Kehun(ko) Corolla Hybridin kuluja

39 kommenttia
«1

Olen nyt ajanut 10000 km. Vuodessa tulee se 18000 km. Koska aloitin talvella, on vuoden keskikulutus vielä nyt 4,7/100. Mutta huhtikuun jälkeen on ollut tyypillistä päästä jopa helposti 3,5/100. Tavallisin lukema seka/arkiajossa on 3.7-4./100. Se 4.1 on mm viimeisen kuukauden kulutus. Ajoajasta yli 50% sähköllä ja ajomatkasta 36% on menty sähköllä. Nelisen litraa/100 ilman käyttövoimaveroja tai lataushybridien tuhansien kertaluontoista lisähintaa.- Kyllä suosittelen-. Eikä tarvitse ladata tai miettiä koko asiaa. Ja maksaahan se jokaöinen lataaminenkin vaikka sähkö tuleekin töpselistä.

Tässä on puhe vain kuluista. Kuuluuhan siihen tietysti hybridin kalliimpi hinta, mutta onneksi myös parempi jälleenmyyntiarvo sekä merkin parempi jälleenmyyntiarvo.
Muuten laitteena ja kulkupelinä ollut aivan tasapäinen ominaisuuksiltaan muihin kokoluokan edustajiin verraten. Eli täysin riittävän hyvä auto. Tilava, lämmin, hyvä ajaa, huoleton, turvallinen jne.

Kallista on autoilu silti. Hinta tippuu ja bensanhinta nousee. Vertailun vuoksi minulla on myös vm-97 23 vuotta vanha Corolla. Sillä tuo 10000 km taittuu puolta halvemmalla kuin uudella Hybridillä. Kulutus on noin 8/100km. Auto toimii hyvin. Ilmastointia ei ole. Huollan itse. (öljyt ja tarpeelliset suodattimet). Vain liikennevakuutus. Auton arvo noin 500-1500€ joka ei enään putoa mihinkään.

Kolmanneksi ajatus harhautuu....olis hienoa omistaa 3 vuotta/ 120000 km ajettu Bmw, MB, Audi tai Volvo. Niissä on pieni kulutus myös. Mutta mahdottomasti pikkuhäikkää ja päivityksiä ja huippukallista ylläpitoa jos ja kun jotain isompaa kremppaa sattuu kohdalle. Silloin pitäis olla takataskussa varapäre ja varaeurot. Nyt en niitä omista enkä siis tarvitsekaan.

  
  • muokattu 29.07.2020 07:26

    Kulutusten vertailu on haastavaa, koska olosuhteet vaikuttaa paljon. 740 GLE kertoi, miten pääsee lähes samoihin kukemiin kuin sinä (parhaimmillaan jopa samaan), mutta suurella diesel-moottorilla varustetulla henkilöautolla. Itse taas kulutin litran enemmän. Nyt kuitenkin syy selvisi. Lukemani tulivat pitkälti moottoritieltä. Kun pysytellään alhaisemmissa ajonopeuksissa, pääsen itsekin n. 4,5 litraan.

    TM:n testissä nykyisin uutena myytävä farkku-Corolla hybridinä vei suunnilleen saman verran kuin oma autoni dieselinä. Aloittajan luvut ovat selvästi vielä tätäkin alemmat eli noissa olosuhteissa ja samalla ajotavalla todennäköisesti olisin itsekin samoissa luvuissa ihan perinteisellä tekniikalla. Toki hybridin edut tulee esiin tietynlaisessa ajossa paremmin kuin jossain muualla ja esim. itselläni suuri moottoritieajon osuus ei ole hybridille edullisin ympäristö.

      
  • Minä pääsin tavallisella automaattibensatila-autolla, jonka sekalaisen ajon mittarinäyttökulutus oli ennen muuttoreissua 6,6 l/100km yli kymmeneen litraan matka-ajossa. Ei tarvinnut muuta, kuin muuttokuorma mukaan isoon kuomulliseen peräkärryyn ja todellinen ajonopeus satasen alueella noin 105 km/h ja saman verran yli muillakin rajoituksilla - ja jos joku körötteli yheksääviittä, niin ohi vaan niin kuin ilman kärryäkin. Täytyy sanoa, että aika raju on nykyään kulutuksen lisääntyminen, kun laittaa kärryn perään. (Corolla Verso 2006 autom.) Enpä usko aloittajan kulutuslukemiin mahtuvan em. autoiluun kuuluvia normaaleja kulutuksen lisäyksiä, vaikka aloittajan auto taloudellinen onkin, eikä siihen myöskään mahdu kovin paljoa lyhyitä ajomatkoja kylmällä autolla varsinkaan talvella. Sen verran paljon hybridin kulutus on koholla kun moottorin tai matkustamon lämpötila ei vielä ole ehtinyt kohota halutuksi.

      
  • Juu ei ole koukkua.(saisi kyllä nykyään asentaa). Ei siis muuttokuormiakaan. Ja kukapa tuota hankkii kuorma-autoksi? Tallissa säilytys, paitsi työpaikalla ulkona. Nimenomaan pikkuajossa menee pikkusella, mutta yllätys on että kaikki ajot sopii noin litran sisään (3,5-5). Ei ole hybridin kulutus koholla talvellakaan "sen verran". Pikkusen vain. Myös moottoritieajo on yllättänyt. Ei vaan kulu. Satasen nopeudessakin heittää helposti sähkölle kun on sopivan kevyet olosuhteet.

      1
  • muokattu 30.07.2020 09:42

    Joo, se parin ensimmäisen kilometrin suurempi talvikulutus ei juuri näy kokonaiskulutuksessa, paitsi jos ajelee paljon tuollaisia viiden tai kymmenenkin kilometrin matkoja kylmällä autolla. Jos auto on lämpimässä tallissa, se tietysti auttaa paljon. Harmi, että TM oikaisi ja jätti kulutukset mittaamatta uusimmassa talvitestissä. Oma kokemus hieman tuota Corollaa tehokkaammasta ja vanhemmasta hybridistä on, että sen tahtotila on saada moottori lämpimäksi mahdollisimman nopeasti käynnistyksen jälkeen, sen jälkeen lämmittää matkustamo myös niin nopeasti kuin pystyy ja sen jälkeen vasta keskittyä siihen taloudellisuuden tavoitteluun. Kovalla pakkasella lämpimänkin auton sähköajo kaupungissa keskeytyy käytännössä siihen, että moottori jäähtyy liikaa sähkön vähenemisen sijaan. Auto ei anna ohjaamon jäähtyä yhtään säädetystä lämpötilasta ja moottorin saakin helposti käynnistymään liikennevaloissa kääntämällä vain matkustamon termostaattia hieman suuremmalle ja sammumaan taas kääntämällä lämpötilan takaisin. Tällä hetkellä kulutusmittari näyttää aika pitkältä ajalta 4,8 mutta kyllä siihen olisi mahdollista saada suurempiakin lukemia - pienempiä ei juurikaan. 5,5 on aika hyvä arvio keskim. kulutuksesta - silloin saa jo vähän hurjastella ja ajaa väliin lyhyttä matkaa. Peräkärryn vetämiset sataa saa silti jättää.

      
  • muokattu 30.07.2020 23:44

    @takuulla257 kirjoitti:
    Vertailun vuoksi minulla on myös vm-97 23 vuotta vanha Corolla. Sillä tuo 10000 km taittuu puolta halvemmalla kuin uudella Hybridillä. Kulutus on noin 8/100km. Auto toimii hyvin. Ilmastointia ei ole. Huollan itse. (öljyt ja tarpeelliset suodattimet).

    Anteeksi vain, mutta pussihousumobilistia ahdistaa lukea tällaista 😥

    Jos vanha Corolla on selvinnyt tänne saakka ja työkalut pysyvät kädessä, eikö sitä vanhaa autoa voisi saman tien hoitaa VÄHINTÄÄN yhtä hyvin kuin uutena, eli tehtaan ohjelmalla merkkikerhon kokemuksen opettamilla lisätöillä vahvistettuna? Osat eivät kuitenkaan maksa mitään ja oman työn voi kaataa harrastusmomentille.

    Kolmanneksi ajatus harhautuu....olis hienoa omistaa 3 vuotta/ 120000 km ajettu Bmw, MB, Audi tai Volvo. Niissä on pieni kulutus myös. Mutta mahdottomasti pikkuhäikkää ja päivityksiä ja huippukallista ylläpitoa

    Omani ostin tuota uudempana ja selvästi vähemmän ajettuna ja on se mikava 3 vuoden jälkeenkin. Nyt lähes 250.000 km ajettu tuntuu edelleen yhtä tiukasti täyteisestä graniittilohkareesta veistetyltä kuin ennenkin ja routineella noppakivikadulla yhä tehtaan paketissa oleva alusta kolisee vähemmän kuin uusi pikkuauto.

    Mutta kerrotko mitä tässä pitää pelätä? Oli jo tarkoitus vaihtaa uudempaan juuri kuvaamaasi kolmivuotiaaseen, mutta korona vei rahat (muualle) ja nyt näyttää siltä, että ensi kesänä en enää vaihdakaan vaan ostan uudemman tuon nykyisen lisäksi ja vanha saa jatkaa loput työvuoteni eläkkeeseeni saakka. Niin että mitä huippukallista niistä on sinun kokemuksesi mukaan särkynyt jatkuvasti?

      
  • Esim.Diesel hiukkassuodatin, agr, polttoainesuuttimet/niiden tiivsteet, turbo,vesipumppu, laturi, kalliimmat kulutusosat, kalliimmat huollot, kalliimmat vakuutukset ja d-verot ym verot, addbluet,isot renkaat ja jarrut, Audin jakopäät? Volvon päiväkausien päivitykset. Ylipäätään kaikkien osakokonaisuuksein hinnat ovat tavisautoihin verraten 2-3 kertaiset, eivätkä ole yhtään pitkäikäisemmat. Se perusjämäkkyys/laadun tunne ja tuntuma on totta. Siksi niitä kaipaisin, mutta ei ole varaa ottaa ylläpitoriskejä.

    Joo vanhaa korollaa kyllä huolletaan muistakin paikoista tarvittaessa ennakoivasti mutta nuilla se menee mukavan halvalla. Ei kannata kun ei ole mikään ns oldtaimeri, Kaupasta saa yhdellä premiumin huoltohinnalla yhden hyvän Korollan.

      
  • Huolletaan ennakoivasti - mitä se on? Vaihdetaan öljyt ennen kuin ne menettävät ominaisuutensa vai vaihdetaan suodattimet ennen kuin ne ovat tukossa vai vaihdetaan peräti jarrupalat ennen kuin kulutuspinta on hävinnyt kokonaan?

      
  • No vaikka ettei vahingossa ajella jäähdytys- tai jarrunesteillä seitsemää vuotta ja vaihdetaan vaikka laturin hiilet 250000 välein. Tuolloin alkaa tulla raja että jättää tielle. Katellaan putket ja letkut ettei pääse yllättämään vuodot. On niitä kohteita autossa paljonkin. Ja pesua ja vahausta myös.

      
  • @takuulla257 kirjoitti:
    Esim.Diesel hiukkassuodatin, agr, polttoainesuuttimet/niiden tiivsteet, turbo,vesipumppu, laturi, kalliimmat kulutusosat, kalliimmat huollot, kalliimmat vakuutukset ja d-verot ym verot, addbluet,isot renkaat ja jarrut, Audin jakopäät? Volvon päiväkausien päivitykset. Ylipäätään kaikkien osakokonaisuuksein hinnat ovat tavisautoihin verraten 2-3 kertaiset, eivätkä ole yhtään pitkäikäisemmat. Se perusjämäkkyys/laadun tunne ja tuntuma on totta. Siksi niitä kaipaisin, mutta ei ole varaa ottaa ylläpitoriskejä.

    Huoltohinnoissa varmaan on eroa, mutta onko tuo "mahdottomasti pikkuhäikkää ja päivityksiä ja huippukallista ylläpitoa" ?

    Hiukkassuodattimia alkaa tulla bensa-autoihinkin. Toyota ei sitä uuteen hybridiinsä asentanut ja sen seurauksena TM talvitestin hiukkaspäästöt kylmänä yli 800-kertaiset ja lämpimänäkin yli 50-kertaiset samassa testissä olleeseen ranskalaisdieseliin verrattuna. Milloin viimeksi vaihdoit hiukkassuodattimen Mersuun, paljonko oli ajettuna ja montako satasta maksoi? Oma autoni kertoo suodattimen täyttöasteeksi varttimiljoonan kohdalla noin 60%.

    EGR on myös bensa-autossa ja pakokaasut kuumempia. Nimimerkkini autoon olen vaihtanut kertaalleen, dieseliin en vielä ikinä.

    Suuttimien ja tiivisteiden luotettavuus on polttoaineriippumaton asia. Nimimerkkini autoon on suutinsarja vaihdettu kertaalleen alle 300.000 km ja tiivisteet vaihdan ennakoivasti viimeistään 100.000 km välein. Ne eivät maksa käytännössä mitään bensa- eikä dieselautoon. Yksi käyttöautostani kilahtanut suutin kyllä maksoi enemmän kuin nimimerkkini auton koko suutinsarja. Suuttimien hintaero tulee dieselin suuresta ruiskutuspaineesta, jota bensamoottorit ovat kirimässä kiinni suoraruiskutuksen myötä. Mutta onko satojen tuhansien kilometrien välein vaihdettava satojen eurojen osa (vs. sata euroa koko sarja) mahdottomasti pikkuhäikkää? Muistanko oikein, että Toyotan uudessa 2.0 hybridissä on neloskoneessa 8 suutinta?

    Kuinka monta turboa olet vaihtanut alle 300.000 km? Meillä ei vielä yhtään, mutta perheessä yksi neljättäsataatuhattaan menevä vinkuu jo siihen malliin, että sen vaihto tulee olemaan muutaman satasen meno lähiaikoina. 4 - 5 litran välillä liikkuva kulutus on ahtimen hinnan säästänyt jo aikoja sitten.

    Tiedän, että joissain rakenteissa vaihdellaan vesipumppuja hihnojen ja kiristimien kanssa varalta, mutta se ei ole mikään luonnonlaki, vaan suunnitteluvalinta. Joissain rakenteessa vesipumppuja ei vaihdeta huvikseen, koska jakopää on joko ketjuvetoinen tai ainakin erillään vesipumpusta. Omassa autossani vesipumppu kyllä sattuu olemaan hauras komponentti, jonka tietäen pyysin alkuperäisen pumpun vaihdon jo ennakoivasti, koska seuraavaan 250.000 km huoltoon kuuluu joka tapauksessa nesteiden vaihto. En ole vielä nähnyt 300.000 km täysin tiiviinä pyörivää vesipumppua, joten en usko tänään vielä kuivalla pumpulla olevan kovin pitkästi kilometrejä jäljellä. Se on totta, että kerhoalennuksesta huolimatta se pumppu maksaa yllättävän paljon, eli lähes 300 €. En ajatellut tähän autoon sitä vaihtaa kuin tämän kerran.

    Mersuni alla pyörii 205/60R16 renkaat, joilla ajaa 40.000 - 50.0000 km. Kuinka paljon pienemmät rengaskulut on Corollassa?

    VAG on rakentanut melko himmelin V6 moottoreiden jakopäihin, mutta turha niistä on koko alaa syyllistää. Itse asiassa kaikilla valmistajilla on omat luurankonsa kaapissaan, joten ei viitsitä syyllistää yhtään valmistajaa kaikkien samassa maassa toimivien suunnitteluvirheillä. Menee muuten maine japanilaisilta valmistajilta Toyotan D4-D dieselin ja Takedan sirpalepommeina räjähtävien airbagien vuoksi.

    Myös oman autoni arka paikka on jakopää. Minullakin petti hermo, ja pyysin 200.000 km huollossa mittaamaan jakoketjun venymän. Oli silloin noin 25% vähän ajetulle koneelle sallitusta ja 20% paljon ajetun moottorin hylkyrajasta. Ajan mittaan nopeutuva ilmiöhän tässäkin on kyseessä, joten en edes yritä ekstrapoloida samaa ketjua 800.000 - 1.000.000 km matkalle, mutta varttimiljoonan kohdalla ajan suhteellisen huoletta alkuperäisellä ketjulla.

    Minun näkemykseni mukaan ero uuden ja saman hintaisena käytettynä ostetun uutena kalliin välillä on lähinnä kalliimmissa vakuutuksissa, raskaamman auton suuremmassa dieselverossa ja siinä, että jo uutenakin kalliimman auton kunnollinen huolto ei halpene kilometrien myötä. Vakuutuksien hinnatkin nousevat kahta tietä. Kaikkien mainitsemiesi vakuutushintoihin vaikuttavat kalliit korjauskustannukset tyypillisesti vakuutusyhtiölle myytävien korjausosien hinnoittelun ja kevytmetallirakenteiden kautta. Audin ja BMW:n vakuutusmaksuja nostavat tämän lisäksi niiden kuljettajat. Mersun kuskit ovat Toyotaukkojen tavoin aivan liian hitaita ehtimään edes kolaripaikalle ajoissa.

    Mutta vihjaamaasi jatkuvaa säätämistä ja jatkuvia yllättäviä kalliita menoja en allekirjoita.

      
  • @takuulla257 kirjoitti:
    No vaikka ettei vahingossa ajella jäähdytys- tai jarrunesteillä seitsemää vuotta ja vaihdetaan vaikka laturin hiilet 250000 välein. Tuolloin alkaa tulla raja että jättää tielle. Katellaan putket ja letkut ettei pääse yllättämään vuodot. On niitä kohteita autossa paljonkin. Ja pesua ja vahausta myös.

    +1. Olen jopa joskus vetänyt ne hiilet ulos ihan vain mitatakseni ja liukurenkaiden ja laakerien kuntoa kurkatakseni että tiedän varaudunko lähitulevaisuudesa vaihtamaan pelkän hiilisillan vain koko laturin.

    Nähdäkseni hoidat vanhaa autoasi lähestulkoon juuri kuten ehdotinkin, mutta nyt olen entistä enemmän ymmälläni. Teet öljynvaihdot tunnollisesti, samoin pitkän ajomatkan kokemuksen opettamat lisätyöt. Mitä säästät sillä, että teet pelkän öljynvaihdon, etkä saman tien koko määräaikaishuoltoa?

    Kertomasi perusteella uskaltaisin ostaa hyvinkin vanhan auton sinulta, mutta katsoisin hyvin tarkasti vaikkapa lukkojen toiminnan ja ovien istuvuuden, jotka riippuvat lähes täysin siitä, kuinka aktiivisesti niitä on voideltu viimeisten 20 vuoden aikana. Kertomasi perusteella olen hämmästynyt, ellet myös katso vaikkapa raidetangon pään ja vetonivelten suojakumien kuntoa rutiininomaisesti jokaisessa huollossa ja renkaanvaihdossa?

      
  • Toki kumit katsotaan. Mutta kun ne on aina ehyet. Olisko kerran ollut vuosien aikana akselin kumissa pikku reikä.
    Melkosen paljon tulee syynäiltyä muutenkin. Kerran yksi kaveri laittoi valkoiset paperilaput takaovien rakoon merkkihuoltoon viedessä. Laput oli paikallaan ja saranat voitelematta. hehheh

      
  • muokattu 04.08.2020 15:21

    Kuulostaa siltä, että teet myös muut määräaikaishuoltojen työt, eikä vain pelkkiä öljynvaihtoja?

    Huolloissa on tosiaan valitettavan paljon sanomista, minkä vuoksi on oikein hyvä, että TM tekee huoltotestejäkin.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kulutusten vertailu on haastavaa, koska olosuhteet vaikuttaa paljon. 740 GLE kertoi, miten pääsee lähes samoihin kukemiin kuin sinä (parhaimmillaan jopa samaan), mutta suurella diesel-moottorilla varustetulla henkilöautolla. Itse taas kulutin litran enemmän. Nyt kuitenkin syy selvisi. Lukemani tulivat pitkälti moottoritieltä. Kun pysytellään alhaisemmissa ajonopeuksissa, pääsen itsekin n. 4,5 litraan.

    Mikäs sitä on tasaisen 60km/h kulutusta verrata tasaisen 120km/h kulutukseen kun auto kuulostaa paljon taloudellisemmalta....ja ei ihan tarkkaan ilmaise asiaa...

    Mutta kuten molemmat toteatte niin ajotapa ja nopeus vaikuttavat asiaan. Myös hybridissä, uskoisin.

      
  • muokattu 05.08.2020 09:01

    Minun ajotavan Corollan valitsee automaattisesti vainonopeussäädin lähes aina, laitan siihen alueen suurimman sallitun nopeuden, niin usein jononnopeus määrittelee toteutuneen nopeuden. Liikennevaloista jonossa lähdettäessä annan tassulla vauhtia, muuten lähdön viive jää liianpitkäksi liikenteen sujuvuudenkannalta.
    Ajon lopussa tietokone vilauttelee kolmosella tai nelosella alkavia luja, riippuen ajonaikana käytetyistä nopeusalueista.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Mikäs sitä on tasaisen 60km/h kulutusta verrata tasaisen 120km/h kulutukseen kun auto kuulostaa paljon taloudellisemmalta....ja ei ihan tarkkaan ilmaise asiaa...

    Kulutusseuranta ilmaisee todellisen polttoainekulun tarkimmin kun hetkellisten tapahtumien sijasta eri ajotilanteet keskimääräistetään pitkän ajan keskiarvoon.

    Pitkän ajan keskiarvossa on mukana pitkät lomamatkat kesärenkain, pakkanen ja talvirenkaat, Webaston käyttötunnit ja kanootin, hiihtovehkeiden, pyörätelineen sekä perävaunun kuskaamiset tilanteen mukaan. Se on siis käytännön toteutuma yli vuosien tankkikirjasta laskettuna. Kokemukseni mukaan NEDC yleislukema kuvaa auton kulutusta varsin hyvin, vaikka monet kuljettajat sitä enemmän käyttävätkin.

    Quun kesän lukemat kuulostavat erittäin hyviltä ottaen huomioon hänen takkuisen ajoympäristönsä. En pääsisi omalla autollani lähellekään tuollaisia numeroita pääkaupunkiseudulla. Minullakin voi yhden matkan keskikulutus jäädä juuri ja juuri kolmosella alkavaksi, mutta ne ovat vain kerran vuodessa aivan erityisissä olosuhteissa tapahtuva ääri-ilmiö, joka ei kuvaa vuotuista polttoainelaskuani kovinkaan hyvin. Toisaalta meidän lukemiemme vertailua sekoittaa minun pidempi ja kylmempi talveni sekä tuhansia kilometrejä vuosittain vetokuulassa roikkuvat tavarat.

    Sopiva autovalinta riippuu siis käyttötilanteesta.

      
  • Hybridin ja diesel E-Klassen vahvuudet ovat tosiaan eri olosuhteissa. Toyotan hybridi on parhaimmillaan juurikin kaupungissa lyhyessä kylmäkäynnistyksiä sisältävässä ajossa. Tuossa E-Klasse ei ole erityisen hyvä, mutta matka-ajossa taas jossakin taitaa olla niin, että vaakakupit kääntyvät toiseen asentoon nopeuden noustessa jonkin rajan yli.

      
  • Ajettiin lauantain vilkkaan liikenteen mukana Helsinki Tampere Helsinki reissu. Vakionopeudessa oli korkein nopeus 130 km/h, nopeus vaihteli jonon nopeuden mukaan vakionopeussäätimellä n. 80-130 välillä, loppukulutus näytti 4,2 l / 100 km

      
  • muokattu 05.08.2020 15:03

    Jos Quun korkein nopeus 130 on koko matkan etenemistä kuvaava arvo ja jos Toyota mittaa kulutusta kohtuullisella tarkkuudella, silloin minä häviän nyt myös moottoritiekisan. Tämähän on hyvä asia, koska kehityksen pitääkin kehittyä.

    Joskus olen vetäissyt vapaata moottoritietä noin puolen tunnin pätkän vakionopeussäätimen asetuksella 123 km/h, joka antaa keskinopeudeksi tasan 120 km/h. Ajotietokone korjaa mittarivirheen, koska se saa käyttää pyöräantureilta mitattua todellista nopeutta vaikka kuljettajaa kiusataankin nopeusmittarissa näytettävällä fantasialla. Varsin tarkan kulutusmittarin mukaan sen kokeen keskikulutus jäi viiteen litraan sadalla. Rengaskokoni on kapein autooni tyypitetty pizzaleikkuri ja muistaakseni ajoin tuon vielä varsin taloudellisilla Nokian Blue renkailla?

    Moottoritienopeus tarvitsisi selvästi 9G-Tronic automaatin kaksi lisävaihdetta, koska nykyinen 7Gee kierrättää konetta peräti 1800 kierrosta minuutissa, eli epätaloudellisen korkealla. Automatiikka ajaa nelosmoottoria käyntinopeuksilla, joita en olisi uskaltanut itse käytää manuaalivaihteisessa autossa. Koska painavan E-sarjalaisen taloudellisuus perustuu siihen, että monivaihteinen automaatti sovittaa moottorin hyvin alhaiselle käyntinopeudelle viritettyyn kulutusoptimiinsa, tuollaisen auton ajaminen pois tästä optimitilanteesta kostaa heti kulutuksena.

      
  • TM mittasi sedankoriselle Corollalle maantieajossa 77 km/h keskinopeudella 4,7 l/100 km.

      
  • Ja Tuulilasin 25 000 km:n kestotestissä 2.0 hybridi farkku-corollan keskikulutus oli 5,6 l/100 km. Kesärenkaina 225/45 R17 Falkenit ja talvirenkaina 205/50 R17 Nokian nastat.

      
  • muokattu 06.08.2020 08:40

    Nuo lehtien mitatut tulokset tuntuu huomattavasti paremmin vastaavan sitä todellisuutta, miten lukemat käytännössä toteutuu. Vanhan pappa-Tunturin lukemilla moni kyllä sanoo ajelevansa jopa vanhoilla autoilla, mutta niinhän se on kalahommissakin. Juuri nyt, kun ollaan porukassa matkalla, ei saatu oikein mitään, mutta yleensä kyllä tulee kuhaa saavillinen. Ja isoja.

    TM:n käyttötestien yksi taloudellisimmista autoista oli Skoda Octavia 1,6 dieselkoneella. Muistaakseni sekin 5,6 l/100 km.

      
  • muokattu 06.08.2020 09:07

    Ja TM mittasi Lexus ES:lle samassa vertailussa sekä 12,3 l/100km että 3,3 l/100km samalla "reitillä", ja dieselauto löi nytkin tiskiin vertailun suurimman lukeman. (Corollan vertailuvuotena autot jätettiin mittaamatta)

    https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2019-nakoislehti/35-1212?_ga=2.73816986.941836088.1596342620-313499164.1489769854

    Tuossapa se hybridin kulutuksen akilleen kantapää näkyykin - se ei lämpene pyhällä hengellä. Luulisi, että lataushybridi tarjoaisi ongelmaan ratkaisun, mutta nekin tarvitsivat talvivertailuissa bensiiniä lämmetäkseen ja tekivät vielä lisäksi vertailujensa suurimmat kulutuslukemat, kun akku oli kylmänä tyhjä.

    https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2018-nakoislehti/33-1201?_ga=2.149836606.941836088.1596342620-313499164.1489769854

    https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2013-nakoislehti/29-81?_ga=2.82393374.941836088.1596342620-313499164.1489769854

      
  • muokattu 06.08.2020 09:06

    Meidän Auris hybridin pitkäaikainen nollaamaton kulutusnäyttö oli 5,2 ja samaan tulokseen tm kestotesti päätyi.
    Nyt taitaa olla Corollassa 4,8 ?? pitää katsoa seuraavalla kerralla. Meidän viikonpäivinä ajot muodostuu pääasiassa 5,5 km matkasta.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Meidän Auris hybridin pitkäaikainen nollaamaton kulutusnäyttö oli 5,2 ja samaan tulokseen tm kestotesti päätyi.

    Jos nyt tarkkoja ollaan, TM:n testikulutus oli 5,6 l/100 km.
    Yhdenkään tankkauksen kulutus ei ollut alle 4 l/100 km.

      
  • Paljonkohan 1.2 turbon todellinen mitattu keskikulutus mahtaa olla?

      
  • muokattu 06.08.2020 11:00

    7.05.2016
    Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
    Ajoin Aurisilla 20 km pituisen vakiokulutuslenkkini ja siinä se kulki lähes höyryillä! Ekalla yrityksellä keskikulutus oli 3,5 l/100 km ja toisella käsittämättömät 3,3 l/100 km! Kaupunkia ja maantietä yhdistelevä lenkkini, jonka keskinopeus on noin 42 km/h, on selkeästi kuin tehty hybridille, kun välillä on alamäkiä, missä ladata akkua, ja sitten kaupungissa voikin kulkea pääosin sähkön voimin. Sähköajon osuus oli ekalla kerralla 54 % ja toisella kerralla 58 %.
    Hybridiauto on siitä jännä, että kulutus kaupungissa on pienempi kuin maantiellä. Siinä missä kaupungissa Auris kulutti käsittämättömän vähän, maantiellä sen kulutus oli samaa luokkaa kuin omalla autollani. Kulutus 92 km matkalla Hartolasta Jyväskylään oli 4,3 l/100 km, kun keskinopeus oli 74 km/h. Ecorun-harjoituslenkilläni, jossa ihan pitkän matkaa ajetaan 60-80 km/h, mutta lopussa on kaupunkia ja keskinopeus on vain 52 km/h Auris oli taas elementissään ja kellotti kulutuslukemiksi 3,3 l/100 km
    Koko viikonlopun aikana Aurisin mittariin kertyi noin 330 km, josta reilu 2/3 maantiellä. Keskikulutus asettui lukemaan 4,1 l/100 km, jota OK Auton myyjä kehui varsin hyväksi etenkin, kun ajo oli maantiepainotteista. Kenties tuosta voisi vielä hieman nipistää, kun oppisi tuntemaan auton vielä paremmin.

    ps. minun perstuntumalta Corolla kuluttaa meidän Aurista vähemmän.

      
  • @furesis kirjoitti:
    Paljonkohan 1.2 turbon todellinen mitattu keskikulutus mahtaa olla?

    Jos vertaa vaikka tuohon Corolla maantielenkin 4,7 litraan sadalle, niin TM 20/18 olleiden litrasten vertailussa maantielenkin kulutukset olivat 4,2-5,0 l/100 km ja hiljattain koeajossa olleen 1,5 litraisen Golfin kulutus oli 4,8 l/100 km. 1,2 litrainen tuskin poikkeaa tästä.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Ja TM mittasi Lexus ES:lle samassa vertailussa sekä 12,3 l/100km että 3,3 l/100km samalla "reitillä", ja dieselauto löi nytkin tiskiin vertailun suurimman lukeman. (Corollan vertailuvuotena autot jätettiin mittaamatta

    Tuossapa se hybridin kulutuksen akilleen kantapää näkyykin - se ei lämpene pyhällä hengellä. Luulisi, että lataushybridi tarjoaisi ongelmaan ratkaisun, mutta nekin tarvitsivat talvivertailuissa bensiiniä lämmetäkseen ja tekivät vielä lisäksi vertailujensa suurimmat kulutuslukemat, kun akku oli kylmänä tyhjä.

    Lataushybridi nimenomaan tarjoaa ratkaisun pätkäajon suureen polttoaineen kulutukseen. Ladatulla ja esilämmitetyllä hybridillä kun lähtee liikkeelle, niin kylällä pyöriessä ei tarvitse polttaa bensaa laisinkaan. Plugillisilla ei kannata ajaa akut tyhjänä, koska se nostaa kulutusta. Omani vieläpä aktiivisesti lataa rangea akkuihin, jos lähtee liikkeelle nollissa olevalla sähkörangella.

    2013 mukana oli hybridi-Auris, jota pienempään kukutukseen kylmänä pääsi vain kaksi pienimoottorista pikkuautoa. Toki noihin TM:n rullien päällä mittauttamiin huuhaa-syklin kulutuksiin kannattaa suhtautua varauksella. AM&S:n tapa piirtää kulutuksen käyrä koko todellisen ajon 300 kilometrin testilenkin matkalle on mielestäni paljon parempi. Rullilla arvioituja ajovastuksia vastaan huonoutensa vuoksi jo hylätyilllä simulaatioilla ei välttämättä saa kovin hyvää kuvaa siitä, mitä kulutus on normiliikenteessä.

      1
  • Joo. Pilkku se tai pilkku tuo. Eihän sillä nyt niin isoa väliä ole. Mutta perusbensakoneet syövät kaupunkiajossa sen 2-3 litraa enemmän/100 kuin hybridit. Muuten,- normaalin kaupunkiajon keskinopeus on 32-35 km/h. Tavallisesti ajellen. Jos tästä menee yli niin tyyli on tempoileva tai sporttinen. Samoin normaali maantie keskinopeus on 80/100 teitä liikuttaessa yleensä aina noin 77-80 km/h. Harvoin ajetaan esim 100 km keskinopeudella 100. Toki jossain lapissa yöllä se onnistuu.
    Näissä kulutuksissa on niin että jos pääsee himpun alle 5/100 vuoden keskikulutuksella niin se on vähän. 7.5 on aivan kohtuullinen kulutus ja 9 alkaa nykyään olla jo paljon.
    Ja sitte se että isoilla autoilla ajavien kulut ovat 20-30% suuremmat kuin pienemmillä ajavien. Uskoo ken laskee ja huomioi myös arvon laskun. Se on ihan oikea ja suuri kustannuserä.

    Kun tämä asia on nyt puitu, niin keskustellaanko siitä, että luotettavia ja harmittomia autoja ovat muut paitsi: Jeep, Dodge, Chrysler, Fiat, Alfa Romeo, Volvo, Citroen, Peugeot, Renault, Seat, Vw, Audi, Skoda,Opel,BMW, Nissan,Lada ja muut joita en muista.

    Hyvien puolelle jäävät (jotkut niukasti): Mersu, Toyota, Mitsu, Kia, Honda,Ford ja muut joita en nyt muista.

    Hiljaisten, mukavien, ajettavien, kauniiden, arvostettujen,lämpimien jne autojen listat ovat taas aivan erilaiset. Hyvä että nykyään jokainen saa valita. Aatellaampa jos olis vain Popedaa ja Mossea tai Rambleria...

      
  • @takuulla257 kirjoitti:
    Harvoin ajetaan esim 100 km keskinopeudella 100. Toki jossain lapissa yöllä se onnistuu.

    Vaikeaa sielläkin. Ympäri Suomea navigointihaasteena ajetun rautaperseajon jälkeen kompensoin turhautumiseni suunnittelemalla seuraavaksi reitin, jossa ei kartan ja navin kanssa tarvi tuhrata. Muistan sen vieläkin, kun Oulun jälkeen seuraava pakollinen aikataulupysäkki oli Kautokeinossa, seuraava Utsjoella, sitten Sodankylä, Kemijärvi, Kuusamo ja takaisin kotiin.

    Keskinopeudeksi laskemani noin 90 km/h oli kohtuullisen hyvä arvio hyväkulkuisella moottoripyörällä, jolla pääsee ohi, mutta jota ajettiin herrasmiesmäisesti kuten aina.

    Yli 90 km/h menee aika rutiinilla, mutta 95 ylitys 120 rajoitettujen moottoriteiden ulkopuolella tuntien ajan alkaa vaatia jotain sellaista, mitä minulla ei ole.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit