Ensimmäinen osa on siis julkaistu.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/4b-2022/tm-talvivertailu-tankattavat-autot-samalla-autolla-kesat-talvet/
Skoda ykkönen ,Dacia kakkonen! ja Mercedes C lataushybridi kolmas.
Yleisesti talven pimeydessä käyttöä helpottavia asioita arvostettiin, kuten hanskat kädessä käsiteltävät valaistut kytkimet. Kosketusnäytön valikkojen taakse piiloon jäävät säädöt koettiin hankalaksi.
Hybridien jarrupoljintuntuma on edelleen heikkous, Mercedestä myöten.
Kulututusmittaukset on tänä vuonna saatu hienosti mukaan. Sähköinen toimintamatka kylmässä on mitattu nollakelissä. No eihän ilmoja aina voi valita.
Huyndai ylitti sähköisessä ajossa wltp-arvon! Hyundai tosin kuljettajan pyynnöstä riippumatta voi ladata tietyissä tilanteissa ajoakkua matkan aikana.
Talvitestissä sähköisen toimintamatkan mittaus nollakelissä kuulostaa lähinnä vitsiltä.
Vitsi tai ei, tekstissä todettiin lämpötilan olleen siten hyvä että kaikki osallistujat (blug-in autot) ylipäätään suostuivat liikkumaan pelkällä sähköllä.
Kuulostaa edelleen vitsiltä jos sähköllä ei voi ajaa pakkaskelissä.
En tiedä ymmärsinkö väärin lukemani, mutta sain sen käsityksen että tuo Hyundain wltp-arvon ylitys johtui juurikin siitä että kabiini lämmitettiin polttomoottorin avulla, koska Hyundin toimintaperiaate vaatii tämän, eli siis pakotettu sähköajo Huyndaissa tarkoittaa sitä, että sähköenergiaa käytetään ainaostaan mekaanisen energian luomiseen, mutta lämmitys hoidetaan polttomoottorilla jolloin myöskin akkuja voidaan ladata pyytämättä sitä.
Ehkä kuitenkin tuossa testissä eniten yllättää se, etteivät ladattavat hybridit esitä ollenkaan mitään kovin pieniä kulutuslukemia verrattuna muihin.
Ei yhtään.
Eikä sekään, että tekniikan tason huomioon ottaen valoissa ei taaskaan ole isommin kehumista, ellei Mersuun osta lisävarusteena Ultra ledejä. Ehtivät muuten tulla jo poistuneeseen W205 korimalliin vakioksi, mutta uudessa W206:ssa taas rahastetaan valoista.
Ei tosin ole ihan halpa operaatio lisätä puuttuvia Ultra High Performance kaukovaloja jälkikäteenkään ja nyt ne saa lähes autosta riippumatta muihinkin merkkeihin, joten viimeinkin tämän vertailun merkitys vähenee koska omistaja saa oikeasti itse päättää minkä verran valoja tarvitsee.
Varsinkaan kun aina yritetään suhteuttaa "litraa per 100km" lukemaan vaikka suurin osa päivittäisistä matkoista jää alle 100km ainakin kun lasketaan yksittäiset ajosuoritukset. Monissa maissa käytetäänkin paljon "järkevämpää" mittayksikköä mpg tai yleensä kuinka pitkän matkan jollain tietyllä polttoainemäärällä pääsee. Olisiko aika meilläkin siirtyä käyttämään kulutusyksikkönä "kilometriä litralla" tai kilometriä/kWh.
Mersun kylmäkulutus 15.1l/100km kuulostaa toki melko suurelta, mutta toisaalta kun mitattava matka oli 12km ja matkaan lähdettiin "tyhjällä akulla" esilämmittämättä autoa ja kun autossa näyttää olevan 7kW verran PTC vastuksia, niin kyllä siinä polttomoottori lataa melkoisesti ajoakustoa jonka kautta sähköä noille PTC vastuksille tuodaan ja tämä varmasti näkyy melko suurena hetkittäisenä kulutuksena. Itsekin olen huomannut oman lataushybridin kohdalla että muutaman kerran on joutunut lähtemään parin kympin pakkasilla siten että ajoakusto on ollut tyhjä eikä esilämmitystä ole voitu suorittaa, nin hetkellisen kulutuksen mittaus on näyttänyt yli 20l/100km usean kilometrin ajan. Pitemmällä matkalla tuo kulutus näyttää mersunkin tapauksessa "tasoittuvan" ja matka-ajossahan kulutus näyttää olevan koko joukon pienin. Monille tuo lataushybridien talviolosuhteissakin mitattu 30km sähköajomatka (täydellä akulla lähdettäessä) riittää päivittäiseen pyörittelyyn, jolloin polttoaineen kulutus on 0l/100km - mutta toki ei se poista sitä tosiasiaa, että jos akku on tyhjä ja pakkaskeleissä ajellaan lyhyttä matkaa, niin kulutus on kova.
Millä tavalla asteikon muuttaminen mpg:ksi muuttaisi yhtään mitään? Ihan samalla lailla tämäkin suhteellinen lukema elää kylmäkäynnistysten ja muiden olosuhteiden mukaan.
Eihän aina ajeta gallonallista bensaakaan kerralla.
Luin testin kertaalleen aika nopeasti läpi ja yksi arviointi jäi ihmetyttämään: "Skodan vakionopeudensäädin toimii kalliiden autojen tapaan". Mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Skodaa markkinoidaan ikään kuin hintaansa parempana autona. Onko TM mennyt ihan tietoisesti tuohon mukaan, vai mistä tuo lause kumpuaa? Eihän siinä tosin kerrota, toimiiko vakionopeudensäädin kalliissa autossa hyvin vai huonosti, mutta jotenkin ainakin minä oletan, että yleensä ajatellaan sen toimivan hyvin kalliissa autossa. Ja kun ostat Skodan saat kalliin auton halvalla?
TM:n testeissä on yleensä mukana vahvasti subjektiivisia näkemyksiä ja niin tässäkin. Ehkä myös vallitsevat trendit ja "rattimiesten yleiset totuudet" vaikuttavat.
Niin ja eihän "kilometriä litralla" muuta yhtään mitään.
Koska joku keskiarvo kulutukselle pitää laskea ja nykyään on sovittu, että l/100km on hyvä.
Muuten, kun puhutaan Mailia/gallona (mpg), niin mistä matkasta silloin puhutaan?
Teknisesti ei mitenkään. Pelkkä psykologinen vaikutus kun voidaan puhua vaikka että menee litralla 18.2km, eikä että syö 5.5l/100km.
Nykyäänhän tuo ajotietokone joitaa laskemisen ja näyttää heti tankkauksen jälkeen paljonko tankillisella pääsee.
https://www.aut.fi/ymparisto/autojen_paastot_ja_niiden_mittaus/pakokaasupaastojen_mittaus/wltp-mittaustapa
Varmastikin Suomen pitkä ja kylmä talvi on mittausten kannalta vaikea standardoida siten että kukaan jaksaisi lukea mittaustuloksia exceleistä. Itse odotan aikaa että pienen akun sähköä ei tarvitsisi käyttää lämmitykseen, vaan ainoastaan ajamiseen.
Mailia gallona tarkoittaa miten monta mailia tietyllä polttoainemäärällä pääsee. Se on päinvastainen kuin meidän "litraa sadalla". Suomeksi se olisi "miten monta kilometriä voi ajaa 4,55 litralla polttoainetta?".
https://www.carwow.co.uk/guides/running/what-is-mpg-0255#gref
Näköjään mansplainingia voi harjoittaa myös muille miehille
Tässä on nyt tosiaan enemmän psykologiaa kuin mitään muuta. Ihmiset hahmottavat asioita eri tavalla, ja se mikä itsestä tuntuu luonnolliselta voi tuntua toisesta oudolta, ja toisinpäin.
Muistan näheeni / lukeneeni / kuulleeni jutun siitä että ihmiset hahmottavat ajan kulumista eri tavalla. Me jotka olemme tottuneet perinteiseen analogiseen kellotauluun, miellämme ajan kulumisen eri lailla kuin sellaiset jotka ovat tottuneet pelkkiin digitaalikelloihin.
Tämä ei tietenkään koske kaikkia, mutta jännä havainto minun mielestäni.
Mailin mitta on sama UK ja US.
Euroopassa tuo lukema konvertoidaan nykyään WLTP lukemista (aikaisemmin NEDC) eli laskukaavalla:
282.5/(WLTP l/100km) kun puhutaan UK imperiaalisista gallonista tai
235.2/(WLTP l/100km) US gallonista.
Eli hyvinkin pitkälti euroopassa annettu lukema pohjautuu siihen WLTP mukaiseen sykliin
Jenkeissä EPA:lla on omat laskukaavat
Suurempi epätarkkuus tässä mittauksessa liittyy siihen, minkä kokoinen on gallona?
Imperial vai US gallon tekee koko MPG mitasta lähes käyttökelvottoman.
Litraa / 100 km lukeman kyllä voi laskea niin yhden kilometrin matkalta kuin tuhannenkin.
Ei voi muutoin kuin huumorimielessä. Kylmä moottori kuluttaa alkuun paljon enemmän kuin lämmin. Varsinkin kun pitää myös kiihdyttää matkavauhtiin.
No mitä sitten? Jos ajat yhden kilometrin työmatkaa eestaas, niin l/100km kulutus on korkea muutenkin kuin vain huumorimielessä.
Mersun kuljettajalle jättämät valinnat lämmityksen ja talvikulutuksen suhteesta kuskin valinnan mukaan eivät näköjään olleet hyvä asia tässä testissä. Tekstin mukaan lämmityslaite on kympin arvoinen, mutta koska kuljettaja saa itse valita kuinka sitä käyttää, muodostuu arvosanaksi 6. Matka-ajon kulutuslukema ja sähkörange ovat täysin ylivoimaiset, joten kulutuspisteet 8.
Kympin valoja heikommilla en viitsi itseäni kiusata, eikä sellaisia tässä vertailussa ollut mukana (vaikka saatavissa olisi ollutkin). Näin keskinkertaista haastetta vastaan minun ei tarvitse edes käyttää optiotani jakaa tallin seinällä roikkuvasta ylijäämävarastosta tarpeellista määrää lisätähtiä oman elämäni talviajossa, jossa vasta 10-vuotiaassa koko tämän sakin höyhentävässä ja pian Daciaa puolta halvemmassa autossani kaikki kuusi tähteä loistavat uusiinkin autoihin verrattuna edelleen mitä kirkkaimmin.
Ei siis aihetta muutoksiin, koska vuosia sitten huolella valittu talviauto kestää tämänkin haasteen.
Odotan todellisen haasteen vanhalle autolleni tulevan testin seuraavassa osiossa. Sen testin voittamisesta en lyö enää minkäänlaista vetoa, vaan päinvastoin olen jo valmistautunut hyväksymään tappioni 1500 km talvirangestani ja riittävistä ajovaloistani huolimatta.
Alkaa olla tosi väljähtynyttä puhua sähköautojen kertalatauksen rangesta jonkinlaisena ongelmana. Se ei ole ongelma. Sähköauton käyttäjä voi joka aamu lähteä täydellä akulla ilman, että on koskaan tarvinnut käydä liikenneasemalla tankkaamassa. Ainoastaan taruolennot ajavat niin paljon yhden päivän arkiajoja, että range loppuisi kesken. Pitkilläkään vedoilla ei käytännössä joudu pulaan, jos viitsii etukäteen katsoa, mitä reittiä kannattaa ajaa. Parin vuoden takaisesta latausasemaverkosto on tullut kattavammaksi ja paranee koko ajan. Varsinkin ABC-asemien latausasematarjonta on pitkämatkalaisille hyvä palvelu, vaikka itse en ole sitä vielä käyttänytkään. Mutta tiedän, missä seuraavalla nelostien reissulla on latauspaikka: ABC Oravakivi ja 150kW.
Minulla on rangemittarissa 57.000km yhdistettyä neljän vuodenajan ajoa eikä kertaakaan ole ollut ongelmaa lataamisen suhteen. Kannattaisi tönäistä äänivartta, jotta kuuluisi uutta ääniraitaa.
Tuo tankkaamisen vaikeus on myös melko väsynyttä ääniraitaa. Eli täytyykö perinteisellä ajavan lähteä liikkeelle joka aamu tankin kautta? Itse tankkailen kolme kertaa per/kk, ja yhtään kertaa ei tarvitse erikseen sen takia pysähtyä tai mennä johonkin ihme asemalle. Pumput löytyvät niiltä tonteilta jonne eri asiointien takia tulee mentyä muutenkin.
Sillä pitkällä reissulla pitää katsoa löpömittaria, ai niin, patteriautolla pitkällä reissulla pitää suunnitella pysähdyksiä.
Eli niinkuin kirjoitit:
Minä en muistaakseni ole valittanut tankkauksen vaikeutta. Se vaan on mukavaa, ettei tarvitse mennä minnekään tiettyyn paikkaan hakemaan ajovoimaa arkikäytössä. Pitkää matkaa ajaessa olen ICE-autollakin pysähtynyt aina matkan varrella kahville tai syömään. Pitkällä matkalla bensankaan tankkaaminen ei ole mikään vaiva. Ainostaan pieni epäsynkroonin aiheuttaja, jos on matkustajiakin autossa. Kun itse värjöttelee tuiskussa ja tuulessa ensin pankkikortin kanssa vehtaamassa automaatilla ja sitten pistooli kädessä auton vierellä, muu autokunta on jo mukavasti lämpimässä kahvilla. Itse sitten tankin täytyttyä vielä sompailet auton parkkiin ennen kuin pääset tiskille jonottamaan sämpylän ja kahvin. Kun vihdoin pääset pöytään, toiset ovat jo valmiina jatkamaan matkaa. Sähköauto ajetaan lataustolpalle ja töpseli tökätään laturiin. Sitten porukalla kahville ja pois. Mutta eihän se, että liikenneasemalla käynti on vaivattomampaa ja mukavampaa ole mikään iso etu sähköauton puolesta, mutta etu se on pienikin etu.
Patteriautolla pitkää matkaa ajaessa pitää olla selvillä missä lataa, se on totta. Totta on myös se, ettei se vaadi varsinaista suunnittelua eikä itse asiassa ollenkaan suunnittelua, jos on sen verran valveutunut kuski, että osaa käyttää älypuhelinta. Sille vaan kertoo, minne on menossa ja puhelin vastaa, mitä reittiä kannattaa ajaa sekä missä ja kuinka kauan kannattaa ladata. Siellä puhelimen neuvomassa pysähdyspaikassa sitten voi pitää kahvi- tai ruokatauon ja ihme tapahtuu: ei tarvitse ollenkaan odottaa akun lataantumista.
Muuten: voidaan sopia, että minä en enää mainitse ICE-auton tankkaamisesta, jos kukaan ei narise sähköauton lataamisen tarpeesta tai ylipäätään mistään rangepituuksista siinä mielessä, että polttiskalkkisauton käyttämistä jotenkin perustelisi se, minkä pituinen kertatankkauksen range sillä on. Nytkään minä en ollut se, joka ensimmäisenä heitti kiven.
Edullisemman luokan sähkäreissä range ja latausaika on matka-ajossa todellinen kivi kengässä.
HR:
Nytkään minä en ollut se, joka ensimmäisenä heitti kiven.
Sujuvasti se tuuli ja tuisku siihen vastaukseen kuitenkin tuli mukaan. Ja niinä muutamana päivänä kun ei niistä ole haittaa, syövät paarmat päivisin ja öisin hyttyset.
Jaa, no kyllä minä muistan aurinkoisia ja lämpimiäkin päiviä, kun olen tankilla ollut.
Meidän juttujen perusteissa on se iso ero, että minä tiedän millaista on käyttää polttiskalkkisautoa. Ja tiedän myös, millaista on käyttää sähköautoa. Sinä ymmärtääkseni tunnet vain sen vanhanaikaisen tavan autoilla?
Täysin totta. Kuten myös seuraava.
Sun kalkkisautojasi on minun taloudessa tällä hetkellä kolme, ja kaikilla niistä voi voi koko talouden poppoo lähteä talvella reissuun. Jopa pohjoiseen, Ilman mitään ihme puhelinappeja reissun tueksi. Ei siten ettei älylaitteita jokaisen taskusta löytyisi.
Pihalla olevista vanhin on kelannut mittariin kolmeen vuoteen n.120tkm. Ja se on omaa itsenäistä elämää aloittelevan ajokki. Tämän nuoren seuraavakin ajokki todennäköisesti löytyy sieltä polttomoottoristen vaihtoautojen hallista
Jos nyt lähden vaihtamaan maksuhalukkuuteni puitteissa jotain noista "kalkkiksista" patteriautoon, joudun ottamaan sellaisen millä ei enää reissuun (pitkään) poppoo lähde. Tai jos lähtee, ollaan mennentullen ylimääräinen hotelliyö.
Pidä tätä isona tai pienenä erona.
Minähän puhuin eroista siinä, mistä on oikeasti kokemusta ja käyttötuntumaa ja mistä on oletuksia/odotuksia/pelkoja/vääriä käsityksiä/oikeita käsityksiä. ICE-autoista meillä kaikilla on pitkä, jopa vuosikymmenien, kokemus. Minulla on nyt 1v8kk kokemusta myös sähköauton käytöstä 57.000km matkalta suomalaisessa ilmastossa. Siinä suhteessa minun sähköautokokemus on rajallinen, että se kaikki on vain Model X:llä hankittua. Jos olet tutkinut tosissasi käytettyjen sähköautojen tarjontaa, niin en ala väittelemään, miten niillä pärjää. Paitsi, jos ostat käytetyn Model S tai X auton. Niillä viet poppoon pitkän matkan päähän ihan ok nykyään kunhan hyväksyt sen puheliappin apulaiseksi. Vai onko sinulla joku periaate etkä siksi käytä google mapsiakään tai muita ihme naveja vaan vanha kunnon kartta ja apukuskin ohjeet ne olla pitää? Ja kyllä latausasematkin voi löytää vanhanaikaista hankalaa tapaa käyttäen eli pakollista apuneuvojen käyttö ei ole.
En ole väittänyt sitä ongelmaksi. Sen verran monesti olen maininnut nykyisten sähköautojen rangen riittävän käyttööni ja sähköverkkoon kytketyn kodin ja mökin riittävän latausinfraksi, että sinäkin voisit sen vähitellen uskoa. En ole sinua uhkaamassa, joten voit lakata puolustautumasta.
Tunnistatko itse, miksi lisävarusteisten valojen ylivoiman mainitseminen ei sinua häiritse, mutta lisävarusteisen polttoainetankin mainitseminen saa sinut pyhään sotaan olkiukkoja vastaan?