Teiden suolaus

50 kommenttia
«1

Suolauksella pilataan autot, tiestöt ja ympäristö. Pohjavesien pilaaminen on tämän järjettömyyden huipentuma! Laittakaa keskusteluun kommentteja suolauksen tarpeellisuudesta ja siitä toisesta ääripäästä.

  
  • Oma mielipiteeni on se että järjetön touhu pitäisi loppua välittömästi. Erikoisin tapa saada tiestä niin liukas etttei siinä pysy edes jalankulkija pystyssä on suolaus ennen kovia pakkasia. Kaikilla on kokemusta tästä pääkallokelistä mikä on suolauksella itse aiheutettu. Sulaa hulluuttahan tämä touhu on mutta minkäs teet. Kaikki se suola mitä maahan tuodaan pitää ajaa tielle talven aikana.

      1
  • Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

      
  • muokattu 10.01.2022 23:27

    Kunnon talvirenkailla varustetut henkilöautot harvoin tarvitsevat suolausta, mutta raskaan kaluston tiellä pysymiseen sillä voi joskus olla ratkaiseva vaikutus. Onhan tästä ollut puhetta täälläkin jo vuosikausia.

    "Vastaantulevien kaistalla
    on vittumaista luistella..."

      1
  • muokattu 11.01.2022 07:31

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

      2
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

    Voin olla samaa mieltä kanssasi siltä osin että ne pysyivät samana jossain (alemmassa) tieluokassa. Viimeisessä lauseessa lukee että valtaosa tutkituista kilometreistä oli ykkösluokan teillä, ja siellä henkilövahinkojen määrä nousi 20%. Se on minusta jo merkittävä muutos.

    Päätöksenteon pohjana olisi syytä käyttää tutkittua tietoa aina kun se on mahdollista. Fiilispohjalta ja omien subjektiivisten kokemusten perusteella kun todennäköisesti tulee ennakoimattomia seurauksia.

      
  • muokattu 11.01.2022 08:36

    @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

    Voin olla samaa mieltä kanssasi siltä osin että ne pysyivät samana jossain (alemmassa) tieluokassa. Viimeisessä lauseessa lukee että valtaosa tutkituista kilometreistä oli ykkösluokan teillä, ja siellä henkilövahinkojen määrä nousi 20%. Se on minusta jo merkittävä muutos.

    Kokonaisuus on tärkeintä ja kokonaisuutena liikenneonnettomuuksien määrä hivenen jopa laski. Ja jos kokeilua olisi kestänyt useampia vuosia niin autojen ruostuminen olisi vähentynyt, mikä olisi laskenut kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää entisestään.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

    Voin olla samaa mieltä kanssasi siltä osin että ne pysyivät samana jossain (alemmassa) tieluokassa. Viimeisessä lauseessa lukee että valtaosa tutkituista kilometreistä oli ykkösluokan teillä, ja siellä henkilövahinkojen määrä nousi 20%. Se on minusta jo merkittävä muutos.

    Kokonaisuus on tärkeintä ja kokonaisuutena liikenneonnettomuuksien määrä hivenen jopa laski. Ja jos kokeilua olisi kestänyt useampia vuosia niin autojen ruostuminen olisi vähentynyt, mikä olisi laskenut kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää entisestään.

    Kuten sanoin, arvo- ja painotuskysymys. Koska uutta peltiä saa (vakuutusyhtiön) rahalla helpommin kuin terveyttä, minä painottaisin niitä henkilövahinkoja. Voi tietysti painottaa auton ruostumistakin jos niin haluaa. Mitenniin "vähenisivät entisestään", kun henkilövahingot nousivat pääosalla teistä 20%?

    Jälkimmäisen vedit ihan hatusta. Vai onko sinulla näyttää jotain tutkimusta ruostevaurioiden vaikutuksesta henkilövahinkoihin? Toki se on järkeenkäypää että ruostunut helmapelti suojaa heikommin kuin terve, mutta olisi mielenkiintoista nähdä joku suuruusluokka tästä vaikutuksesta. Tästä nimenomaisesta kokeilusta ei tietenkään tällaista dataa ole.

      1
  • muokattu 11.01.2022 09:48

    Helmapellit ruostuu suolakylvyssä, mutta alustan rakenteet ovat tärkeämpi juttu jos puhutaan autojen turvallisuuden heikentymisestä. Ilmastohysteria on päivän sana, mutta ympristön pilaamisesta ei puhuta juuri mitään. Suola pilaa pohjavedet. Suolauksen hyötyjen ja haittojen puntarointi olisi taas aiheellista ottaa mukaan keskusteluun.

      
  • @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

    Voin olla samaa mieltä kanssasi siltä osin että ne pysyivät samana jossain (alemmassa) tieluokassa. Viimeisessä lauseessa lukee että valtaosa tutkituista kilometreistä oli ykkösluokan teillä, ja siellä henkilövahinkojen määrä nousi 20%. Se on minusta jo merkittävä muutos.

    Kokonaisuus on tärkeintä ja kokonaisuutena liikenneonnettomuuksien määrä hivenen jopa laski. Ja jos kokeilua olisi kestänyt useampia vuosia niin autojen ruostuminen olisi vähentynyt, mikä olisi laskenut kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää entisestään.

    Kuten sanoin, arvo- ja painotuskysymys. Koska uutta peltiä saa (vakuutusyhtiön) rahalla helpommin kuin terveyttä, minä painottaisin niitä henkilövahinkoja. Voi tietysti painottaa auton ruostumistakin jos niin haluaa. Mitenniin "vähenisivät entisestään", kun henkilövahingot nousivat pääosalla teistä 20%?

    Jälkimmäisen vedit ihan hatusta. Vai onko sinulla näyttää jotain tutkimusta ruostevaurioiden vaikutuksesta henkilövahinkoihin? Toki se on järkeenkäypää että ruostunut helmapelti suojaa heikommin kuin terve, mutta olisi mielenkiintoista nähdä joku suuruusluokka tästä vaikutuksesta. Tästä nimenomaisesta kokeilusta ei tietenkään tällaista dataa ole.

    Vaikka tuosta:
    https://tekniikanmaailma.fi/videot-paljastavat-nain-ruoste-vaikuttaa-auton-kolarinkestavyyteen-vakavan-loukkaantumisen-riski-kasvaa-20-prosenttia/
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruoste-heikentaa-auton-kolarikestavyytta-ala-osta-jos-nama-paikat-kukkivat/6856350#gs.m0flmx
    https://www.is.fi/autot/art-2000005639340.html

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Helmapellit ruostuu suolakylvyssä, mutta alustan rakenteet ovat tärkeämpi juttu jos puhutaan autojen turvallisuuden heikentymisestä. Ilmastohysteria on päivän sana, mutta ympristön pilaamisesta ei puhuta juuri mitään. Suola pilaa pohjavedet. Suolauksen hyötyjen ja haittojen puntarointi olisi taas aiheellista ottaa mukaan keskusteluun.

    En löytänyt kovin hyviä lähteitä, enkä tunne asiaa muutoin, mutta sinä vaikutat tietävän enemmän. Suola on haitallista, sen toki tiedän. Minkälaisia tuhoja siitä konkreettisesti aiheutuu ja missä laajuudessa? Ovatko ne kuinka pysyviä haittoja?

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Kai se on arvo- ja painotuskysymys. Löysin pari vanhaa, 90-luvulta peräisin olevaa tutkimusta aiheesta.

    Suolauksen määrän 80-90% vähennyksen tulos oli seuraava:

    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edelisen talven keskiarvoa (26,8). Kun otetaan huomioon, että onnettomuudet samanaikaisesti vähenivät vertailuteillä, voidaan laskea kokeilun lisänneen henkilövahinkoonnettomuuksia noin 5 %. Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %. "

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Mitään varsinaista mielipidettä minulla ei asiaan ole

    Minä ajoin nuo kaksi talvea noilla teillä ja sanon suoraan että oli parhaat talvet maanteillä ikinä. Autoa tarvitsi pestä syksyn jälkeen vasta keväällä ja koskaan ei ollut pimeitä mustia teitä jotka imevät kaiken valon. Liukkain paikka muodostui siihen missä maakuntien rajalla oli suolauksen aloitus/lopetuskohta. Minusta on naurettavaa väittää että onnettomuudet lisääntyivät, kun niiden määrä kuitenkin pysyi samana.

    Voin olla samaa mieltä kanssasi siltä osin että ne pysyivät samana jossain (alemmassa) tieluokassa. Viimeisessä lauseessa lukee että valtaosa tutkituista kilometreistä oli ykkösluokan teillä, ja siellä henkilövahinkojen määrä nousi 20%. Se on minusta jo merkittävä muutos.

    Kokonaisuus on tärkeintä ja kokonaisuutena liikenneonnettomuuksien määrä hivenen jopa laski. Ja jos kokeilua olisi kestänyt useampia vuosia niin autojen ruostuminen olisi vähentynyt, mikä olisi laskenut kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää entisestään.

    Kuten sanoin, arvo- ja painotuskysymys. Koska uutta peltiä saa (vakuutusyhtiön) rahalla helpommin kuin terveyttä, minä painottaisin niitä henkilövahinkoja. Voi tietysti painottaa auton ruostumistakin jos niin haluaa. Mitenniin "vähenisivät entisestään", kun henkilövahingot nousivat pääosalla teistä 20%?

    Jälkimmäisen vedit ihan hatusta. Vai onko sinulla näyttää jotain tutkimusta ruostevaurioiden vaikutuksesta henkilövahinkoihin? Toki se on järkeenkäypää että ruostunut helmapelti suojaa heikommin kuin terve, mutta olisi mielenkiintoista nähdä joku suuruusluokka tästä vaikutuksesta. Tästä nimenomaisesta kokeilusta ei tietenkään tällaista dataa ole.

    Vaikka tuosta:
    https://tekniikanmaailma.fi/videot-paljastavat-nain-ruoste-vaikuttaa-auton-kolarinkestavyyteen-vakavan-loukkaantumisen-riski-kasvaa-20-prosenttia/
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruoste-heikentaa-auton-kolarikestavyytta-ala-osta-jos-nama-paikat-kukkivat/6856350#gs.m0flmx
    https://www.is.fi/autot/art-2000005639340.html

    Ilmaisin kysymykseni vähän huonosti. Kolariturvallisuuden heikkeneminen on sen itsestäänselvä osuus, ja tässä toki vastattiin hyvin siihen mitä se (pahimmillaan?) vaikuttaa kolarin sattuessa. Avoimeksi jäi kuitenkin vertailuluku siitä miten korroosiosta, ja erityisesti suolauksen aiheuttamasta korroosiosta, aiheutuneet henkilövahinkojen lisäykset korreloivat suolauksen vähentämisen seurauksena aiheutuviin henkilövahinkoihin.

      1
  • @M880 kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Helmapellit ruostuu suolakylvyssä, mutta alustan rakenteet ovat tärkeämpi juttu jos puhutaan autojen turvallisuuden heikentymisestä. Ilmastohysteria on päivän sana, mutta ympristön pilaamisesta ei puhuta juuri mitään. Suola pilaa pohjavedet. Suolauksen hyötyjen ja haittojen puntarointi olisi taas aiheellista ottaa mukaan keskusteluun.

    En löytänyt kovin hyviä lähteitä, enkä tunne asiaa muutoin, mutta sinä vaikutat tietävän enemmän. Suola on haitallista, sen toki tiedän. Minkälaisia tuhoja siitä konkreettisesti aiheutuu ja missä laajuudessa? Ovatko ne kuinka pysyviä haittoja?

    Vakuutusyhtiö Folksam testasi taannoin ruostumaan päässeiden henkilöautojen suoriutumista Euro NCAP -standardimenetelmän mukaisissa etu- ja sivutörmäystesteissä.
    Törmäystestin tuloksia verrattiin automalleille uutena tehtyihin Euro NCAP -testien tuloksiin. Testit paljastivat, että auton rakenteiden voimakas ruosteisuus vaikuttaa kolariturvallisuuteen merkittävästi.

    Perinteisesti teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia, jonka kloridiosa on riski pohjavesille. Vaiettu salaisuus, en löytänyt tarkempaa selvitystä kloridiosan haitallisuudesta pohjavesiin. Ilmeistä on, että haittoja syntyy. Aika erikoista on, että tutkimustuloksia ei ole.

      1
  • muokattu 11.01.2022 12:26

    Priorisointikysymyshän tämä on ja näen ainakin pari suolausta vastaan puhuvaa argumenttia joita ei ole otettu täysimääräisesti huomioon.

    Lyhyen ajan kolaritutkimus ei ota kantaa siihen, että suolaamattomilla alueilla autojen jarrut kestävät pidempään hyvässä kunnossa. Jumittuvien jarrujen osuus tulevien talvien onnettomuuksissa on todennäköisesti kuitenkin pieni. Tracktestin yllä mainitseman passiivisen turvallisuuden vaikutuksen osalta luotan Folksamin havaintoihin.

    Isompi asia on se, ettei maiseman sotkemiselle ja vesistöjen suolaamiselle ole asetettu hintaa. Suolakuski on kuin 1960-luvun sellutehdas, joka vastuuttomasti kaataa kaiken paskan järveen vailla mitään huolta huomisesta.

    Lukija 31722:n havainto on myös minun mökkimatkallani jatkuvasti toistuva riesa. Hyvästä talvikelistä suolaamalla kemiallisesti valmistettava musta jää on yksi niitä syitä, joiden vuoksi meidän perheessä on neljässä autossa pohjoisen talveen hyvin sopivien kitkarenkaiden sijasta nastat, kun aivan liian usein joutuu hyvässä talvisessa pakkassäässä ajamaan jossain kohdassa tahallaan rakennetulla luistinradalla. Ei meillä ainakaan hammasrattaiden rapinaa kukaan kaipaa niin kipeästi, että nastojen käyttö loppuu jos saamme ajaa lumista tietä. Toisaalta, kun alla on nastarenkaat, ei sitä suolaa ikinä eikä mihinkään keliin tarvitsekaan.

    Yksi tekemättä jätetty valinta on suolan ja nastojen yhteiskäyttö, jossa molemmat vahvistavat toisensa tuhoja. Suola (1) ja nastarenkaat (1) summa tien kulumisessa on 1 + 1 = 3.

      2
  • Eli se tutkimus on väärässä? Eikai ne onnettomuudet voi lisääntyä 20% jos tien kunto kerran heikkenee suolaamalla?

    Tiedettiinkö me nyt jotain konkreettista siitä suolan aiheuttaman ymäristövahingon laajuudesta?

    Mahtaako se lisätä hirvi- (poro-, peura-) kolareita, jos tulevat nuoleskelemaan suolaa tieltä?

      
  • Sillä suolaamatta jätetyllä tiellä onnettomuudet lisääntyvät, mutta onnettomuuksien kokonaismäärä koko maakunnassa ei silti lisäänny. Itse olen sen ajatellut johtuvan siitä, että ihmiset jotka ajavat 100% talven ajoista enemmän tai vähemmän liukkaalla harjaantuvat ajamaan liukkaalla paremmin kuin ne jotka ajavat esim. 30% liukkaalla ja 70% pitäväksi suolatulla.

      2
  • Meillä on siis käsissämme tutkimus jonka perusteella suolaamatta jättäminen lisää henkilövahinkoja 20%.

    Tai, teoria jonka mukaan

    Suolaaminen heikentää tien kuntoa, eli kääntäen suolaamatta jättäminen parantaa sitä, ehkä jopa kaikkien aikojen parhaiksi. Ihmiset ajavat näillä suolattomilla parempikuntoisilla teillä enemmän onnettomuuksia, koska eivät ole harjaantuneet ajamalla suolan aiheuttamalla liukkaalla kelillä. Tämä kuitenkin kompensoituu muualla maakunnassa, kokeiluteiden ulkopuolella, entistä vähäisemmillä henkilövahingoilla koska kokeilutiet ovat aiempaa liukkaampia ja se totuttaa ajamaan varovaisemmin muuallakin.

    Okei 🤷

      2
  • @M880 kirjoitti:
    Meillä on siis käsissämme tutkimus jonka perusteella suolaamatta jättäminen lisää henkilövahinkoja 20%.

    Tai, teoria jonka mukaan

    Suolaaminen heikentää tien kuntoa, eli kääntäen suolaamatta jättäminen parantaa sitä, ehkä jopa kaikkien aikojen parhaiksi. Ihmiset ajavat näillä suolattomilla parempikuntoisilla teillä enemmän onnettomuuksia, koska eivät ole harjaantuneet ajamalla suolan aiheuttamalla liukkaalla kelillä. Tämä kuitenkin kompensoituu muualla maakunnassa, kokeiluteiden ulkopuolella, entistä vähäisemmillä henkilövahingoilla koska kokeilutiet ovat aiempaa liukkaampia ja se totuttaa ajamaan varovaisemmin muuallakin.

    Okei 🤷

    Meillä on siis tutkimus jossa lukee:
    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edellisen talven keskiarvoa (26,8)."

    Eli ennen suolaamattomuuskokeilua henkilövahinko-onnettomuuksia oli keskim. 26,8 kpl/vuosi ja kokeilun aikana 26,0.

      3
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Meillä on siis käsissämme tutkimus jonka perusteella suolaamatta jättäminen lisää henkilövahinkoja 20%.

    Tai, teoria jonka mukaan

    Suolaaminen heikentää tien kuntoa, eli kääntäen suolaamatta jättäminen parantaa sitä, ehkä jopa kaikkien aikojen parhaiksi. Ihmiset ajavat näillä suolattomilla parempikuntoisilla teillä enemmän onnettomuuksia, koska eivät ole harjaantuneet ajamalla suolan aiheuttamalla liukkaalla kelillä. Tämä kuitenkin kompensoituu muualla maakunnassa, kokeiluteiden ulkopuolella, entistä vähäisemmillä henkilövahingoilla koska kokeilutiet ovat aiempaa liukkaampia ja se totuttaa ajamaan varovaisemmin muuallakin.

    Okei 🤷

    Meillä on siis tutkimus jossa lukee:
    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edellisen talven keskiarvoa (26,8)."

    Eli ennen suolaamattomuuskokeilua henkilövahinko-onnettomuuksia oli keskim. 26,8 kpl/vuosi ja kokeilun aikana 26,0.

    Jos lukee koko kappaleen, niin siellä lukee myös

    "Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %."

      
  • @M880 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Meillä on siis käsissämme tutkimus jonka perusteella suolaamatta jättäminen lisää henkilövahinkoja 20%.

    Tai, teoria jonka mukaan

    Suolaaminen heikentää tien kuntoa, eli kääntäen suolaamatta jättäminen parantaa sitä, ehkä jopa kaikkien aikojen parhaiksi. Ihmiset ajavat näillä suolattomilla parempikuntoisilla teillä enemmän onnettomuuksia, koska eivät ole harjaantuneet ajamalla suolan aiheuttamalla liukkaalla kelillä. Tämä kuitenkin kompensoituu muualla maakunnassa, kokeiluteiden ulkopuolella, entistä vähäisemmillä henkilövahingoilla koska kokeilutiet ovat aiempaa liukkaampia ja se totuttaa ajamaan varovaisemmin muuallakin.

    Okei 🤷

    Meillä on siis tutkimus jossa lukee:
    "Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui kokeiluteillä ensimmäisenä kokeilutalvena 27 ja toisena 25, mikä vastaa viiden edellisen talven keskiarvoa (26,8)."

    Eli ennen suolaamattomuuskokeilua henkilövahinko-onnettomuuksia oli keskim. 26,8 kpl/vuosi ja kokeilun aikana 26,0.

    Jos lukee koko kappaleen, niin siellä lukee myös

    "Kunnossapitoluokan I teillä, joiden osuus kaikista kokeiluteistä oli yli 80 %, henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyivät noin 20 %."

    Tässä on nykyiset talvikunnossapitoluokat:
    https://vayla.fi/kunnossapito/tieverkon-kunnossapito/talvihoito

    Kuten voit päätellä niin muilla kuin I-luokan teillä tapahtui vähemmän henkilövahinko-onnettomuuksia suolaamattomuuskokeilun aikana, koska kokonaismäärä pysyi samana ja I-luokan teillä määrä lisääntyi.

      1
  • @M880 kirjoitti:
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Jep. Tutkimuksen tiivistelmästä: "Mainitut vaikutukset ovat pienistä onnettomuusmääristä johtuen suhteellisen epävarmoja. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta yhteenkään kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen."

    Ihan koko valtakunnan tasolla vaikkapa vakavien liikennevammojen määrät heittelevät helposti vuosittain 10-20% luokkaa.

    Ja tosiaan 90-luvun alussa KUOPIOSSA käytössä ollut kalusto on luultavasti ollut äärimmäisen antiikkista kalustoa, joissa ei lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, yms juuri näkynyt. Olisi kyllä mainiota, jos aiheesta tehtäisiin uusi testi, niin saataisiin osviittaa kuinka modernit autot suoriutuvat. Tämä voitaisiin tehdä vaikkapa 2022-2100 pk-seudun pääväylillä.


    Itse aiheesta sen verran, että suolaus, hiekoitus yms voitaisiin vallan hyvin lopettaa kokonaan. Ainoastaan liittymärampit, poikkeuksellisen jyrkät mäet yms voisi hiekottaa.

    Saman voisi ulottaa klv:lle, eli pelkkä auraus riittäisi hyvin. Sitten jossain runsaan jalankulun paikoissa, portaissa yms voisi hiekottaa. Ei ole mitään järkeä levittää paksua hiekkamattoa joillain lähiöiden välisillä ulkoilureiteillä.

      1
  • @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Jep. Tutkimuksen tiivistelmästä: "Mainitut vaikutukset ovat pienistä onnettomuusmääristä johtuen suhteellisen epävarmoja. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta yhteenkään kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen."

    Ihan koko valtakunnan tasolla vaikkapa vakavien liikennevammojen määrät heittelevät helposti vuosittain 10-20% luokkaa.

    Ja tosiaan 90-luvun alussa KUOPIOSSA käytössä ollut kalusto on luultavasti ollut äärimmäisen antiikkista kalustoa, joissa ei lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, yms juuri näkynyt. Olisi kyllä mainiota, jos aiheesta tehtäisiin uusi testi, niin saataisiin osviittaa kuinka modernit autot suoriutuvat. Tämä voitaisiin tehdä vaikkapa 2022-2100 pk-seudun pääväylillä.


    Itse aiheesta sen verran, että suolaus, hiekoitus yms voitaisiin vallan hyvin lopettaa kokonaan. Ainoastaan liittymärampit, poikkeuksellisen jyrkät mäet yms voisi hiekottaa.

    Saman voisi ulottaa klv:lle, eli pelkkä auraus riittäisi hyvin. Sitten jossain runsaan jalankulun paikoissa, portaissa yms voisi hiekottaa. Ei ole mitään järkeä levittää paksua hiekkamattoa joillain lähiöiden välisillä ulkoilureiteillä.

    Kovien pakkasten saapuessa hienoa hiekkaa on levitetty julmettu määrä. Kaikki kaupungit ovat sitten sakeana pölystä pitkälle kevääseen. Astmaatikoille painajaismainen aika ja kaikille muille yhtä helvetillinen riesa hiekan narskuessa hampaissa.

      1
  • @tracktest kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Jep. Tutkimuksen tiivistelmästä: "Mainitut vaikutukset ovat pienistä onnettomuusmääristä johtuen suhteellisen epävarmoja. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta yhteenkään kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen."

    Ihan koko valtakunnan tasolla vaikkapa vakavien liikennevammojen määrät heittelevät helposti vuosittain 10-20% luokkaa.

    Ja tosiaan 90-luvun alussa KUOPIOSSA käytössä ollut kalusto on luultavasti ollut äärimmäisen antiikkista kalustoa, joissa ei lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, yms juuri näkynyt. Olisi kyllä mainiota, jos aiheesta tehtäisiin uusi testi, niin saataisiin osviittaa kuinka modernit autot suoriutuvat. Tämä voitaisiin tehdä vaikkapa 2022-2100 pk-seudun pääväylillä.


    Itse aiheesta sen verran, että suolaus, hiekoitus yms voitaisiin vallan hyvin lopettaa kokonaan. Ainoastaan liittymärampit, poikkeuksellisen jyrkät mäet yms voisi hiekottaa.

    Saman voisi ulottaa klv:lle, eli pelkkä auraus riittäisi hyvin. Sitten jossain runsaan jalankulun paikoissa, portaissa yms voisi hiekottaa. Ei ole mitään järkeä levittää paksua hiekkamattoa joillain lähiöiden välisillä ulkoilureiteillä.

    Kovien pakkasten saapuessa hienoa hiekkaa on levitetty julmettu määrä. Kaikki kaupungit ovat sitten sakeana pölystä pitkälle kevääseen. Astmaatikoille painajaismainen aika ja kaikille muille yhtä helvetillinen riesa hiekan narskuessa hampaissa.

    En osaa sanoa, millainen helvetti tuo pöly on astmaatikoille, mutta ihan näin terveelläkin ihmisellä on ikävää pyöräillä keväisin ajoradan rinnalla kulkevaa klv:ä, kun esim bussi pyyhkäisee ohi..

      2
  • @tracktest kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Jep. Tutkimuksen tiivistelmästä: "Mainitut vaikutukset ovat pienistä onnettomuusmääristä johtuen suhteellisen epävarmoja. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta yhteenkään kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen."

    Ihan koko valtakunnan tasolla vaikkapa vakavien liikennevammojen määrät heittelevät helposti vuosittain 10-20% luokkaa.

    Ja tosiaan 90-luvun alussa KUOPIOSSA käytössä ollut kalusto on luultavasti ollut äärimmäisen antiikkista kalustoa, joissa ei lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, yms juuri näkynyt. Olisi kyllä mainiota, jos aiheesta tehtäisiin uusi testi, niin saataisiin osviittaa kuinka modernit autot suoriutuvat. Tämä voitaisiin tehdä vaikkapa 2022-2100 pk-seudun pääväylillä.


    Itse aiheesta sen verran, että suolaus, hiekoitus yms voitaisiin vallan hyvin lopettaa kokonaan. Ainoastaan liittymärampit, poikkeuksellisen jyrkät mäet yms voisi hiekottaa.

    Saman voisi ulottaa klv:lle, eli pelkkä auraus riittäisi hyvin. Sitten jossain runsaan jalankulun paikoissa, portaissa yms voisi hiekottaa. Ei ole mitään järkeä levittää paksua hiekkamattoa joillain lähiöiden välisillä ulkoilureiteillä.

    Kovien pakkasten saapuessa hienoa hiekkaa on levitetty julmettu määrä. Kaikki kaupungit ovat sitten sakeana pölystä pitkälle kevääseen. Astmaatikoille painajaismainen aika ja kaikille muille yhtä helvetillinen riesa hiekan narskuessa hampaissa.

    Missä nykyään edes levitetään hienoa hiekkaa? Enimmäkseenhän se on isorakeista mursketta, joka rikkoo tuulilaseja, vaikka monihan kuvittelee, että syyllinen esim. tuulilasivaurioihin olisivat irronneet nastat. Suolauksen vähentämiselle nimenomaan hiekoitus on se ekologisempi vaihtoehto ja todellakin toivon, että palattaisiin siihen entisajan hienompaan hiekoitukseen. Itselleni katupöly ei koskaan ole ollut minkäänlainen ongelma tai riesa, eli ilmaisu "kaikille muille" ei pidä paikkaansa. Hengityssuojaimia taas on tarjolla tarvitsijoille runsain mitoin.

      
  • Maanteille levitettävä hiekka tai sora on sitten vielä suolaakin huonompi vaihtoehto.

      1
  • Risteyksiin ja liikenneympyröihin on levitetty hienompaa hiekkaa, mursketta sitten tonneittain kaupunkien kaduille. Onhan tämä iso bisnes urakoitsijoille, jotka suolaa, hiekkaa ja mursketta levittää. Keväällä sitten ympäri suomea harjataan katupölyä ja hiekkaa vielä kesäkuukausina.

    En osaa sanoa muiden puolesta, mutta en tarvitse suolaa, hiekkaa enkä mursketta missään. Ymmärrän hyvin jos on käveltävä jään päällä. Kävely on iäkkäämmille jopa vaarallista mutta siihenkin löytyy apu ja välineet. Kenkiin saa nastat ja on myös kenkien pohjiin irroitettavia liukkaan kelin välineistöä. Pyöräilijöille löytyy erinomaisia nastarenkaita, ei tämä niin vaikeaa voi olla. Iso riesa lähtee jos näistä ihmisten elämää haittaavista asioista luovutaan. Vauhdit sen mukaan mitä keli vaatii, ei se sen monimutkaisempi juttu ole.

      2
  • @koreileva kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1

    Otos on pieni ja tutkimus vanha, joten voi olla että nykyautoilla merkitys ei ole yhtä suuri. Kuitenkin, suolaamalla on vähennetty henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien lukumäärää useilla prosenttiyksiköillä, joten "järjetön" ei olisi minun valintani termiksi.

    Jep. Tutkimuksen tiivistelmästä: "Mainitut vaikutukset ovat pienistä onnettomuusmääristä johtuen suhteellisen epävarmoja. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kokeilulla ei ollut vaikutusta yhteenkään kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen."

    Ihan koko valtakunnan tasolla vaikkapa vakavien liikennevammojen määrät heittelevät helposti vuosittain 10-20% luokkaa.

    Ja tosiaan 90-luvun alussa KUOPIOSSA käytössä ollut kalusto on luultavasti ollut äärimmäisen antiikkista kalustoa, joissa ei lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, yms juuri näkynyt. Olisi kyllä mainiota, jos aiheesta tehtäisiin uusi testi, niin saataisiin osviittaa kuinka modernit autot suoriutuvat. Tämä voitaisiin tehdä vaikkapa 2022-2100 pk-seudun pääväylillä.


    Itse aiheesta sen verran, että suolaus, hiekoitus yms voitaisiin vallan hyvin lopettaa kokonaan. Ainoastaan liittymärampit, poikkeuksellisen jyrkät mäet yms voisi hiekottaa.

    Saman voisi ulottaa klv:lle, eli pelkkä auraus riittäisi hyvin. Sitten jossain runsaan jalankulun paikoissa, portaissa yms voisi hiekottaa. Ei ole mitään järkeä levittää paksua hiekkamattoa joillain lähiöiden välisillä ulkoilureiteillä.

    Kovien pakkasten saapuessa hienoa hiekkaa on levitetty julmettu määrä. Kaikki kaupungit ovat sitten sakeana pölystä pitkälle kevääseen. Astmaatikoille painajaismainen aika ja kaikille muille yhtä helvetillinen riesa hiekan narskuessa hampaissa.

    Missä nykyään edes levitetään hienoa hiekkaa?

    Olen käsittänyt, että tuo rakeisempi aines jauhaantuu osittain hienommaksi pölyksi. Jostain syystä aina keväisin on kaupunkialueilla merkittäviä pölyhaittoja, jotka sitten hellittävät juhannukseen mennessä, kun lakaisukalusto saadaan muutaman kuukauden kevätkelin jälkeen liikkeelle.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    En osaa sanoa muiden puolesta, mutta en tarvitse suolaa, hiekkaa enkä mursketta missään. Ymmärrän hyvin jos on käveltävä jään päällä. Kävely on iäkkäämmille jopa vaarallista mutta siihenkin löytyy apu ja välineet. Kenkiin saa nastat ja on myös kenkien pohjiin irroitettavia liukkaan kelin välineistöä. Pyöräilijöille löytyy erinomaisia nastarenkaita, ei tämä niin vaikeaa voi olla. Iso riesa lähtee jos näistä ihmisten elämää haittaavista asioista luovutaan. Vauhdit sen mukaan mitä keli vaatii, ei se sen monimutkaisempi juttu ole.

    Se on just näin! 100%.

    Joku luvut tietävä voisi laskea, paljonko maksaisi ostaa kaikille mummoille ja papoille IceBugit tms vs hiekoituksen ja lakaisun kustannukset.

      2
  • Ostin vuonna 1995 uuden Suzuki Swiftin, jota tietenkin pidin kuin kukkaa kämmenellä ainoana uutena autona elämässäni. Eihän sillä tietenkään suolassa raaskinut ajaa ja sotkin siksi reilut 10 vuotta työmatkani talvet fillarilla. Jos oli pakkasta alle 8 tai lämpöä yli 7 astetta, saatoin mennä myös autolla edes kauppaan.

    Työmatkani suuntaansa oli 8 km ja kuntoni tosiaan nousi, olivat kelit paikoin uskomattoman raskaita.
    Suolauksesta olikin siis selvästi hyötyä.

      
  • @M880 kirjoitti:
    Eli se tutkimus on väärässä? Eikai ne onnettomuudet voi lisääntyä 20% jos tien kunto kerran heikkenee suolaamalla?

    Tutkimus kertoi sen mitä se muutaman vuoden kertomus rajoitetulla alueella pystyi kertomaan. Lisäsin vain muutaman näkökulman, jotka jäivät kyseisen tutkimuksen ulkopuolelle.

    Ei siitä ole mitään epäselvää, että aiemmin vittattu tutkimus suolauksen vaikutuksista ei asettanut hintaa puhtaalle vedelle eikä se ollut ajallisesti eikä alueellisesti riittävän kattava eliminoimaan tutkimuksen ulkopuolisilla tieosuuksilla ja tutkimuksen ulkopuolisina vuosina autojen jarruille ja passiiviselle turvallisuudelle aiheutunutta vahinkoa. En siis väitä vastaan tutkimukselle, vaan kerron mitä se ei kattanut.

    Onko sinulla syytä epäillä maailmanlaajuisestikin erittäin aloitekykyisesti liikenneturvallisuutta tutkivan ruotsalaisen Folksamin tutkimustuloksien pätevyyttä (toki Ruotsin olosuhteissa)?

    Mahtaako se lisätä hirvi- (poro-, peura-) kolareita, jos tulevat nuoleskelemaan suolaa tieltä?

    Kiitos tämän näkökulman lisäämisestä. Hävettää kun en itse ymmärtänyt tätä nokkani edessä (jokaisella mökkimatkalla) olevaa ilmiötä mainita.

    Onneksi Pudasjärven ja Taivalkosken alueen paliskunnat ovat omaksuneet jo vuosia sitten hyvän tavan kerätä porot kotilaitumille talveksi. Aiemminhan ne olivat suorastaan maanvaiva korkeiden lumivallien välissä tiellä. Peurat ja kauriit eivät ole vielä uskaltaneet tulla tänne sankoin joukoin, mutta hirviä on sitten senkin edestä.

    Pudasjärven kunnan liikenneturvatutkimuksen poikkeuksellinen piirre on se, että 30% vakavista onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia. Porojen talvisesta tarhaamisesta huolimatta tämä osuus on poikkeuksellisen suuri.

      2
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit