@M880 kirjoitti:
Ei se muuten ollutkaan liisari, vaan osamaksusopimus takaisinosto-optiolla 12kk kohdalla.
Eihän sillä merkitystä ole jos takaisinosto-optio tapahtuu sopimuksen hinnalla. Mutta jotain muutakin täytyy olla, eivät ne voi tappiolla autoja kaupitella.
Ei siinä sen kummempaa jippoa ole kuin se, että kauppias lunastaa ensimmäisenä vuonna asiakkaan maksamien kuukausimaksujen lisäksi myös valtion hankintatuen. Yhteensä 3000+2000€=5000€.
Maailmantilanne pitää vaihtoautojen hinnat korkeina, joten on todennäköistä että vuoden vanhan ja enintään 15tkm ajetun sähköauton saa myytyä tuolla tai tuota pienemmällä arvonalennuksella. Lisäksi tuntematonta mutta mahdollisesti suurehkoa prosenttia näistä autoista ei tarvitse erikseen edes myydä uudestaan, kun jo tehty sopimus jatkuu hamaan tappiin saakka.
Tuo diili on hyvä, muttei mikään myyttisen tai maagisen hyvä. Asiakkaan kannalta ensimmäinen 12kk lähentelee maagisuutta, ja se selittyy hankintatuella (ja osin hyvällä alennuksella listahinnasta).
Loppuun saakka, eli 12 +60kk aika, ja 14keur viimeisellä erällä tämä on ihan perus osamaksukauppa tavanomaisella 1% korolla ja normaaleilla luoton perustamismaksuilla ja kuukausittaisilla hallinnointipalkkioilla varustettuna.
Tarttuisin edelleen diiliin, mutta ei siinä mitään maailmoja mullistavaa ole.
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa. Olen sitä mieltä, että tärkein ominaisuus sähköautossa on juuri latauskyky ja vasta toisella sijalla on kertalatauksen toimintasäde. Suomeen on tuotu autoja, jossa sisäinen laturi on vain 7,5kW ja yhdellä vaiheella eri paras hidaslatausmahdollisuus on 32A 1-vaihevirralla. Monet asiointilaturit ovat vain 11kW, jolloin 7,5kW kutistuu puoleen eli n. 3,5kW, jolla sähköauton lataaminen on jo todella hidasta. Omituista muuten, että hidaslatureita 11kW & 22kW kutsutaan asiointilatureiksi. Pikalatureitahan tarvittaisiin, jos aikoo ladata jotain esim. kauppa-asioinnin aikana.
Joissakin sähköautoissa pikalatauskaan ei toimi kuin "hidaspikalatauksella" eli 50kW teholla.
Kertalatauksen toimintamatka vaikuttaa vain siihen, kuinka tiheään pitää laturilla käydä. Mutta latauksen vastaanottoteho määrää sen, kuinka kauan laturilla pitää viihtyä. Lyhyt latausaika on tärkeä tekijä auton käyttömukavudessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
@M880 kirjoitti:
Ei se muuten ollutkaan liisari, vaan osamaksusopimus takaisinosto-optiolla 12kk kohdalla.
Eihän sillä merkitystä ole jos takaisinosto-optio tapahtuu sopimuksen hinnalla. Mutta jotain muutakin täytyy olla, eivät ne voi tappiolla autoja kaupitella.
Ei siinä sen kummempaa jippoa ole kuin se, että kauppias lunastaa ensimmäisenä vuonna asiakkaan maksamien kuukausimaksujen lisäksi myös valtion hankintatuen. Yhteensä 3000+2000€=5000€.
Maailmantilanne pitää vaihtoautojen hinnat korkeina, joten on todennäköistä että vuoden vanhan ja enintään 15tkm ajetun sähköauton saa myytyä tuolla tai tuota pienemmällä arvonalennuksella. Lisäksi tuntematonta mutta mahdollisesti suurehkoa prosenttia näistä autoista ei tarvitse erikseen edes myydä uudestaan, kun jo tehty sopimus jatkuu hamaan tappiin saakka.
Tuo diili on hyvä, muttei mikään myyttisen tai maagisen hyvä. Asiakkaan kannalta ensimmäinen 12kk lähentelee maagisuutta, ja se selittyy hankintatuella (ja osin hyvällä alennuksella listahinnasta).
Loppuun saakka, eli 12 +60kk aika, ja 14keur viimeisellä erällä tämä on ihan perus osamaksukauppa tavanomaisella 1% korolla ja normaaleilla luoton perustamismaksuilla ja kuukausittaisilla hallinnointipalkkioilla varustettuna.
Tarttuisin edelleen diiliin, mutta ei siinä mitään maailmoja mullistavaa ole.
Tuo 5000e on tietysti oikeaa rahaa, mutta sen käytetyn auton jälleenmyyntiportaan katteet on ohuet, kulut on suoraan myyntihinta.
Kaveri juuri soitti, siellä on muutama asiakas perunut diilin, muutama auto samoilla ehdoilla olisi saatavilla Helsingin stockan alakerran myyntitiskillä. Nopeat syövät hitaat.
Olisi pitänyt lukea viestisi aiemmin... Pääsi taas työt haittamaan netin selailua.
@M880 kirjoitti:
Ei se muuten ollutkaan liisari, vaan osamaksusopimus takaisinosto-optiolla 12kk kohdalla.
Eihän sillä merkitystä ole jos takaisinosto-optio tapahtuu sopimuksen hinnalla. Mutta jotain muutakin täytyy olla, eivät ne voi tappiolla autoja kaupitella.
Ei siinä sen kummempaa jippoa ole kuin se, että kauppias lunastaa ensimmäisenä vuonna asiakkaan maksamien kuukausimaksujen lisäksi myös valtion hankintatuen. Yhteensä 3000+2000€=5000€.
Maailmantilanne pitää vaihtoautojen hinnat korkeina, joten on todennäköistä että vuoden vanhan ja enintään 15tkm ajetun sähköauton saa myytyä tuolla tai tuota pienemmällä arvonalennuksella. Lisäksi tuntematonta mutta mahdollisesti suurehkoa prosenttia näistä autoista ei tarvitse erikseen edes myydä uudestaan, kun jo tehty sopimus jatkuu hamaan tappiin saakka.
Tuo diili on hyvä, muttei mikään myyttisen tai maagisen hyvä. Asiakkaan kannalta ensimmäinen 12kk lähentelee maagisuutta, ja se selittyy hankintatuella (ja osin hyvällä alennuksella listahinnasta).
Loppuun saakka, eli 12 +60kk aika, ja 14keur viimeisellä erällä tämä on ihan perus osamaksukauppa tavanomaisella 1% korolla ja normaaleilla luoton perustamismaksuilla ja kuukausittaisilla hallinnointipalkkioilla varustettuna.
Tarttuisin edelleen diiliin, mutta ei siinä mitään maailmoja mullistavaa ole.
Tuo 5000e on tietysti oikeaa rahaa, mutta sen käytetyn auton jälleenmyyntiportaan katteet on ohuet, kulut on suoraan myyntihinta.
Kaveri juuri soitti, siellä on muutama asiakas perunut diilin, muutama auto samoilla ehdoilla olisi saatavilla Helsingin stockan alakerran myyntitiskillä. Nopeat syövät hitaat.
Olisi pitänyt lukea viestisi aiemmin... Pääsi taas työt haittamaan netin selailua.
Älä huolehdi turhaan - eilen oli Aprillipäivä!!!
Oho, astuinpa miinan 😊 Täytyy tunnustaa että jos olisin lukenut tämän heti, olisin myös lähtenyt samantien kohti stockaa.
@HybridRules kirjoitti:
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
Mitenkähän tuossa Peugeotissa on?
Yleispätevänä ohjeena hyvä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan vaaraa, olen kohtalaisen perehtynyt, leikkinyt sähköautoilijaa plugarilla, ja ennen kaikkea kakkosautolle asetetut vaatimukset ovat selkeitä (=pärjättäisiin vaikka vanhalla Nissan Leafilla. En kuitenkaan halua vanhaa Leafia, mutta e-NV200 oli ihan puolivakavassa harkinnassa).
Pösön sisäinen laturi 11kW, ja vastaanotto 100kW. Meillä auto ladattaisiin pääosin sukosta. Jahka tulee aika ykkösauton vaihtoon niin hommaan kolmivaiherasiaan tökättävän "laturin".
@HybridRules kirjoitti:
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
Mitenkähän tuossa Peugeotissa on?
Yleispätevänä ohjeena hyvä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan vaaraa, olen kohtalaisen perehtynyt, leikkinyt sähköautoilijaa plugarilla, ja ennen kaikkea kakkosautolle asetetut vaatimukset ovat selkeitä (=pärjättäisiin vaikka vanhalla Nissan Leafilla. En kuitenkaan halua vanhaa Leafia, mutta e-NV200 oli ihan puolivakavassa harkinnassa).
Pösön sisäinen laturi 11kW, ja vastaanotto 100kW. Meillä auto ladattaisiin pääosin sukosta. Jahka tulee aika ykkösauton vaihtoon niin hommaan kolmivaiherasiaan tökättävän "laturin".
Pösössä on siis ihan ok lataus. Minulla on kotona voimapistorasiasta 3x16A ottava "matkalatauslaite" ja sillä olen pärjännyt ihan hyvin sen, mitä nyt yleensä kotona lataan. Oikeastaan roikan perässä oleva laturi on käytännöllisempikin kuin kiinteästi asennettu, koska autoa ei tarvitse aina saada juuri samaan paikkaan parkkiin ja laturin voi vaihtaa autosta toiseen sen sijaan, että vaihtaisi autojen paikkaa. Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
@HybridRules kirjoitti:
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
Mitenkähän tuossa Peugeotissa on?
Yleispätevänä ohjeena hyvä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan vaaraa, olen kohtalaisen perehtynyt, leikkinyt sähköautoilijaa plugarilla, ja ennen kaikkea kakkosautolle asetetut vaatimukset ovat selkeitä (=pärjättäisiin vaikka vanhalla Nissan Leafilla. En kuitenkaan halua vanhaa Leafia, mutta e-NV200 oli ihan puolivakavassa harkinnassa).
Pösön sisäinen laturi 11kW, ja vastaanotto 100kW. Meillä auto ladattaisiin pääosin sukosta. Jahka tulee aika ykkösauton vaihtoon niin hommaan kolmivaiherasiaan tökättävän "laturin".
Pösössä on siis ihan ok lataus. Minulla on kotona voimapistorasiasta 3x16A ottava "matkalatauslaite" ja sillä olen pärjännyt ihan hyvin sen, mitä nyt yleensä kotona lataan. Oikeastaan roikan perässä oleva laturi on käytännöllisempikin kuin kiinteästi asennettu, koska autoa ei tarvitse aina saada juuri samaan paikkaan parkkiin ja laturin voi vaihtaa autosta toiseen sen sijaan, että vaihtaisi autojen paikkaa. Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
En ymmärtänyt viimeistä lausetta. Vai tarkoititko sitä että voimaritarasia on lähtökohtaisesti jees, ja sukoissa voi piillä vaara?
Mulla nykyinen "matkalaturi" roikkuu sähkökaapin sisällä, ja on kiinni keskuksen "sinisissä sukoissa".
@HybridRules kirjoitti:
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
Mitenkähän tuossa Peugeotissa on?
Yleispätevänä ohjeena hyvä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan vaaraa, olen kohtalaisen perehtynyt, leikkinyt sähköautoilijaa plugarilla, ja ennen kaikkea kakkosautolle asetetut vaatimukset ovat selkeitä (=pärjättäisiin vaikka vanhalla Nissan Leafilla. En kuitenkaan halua vanhaa Leafia, mutta e-NV200 oli ihan puolivakavassa harkinnassa).
Pösön sisäinen laturi 11kW, ja vastaanotto 100kW. Meillä auto ladattaisiin pääosin sukosta. Jahka tulee aika ykkösauton vaihtoon niin hommaan kolmivaiherasiaan tökättävän "laturin".
Pösössä on siis ihan ok lataus. Minulla on kotona voimapistorasiasta 3x16A ottava "matkalatauslaite" ja sillä olen pärjännyt ihan hyvin sen, mitä nyt yleensä kotona lataan. Oikeastaan roikan perässä oleva laturi on käytännöllisempikin kuin kiinteästi asennettu, koska autoa ei tarvitse aina saada juuri samaan paikkaan parkkiin ja laturin voi vaihtaa autosta toiseen sen sijaan, että vaihtaisi autojen paikkaa. Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
En ymmärtänyt viimeistä lausetta. Vai tarkoititko sitä että voimaritarasia on lähtökohtaisesti jees, ja sukoissa voi piillä vaara?
Mulla nykyinen "matkalaturi" roikkuu sähkökaapin sisällä, ja on kiinni keskuksen "sinisissä sukoissa".
Tarkoitin sitä, että voimavirtapistokkeet/pistorasia ovat järeää tekoa ja mitoitettu kestämään 16A tai 32A virtaa 3x400V jännitteellä eikä niiden vetäminen irti jännitteellisenä aiheuta vaarallista kipinöintiä kuten sukorasiassa voi käydä. Pistoke/pistukka-liitos kestää ja lähtökohtaisesti kaapelointikin kestää kuormituksen. Suko- eli kotitalouspistorasiatkin yleisesti ottaen kestävät 1x16A, mutta niiden kaapelointi saattaa mennä rakennuksen seinien eristeissä yms. ja pitkäkestoinen korkea virta lämmittää kaapelia ja liitoksissa saattaa olla löysää. Minulla hybridiä ladatessa kärventyi yhden jatkojohdon pistukka vaikka se roikka oli mitoitettu 16A virralle. Vaurio tuli latauslaitteen pistokkeen/roikan pistukan välille, vaikka en koskaan vetänyt liittimiä irti jännitteellisinä.
Eli tarkoitin, että minun nähdäkseni 3x16A "työmaapistokkeet/pistorasiat" ovat turvallisia käyttää. Ainut turvallisuutta hiukan vähentävä juttu on se, että kaapelin voi vetää irti kesken lataamisen eli jännitteellisenä, kun varsinaisessa latauslaitteessa pistoke on lukittuna niin kauan kuin lataus on menossa. Oikein toimimalla tuota pientäkään turvallisuusheikentymää ei ole.
P.S. Tietysti pitää myös katsoa, mihin liitoskohdat jättää eli ei jatkojohdon/latauslaitteen johdon liitosta vesilätäkköön tms
@HybridRules kirjoitti:
Nyt luin tuon läpi ja sinä taidat kirjoittaa eri asioista kuin minä.
Mielestäni vastasin kyllä sinun väitteisiisi, joihin en usko.
Minähän kommentoin alunperin sitä, että ei ole perustetta ajatella osakeyhtiön maksamaa yhteisöveroa tuplaverona pörssistä osakkeita ostaneen osingosta maksamaan tuloveroon.
Koska osakkaat omistavat yrityksensä kokonaan, yrityksen yhteisöverona verotettu tulos on heidän omaisuuttaan. Tätä verotettua tuloa osinkoja jaettaessa se osinko verotetaan uudelleen. Ellei yhteisöveroa olisi, jokainen yritys voisi korottaa osinkoaan 25% yrityksen kannalta nollasummapelinä. Yhteisövero siis aivan konkreettisesti verottaa yhden viidesosan jokaisen yrityksen osingonmaksupotentiaalista. En edelleenkään lähde väittelemään siitä onko tämä oikein vain väärin, mutta osinkojen kaksinkertainen verotus on tosiasia.
Tästä syystä pelkän pääomatuloveroprosentin vertailu palkansaajan veroprosenttiin ei ole kohtuullista. Palkkaa verotetaan vain kertaalleen, osingonsaajan tapaan henkilökohtaisella veroprosentilla. Palkat maksetaan liikevaihdosta, joka ei ole yritykselle verollista tuloa. Osinkoa saa maksaa vain tuloksesta, joka on verollinen.
@HybridRules kirjoitti:
Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
Suko- eli kotitalouspistorasiatkin yleisesti ottaen kestävät 1x16A, mutta niiden kaapelointi saattaa mennä rakennuksen seinien eristeissä yms. ja pitkäkestoinen korkea virta lämmittää kaapelia ja liitoksissa saattaa olla löysää. Minulla hybridiä ladatessa kärventyi yhden jatkojohdon pistukka vaikka se roikka oli mitoitettu 16A virralle.
Tässä voi olla etenkin vanhojen pistorasioiden kanssa todellinen riski? Vaikka Schukopistorasia on periaatteessa mitoitettu 16 A virralle, se mitoitus on tehty ajatuksella että sulakekoko sallii suuren hetkellisen virran vaikkapa moottorin käynnistyessä. Auton lataaminen jatkuvalla 16A virralla lämmittää liittimiä paljon pahemmin. Volvo ei taida olla edes ainoa lataushybridien valmistaja, joka on vapaaehtoisesti rajoittanut Schuko-latauskaapelien virran selvästi alle 16A?
Ratkaisu voisi olla tässä. Ajattelin asentaa tuollaiset autokatokseen polttomoottoriauton lämmitykseen käytettäviin pistorasioihin vanhojen ja kuluneiden tilalle:
@HybridRules kirjoitti:
Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
Suko- eli kotitalouspistorasiatkin yleisesti ottaen kestävät 1x16A, mutta niiden kaapelointi saattaa mennä rakennuksen seinien eristeissä yms. ja pitkäkestoinen korkea virta lämmittää kaapelia ja liitoksissa saattaa olla löysää. Minulla hybridiä ladatessa kärventyi yhden jatkojohdon pistukka vaikka se roikka oli mitoitettu 16A virralle.
Tässä voi olla etenkin vanhojen pistorasioiden kanssa todellinen riski? Vaikka Schukopistorasia on periaatteessa mitoitettu 16 A virralle, se mitoitus on tehty ajatuksella että sulakekoko sallii suuren hetkellisen virran vaikkapa moottorin käynnistyessä. Auton lataaminen jatkuvalla 16A virralla lämmittää liittimiä paljon pahemmin. Volvo ei taida olla edes ainoa lataushybridien valmistaja, joka on vapaaehtoisesti rajoittanut Schuko-latauskaapelien virran selvästi alle 16A?
Ratkaisu voisi olla tässä. Ajattelin asentaa tuollaiset autokatokseen polttomoottoriauton lämmitykseen käytettäviin pistorasioihin vanhojen ja kuluneiden tilalle:
Minun XC90T8-auton mukana tuli latauslaite, jossa oli valittavissa eri virtamääriä maksimin ollessa 13A. Silloin jo oli tiedossa, että seuraavissa malleissa tulee mukana 8 ampeeriin rajoitettu latausvirta ilmeisesti jonkun lain tai asetuksen vaatimuksesta.
Linkkisi mukainen pistorasia ainakin näyttää laadukkaalta ja lienee turvallisempi kuin tavallinen maadoitettu suko, mitä taloissa yleensä on.
Meillä alkoi toisen hybridin lataus pätkiä pari vuotta sitten. Latauslaite oli roikalla kytketty talon ulkoseinään asennettuun maadoitettuun pistorasiaan. Kun avasin pistorasian, sen johtimet olivat aivan löysällä ruuviliittimessä, siis ruuvit löysällä. Vaikea uskoa, että olisi alkuperäisen asennuksen jäljiltä jääneet löysiksi. Mietin voisiko varsinkin talviaikana johtimien lämpiäminen ja jäähtyminen saada aikaa lämpölaajemenista ja kutistumista (jonkinlaisen "pumppaavan" kuormituksen), joka vähin erin löysyttäisi liitoksen. Ruuveissahan ei ole mitään jousialuslaattoja tms. joustavaa elementtiä, joka myötäilisi laajenemista/supistumista muuten kuin materiaalin laajenemisen/supistumisen kautta. Löysät johdinliitokset voivat aiheuttaa kipinöintiä ja sulattaa kojeiden muoviosia ja lopulta voi huonolla tuurilla seurata oikosulku.
Sähköauton lataamista varten kyllä kannattaisi asentaa voimavirtapistoke ja ostaa autoon "tarvikelaturi", joka lataa 3x16A virralla. Auton mukanahan ainakin yleensä tulee vain 1-vaihelaturi, joka sähköautolle käy vain hätävarasta, sanoisin. 8 ampeerin latausvirta 1-vaiheisena on toivottoman vähän. Minä ostin 600,- maksavan laturin, jossa suurin virta on 3x32A eli 22kW. Äksän sisäinen laturi ottaa vastaan max 24A (x3), joka taitaa olla 16kW. Kotona lataan 3x16A eli 11kW teholla, työpaikalla sen 3x24A. Auto muistaa sijainnin perusteella, mikä virta ja osaa automaattisesti sopeutua eri sulakekokoihin, jote käyttömukavuus on ihan ok. Matkalatauslaite minulla on yleensä kotona valmiina käyttöä varten, mutta joskus kelaan sen mukaan pidemmille reissuille siltä varalta, että voisin ladata asiakkaan luona voimapistorasiasta. Viimeksi 1200km reissulla ostin sähköistä "menovettä" 25kWh hotellin laturista ja se maksoi 0.24 euroa per kWh eli 1200km matkan menovedet maksoivat 6 euroa. Melko edullista, sanoisin. Jotain iloa siis ilmaisesta supercharger-latauksesta vaikka ei se vuositasolla paljoa tee. Pystyn (järkevästi) käyttämään superchargereita vain pitkillä matkoilla.
@HybridRules kirjoitti:
Nyt luin tuon läpi ja sinä taidat kirjoittaa eri asioista kuin minä.
Mielestäni vastasin kyllä sinun väitteisiisi, joihin en usko.
Minähän kommentoin alunperin sitä, että ei ole perustetta ajatella osakeyhtiön maksamaa yhteisöveroa tuplaverona pörssistä osakkeita ostaneen osingosta maksamaan tuloveroon.
Koska osakkaat omistavat yrityksensä kokonaan, yrityksen yhteisöverona verotettu tulos on heidän omaisuuttaan. Tätä verotettua tuloa osinkoja jaettaessa se osinko verotetaan uudelleen. Ellei yhteisöveroa olisi, jokainen yritys voisi korottaa osinkoaan 25% yrityksen kannalta nollasummapelinä. Yhteisövero siis aivan konkreettisesti verottaa yhden viidesosan jokaisen yrityksen osingonmaksupotentiaalista. En edelleenkään lähde väittelemään siitä onko tämä oikein vain väärin, mutta osinkojen kaksinkertainen verotus on tosiasia.
Tästä syystä pelkän pääomatuloveroprosentin vertailu palkansaajan veroprosenttiin ei ole kohtuullista. Palkkaa verotetaan vain kertaalleen, osingonsaajan tapaan henkilökohtaisella veroprosentilla. Palkat maksetaan liikevaihdosta, joka ei ole yritykselle verollista tuloa. Osinkoa saa maksaa vain tuloksesta, joka on verollinen.
Minä ajattelen niin, että osakeyhtiö maksaa tuloveroa vastaavasti kuin palkkatyöntekijä, mutta tulonhankkimiskuluina voi vähentää monenlaista. Muun muassa työntekijöille maksettavan palkan ja sen perusteella lasketut sivukulut. Materiaalit, poistot ja ties mitä yhtiö voi vähentää ja sitten toiseksi viimeisen viivan alle jää jotain eli yhtiön tulos, jonka perusteella lasketaan, paljonko yhtiö maksaa tuloveroa, jota yhteisöveroksi nimitetään. Viimeisen viivan alle jää siis varsinainen voitto, kun tuloksesta on vähennetty verot.
Minun mielestäni on oikein, että yhtiö maksaa veroja, onko sinun mielestäsi? Voitto on sitä rahaa, jonka yhtiö voi käyttää haluamallaan tavalla yhteiskunnan yleisten lakien, osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten puitteissa. Yhtiö voi siis jakaa voitostaan osan tai kokonaan osinkoina yhtiön osakkeita omistaville, joille yhtiön maksama osinko on veronalaista pääomatuloa. Varsinkaan sellaisen osakkaan tapauksessa, joka on vain ostanut yhtiön osakkeita pörssistä toisilta osakkeenomistajilta, en pysty mitenkään mieltämään, että yhtiön maksama yhteisövero olisi mitenkään osakkaalta pois.
Jos ajattelet, että yhtiön maksama yhteisövero olisi sinulta pois, niin yhtä hyvin voit ajatella minkä tahansa voittoa pienentäneen kuluerän olevan sinulta pois.
Minusta on ihan päivänselvää, että maksat osingoistasi vain yhden kerran veroa, niin kuin nykylakien mukaan kuuluu. Muunlainen tulkinta ei minun mielestäni ole rehellisesti mahdollinen.
@HybridRules kirjoitti:
Minun mielestäni on oikein, että yhtiö maksaa veroja, onko sinun mielestäsi?
On.
Voitto on sitä rahaa, jonka yhtiö voi käyttää haluamallaan tavalla yhteiskunnan yleisten lakien, osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten puitteissa.
Aivan. Koska osakkaat omistavat yrityksen, kaikki yhtiöön kertyneet voittovarat ovat omistajien omaisuutta. Omistajan yrityksestään saama osinkotulo on kaksinkertaisen verotuksen kohteena, koska (toisin kuin työntekijöiden palkkoja) sitä verotetaan ensin hänen omistamansa yrityksen tulona ja sen jälkeen omistajan henkilökohtaisena tulona.
Kuten jo sanoin, pidän tätä järjestelyä perusteltuna, mutta kaksinkertaisen verotuksen vuoksi henkilökohtainen pääomatuloveroprosentti ei ole suoraan vertailukelpoinen palkkaverotuksen kanssa. Minun puolestani tässä periaatteessa ei ole muuta korjaamistarvetta.
Olen tältä osin peräämässä vain ymmärrystä siitä, että yrityksen omistajan pääomatulon todellinen veroaste on todellisuudessa korkeampi kuin lööpit antavat ymmärtää.
@HybridRules kirjoitti:
Minun mielestäni on oikein, että yhtiö maksaa veroja, onko sinun mielestäsi?
On.
Voitto on sitä rahaa, jonka yhtiö voi käyttää haluamallaan tavalla yhteiskunnan yleisten lakien, osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten puitteissa.
Aivan. Koska osakkaat omistavat yrityksen, kaikki yhtiöön kertyneet voittovarat ovat omistajien omaisuutta. Omistajan yrityksestään saama osinkotulo on kaksinkertaisen verotuksen kohteena, koska (toisin kuin työntekijöiden palkkoja) sitä verotetaan ensin hänen omistamansa yrityksen tulona ja sen jälkeen omistajan henkilökohtaisena tulona.
Kuten jo sanoin, pidän tätä järjestelyä perusteltuna, mutta kaksinkertaisen verotuksen vuoksi henkilökohtainen pääomatuloveroprosentti ei ole suoraan vertailukelpoinen palkkaverotuksen kanssa. Minun puolestani tässä periaatteessa ei ole muuta korjaamistarvetta.
Olen tältä osin peräämässä vain ymmärrystä siitä, että yrityksen omistajan pääomatulon todellinen veroaste on todellisuudessa korkeampi kuin lööpit antavat ymmärtää.
Osakeyhtiö on juridinen itsenäinen yksikkö, joka maksaa tuloistaan tuloveroa, jota kutsutaan yhteisöveroksi. Omistajan ei pidä sekoittaa omia ja yhtiön varoja edes mielikuvituksessaan. Omistajilla on oikeus vain yhtiön voittoon, joka jää kun yhtiön tuloista on vähennetty kaikki kulut sekä verot. Kommandiitti- tai avoimen yhtiön tapauksessa on toisin, mutta osakeyhtiössä on aivan selvä jako yhtiön ja omistajien varojen välillä. Aina välillähän saamme lukea lehdistä konkurssiuutisten yhteydessä, että pienen osakeyhtiön osakkaat ovat unohtaneet yhtiön varojen olevan yhtiön eikä osakkaiden.
Eli, kuten jo sanottu, yhtiön voitto on se mitä verojen jälkeen jää viivan alle ja siitä voitosta maksetaan osingot. Missään tapauksessa osingon saaja ei maksa kaksinkertaista veroa vaan ainoastaan saamastaan osingosta pääomatuloveron. Näin se on pienessäkin osakeyhtiössä, jossa yrittäjä on tehnyt työpanoksen, jolla yhtiön tulos on syntynyt. Yhtiö on yhtiö ja omistaja on omistaja ja kummallakin on omat varansa. Yhtiö voi maksaa omistaan osinkoa omistajalle, mutta vain voitosta. Eikä voitto ole tiedossa ennen kuin yhtiön tuloksesta on vähennetty verot. Vielä toisin sanoen: yhtiö maksaa omat ja vain omat veronsa ja osingon saaja maksaa omat ja vain omat veronsa. Eikä kumpaakaan tuplaveroteta.
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
@M880 kirjoitti:
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
Mites olisi Fisker Ocean. Eikös tuota aleta valmistaa oliko nyt Itävällassa vai. Niin olisi helppo perustella työnantajalle Kiinalaisten tilalle tässä maailman tilanteessa, ettei tule tukeneeksi terroristisiä valtioita välillisesti jo ihan firman kaupankäynnin kannalta.
@M880 kirjoitti:
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
Mites olisi Fisker Ocean. Eikös tuota aleta valmistaa oliko nyt Itävällassa vai. Niin olisi helppo perustella työnantajalle Kiinalaisten tilalle tässä maailman tilanteessa, ettei tule tukeneeksi terroristisiä valtioita välillisesti jo ihan firman kaupankäynnin kannalta.
Kiahan on korealainen, ei erityisen kiinalainen siis?
Fisker ei ole listoilla, ja siihen tosiaan vaikuttavat kaupalliset syyt, eli sellaiset minkä valmistajien kanssa konserni tekee yhteistyötä.
@M880 kirjoitti:
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
Mites olisi Fisker Ocean. Eikös tuota aleta valmistaa oliko nyt Itävällassa vai. Niin olisi helppo perustella työnantajalle Kiinalaisten tilalle tässä maailman tilanteessa, ettei tule tukeneeksi terroristisiä valtioita välillisesti jo ihan firman kaupankäynnin kannalta.
Kiahan on korealainen, ei erityisen kiinalainen siis?
Fisker ei ole listoilla, ja siihen tosiaan vaikuttavat kaupalliset syyt, eli sellaiset minkä valmistajien kanssa konserni tekee yhteistyötä.
Tarkoitinkin listasi Volvoa ja Polestaria Kiinalainen omistaja.
@M880 kirjoitti:
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
Mites olisi Fisker Ocean. Eikös tuota aleta valmistaa oliko nyt Itävällassa vai. Niin olisi helppo perustella työnantajalle Kiinalaisten tilalle tässä maailman tilanteessa, ettei tule tukeneeksi terroristisiä valtioita välillisesti jo ihan firman kaupankäynnin kannalta.
Kiahan on korealainen, ei erityisen kiinalainen siis?
Fisker ei ole listoilla, ja siihen tosiaan vaikuttavat kaupalliset syyt, eli sellaiset minkä valmistajien kanssa konserni tekee yhteistyötä.
Tarkoitinkin listasi Volvoa ja Polestaria Kiinalainen omistaja.
No jaa, pääomistaja kyllä. Toisaalta Volvo on kuitenkin itsenäisesti noteerattu pörssiyhtiö jonka kotipaikka on Göteborg.
Ja ei, ei ole vaikeaa. Autokuumeilu silloin kun alkaa olla aika tilata uusi auto on ihan kivaa. Ja kun ei ole merkkiuskollinen tai muuten jumissa, niin voi valita itselleen parhaan/sopivimman mitä kullakin hetkellä on tarjolla.
@tracktest kirjoitti:
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
@tracktest kirjoitti:
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
@tracktest kirjoitti:
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
Volvon myyntiin tuo kiinalaisuus ei ole vaikuttanut kuin Yhdysvalloissa mutta vähemmän täällä pohjolassa.
Totta. En olisi minäkään uskonut kiinalaisuuden vaikuttavan niin positiivisesti että vuosimyynti kaksinkertaistuu. Ford myi Volvon Geelylle 2010 jolloin USA:n myynti oli 53,948kpl kun se 2021 oli jo 122,173.
@tracktest kirjoitti:
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
Volvon myyntiin tuo kiinalaisuus ei ole vaikuttanut kuin Yhdysvalloissa mutta vähemmän täällä pohjolassa.
Totta. En olisi minäkään uskonut kiinalaisuuden vaikuttavan niin positiivisesti että vuosimyynti kaksinkertaistuu. Ford myi Volvon Geelylle 2010 jolloin USA:n myynti oli 53,948kpl kun se 2021 oli jo 122,173.
No, eiköhän se ole mallistojen kehityksen ansiota eikä kiinalaisuuden sisänsä, vaikka heidän rahoillaan se kehittäminen toki tuli mahdolliseksi.
NHB teki ansiokkaita yhteenvetoja jokaisen vuoden päätteeksi kiinalaisen Volvon myynnistä Yhdysvalloissa. Tuo yhteenveto aiheutti nimimerkille Auto-m juoksun hiilien päällä ja kommentit olivat sen mukaisia. Siinä vertailtiin Volvon myyntiä saksalaisiin kilpailijoihin ja siitä syntyi tunnemyrsky jokaisen raportin jälkeen.
@tracktest kirjoitti:
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
Volvon myyntiin tuo kiinalaisuus ei ole vaikuttanut kuin Yhdysvalloissa mutta vähemmän täällä pohjolassa.
Totta. En olisi minäkään uskonut kiinalaisuuden vaikuttavan niin positiivisesti että vuosimyynti kaksinkertaistuu. Ford myi Volvon Geelylle 2010 jolloin USA:n myynti oli 53,948kpl kun se 2021 oli jo 122,173.
No, eiköhän se ole mallistojen kehityksen ansiota eikä kiinalaisuuden sisänsä, vaikka heidän rahoillaan se kehittäminen toki tuli mahdolliseksi.
NHB teki ansiokkaita yhteenvetoja jokaisen vuoden päätteeksi kiinalaisen Volvon myynnistä Yhdysvalloissa. Tuo yhteenveto aiheutti nimimerkille Auto-m juoksun hiilien päällä ja kommentit olivat sen mukaisia. Siinä vertailtiin Volvon myyntiä saksalaisiin kilpailijoihin ja siitä syntyi tunnemyrsky jokaisen raportin jälkeen.
Okei.
Mistä ne eri merkkien väliset myyntimäärät eri markkina-alueilla sinusta kertovat?
Yhdysvalloissa peli oli selvä saksalaisten eduksi. Pohjolassa taas aika tasaväkistä vaikka autolehdissä hehkutus on ollut aina hyvin puolueellista. Ainakin yhden lehden osalta joka oli aikanaan tilauksessa. Markkinoihin perehtyneet osaavat antaa toinen toistaan syväluotaavampia analyyseja markkina-alueiden eroista myyntimäärien suhteen. Ei muuta kuin artikkeleita postaamaan jos asia kiinnostaa. Allekirjoittanutta ei asia kiinnosta, joten perehtyneiden varaan tämä nyt jäi.
Autojen kehitys vaatii ison kassan. Aika huikeat summat upposi Teslaankin ennen kuin Musk sai nenän veden pinnan yläpuolelle. Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että joku sijoittaa eurooppalaisiin automerkkeihin rahaa ja saa omistusta, niin kauan kuin omistaja ei ala itse suunnitella autoja mieleisiksiin. Volvolla on ollut pitkään hyviä suunnittelijoita ja vaikka en asiasta mitään tiedäkään, uskon, että Volvon R&D on kansainvälistä.
Täyssähköautojen kilpailu on vasta alussa - ei muuta kuin popcorneja ostamaan.
Heräteostoksia varmaankin kannattaa välttää varsinkin ensimmäistä sähköautoa hankkiessa. Olen sitä mieltä, että tärkein ominaisuus sähköautossa on juuri latauskyky ja vasta toisella sijalla on kertalatauksen toimintasäde. Suomeen on tuotu autoja, jossa sisäinen laturi on vain 7,5kW ja yhdellä vaiheella eri paras hidaslatausmahdollisuus on 32A 1-vaihevirralla. Monet asiointilaturit ovat vain 11kW, jolloin 7,5kW kutistuu puoleen eli n. 3,5kW, jolla sähköauton lataaminen on jo todella hidasta. Omituista muuten, että hidaslatureita 11kW & 22kW kutsutaan asiointilatureiksi. Pikalatureitahan tarvittaisiin, jos aikoo ladata jotain esim. kauppa-asioinnin aikana.
Joissakin sähköautoissa pikalatauskaan ei toimi kuin "hidaspikalatauksella" eli 50kW teholla.
Kertalatauksen toimintamatka vaikuttaa vain siihen, kuinka tiheään pitää laturilla käydä. Mutta latauksen vastaanottoteho määrää sen, kuinka kauan laturilla pitää viihtyä. Lyhyt latausaika on tärkeä tekijä auton käyttömukavudessa.
Kauppakassin eli ns. kakkosauton tapauksessa sekä latausteho että toimintasäde voivat tietysti olla vaatimattomat.
Autossa tulisi minun mielestäni olla vähintään 3x16A eli 11kW sisäinen laturi ja 80kW tai tehokkaampi DC-latauksen vastaanottokyky.
Mitenkähän tuossa Peugeotissa on?
Älä huolehdi turhaan - eilen oli Aprillipäivä!!!
Oho, astuinpa miinan 😊 Täytyy tunnustaa että jos olisin lukenut tämän heti, olisin myös lähtenyt samantien kohti stockaa.
Well done! 😊👍
Yleispätevänä ohjeena hyvä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan vaaraa, olen kohtalaisen perehtynyt, leikkinyt sähköautoilijaa plugarilla, ja ennen kaikkea kakkosautolle asetetut vaatimukset ovat selkeitä (=pärjättäisiin vaikka vanhalla Nissan Leafilla. En kuitenkaan halua vanhaa Leafia, mutta e-NV200 oli ihan puolivakavassa harkinnassa).
Pösön sisäinen laturi 11kW, ja vastaanotto 100kW. Meillä auto ladattaisiin pääosin sukosta. Jahka tulee aika ykkösauton vaihtoon niin hommaan kolmivaiherasiaan tökättävän "laturin".
Pösössä on siis ihan ok lataus. Minulla on kotona voimapistorasiasta 3x16A ottava "matkalatauslaite" ja sillä olen pärjännyt ihan hyvin sen, mitä nyt yleensä kotona lataan. Oikeastaan roikan perässä oleva laturi on käytännöllisempikin kuin kiinteästi asennettu, koska autoa ei tarvitse aina saada juuri samaan paikkaan parkkiin ja laturin voi vaihtaa autosta toiseen sen sijaan, että vaihtaisi autojen paikkaa. Voimavirtapistokkeiden kanssa ei ole samaa turvallisuusnäkökulmaa kuin sukorasiaan tökättävässä latauslaitteessa.
En ymmärtänyt viimeistä lausetta. Vai tarkoititko sitä että voimaritarasia on lähtökohtaisesti jees, ja sukoissa voi piillä vaara?
Mulla nykyinen "matkalaturi" roikkuu sähkökaapin sisällä, ja on kiinni keskuksen "sinisissä sukoissa".
Tarkoitin sitä, että voimavirtapistokkeet/pistorasia ovat järeää tekoa ja mitoitettu kestämään 16A tai 32A virtaa 3x400V jännitteellä eikä niiden vetäminen irti jännitteellisenä aiheuta vaarallista kipinöintiä kuten sukorasiassa voi käydä. Pistoke/pistukka-liitos kestää ja lähtökohtaisesti kaapelointikin kestää kuormituksen. Suko- eli kotitalouspistorasiatkin yleisesti ottaen kestävät 1x16A, mutta niiden kaapelointi saattaa mennä rakennuksen seinien eristeissä yms. ja pitkäkestoinen korkea virta lämmittää kaapelia ja liitoksissa saattaa olla löysää. Minulla hybridiä ladatessa kärventyi yhden jatkojohdon pistukka vaikka se roikka oli mitoitettu 16A virralle. Vaurio tuli latauslaitteen pistokkeen/roikan pistukan välille, vaikka en koskaan vetänyt liittimiä irti jännitteellisinä.
Eli tarkoitin, että minun nähdäkseni 3x16A "työmaapistokkeet/pistorasiat" ovat turvallisia käyttää. Ainut turvallisuutta hiukan vähentävä juttu on se, että kaapelin voi vetää irti kesken lataamisen eli jännitteellisenä, kun varsinaisessa latauslaitteessa pistoke on lukittuna niin kauan kuin lataus on menossa. Oikein toimimalla tuota pientäkään turvallisuusheikentymää ei ole.
P.S. Tietysti pitää myös katsoa, mihin liitoskohdat jättää eli ei jatkojohdon/latauslaitteen johdon liitosta vesilätäkköön tms
Mielestäni vastasin kyllä sinun väitteisiisi, joihin en usko.
Koska osakkaat omistavat yrityksensä kokonaan, yrityksen yhteisöverona verotettu tulos on heidän omaisuuttaan. Tätä verotettua tuloa osinkoja jaettaessa se osinko verotetaan uudelleen. Ellei yhteisöveroa olisi, jokainen yritys voisi korottaa osinkoaan 25% yrityksen kannalta nollasummapelinä. Yhteisövero siis aivan konkreettisesti verottaa yhden viidesosan jokaisen yrityksen osingonmaksupotentiaalista. En edelleenkään lähde väittelemään siitä onko tämä oikein vain väärin, mutta osinkojen kaksinkertainen verotus on tosiasia.
Tästä syystä pelkän pääomatuloveroprosentin vertailu palkansaajan veroprosenttiin ei ole kohtuullista. Palkkaa verotetaan vain kertaalleen, osingonsaajan tapaan henkilökohtaisella veroprosentilla. Palkat maksetaan liikevaihdosta, joka ei ole yritykselle verollista tuloa. Osinkoa saa maksaa vain tuloksesta, joka on verollinen.
Tässä voi olla etenkin vanhojen pistorasioiden kanssa todellinen riski? Vaikka Schukopistorasia on periaatteessa mitoitettu 16 A virralle, se mitoitus on tehty ajatuksella että sulakekoko sallii suuren hetkellisen virran vaikkapa moottorin käynnistyessä. Auton lataaminen jatkuvalla 16A virralla lämmittää liittimiä paljon pahemmin. Volvo ei taida olla edes ainoa lataushybridien valmistaja, joka on vapaaehtoisesti rajoittanut Schuko-latauskaapelien virran selvästi alle 16A?
Ratkaisu voisi olla tässä. Ajattelin asentaa tuollaiset autokatokseen polttomoottoriauton lämmitykseen käytettäviin pistorasioihin vanhojen ja kuluneiden tilalle:
https://www.rakennusosa.fi/product/126/pinta-asennettava-latauspistorasia
Minun XC90T8-auton mukana tuli latauslaite, jossa oli valittavissa eri virtamääriä maksimin ollessa 13A. Silloin jo oli tiedossa, että seuraavissa malleissa tulee mukana 8 ampeeriin rajoitettu latausvirta ilmeisesti jonkun lain tai asetuksen vaatimuksesta.
Linkkisi mukainen pistorasia ainakin näyttää laadukkaalta ja lienee turvallisempi kuin tavallinen maadoitettu suko, mitä taloissa yleensä on.
Meillä alkoi toisen hybridin lataus pätkiä pari vuotta sitten. Latauslaite oli roikalla kytketty talon ulkoseinään asennettuun maadoitettuun pistorasiaan. Kun avasin pistorasian, sen johtimet olivat aivan löysällä ruuviliittimessä, siis ruuvit löysällä. Vaikea uskoa, että olisi alkuperäisen asennuksen jäljiltä jääneet löysiksi. Mietin voisiko varsinkin talviaikana johtimien lämpiäminen ja jäähtyminen saada aikaa lämpölaajemenista ja kutistumista (jonkinlaisen "pumppaavan" kuormituksen), joka vähin erin löysyttäisi liitoksen. Ruuveissahan ei ole mitään jousialuslaattoja tms. joustavaa elementtiä, joka myötäilisi laajenemista/supistumista muuten kuin materiaalin laajenemisen/supistumisen kautta. Löysät johdinliitokset voivat aiheuttaa kipinöintiä ja sulattaa kojeiden muoviosia ja lopulta voi huonolla tuurilla seurata oikosulku.
Sähköauton lataamista varten kyllä kannattaisi asentaa voimavirtapistoke ja ostaa autoon "tarvikelaturi", joka lataa 3x16A virralla. Auton mukanahan ainakin yleensä tulee vain 1-vaihelaturi, joka sähköautolle käy vain hätävarasta, sanoisin. 8 ampeerin latausvirta 1-vaiheisena on toivottoman vähän. Minä ostin 600,- maksavan laturin, jossa suurin virta on 3x32A eli 22kW. Äksän sisäinen laturi ottaa vastaan max 24A (x3), joka taitaa olla 16kW. Kotona lataan 3x16A eli 11kW teholla, työpaikalla sen 3x24A. Auto muistaa sijainnin perusteella, mikä virta ja osaa automaattisesti sopeutua eri sulakekokoihin, jote käyttömukavuus on ihan ok. Matkalatauslaite minulla on yleensä kotona valmiina käyttöä varten, mutta joskus kelaan sen mukaan pidemmille reissuille siltä varalta, että voisin ladata asiakkaan luona voimapistorasiasta. Viimeksi 1200km reissulla ostin sähköistä "menovettä" 25kWh hotellin laturista ja se maksoi 0.24 euroa per kWh eli 1200km matkan menovedet maksoivat 6 euroa. Melko edullista, sanoisin. Jotain iloa siis ilmaisesta supercharger-latauksesta vaikka ei se vuositasolla paljoa tee. Pystyn (järkevästi) käyttämään superchargereita vain pitkillä matkoilla.
Minä ajattelen niin, että osakeyhtiö maksaa tuloveroa vastaavasti kuin palkkatyöntekijä, mutta tulonhankkimiskuluina voi vähentää monenlaista. Muun muassa työntekijöille maksettavan palkan ja sen perusteella lasketut sivukulut. Materiaalit, poistot ja ties mitä yhtiö voi vähentää ja sitten toiseksi viimeisen viivan alle jää jotain eli yhtiön tulos, jonka perusteella lasketaan, paljonko yhtiö maksaa tuloveroa, jota yhteisöveroksi nimitetään. Viimeisen viivan alle jää siis varsinainen voitto, kun tuloksesta on vähennetty verot.
Minun mielestäni on oikein, että yhtiö maksaa veroja, onko sinun mielestäsi? Voitto on sitä rahaa, jonka yhtiö voi käyttää haluamallaan tavalla yhteiskunnan yleisten lakien, osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten puitteissa. Yhtiö voi siis jakaa voitostaan osan tai kokonaan osinkoina yhtiön osakkeita omistaville, joille yhtiön maksama osinko on veronalaista pääomatuloa. Varsinkaan sellaisen osakkaan tapauksessa, joka on vain ostanut yhtiön osakkeita pörssistä toisilta osakkeenomistajilta, en pysty mitenkään mieltämään, että yhtiön maksama yhteisövero olisi mitenkään osakkaalta pois.
Jos ajattelet, että yhtiön maksama yhteisövero olisi sinulta pois, niin yhtä hyvin voit ajatella minkä tahansa voittoa pienentäneen kuluerän olevan sinulta pois.
Minusta on ihan päivänselvää, että maksat osingoistasi vain yhden kerran veroa, niin kuin nykylakien mukaan kuuluu. Muunlainen tulkinta ei minun mielestäni ole rehellisesti mahdollinen.
On.
Aivan. Koska osakkaat omistavat yrityksen, kaikki yhtiöön kertyneet voittovarat ovat omistajien omaisuutta. Omistajan yrityksestään saama osinkotulo on kaksinkertaisen verotuksen kohteena, koska (toisin kuin työntekijöiden palkkoja) sitä verotetaan ensin hänen omistamansa yrityksen tulona ja sen jälkeen omistajan henkilökohtaisena tulona.
Kuten jo sanoin, pidän tätä järjestelyä perusteltuna, mutta kaksinkertaisen verotuksen vuoksi henkilökohtainen pääomatuloveroprosentti ei ole suoraan vertailukelpoinen palkkaverotuksen kanssa. Minun puolestani tässä periaatteessa ei ole muuta korjaamistarvetta.
Olen tältä osin peräämässä vain ymmärrystä siitä, että yrityksen omistajan pääomatulon todellinen veroaste on todellisuudessa korkeampi kuin lööpit antavat ymmärtää.
Pakkaa voi sekoittaa - palkansaaja maksaa nettotulostaan vielä monenlaisia veroja - pieni siivu menee materiaaleihin, loput veroina.
Osakeyhtiö on juridinen itsenäinen yksikkö, joka maksaa tuloistaan tuloveroa, jota kutsutaan yhteisöveroksi. Omistajan ei pidä sekoittaa omia ja yhtiön varoja edes mielikuvituksessaan. Omistajilla on oikeus vain yhtiön voittoon, joka jää kun yhtiön tuloista on vähennetty kaikki kulut sekä verot. Kommandiitti- tai avoimen yhtiön tapauksessa on toisin, mutta osakeyhtiössä on aivan selvä jako yhtiön ja omistajien varojen välillä. Aina välillähän saamme lukea lehdistä konkurssiuutisten yhteydessä, että pienen osakeyhtiön osakkaat ovat unohtaneet yhtiön varojen olevan yhtiön eikä osakkaiden.
Eli, kuten jo sanottu, yhtiön voitto on se mitä verojen jälkeen jää viivan alle ja siitä voitosta maksetaan osingot. Missään tapauksessa osingon saaja ei maksa kaksinkertaista veroa vaan ainoastaan saamastaan osingosta pääomatuloveron. Näin se on pienessäkin osakeyhtiössä, jossa yrittäjä on tehnyt työpanoksen, jolla yhtiön tulos on syntynyt. Yhtiö on yhtiö ja omistaja on omistaja ja kummallakin on omat varansa. Yhtiö voi maksaa omistaan osinkoa omistajalle, mutta vain voitosta. Eikä voitto ole tiedossa ennen kuin yhtiön tuloksesta on vähennetty verot. Vielä toisin sanoen: yhtiö maksaa omat ja vain omat veronsa ja osingon saaja maksaa omat ja vain omat veronsa. Eikä kumpaakaan tuplaveroteta.
Alkaa pieni sähköautokuume taas nousta pintaan. Markkinoilla ei toistaiseksi ole yhtään kriteerit (riittävä koko, täyssähkö, neliveto, autopolitiikka,hinta, tuotantoaikataulu) täyttävää autoa, mutta lupauksissa sentään siintää Kia EV9, Volvo Embla (?) ja Polestar 3. Muutaman videon tässä katsoneena Kia vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Volvo ja sen veli ei ole vielä julkistaneet riittävästi mielipiteenmuodostusta varten.
Mites olisi Fisker Ocean. Eikös tuota aleta valmistaa oliko nyt Itävällassa vai. Niin olisi helppo perustella työnantajalle Kiinalaisten tilalle tässä maailman tilanteessa, ettei tule tukeneeksi terroristisiä valtioita välillisesti jo ihan firman kaupankäynnin kannalta.
Kaikesta päätellen elämästä saa tehtyä vaikeaa monella eri tavalla.
Kiahan on korealainen, ei erityisen kiinalainen siis?
Fisker ei ole listoilla, ja siihen tosiaan vaikuttavat kaupalliset syyt, eli sellaiset minkä valmistajien kanssa konserni tekee yhteistyötä.
Onko sulla kaikki kunnossa?
Paremmin kuin hyvin!
Tarkoitinkin listasi Volvoa ja Polestaria Kiinalainen omistaja.
No jaa, pääomistaja kyllä. Toisaalta Volvo on kuitenkin itsenäisesti noteerattu pörssiyhtiö jonka kotipaikka on Göteborg.
Ja ei, ei ole vaikeaa. Autokuumeilu silloin kun alkaa olla aika tilata uusi auto on ihan kivaa. Ja kun ei ole merkkiuskollinen tai muuten jumissa, niin voi valita itselleen parhaan/sopivimman mitä kullakin hetkellä on tarjolla.
Suhteellisen tuore listautuminen. Volvo Cars listautui Tukholman pörssiin lokakuussa 2021. Volvon omistaa kiinalainen Zhejiang Geely Holding Company.
Näyttäisi kuitenkin siltä että Geely ei omista Volvoa, vaan sen pääomistaja on herra nimeltä Shu Fu Li (tai Li Shufu, toisen lähteen mukaan). Hän on toki pääomistaja myös Geelyssä. Li omistaa sijoitusyhtiönsä kautta myös lähes 10% Mercedes-Benzistä, muutaman prosentin kymmenyksen vähemmän kuin Mersun suurin omistaja Kiinan valtio.
Ei se toki sitä pääasiaa miksikään muuta että Volvon enemmistö on kiinalaisomistuksessa, ja että Kiina on suoraan mersun suurin omistaja.
https://www.marketscreener.com/quote/stock/VOLVO-CAR-AB-PUBL--128506374/company/
https://www.marketscreener.com/quote/stock/GEELY-AUTOMOBILE-HOLDINGS-6165704/company/
https://www.marketscreener.com/quote/stock/MERCEDES-BENZ-GROUP-AG-436541/company/
Volvon myyntiin tuo kiinalaisuus ei ole vaikuttanut kuin Yhdysvalloissa mutta vähemmän täällä pohjolassa.
Totta. En olisi minäkään uskonut kiinalaisuuden vaikuttavan niin positiivisesti että vuosimyynti kaksinkertaistuu. Ford myi Volvon Geelylle 2010 jolloin USA:n myynti oli 53,948kpl kun se 2021 oli jo 122,173.
https://carsalesbase.com/us-volvo/
No, eiköhän se ole mallistojen kehityksen ansiota eikä kiinalaisuuden sisänsä, vaikka heidän rahoillaan se kehittäminen toki tuli mahdolliseksi.
NHB teki ansiokkaita yhteenvetoja jokaisen vuoden päätteeksi kiinalaisen Volvon myynnistä Yhdysvalloissa. Tuo yhteenveto aiheutti nimimerkille Auto-m juoksun hiilien päällä ja kommentit olivat sen mukaisia. Siinä vertailtiin Volvon myyntiä saksalaisiin kilpailijoihin ja siitä syntyi tunnemyrsky jokaisen raportin jälkeen.
Okei.
Mistä ne eri merkkien väliset myyntimäärät eri markkina-alueilla sinusta kertovat?
Yhdysvalloissa peli oli selvä saksalaisten eduksi. Pohjolassa taas aika tasaväkistä vaikka autolehdissä hehkutus on ollut aina hyvin puolueellista. Ainakin yhden lehden osalta joka oli aikanaan tilauksessa. Markkinoihin perehtyneet osaavat antaa toinen toistaan syväluotaavampia analyyseja markkina-alueiden eroista myyntimäärien suhteen. Ei muuta kuin artikkeleita postaamaan jos asia kiinnostaa. Allekirjoittanutta ei asia kiinnosta, joten perehtyneiden varaan tämä nyt jäi.
Autojen kehitys vaatii ison kassan. Aika huikeat summat upposi Teslaankin ennen kuin Musk sai nenän veden pinnan yläpuolelle. Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että joku sijoittaa eurooppalaisiin automerkkeihin rahaa ja saa omistusta, niin kauan kuin omistaja ei ala itse suunnitella autoja mieleisiksiin. Volvolla on ollut pitkään hyviä suunnittelijoita ja vaikka en asiasta mitään tiedäkään, uskon, että Volvon R&D on kansainvälistä.
Täyssähköautojen kilpailu on vasta alussa - ei muuta kuin popcorneja ostamaan.