä, että minun auton range kasvaisi lineaarisesi akun kapasiteetin kasvaessa, mikä ei varmaan olisi ihan totta, koska isompi akku myös painaisi enemmän. Kuitenkin tuolla ontuvalla ajatuksellani päädyn siihen, että minun on oikein järkevää pitää isompi auto, koska sen kulutus on hyvin kohtuullinen suhteessa siihen iloon ja hyötyyn, mitä autosta saan. Hankkimalla pienemmän auton saisin vain mielipahaa enkä pääsisi juurikaan pidempää matkaa sähköllä, jos autoissa olisi saman kokoiset akut.
Entisestään minulla vahvistuu ajatus, että ilmanvastuksella varsinkaan ei ole minulle merkitystä auton valinnassa.
Nyt kun ilmanvastuksesta tuli puhe, niin luin tässä päivänä muutamana nettiartikkelista jutun, jossa jonkun autokonsernin autojen muotoilusta vastaava heppu kirjoitti, että halvin tapa pudottaa auton kulutusta on muotoilla auto niin, että ilmanvastuskerroin on mahdollisimman pieni. Esimerkiksi sanoi, että auton muotoilulla voi pudottaa 140km/h nopeudella ajettaessa keskikulutusta jopa 0.2litraa/100km. Voiko kukaan sanoa mitään typerämpää? Olen aivan varma, että halvin tapa saada tuo mainittu kulutuksen säästö, on ajaa hiljempaa. Paljonko putoaisi kulutus, jos vauhti olisi vain 100km/h? En pysty nimeämään tuohon lähdettä, koska se oli jonkun haun "sivutuotteena" tullut linkki, enkä äsken löytänyt sitä uudelleen. Muistaakseni se heppu oli Volkkarin kehityspuolelta.
Ja onko mitään väliä, jos auto kuluttaa 0.2 L/100 enemmän tai vähemmn?
Ilmanvastuksesta kun on keskusteltu, niin varmaan minun näkökulma on eri kuin arvon rattihenkilöillä. Minä en ajattele sitä yksittäisenä asiana, vaan asiayhteydessä esim. polttoainekuluihin eli minkälainen merkitys on isomman ja pienemmän ilmanvastuksen aiheuttamalla kulutuserolla. Kun katson oman auton tankkikirjanpitoa, niin huomaan, että kulutus on reippaasti alle sen mikä olisi kipuraja polttoainekuluissa. Voisin hyvin ottaa vähän enemmänkin kuluttavan auton, jos siitä olisi muuten iloa/hyötyä.
Luulen, että autojen valmistavat pyrkivät ihan tarkoituksella saamaan ilmanvastuksen mahdollisimman pieneksi, mutta ensin on katsottava auton suunnittelun muut kriteerit.
Ilmanvastuksella on merkitystä vain, jos sitä tarkastelee kokonaisuudesta irrotettuna asiana tai, jos harrastaa äärimmilleen vietyä kulutuksen minimointia. Tavallisen tallaajan kannattaa katsoa, että auto on muuten tarpeeseen sopiva ja mieleinen, eikä kannata miettiä ilmanvastuksia.
Ilmanvastushan voitetaan moottoriteholla (pienelläkin) ja ainoastaan autonvalmistajan tuotannon päästöarvojen kannalta sillä on merkitystä. Pienikin säästö suuressa määrässä autoja vaikuttaa valmistajan kokonaispäätöavoihin.
Sähköautojen tapauksessa lataamisen sietämätön hankaluus ja akkujen tarjoamat pienet ajosäteet saavat sähköautojen valmistajat tinkimään autojen käytettävyydestä niin paljon, että tehdään jopa mukamukamaastureita, koska ajatellaan mukamaasturigenren myyvän hyvin ja hatcback-tyylillä pienennetään ilmanvastusta.
Tuli vaan mieleen, kun juuri kotiuduin työmatkalta, jossa siirtymätaipaleet oli 285km suuntaansa ja perillä asiakas-hotelli-välejä tuli 4x29km ja keskikulutus on edelleen 4,7, kun mittausjaksona on 7744km. Lähtiessä keskikulutus oli juuri laskenut 4,6:een, joten vähän tuli takkiin reissun takia. Totesin, että XC90 on ihan tarpeeksi virtaviivainen meikäläiselle.
Oliko tuossa esimerkissä tietoa, kuinka paljon autoa oli esilämmitetty ennen 15km matkaa?
Varmaan noin 20-25 minuuttia lämmitystä alla.
Tuolla "sillä minulla on varaa" -argumentilla voi muuten väittää kaikkien muidenkin kulutusta tiputtavien toimien olevan merkittystä ja päätyä siihen, että isolla V8:lla varustettu helvetin iso pick up on ainoa oikea valinta, koska tykkään ajaa sellaisella, vaikkei lavalla tarvitsi kaljakoria ja haulikkoa isompia tavaroita kuljettaakaan.
Puhut kokonaisvaltaisesta ajattelusta, mutta näpertelet ajatuksissasi oman napasi äärellä ja sellaisten asioiden ympärillä, joilla ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Sulla menee iloisesti omenat ja appelsiinit sekaisin. Hitaampaa ajamisra halvempaa tiputtaa kulutusta olisi vaikka kävellä, mutta ei sitäkään voi tarjota auton kehittäjille ratkaisuksi. Auton ja ajotyylin taloudellisuus ovat toisistaan irrallisia asioita, joita ei voi tarjota toiatensa vaihtoehdoksi.
HR kolaritestimenestyksen takia auton keulan muotoilussa on huomioitava myös jalankulkijat, polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi autot ovat paljon aerodynaamisempia kuin ennen joten ilmanvastusta ei pidä missään nimessä vähätellä.
Eikö silloin ole luonnollista, että se 15km menee sähköllä vaikka pakkasta on 17,5?
No ainakin itse koen pelkällä sähköllä ajamisen hyvin luonnolliselta - säässä kuin säässä. Akussahan tuossa ei ole mitään lämmittimiä ja puhuin siis sisätilojen esilämmityksestä. Tuolla toteutuneella kulutuksella olisi mennyt helposti molempiin suuntiin tuo 15 kilometriä, eikä olisi tarvinnut käyttää edes kaikkea rangea.
En puhunut kokonaisvaltaisesta ajattelusta enkä kaljakorin ja haulikon kuljettamisesta.
Puhuin auton kulutuksen suhteuttamisesta auton käytettävyyteen ja siihen, että hankkii auton, joka on itselle miellyttävä. Jos on itselle tärkeää, siis yleisellä tasolla kenelle itselle vain, että omassa autossa on pieni ilmanvastus, niin tietenkin on syytä painottaa sitä auton valinnassa.
Jos ei ääripäitä haeta, niin autoissa kulutukset ovat nykyään kohtuulliset laidasta laitaan. Mukamuka-, muka-, ja oikeissa maastureissa plugari on parhaimmillaan, koska plugarina ne ovat vähäpäästöisiä ja sivutuotteena vielä suorituskykyisempiäkin kuin pelkällä poltikksella. Win-Win-tilanne.
Eikä minulla ollut mikään "sillä minulla on varaa" argumentti vaan näkökulma, että autojen kulutukset ihan yleisesti ovat sillä tasolla, että auton valinnalla ei voi vuotuisia kulujaan kovastikaan säädellä. Tai ainakin on helppo löytää autoja, jotka kuluttavat alle 8litraa ja toisaalta ei ole paljoa autoja, jotka kulutaisivat alle 5, kun puhutaan polttisautoista. Polttoaineen kulutus ei yleisissä autoissa vaihtele niin paljoa, että sitä tarvitsisi pitää valintakriteereistä tärkeimpänä. Ja ilmanvastuserot eri autojen välillä selittävät vain pienen osan kulutuseroista. Jopa kaasupolkimen käyttötapa voi johtaa suurempaa eroon kahden auton välillä kuin ilmanvastuksen ero.