Tämän minäkin näen vetytalouden perusteluna. Jos sähköä on edes hetkittäin tarjolla enemmän kuin sitä kulutetaan, ylijäämäsähkön säilöminen vetyyn on järkevää.
Mutta jos sähkö maksaa rahaa, sen myötä elektrolyysillä erotettavan (ja sähköisesti paineistettavan) vedyn hinta nousee. Juuri tätä ajoin takaakin.
Auto Bild 12/21: "Saksassa vedyn pumppuhinta on tällä hetkellä noin 10 €/kg.
Vetyasemiin erikoistuneen P2X Solutionsin Kati Levoranta: "vihreän vedyn hinta muodostuu vielä ilman tukia suhteellisen korkeaksi".
Ajan hengen mukaisesti hallitus voisi varmaan sponssata minullekin aurinkopanelit katolle, että saataisiin aikaan nopeaa kehitystä nyt heti, kun liikenteen päästöt on meillä jo puolitettu.
Hyundai Nexo
Koeajolenkin aikana kulutus on noin 1,3 kg/100km mittariston mukaan. Onhan vedyn energiatiheys hyvä, jos miettii kuinka paljon 100 kilometrin ajomatkaan riittävä sähköauton akusto painaisi.
Eikö se ole polttomoottoriauton kustannusten tasoa 10€/kg hinnalla.
Oman autoni polttoainekustannus yli 7 vuoden ajalta on 6.98 €/100 km. Uudemman Eemelin polttoainekustannus on maksettu kokonaan tämän vuoden hinnoilla, joten vähemmän kuluttavasta autosta ja kuskista huolimatta polttoaineeseen on mennyt 9000 km matkalle 7.00 €/100 km.
Näiden autojen kokoluokka vastaa Nexoa suurempaa Hyundai Grandeuria, joten Nexo saa jopa hieman tasoitusta pienestä koostaan.
Omastani en ole kirjannut hallinnollisia omistamisen kuluja, mutta tuon uudemman osalta on alettu seurata kaikkia kustannuksia vertailutason selvittämiseksi.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, etteikö satunnaisesti ylitarjottua sähköä kannattaisi säilöä vedyksi purkittamalla. Se on sitten eri juttu, kannattaako sitä vetyä käyttää henkilöauton polttokennossa?
Onko vedyn tuottaminen ympäristöystävällistä?
Aivan kuten akkusähköautojen kohdalla, myös vetyautojen ympäristöystävällisyys riippuu siitä, onko tarvittava energia tuotettu uusiutuvilla tavoilla. Vetyä voidaan tuottaa täysin päästöttömästi esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian avulla. Lisäksi vetyautoissa on mahdollista käyttää teollisuuden sivuvirtana syntyvää vetyä, joka jäisi muussa tapauksessa mahdollisesti kokonaan käyttämättä. Vuonna 2019 arvioitiin, että Suomen teollisuuden sivutuotteena syntyvä vety riittäisi liikuttamaan yksistään 10 000 vetyautoa.
Hyötysuhde
Vetyauton hyötysuhde on heikompi kuin akkusähköauton. Vedyn valmistamisessa vedestä elektrolyysin avulla saavutetaan tyypillisesti noin 80-85 prosentin hyötysuhde. Polttokennoon kytketyn sähkömoottorin hyötysuhde on puolestaan noin 50-60 prosentin luokkaa, kun akkusähköautolla päästään jopa 95 prosenttiin. Vetyauton hyötysuhde on kuitenkin huomattavasti parempi kuin perinteisen bensiini- (noin 25 %) tai dieselmoottorin (noin 40 %).
55kw sähköä = 1kg vetyä = 15kw polttokennon läpi, hyötysuhde parempi kuin diesel autossa? ei ainakaan kaukana ole nuo perinteiset....
@740 GLE kirjoitti:
Oman autoni polttoainekustannus yli 7 vuoden ajalta on 6.98 €/100 km. Uudemman Eemelin polttoainekustannus on maksettu kokonaan tämän vuoden hinnoilla, joten vähemmän kuluttavasta autosta ja kuskista huolimatta polttoaineeseen on mennyt 9000 km matkalle 7.00 €/100 km.
Harri Pietarinen HS
11.3. 9:52
BENSIINIAUTOJEN keskimääräinen polttoaineen kulutus on pudonnut merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana, selviää autoleasingyhtiö Leaseplanin palautuneiden työsuhdeautojen aineistosta.
Aineiston mukaan bensiiniautojen keskikulutus oli 8,7 litraa sadalla kilometrillä vuosina 2006–2007 ja 6,9 litraa sadalla kilometrillä vuonna 2020 eli noin 20 prosenttia alempi.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, etteikö satunnaisesti ylitarjottua sähköä kannattaisi säilöä vedyksi purkittamalla. Se on sitten eri juttu, kannattaako sitä vetyä käyttää henkilöauton polttokennossa?
Polttokennoautojen valmistajat ennakoi polttomoottoriautojen vastaisen kehityksen tarjoten vaihtoehtoa akku autolle, maailman automarkkinat on laajat.
@740 GLE kirjoitti:
Oman autoni polttoainekustannus yli 7 vuoden ajalta on 6.98 €/100 km. Uudemman Eemelin polttoainekustannus on maksettu kokonaan tämän vuoden hinnoilla, joten vähemmän kuluttavasta autosta ja kuskista huolimatta polttoaineeseen on mennyt 9000 km matkalle 7.00 €/100 km.
Näiden autojen kokoluokka vastaa Nexoa suurempaa Hyundai Grandeuria, joten Nexo saa jopa hieman tasoitusta pienestä koostaan.
Omastani en ole kirjannut hallinnollisia omistamisen kuluja, mutta tuon uudemman osalta on alettu seurata kaikkia kustannuksia vertailutason selvittämiseksi.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, etteikö satunnaisesti ylitarjottua sähköä kannattaisi säilöä vedyksi purkittamalla. Se on sitten eri juttu, kannattaako sitä vetyä käyttää henkilöauton polttokennossa?
Minulla on ensivuonna tavoitteena alittaa 1,85 €/100km.
@_Quu kirjoitti:
Onhan vedyn energiatiheys hyvä, jos miettii kuinka paljon 100 kilometrin ajomatkaan riittävä sähköauton akusto painaisi.
Ei kuulosta järin hedelmälliseltä verrata noita kahta asiaa keskenään. Osuvampi vertauskohta olisi 100 km ajomatkaan tarvittavan sähkövarauksen paino, mutta eipä siinäkään mitään järkeä olisi. Fiksumpaa olisi verrata esim koko voimalinjoja tai sitten koko auton painoa. Jos vertaa tuon Nexon painoa esim Model Y:hyn, niin aika linjassa ne painot on, kun ottaa huomioon kokoeron.
Toyota Mirain polttoainesäiliö vetää 5,6 kilogrammaa vetyä, jolla pitäisi päästä jopa lähes 650 kilometrin WLTP-mittaustavan mukaiseen toimintamatkaan.
@Yosemite J kirjoitti:
Minulla on ensivuonna tavoitteena alittaa 1,85 €/100km.
Nyt alkoi kiinnostaa! Minun sähkön hinnallani tuo tarkoittaisi vain 15.4 kWh / 100 km, mikä kuulostaa olevan ympärivuotisena kulutuksena niin vähän, että arvaan sen perusteella, että aiot ajaa sähkärillä pelkästään poikkeuksellisen vähän kuluttavaa taajamapyöritystä tai aiot ajaa osan matkasta itse generoimallasi sähköllä?
Jos alhainen kulutuksesi perustuu osin aurinkopaneleilla generoituun omaan sähköön, voitko kertoa millä tarkkuudella panelien tuottoarvio on käytännössä osunut kohdilleen? Hinnat saan kilpailutetuksi itsekin, mutta investoinnin tuottoa arvioidessa pitäisi ymmärtää kuinka realistisia nämä katuosoitteen perusteella tehdyt tuottosimulaatiot ovat?
Taloudellinen auto, taloudellinen kuljettaja ja matalan kulutuksen ajoympäristö voi tuoda esim. tällaisen tuloksen:
” Seat Mii: llä 8593 km kokemus. Keskimäärin 77.4 km vrk. Sähköön keskimäärin 0.94 euro vrk. Vakuutusmaksuihin 1.31 euroa vrk. Rengaskulut 0.93 euro vrk. Yhteensä 3.18 euroa vrk, eli noin 1160 euroa vuodessa kun ennusteena on 28251 km. Eli 4.1 euro / 100 km. Tuossa ei arvon alenemista eikä pääomakuluja. Sähkö mitattu mittarilla, missä huomioitu ns. Häviöt.”
Tuo on Seppo Koivuniemen jakama kokemus facebookissa. Talvi varmasti tulee nostamaan kulutusta, mutta lataushäviöineen 9,79 kWh/100 km ja energialaskun 1,21 eur/100 km ovat lukemia, joissa on kyllä varaakin nousulle.
@Yosemite J kirjoitti:
Minulla on ensivuonna tavoitteena alittaa 1,85 €/100km.
Nyt alkoi kiinnostaa! Minun sähkön hinnallani tuo tarkoittaisi vain 15.4 kWh / 100 km, mikä kuulostaa olevan ympärivuotisena kulutuksena niin vähän, että arvaan sen perusteella, että aiot ajaa sähkärillä pelkästään poikkeuksellisen vähän kuluttavaa taajamapyöritystä tai aiot ajaa osan matkasta itse generoimallasi sähköllä?
Jos alhainen kulutuksesi perustuu osin aurinkopaneleilla generoituun omaan sähköön, voitko kertoa millä tarkkuudella panelien tuottoarvio on käytännössä osunut kohdilleen? Hinnat saan kilpailutetuksi itsekin, mutta investoinnin tuottoa arvioidessa pitäisi ymmärtää kuinka realistisia nämä katuosoitteen perusteella tehdyt tuottosimulaatiot ovat?
Tuo on asettamani tavoite. Saa nähdä toteutuuko. Palaan aiheeseen, kun on raportoitavaa. Sitten 2022.
Paneelit harkinnassa vielä. Takaisinmaksuaika minuakin arveluttaa. Muutamasta kohteesta on mittaustietoa. Mutta vielä kovin vähän.
@Yosemite J kirjoitti:
Minulla on ensivuonna tavoitteena alittaa 1,85 €/100km.
Nyt alkoi kiinnostaa! Minun sähkön hinnallani tuo tarkoittaisi vain 15.4 kWh / 100 km, mikä kuulostaa olevan ympärivuotisena kulutuksena niin vähän, että arvaan sen perusteella, että aiot ajaa sähkärillä pelkästään poikkeuksellisen vähän kuluttavaa taajamapyöritystä tai aiot ajaa osan matkasta itse generoimallasi sähköllä?
Jos alhainen kulutuksesi perustuu osin aurinkopaneleilla generoituun omaan sähköön, voitko kertoa millä tarkkuudella panelien tuottoarvio on käytännössä osunut kohdilleen? Hinnat saan kilpailutetuksi itsekin, mutta investoinnin tuottoa arvioidessa pitäisi ymmärtää kuinka realistisia nämä katuosoitteen perusteella tehdyt tuottosimulaatiot ovat?
Tuo on asettamani tavoite. Saa nähdä toteutuuko. Palaan aiheeseen, kun on raportoitavaa. Sitten 2022.
Paneelit harkinnassa vielä. Takaisinmaksuaika minuakin arveluttaa. Muutamasta kohteesta on mittaustietoa. Mutta vielä kovin vähän.
Olen vuosien varrella miettinyt aurinkopaneleiden hankintaa. Hinnat ovat laskeneet, joskaan nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, ei olla siinä maagisessa euro per watti hintatasossa jos verkkoinvertteri otetaan huomioon. Itse ottaisin käyttöön noin 3000-4000 W (peak) järjestelmän jos sen saisi asennettuna vastaavalla summalla euroja. Tuonkin summan takaisinmaksu on pitkä odotus. vuosituotto kWh on hyvissä olosuhteissa sama kuin peak wateissa. Eli voisin odottaa 3000W järjestelmästä 3000 kWh energiaa. Minun kohdalla tuo tosin jää saamatta koska aikaisin keväällä ja jo elokuussa naapurin puut varjostavat auringonsäteitä. Jos tavoite kuitenkin toteutuisi, 3000 kWh vähemmän sähkölaitoksen verkosta, ainakin viime vuoteen asti säästö olisi ollut vuositasolla noin 400 eur. Järjestelmistä pyydetään 5-7000 EUR asennettuna, joka ilman yhtään ongelmaa tai korjausta vie viidentoista vuoden takaisinmaksuaikaan. Verkkoinvertterin vaihto vian vuoksi 12 vuoden kohdalla lisää 5 vuotta odottelua. Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään. Auton lataaminen olisi ideaalista juuri omalla aurinkovoimalalla mutta mitä sitten tehdään kun auto on työpäivän ajan muualla kuin kotona?
Olen vuosien varrella miettinyt aurinkopaneleiden hankintaa. Hinnat ovat laskeneet, joskaan nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, ei olla siinä maagisessa euro per watti hintatasossa jos verkkoinvertteri otetaan huomioon. Itse ottaisin käyttöön noin 3000-4000 W (peak) järjestelmän jos sen saisi asennettuna vastaavalla summalla euroja. Tuonkin summan takaisinmaksu on pitkä odotus. vuosituotto kWh on hyvissä olosuhteissa sama kuin peak wateissa. Eli voisin odottaa 3000W järjestelmästä 3000 kWh energiaa. Minun kohdalla tuo tosin jää saamatta koska aikaisin keväällä ja jo elokuussa naapurin puut varjostavat auringonsäteitä. Jos tavoite kuitenkin toteutuisi, 3000 kWh vähemmän sähkölaitoksen verkosta, ainakin viime vuoteen asti säästö olisi ollut vuositasolla noin 400 eur. Järjestelmistä pyydetään 5-7000 EUR asennettuna, joka ilman yhtään ongelmaa tai korjausta vie viidentoista vuoden takaisinmaksuaikaan. Verkkoinvertterin vaihto vian vuoksi 12 vuoden kohdalla lisää 5 vuotta odottelua. Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään. Auton lataaminen olisi ideaalista juuri omalla aurinkovoimalalla mutta mitä sitten tehdään kun auto on työpäivän ajan muualla kuin kotona?
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
@Jorma L2 kirjoitti:
Olen vuosien varrella miettinyt aurinkopaneleiden hankintaa.
Samoin. Pari vuotta sitten laskin 4% tuotto-odotuksen, jolla minun ei kannata sitoa rahaa näin pitkäksi ajaksi, kun saan hyvällä todennäköisyydellä enemmän muista sijoituksistani. Aurinkopanelien ei silti tarvitse kilpailla viime vuosikymmenen toteutuman kanssa, koska en pidä sitä realistisena kestävänä tuotto-odotuksena. Pörssin keskituotto riittää hyvin, koska hajautus oikeuttaa samantasoisen sijoituksen toiseen instrumenttiin.
Hinnat ovat laskeneet, joskaan nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, ei olla siinä maagisessa euro per watti hintatasossa jos verkkoinvertteri otetaan huomioon.
Ei minustakaan. Nyt olen päässyt luokkaan 1.3 - 1.4 € / kWp
Itse ottaisin käyttöön noin 3000-4000 W (peak) järjestelmän jos sen saisi asennettuna vastaavalla summalla euroja. Tuonkin summan takaisinmaksu on pitkä odotus.
Sinulla on kovempi tuottovaatimus kuin minulla. 4000 kWh minun viimeisimmän sähkölaskuni hinnalla 0.12 €/kWh säästää 480 €, joka antaa 4000 investoinnille jo 12 % tuotto-odotuksen, vaikka sähkön hinta ei nousisikaan. Minä olen saanut hieman suurempaakin tuottoa pörssistä viimeisen 10 vuoden keskiarvolla, mutta en odota pystyväni toistamaan sitä enää toista vuoskymmentä nykyisiltä arvostustasoilta lähdettäessä. Minä tyytyisin jo 8 - 10% haarukassa olevaan tuotto-odotukseen. Yllä oleva karkea laskelma on tosin puutteellinen, koska se olettaa kaiken tuotetun sähkön tulevan omaan käyttöön. Verkkoon myytävä ylituotanto on puolta halvempaa.
vuosituotto kWh on hyvissä olosuhteissa sama kuin peak wateissa. Eli voisin odottaa 3000W järjestelmästä 3000 kWh energiaa.
tämä arvio kiinnostaa kovasti, koska ei ole dataa aiheesta ja tämä määrää vahvasti investoinnin kannattavuuden. Pari arviota omalle katolleni olen nähnyt ja niiden tuotto-odotus nykyisillä paneleilla on selvästi alempi. Syy erilaisiin arvioihimme saattaa tosin olla katuosoitteessakin, koska omani on Oulujoen pohjoispuolella?
Onko sinulla omaa kokemusta asennettujen järjestelmien ennustetun ja toteutuneen tuoton korrelaatiosta tai linkkiä tuotto-odotuksen laskennan perusteisiin?
Jos tavoite kuitenkin toteutuisi, 3000 kWh vähemmän sähkölaitoksen verkosta, ainakin viime vuoteen asti säästö olisi ollut vuositasolla noin 400 eur. Järjestelmistä pyydetään 5-7000 EUR asennettuna, joka ilman yhtään ongelmaa tai korjausta vie viidentoista vuoden takaisinmaksuaikaan. Verkkoinvertterin vaihto vian vuoksi 12 vuoden kohdalla lisää 5 vuotta odottelua. Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Totta. Tälle investoinnille ei voi odottaa arvon nousua eikä siitä saa korkoa korolle. Siksi se pitääkin saada hankituksi investoinnille riittävän tuoton suoraan säästettyinä prosentteina tarjoavalla hinnalla. Tässä on perusteluni, miksi 4% tuotto-odotus ei kelpaa, kun sattuu olemaan aika tarkalleen OMXH:n osinkotuottoni, jonka LISÄKSI saan mahdollisen arvon nousun lisäksi myös korkoa korolle osingot takaisin sijoittaen. Minä haluan myös näistä muista tekijöistä aiheutuvan arvon nousun itselleni ennen kuin homman kannattaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
Niin - tuo tuotto on ihanneolosuhteissa - en ainakaan itselleni sitä odota joten investoinnin takaisinmaksuaika on todellisuudessa pidempi. Oma talo on Uudellamaalla mutta jo oman tontin puut varjostavat erityisesti heinäkuun loppupuolelta lähtien ja tietysti alkukeväästä. Tontti on 5000 m2 muttei panelien vuoksi viitsisi koko tontin etelän/länsipuolen puita kaataa eikä vaimo edes suostuisi siihen. Tässä on lähellä yksi omakotitalo josta lounaaseen on peltoa satoja metrejä - en tunne omistajaa enkä ole kehdannut käydä kysymyssä kuinka tuottojen kanssa.
Panelien tuoton vertaaminen pörssiosakkeisiin on hankalaa. Osakkeilla ei ole parasta ennen päivää mutta aurinkovoimalan käyttöikä on rajallinen ja ainakaan verkkosuuntaaja ei ole ikuinen - voisi se meidän eliniän tosin kestää .
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
Niin - tuo tuotto on ihanneolosuhteissa - en ainakaan itselleni sitä odota joten investoinnin takaisinmaksuaika on todellisuudessa pidempi. Oma talo on Uudellamaalla mutta jo oman tontin puut varjostavat erityisesti heinäkuun loppupuolelta lähtien ja tietysti alkukeväästä. Tontti on 5000 m2 muttei panelien vuoksi viitsisi koko tontin etelän/länsipuolen puita kaataa eikä vaimo edes suostuisi siihen. Tässä on lähellä yksi omakotitalo josta lounaaseen on peltoa satoja metrejä - en tunne omistajaa enkä ole kehdannut käydä kysymyssä kuinka tuottojen kanssa.
Panelien tuoton vertaaminen pörssiosakkeisiin on hankalaa. Osakkeilla ei ole parasta ennen päivää mutta aurinkovoimalan käyttöikä on rajallinen ja ainakaan verkkosuuntaaja ei ole ikuinen - voisi se meidän eliniän tosin kestää .
Kannattaa myös huomioida, että osan talvea ovat paneelit lumen alla. Juuri silloin kun tuottoa tarvittaisiin. Mitä loivempi katto, sen pitempään.
Minulle tarjosivat invertterille 5 vuoden ja paneeleille 12/10 vuoden takuun. Hintaa jäi kt-vähennyksen jälkeen melkein 1500 €/ kWp. Ne järjestelmät, joista toivon saavani luotettavia mittaustietoja, ovat hinnaltaan samaa luokkaa.
En pidä hyvänä sijoituksena, jos saa inflaatiokorjattuna sijoitetun pääoman säästöinä takaisin viidessätoista vuodessa ja laitteisto vaatii kalliin peruskorjauksen tai on uusintakunnossa. YEL-eläkkeen maksu sentään jatkuu, vaikka eläisi yli satavuotiaaksi.
Mutta ihan teknisestä mielenkiinnosta voisi asennuttaa kaksi rinnakkaista järjestelmää. Toisen katolle ja toisen seinälle. Voisi vertailla tuottoa ...
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
Minkä tuotto odotuksen lasket ihmiskunnan selviämiselle vai onko hällä väliä meininki eli olet täysin hyödytön yhteiskunnalle kunhan vaan oma suksi luistaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään.
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
Minkä tuotto odotuksen lasket ihmiskunnan selviämiselle vai onko hällä väliä meininki eli olet täysin hyödytön yhteiskunnalle kunhan vaan oma suksi luistaa.
@FARwd kirjoitti:
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
Minullakin oli suurinpiirtein vastaavanikäinen paneeli. Kesäkäytössä vain. Muutama vuosi sitten lahjoitin tarvitsevalle. Hyvin silloin vielä toimi. Tosin tehoa en mitannut. Rated Power 45W, ja 21W:n lamppu paloi kirkkaasti. Jenkkien tekemä ja rakenteeltaan nykyisiä näkemiäni tukevampi.
@FARwd kirjoitti:
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
Minullakin oli suurinpiirtein vastaavanikäinen paneeli. Kesäkäytössä vain. Muutama vuosi sitten lahjoitin tarvitsevalle. Hyvin silloin vielä toimi. Tosin tehoa en mitannut. Rated Power 45W, ja 21W:n lamppu paloi kirkkaasti. Jenkkien tekemä ja rakenteeltaan nykyisiä näkemiäni tukevampi.
Eiköhän itse paneli ole melko pitkäikäinen, teho pienenee mahdollisesti muutaman prosentin vuosikymmenien aikana samentumien vuoksi. Verkkoinvertteri sen sijaan, jo pelkät kondensaattorit vanhentuvat ja 10-15 vuotta ilman päivityksiä on jo pitkä aika. Puhaltimen laakerit - iso suomalainen taajuusmuuttajavalmistaja on laittanut teollisuustuotteisiin 9 vuoden puhaltimet, voivat tietysti toimia tuurilla 15 vuotta mutta tuskin 25 vuotta. Systeemi ei edes tuurilla toimi ongelmitta vuosikymmeniä. Uusi verkkoinvertterin hankinta syö viiden vuoden tuotot.
@Topi27 kirjoitti:
Minkä tuotto odotuksen lasket ihmiskunnan selviämiselle
Etkö sinä usko aurinkoenergian talteenoton järkevyyteen aurinkovoimalan maksajan kannalta, vai miksi kyselet muita motiiveja? Uskotko edes sähköauton olevan perusteltu valinta sen maksajan kannalta?
Minä olen varsin vakuuttunut kummankin olevan taloudellisesti perusteltavissa joko nyt heti tai ainakin kohtuullisen ajan sisällä ja juuri siksi minä olen kummastakin varsin kiinnostunut. Moraaliposeerauksen jätän suosiolla teille anekaupasta vihreätä ja edistyksellistä imagea ostaville.
vai onko hällä väliä meininki eli olet täysin hyödytön yhteiskunnalle kunhan vaan oma suksi luistaa.
Kerrotko yhteiskunnan hyödyllisenä jäsenenä paljonko sinulla on paneleita katolla, mitä maksoi ja millaista vuosituotantoa olet saavuttanut?
Hyvät ideat eivät tarvitse perustelukseen liioittelua. Faktat riittävät kun ne ovat oikeasti hyvät.
@FARwd kirjoitti:
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
Minullakin oli suurinpiirtein vastaavanikäinen paneeli. Kesäkäytössä vain. Muutama vuosi sitten lahjoitin tarvitsevalle. Hyvin silloin vielä toimi. Tosin tehoa en mitannut. Rated Power 45W, ja 21W:n lamppu paloi kirkkaasti. Jenkkien tekemä ja rakenteeltaan nykyisiä näkemiäni tukevampi.
Eiköhän itse paneli ole melko pitkäikäinen, teho pienenee mahdollisesti muutaman prosentin vuosikymmenien aikana samentumien vuoksi. Verkkoinvertteri sen sijaan, jo pelkät kondensaattorit vanhentuvat ja 10-15 vuotta ilman päivityksiä on jo pitkä aika. Puhaltimen laakerit - iso suomalainen taajuusmuuttajavalmistaja on laittanut teollisuustuotteisiin 9 vuoden puhaltimet, voivat tietysti toimia tuurilla 15 vuotta mutta tuskin 25 vuotta. Systeemi ei edes tuurilla toimi ongelmitta vuosikymmeniä. Uusi verkkoinvertterin hankinta syö viiden vuoden tuotot.
Pystyykö invertterejä peruskorjaamaan kohtuullisin kustannuksin, vai meneekö laite vaihtoon? Kaupunkiasuntoni talon katolla ABB:n tekemä. Ennen ne ainakin olivat laadukkaita.
Taloni IV-koneeseen olen vaihtanut puhaltimet ja niiden konkat. Pääasiassa pienillä kierroksilla pyörivät moottorit, ja vaihto tuli ajankohtaiseksi reilussa 17 vuodessa.
Varmaan yli 70 asteen lämpötilavaihtelut ja jäätyminen rasittavat paneeleitakin. Pitemmällä ajalla ovat UV-suojatut tiivisteetkin kovilla.
@FARwd kirjoitti:
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
Minullakin oli suurinpiirtein vastaavanikäinen paneeli. Kesäkäytössä vain. Muutama vuosi sitten lahjoitin tarvitsevalle. Hyvin silloin vielä toimi. Tosin tehoa en mitannut. Rated Power 45W, ja 21W:n lamppu paloi kirkkaasti. Jenkkien tekemä ja rakenteeltaan nykyisiä näkemiäni tukevampi.
Eiköhän itse paneli ole melko pitkäikäinen, teho pienenee mahdollisesti muutaman prosentin vuosikymmenien aikana samentumien vuoksi. Verkkoinvertteri sen sijaan, jo pelkät kondensaattorit vanhentuvat ja 10-15 vuotta ilman päivityksiä on jo pitkä aika. Puhaltimen laakerit - iso suomalainen taajuusmuuttajavalmistaja on laittanut teollisuustuotteisiin 9 vuoden puhaltimet, voivat tietysti toimia tuurilla 15 vuotta mutta tuskin 25 vuotta. Systeemi ei edes tuurilla toimi ongelmitta vuosikymmeniä. Uusi verkkoinvertterin hankinta syö viiden vuoden tuotot.
Pystyykö invertterejä peruskorjaamaan kohtuullisin kustannuksin, vai meneekö laite vaihtoon? Kaupunkiasuntoni talon katolla ABB:n tekemä. Ennen ne ainakin olivat laadukkaita.
Taloni IV-koneeseen olen vaihtanut puhaltimet ja niiden konkat. Pääasiassa pienillä kierroksilla pyörivät moottorit, ja vaihto tuli ajankohtaiseksi reilussa 17 vuodessa.
Varmaan yli 70 asteen lämpötilavaihtelut ja jäätyminen rasittavat paneeleitakin. Pitemmällä ajalla ovat UV-suojatut tiivisteetkin kovilla.
Olisin sitä mieltä, ettei pieniin saa varaosia. ABB on ihan laadukas, olen käyttänyt yhtä puropumpussa vuosia, ulkona ja vielä toimii.
Tyyppi on muistaakseni ACS380, 1-v sisään, 3-vaihdetta ulos. Puropumppu oli liian tehokas, se on sopiva kun käyttää 30 Hz.
Tämän minäkin näen vetytalouden perusteluna. Jos sähköä on edes hetkittäin tarjolla enemmän kuin sitä kulutetaan, ylijäämäsähkön säilöminen vetyyn on järkevää.
Mutta jos sähkö maksaa rahaa, sen myötä elektrolyysillä erotettavan (ja sähköisesti paineistettavan) vedyn hinta nousee. Juuri tätä ajoin takaakin.
Auto Bild 12/21: "Saksassa vedyn pumppuhinta on tällä hetkellä noin 10 €/kg.
Vetyasemiin erikoistuneen P2X Solutionsin Kati Levoranta: "vihreän vedyn hinta muodostuu vielä ilman tukia suhteellisen korkeaksi".
Ajan hengen mukaisesti hallitus voisi varmaan sponssata minullekin aurinkopanelit katolle, että saataisiin aikaan nopeaa kehitystä nyt heti, kun liikenteen päästöt on meillä jo puolitettu.
Hyundai Nexo
Koeajolenkin aikana kulutus on noin 1,3 kg/100km mittariston mukaan. Onhan vedyn energiatiheys hyvä, jos miettii kuinka paljon 100 kilometrin ajomatkaan riittävä sähköauton akusto painaisi.
Eikö se ole polttomoottoriauton kustannusten tasoa 10€/kg hinnalla.
Oman autoni polttoainekustannus yli 7 vuoden ajalta on 6.98 €/100 km. Uudemman Eemelin polttoainekustannus on maksettu kokonaan tämän vuoden hinnoilla, joten vähemmän kuluttavasta autosta ja kuskista huolimatta polttoaineeseen on mennyt 9000 km matkalle 7.00 €/100 km.
Näiden autojen kokoluokka vastaa Nexoa suurempaa Hyundai Grandeuria, joten Nexo saa jopa hieman tasoitusta pienestä koostaan.
Omastani en ole kirjannut hallinnollisia omistamisen kuluja, mutta tuon uudemman osalta on alettu seurata kaikkia kustannuksia vertailutason selvittämiseksi.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, etteikö satunnaisesti ylitarjottua sähköä kannattaisi säilöä vedyksi purkittamalla. Se on sitten eri juttu, kannattaako sitä vetyä käyttää henkilöauton polttokennossa?
55kw sähköä = 1kg vetyä = 15kw polttokennon läpi, hyötysuhde parempi kuin diesel autossa? ei ainakaan kaukana ole nuo perinteiset....
Harri Pietarinen HS
11.3. 9:52
BENSIINIAUTOJEN keskimääräinen polttoaineen kulutus on pudonnut merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana, selviää autoleasingyhtiö Leaseplanin palautuneiden työsuhdeautojen aineistosta.
Aineiston mukaan bensiiniautojen keskikulutus oli 8,7 litraa sadalla kilometrillä vuosina 2006–2007 ja 6,9 litraa sadalla kilometrillä vuonna 2020 eli noin 20 prosenttia alempi.
Polttokennoautojen valmistajat ennakoi polttomoottoriautojen vastaisen kehityksen tarjoten vaihtoehtoa akku autolle, maailman automarkkinat on laajat.
Minulla on ensivuonna tavoitteena alittaa 1,85 €/100km.
Ei kuulosta järin hedelmälliseltä verrata noita kahta asiaa keskenään. Osuvampi vertauskohta olisi 100 km ajomatkaan tarvittavan sähkövarauksen paino, mutta eipä siinäkään mitään järkeä olisi. Fiksumpaa olisi verrata esim koko voimalinjoja tai sitten koko auton painoa. Jos vertaa tuon Nexon painoa esim Model Y:hyn, niin aika linjassa ne painot on, kun ottaa huomioon kokoeron.
Toyota Mirain polttoainesäiliö vetää 5,6 kilogrammaa vetyä, jolla pitäisi päästä jopa lähes 650 kilometrin WLTP-mittaustavan mukaiseen toimintamatkaan.
Kiinnostavaa tietoa.
Pitäisikö näiden kiehtovien faktojen jakoa jatkaa vaikkapa jossain vetyautoja käsittelevässä ketjussa?
Nyt alkoi kiinnostaa! Minun sähkön hinnallani tuo tarkoittaisi vain 15.4 kWh / 100 km, mikä kuulostaa olevan ympärivuotisena kulutuksena niin vähän, että arvaan sen perusteella, että aiot ajaa sähkärillä pelkästään poikkeuksellisen vähän kuluttavaa taajamapyöritystä tai aiot ajaa osan matkasta itse generoimallasi sähköllä?
Jos alhainen kulutuksesi perustuu osin aurinkopaneleilla generoituun omaan sähköön, voitko kertoa millä tarkkuudella panelien tuottoarvio on käytännössä osunut kohdilleen? Hinnat saan kilpailutetuksi itsekin, mutta investoinnin tuottoa arvioidessa pitäisi ymmärtää kuinka realistisia nämä katuosoitteen perusteella tehdyt tuottosimulaatiot ovat?
Taloudellinen auto, taloudellinen kuljettaja ja matalan kulutuksen ajoympäristö voi tuoda esim. tällaisen tuloksen:
” Seat Mii: llä 8593 km kokemus. Keskimäärin 77.4 km vrk. Sähköön keskimäärin 0.94 euro vrk. Vakuutusmaksuihin 1.31 euroa vrk. Rengaskulut 0.93 euro vrk. Yhteensä 3.18 euroa vrk, eli noin 1160 euroa vuodessa kun ennusteena on 28251 km. Eli 4.1 euro / 100 km. Tuossa ei arvon alenemista eikä pääomakuluja. Sähkö mitattu mittarilla, missä huomioitu ns. Häviöt.”
Tuo on Seppo Koivuniemen jakama kokemus facebookissa. Talvi varmasti tulee nostamaan kulutusta, mutta lataushäviöineen 9,79 kWh/100 km ja energialaskun 1,21 eur/100 km ovat lukemia, joissa on kyllä varaakin nousulle.
Tuo on asettamani tavoite. Saa nähdä toteutuuko. Palaan aiheeseen, kun on raportoitavaa. Sitten 2022.
Paneelit harkinnassa vielä. Takaisinmaksuaika minuakin arveluttaa. Muutamasta kohteesta on mittaustietoa. Mutta vielä kovin vähän.
Olen vuosien varrella miettinyt aurinkopaneleiden hankintaa. Hinnat ovat laskeneet, joskaan nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, ei olla siinä maagisessa euro per watti hintatasossa jos verkkoinvertteri otetaan huomioon. Itse ottaisin käyttöön noin 3000-4000 W (peak) järjestelmän jos sen saisi asennettuna vastaavalla summalla euroja. Tuonkin summan takaisinmaksu on pitkä odotus. vuosituotto kWh on hyvissä olosuhteissa sama kuin peak wateissa. Eli voisin odottaa 3000W järjestelmästä 3000 kWh energiaa. Minun kohdalla tuo tosin jää saamatta koska aikaisin keväällä ja jo elokuussa naapurin puut varjostavat auringonsäteitä. Jos tavoite kuitenkin toteutuisi, 3000 kWh vähemmän sähkölaitoksen verkosta, ainakin viime vuoteen asti säästö olisi ollut vuositasolla noin 400 eur. Järjestelmistä pyydetään 5-7000 EUR asennettuna, joka ilman yhtään ongelmaa tai korjausta vie viidentoista vuoden takaisinmaksuaikaan. Verkkoinvertterin vaihto vian vuoksi 12 vuoden kohdalla lisää 5 vuotta odottelua. Tässä ajassa olen siis vasta kuolettanut kustannuksia, järjestelmä ei ole tuottanut yhtään mitään. Auton lataaminen olisi ideaalista juuri omalla aurinkovoimalalla mutta mitä sitten tehdään kun auto on työpäivän ajan muualla kuin kotona?
Sama ongelma kuin YEL-vakuutuksessa. Viidessätoista vuodessa saa maksetun summan takaisin. Vasta sitten alkaa kertyä korkotuottoa investoinnille.
Samoin. Pari vuotta sitten laskin 4% tuotto-odotuksen, jolla minun ei kannata sitoa rahaa näin pitkäksi ajaksi, kun saan hyvällä todennäköisyydellä enemmän muista sijoituksistani. Aurinkopanelien ei silti tarvitse kilpailla viime vuosikymmenen toteutuman kanssa, koska en pidä sitä realistisena kestävänä tuotto-odotuksena. Pörssin keskituotto riittää hyvin, koska hajautus oikeuttaa samantasoisen sijoituksen toiseen instrumenttiin.
Ei minustakaan. Nyt olen päässyt luokkaan 1.3 - 1.4 € / kWp
Sinulla on kovempi tuottovaatimus kuin minulla. 4000 kWh minun viimeisimmän sähkölaskuni hinnalla 0.12 €/kWh säästää 480 €, joka antaa 4000 investoinnille jo 12 % tuotto-odotuksen, vaikka sähkön hinta ei nousisikaan. Minä olen saanut hieman suurempaakin tuottoa pörssistä viimeisen 10 vuoden keskiarvolla, mutta en odota pystyväni toistamaan sitä enää toista vuoskymmentä nykyisiltä arvostustasoilta lähdettäessä. Minä tyytyisin jo 8 - 10% haarukassa olevaan tuotto-odotukseen. Yllä oleva karkea laskelma on tosin puutteellinen, koska se olettaa kaiken tuotetun sähkön tulevan omaan käyttöön. Verkkoon myytävä ylituotanto on puolta halvempaa.
tämä arvio kiinnostaa kovasti, koska ei ole dataa aiheesta ja tämä määrää vahvasti investoinnin kannattavuuden. Pari arviota omalle katolleni olen nähnyt ja niiden tuotto-odotus nykyisillä paneleilla on selvästi alempi. Syy erilaisiin arvioihimme saattaa tosin olla katuosoitteessakin, koska omani on Oulujoen pohjoispuolella?
Onko sinulla omaa kokemusta asennettujen järjestelmien ennustetun ja toteutuneen tuoton korrelaatiosta tai linkkiä tuotto-odotuksen laskennan perusteisiin?
Totta. Tälle investoinnille ei voi odottaa arvon nousua eikä siitä saa korkoa korolle. Siksi se pitääkin saada hankituksi investoinnille riittävän tuoton suoraan säästettyinä prosentteina tarjoavalla hinnalla. Tässä on perusteluni, miksi 4% tuotto-odotus ei kelpaa, kun sattuu olemaan aika tarkalleen OMXH:n osinkotuottoni, jonka LISÄKSI saan mahdollisen arvon nousun lisäksi myös korkoa korolle osingot takaisin sijoittaen. Minä haluan myös näistä muista tekijöistä aiheutuvan arvon nousun itselleni ennen kuin homman kannattaa.
Tämmöistähän tämä aina on. En minä ainakaan uskalla sijoittaa kohteisiin, joista saa sijoituksen takaisin parissa vuodessa. Niihin kaikkiin liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä, jotka eivät sovi uhkapelejä välttävälle sijoittajalle.
Minä lasken aurinkovoimalan niin, että investointi 4000 kWh säästöön vastaa kerralla maksettua eläkevakuutusmaksua, jonka turvin saan jatkossa lisäeläkettä 480 € vuodessa, eli eläkkeeni nousee 40 €/kk. Jos tuo raha säästyy, voin ostaa sillä vaikka vuosittain Fortumin osakkeita että saan korkoa korolle.
Jos odotettavissa on kWp:n suuruinen määrä kWh:ta, sitten laskelmani on tähän saakka ollut hieman inhorealistinen. Samoin kotitalousvähennyksen osuus puuttuu, koska en tiedä asennuksen osuutta koko järjestelmän hinnasta.
Selvitys jatkuu, mutta jos tuolle kWp = kWh vuodessa löytyy vahvistus myös meidän autotallisiiven katolla, niin sitten tuotto-odotus riittää minulle ja ladon saman tien koko katon täyteen paneleita jo nykyhinnoilla.
Niin - tuo tuotto on ihanneolosuhteissa - en ainakaan itselleni sitä odota joten investoinnin takaisinmaksuaika on todellisuudessa pidempi. Oma talo on Uudellamaalla mutta jo oman tontin puut varjostavat erityisesti heinäkuun loppupuolelta lähtien ja tietysti alkukeväästä. Tontti on 5000 m2 muttei panelien vuoksi viitsisi koko tontin etelän/länsipuolen puita kaataa eikä vaimo edes suostuisi siihen. Tässä on lähellä yksi omakotitalo josta lounaaseen on peltoa satoja metrejä - en tunne omistajaa enkä ole kehdannut käydä kysymyssä kuinka tuottojen kanssa.
.
Panelien tuoton vertaaminen pörssiosakkeisiin on hankalaa. Osakkeilla ei ole parasta ennen päivää mutta aurinkovoimalan käyttöikä on rajallinen ja ainakaan verkkosuuntaaja ei ole ikuinen - voisi se meidän eliniän tosin kestää
https://www.lumoenergia.fi/aurinkopaneelit/ostajan-opas/aurinkosahkojarjestelman-tuotto/
Kannattaa myös huomioida, että osan talvea ovat paneelit lumen alla. Juuri silloin kun tuottoa tarvittaisiin. Mitä loivempi katto, sen pitempään.
Minulle tarjosivat invertterille 5 vuoden ja paneeleille 12/10 vuoden takuun. Hintaa jäi kt-vähennyksen jälkeen melkein 1500 €/ kWp. Ne järjestelmät, joista toivon saavani luotettavia mittaustietoja, ovat hinnaltaan samaa luokkaa.
En pidä hyvänä sijoituksena, jos saa inflaatiokorjattuna sijoitetun pääoman säästöinä takaisin viidessätoista vuodessa ja laitteisto vaatii kalliin peruskorjauksen tai on uusintakunnossa. YEL-eläkkeen maksu sentään jatkuu, vaikka eläisi yli satavuotiaaksi.
Mutta ihan teknisestä mielenkiinnosta voisi asennuttaa kaksi rinnakkaista järjestelmää. Toisen katolle ja toisen seinälle. Voisi vertailla tuottoa ...
Mulla on ollut mökin rantasaunalla sama 12 voltin aurinkopaneeli nyt reilut 33 vuotta, ja edelleen se tuottaa tarvittavan määrän sähköä, lähinnä valaistukseen. Akkuja on muutaman kerran joutunut vaihtamaan. Päärakennuksessa on tosin verkkovirta, jolla esim. sähkösahan käyttö ja auton lataaminen on varmempaa. En osaa sanoa, onko nykyiset paneelit pitkäikäisempiä, mutta oletettavasti ainakin tehokkaampia.
Minkä tuotto odotuksen lasket ihmiskunnan selviämiselle vai onko hällä väliä meininki eli olet täysin hyödytön yhteiskunnalle kunhan vaan oma suksi luistaa.
Alkaa mennä kovin korkealentoiseksi.
Minullakin oli suurinpiirtein vastaavanikäinen paneeli. Kesäkäytössä vain. Muutama vuosi sitten lahjoitin tarvitsevalle. Hyvin silloin vielä toimi. Tosin tehoa en mitannut. Rated Power 45W, ja 21W:n lamppu paloi kirkkaasti. Jenkkien tekemä ja rakenteeltaan nykyisiä näkemiäni tukevampi.
Eiköhän itse paneli ole melko pitkäikäinen, teho pienenee mahdollisesti muutaman prosentin vuosikymmenien aikana samentumien vuoksi. Verkkoinvertteri sen sijaan, jo pelkät kondensaattorit vanhentuvat ja 10-15 vuotta ilman päivityksiä on jo pitkä aika. Puhaltimen laakerit - iso suomalainen taajuusmuuttajavalmistaja on laittanut teollisuustuotteisiin 9 vuoden puhaltimet, voivat tietysti toimia tuurilla 15 vuotta mutta tuskin 25 vuotta. Systeemi ei edes tuurilla toimi ongelmitta vuosikymmeniä. Uusi verkkoinvertterin hankinta syö viiden vuoden tuotot.
Etkö sinä usko aurinkoenergian talteenoton järkevyyteen aurinkovoimalan maksajan kannalta, vai miksi kyselet muita motiiveja? Uskotko edes sähköauton olevan perusteltu valinta sen maksajan kannalta?
Minä olen varsin vakuuttunut kummankin olevan taloudellisesti perusteltavissa joko nyt heti tai ainakin kohtuullisen ajan sisällä ja juuri siksi minä olen kummastakin varsin kiinnostunut. Moraaliposeerauksen jätän suosiolla teille anekaupasta vihreätä ja edistyksellistä imagea ostaville.
Kerrotko yhteiskunnan hyödyllisenä jäsenenä paljonko sinulla on paneleita katolla, mitä maksoi ja millaista vuosituotantoa olet saavuttanut?
Hyvät ideat eivät tarvitse perustelukseen liioittelua. Faktat riittävät kun ne ovat oikeasti hyvät.
Pystyykö invertterejä peruskorjaamaan kohtuullisin kustannuksin, vai meneekö laite vaihtoon? Kaupunkiasuntoni talon katolla ABB:n tekemä. Ennen ne ainakin olivat laadukkaita.
Taloni IV-koneeseen olen vaihtanut puhaltimet ja niiden konkat. Pääasiassa pienillä kierroksilla pyörivät moottorit, ja vaihto tuli ajankohtaiseksi reilussa 17 vuodessa.
Varmaan yli 70 asteen lämpötilavaihtelut ja jäätyminen rasittavat paneeleitakin. Pitemmällä ajalla ovat UV-suojatut tiivisteetkin kovilla.
Olisin sitä mieltä, ettei pieniin saa varaosia. ABB on ihan laadukas, olen käyttänyt yhtä puropumpussa vuosia, ulkona ja vielä toimii.
Tyyppi on muistaakseni ACS380, 1-v sisään, 3-vaihdetta ulos. Puropumppu oli liian tehokas, se on sopiva kun käyttää 30 Hz.