@_Quu kirjoitti:
Eihän se ole testaajista johtuvaa (tai oikeastaan on kun ovat ottaneet opikseen testaajien arvostelut) että VAG-tuotteet on niin hyviä. Nastarenkaissa on lainmukaiset pistovoimat.
Varmastikin VAG-tuotteet ovat hyviä, ja vertailut ovat osittain viihdettä (hyvää ei ole TSI+DSG = 2 vuoden takuu) kun ei esimerkiksi niitä jarrun ja kaasun kanssa tehtäviä 0-100 km/h kiihdytyksiä tule koskaan harrastettua.
Taitaa olla muistot TSI+DSG -ongelmista aika kaukaa. Edellinen malli oli ymmärtääkseni varsin luotettava.
En osaa sanoa, mutta itse en halua kokeilla testivoitosta huolimatta kun pidemmillä takuilla varustettuja malleja on monella merkillä myynnissä.
Kyseessä on siis brändi -mielikuva tuotteesta-, vaikka moni ostaa silti koska itse auto on varmasti ihan kiva. Jossakin vaiheessa Opel oli mielestäni selvästi parempi, mutta sitten VW meni reippaasti ohi kun Opelin vauhti hiipui.
No joo. Mielikuvansa voi jokainen muodostaa tyyliin rapeat ranskikset ja ajettavuudeltaan kelvottomat japsit.
Mielikuvat tosiaan ovat mielikuvia. Itse en onneksi päässyt seuraamaan omakohtaisesti TSI-ongelmaa, mutta serkun Volsu vaati korjauksen jossakin 70 tkm kohdalla. Sitä en osaa sanoa jäikö lasku auton omistajan maksettavaksi, vai tuliko uutena ostetun auton myyjä / valmistaja vastaan kustannuksissa.
Miten kuvailisit "rapeat ranskalaiset"? Tiedän että se on sanaleikki mikä viittaa grilliruokaan, "crispy frenchies", mutta mikä ranskalaisissa autoissa (kaksi kilpailevaa konsernia, Renault vs. PSA Citroen ja Peugeot) on "tietäjien" mielestä huonoa?
Itse sain joskus ajaa japanilaista Mazda 626 GT-mallia. Vaikka olin sillon nuori, niin tunnistin sen että sitä ei ollut kiva ajaa - vaikka auto itsessään oli hieno.
Tuli tuosta muistelusta mieleen että VAGin Seat Atecassa on 5 vuoden /100 tkm takuu, mutta se ei ollut mukana testissä. Siitä olisi ollut 25 900 euron hintainen versio saatavana vertailuun (tai tehokkaampi 150 hv 28 100 €), mutta automaattivaihteella se olisi ollut liian kallis.
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
@Herbert kirjoitti:
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
Testivoitto on nopean selaajan kannalta se tärkein. Luotetaan siihen että ammattitestaajat ovat ottaneet huomioon kaiken tarvittavan. Virheistä tai puutteista on vaikea sanoa.
Kun itse syvennyin tuloksiin, niin mietin sitä että 1. ja 2. paikan hintaero on 5 000 €, ja arvosanat olivat 8,5 ja 8,4.
Yllätyksenä minulle tuli se että 1,0 kolmisylinterinen voitti malli-iältään ihan uuden 1,3 nelisylinterisen.
Vaikka testit ovat minulle viihdelukemista, niin kyllä niistä voi aina poimia jotakin olennaisia tietojakin. Lopulta vertailu pitää tehdä kuitenkin itse - jos sellaiselle kokee tarvetta - ja vaihtoauton hyvitys välirahoineen yms. vaikuttavat kustannusarvosanaan sekin jonkin verran.
@_Quu kirjoitti:
Onko suomen autojen myyntitilaston kärki tekniikan maailman ansiota kun se muualla Euroopassa on aivan erilainen
Itsekin olen tuota miettinyt, lähinnä siltä kantilta että ovatko eurooppalaiset isänmaallisempia. Esimerkiksi Toyota Yaris oli testissä viimeinen, mutta testiryhmä totesi että tosielämässä se on myyntitilaston mukaan voittaja.
Suomessa ei ole omaa autoteollisuutta (pl. Uudenkaupungin kokoonpanotehdas missä tehdään kalliita autoja + autovero päälle), joten ehkä siksi aasialaiset merkit koetaan ihan yhtä ulkomaalaisiksi kuin kotimarkkinan EU:n eurovaluutta-alueen merkit. Toki Euroopassa on kokoonpanotehtaita, mutta se onkin sitten toinen vääntö mikä on kotimainen tuote, ja mikä kiinalainen, jos ostaja maksettuaan kotimaisesta tuotteesta huomaa että tuote on Made in PRC tai China (tai Vietnam).
Avainlippu-kampanja ei muistuta siitä että suosimalla eurooppalaisia tuotteita voidaan keventää verotusta (teoriassa, yleensä vain kustannuksia paisutetaan jos talous alkaa olla tasapainossa).
Kyllähän VW lähes kärjessä on Suomessakin, Euroopassa ylivoimainen myyntiykkönen. Ranskalaisia vaan ei Suomessa arvosteta Euroopan malliin (tilastot 2019):
@Fossiili kirjoitti:
Niin, olen käynyt Fordin Duntonin tutkimuskeskuksessa Englannissa. Oma 3 vuotta vanha Fiestani on kilven mukaa tehty Kölnissä Saksassa.
Katsoitko, missä Fiestasi moottori ja vaihteisto ovat tehty?
@Fossiili kirjoitti:
Niin, olen käynyt Fordin Duntonin tutkimuskeskuksessa Englannissa. Oma 3 vuotta vanha Fiestani on kilven mukaa tehty Kölnissä Saksassa.
Katsoitko, missä Fiestasi moottori ja vaihteisto ovat tehty?
@Fossiili kirjoitti:
Niin, olen käynyt Fordin Duntonin tutkimuskeskuksessa Englannissa. Oma 3 vuotta vanha Fiestani on kilven mukaa tehty Kölnissä Saksassa.
Katsoitko, missä Fiestasi moottori ja vaihteisto ovat tehty?
@Fossiili kirjoitti:
Niin, olen käynyt Fordin Duntonin tutkimuskeskuksessa Englannissa. Oma 3 vuotta vanha Fiestani on kilven mukaa tehty Kölnissä Saksassa.
Katsoitko, missä Fiestasi moottori ja vaihteisto ovat tehty?
Moottorin kyljessä olevan kilven mukaan Kölnissä Saksassa ostoa edeltävänä vuonna, ei tiedä koskeeko myös vaihteistoa ja koko autoa?
@Herbert kirjoitti:
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
Testivoitto on nopean selaajan kannalta se tärkein. Luotetaan siihen että ammattitestaajat ovat ottaneet huomioon kaiken tarvittavan. Virheistä tai puutteista on vaikea sanoa.
Tällainen nopea selailu ja sen perusteella mielipiteen muodostaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä, joka tarjoaa hienon kasvualustan kaiken maailman populisteille ja muille trumpeille. Testivoittajan julistamisella on vain kaksi tarkoitusta: Myydä lehtiä penkkiurheilijoille ja toisaalta tarjota menestyneille tuotteille mahdollisuus käyttää sopivaa korvausta vastaan mainoksissaan mainintaa TM-testivoitosta. Jos tuohon porukkaan haluaa soluttautua, kannattaa se myös itselleen tunnustaa.
@Herbert kirjoitti:
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
Testivoitto on nopean selaajan kannalta se tärkein. Luotetaan siihen että ammattitestaajat ovat ottaneet huomioon kaiken tarvittavan. Virheistä tai puutteista on vaikea sanoa.
Tällainen nopea selailu ja sen perusteella mielipiteen muodostaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä, joka tarjoaa hienon kasvualustan monenlaisille populisteille ja muille trumpeille. Testivoittajan julistamisella on TM:ssä vain kaksi tarkoitusta: Myydä lehtiä penkkiurheilijoille ja toisaalta tarjota menestyneille tuotteille mahdollisuus käyttää sopivaa korvausta vastaan mainoksissaan mainintaa TM-testivoitosta. Jos tuohon porukkaan haluaa soluttautua, kannattaa se myös itselleen tunnustaa.
@Herbert kirjoitti:
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
Testivoitto on nopean selaajan kannalta se tärkein. Luotetaan siihen että ammattitestaajat ovat ottaneet huomioon kaiken tarvittavan. Virheistä tai puutteista on vaikea sanoa.
Tällainen nopea selailu ja sen perusteella mielipiteen muodostaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä, joka tarjoaa hienon kasvualustan kaiken maailman populisteille ja muille trumpeille. Testivoittajan julistamisella on vain kaksi tarkoitusta: Myydä lehtiä penkkiurheilijoille ja toisaalta tarjota menestyneille tuotteille mahdollisuus käyttää sopivaa korvausta vastaan mainoksissaan mainintaa TM-testivoitosta. Jos tuohon porukkaan haluaa soluttautua, kannattaa se myös itselleen tunnustaa.
Tässä palataan siihen ikuisuusongelmaan, eli siihen että sitä mitä ei tiedä, niin sitä ei tiedä että ei tiedä. Ennenkuin tietää, niin vasta silloin tietää ettei tiennyt.
Kun minun ostamani automerkki oli jossakin vaiheessa testivoittaja, niin tunsihan siinä iloa siitä että ajaa luokkansa parhaalla autolla. Nyt kun testimenestys on historiaa, niin joudun tyytymään siihen että olen itse hyvin tyytyväinen valintaani, ja samalla hieman huolissani siitä moniko on kateellinen sille että ajan niin hienolla autolla. Teoriassa vain hyvin harva, koska automerkki ei ole haluttu, eikä se ole testivoittaja. Mutta tosielämässä se on niin hyvä että ostin sen rankasta autoverosta (vastaa 1150 päiväsakkoa opiskelevalle pojalle) huolimatta itselleni.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
@_Quu kirjoitti:
Eihän se ole testaajista johtuvaa (tai oikeastaan on kun ovat ottaneet opikseen testaajien arvostelut) että VAG-tuotteet on niin hyviä. Nastarenkaissa on lainmukaiset pistovoimat.
Varmastikin VAG-tuotteet ovat hyviä, ja vertailut ovat osittain viihdettä (hyvää ei ole TSI+DSG = 2 vuoden takuu) kun ei esimerkiksi niitä jarrun ja kaasun kanssa tehtäviä 0-100 km/h kiihdytyksiä tule koskaan harrastettua.
Taitaa olla muistot TSI+DSG -ongelmista aika kaukaa. Edellinen malli oli ymmärtääkseni varsin luotettava.
En osaa sanoa, mutta itse en halua kokeilla testivoitosta huolimatta kun pidemmillä takuilla varustettuja malleja on monella merkillä myynnissä.
Kyseessä on siis brändi -mielikuva tuotteesta-, vaikka moni ostaa silti koska itse auto on varmasti ihan kiva. Jossakin vaiheessa Opel oli mielestäni selvästi parempi, mutta sitten VW meni reippaasti ohi kun Opelin vauhti hiipui.
No joo. Mielikuvansa voi jokainen muodostaa tyyliin rapeat ranskikset ja ajettavuudeltaan kelvottomat japsit.
Mielikuvat tosiaan ovat mielikuvia. Itse en onneksi päässyt seuraamaan omakohtaisesti TSI-ongelmaa, mutta serkun Volsu vaati korjauksen jossakin 70 tkm kohdalla. Sitä en osaa sanoa jäikö lasku auton omistajan maksettavaksi, vai tuliko uutena ostetun auton myyjä / valmistaja vastaan kustannuksissa.
Miten kuvailisit "rapeat ranskalaiset"? Tiedän että se on sanaleikki mikä viittaa grilliruokaan, "crispy frenchies", mutta mikä ranskalaisissa autoissa (kaksi kilpailevaa konsernia, Renault vs. PSA Citroen ja Peugeot) on "tietäjien" mielestä huonoa?
Miksi menneisyyden ongelmien pitäisi antaa vaikuttaa päätöksiin tänä päivänä? Rapeat ranskikset ovat yksi tälläinen muinaismuisto ranskalaisten autojen ruosteherkkyydestä.
@_Quu kirjoitti:
Eihän se ole testaajista johtuvaa (tai oikeastaan on kun ovat ottaneet opikseen testaajien arvostelut) että VAG-tuotteet on niin hyviä. Nastarenkaissa on lainmukaiset pistovoimat.
Varmastikin VAG-tuotteet ovat hyviä, ja vertailut ovat osittain viihdettä (hyvää ei ole TSI+DSG = 2 vuoden takuu) kun ei esimerkiksi niitä jarrun ja kaasun kanssa tehtäviä 0-100 km/h kiihdytyksiä tule koskaan harrastettua.
Taitaa olla muistot TSI+DSG -ongelmista aika kaukaa. Edellinen malli oli ymmärtääkseni varsin luotettava.
En osaa sanoa, mutta itse en halua kokeilla testivoitosta huolimatta kun pidemmillä takuilla varustettuja malleja on monella merkillä myynnissä.
Kyseessä on siis brändi -mielikuva tuotteesta-, vaikka moni ostaa silti koska itse auto on varmasti ihan kiva. Jossakin vaiheessa Opel oli mielestäni selvästi parempi, mutta sitten VW meni reippaasti ohi kun Opelin vauhti hiipui.
No joo. Mielikuvansa voi jokainen muodostaa tyyliin rapeat ranskikset ja ajettavuudeltaan kelvottomat japsit.
Mielikuvat tosiaan ovat mielikuvia. Itse en onneksi päässyt seuraamaan omakohtaisesti TSI-ongelmaa, mutta serkun Volsu vaati korjauksen jossakin 70 tkm kohdalla. Sitä en osaa sanoa jäikö lasku auton omistajan maksettavaksi, vai tuliko uutena ostetun auton myyjä / valmistaja vastaan kustannuksissa.
Miten kuvailisit "rapeat ranskalaiset"? Tiedän että se on sanaleikki mikä viittaa grilliruokaan, "crispy frenchies", mutta mikä ranskalaisissa autoissa (kaksi kilpailevaa konsernia, Renault vs. PSA Citroen ja Peugeot) on "tietäjien" mielestä huonoa?
Miksi menneisyyden ongelmien pitäisi antaa vaikuttaa päätöksiin tänä päivänä? Rapeat ranskikset ovat yksi tälläinen muinaismuisto ranskalaisten autojen ruosteherkkyydestä.
Niin, eli rapeat sushit tai rapeat bratwurstit ei ole esimerkiksi Mazdan tai Mersun (E-kori tai pakettiautot) osalta hauska vitsi, kuten "parhaat ranskalaiset grilliltä" luulin olleen?
Eli tarkoititko että ranskalaiset autot ovat oikeasti joskus olleet tavanomaista ruosteherkempiä? Olen sen verran nuori että en ole huomannut.
@_Quu kirjoitti:
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
Aihe on käyty jo läpi, mutta toisin kuin kerrot niin tuo 1 miljardi tulo menee 1 miljardina menona kehitysapuun.
@_Quu kirjoitti:
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
Aihe on käyty jo läpi, mutta toisin kuin kerrot niin tuo 1 miljardi tulo menee 1 miljardina menona kehitysapuun.
On kyllä väsyneintä mahdollista argumentointia tuo "menee kehitysapuun".
@_Quu kirjoitti:
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
Aihe on käyty jo läpi, mutta toisin kuin kerrot niin tuo 1 miljardi tulo menee 1 miljardina menona kehitysapuun.
On kyllä väsyneintä mahdollista argumentointia tuo "menee kehitysapuun".
Jos tutkit valtion menoja ja tuloja, niin noin se menee.
Ei rahat tietenkään korvamerkittyjä ole, mutta saman suuruisesta tulosta ja menosta on kyse.
Itse yllätyin kun huomasin tuon. Kyse ei siis ole siitä että nuo auton hankintaveron tulot olisivat kriittisen tärkeät esimerkiksi mainitulle lasten päivähoidolle.
Hyväntekeväisyys on hyvä asia, mutta se kuka, missä, mitä, ja tehdäänkö se (ulosottokelpoisilla) verovaroilla vaiko lahjoituksilla onkin jo aika ison keskustelun arvoinen asia - se on politiikkaa.
Kyllä te nykyiset kakaraperheet olette kitalakipunaisena vaatimassa kaikkea ilmaiseksi, hommatkaa ja maksakaa itse päivähoitopaikat, peruskoulusta eteenpäin koulutus jne. Vertovaroilla tuettu julkinen liikenne on vaihtoehto jos autovero tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Otetaan se kehitysapu omilta lapsilta eikä niiltä kehitysmaidenlapsilta joilla ei mitään ole ilman kehitysapua.
@Karrette kirjoitti:
Eli tarkoititko että ranskalaiset autot ovat oikeasti joskus olleet tavanomaista ruosteherkempiä? Olen sen verran nuori että en ole huomannut.
Peugeot 504 ja Citroen CX kyllä ihan oikeasti ansaitsivat tuon arvonimen olemalla suunnilleen yhtä huonoja kuin ensimmäiset Mazda 6 ja Väyrys-Mersu.
Kaikkien näiden valmistajien korityö on mallista riippumatta parantunut näiden pohjakosketusten jälkeen.
Jos Lucasta sanotaan pimeyden apostoliksi, niin 1970-luvun Ducellier saattoi olla itse pääpiru. Siitä huolimatta minulla meni vuosikymmeniä, ennen kuin sain auton, jota kehtaisin ehdottaa yhtä hyväksi ajaa kuin 504 bensamoottorilla ja erillisjousitettuna sedanina. Suomessa suosittu taivaalle pyllistävä vankkuriakselinen suurperheen Peugeot 504 Lestang on ihan eri vehje.
Maineensa vuoksi käytetty ranskalainen on kotiläksynsä tehneelle ostajalle hyvä ostos.
@_Quu kirjoitti:
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
Aihe on käyty jo läpi, mutta toisin kuin kerrot niin tuo 1 miljardi tulo menee 1 miljardina menona kehitysapuun.
On kyllä väsyneintä mahdollista argumentointia tuo "menee kehitysapuun".
Jos tutkit valtion menoja ja tuloja, niin noin se menee.
Ei rahat tietenkään korvamerkittyjä ole, mutta saman suuruisesta tulosta ja menosta on kyse.
Itse yllätyin kun huomasin tuon. Kyse ei siis ole siitä että nuo auton hankintaveron tulot olisivat kriittisen tärkeät esimerkiksi mainitulle lasten päivähoidolle.
Hyväntekeväisyys on hyvä asia, mutta se kuka, missä, mitä, ja tehdäänkö se (ulosottokelpoisilla) verovaroilla vaiko lahjoituksilla onkin jo aika ison keskustelun arvoinen asia - se on politiikkaa.
Veronalennuksen vastustaminen "entäs lapset?"-argumentilla onkin ihan yhtä väsynyttä. Kuten oikeastaan kaikki kommentit joilla laajoja kokonaisuuksia yksinkertaistetaan yhteen "heittoon".
Minä tartun "menee kehitysapuun"-kommenttiin siksi, että yleensä sellaisen takaa haisee umpimielinen rasismi ja rajat kiinni -henki. Usein kehitysapua vastustavat samat ihmiset joiden mielestä pakolaisia ei pidä ottaa, vaan "auttaa heitä lähtömaassa".
Kehitysavusta, käyttökohteista ja -tavoista on tottakai hyvä käydä keskustelua. Samoin siitä onko se hyväntekeväisyyttä vaiko tavoitteellista kehittämistä josta on molemminpuolista hyötyä. Mutta, minun hermoni eivät kestä sellaisen debatin käymistä millään netin keskustelufoorumilla. Minulle riittää merkityksetön kinastelu siitä onko BMW maailman paras automerkki, ja tekeekö muovilaatu autosta premiumin 😊
@Karrette kirjoitti:
Eli tarkoititko että ranskalaiset autot ovat oikeasti joskus olleet tavanomaista ruosteherkempiä? Olen sen verran nuori että en ole huomannut.
Peugeot 504 ja Citroen CX kyllä ihan oikeasti ansaitsivat tuon arvonimen olemalla suunnilleen yhtä huonoja kuin ensimmäiset Mazda 6 ja Väyrys-Mersu.
Kaikkien näiden valmistajien korityö on mallista riippumatta parantunut näiden pohjakosketusten jälkeen.
Jos Lucasta sanotaan pimeyden apostoliksi, niin 1970-luvun Ducellier saattoi olla itse pääpiru. Siitä huolimatta minulla meni vuosikymmeniä, ennen kuin sain auton, jota kehtaisin ehdottaa yhtä hyväksi ajaa kuin 504 bensamoottorilla ja erillisjousitettuna sedanina. Suomessa suosittu taivaalle pyllistävä vankkuriakselinen suurperheen Peugeot 504 Lestang on ihan eri vehje.
Maineensa vuoksi käytetty ranskalainen on kotiläksynsä tehneelle ostajalle hyvä ostos.
Ongelmia toisinaan tulee kun teknologia muuttuu ja sitten ne ongelmat korjataan. Ranskalaisetkin 80-luvulla paransivat korien pintakäsittelyä ja tilanne normalisoitui. Siksi pidänkin omituisena hylätä auto jonkin toisen auton vikojen perusteella, varsinkin kun kaikilta valmistajilta löytyy ongelmamalleja.
@Karrette kirjoitti:
Eli tarkoititko että ranskalaiset autot ovat oikeasti joskus olleet tavanomaista ruosteherkempiä? Olen sen verran nuori että en ole huomannut.
Peugeot 504 ja Citroen CX kyllä ihan oikeasti ansaitsivat tuon arvonimen olemalla suunnilleen yhtä huonoja kuin ensimmäiset Mazda 6 ja Väyrys-Mersu.
Kaikkien näiden valmistajien korityö on mallista riippumatta parantunut näiden pohjakosketusten jälkeen.
Jos Lucasta sanotaan pimeyden apostoliksi, niin 1970-luvun Ducellier saattoi olla itse pääpiru. Siitä huolimatta minulla meni vuosikymmeniä, ennen kuin sain auton, jota kehtaisin ehdottaa yhtä hyväksi ajaa kuin 504 bensamoottorilla ja erillisjousitettuna sedanina. Suomessa suosittu taivaalle pyllistävä vankkuriakselinen suurperheen Peugeot 504 Lestang on ihan eri vehje.
Maineensa vuoksi käytetty ranskalainen on kotiläksynsä tehneelle ostajalle hyvä ostos.
Ongelmia toisinaan tulee kun teknologia muuttuu ja sitten ne ongelmat korjataan. Ranskalaisetkin 80-luvulla paransivat korien pintakäsittelyä ja tilanne normalisoitui. Siksi pidänkin omituisena hylätä auto jonkin toisen auton vikojen perusteella, varsinkin kun kaikilta valmistajilta löytyy ongelmamalleja.
Toisilta niitä ongelmamalleja vain löytyy enemmän kuin toisilta. Tuo ranskalaisten ruostumismyytti on sitkeässä, vaikka viimeiset 30 vuotta ruosteenkesto on tainnut olla niiden vahvuus pikemminkin.
@NHB kirjoitti:
Ongelmia toisinaan tulee kun teknologia muuttuu ja sitten ne ongelmat korjataan. Ranskalaisetkin 80-luvulla paransivat korien pintakäsittelyä ja tilanne normalisoitui. Siksi pidänkin omituisena hylätä auto jonkin toisen auton vikojen perusteella, varsinkin kun kaikilta valmistajilta löytyy ongelmamalleja.
Juuri näin, eikä näistä ongelmista pääse yksikään valmistaja eikä yksikään valmistusmaa vapaaksi, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
Siksi vain vastasinkin kysyttäessä rapeiden ranskisten taustalla olleen aivan todellisen ongelman. Se ongelma on tosin poistunut jo vuosikymmeniä sitten, joten jos tämän vuosituhannen Peugeot tai Citroen kiinnostaa, niin eikun kiinni vain! Parhaimmillaan nämä ovat käytetyn ostajalle, koska ilmeisesti vanhaan Esson Paarin legendaan perustuen näiden hintakehitys käytettynä on yleensä varsin ostajaystävällistä.
Ei näihin nykyisiin tarvitse tehdä 10-vuotiaana kynnyksiä ja koko peräkontin pohjaa uusiksi kuten 1972 Pösöni vaati vuonna 1982.
Avauksen aiheeseen liittyen, en usko autolehtien tietoisesti edes vedättävän kotiin päin, koska siihen ei ole oikeastaan tarvetta. Pikemminkin kyse taitaa olla tarpeiden kansallisista painotuksista, joita oman maan valmistajien mallit kuvastavat hieman tuontitavaraa paremmin. Vaikka nykyisin kaikkia autoja valmistetaan kaikkialla sekaisin, on ruotsalaisella, ranskalaisella ja saksalaisella hieman erilainen näkemys autontarpeestaan. Siksi samatkin mittaustulokset asettuisivat eri painotusten vuoksi erilaiseen paremmuusjärjestykseen eri maissa.
Elleivät lehden paremmuusjärjestykset vastaa omaa näkemystä reaalimaailmasta, mikäpä estää julistamasta omaa testivoittajaa oman ainoan oikean painotuksen perusteella?
En lue testejä koska toisten tekemät pisteytykset eivät kiinnosta eivätkä näin vaikuta valintaani. Testeissä olevat mallit ovat yleensä merkin myynnillisesti suosituimpia malleja joten tämäkin menee ohi sillä hinnoittelu tukee testiin valittavia malleja. Autovero pitää huolen siitä että käytettyjen autojen rivistössä on aina ne tutut karvalakkimallit niitähän täällä uusina rekisteröidään. Tuontiautoissa on sitten jo kaikkien tarpeet huomioituja kulkupelejä.
Testiautot ovat yleensä esittelyautoja joten lisävarusteita on jonkin verran enemmän kuin niissä mitä asiakkaat yleensä valitsevat. Onhan lisävarusteiden arvo uusissa autoissa todella suolainen. Käytetyn auton ostajalle joka haluaa kaiken kattavimmin varustellun mallin, lisävarustepaketti on vähintään puolittunut koska ajetut kilometrit on määräävä tekijä ei niinkään auton varustelu.
Puolueellisuutta on turha miettiä sillä pisteytyksellä järjestys saadaan halutunlaiseksi. Uskoo ken tahtoo mutta hyvä voitelu tuottaa halutunlaisen tuloksen. Puolueellisuus ja puolueettomuus testeissä on kuin veteen piirretty viiva, jokainen tekee oman arvionsa siitä miten asia on. Vakuuttelut puolesta tai vastaan on sekin turhaa koska lähtökohtaisesti ihmiset ovat hieman taipuvaisia hyväuskoisuuteen varsinkin jos oma auto vie voiton on sen oltava puolueeton päätelmä.
@_Quu kirjoitti:
Herbertkin on pyytänyt pyörätestejä miksi, jos tm ei saa julkaista tuloksia, ja kertoa mielipidettään pisteyttämällä.
TM:n testit ovat hyviä, kunhan ei kuvittele testin mukaisen paremmuusjärjestyksen olevan testattujen tuotteiden paremmuusjärjestys. Aivan kuten ihmistenkään paremmuusjärjestys ei selviä urheilukisojen tulosluettelosta.
Mielikuvat tosiaan ovat mielikuvia. Itse en onneksi päässyt seuraamaan omakohtaisesti TSI-ongelmaa, mutta serkun Volsu vaati korjauksen jossakin 70 tkm kohdalla. Sitä en osaa sanoa jäikö lasku auton omistajan maksettavaksi, vai tuliko uutena ostetun auton myyjä / valmistaja vastaan kustannuksissa.
Miten kuvailisit "rapeat ranskalaiset"? Tiedän että se on sanaleikki mikä viittaa grilliruokaan, "crispy frenchies", mutta mikä ranskalaisissa autoissa (kaksi kilpailevaa konsernia, Renault vs. PSA Citroen ja Peugeot) on "tietäjien" mielestä huonoa?
https://www.seriouseats.com/recipes/2010/05/perfect-french-fries-recipe.html
Itse sain joskus ajaa japanilaista Mazda 626 GT-mallia. Vaikka olin sillon nuori, niin tunnistin sen että sitä ei ollut kiva ajaa - vaikka auto itsessään oli hieno.
Tuli tuosta muistelusta mieleen että VAGin Seat Atecassa on 5 vuoden /100 tkm takuu, mutta se ei ollut mukana testissä. Siitä olisi ollut 25 900 euron hintainen versio saatavana vertailuun (tai tehokkaampi 150 hv 28 100 €), mutta automaattivaihteella se olisi ollut liian kallis.
Unohdetaan arvosanojen painotukset ja niiden perusteella laskettu paremmuusjärjestys. Unohdetaan myös se, että yhdessä autossa on mahdollisesti lisävarusteena varustepaketti A, kun toinen auto on perusvarustein.
Oliko testissä virheitä tai muita puutteita? Vai saako lukija oikean käsityksen testattujen autojen (sellaisina kuin ne ovat) ominaisuuksista? Kun vastaus tähän on saatu, jatketaan sen pohtimista, kannattaako testejä lukea tai pahoittaa mielensä väärän merkin testivoitosta. Vai onko testin kiinnostavin asia se, kuka testin voittaa.
Testivoitto on nopean selaajan kannalta se tärkein. Luotetaan siihen että ammattitestaajat ovat ottaneet huomioon kaiken tarvittavan. Virheistä tai puutteista on vaikea sanoa.
Kun itse syvennyin tuloksiin, niin mietin sitä että 1. ja 2. paikan hintaero on 5 000 €, ja arvosanat olivat 8,5 ja 8,4.
Yllätyksenä minulle tuli se että 1,0 kolmisylinterinen voitti malli-iältään ihan uuden 1,3 nelisylinterisen.
Vaikka testit ovat minulle viihdelukemista, niin kyllä niistä voi aina poimia jotakin olennaisia tietojakin. Lopulta vertailu pitää tehdä kuitenkin itse - jos sellaiselle kokee tarvetta - ja vaihtoauton hyvitys välirahoineen yms. vaikuttavat kustannusarvosanaan sekin jonkin verran.
Onko suomen autojen myyntitilaston kärki tekniikan maailman ansiota kun se muualla Euroopassa on aivan erilainen
Itsekin olen tuota miettinyt, lähinnä siltä kantilta että ovatko eurooppalaiset isänmaallisempia. Esimerkiksi Toyota Yaris oli testissä viimeinen, mutta testiryhmä totesi että tosielämässä se on myyntitilaston mukaan voittaja.
Suomessa ei ole omaa autoteollisuutta (pl. Uudenkaupungin kokoonpanotehdas missä tehdään kalliita autoja + autovero päälle), joten ehkä siksi aasialaiset merkit koetaan ihan yhtä ulkomaalaisiksi kuin kotimarkkinan EU:n eurovaluutta-alueen merkit. Toki Euroopassa on kokoonpanotehtaita, mutta se onkin sitten toinen vääntö mikä on kotimainen tuote, ja mikä kiinalainen, jos ostaja maksettuaan kotimaisesta tuotteesta huomaa että tuote on Made in PRC tai China (tai Vietnam).
Avainlippu-kampanja ei muistuta siitä että suosimalla eurooppalaisia tuotteita voidaan keventää verotusta (teoriassa, yleensä vain kustannuksia paisutetaan jos talous alkaa olla tasapainossa).
Kyllähän VW lähes kärjessä on Suomessakin, Euroopassa ylivoimainen myyntiykkönen. Ranskalaisia vaan ei Suomessa arvosteta Euroopan malliin (tilastot 2019):
Eurooppa
1 Volkswagen 1 757 429 (11,20 %)
2 Renault 1 057 450 (6,80 %)
3 Ford 991 615 (6,30 %)
4 Peugeot 968 341 (6,20 %)
5 Mercedes-Benz 906 548 (5,80 %)
6 BMW 825 035 (5,30 %)
7 Opel/Vauxhall 808 576 (5,20 %)
8 Skoda 745 302 (4,80 %)
9 Audi 740 796 (4,70 %)
10 Toyota 729 822 (4,70 %)
Suomi
1 Toyota 15 183 (13,50 %)
2 Volkswagen 11 807 (10,50 %)
3 Skoda 11 499 (10,20 %)
4 Volvo 9 176 (8,20 %)
5 Ford 8 126 (7,20 %)
6 Kia 7 187 (6,40 %)
7 Mercedes-Benz 6 221 (5,50 %)
8 Opel 5 337 (4,70 %)
9 Nissan 5 211 (4,60 %)
10 Hyundai 4 073 (3,60 %)
Rekisteröinti 1-4.2020 Suomi
Englantilainen Corolla 2216 kpl
Suomalainen MB A sarja 343 kpl
Moottorin kyljessä olevan kilven mukaan Kölnissä Saksassa ostoa edeltävänä vuonna, ei tiedä koskeeko myös vaihteistoa ja koko autoa?
Tällainen nopea selailu ja sen perusteella mielipiteen muodostaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä, joka tarjoaa hienon kasvualustan kaiken maailman populisteille ja muille trumpeille. Testivoittajan julistamisella on vain kaksi tarkoitusta: Myydä lehtiä penkkiurheilijoille ja toisaalta tarjota menestyneille tuotteille mahdollisuus käyttää sopivaa korvausta vastaan mainoksissaan mainintaa TM-testivoitosta. Jos tuohon porukkaan haluaa soluttautua, kannattaa se myös itselleen tunnustaa.
Herbertkin on pyytänyt pyörätestejä miksi, jos tm ei saa julkaista tuloksia, ja kertoa mielipidettään pisteyttämällä.
Tässä palataan siihen ikuisuusongelmaan, eli siihen että sitä mitä ei tiedä, niin sitä ei tiedä että ei tiedä. Ennenkuin tietää, niin vasta silloin tietää ettei tiennyt.
Kun minun ostamani automerkki oli jossakin vaiheessa testivoittaja, niin tunsihan siinä iloa siitä että ajaa luokkansa parhaalla autolla. Nyt kun testimenestys on historiaa, niin joudun tyytymään siihen että olen itse hyvin tyytyväinen valintaani, ja samalla hieman huolissani siitä moniko on kateellinen sille että ajan niin hienolla autolla. Teoriassa vain hyvin harva, koska automerkki ei ole haluttu, eikä se ole testivoittaja. Mutta tosielämässä se on niin hyvä että ostin sen rankasta autoverosta (vastaa 1150 päiväsakkoa opiskelevalle pojalle) huolimatta itselleni.
Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla.
Marraskuussa 1967 astui voimaan uusi autoverolaki, ei enää tilapäinen vaan pysyvä.
OK kumotaan autovero, ja palataan lastenpäivähoidossa ym. sosiaalihuollossa 60 luvun tasolle, niin samalla kevenee tuloverokin.
Miksi menneisyyden ongelmien pitäisi antaa vaikuttaa päätöksiin tänä päivänä? Rapeat ranskikset ovat yksi tälläinen muinaismuisto ranskalaisten autojen ruosteherkkyydestä.
Niin, eli rapeat sushit tai rapeat bratwurstit ei ole esimerkiksi Mazdan tai Mersun (E-kori tai pakettiautot) osalta hauska vitsi, kuten "parhaat ranskalaiset grilliltä" luulin olleen?
Eli tarkoititko että ranskalaiset autot ovat oikeasti joskus olleet tavanomaista ruosteherkempiä? Olen sen verran nuori että en ole huomannut.
Aihe on käyty jo läpi, mutta toisin kuin kerrot niin tuo 1 miljardi tulo menee 1 miljardina menona kehitysapuun.
On kyllä väsyneintä mahdollista argumentointia tuo "menee kehitysapuun".
Jos tutkit valtion menoja ja tuloja, niin noin se menee.
Ei rahat tietenkään korvamerkittyjä ole, mutta saman suuruisesta tulosta ja menosta on kyse.
Itse yllätyin kun huomasin tuon. Kyse ei siis ole siitä että nuo auton hankintaveron tulot olisivat kriittisen tärkeät esimerkiksi mainitulle lasten päivähoidolle.
Hyväntekeväisyys on hyvä asia, mutta se kuka, missä, mitä, ja tehdäänkö se (ulosottokelpoisilla) verovaroilla vaiko lahjoituksilla onkin jo aika ison keskustelun arvoinen asia - se on politiikkaa.
Kyllä te nykyiset kakaraperheet olette kitalakipunaisena vaatimassa kaikkea ilmaiseksi, hommatkaa ja maksakaa itse päivähoitopaikat, peruskoulusta eteenpäin koulutus jne. Vertovaroilla tuettu julkinen liikenne on vaihtoehto jos autovero tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Otetaan se kehitysapu omilta lapsilta eikä niiltä kehitysmaidenlapsilta joilla ei mitään ole ilman kehitysapua.
Peugeot 504 ja Citroen CX kyllä ihan oikeasti ansaitsivat tuon arvonimen olemalla suunnilleen yhtä huonoja kuin ensimmäiset Mazda 6 ja Väyrys-Mersu.
Kaikkien näiden valmistajien korityö on mallista riippumatta parantunut näiden pohjakosketusten jälkeen.
Jos Lucasta sanotaan pimeyden apostoliksi, niin 1970-luvun Ducellier saattoi olla itse pääpiru. Siitä huolimatta minulla meni vuosikymmeniä, ennen kuin sain auton, jota kehtaisin ehdottaa yhtä hyväksi ajaa kuin 504 bensamoottorilla ja erillisjousitettuna sedanina. Suomessa suosittu taivaalle pyllistävä vankkuriakselinen suurperheen Peugeot 504 Lestang on ihan eri vehje.
Maineensa vuoksi käytetty ranskalainen on kotiläksynsä tehneelle ostajalle hyvä ostos.
Veronalennuksen vastustaminen "entäs lapset?"-argumentilla onkin ihan yhtä väsynyttä. Kuten oikeastaan kaikki kommentit joilla laajoja kokonaisuuksia yksinkertaistetaan yhteen "heittoon".
Minä tartun "menee kehitysapuun"-kommenttiin siksi, että yleensä sellaisen takaa haisee umpimielinen rasismi ja rajat kiinni -henki. Usein kehitysapua vastustavat samat ihmiset joiden mielestä pakolaisia ei pidä ottaa, vaan "auttaa heitä lähtömaassa".
Kehitysavusta, käyttökohteista ja -tavoista on tottakai hyvä käydä keskustelua. Samoin siitä onko se hyväntekeväisyyttä vaiko tavoitteellista kehittämistä josta on molemminpuolista hyötyä. Mutta, minun hermoni eivät kestä sellaisen debatin käymistä millään netin keskustelufoorumilla. Minulle riittää merkityksetön kinastelu siitä onko BMW maailman paras automerkki, ja tekeekö muovilaatu autosta premiumin 😊
Ongelmia toisinaan tulee kun teknologia muuttuu ja sitten ne ongelmat korjataan. Ranskalaisetkin 80-luvulla paransivat korien pintakäsittelyä ja tilanne normalisoitui. Siksi pidänkin omituisena hylätä auto jonkin toisen auton vikojen perusteella, varsinkin kun kaikilta valmistajilta löytyy ongelmamalleja.
Toisilta niitä ongelmamalleja vain löytyy enemmän kuin toisilta. Tuo ranskalaisten ruostumismyytti on sitkeässä, vaikka viimeiset 30 vuotta ruosteenkesto on tainnut olla niiden vahvuus pikemminkin.
ainoastaan sähköttömässä periferiassa.
Juuri näin, eikä näistä ongelmista pääse yksikään valmistaja eikä yksikään valmistusmaa vapaaksi, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
Siksi vain vastasinkin kysyttäessä rapeiden ranskisten taustalla olleen aivan todellisen ongelman. Se ongelma on tosin poistunut jo vuosikymmeniä sitten, joten jos tämän vuosituhannen Peugeot tai Citroen kiinnostaa, niin eikun kiinni vain! Parhaimmillaan nämä ovat käytetyn ostajalle, koska ilmeisesti vanhaan Esson Paarin legendaan perustuen näiden hintakehitys käytettynä on yleensä varsin ostajaystävällistä.
Ei näihin nykyisiin tarvitse tehdä 10-vuotiaana kynnyksiä ja koko peräkontin pohjaa uusiksi kuten 1972 Pösöni vaati vuonna 1982.
Avauksen aiheeseen liittyen, en usko autolehtien tietoisesti edes vedättävän kotiin päin, koska siihen ei ole oikeastaan tarvetta. Pikemminkin kyse taitaa olla tarpeiden kansallisista painotuksista, joita oman maan valmistajien mallit kuvastavat hieman tuontitavaraa paremmin. Vaikka nykyisin kaikkia autoja valmistetaan kaikkialla sekaisin, on ruotsalaisella, ranskalaisella ja saksalaisella hieman erilainen näkemys autontarpeestaan. Siksi samatkin mittaustulokset asettuisivat eri painotusten vuoksi erilaiseen paremmuusjärjestykseen eri maissa.
Elleivät lehden paremmuusjärjestykset vastaa omaa näkemystä reaalimaailmasta, mikäpä estää julistamasta omaa testivoittajaa oman ainoan oikean painotuksen perusteella?
https://www.aftonbladet.se/bil/a/OnmEmE/bilmarkenas-hemliga-rostlista-avslojad
Tämän artikkelin mukaan rapea bratwurst olisi ajankohtainen vitsi. Se "Rapeimmat makkarat grilliltä".
VW Passat oli listan huonoin.
Paras ruostetta vastaan oli se kestovitsi, "pommes frites", eli ranskalainen Renault Clio.
En lue testejä koska toisten tekemät pisteytykset eivät kiinnosta eivätkä näin vaikuta valintaani. Testeissä olevat mallit ovat yleensä merkin myynnillisesti suosituimpia malleja joten tämäkin menee ohi sillä hinnoittelu tukee testiin valittavia malleja. Autovero pitää huolen siitä että käytettyjen autojen rivistössä on aina ne tutut karvalakkimallit niitähän täällä uusina rekisteröidään. Tuontiautoissa on sitten jo kaikkien tarpeet huomioituja kulkupelejä.
Testiautot ovat yleensä esittelyautoja joten lisävarusteita on jonkin verran enemmän kuin niissä mitä asiakkaat yleensä valitsevat. Onhan lisävarusteiden arvo uusissa autoissa todella suolainen. Käytetyn auton ostajalle joka haluaa kaiken kattavimmin varustellun mallin, lisävarustepaketti on vähintään puolittunut koska ajetut kilometrit on määräävä tekijä ei niinkään auton varustelu.
Puolueellisuutta on turha miettiä sillä pisteytyksellä järjestys saadaan halutunlaiseksi. Uskoo ken tahtoo mutta hyvä voitelu tuottaa halutunlaisen tuloksen. Puolueellisuus ja puolueettomuus testeissä on kuin veteen piirretty viiva, jokainen tekee oman arvionsa siitä miten asia on. Vakuuttelut puolesta tai vastaan on sekin turhaa koska lähtökohtaisesti ihmiset ovat hieman taipuvaisia hyväuskoisuuteen varsinkin jos oma auto vie voiton on sen oltava puolueeton päätelmä.
TM:n testit ovat hyviä, kunhan ei kuvittele testin mukaisen paremmuusjärjestyksen olevan testattujen tuotteiden paremmuusjärjestys. Aivan kuten ihmistenkään paremmuusjärjestys ei selviä urheilukisojen tulosluettelosta.