18.09.2022 22:53
muokattu 18.09.2022 23:04
bensiiniautot noin 14,0 vuotta
dieselautot noin 10,6 vuotta
kaasuautot noin 6,1 vuotta
ladattavat hybridit noin 2,9 vuotta
täyssähköautot noin 1,8 vuotta
https://moottori.fi/liikenne/jutut/bensiiniauton-keski-ika-14-vuotta-tayssahkoauton-18-vuotta/
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Korreloituu melko hyvin siihen faktaan, että bensiiniautoja on olllut saatavilla n.100 vuotta, sähköautoja/lataus-hybridejä n.10 vuotta. Täyssähköautojen keski-ikä tulee pysymään todella pienenä vielä vuosia, koska niitä myydään uutena paljon, suhteessa olemassa olevaan sähköautokantaan. Esimerkkinä kärjistetysti (jättämällä pois vuodet 2-9), että jos kymmenevuotta sitten myytiin 10kpl täyssähköjä ja tänävuonna 100kpl, niin keski-ikä on juurikin tuo 1.8v.
Itse kiinnitin huomiota siihen että bensakoneet ilmeisesti kuitenkin kestävät kauemmin kuin dieselit.Tai sitten dieselvero vaikuttaa noin paljon, että jos autoilla ajetaan vain vähän, niin ne mieluummin romutetaan kuin pidetään liikenteessä 30-40 € / kuukausiverolla + ajoneuvovero.
Mutta voi syynä olla sekin että dieseleillä ajetaan tosi paljon, eikä vanhaan autoon enää haluta vaihtaa moottoria.
Lapissa auton keskimääräinen romutusikä on 24 vuotta, eli vuosimalli 1998 alkaa olla yleinen auto romuttamolla.
https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika
Eikös dieseleiden suosio alkanut joskus 2005-2010 haminoilla? Suosio alkoi silloin, ja jatkui ihan viime vuosiin saakka. Tuo tilasto ei siis välttämättä, tai edes todennäköisesti, kerro kestävyydestä kovinkaan paljon.
Toki jos (kun?) dieseleillä ajetaan enemmän, tulee käyttöikä vastaan nopeammin vuosissa mitattuna, ei niinkään kilometreissä. Sen olen kyllä minäkin huomioinut että muutaman tonnin hintaluokassa diesel on usein bensa-autoa halvempi, koska dieselveroa ei haluta/ei ole kannattavaa maksaa.
Suosio ei välttämättä kerro käyttöiästä, vaan kappalemäärästä. Ennen autoveron muuttamista CO2-kertoimella laskettavaksi oli diesel kallis hankinta. Henkilöautojen autoveroprosentti muuttui hiilidioksidipäästöistä riippuvaksi 1.1.2008 jolloin dieselin ostaminen oli joskus jopa halvempaa kuin bensaversion.
Toisaalta dieselit olivat vielä jossakin vaiheessa melko laiskojakin, jolloin sekä auton kalliimman hinnan että vuotuisen dieselveron taloudellinen kannattavuus oli hyvinkin järkevää laskea.
Vuonna 2012 kiinteä dieselvero halpeni hieman, kun taas litrahinta nousi. Ja nythän diesel on litrahinnaltaan vielä kalliimpaa kuin bensa, jakeluvelvoitteen, eli valtion määräysten vuoksi.
Luulisi että sitä dieselien ikää nakertaa paljonajetut taksit, ja yleensä diesel on hankittu, kun kilometrejä tulee vuodessa paljon.
T. Jaska
Sähköauto kestää 6 vuotta ennekuin on akut on kaput, jos ajaa.
jaa, minä ostin pienen kulutuksen ja mukavan tehon vuoksi ja ajan 12-14tkm vuodessa.
käyttövoima vastaavassa bensassa 265€ (kulutus n.6-7L) ja tässä kaikenkaikkiaan 407€... (kulutus n.3,5-4L) aika nopeasti maksaa itsensä takasin...
Nyt taisi mennä mennä jyvät ja akanat sekaisin. Kyseessä on tämän hetkinen markkinoilla olevien autojen keski-ikä, ei romutus ikä.
Käsittääkseni tarkoitimme samaa. Kun dieseleiden suosio/kysyntä/myynti alkoi kasvaa n. 15 vuotta sitten, on luonnollista että niiden keski-ikä on matalampi kuin bensa-autoja joita on myyty "aina". Dieseleihin siis pätee samantyyppinen logiikka kuin sähköautoihinkin, ne vain tulivat markkinoille aiemmin. (sillä erotuksella että toki dieseleitä on ollut "aina" kaupan, mutta niitä myytiin vähän, syistä joita sinäkin luettelit).
Käyttöiän mainitsin sitten vastauksena jollekin aiemmalle kirjoittajalle, yhtenä osatekijänä. Pääasiallisesti minä(kin) oletan keski-iän eron johtuvan nimenomaan kappaleista ja myynnin kehityksestä.
Vielä meni jyvät ja akanat sekaisin. Luvut tarkoittavat käytössä olevien autojen keskim. ikää, ei markkinoilla olevien.
Ostin oman dieselini isommalle ajomäärälle, mutta en ole nähnyt syytä vaihtaa ajomäärän alennuttua jo vuosia sitten koronan ja toisen auton vuoksi noin 12.000 kilometriin vuodessa.
En tahdo vaihtaa huonompaan eikä mahdollisuus säästää 300 - 400 ajoneuvoverossa motivoi maksamaan välirahaa 3 - 4 litraa sadalle enemmän kuluttavasta saman näköisestä mutta kalliimmasta bensa-autosta.
Pidän siis kiinni keväällä tekemästäni päätöksestä antaa dieselille lisävuosia yhden kerrallaan, kunnes löydän mieleiseni sähköauton.
Meidän valinnoistamme huolimatta Quun arvio paljon ajavien osuudesta dieselien keskimääräisessä ajomäärässä on silti täysin oikea. Se on sitten toinen kysymys, vaikuttaako keskimääräistä kalliimpien ja keskimääräistä isompien dieselautojen taksi- ja muu ammattikäyttö niiden keskimääräiseen ikään?
22.9. Iltalehdessä vertailtiin 15 automallin arvonalenemaa 2015-2022. Hitaiten arvo aleni bensa-Auriksella 37,15%, mutta mutta saman mallin dieselversiolla se alenikin jo 58,69%. Sama näkyi kaikissa muissakin automalleissa. Sähköautokaan ei välttämättä pitänyt arvoaan. Esim. Model S:n arvo putosi 65,76%. C-Mersulla vastaavat luvut olivat: bensa 43,18 diesel 51,63 hybridi 58,68 ja Golfilla bensa 45,69 diesel 56,32 hybridi 52,39 sähkö 46,45.
Minäkään en usko että muutaman tonnin dieseliä ostettaisiin valtavan pitkiä vuosittaisia ajomääriä varten, joten on aika luonnollista ettei dieselveron maksu silloin kiinnosta.
Näyttäähän tuo juttu löytyvän netistäkin:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/d09a83c0-e0a3-4f55-87a4-2c306edd6c72
Suomessa auton voi laittaa seisontaan, jolloin verojakaan ei tarvitse maksaa. Dieselauton voi hyvin pitää reservissä ja ajaa tarpeen mukaan.
Lapissa taitaa tulla kilometrejä aika paljon, joten autot romutetaan nuorina. Etelässä autolla voi ajaa pidempään ellei kori ole ruosteherkkä. Etelän ja Lapin autot voisi yhdistää tuossa 25-vuotiaina, jolloin hyvä kori saisi hyvän tekniikan.
Korkeaa ikää usein kauhistellaan, mutta toisaalta sehän kertoo autojen teknisestä laadusta. 70-luvun autolla kuljettajan urani aloittaneena pidän 90-luvun lopun autoja ominaisuuksiltaan erinomaisina. Toki turvallisuus ja päästöt ovat tuostakin kehittyneet, mutta muuten tuon ajan autoissa ei ole ominaisuuksien puolesta mitään käyttöä rajoittavaa tekijää.
Romutukseen päätyvät on tietysti loppuunkuluneita vuosimallista riippumatta. Se olisi kiinnostava tietää, onko muualla kuin Suomessa keskimäärin nuorempana romutettava kalusto paremmassa kunnossa olevaa kuin meillä. Vai pidetäänkö autoja huonommin, kun lopun tiedetään lähestyvän. Itse ainakin edellisen autoni kanssa aloitin saattohoidon silloin, kun tiesin elinkaaren lähestyvän loppuaan.
Suomen autojen korkea hankintahinta, ja tiukka katsastuslaki, eikä pidä unohtaa että suomalaisille on omistusasunto tärkeämpi kuin omistusauto.
Siinä on pääsyyt Eurooppaa korkeampaan romutusikään.
En tiedä, mutta arvaan että jos auton korjauskustannukset ylittävät vastaavan varaosa-auton hankkimisen hinnan, niin siinä vaiheessa auto olisi romutukseen menossa. Toki joku joka osaa ja voi korjata autoansa siksi ettei viitsi hankkia toista ehjää autoa sen tilalle, mutta jos ei itse sitä osaa korjata, niin mieluummin ehkä ostaa jonkin toisen auton halvemmalla kuin että maksaisi korjaamolle enemmän että saa pitää nykyisen käytössään.
Haasteena meillä on se että käytetyt autot ovat kovin käytettyjä, eli yhden romun tilalle hankittava toinen romu ei ole huoleton vaihtoehto. Mutta onneksi ulkomaantuonti on tullut avuksi, kun Suomessa uusia autoja ei ole autoveron vuoksi varaa hankkia tarpeeksi. Itse ostin uuden auton (tietynlainen malli jonka halusin, perhefarmari bensakoneella), ja sen hankinnan ehtona oli että valtio sai sosialisoida vaihtoautoni (sen arvoa vastaavan rahamäärän), tämä siis kun verrataan ruotsinserkun vastaavaan autonvaihtoon.
"Suomeen tuotiin noin 46 000 käytettyä henkilöautoa ja 5 000 käytettyä pakettiautoa vuonna 2019."
En siis tiedä, mutta vakuutusyhtiötkään eivät korjauta kolaroituja autoja, eli törmäyksessä vikaantuneita autoja silloin kun niiden korjauskustannukset ylittävät järkevän tason.
Korkea ikä tarkoittaa teknisen laadun lisäksi myös likaisempia pakokaasuja, ja sitä että lakisääteiset turvavarusteet kuten ABS ja ESP (ESP on pakollinen 1.11.2014 alkaen) yleistyvät hitaammin kuin läntisessä Europassa keskimäärin.
Uuden osto pitää perustella jollain muulla kuin omilla teknisillä vaatimuksilla, koska tiukkaankin hakuseulaan sopivia autoja saa vapailta markkinoilta. Mutta ei se mikään häpeä ole jos haluaa uuden. Olen itsekin harkinnut, että koska seuraava tulee mitä ilmeisimmin olemaan patteriauto, se on sama ostaa uutena jos käytettyjen markkina ei normalisoidu.
Uusien autojen turvatekniikat nostavat korjauskustannuksia.
Onneksi ei ole pakko ajaa vasta lain edessä pakolla tarpeelliset varusteet asentavien yritysten tekeleillä. Viime vuosituhannella esitellystä ESP, ESC, STC järjestelmistä oli edelläkävijöillä jo 10 vuotta ennen tuota lakisääteistä määräpäivää toinen tai kolmas ESP sukupolvi vakiovarusteena.
Niitä ei tainnut tuolloin saada käytettynä järkevään hintaan, vaan jonkun piti ensin ostaa se uusi kallis auto? Itse sain hankittua ESP-auton vasta tammikuussa 2013, kun se oli käytetyn auton varusteena. Edelliseen autoonkin sen olisi saanut lisävarusteena, mutta ensimmäinen ei joko raaskinut maksaa, tai kokenut sitä tarpeelliseksi.
Harvemminhan sitä ESP:tä tarvitsee, mutta sen suhteen tilanne on kuin airbageilla. En ole koskaan käyttänyt niiden suomaa toimintoa, mutta on sellaiset hyvä olla.
Meillä on -99 VW Golf-autossa sekä ABS että ESP. ESP on kuitenkin vielä niin verkkainen että kuski ehtii oikaista sivuluisut aina ennen sitä mutta jos tahallaan antaa luistaa pidempään niin kyllä se toimii.
Edellisen autoni ostin 2003, ensirekisteröinti meni 2004 puolelle. Noista kirjainyhdistelmistä en tiedä, mutta jo siinä oli ajonhallinta vakiona, lisäksi turvatyynyjä vähän joka suunnalla. Ihan tavis japsifarkku. Nyt tuo lienee jo romutettu, kun siitä pari vuotta sitten mielestäni loppuunajettuna (n. 400 tkm) luovuin.
Kun jo tuolloin tuollaiset autot olivat yleisiä ja ne on jo kaikki vanhoja ja siten käyttö aika vähäistä, keskimääräinen kalusto liikenteessä etenkin ajosuoritteella painotettuna on hyvin kattavasti varustettu. Toki kuvaan sopii sama, mistä katalysaattorien yleistymisen jälkeen meitä muistutettiin eli että 25% autoista (ei-kat) aiheuttaa 75% päästöistä.
Se, paljonko parin vuoden keski-iän muutos tällä hetkellä oikeasti vaikuttaa, olisi kiva tietää. Tuskin kovin dramaattista vaikutusta sillä olisi. Enemmän ehkä vaikuttaa uusien autojen myyjiin ja muihin autoista kiinnostuneiden mieliin.
Jos sinulla oli ajonvakautusjärjestelmä, eli ESP/ESC jo 2003, niin se oli sitten 10 vuotta ennen minua. Ajoin monta vuotta Golf-luokan autolla joka oli otettu käyttöön vuonna 2005.
Kehitys kehittyy, mutta sekin on ihan mielenkiintoista muistella näin jälkikäteen että ABS-jarrut tulivat pakolliseksi Suomessa uusissa autoissa vasta vuonna 2005. Niiden tarkoitushan on vain se että ohjattavuus säilyy jarrutuksen aikana, eli lukkojarrutuksen estäminen.
Vetoluistonesto eli TC tai ASR, niin se on vain sutimisenesto. Sillä ei ole kovin suurta merkitystä, ellei kuljettaja kiihdytä liukkaassa mutkassa.
En osaa sanoa mikä muu merkitys autojen keski-iällä olisi kuin se mitkä ovat pakokaasupäästömääräykset ja nuo turvamääräykset. Kulutuslukemien osalta uudempi turbo- ja hybriditekniikka on korvannut perinteiset vapaastihengittävät moottorit. Mutta liikenteessä on vielä runsaasti niitä jotka ovat vielä sitä vanhaa tekniikkaa. Toki tällaiset väitteet pitäisi testatam eli mennä ensin ajamaan 2,0-2,5 litraisilla autoilla, ja sitten sama reitti 1,4 turbolla tai hybridillä.
Autojen keski-ikä tarkoittaa mielestäni lähinnä sitä miten nopeasti uudempi tekniikka korvaa vanhemman. Viimeisin trendi vaikuttaisi olevan että dieselit vähenevät uusien autojen rekisteröinnin myötä. Ei tule Adblue-dieseleitä, vaan sähköhybridejä ja sähköautoja.
Muita vastaavia kynnyksiä oli jo mainittujen katalysaattorien tulo pakolliseksi. Turvavyö tuli pakolliseksi 50 vuotta sitten, tammikuussa 1971. Ja nykyisin kolaritestit ovat vakiotavaraa, mutta nekin yleistyivät vasta helmikuussa 1997. Siinä meni jokunen vuosi ennen kuin autovalmistajat saivat testituloksensa kuntoon. Nythän vuosimalli 2000 on romutusikäistä, joten "aika hoitaa" joskus asiat kuntoon. Autoveron takia tosin Suomessa pari vuotta myöhemmin kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Jos ajatellaan että sähköautoissa ei ole autoveroa, niin autoverotetun polttomoottorivaihtoauton osamaksut pitää silti hoitaa ensin pois.
Kyllä. Kun keski-ikä on esim. 12 vs 9 vuotta, herää kysymys kolmessa vuodessa tapahtuvasta kehityksestä. Tällä hetkellä selkein buumi on sähköistyminen, mutta siinäkään ei tapahdu portaittaista muutosta. Polttomoottoriautojen osuus on vielä enemmistössä. Ja kun polttomoottorit jonain päivänä kenties kielletään, silloin suurin osa myydyistä on jo muutenkin sähköisiä.
Ovatkohan sähköisiä suurin osa milloinkaan? Sähköautothan saatetaan kieltää kokonaan ihan kohta. Maailmassa ei riitä akkumateriaaleja ja maapallo reikääntyy niitä kaivellessa. Sähköverkko ei mitenkään kestä ison sähköautomaarän lataamista. Sähköautoilijat tappelevat verissä päin latauspaikoista. Sähköauto painaa ihan liikaa ja sitä paitsi saastuttaa oikeasti enemmän kuin hienot polttomoottoriautot, joihin on vieläpä ihan kohta saatavana synteettistä polttoainetta, joka ei tuota pakokaasua vaan ruusuntuoksua kaupunkilaisten iloksi. Ja entä yön aikana lataaminen. Luin eräästä lehdestä, joka perustaa julkaisemansa artikkelit lujaan uskoon tiedon sijasta, että sähkön hinta nousee taivaisiin, jos suomalaiset lataavat autojaan öisin. Nykyiset hinnat ovat näpertelyä siihen verrattuna, mihin hinnat nousevat, jos yöllä lataaminen jatkuu.
Sähköautot ovat muutenkin ihan tyhmiä.
Eli todennäköistä on, että sähköautot kielletään ihan kokonaan ennen pitkää kunhan eduskuntalaiset on saatu informeerattua sähköautojen haitoista. Jäi mainitsematta, että sähköautoissa renkaatkin kuluvat.
Polttomootoriautot, nuo tekniikan kehityksen huipentumat, siis tuskin menettävät enemmistöään. Jos on ihmisillä yhtään järkeä päässä. Kyllä minä tiedän!
ABS oli näissä molemmissa, toisessa myös STC rauhoittamassa etuvetoisen holtitonta ajokäytöstä. Toinen näistä kolmen tonnin opiskelija-autoista oli jopa kuljettajaansa nuorempi.
https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/111576/vihjeitae-opiskelija-auton-ostoon-1-vuosi-takana/p1
ESP ei ole vain yksi toiminto, vaan eri kehitysversiot ovat kuljettajan kannalta varsin erilaisia. Vanhimmilla ei todellisuudessa tee mitään, koska kuljettaja ehtii korjata luistot ennen ajonhallinnan aktivoitumista ja uusimmille en minä ainakaan enää pärjää omin käsin. Omani on tuolta väliltä ja uskon pääseväni parhaillaan tasoihin Suojelusenkelin kanssa, mutta se vetää samoja toistoja loputtomasti ja virheettä. Ei se auto minunkaan käsistäni minnekään karkaa, mutta jossain lipeää liian leveä luisto, joka pilaa kierrosajan vakiorenkailla.
Ehdottomasti, mutta sen ESP:n pitää olla sen verran hyvä, ettei kuljettaja koe sitä ajonestoksi ja napsauta rutiinilla pois päältä liikkeelle lähtiessään kuten jotkut kuulemma tekevät myös start-stopille, joka on samanlainen hyvä apulainen vain hyvin toteutettuna.
Käytettyinä tuoduissa keski- ja mediaani ikä huomattavan alhaiset: www.autoverohaku.fi
2022 lopussa:
"Vuoden 2022 lopussa liikennekäytössä olevien dieselautojen keski-ikä oli noin 11,3 vuotta, bensiiniautojen keski-ikä noin 14,4 vuotta.
Ladattavien hybridien keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa noin 3,3 vuotta, täyssähköautojen keski-ikä noin 1,9 vuotta ja kaasuautojen keski-ikä noin 6,9 vuotta."
https://moottori.fi/liikenne/jutut/dieselautoilija-nykyaikainen-auto-jarkeva-viela-vuosia-mutta-kayttovoimavero-kurittaa/