Olen harrastanut niitä parjattuja johtosulkeisia plugarini kanssa nyt n. 3,5 vuotta. Yhden kerran on ketuttanut kun jonkun reissun jälkeen oli töpseliin (latausjohdon type 2) oli kertynyt vettä joka jäätyi. Ratkesi kun vei johdon sisälle sulamaan. Muutaman kerran on harmittanut kun on unohtunut laittaa auto lataukseen. Plugarilla kun joutuu lataamaan joka yö.
Yhteenlaskettuna nämä harmistukset ovat vähemmän kuin eilinen tuulessa ja tuiskussa tehty polttoaineen tankkaus, puhumattakaan siitä että 60 eurolla sai tankin vähän yli puolilleen.
Ei ole kovin vaikea päätös luovunko mieluummin johtosulkeisista vai tankkaamisesta.
Enpä ole havainnut että ABC:n lataustolpalla tuulisi vähemmän kuin katetulla takaus pistelläkään. Sillä aikaa kun lataaja kaivaa pakkasenjäykistämää latausjohtoa, minä olenkin jo tankannut, ja jatkan matkaa.
@M880 kirjoitti:
Olen harrastanut niitä parjattuja johtosulkeisia plugarini kanssa nyt n. 3,5 vuotta. Yhden kerran on ketuttanut kun jonkun reissun jälkeen oli töpseliin (latausjohdon type 2) oli kertynyt vettä joka jäätyi. Ratkesi kun vei johdon sisälle sulamaan. Muutaman kerran on harmittanut kun on unohtunut laittaa auto lataukseen. Plugarilla kun joutuu lataamaan joka yö.
Yhteenlaskettuna nämä harmistukset ovat vähemmän kuin eilinen tuulessa ja tuiskussa tehty polttoaineen tankkaus, puhumattakaan siitä että 60 eurolla sai tankin vähän yli puolilleen.
Ei ole kovin vaikea päätös luovunko mieluummin johtosulkeisista vai tankkaamisesta.
Mulla taas pelkät bensa-auton talviset lämmitysroikan kanssa pelaamiset aiheuttavat enemmän vaivaa kuin koko vuoden aikana tapahtuvat tankkaukset. Bensaa saa usein tankata hyvässäkin säässä mutta roikkaa laittaessa ja pois ottaessa on aina jos nyt ei tuulta ja tuiskua niin ainakin pakkasta. Bensaa saa katoksen alta hyvin valaistusta paikasta mutta roikkaa kytkiessä valaistusolosuhteet ovat mitä ovat eikä katoksesta aina ole tietoakaan, eikä bensaa tankatessa ikinä tarvitse jatkoletkua mutta autoa roikkaan kytkettäessä toisinaan tarvitsee. Tankkausletku on aina tankkauspaikalla siististi käden ulottuvilla odottamassa mutta roikan joutuu etsimään ties mistä tavaratilan perukoilta eikä bensapistooli koskaan unohdu autoon kiinni mutta yhden lämmitysroikan olen tuhonnut kun lähdin ajamaan se kiinnitettynä. Mutta onneksi noissa sähköautoissa roikan kanssa pelaaminen on pelkkää ihanuutta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mulla taas pelkät bensa-auton talviset lämmitysroikan kanssa pelaamiset aiheuttavat enemmän vaivaa kuin koko vuoden aikana tapahtuvat tankkaukset. Bensaa saa usein tankata hyvässäkin säässä mutta roikkaa laittaessa ja pois ottaessa on aina jos nyt ei tuulta ja tuiskua niin ainakin pakkasta. Bensaa saa katoksen alta hyvin valaistusta paikasta mutta roikkaa kytkiessä valaistusolosuhteet ovat mitä ovat eikä katoksesta aina ole tietoakaan, eikä bensaa tankatessa ikinä tarvitse jatkoletkua mutta autoa roikkaan kytkettäessä toisinaan tarvitsee. Tankkausletku on aina tankkauspaikalla siististi käden ulottuvilla odottamassa mutta roikan joutuu etsimään ties mistä tavaratilan perukoilta eikä bensapistooli koskaan unohdu autoon kiinni mutta yhden lämmitysroikan olen tuhonnut kun lähdin ajamaan se kiinnitettynä. Mutta onneksi noissa sähköautoissa roikan kanssa pelaaminen on pelkkää ihanuutta.
Se on kyllä oikeasti yhtä helv...iä saada sitä pientä lämmityspistoketta osumaan oikein päin jossain puskurissa alhaalla olevaan pistokkeeseen sillä kangistuneella lämmityskaapelilla, joka pitää ensin takapaksista tai jostain lattialta löytää. Lisäksi toimenpide vaatii yleensä kaksi kättä, jos ei sitten sen puskurissa olevan pistokkeen kansi ole rikkoutunut ja poissa haitoilta. - Allekirjoitan täysin tuon lämmitysroikkaongelman (tällä viikolla tuon disukan kanssa taas tuo rumba alkoi...).
Tuossa toisessa ruokakuntamme autossa (=lataushybridi) type-2 latauskaapeli odottaa telineessä autokatoksessa, yhden askeleen päässä kuljettajan ovesta. Siinä yhden askeleen aikana samalla kädellä ensin luukku auki ja sitten kaapeli (jota ei edes voi yrittää väärin päin kytkeä) kiinni auton pistokkeeseen. Tuon toimenpiteen pystyy valehtelematta tekemään toista kymmentä kertaa samassa ajassa kun yrittää saada sen lämmityspistokkeen tuherrettua dieseliin. Plugarissa on vaan se tankkausongelma, kun sitä pitää aina silloin tällöin käyttää bensapumpulla. Noh, eiköhän tuokin kohta vaihdu täyssähköön.
Paljon mölyä tyhjästä, Suomen henkilöautokannasta on 0,5% sähköautoja. Polttomoottorin hautajaisiin ei kannata vielä seppelettä tilata, se ehtii kuivua pahasti.
Se on kyllä oikeasti yhtä helv...iä saada sitä pientä lämmityspistoketta osumaan oikein päin jossain puskurissa alhaalla olevaan pistokkeeseen sillä kangistuneella lämmityskaapelilla, joka pitää ensin takapaksista tai jostain lattialta löytää...... Tuossa toisessa ruokakuntamme autossa (=lataushybridi) type-2 latauskaapeli odottaa telineessä autokatoksessa, yhden askeleen päässä kuljettajan ovesta
Tarkoitatko, ettei dieselautosi ole katoksessa kotona, eikä ainakaan lähellä "lämmitystolppaa", jossa se lämmityskaapeli roikkuisi yhtä lailla odottamassa?
Huono tuuri jos pistoke on osunut "jonnekin alas puskuriin", koska minulla on eturitilässä. Sähkäreissä/plugareissa pistoke voi olla edessä, tai takana, vasemmalla tai oikealla, jolloin auto pitää olla oikein päin latausjohdon riittämiseksi (ilman jatkoa).
On tietysti keskellä maskia olevia latauspistokkeitakin, jolloin se on hyvin lähellä lämmityspistoketta tyypillisesti käytännössä.
Niissä autoissa mitä minulla on ollut lohkolämppärillä varustettuna, niin lohkon pistoke on ollut enemmän tai vähemmän epäergonomisessa paikassa. Latausjohdon paikka taas mukavasti etulokasuojassa.
Laskeskelin tuossa että vuodesta riippuen niitä lohkon kiinnittelyjä tulisi 80-100kpl (marras-maaliskuu). Plugarilla periaatteessa 365kpl, mutta sähköautolla riittää ne samat 80-100 kertaa, joista puolet ei-niin-kettumaisessa säässä kuin lohkolämppärin johto.
Täyttä saivarteluahan tämä tietysti on, tiedän sen. Ketutti vain käydä tankilla maanantaiaamuna kun lunta tuiskuaa ja tankin pistooli on jääkylmä.
Tarkoitatko, ettei dieselautosi ole katoksessa kotona, eikä ainakaan lähellä "lämmitystolppaa", jossa se lämmityskaapeli roikkuisi yhtä lailla odottamassa?
Huono tuuri jos pistoke on osunut "jonnekin alas puskuriin", koska minulla on eturitilässä. Sähkäreissä/plugareissa pistoke voi olla edessä, tai takana, vasemmalla tai oikealla, jolloin auto pitää olla oikein päin latausjohdon riittämiseksi (ilman jatkoa).
On tietysti keskellä maskia olevia latauspistokkeitakin, jolloin se on hyvin lähellä lämmityspistoketta tyypillisesti käytännössä.
Ei mahdu katokseen, eikä tällä hetkellä valitettavasti lämpimään talliinkaan, kun sen verran projekteja kesken. Tallin oven edessä diesel seisoo ja pistorasia on kyllä ihan muutaman metrin päässä, mutta eikös määräykset kiellä lämmityskaapelin jättämisen jännitteelliseen rasiaan jos se ei siis ole käytössä. Linnaan lähtö jos joku käy siitä päivällä ottamassa sähköiskun. Talli pitäisi saada sen verran tyhjemmäksi ennen kovempia pakkasia että diesel sinne sopisi. Se poistaisi myös nuo lämmitysjohtosulkeiset.
... Niin ja se lämmityspistoke on etusumuvalon kehyksessä, n. 20cm korkeudella maasta.
Omaa valintaansa voi perustella monella tapaa. Tankatessa paleltaa ja tuhlaantuu aikaa, selkä ei taivu lämmitysjohdon kytkemiseksi, latausjohto on jäykkä, kantama ei riitä, Webastosta tulee hiukkaspäästöjä jne. Jokainen on varmaan omalla kohdallaan oikeassa, mutta toisten ratkaisuja on turha mollata.
Itse olen, kuten jossain kommentissa totesin, sekakäyttäjä. Tallista löytyvään kalustoon tankataan bensaa, dieseliä ja sähköä. Ikähaarukka 1 ... 60 vuotta, kun vanhimman lahjoitin kesällä museolle.
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt oheisen laskelman: Nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60 km/h–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25 000 henkilötyövuotta. Tämä vastaa yli miljardin yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.
Entä sitten kun tuhon nopeudessa säästettyyn aikaan lisätään tunnin latausasemalla nuokkuminen.
@pnieminen74 kirjoitti:
Nykytekniikan suorasuihkutus ja korkeapaine tekniikka sekä moottorin muukin hienosäätö ja ohjaustekniikka parantavat huomattavasti turbon avustamana hyötysuhdetta, näin ollen esim. nykyaikainen energiansäästöön suunniteltu diesel kuluttaa kaupungissa lähes saman kuin maantiellä (esim. audi-ultra moottorit).
Jos nopeudesta riippuen 10 - 20 kW tehoa vaativasta maantieajosta hidastetaan muutaman kW teholla ajettavaan mateluun, silloin kulutuksen pitäisi pudota tehopyynnön suhteessa.
Kaupunkiliikenteessä viisaasti ajaen pitää kulutuksen LASKEA. Useilla sähköautoilla ja jopa hybridiautoilla näin tapahtuu sekä teoriassa että käytännössä. Jos polttiksen kulutus pysyy samana tehopyynnön laskiessa, olet demonstroinut polttomoottorille tyypillisen hyötysuhteen romahtamisen pienellä osakuormalla kun kulutus ei laske kuormituksen laskiessa.
@740 GLE kirjoitti:
Kaupunkiliikenteessä viisaasti ajaen pitää kulutuksen LASKEA. Useilla sähköautoilla ja jopa hybridiautoilla näin tapahtuu sekä teoriassa että käytännössä. Jos polttiksen kulutus pysyy samana tehopyynnön laskiessa, olet demonstroinut polttomoottorille tyypillisen hyötysuhteen romahtamisen pienellä osakuormalla kun kulutus ei laske kuormituksen laskiessa.
En nyt puhuisi kuitenkaan romahduksesta, kun vertailuarvona on per100km.
teho on eri asia kuin hyötysuhde, tehopyynnön laskiessa myös kulutus laskee. Lisäksi ilmoitin
toteutuneen keskiarvon joka kaupungissa on ollut 3,5-4l näin pakkasella ja maantiellä pääsee
3,4-3,8l oli ilmastointi päällä tai ei. Näillä kulutuksilla en kaipaa plugin hybridejä, joita on pakko pitää tolpassa päivittäin jotta pääsee edes lähelle nollaa. Onpa tuossa sellaisiakin liikenteessä näköjään jotka pääsee vain 20-30km per lataus.
@pnieminen74 kirjoitti:
En nyt puhuisi kuitenkaan romahduksesta, kun vertailuarvona on per100km.
Kulutuksen pysyminen samana tehon alentuessa nopeuden myötä kertoo hyötysuhteen heikkenemisestä riippumatta siitä halutaanko asiasta puhua vai ei.
teho on eri asia kuin hyötysuhde,
On toki, mutta vaikka integroisit tehokäyrän aikajanan yli tehdyksi työksi aikayksikköä kohden, lopputulos on silti sama.
tehopyynnön laskiessa myös kulutus laskee.
OK. Mutta aiemmin kerroit sen pysyvän samana.
Seuraava kysymys on laskeeko kulutus yhtä paljon kuin tehopyynnön integraali aikajanalla ja laskeeko se yhtä paljon kuin sähköisellä voimalinjalla?
ilmoitin toteutuneen keskiarvon joka kaupungissa on ollut 3,5-4l näin pakkasella ja maantiellä pääsee
3,4-3,8l oli ilmastointi päällä tai ei.
Erittäin hyvin ajettu ja taloudellinen auto. En pääse itse lähellekään noita lukemia keskiarvona, vaikka minunkin ajotapaani on joskus kuvattu pihistelyksi.
Siitä huolimatta viimeksi tarkistaessani sähköautoa ajavien Spritmonitor käyttäjien keskikulutus oli 16 kWh luokkaa sadalle, mikä vastaa 1.6 litraa dieseliä ja vähän enemmän bensaa. Se kertoo aika selkeästi hyötysuhteen eroista.
Näillä kulutuksilla en kaipaa plugin hybridejä, joita on pakko pitää tolpassa päivittäin jotta pääsee edes lähelle nollaa. Onpa tuossa sellaisiakin liikenteessä näköjään jotka pääsee vain 20-30km per lataus.
En minäkään, tosin eri syystä. Kun oma ajosykli on dieselille sopiva, ei bensahybridillä ehdi säästää käytettynä ostetun auton hintalisää. Dieselhybridi säästäisi jokaisella kilometrillä ajotavasta riippumatta, mutta hinta ja rahoituskulu nousevat vieläkin isommaksi. Uutena ostavalle hyvän plugarin johtosulkeisilla on silti merkittävä säästöpotentiaali, jos oma ajosykli vain sopii plugarille.
Näillä asetuksilla ei dieselin ja täyssähkön välissä ole kuin yksi kiinnostava hybridi, vaikka se pääsee sähköllä hädin tuskin parkkipaikalta ulos. Minulle tämän harkinnan ainoa motivaattori on siinä, että "S 400 Hybrid" tunnus Mersun takaluukussa romahduttaa S350:n törkeän suuren autoveron varsin kohtuulliseksi, eikä tuosta hybridiksi varsin kömpelöstä toteutuksesta tarvitse maksaa yhtään lisähintaa käytettynä ostaessa.
Täyttä saivarteluahan tämä tietysti on, tiedän sen.
Kyllä
Ketutti vain käydä tankilla maanantaiaamuna kun lunta tuiskuaa ja tankin pistooli on jääkylmä
Lunta tuiskuaa latausasemallakin ja jos ilman hanskoja pyörii siellä, niin se on oma valinta.
Toki, mutta tässä on se ero, ettei minun tarvitse käydä siellä latausasemalla kuin äärimmäisen harvoin. Sellaista maanantaiaamua ei tule että 5km työmatka pitäisi aloittaa menemällä latausasemalle palelemaan.
Sitäpaitsi muovi tuntuu pakkasella metallia lämpimämmältä.
Minä en tunne ketään täyssähköautonomistajaa, näistä keskustelupalstaan osallistujista tulee kylä sellainen mielikuva, että jokin niissä hiertää.
Sehän on näillä näkymin selvä asia että sähkömoottori tulee korvaamaan polttomoottorin. Ei ole ollenkaan varmaa miten sille energia tulevaisuudessa syötetään, nämä akkuläjät tuntuu hätäiseltä välivaiheelta lopulliseen energian syöttöön sähkömoottorille.
@Quu kirjoitti:
Minä en tunne ketään täyssähköautonomistajaa, näistä keskustelupalstaan osallistujista tulee kylä sellainen mielikuva, että jokin niissä hiertää.
Sehän on näillä näkymin selvä asia että sähkömoottori tulee korvaamaan polttomoottorin. Ei ole ollenkaan varmaa miten sille energia tulevaisuudessa syötetään, nämä akkuläjät tuntuu hätäiseltä välivaiheelta lopulliseen energian syöttöön sähkömoottorille.
Minusta tuntuu että ne hiertävät lähinnä heitä joilla ei ole asiasta mitään kokemusta.
Kyllä se siitä lähtee kun akut kehittyy sietämään myös pohjolanilmaston, eikä ylimääräiset pakolliset lataustauot pidemmillä matkoilla houkuttele hankintaan, etenkin juuri talvella reviiri pienenee merkittävästi.
Enkä puhu nyt omista tarpeistani, vaan yleisesti miksei kauppa käy.
Minulla ei ole penniäkään kiinni sähköautobisneksessä, mutta mitä nyt olen jutellut automyyjien, maahantuojien ja muiden autoalan ihmisten kanssa, niin ongelma ei todellakaan ole kysyntä, vaan tarjonta. Autoja ei yksinkertaisesti saada toimitettua riittävästi.
Olen itse tässä kohtapuoliin tilailemassa autoa, ja viesti on "hyvä jos ensi vuodelle ehtii".
@Quu kirjoitti:
Uudet autot heti ajoon
Haullasi löytyi 140 uutta sähkö autoa 27990-152756 €
Harvoin noista löytyy sellaista jossa on ne varusteet jotka itse haluaa/tarvitsee, mutta jos on tottunut siihen , että otetaan nyt se perusharmaa perusvarusteilla joka sattuu olemaan valmiiksi tilattuna tarjolla (kuten yleensä käytetyn auton kaupassa), niin mikä ettei. Kyllä ainakin itsellä menee aina tehdastilaukseen kun olen uutta autoa ostamassa.
Eikö polttishybridejä saa käytettynä? @740 GLE kirjoitti:
Saa, mutta ne maksavat selvästi enemmän kuin turbodiesel, kuten jo sanoinkin
Kovin yksioikoista oikeasti, eikö? "Selvästi" taas vähän epämääräinen käsite. Mutta jos auto maksaa 50k euroa, se maksaa sen. Sitten katsotaan mitä se on syönyt ja paljonko sillä on ajettu jne. Jossakin kohtaa polttishybridin hinta leikannee väistämättä turbodieselin hinnan.
Sähkömoottori on itsessään yksinkertainen, vain kaksi kuluvaa laakeria, siihen ne edut loppuukin autonmoottorina.
Hiljainen, paikallisesti saasteeton, vääntävämpi ja kaikin tavoin miellyttävämpi käyttää.
Siihen se sitten auton moottorina jääkin, kaikki siitä ettenpäin on työläämpää kuin polttomoottorilla.
Hyvin perustellut mielipiteet ja sopivan laajasti kerrotut faktat ovat keskustelun suola.
Olen harrastanut niitä parjattuja johtosulkeisia plugarini kanssa nyt n. 3,5 vuotta. Yhden kerran on ketuttanut kun jonkun reissun jälkeen oli töpseliin (latausjohdon type 2) oli kertynyt vettä joka jäätyi. Ratkesi kun vei johdon sisälle sulamaan. Muutaman kerran on harmittanut kun on unohtunut laittaa auto lataukseen. Plugarilla kun joutuu lataamaan joka yö.
Yhteenlaskettuna nämä harmistukset ovat vähemmän kuin eilinen tuulessa ja tuiskussa tehty polttoaineen tankkaus, puhumattakaan siitä että 60 eurolla sai tankin vähän yli puolilleen.
Ei ole kovin vaikea päätös luovunko mieluummin johtosulkeisista vai tankkaamisesta.
Enpä ole havainnut että ABC:n lataustolpalla tuulisi vähemmän kuin katetulla takaus pistelläkään. Sillä aikaa kun lataaja kaivaa pakkasenjäykistämää latausjohtoa, minä olenkin jo tankannut, ja jatkan matkaa.
Mulla taas pelkät bensa-auton talviset lämmitysroikan kanssa pelaamiset aiheuttavat enemmän vaivaa kuin koko vuoden aikana tapahtuvat tankkaukset. Bensaa saa usein tankata hyvässäkin säässä mutta roikkaa laittaessa ja pois ottaessa on aina jos nyt ei tuulta ja tuiskua niin ainakin pakkasta. Bensaa saa katoksen alta hyvin valaistusta paikasta mutta roikkaa kytkiessä valaistusolosuhteet ovat mitä ovat eikä katoksesta aina ole tietoakaan, eikä bensaa tankatessa ikinä tarvitse jatkoletkua mutta autoa roikkaan kytkettäessä toisinaan tarvitsee. Tankkausletku on aina tankkauspaikalla siististi käden ulottuvilla odottamassa mutta roikan joutuu etsimään ties mistä tavaratilan perukoilta eikä bensapistooli koskaan unohdu autoon kiinni mutta yhden lämmitysroikan olen tuhonnut kun lähdin ajamaan se kiinnitettynä. Mutta onneksi noissa sähköautoissa roikan kanssa pelaaminen on pelkkää ihanuutta.
Se on kyllä oikeasti yhtä helv...iä saada sitä pientä lämmityspistoketta osumaan oikein päin jossain puskurissa alhaalla olevaan pistokkeeseen sillä kangistuneella lämmityskaapelilla, joka pitää ensin takapaksista tai jostain lattialta löytää. Lisäksi toimenpide vaatii yleensä kaksi kättä, jos ei sitten sen puskurissa olevan pistokkeen kansi ole rikkoutunut ja poissa haitoilta. - Allekirjoitan täysin tuon lämmitysroikkaongelman (tällä viikolla tuon disukan kanssa taas tuo rumba alkoi...).
Tuossa toisessa ruokakuntamme autossa (=lataushybridi) type-2 latauskaapeli odottaa telineessä autokatoksessa, yhden askeleen päässä kuljettajan ovesta. Siinä yhden askeleen aikana samalla kädellä ensin luukku auki ja sitten kaapeli (jota ei edes voi yrittää väärin päin kytkeä) kiinni auton pistokkeeseen. Tuon toimenpiteen pystyy valehtelematta tekemään toista kymmentä kertaa samassa ajassa kun yrittää saada sen lämmityspistokkeen tuherrettua dieseliin. Plugarissa on vaan se tankkausongelma, kun sitä pitää aina silloin tällöin käyttää bensapumpulla. Noh, eiköhän tuokin kohta vaihdu täyssähköön.
Paljon mölyä tyhjästä, Suomen henkilöautokannasta on 0,5% sähköautoja. Polttomoottorin hautajaisiin ei kannata vielä seppelettä tilata, se ehtii kuivua pahasti.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Tarkoitatko, ettei dieselautosi ole katoksessa kotona, eikä ainakaan lähellä "lämmitystolppaa", jossa se lämmityskaapeli roikkuisi yhtä lailla odottamassa?
Huono tuuri jos pistoke on osunut "jonnekin alas puskuriin", koska minulla on eturitilässä. Sähkäreissä/plugareissa pistoke voi olla edessä, tai takana, vasemmalla tai oikealla, jolloin auto pitää olla oikein päin latausjohdon riittämiseksi (ilman jatkoa).
On tietysti keskellä maskia olevia latauspistokkeitakin, jolloin se on hyvin lähellä lämmityspistoketta tyypillisesti käytännössä.
Niissä autoissa mitä minulla on ollut lohkolämppärillä varustettuna, niin lohkon pistoke on ollut enemmän tai vähemmän epäergonomisessa paikassa. Latausjohdon paikka taas mukavasti etulokasuojassa.
Laskeskelin tuossa että vuodesta riippuen niitä lohkon kiinnittelyjä tulisi 80-100kpl (marras-maaliskuu). Plugarilla periaatteessa 365kpl, mutta sähköautolla riittää ne samat 80-100 kertaa, joista puolet ei-niin-kettumaisessa säässä kuin lohkolämppärin johto.
Täyttä saivarteluahan tämä tietysti on, tiedän sen. Ketutti vain käydä tankilla maanantaiaamuna kun lunta tuiskuaa ja tankin pistooli on jääkylmä.
Ei mahdu katokseen, eikä tällä hetkellä valitettavasti lämpimään talliinkaan, kun sen verran projekteja kesken. Tallin oven edessä diesel seisoo ja pistorasia on kyllä ihan muutaman metrin päässä, mutta eikös määräykset kiellä lämmityskaapelin jättämisen jännitteelliseen rasiaan jos se ei siis ole käytössä. Linnaan lähtö jos joku käy siitä päivällä ottamassa sähköiskun. Talli pitäisi saada sen verran tyhjemmäksi ennen kovempia pakkasia että diesel sinne sopisi. Se poistaisi myös nuo lämmitysjohtosulkeiset.
... Niin ja se lämmityspistoke on etusumuvalon kehyksessä, n. 20cm korkeudella maasta.
Omaa valintaansa voi perustella monella tapaa. Tankatessa paleltaa ja tuhlaantuu aikaa, selkä ei taivu lämmitysjohdon kytkemiseksi, latausjohto on jäykkä, kantama ei riitä, Webastosta tulee hiukkaspäästöjä jne. Jokainen on varmaan omalla kohdallaan oikeassa, mutta toisten ratkaisuja on turha mollata.
Itse olen, kuten jossain kommentissa totesin, sekakäyttäjä. Tallista löytyvään kalustoon tankataan bensaa, dieseliä ja sähköä. Ikähaarukka 1 ... 60 vuotta, kun vanhimman lahjoitin kesällä museolle.
@M880 kirjoitti:
Kyllä
Lunta tuiskuaa latausasemallakin ja jos ilman hanskoja pyörii siellä, niin se on oma valinta.
Entä sitten kun tuhon nopeudessa säästettyyn aikaan lisätään tunnin latausasemalla nuokkuminen.
Jos nopeudesta riippuen 10 - 20 kW tehoa vaativasta maantieajosta hidastetaan muutaman kW teholla ajettavaan mateluun, silloin kulutuksen pitäisi pudota tehopyynnön suhteessa.
Kaupunkiliikenteessä viisaasti ajaen pitää kulutuksen LASKEA. Useilla sähköautoilla ja jopa hybridiautoilla näin tapahtuu sekä teoriassa että käytännössä. Jos polttiksen kulutus pysyy samana tehopyynnön laskiessa, olet demonstroinut polttomoottorille tyypillisen hyötysuhteen romahtamisen pienellä osakuormalla kun kulutus ei laske kuormituksen laskiessa.
En nyt puhuisi kuitenkaan romahduksesta, kun vertailuarvona on per100km.
teho on eri asia kuin hyötysuhde, tehopyynnön laskiessa myös kulutus laskee. Lisäksi ilmoitin
toteutuneen keskiarvon joka kaupungissa on ollut 3,5-4l näin pakkasella ja maantiellä pääsee
3,4-3,8l oli ilmastointi päällä tai ei. Näillä kulutuksilla en kaipaa plugin hybridejä, joita on pakko pitää tolpassa päivittäin jotta pääsee edes lähelle nollaa. Onpa tuossa sellaisiakin liikenteessä näköjään jotka pääsee vain 20-30km per lataus.
Kulutuksen pysyminen samana tehon alentuessa nopeuden myötä kertoo hyötysuhteen heikkenemisestä riippumatta siitä halutaanko asiasta puhua vai ei.
On toki, mutta vaikka integroisit tehokäyrän aikajanan yli tehdyksi työksi aikayksikköä kohden, lopputulos on silti sama.
OK. Mutta aiemmin kerroit sen pysyvän samana.
Seuraava kysymys on laskeeko kulutus yhtä paljon kuin tehopyynnön integraali aikajanalla ja laskeeko se yhtä paljon kuin sähköisellä voimalinjalla?
Erittäin hyvin ajettu ja taloudellinen auto. En pääse itse lähellekään noita lukemia keskiarvona, vaikka minunkin ajotapaani on joskus kuvattu pihistelyksi.
Siitä huolimatta viimeksi tarkistaessani sähköautoa ajavien Spritmonitor käyttäjien keskikulutus oli 16 kWh luokkaa sadalle, mikä vastaa 1.6 litraa dieseliä ja vähän enemmän bensaa. Se kertoo aika selkeästi hyötysuhteen eroista.
En minäkään, tosin eri syystä. Kun oma ajosykli on dieselille sopiva, ei bensahybridillä ehdi säästää käytettynä ostetun auton hintalisää. Dieselhybridi säästäisi jokaisella kilometrillä ajotavasta riippumatta, mutta hinta ja rahoituskulu nousevat vieläkin isommaksi. Uutena ostavalle hyvän plugarin johtosulkeisilla on silti merkittävä säästöpotentiaali, jos oma ajosykli vain sopii plugarille.
Näillä asetuksilla ei dieselin ja täyssähkön välissä ole kuin yksi kiinnostava hybridi, vaikka se pääsee sähköllä hädin tuskin parkkipaikalta ulos. Minulle tämän harkinnan ainoa motivaattori on siinä, että "S 400 Hybrid" tunnus Mersun takaluukussa romahduttaa S350:n törkeän suuren autoveron varsin kohtuulliseksi, eikä tuosta hybridiksi varsin kömpelöstä toteutuksesta tarvitse maksaa yhtään lisähintaa käytettynä ostaessa.
@740 GLE kirjoitti:
Eikö bensahybridejä saa käytettynä?
Sama juttu?
Toki, mutta tässä on se ero, ettei minun tarvitse käydä siellä latausasemalla kuin äärimmäisen harvoin. Sellaista maanantaiaamua ei tule että 5km työmatka pitäisi aloittaa menemällä latausasemalle palelemaan.
Sitäpaitsi muovi tuntuu pakkasella metallia lämpimämmältä.
Saa, mutta ne maksavat selvästi enemmän kuin turbodiesel, kuten jo sanoinkin.
Saa, ja maksavat vielä bensahybridiäkin enemmän, kuten jo sanoinkin.
Minä en tunne ketään täyssähköautonomistajaa, näistä keskustelupalstaan osallistujista tulee kylä sellainen mielikuva, että jokin niissä hiertää.
Sehän on näillä näkymin selvä asia että sähkömoottori tulee korvaamaan polttomoottorin. Ei ole ollenkaan varmaa miten sille energia tulevaisuudessa syötetään, nämä akkuläjät tuntuu hätäiseltä välivaiheelta lopulliseen energian syöttöön sähkömoottorille.
Minusta tuntuu että ne hiertävät lähinnä heitä joilla ei ole asiasta mitään kokemusta.
Eikä enemmistö halukkaan vielä kokea kun tämänkin vuoden myyntilukuja lukee, vain 1238 sähköautoa.
Toimitusajat 8-14kk. Myynti vetää, toimitukset eivät.
Edit: Niin tuo 1238 on lokakuun kappalemäärä.
Kyllä se siitä lähtee kun akut kehittyy sietämään myös pohjolanilmaston, eikä ylimääräiset pakolliset lataustauot pidemmillä matkoilla houkuttele hankintaan, etenkin juuri talvella reviiri pienenee merkittävästi.
Enkä puhu nyt omista tarpeistani, vaan yleisesti miksei kauppa käy.
Minulla ei ole penniäkään kiinni sähköautobisneksessä, mutta mitä nyt olen jutellut automyyjien, maahantuojien ja muiden autoalan ihmisten kanssa, niin ongelma ei todellakaan ole kysyntä, vaan tarjonta. Autoja ei yksinkertaisesti saada toimitettua riittävästi.
Olen itse tässä kohtapuoliin tilailemassa autoa, ja viesti on "hyvä jos ensi vuodelle ehtii".
Uudet autot heti ajoon
Haullasi löytyi 140 uutta sähkö autoa 27990-152756 €
Harvoin noista löytyy sellaista jossa on ne varusteet jotka itse haluaa/tarvitsee, mutta jos on tottunut siihen , että otetaan nyt se perusharmaa perusvarusteilla joka sattuu olemaan valmiiksi tilattuna tarjolla (kuten yleensä käytetyn auton kaupassa), niin mikä ettei. Kyllä ainakin itsellä menee aina tehdastilaukseen kun olen uutta autoa ostamassa.
Eikö polttishybridejä saa käytettynä?
@740 GLE kirjoitti:
Kovin yksioikoista oikeasti, eikö? "Selvästi" taas vähän epämääräinen käsite. Mutta jos auto maksaa 50k euroa, se maksaa sen. Sitten katsotaan mitä se on syönyt ja paljonko sillä on ajettu jne. Jossakin kohtaa polttishybridin hinta leikannee väistämättä turbodieselin hinnan.