"Aika nimittäin heikentää akkua, joka lähtökohtaisesti kestää Linja-ahon mukaan 10–15 vuotta. Suomessa käytössä olevien autojen keskimääräinen käyttöikä on nykyään 12,5 vuotta, joten akku voi hyvinkin kestää koko tuon ajan."
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b09aa8c5-d5cd-4c05-845f-ddb394ee2499
Joskus meinaa melkein mennä hermot tuollaista lukiessa. Miten jotkut voivat ajatella että Suomen henkilöautojen keskimääräinen ikä = autojen keskim. käyttöikä. Pitää olla aika yksinkertainen jos ei tajua että suunnilleen toinen puoli autoista on keski-ikää vanhempia.
Autojen keskim. ikä siis on 12,5 v. jolloin niiden keskim. käyttöikä on suunnilleen luokkaa kaksinkertainen tuohon verrattuna. Lisäksi autoja poistuu rekisteristä kesken ikänsä mm. kolarien takia joka tarkoittaa että keskim. todellinen käyttöikä muilla kuin em. kolariautoilla on vielä pidempi.
Kun "insinööri" arvioi akun kestävän kenties 10-15 v, niin tullaan siihen että kannattaako noin vanhaan autoon uusia akkua ollenkaan. Jos todetaan että ei kannata niin sähköauton käyttöikä jää puoleen polttomoottoriautoista - mikä on kyllä melkoista luonnonvarojen tuhlausta.
auton akkutakuu on laajennettavissa miljoonaan kilometriin akkuturvaohjelman avulla.
https://www.is.fi/autot/art-2000008447202.html
Jos sähköautolla ajetaan 15000km/v, niin akkutakuu on 66,6 vuotta.
Jos akku pitää vaihtaa neljän vuoden välein, niin se on melkein 17 akkua takuuseen.
Toyota tarjoaa nykyisiin autoihinsa tuota takuuta vain 10 vuoteen saakka. Tuskinpa se takuu sähköauton myötä pidentyy yhtään.
Minulle ei ole oikein selvää tuo keskimääräinen ikä ja keskimääräinen käyttöikä. Vuodesta 2007 tilastossa on ollut vain liikennekäytössä olevat autot. Silloinhan voisi ajatella, että keskimääräinen ikä on samalla keskimääräinen käyttöikä. Koska tilastossa on siis vain käytössä olevat autot.
Jos tilastossa olisi vain kaksi autoa, joista toinen olisi vasta ajettu ulos uusien autojen kaupasta ja toinen olisi ollut liikenteessä 20 vuotta, niin niiden keskimääräinen käyttöikä olisi 10 vuotta.
Liikennekäytössä on kuitenkin iso määrä muita kuin uusia autoja, joten keskiarvo siirtyy sinne vanhempien autojen puolelle. Jos liikenteessä olisi 100 autoa, joilla on kaikilla ajettu 10 vuotta, niin keskiarvo olisi 10 vuotta. Ei siis olisi yhtään autoa, joka olisi ollut käytössä keskiarvoa pidempään.
Mutta onko autojen ilmoitettu keski-ikä mediaani-ikä vai matemaattinen keskiarvo?
Jos ekana vuotena on ostettu 10 autoa, niin niiden keski-ikä on vuoden lopussa 1 vuosi. Kun seuraavana vuonna ostetaan myös 10 autoa niin sen vuoden lopussa keski-ikä on (1 vuosi x10 + 2 vuotta x 10) per 20 = 1,5 vuotta. Seuraavan vuoden lopussa (1x10+2x10+3x10)/30=2. Sitten (1x10+2x10+3x10+4x10)/40=2.5 jne. Jos joka vuosi ostetaan sama määrä autoja, keski-ikä on suoraan vuosien keskiarvo. Jos tuo viimeinen neljän vuoden jakso olisikin (1x5+2x20+3x15+4x30), niin keski-ikä olisi 210/70=3. Tuoreimmat autot olisivat 1 vuotiaita ja vanhimman 4 vuotiaita ja keskiarvo olisi 3 vuotta.
Mietin vain, että pelkän keskiarvon tietämällä ei saa kuvaa siitä, kuinka vanhoja autoja on käytössä. Keskiarvo lienee paljon lähempänä vanhoja autoja kuin uusia. Pienehkö määrä oikein vanhoja autoja nostaa keski-ikää ja toisaalta, jos jonain vuonna ostetaan paljon uusia autoja, keski-ikä alenee, vaikka muut kuin uuden auton ostaneet ajaisivat yhtä vanhoilla autoilla kuin edellisenäkin vuotena.
En sanoisi "vain 10 vuotta". Sehän on tavattoman pitkä takuuaika. Onko se maksuton takuu, vai joku ostettavissa oleva takuuturva?
bZX4:n buffissa IS:ssa sanottiin, että takuuviaksi katsotaan, jos akun kapasiteetti putoaa alle 70%, mikä taitaa olla aika yleinen käytäntö, niin on Teslassakin.
Akun rikkoontuminen kokonaan ei taida olla iso riski. Sen kapasiteetti vain heikkenee eli range lyhenee vanhemmiten.
Älkää hermostuttako, olisi tarkoitus joskus jopa nukkua. I3 ei ruostune milloinkaan, mutta ne kirotut patterit. Takuuta on vielä vuosi, mutta kaikki käytössäni olevat akulliset laitteet ovat kuolleet juuri tuolloin.
Tuonelan soundit öisin ovat….mielenkiintoisia.
Monella vanhemmalla autolla ajetaan myös hyvin vähän vuodessa ehkä vain 5000km tai paljon vähemmän, jolloin sähköauton rangen lyhenemä ei haittaa ollenkaan. Itsekin sairaseläkkeelle jäätyäni luuseriautoon tuli alle 2000 km vuodessa ja viimeisimmät vuodet pelkkä veneen nosto ja lasku kerran vuodessa kun tuli siirryttyä olikohan nyt 8-9 vuotta sitten heinäkuussa lähiliikenteessä sähköön.
Älä hermoile hyvin tehty toimii.
Käytän edelleen Nokian N95 8GB puhelinta ja vasta viime keväänä ostin siihen varmuudeksi uuden akun kun ei vanha pelittänyt 17 vuoden jälkeen kuin n. puolitoista viikkoa lataamatta. N 8 edelleen alkuperäinen akku ja lataan sitä varapuhelimena edelleen n. puolentoistaviikon välein.
Hulluinta oli N95 8GB:n puhelimen uuden tehdas akun toiminta kun ei uutenakaan toiminta riitä vanhaa akkua päihittämään. Kysyin Turussa Nokian huollosta ja sanoivat johtuvan huonommista raaka-aineista vanhan akun raaka-aineet eivät kuulemma ole enää laillisia.
Eikös tuohon BMW:n ole käytetty koko tehtaan paras osaaminen aikanaan niin ehkä akutkin pelittävät vielä 20 vuotta.
Lataus nopeus taitaa olla sinun ajoreitilläsi suurin ongelma kun 50 kW latauspisteitä en ainakaan latauspiste.fi sivustolta montaa löytänyt reitillesi Raisio - Mynämäki taisi ainoa olla Raision ABC. Talvikeleillä jos pullapuodin laturi lataa esim. 6 kW niin saa melkein 4 tuntia syödä herkkuja paluumatkaan.
Tuo 70% oli takuuehto, mutta tehdas totesi testeissä akkujen varaukseksi 90% käytännössä takuuajan lopulla.
Suomalaisten keski-ikä on 43,4 vuotta ja suomalaisten autojen 12,5 vuotta mutta molemmilla oletettu käyttöikä/elinikä on paljon suurempi. Miehet elävät keskimäärin 79 v. ja naiset 85 v. Selventääkö tämä asiaa?
Vuonna 2020 henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli 21,3 vuotta.
Ei varsinkaan siltä osin, että tilastossa on liikennekäytössä olevat autot, joten keskiarvon luulisi olevan keskimääräinen käyttöikä.
Väestön keski-ikää nostaa vielä suuret ikäluokat. Kun suuret ikäluokat poistuvat ihmisten oletettu elinikä voi edelleen kasvaa, mutta väestön keski-ikä laskea. Keskimääräinen manan majoille siirtymisikä tulee eri tilastohavainnoista kuin keski-ikä. Luulisin niin.
Jos uusien autojen liikenteeseen tulo on suunnilleen samalla tasolla vuosittain tai jos siinä on ollut suuria vaihteluita, niin keskiarvo asettuu eri kohtaan vaikka autojen kokonaismäärä olisi sama. Ja oikein pitkään liikenteessä olevat nostavat keskiarvoa. Onkohan olemassa tilastoa, mikä on keskimääräinen liikenteestä poistamisen ikä?
Ihmisen eliniän odote ja keskimääräinen ikä muuttuvat kai lähemmäksi toisiaan koko ajan, koska syntyvyys vähenee. Syntyvyyteen ihminen voi toiminnallaan vaikuttaa enemmän kuin siihen, kuinka kauan pysyy tolpillaan.
Tuon Iltalehden toimittajan kirjoituksesta minä saan sellaisen käsityksen että hän ajattelee keski-ikäisen auton olevan käyttöikänsä lopussa, jolloin 10-15 vuotta kestävä akku riittää koko auton iäksi mutta keski-ikäinen auto on vasta keski-iässä, loput käyttöiästä on vielä jäljellä.
Vuonna 2020 henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli 21,3 vuotta, eli autojen keskimääräinen käyttöikä, se voisi nousta jos uusia autoja ei saisi (esim. Kuuba) syntyvyys ei muuta ihmisten keskimääräistä elinikää, siihenkin vaikuttaa elintavat.
Tuo 21,3 on se mihin asti autoja keskimäärin käytetään. Tuo luku olisi vielä suurempi, jos kolarien lunastukset eivät laskisi keskiarvoa. Jos siis halutaan ettei sähköautojen käyttöikä jää polttomoottoriautoja alhaisemmaksi akun pitäisi kestää ainakin 25 vuotta tai olla niin edullinen uusittava että se kannattaa uusia vanhaankin autoon.
Niin, keski-ikä ei ole sama kuin, että käyttö loppuisi siinä, mutta kun lasketaan koko liikenteessä olevan autokannan keskimääräinen käyttöikä, niin siitä ei voi päätellä, mikä autojen maximi käyttöikä keskimäärin on. Näin itse oletan asian olevan. Eli keskimääräinen käyttöikä ei ole yksittäisen autoyksilön käyttöiän puoliväli vaan kaikkien laskentahetkellä käytössä olevien autojen ikäkeskiarvo. Jos yhtä autoa käytetään viisi vuotta ja toista viisitoista vuotta, on niiden keskimääräinen käyttöikä (5+15)/2= 10 vuotta.
Voi siis ihan hyvin ajatella, että osa autoista saavuttaa nipin napin 12,5 vuoden käyttöiän ja sitten kohta poistuvat liikenteestä. Tilastossa on vuodesta 2007 lähtien ollut mukana vain liikennekäytössä olevat autot sisältäen museoautot. Keski-ikä on 12,5 vuotta. Vielä vuoden 2006 tilastossa on kaikki rekisterissä olevat autot (jostain trafin sivuilta löysin tiedon). Onkohan nykyisestä tilastosta poistettu autot, jotka ovat vuonna 2006 olleet rekisterissä, mutta eivät liikennekäytössä?
Voi kai sitten sen ajatella niin että keskimääräinen käyttöikä tai keskim. elinikä on sitten se kuinka kauan autoja on käytetty tai elämää eletty mittaushetkeen mennessä mutta minulle keskim. käyttöikä ja -elinikä merkitsevät koko elinkaarta.
Ja se auto on elinkaarensa keskivaiheilla 12,5 vuotta vanha.
Kun tilastossa on iso joukko havaintoja, joista lasketaan keskiarvo, saadaan lukema, joka ei välttämättä toteudu ollenkaan. Joskus luin, että suomalaisissa perheissä on keskimäärin 1,7 lasta.
Trafin sivuilla sanottiin, että vuodesta 2007 asti tilastossa on vain liikennekäytössä olevat autot. Ei se tarkoita, että lasketaan kuinka kauan autoja on käytetty vaan, että tilastoon otetaan mukaan vain autot, jotka ovat laskentahetkellä käytössä. Autohan ei poistu rekisteristä, vaikka sitä ei enää käytettäisi. Sitä ei sanottu, miten selvitetään, onko auto käytössä. Tarkoittaako se liikennevakuutettuja autoja vai katsastettuja autoja vai mitkä katsotaan käytössä oleviksi autoiksi. Sitä ei kerrottu siinä tekstinpätkässä, jonka luin.
Sivuhavaintona voi todeta, että liikenteessä olevista kuskeista saattaa lukumääräisesti olla suurin osa keskimääräistä parempia kuskeja eli luulevat itsestään ihan oikein (vanhaa sanontaa kyseenalaisten tällainen huomio). Iso joukko tasavertaisia kuskeja ja pieni joukko surkeita kuskeja. Kun niistä lasketaan keskiarvo, se voi olla hiukan huonompi kuin hyvien kuskien joukon keskiarvo, koska huonojen kuskien pieni joukko siirtää keskiarvoa alas, jolloin kokonaiskeskiarvo jää alemmaksi ja siis suurin osa kuskeista onkin keskimääräistä parempia.
Sitähän minäkin kirjoitin, että syntyvyys ei vaikuta eliniän odotteeseen, mutta vaikuttaahan se väestön keskimääräiseen ikään.
Mistä tuo romutusikätilasto löytyy? Eihän auto automaattisesti mene romutukseen, kun sen käyttö loppuu. Toisaalta, jos tilasto sisältää vain liikennekäytössä olevat autot, niin esim. vaihtoautovarastot eivät ole siinä mukana. Minulla ei kyllä ole aavistustakaan, kuinka paljon enemmän on rekisterissä olevia autoja kuin liikenteessä olevia.
Edit: kirjoitin epäselvästi. Tarkoitan, että jos keskimääräisen käyttöiän tilastossa on vain liikennekäytössä olevat autot, niin esim. vaihtoautovarastot puuttuvat siitä ja tietenkin puuttuvat myös liikennekäytöstä poistetut, mutta eivät vielä romutetut.
Tulinpa katsoneeksi, mitä minun entiselle, nyt 15 vuotiaalle Grand Cherokeelle kuuluu. Oli liikenteestä poistettu (tavallinen poisto). Kilometrejä himpun vajaa 400000km. Oli kuitenkin rekisterissä edelleen eli löytyi rekkarin perusteella hakien.
Äänestän keski-ikä asiassa niin että Joukon Corollan ollessa ihan uusi ja Kyöstin Astran ollessa 22 vuotta on niiden keski-ikä 11 vuotta. Sitten kun otetaan mukaan Heikin Passat jonka ikä on 16 vuotta vanhenee käytössä olevien keski-ikä.
Jos kyse on siitä maksetaanko tilastoon vaikuttavista autoista ajoneuvovero vaiko ei, niin se on tosiaan hyvä kysymys - varsinkin jos se poikkeaa EUn tilastoista, eli siitä onko se vertailukelpoinen. Autoalan tiedotuskeskuksen sivuilta näkee keskimääräisen romutusiän, oliko se Kainuussa 22 vuoden tienoilla. Nyt siis voi olettaa että vuoden 1999 mallia on eniten romutusta odottamassa. Osa tietysti tuoreampia, osa vanhempia. Syitä romutukseen on useita, osa on rikki ja korjaus maksaa enemmän kuin mikä auton myyntiä on on, osa ei löydä enää ostajaa ja sitä turhaa autoa ei haluta viedä ladon taakse ruostumaan.
Yksi kysymys on sekin ajetaanko vanhoilla autoilla keskimäärin vähemmän kuin uudemmilla, eli ovatko ne esim. eläkeläisten satunnaisissa ajoissa, ei edes joka päivä liikkeellä. Uusissakin leasing voi määritellä että niillä ajetaan vähän, eli vain esim. 10 tkm vuodessa ellei halua maksaa lisämaksua ylimeneviltä kilometreiltä.
Trafin sivuilla oli se tieto, että vuodesta 2007 lähtien tilastossa on vain liikennekäytössä olevat autot, mutta ainakaan tuon maininnan yhteydessä ei kerrottu, miten liikennekäytössä oleminen todetaan. En osaa kuvitella, kuinka suuri määrä autoja on rekisterissä, mutta ei liikennekäytössä. Ei se varmaan ihan pienikään määrä ole. Että on varmaan ihan hyvä, että tilastossa on vain liikennekäytössä olevat.
Hauska ajatus että ajoittain liikkeellä on vain keskitasoa parempia kuljettajia.
Alunperin se taisi olla niin että kolaroineilta kuljettajilta kysyttiin arvoita omista taidoistaan, niin törmäilyistään huolimatta he kokivat olevansa muita parempia. Enemmän se kertoisi siis hyvästä itsetunnosta, tai ylikorostuneesta sellaisesta - joka siis saattoi aiheuttaa tai vaikuttaa siihen kolariin (minä-minä-asenne).
Hyvän tai huonon kuljettajan määritelmää ei liene kirjattu minkälainen sellainen on, toisaalta nykyaikana ei ole sopivaa sanoa että joku voisi toimia paremminkin. Itse näen että suuntamerkin oikeaoppinen käyttö osoittaa että enemmistö ei ole hyviä kuljettajia, eli keskimääräistä parempi ei vielä ole erityisen hyvä.
Hyvään kuljettajaan ei muut kiinnitä huomiota, huonon huomaa kaikki.
Minulla juuri vanhinpaan reilu 22 vuotiaaseen autoon on tullut jo parina vuotena peräkkäin kaikista autoista eniten kilsoja - reilut 25000 vuodessa. Silti se lojuu suurimman osan ajasta kaukaisen opiskelijaasuntolan parkkipaikalla käyttämättömänä.
Markkinatalous hoitaa. Tarjontaa muodostuu sinne missä on maksukykyistä kysyntää. Jos ehjiä "akuttomia" 11-vuotiaita sähköautoja alkaa saada lähes ilmaiseksi, joku kerää niitä rekkakuormittain, vaihtaa kennot ja myy eteenpäin tai alkaa tarjota akunvaihtopalvelua.
Meitä on täällä paljon, jotka ajavat ilman mitään ahdistusta yli 10-vuotiaalla autolla. Tuo 10-vuoden rajapyykki siirtyy reilun vuoden kuluttua E-sarjan W212 facelift-malliin, joita näkee yhä taksitolpilla töissäkin.
W 212 Vaarallinen vika vaivaa Mersuja – kuka maksaa korjauksen?
Mercedes-Benz-harrastajien Facebook-ryhmässä on viime päivinä keskusteltu viasta, joka voi olla jopa vaarallinen liikenteessä.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/4cab2ae0-9a61-4672-99f7-db9e24f4b410
Joo, ikivanha juttu ja koskee myös omaa autoani. Jos osuu omalle kohdalle, niin minä tietenkin maksan yli 10 vuotta vanhan 300.000 km lähestyvän autoni korjauksen.
Ongelma on todellinen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä automaatin kanssa. Minunkin toistaiseksi aivan ehjä autoni tekee tuon saman tempun joka kerta pysäköidessäni, eli kytkee vaihteiston P-asentoon kun poistan avaimen alle 6 km/h nopeudessa.
Kyse on virtalukon viasta, jonka seurauksena se ei enää tunnista optisesti luettavaa avainta. Kun avain ei auton mielestä ole paikalla, "lähes" paikallaan oleva auto laitetaan tietenkin parkkiin, mikä tarkoittaa mm. automaatin vaihtamista P-asentoon. Korjauksena uusi virtalukko ja avainten sarjoitus.
"Viime päivinä keskusteltu FB:ssa" kertoo somesukupolven jälkeenjääneisyydestä. Merkkifoorumilta piti kaivaa vuosien takaiset havainnot ja kopiot korjausohjeista. Naamakirjan Jonnet heräsivät vasta vuosia myöhemmin jo vanhaan juttuun, jonka korjauskin on tiedossa.
Oletko joskus kokeillut poistaa avaimen yli nollan kilometrin tuntinopeudessa? Itse en ole koskaan keksinyt yrittää moista.
Ei kai nykyautoissa voi poistaa avainta "virtalukosta", kun avain on aina taskussa? Tai tietysti voisihan sen heittää ulos ikkunasta!
W212 tuli markkinoille vuonna 2009. No, edustaahan sekin joillekin nykyautoa. Jopa joissakin uusissa sähköautoissakin on avaimella käännettävä virtalukko.