@M880 kirjoitti:
Eli se tutkimus on väärässä? Eikai ne onnettomuudet voi lisääntyä 20% jos tien kunto kerran heikkenee suolaamalla?
Tutkimus kertoi sen mitä se muutaman vuoden kertomus rajoitetulla alueella pystyi kertomaan. Lisäsin vain muutaman näkökulman, jotka jäivät kyseisen tutkimuksen ulkopuolelle.
Ei siitä ole mitään epäselvää, että aiemmin vittattu tutkimus suolauksen vaikutuksista ei asettanut hintaa puhtaalle vedelle eikä se ollut ajallisesti eikä alueellisesti riittävän kattava eliminoimaan tutkimuksen ulkopuolisilla tieosuuksilla ja tutkimuksen ulkopuolisina vuosina autojen jarruille ja passiiviselle turvallisuudelle aiheutunutta vahinkoa. En siis väitä vastaan tutkimukselle, vaan kerron mitä se ei kattanut.
Onko sinulla syytä epäillä maailmanlaajuisestikin erittäin aloitekykyisesti liikenneturvallisuutta tutkivan ruotsalaisen Folksamin tutkimustuloksien pätevyyttä (toki Ruotsin olosuhteissa)?
Mahtaako se lisätä hirvi- (poro-, peura-) kolareita, jos tulevat nuoleskelemaan suolaa tieltä?
Kiitos tämän näkökulman lisäämisestä. Hävettää kun en itse ymmärtänyt tätä nokkani edessä (jokaisella mökkimatkalla) olevaa ilmiötä mainita.
Onneksi Pudasjärven ja Taivalkosken alueen paliskunnat ovat omaksuneet jo vuosia sitten hyvän tavan kerätä porot kotilaitumille talveksi. Aiemminhan ne olivat suorastaan maanvaiva korkeiden lumivallien välissä tiellä. Peurat ja kauriit eivät ole vielä uskaltaneet tulla tänne sankoin joukoin, mutta hirviä on sitten senkin edestä.
Pudasjärven kunnan liikenneturvatutkimuksen poikkeuksellinen piirre on se, että 30% vakavista onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia. Porojen talvisesta tarhaamisesta huolimatta tämä osuus on poikkeuksellisen suuri.
Juu, pidän itsekin tutkimusta sekä vanhentuneena että otokseltaan liian pienenä. @Ruuhkamies esitti validia kritiikkiä tutkimusta kohtaan.
Folksamin osalta ymmärsit väärin / esitin asiani epäselvästi. En millään muotoa kiistä niitä tuloksia, ne ovat varmasti parasta tietoa mitä saatavilla on, ja arkijärjen mukaisia. Se mikä siitä kuitenkin puuttuu on tämän passiivisen turvallisuuden heikkenemisen vaikutus tosielämän loukkaantumisiin. Puuttumaan jää ainakin:
Tiesuolan tosiasiallinen vaikutus korroosioon. Tiedetään että se vaikuttaa, mutta emme tiedä (=minä en tiedä, eikä tässä keskustelussa ole tuotu esille) kuinka paljon. Folksamin testissä oli merkki/mallikohtaisia eroja.
Em. merkkikohtaisen hajonnan mukaan painotettu vaikutus loukkaantumisiin. Pidän epätodennäköisenä että oletettu 20% suolattomuuslisä loukkaantumisissa kuittaantuisi 20% passiivisen turvallisuuden paranemisella. Se vaatisi minun yksinkertaisella matematiikallani että jokaisen auton kolariturvallisuus heikkenisi suolaamisen vuoksi 20%
En ole suolaamista tai suolaamattajättämistä vastaan, pikemminkin päinvastoin. Aloitin ensimmäisen puheenvuoroni toteamalla ettei minulla ole tähän mitään varsinaista mielipidettä, mutta lähinnä tykkään perustaa mielipiteet tutkittuun tietoon mutun sijaan, jos mahdollista.
Voisi olla hyvä aika tehdä ammattimainen tieteellisen tukimuksen toistettavuuden ja lähdekritiikin kestävä tutkimus nyky-Suomesta sekä suolauksesta että nastarenkaista ja mahdollisuuksien mukaan vielä näiden yhdistelmästä.
Tämän tutkimustiedon nojalla minä ainakin olisin valmis sopeuttamaan mielipiteideni lisäksi myös omia valintojani. Samaa dataa voisi käyttää myös lainsäädännön ja tienpitokäytäntöjen korjaamiseen, jos tarpeen.
@740 GLE kirjoitti:
Hyvä vastine, olen samaa mieltä.
Voisi olla hyvä aika tehdä ammattimainen tieteellisen tukimuksen toistettavuuden ja lähdekritiikin kestävä tutkimus nyky-Suomesta sekä suolauksesta että nastarenkaista ja mahdollisuuksien mukaan vielä näiden yhdistelmästä.
Tämän tutkimustiedon nojalla minä ainakin olisin valmis sopeuttamaan mielipiteideni lisäksi myös omia valintojani. Samaa dataa voisi käyttää myös lainsäädännön ja tienpitokäytäntöjen korjaamiseen, jos tarpeen.
Tämä olisi erittäin tervetullutta. Jotta tuloksista saa jotain irti, tulisi kokeilun olla riittävän pitkäkestoinen, tarkkaan monitoroitu (säätilat yms) ja riittävän vilkasliikenteisillä väylillä. Se vaatii myös uskallusta ja vastuunkantoa. Kuka uskaltaa päättää että Kehä 1:n suolaus lopetetaan? Mitä jos onnettomuusmäärät lähtevät rajuun nousuun? Kantaako joku virkavastuun, poliittisen vastuun, oikean vastuun?
Olin joskus mukana eräässä projektissa jonka yhden haaran tarkoitus oli kerätä raskaasta liikenteestä reaaliakaista anturidataa mm. tienpinnan liukkaudesta. Se ei kuitenkaan ollut erityisemmin minun fokusalueenani, joten en tiedä/muista miten asia lopulta eteni, ja syntyikö siitä kaupallisia tai viranomais- tai tutkijakäyttöön kelpaavia sovelluksia.
Edit: Tekniikka ei noissa ole ongelma. Erilaisia CAN-väyliin ja OBD-portteihin liitettäviä mokkuloita löytyy. Ongelma on maksaja. Asennus, itse mokkula, ja datayhteys maksavat rahaa, jota kukaan ei halua maksaa.
Sama koskee erilaisia yksityisautoilijoita koskevia palveluita. Rautaa, appeja ja ideoita on, mutta kantavaan ja kannattavaan business caseen en ole vielä törmännyt.
@740 GLE kirjoitti:
Hyvä vastine, olen samaa mieltä.
Voisi olla hyvä aika tehdä ammattimainen tieteellisen tukimuksen toistettavuuden ja lähdekritiikin kestävä tutkimus nyky-Suomesta sekä suolauksesta että nastarenkaista ja mahdollisuuksien mukaan vielä näiden yhdistelmästä.
Tämän tutkimustiedon nojalla minä ainakin olisin valmis sopeuttamaan mielipiteideni lisäksi myös omia valintojani. Samaa dataa voisi käyttää myös lainsäädännön ja tienpitokäytäntöjen korjaamiseen, jos tarpeen.
Noissa tutkimuksissa on vikana se että eivät ne taida johtaa mihinkään muutoksiin. Vihreät on hallituksessa (ympäristöasioihin erikoistunut puolue), eikä ministerit ole kehottaneet ketään välttämään nastarenkaita, vaikka jopa sellainen nastakielto-liikennemerkki on julkaistu. Liittyisikö se liikennemerkki enemmänkin vain Wienin tieliikennesopimukseen sopeuttamiseen (kansainvälinen velvoite) kuin suomalaisen liikenneasioista vastaavien omiin innovaatioihin?
Minä aloitin oman tutkimukseni missä totesin että suolaa tullaan kylvämään jatkossakin (aika näytti että olin oikeassa), ja luovuin nastoista talvella 2011. Aikomus oli tehdä se jo 1999, mutta itsevarmuus aktiiviseen valintaan puuttui koska piti olla tosi kokenut että selviäisi ilman nastoja. Lehtitestien mukaan (toisten tekemiä tutkimuksia) esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa nastaton rengas on paras kokonaisuus, Suomessa nastojen käyttö on testaajien mukaan vielä se ensisijainen valinta, ja kitka on mukavuutta kaipaavan kuskin (jos ei ole varaa hyvin äänieristettyyn premiumautoon) valinta turvallisuuden kustannuksella.
Liukkaista teistä huolimatta moni tienkäyttäjä ajaa piittaamatta turvaetäisyyksistä, tavalla josta seuraa kesärenkailla kesälläkin ajoittain kolareita. Eli aina kyse ei ole suolasta tai nastoista, vaan piittamaattomasta ajotavasta mistä rangaistaan vain harmilla ja vakuutuksen maksamalla sijaisautolla, ei sakoilla tai ehdollisilla vankeustuomioilla sekä ajokielloilla kuten ylinopeudesta tai puhallustuloksesta rutiiniratsiassa.
Joulukuu ja tammikuu viime viikonloppuun asti on ollut keskimääräistä jäisempää tienpintaa Uudellamaalla, isommilla ja pienemmillä päällystetyillä teillä. Onko joukossa ketään, jolla on vähän vanhemmat, kovettuneet nastat tai kitkat alla ja olisi huomannut liukkautta enemmän kuin monina vuosina? Mulla on etuvetoVolvossa kolme vuotta vanhat goodyearin nastat ja vielä on mennyt aika hyvin vaikka tiet kiiltää jäästä. Vaimon takaveto bemarissa on vastaavat renkaat, vähemmän ajettu mutta 5 vuotta sitten ostettu. Bemarin ajonvakautus tekee kovasti töitä erityisesti liikenneympyröissä vaikka nopeudet on alhaiset, perä irtoo erittäin helposti.
Suolauksella kehitetään tien pintaan vesikerros joka ei kuivu millään. Suolaus tehdään ennen kovia pakkasia, nollan molemmin puolin. Vesikerroksen jäätyessä tiestä tulee niin liukas, että kävelijä ei pysy sen päällä pystyssä. Tätä kutsutaan kansakielellä pääkallokeliksi joka on itse aiheutettu. Järjenvastaista toimintaa, mutta tällä kaikella on korkeimman oikeuden siunaus.
@tracktest kirjoitti:
Suolauksella kehitetään tien pintaan vesikerros joka ei kuivu millään. Suolaus tehdään ennen kovia pakkasia, nollan molemmin puolin. Vesikerroksen jäätyessä tiestä tulee niin liukas, että kävelijä ei pysy sen päällä pystyssä. Tätä kutsutaan kansakielellä pääkallokeliksi joka on itse aiheutettu. Järjenvastaista toimintaa, mutta tällä kaikella on korkeimman oikeuden siunaus.
Oliko sinulla tälle mielipiteelle jotain muutakin näyttöä kuin oma mielipide? Siis suolauksen negatiiviselle vaikutukselle liikenteen turvallisuuteen. Järjenvastainen on aika voimakas ilmaus, silloin soisi olevan jotain kovaa faktaa.
Siellä missä ei suolata teitä, pakkanen kuivaa märät tiet. Tämä keli on ns normaali talvinen keli loistavissa ajo-olosuhteissa. Veden ja suolan yhdistelmä on siitä häijy keitos, että se ei kuivu kovassakaan pakkasessa vaan jäätyy vahvasti tien pintaan.
No, molemmat tapahtuivat vahvasti suolattavilla teillä.
Mistä se kertoo? Tapahtuisiko siellä enemmän vai vähemmän onnettomuuksia jos ei suolattaisi?
No ainakin kertoo sen, että ilman suolaamista liukkaus ei olisi tullut yllätyksenä. Onnettomuuksien määrään en ota kantaa mutta talvesta ei tule kesää vaikka kuinka suolattaisiin. Aina on ne paikat, missä suola on vain liukastanut tietä kun ei ole kyennyt sulattamaan tai pitämään sulana koko jääkerrosta.
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
Kesärenkailla keli on enemmän kuin vaikea, mutta hyvillä kitkarenkailla tai nastarenkailla haasteellinen ja hieman enemmän malttia vaativa talvikeli. Valistuneet tietävät tulevan kelin jo tänään. Kiire pois, matkaan riittävästi aikaa ja kas siinä se meni kuten ennenkin. Ne jotka kauhistelevat tulevia kelejä voivat siirtyä joukkoliikenteen pariin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
Kesärenkailla keli on enemmän kuin vaikea, mutta hyvillä kitkarenkailla tai nastarenkailla haasteellinen ja hieman enemmän malttia vaativa talvikeli. Valistuneet tietävät tulevan kelin jo tänään. Kiire pois, matkaan riittävästi aikaa ja kas siinä se meni kuten ennenkin. Ne jotka kauhistelevat tulevia kelejä voivat siirtyä joukkoliikenteen pariin.
Katsot asiaa yksilön suunnasta. Kaupungeissa, missä on alttiutta liikenteen pieneen ruuhkautumiseen niin jo yksi pieni peräänajo aiheuttaa valtavasti jonoutumista. Jonossa kaikilla ei ole yhtä hyviä talvirenkaita eikä talviajotaitoja joten aivan pienenkin peltikolarin riski peilijäällä on moninkertainen. Toisaalta bussit voi jäädä kiinni pieneenkin ylämäkeen jos joutuvat pysähtymään vaikka liikennevaloihin. Renkaista ja taidoista huolimatta liikenne sujuu paljon paremmin kesäkelin vallitessa ja kaikkein huonoimmin peilijäällä - muissa välitiloissa näiden kahden välimaastossa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
Kesärenkailla keli on enemmän kuin vaikea, mutta hyvillä kitkarenkailla tai nastarenkailla haasteellinen ja hieman enemmän malttia vaativa talvikeli. Valistuneet tietävät tulevan kelin jo tänään. Kiire pois, matkaan riittävästi aikaa ja kas siinä se meni kuten ennenkin. Ne jotka kauhistelevat tulevia kelejä voivat siirtyä joukkoliikenteen pariin.
Katsot asiaa yksilön suunnasta. Kaupungeissa, missä on alttiutta liikenteen pieneen ruuhkautumiseen niin jo yksi pieni peräänajo aiheuttaa valtavasti jonoutumista. Jonossa kaikilla ei ole yhtä hyviä talvirenkaita eikä talviajotaitoja joten aivan pienenkin peltikolarin riski peilijäällä on moninkertainen. Toisaalta bussit voi jäädä kiinni pieneenkin ylämäkeen jos joutuvat pysähtymään vaikka liikennevaloihin. Renkaista ja taidoista huolimatta liikenne sujuu paljon paremmin kesäkelin vallitessa ja kaikkein huonoimmin peilijäällä - muissa välitiloissa näiden kahden välimaastossa.
Sujuvan tieliikenteen häiriötekijöitä on useita, niitä voidaan yksilöidä kuten edellä teet. Yksilön näkökulmasta ongelmia voi jokainen tykönään myös minimoida. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta, tämä kääntyy meidän kaikkien tiellä liikkujien yhteiseksi hyväksi. Pienillä muutoksilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi, tämä vaatii vain hieman asenteiden muutosta.
@M880 kirjoitti:
Oliko sinulla tälle mielipiteelle jotain muutakin näyttöä kuin oma mielipide? Siis suolauksen negatiiviselle vaikutukselle liikenteen turvallisuuteen. Järjenvastainen on aika voimakas ilmaus, silloin soisi olevan jotain kovaa faktaa.
Kuten jo sanoin, dataa ei ole koska ainakaan minä en ole perillä riittävän kattavista ja tuoreista tutkimuksista? Mutta tracktestin kuvaama tilanne on siitä huolimatta täysin todellinen. Suolauksen tavoite ei tietenkään ole pohjavesien myrkyttäminen ja mustan jään valmistaminen helpohkosta talvikelistä kemiallisesti, mutta niinkin siinä joka talvi käy haluttiin tai ei. Nämäkin näkökulmat pitää puntaroida suolauksen etuja ja haittoja vertailtaessa.
En tiedä, mikä suhdeluku on, mutta jos 10 kuolee ajettuaan päänsä halki luonnonjäällä ja 1 - 2 kuolee ajettuaan päänsä halki koska tie liukastettiin kemiallisesti ja muutama tuhat sairastuu tai kärsii puhtaan veden puutteesta, se on otettava huomioon valinnassa suolataanko vai ei. Täällä on lisäksi ainakin yksi, joka kärsii pahoista stressioireista kun kauniin valkoista hyvää talvikeliä myrkytetään suolalla.
Mielipiteiden sijasta olisi ehkä rakentavampaa selvittää oliko vaikkapa tässä tapauksessa kyseinen kiiltävä jäätikkö luonnon muovaama vai suolaamalla valmistettu? Suolan hyvien puolien vastapainona pitää pystyä käsittelemään myös ne tilanteet, joissa suola lisää onnettomuusriskiä heikentämällä näkyvyyttä, rakentamalla helppoon parin asteen pakkaskeliin raskaita loskavalleja ja märkänä kiiltävää jäätikköä olosuhteisiin, joissa näitä hankaluuksia ei luonnostaan esiinny.
Mikä tahansa polannetie on aina ja joka kerta suolauksen jälkeen hetken aikaa märällä jäällä, mutta bussikolarissa ei liene kyse siitä tilanteesta?
@Jorma L2 kirjoitti:
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
Kesärenkailla keli on enemmän kuin vaikea, mutta hyvillä kitkarenkailla tai nastarenkailla haasteellinen ja hieman enemmän malttia vaativa talvikeli. Valistuneet tietävät tulevan kelin jo tänään. Kiire pois, matkaan riittävästi aikaa ja kas siinä se meni kuten ennenkin. Ne jotka kauhistelevat tulevia kelejä voivat siirtyä joukkoliikenteen pariin.
Katsot asiaa yksilön suunnasta. Kaupungeissa, missä on alttiutta liikenteen pieneen ruuhkautumiseen niin jo yksi pieni peräänajo aiheuttaa valtavasti jonoutumista. Jonossa kaikilla ei ole yhtä hyviä talvirenkaita eikä talviajotaitoja joten aivan pienenkin peltikolarin riski peilijäällä on moninkertainen. Toisaalta bussit voi jäädä kiinni pieneenkin ylämäkeen jos joutuvat pysähtymään vaikka liikennevaloihin. Renkaista ja taidoista huolimatta liikenne sujuu paljon paremmin kesäkelin vallitessa ja kaikkein huonoimmin peilijäällä - muissa välitiloissa näiden kahden välimaastossa.
Sujuvan tieliikenteen häiriötekijöitä on useita, niitä voidaan yksilöidä kuten edellä teet. Yksilön näkökulmasta ongelmia voi jokainen tykönään myös minimoida. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta, tämä kääntyy meidän kaikkien tiellä liikkujien yhteiseksi hyväksi. Pienillä muutoksilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi, tämä vaatii vain hieman asenteiden muutosta.
Tässä on tosiaan useita lähestymiskulmia. Sinä tai minä selvittäisiin keskellä yötä matkasta Porista Mikkeliin suolaamatonta tietä kovassa räntäsateessa, näkyvyys hädintuskin metrin päähän konepellistä, silloin kun liikenne on vähäistä. Sitten Hämeenlinnan motarilla, Klaukkalan liittymästä joku ajaa tielle (ennenvanhaan autojen määrä saattoi hetkellisesti tuplaantua motarilla ko. liittymän kohdalla) ja hidastaa liikennevirtaa sen verran että kolme autoa hipaisee toisiaan. Siihen tulee paloauto poikittain siksi aikaa, että kolaroidut autot joko ajavat tai viedään lavetilla pois. Yleensä mitään ei satu pilvipouta kesäkelillä, sateella sattuu joskus ja talvella kun keli on huono, kaikista eniten. Sitä keliä ei ole usein nähty, että motarilla olisi kirkas jää pinnassa.
Tietä on parannettu kun viimeksi siitä ajoin, on tullut opasteitakylttejä kelitilanteesta, Klaukkalaan on rakennettu ohitustie (kaikki ei tupsahda motarille samasta putkesta vaan kahdesta joilla on muutaman kilometri väliä), motarille on tullut muuttuvat nopeusrajoitukset. Asenteet on yksi juttu, joiden yksi alalaji on turvavälit - niitähän ei kukaan noudata moottoritiellä. Rampista kun joutuu tulevaan kahden auton väliin jossa on mittaa 1,5 x oman auton pituus, se on haaste, paremmallekin kuskille.
@M880 kirjoitti:
Oliko sinulla tälle mielipiteelle jotain muutakin näyttöä kuin oma mielipide? Siis suolauksen negatiiviselle vaikutukselle liikenteen turvallisuuteen. Järjenvastainen on aika voimakas ilmaus, silloin soisi olevan jotain kovaa faktaa.
Kuten jo sanoin, dataa ei ole koska ainakaan minä en ole perillä riittävän kattavista ja tuoreista tutkimuksista? Mutta tracktestin kuvaama tilanne on siitä huolimatta täysin todellinen. Suolauksen tavoite ei tietenkään ole pohjavesien myrkyttäminen ja mustan jään valmistaminen helpohkosta talvikelistä kemiallisesti, mutta niinkin siinä joka talvi käy haluttiin tai ei. Nämäkin näkökulmat pitää puntaroida suolauksen etuja ja haittoja vertailtaessa.
En tiedä, mikä suhdeluku on, mutta jos 10 kuolee ajettuaan päänsä halki luonnonjäällä ja 1 - 2 kuolee ajettuaan päänsä halki koska tie liukastettiin kemiallisesti ja muutama tuhat sairastuu tai kärsii puhtaan veden puutteesta, se on otettava huomioon valinnassa suolataanko vai ei. Täällä on lisäksi ainakin yksi, joka kärsii pahoista stressioireista kun kauniin valkoista hyvää talvikeliä myrkytetään suolalla.
Mielipiteiden sijasta olisi ehkä rakentavampaa selvittää oliko vaikkapa tässä tapauksessa kyseinen kiiltävä jäätikkö luonnon muovaama vai suolaamalla valmistettu? Suolan hyvien puolien vastapainona pitää pystyä käsittelemään myös ne tilanteet, joissa suola lisää onnettomuusriskiä heikentämällä näkyvyyttä, rakentamalla helppoon parin asteen pakkaskeliin raskaita loskavalleja ja märkänä kiiltävää jäätikköä olosuhteisiin, joissa näitä hankaluuksia ei luonnostaan esiinny.
Mikä tahansa polannetie on aina ja joka kerta suolauksen jälkeen hetken aikaa märällä jäällä, mutta bussikolarissa ei liene kyse siitä tilanteesta?
Olemme tästä täsmälleen samaa mieltä.
Minä kritisoinkin aiemmassa kommentissa esitettyä väitettä että suolaaminen on "järjetöntä", kun ei se käytettävissä olevien tietojen valossa ole mitenkään itsestäänselvää. Muuttujia on aika monta, alkaen siitä suolataanko Kehä 1:stä vai jotain maantienpätkää Pudasjärvellä, ja tietysti siihen että emme tiedä mikä suolaamisen vaikutus on (ensisijaisesti) ihmisten terveydelle (onnettomuudet ja oletetut sairastumiset).
Ellei joku onnistu kaivamaan esille parempia tutkimuksia tai muuta kelvollista tietoa, ei tässä minun mielestäni voi päätyä muuhun lopputulokseen kuin että suolaamisen / suolaamatta jättämisen haitoista ja hyödyistä ei ole rittävästi tietoa, ja asiaa pitäisi tutkia lisää.
@M880 kirjoitti:
Oliko sinulla tälle mielipiteelle jotain muutakin näyttöä kuin oma mielipide? Siis suolauksen negatiiviselle vaikutukselle liikenteen turvallisuuteen. Järjenvastainen on aika voimakas ilmaus, silloin soisi olevan jotain kovaa faktaa.
Kuten jo sanoin, dataa ei ole koska ainakaan minä en ole perillä riittävän kattavista ja tuoreista tutkimuksista? Mutta tracktestin kuvaama tilanne on siitä huolimatta täysin todellinen. Suolauksen tavoite ei tietenkään ole pohjavesien myrkyttäminen ja mustan jään valmistaminen helpohkosta talvikelistä kemiallisesti, mutta niinkin siinä joka talvi käy haluttiin tai ei. Nämäkin näkökulmat pitää puntaroida suolauksen etuja ja haittoja vertailtaessa.
En tiedä, mikä suhdeluku on, mutta jos 10 kuolee ajettuaan päänsä halki luonnonjäällä ja 1 - 2 kuolee ajettuaan päänsä halki koska tie liukastettiin kemiallisesti ja muutama tuhat sairastuu tai kärsii puhtaan veden puutteesta, se on otettava huomioon valinnassa suolataanko vai ei. Täällä on lisäksi ainakin yksi, joka kärsii pahoista stressioireista kun kauniin valkoista hyvää talvikeliä myrkytetään suolalla.
Mielipiteiden sijasta olisi ehkä rakentavampaa selvittää oliko vaikkapa tässä tapauksessa kyseinen kiiltävä jäätikkö luonnon muovaama vai suolaamalla valmistettu? Suolan hyvien puolien vastapainona pitää pystyä käsittelemään myös ne tilanteet, joissa suola lisää onnettomuusriskiä heikentämällä näkyvyyttä, rakentamalla helppoon parin asteen pakkaskeliin raskaita loskavalleja ja märkänä kiiltävää jäätikköä olosuhteisiin, joissa näitä hankaluuksia ei luonnostaan esiinny.
Mikä tahansa polannetie on aina ja joka kerta suolauksen jälkeen hetken aikaa märällä jäällä, mutta bussikolarissa ei liene kyse siitä tilanteesta?
Olemme tästä täsmälleen samaa mieltä.
Minä kritisoinkin aiemmassa kommentissa esitettyä väitettä että suolaaminen on "järjetöntä", kun ei se käytettävissä olevien tietojen valossa ole mitenkään itsestäänselvää. Muuttujia on aika monta, alkaen siitä suolataanko Kehä 1:stä vai jotain maantienpätkää Pudasjärvellä, ja tietysti siihen että emme tiedä mikä suolaamisen vaikutus on (ensisijaisesti) ihmisten terveydelle (onnettomuudet ja oletetut sairastumiset).
Ellei joku onnistu kaivamaan esille parempia tutkimuksia tai muuta kelvollista tietoa, ei tässä minun mielestäni voi päätyä muuhun lopputulokseen kuin että suolaamisen / suolaamatta jättämisen haitoista ja hyödyistä ei ole rittävästi tietoa, ja asiaa pitäisi tutkia lisää.
Tämä em. tutkimus on aivan riittävän hyvä näin alkuun.
Tosin sillä erolla nykyiseen ettei tuolloin ollut lukkiutumattomia jarruja, luistonestoa, ajovakaudenhallintaa jne...
Henkilövahinkoja aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä pysyi kokonaisuutena samalla tasolla suolattiin tai ei vaikka 1. luokan teiden onnettomuuksien määrä lisääntyikin suolaamattomana.
Näyttää siltä, että suurin osa ymmärtää mitä suolaus pahimmillaan tiellä otollisissa olosuhteissa aiheuttaa, pohjavesiä unohtamatta. Nopeus pitää sovittaa kulloiseenkin keliin sopivaksi, varaamalla kelin edellyttämän määrän lisää minuutteja, alkaa ajaminen näyttämään jo melko hyvältä. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla pääsee jo turvallisen ajamisen eliittiin.
Taas on se aika vuodesta, kun on poutaiset pikkupakkaset ja maantiet täysin jäättömiä, kuivia ja pitäviä. Kuitenkin taas on tienpitäjä saanut suolaamalla jäädytettyä muutaman risteyskohdan liukkaaksi. Ei sillä että se minua muuten haittaisi mutta olisi voinut jättää nuokin kohdat liukastamatta. Vai olisikohan kuitenkin tienpitäjä ajatellut juuri minua että voin vetää risteykset jään päällä kevyesti kylki edellä - voi olla? No, kiitos siitä hyvästä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Taas on se aika vuodesta, kun on poutaiset pikkupakkaset ja maantiet täysin jäättömiä, kuivia ja pitäviä. Kuitenkin taas on tienpitäjä saanut suolaamalla jäädytettyä muutaman risteyskohdan liukkaaksi. Ei sillä että se minua muuten haittaisi mutta olisi voinut jättää nuokin kohdat liukastamatta. Vai olisikohan kuitenkin tienpitäjä ajatellut juuri minua että voin vetää risteykset jään päällä kevyesti kylki edellä - voi olla? No, kiitos siitä hyvästä.
Suolaamalla jäädytettyä? Yleensä suolaamisesta tulee pitävä pinta ja lentävää liimaa joka tarttuu autoon kuin kärpäspaperi ja tuulilasiakaan ei saa millään kirkkaaksi tienpäällä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Taas on se aika vuodesta, kun on poutaiset pikkupakkaset ja maantiet täysin jäättömiä, kuivia ja pitäviä. Kuitenkin taas on tienpitäjä saanut suolaamalla jäädytettyä muutaman risteyskohdan liukkaaksi. Ei sillä että se minua muuten haittaisi mutta olisi voinut jättää nuokin kohdat liukastamatta. Vai olisikohan kuitenkin tienpitäjä ajatellut juuri minua että voin vetää risteykset jään päällä kevyesti kylki edellä - voi olla? No, kiitos siitä hyvästä.
Suolaamalla jäädytettyä? Yleensä suolaamisesta tulee pitävä pinta ja lentävää liimaa joka tarttuu autoon kuin kärpäspaperi ja tuulilasiakaan ei saa millään kirkkaaksi tienpäällä.
Niinhän se alkuun onkin, mutta kun menee pari päivää niin jostain syystä se suolattu kohta menee jäähän muun asfaltin pysyessä edelleen kuivana.
@Lukija31722 kirjoitti:
Taas on se aika vuodesta, kun on poutaiset pikkupakkaset ja maantiet täysin jäättömiä, kuivia ja pitäviä. Kuitenkin taas on tienpitäjä saanut suolaamalla jäädytettyä muutaman risteyskohdan liukkaaksi. Ei sillä että se minua muuten haittaisi mutta olisi voinut jättää nuokin kohdat liukastamatta. Vai olisikohan kuitenkin tienpitäjä ajatellut juuri minua että voin vetää risteykset jään päällä kevyesti kylki edellä - voi olla? No, kiitos siitä hyvästä.
Suolaamalla jäädytettyä? Yleensä suolaamisesta tulee pitävä pinta ja lentävää liimaa joka tarttuu autoon kuin kärpäspaperi ja tuulilasiakaan ei saa millään kirkkaaksi tienpäällä.
Yleensä suolaamisen mahdollistavissa olosuhteissa näin tapahtuukin. Valitettavasti suolaa käytetään myös muissa olosuhteissa. Ehdottaisin itse sellaisiksi Lukijan mainitseman ennakkosuolaamisen lisäksi myös sakeaa lumisadetta ja pakastuvaa talvi-iltaa, jolloin on riski siitä, että märäksi sulatettu tie jäätyy kuitenkin.
@Quu kirjoitti:
Nastarenkaat pakollisiksi raskaaseen liikenteeseen, niin sula voidaan jättää pois.
Tai renkaista riippumatta ajotaitoa sen verran että ymmärtää ajaa kohtuudella, niin voidaan jättää suola pois rengasvalinnoista riippumatta.
Kyllä ruumiita tulisi, se on nähty kuinka täysperävaunu käyttäytyy jarruttaessa, jos yleensä pääsee liikkeelle.
Ne joutuu jarrulle jo alamäessä, ettei vauhti kiihdy kitkarenkailla edessä taiteilevan pikkuautonpäälle.
@Quu kirjoitti:
Nastarenkaat pakollisiksi raskaaseen liikenteeseen, niin sula voidaan jättää pois.
Tai renkaista riippumatta ajotaitoa sen verran että ymmärtää ajaa kohtuudella, niin voidaan jättää suola pois rengasvalinnoista riippumatta.
Kyllä ruumiita tulisi, se on nähty kuinka täysperävaunu käyttäytyy jarruttaessa, jos yleensä pääsee liikkeelle.
Ne joutuu jarrulle jo alamäessä, ettei vauhti kiihdy kitkarenkailla edessä taiteilevan pikkuautonpäälle.
Täysperävaunuyhdistelmäthän joutuvat jarruttamaan alamäessä aina, ettei peräkärry mene ohi. Kaasua nostamalla kärry ei hidasta, pitää käyttää pyöräjarruja. Lisäksi yhdistelmän nopeuden pitää olla aina alamäessä niin pieni, että voi oikaista yhdistelmän nopeutta lisäämällä, siis saa pidettyä kärryn takana. Konginkankaallahan kävi niin, että kärry lähti ohittamaanvetoautoa.
@Quu kirjoitti:
Nastarenkaat pakollisiksi raskaaseen liikenteeseen, niin sula voidaan jättää pois.
"- Auton muilla akseleilla ja perävaunussa on tällöin käytettävä renkaita, joiden urasyvyys on vähintään 3 mm. Ei M+S- tai 3PMSF-merkintäpakkoa."
Tai riittäisi jos tulisi talvirengaspakko muillekin kuin vain vetäville akseleille. Toki on tuo urasyvyys 3 mm talviaikaan enemmän kuin kesärenkaiden 1,6 mm, mutta silti kesärenkaat kelpaavat toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa.
Juu, pidän itsekin tutkimusta sekä vanhentuneena että otokseltaan liian pienenä. @Ruuhkamies esitti validia kritiikkiä tutkimusta kohtaan.
Folksamin osalta ymmärsit väärin / esitin asiani epäselvästi. En millään muotoa kiistä niitä tuloksia, ne ovat varmasti parasta tietoa mitä saatavilla on, ja arkijärjen mukaisia. Se mikä siitä kuitenkin puuttuu on tämän passiivisen turvallisuuden heikkenemisen vaikutus tosielämän loukkaantumisiin. Puuttumaan jää ainakin:
Tiesuolan tosiasiallinen vaikutus korroosioon. Tiedetään että se vaikuttaa, mutta emme tiedä (=minä en tiedä, eikä tässä keskustelussa ole tuotu esille) kuinka paljon. Folksamin testissä oli merkki/mallikohtaisia eroja.
Em. merkkikohtaisen hajonnan mukaan painotettu vaikutus loukkaantumisiin. Pidän epätodennäköisenä että oletettu 20% suolattomuuslisä loukkaantumisissa kuittaantuisi 20% passiivisen turvallisuuden paranemisella. Se vaatisi minun yksinkertaisella matematiikallani että jokaisen auton kolariturvallisuus heikkenisi suolaamisen vuoksi 20%
En ole suolaamista tai suolaamattajättämistä vastaan, pikemminkin päinvastoin. Aloitin ensimmäisen puheenvuoroni toteamalla ettei minulla ole tähän mitään varsinaista mielipidettä, mutta lähinnä tykkään perustaa mielipiteet tutkittuun tietoon mutun sijaan, jos mahdollista.
Hyvä vastine, olen samaa mieltä.
Voisi olla hyvä aika tehdä ammattimainen tieteellisen tukimuksen toistettavuuden ja lähdekritiikin kestävä tutkimus nyky-Suomesta sekä suolauksesta että nastarenkaista ja mahdollisuuksien mukaan vielä näiden yhdistelmästä.
Tämän tutkimustiedon nojalla minä ainakin olisin valmis sopeuttamaan mielipiteideni lisäksi myös omia valintojani. Samaa dataa voisi käyttää myös lainsäädännön ja tienpitokäytäntöjen korjaamiseen, jos tarpeen.
Tämä olisi erittäin tervetullutta. Jotta tuloksista saa jotain irti, tulisi kokeilun olla riittävän pitkäkestoinen, tarkkaan monitoroitu (säätilat yms) ja riittävän vilkasliikenteisillä väylillä. Se vaatii myös uskallusta ja vastuunkantoa. Kuka uskaltaa päättää että Kehä 1:n suolaus lopetetaan? Mitä jos onnettomuusmäärät lähtevät rajuun nousuun? Kantaako joku virkavastuun, poliittisen vastuun, oikean vastuun?
Olin joskus mukana eräässä projektissa jonka yhden haaran tarkoitus oli kerätä raskaasta liikenteestä reaaliakaista anturidataa mm. tienpinnan liukkaudesta. Se ei kuitenkaan ollut erityisemmin minun fokusalueenani, joten en tiedä/muista miten asia lopulta eteni, ja syntyikö siitä kaupallisia tai viranomais- tai tutkijakäyttöön kelpaavia sovelluksia.
Edit: Tekniikka ei noissa ole ongelma. Erilaisia CAN-väyliin ja OBD-portteihin liitettäviä mokkuloita löytyy. Ongelma on maksaja. Asennus, itse mokkula, ja datayhteys maksavat rahaa, jota kukaan ei halua maksaa.
Sama koskee erilaisia yksityisautoilijoita koskevia palveluita. Rautaa, appeja ja ideoita on, mutta kantavaan ja kannattavaan business caseen en ole vielä törmännyt.
Noissa tutkimuksissa on vikana se että eivät ne taida johtaa mihinkään muutoksiin. Vihreät on hallituksessa (ympäristöasioihin erikoistunut puolue), eikä ministerit ole kehottaneet ketään välttämään nastarenkaita, vaikka jopa sellainen nastakielto-liikennemerkki on julkaistu. Liittyisikö se liikennemerkki enemmänkin vain Wienin tieliikennesopimukseen sopeuttamiseen (kansainvälinen velvoite) kuin suomalaisen liikenneasioista vastaavien omiin innovaatioihin?
Minä aloitin oman tutkimukseni missä totesin että suolaa tullaan kylvämään jatkossakin (aika näytti että olin oikeassa), ja luovuin nastoista talvella 2011. Aikomus oli tehdä se jo 1999, mutta itsevarmuus aktiiviseen valintaan puuttui koska piti olla tosi kokenut että selviäisi ilman nastoja. Lehtitestien mukaan (toisten tekemiä tutkimuksia) esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa nastaton rengas on paras kokonaisuus, Suomessa nastojen käyttö on testaajien mukaan vielä se ensisijainen valinta, ja kitka on mukavuutta kaipaavan kuskin (jos ei ole varaa hyvin äänieristettyyn premiumautoon) valinta turvallisuuden kustannuksella.
Liukkaista teistä huolimatta moni tienkäyttäjä ajaa piittaamatta turvaetäisyyksistä, tavalla josta seuraa kesärenkailla kesälläkin ajoittain kolareita. Eli aina kyse ei ole suolasta tai nastoista, vaan piittamaattomasta ajotavasta mistä rangaistaan vain harmilla ja vakuutuksen maksamalla sijaisautolla, ei sakoilla tai ehdollisilla vankeustuomioilla sekä ajokielloilla kuten ylinopeudesta tai puhallustuloksesta rutiiniratsiassa.
Joulukuu ja tammikuu viime viikonloppuun asti on ollut keskimääräistä jäisempää tienpintaa Uudellamaalla, isommilla ja pienemmillä päällystetyillä teillä. Onko joukossa ketään, jolla on vähän vanhemmat, kovettuneet nastat tai kitkat alla ja olisi huomannut liukkautta enemmän kuin monina vuosina? Mulla on etuvetoVolvossa kolme vuotta vanhat goodyearin nastat ja vielä on mennyt aika hyvin vaikka tiet kiiltää jäästä. Vaimon takaveto bemarissa on vastaavat renkaat, vähemmän ajettu mutta 5 vuotta sitten ostettu. Bemarin ajonvakautus tekee kovasti töitä erityisesti liikenneympyröissä vaikka nopeudet on alhaiset, perä irtoo erittäin helposti.
Mitä yhteistä on niin Konginkankaan onnettomuudella, kuin tällä viimeisellä linja-auton kaatumisella:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paljonpuhuvat-kuvat-nain-karu-nakyma-oli-onnibussin-kuljettajalla-ennen-turmaa-kaista-peilijaassa-muuten-kesakelissa/8333668#gs.ml80qe
No, molemmat tapahtuivat vahvasti suolattavilla teillä.
Mistä se kertoo? Tapahtuisiko siellä enemmän vai vähemmän onnettomuuksia jos ei suolattaisi?
Suolauksella kehitetään tien pintaan vesikerros joka ei kuivu millään. Suolaus tehdään ennen kovia pakkasia, nollan molemmin puolin. Vesikerroksen jäätyessä tiestä tulee niin liukas, että kävelijä ei pysy sen päällä pystyssä. Tätä kutsutaan kansakielellä pääkallokeliksi joka on itse aiheutettu. Järjenvastaista toimintaa, mutta tällä kaikella on korkeimman oikeuden siunaus.
Oliko sinulla tälle mielipiteelle jotain muutakin näyttöä kuin oma mielipide? Siis suolauksen negatiiviselle vaikutukselle liikenteen turvallisuuteen. Järjenvastainen on aika voimakas ilmaus, silloin soisi olevan jotain kovaa faktaa.
Siellä missä ei suolata teitä, pakkanen kuivaa märät tiet. Tämä keli on ns normaali talvinen keli loistavissa ajo-olosuhteissa. Veden ja suolan yhdistelmä on siitä häijy keitos, että se ei kuivu kovassakaan pakkasessa vaan jäätyy vahvasti tien pintaan.
No ainakin kertoo sen, että ilman suolaamista liukkaus ei olisi tullut yllätyksenä. Onnettomuuksien määrään en ota kantaa mutta talvesta ei tule kesää vaikka kuinka suolattaisiin. Aina on ne paikat, missä suola on vain liukastanut tietä kun ei ole kyennyt sulattamaan tai pitämään sulana koko jääkerrosta.
Tänään pääkaupunkiseudulla sataa vettä ja räntää. Huomenna aamulla pikkupakkasta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi aamuliikenne ilman suolausta/hiekoitusta kun aamulla olisi 10 mm kirkasta jäätä mannerheimintiellä ja kehäteillä.
Kesärenkailla keli on enemmän kuin vaikea, mutta hyvillä kitkarenkailla tai nastarenkailla haasteellinen ja hieman enemmän malttia vaativa talvikeli. Valistuneet tietävät tulevan kelin jo tänään. Kiire pois, matkaan riittävästi aikaa ja kas siinä se meni kuten ennenkin. Ne jotka kauhistelevat tulevia kelejä voivat siirtyä joukkoliikenteen pariin.
Katsot asiaa yksilön suunnasta. Kaupungeissa, missä on alttiutta liikenteen pieneen ruuhkautumiseen niin jo yksi pieni peräänajo aiheuttaa valtavasti jonoutumista. Jonossa kaikilla ei ole yhtä hyviä talvirenkaita eikä talviajotaitoja joten aivan pienenkin peltikolarin riski peilijäällä on moninkertainen. Toisaalta bussit voi jäädä kiinni pieneenkin ylämäkeen jos joutuvat pysähtymään vaikka liikennevaloihin. Renkaista ja taidoista huolimatta liikenne sujuu paljon paremmin kesäkelin vallitessa ja kaikkein huonoimmin peilijäällä - muissa välitiloissa näiden kahden välimaastossa.
Sujuvan tieliikenteen häiriötekijöitä on useita, niitä voidaan yksilöidä kuten edellä teet. Yksilön näkökulmasta ongelmia voi jokainen tykönään myös minimoida. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta, tämä kääntyy meidän kaikkien tiellä liikkujien yhteiseksi hyväksi. Pienillä muutoksilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi, tämä vaatii vain hieman asenteiden muutosta.
Kuten jo sanoin, dataa ei ole koska ainakaan minä en ole perillä riittävän kattavista ja tuoreista tutkimuksista? Mutta tracktestin kuvaama tilanne on siitä huolimatta täysin todellinen. Suolauksen tavoite ei tietenkään ole pohjavesien myrkyttäminen ja mustan jään valmistaminen helpohkosta talvikelistä kemiallisesti, mutta niinkin siinä joka talvi käy haluttiin tai ei. Nämäkin näkökulmat pitää puntaroida suolauksen etuja ja haittoja vertailtaessa.
En tiedä, mikä suhdeluku on, mutta jos 10 kuolee ajettuaan päänsä halki luonnonjäällä ja 1 - 2 kuolee ajettuaan päänsä halki koska tie liukastettiin kemiallisesti ja muutama tuhat sairastuu tai kärsii puhtaan veden puutteesta, se on otettava huomioon valinnassa suolataanko vai ei. Täällä on lisäksi ainakin yksi, joka kärsii pahoista stressioireista kun kauniin valkoista hyvää talvikeliä myrkytetään suolalla.
Mielipiteiden sijasta olisi ehkä rakentavampaa selvittää oliko vaikkapa tässä tapauksessa kyseinen kiiltävä jäätikkö luonnon muovaama vai suolaamalla valmistettu? Suolan hyvien puolien vastapainona pitää pystyä käsittelemään myös ne tilanteet, joissa suola lisää onnettomuusriskiä heikentämällä näkyvyyttä, rakentamalla helppoon parin asteen pakkaskeliin raskaita loskavalleja ja märkänä kiiltävää jäätikköä olosuhteisiin, joissa näitä hankaluuksia ei luonnostaan esiinny.
Mikä tahansa polannetie on aina ja joka kerta suolauksen jälkeen hetken aikaa märällä jäällä, mutta bussikolarissa ei liene kyse siitä tilanteesta?
Tässä on tosiaan useita lähestymiskulmia. Sinä tai minä selvittäisiin keskellä yötä matkasta Porista Mikkeliin suolaamatonta tietä kovassa räntäsateessa, näkyvyys hädintuskin metrin päähän konepellistä, silloin kun liikenne on vähäistä. Sitten Hämeenlinnan motarilla, Klaukkalan liittymästä joku ajaa tielle (ennenvanhaan autojen määrä saattoi hetkellisesti tuplaantua motarilla ko. liittymän kohdalla) ja hidastaa liikennevirtaa sen verran että kolme autoa hipaisee toisiaan. Siihen tulee paloauto poikittain siksi aikaa, että kolaroidut autot joko ajavat tai viedään lavetilla pois. Yleensä mitään ei satu pilvipouta kesäkelillä, sateella sattuu joskus ja talvella kun keli on huono, kaikista eniten. Sitä keliä ei ole usein nähty, että motarilla olisi kirkas jää pinnassa.
Tietä on parannettu kun viimeksi siitä ajoin, on tullut opasteitakylttejä kelitilanteesta, Klaukkalaan on rakennettu ohitustie (kaikki ei tupsahda motarille samasta putkesta vaan kahdesta joilla on muutaman kilometri väliä), motarille on tullut muuttuvat nopeusrajoitukset. Asenteet on yksi juttu, joiden yksi alalaji on turvavälit - niitähän ei kukaan noudata moottoritiellä. Rampista kun joutuu tulevaan kahden auton väliin jossa on mittaa 1,5 x oman auton pituus, se on haaste, paremmallekin kuskille.
Olemme tästä täsmälleen samaa mieltä.
Minä kritisoinkin aiemmassa kommentissa esitettyä väitettä että suolaaminen on "järjetöntä", kun ei se käytettävissä olevien tietojen valossa ole mitenkään itsestäänselvää. Muuttujia on aika monta, alkaen siitä suolataanko Kehä 1:stä vai jotain maantienpätkää Pudasjärvellä, ja tietysti siihen että emme tiedä mikä suolaamisen vaikutus on (ensisijaisesti) ihmisten terveydelle (onnettomuudet ja oletetut sairastumiset).
Ellei joku onnistu kaivamaan esille parempia tutkimuksia tai muuta kelvollista tietoa, ei tässä minun mielestäni voi päätyä muuhun lopputulokseen kuin että suolaamisen / suolaamatta jättämisen haitoista ja hyödyistä ei ole rittävästi tietoa, ja asiaa pitäisi tutkia lisää.
Tämä em. tutkimus on aivan riittävän hyvä näin alkuun.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/138543/3742tie.pdf?sequence=1
Tosin sillä erolla nykyiseen ettei tuolloin ollut lukkiutumattomia jarruja, luistonestoa, ajovakaudenhallintaa jne...
Henkilövahinkoja aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä pysyi kokonaisuutena samalla tasolla suolattiin tai ei vaikka 1. luokan teiden onnettomuuksien määrä lisääntyikin suolaamattomana.
Näyttää siltä, että suurin osa ymmärtää mitä suolaus pahimmillaan tiellä otollisissa olosuhteissa aiheuttaa, pohjavesiä unohtamatta. Nopeus pitää sovittaa kulloiseenkin keliin sopivaksi, varaamalla kelin edellyttämän määrän lisää minuutteja, alkaa ajaminen näyttämään jo melko hyvältä. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla pääsee jo turvallisen ajamisen eliittiin.
Taas on se aika vuodesta, kun on poutaiset pikkupakkaset ja maantiet täysin jäättömiä, kuivia ja pitäviä. Kuitenkin taas on tienpitäjä saanut suolaamalla jäädytettyä muutaman risteyskohdan liukkaaksi. Ei sillä että se minua muuten haittaisi mutta olisi voinut jättää nuokin kohdat liukastamatta. Vai olisikohan kuitenkin tienpitäjä ajatellut juuri minua että voin vetää risteykset jään päällä kevyesti kylki edellä - voi olla? No, kiitos siitä hyvästä.
Suolaamalla jäädytettyä? Yleensä suolaamisesta tulee pitävä pinta ja lentävää liimaa joka tarttuu autoon kuin kärpäspaperi ja tuulilasiakaan ei saa millään kirkkaaksi tienpäällä.
Nastarenkaat pakollisiksi raskaaseen liikenteeseen, niin sula voidaan jättää pois.
Niinhän se alkuun onkin, mutta kun menee pari päivää niin jostain syystä se suolattu kohta menee jäähän muun asfaltin pysyessä edelleen kuivana.
Yleensä suolaamisen mahdollistavissa olosuhteissa näin tapahtuukin. Valitettavasti suolaa käytetään myös muissa olosuhteissa. Ehdottaisin itse sellaisiksi Lukijan mainitseman ennakkosuolaamisen lisäksi myös sakeaa lumisadetta ja pakastuvaa talvi-iltaa, jolloin on riski siitä, että märäksi sulatettu tie jäätyy kuitenkin.
Tai renkaista riippumatta ajotaitoa sen verran että ymmärtää ajaa kohtuudella, niin voidaan jättää suola pois rengasvalinnoista riippumatta.
Kyllä ruumiita tulisi, se on nähty kuinka täysperävaunu käyttäytyy jarruttaessa, jos yleensä pääsee liikkeelle.
Ne joutuu jarrulle jo alamäessä, ettei vauhti kiihdy kitkarenkailla edessä taiteilevan pikkuautonpäälle.
Täysperävaunuyhdistelmäthän joutuvat jarruttamaan alamäessä aina, ettei peräkärry mene ohi. Kaasua nostamalla kärry ei hidasta, pitää käyttää pyöräjarruja. Lisäksi yhdistelmän nopeuden pitää olla aina alamäessä niin pieni, että voi oikaista yhdistelmän nopeutta lisäämällä, siis saa pidettyä kärryn takana. Konginkankaallahan kävi niin, että kärry lähti ohittamaanvetoautoa.
"- Auton muilla akseleilla ja perävaunussa on tällöin käytettävä renkaita, joiden urasyvyys on vähintään 3 mm. Ei M+S- tai 3PMSF-merkintäpakkoa."
Tai riittäisi jos tulisi talvirengaspakko muillekin kuin vain vetäville akseleille. Toki on tuo urasyvyys 3 mm talviaikaan enemmän kuin kesärenkaiden 1,6 mm, mutta silti kesärenkaat kelpaavat toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa.
https://www.autonrengasliitto.fi/fi/raskaan-kaluston-talvirengasvaatimukset-2-1-2017/
Erot eri maiden vaatimuksissa ovat yllättävät.
Ehdottomasti mieluummin suolaa kuin soraa.