Kirjoitin sivulauseessa: "Urheilulliset leveämmät renkaat ovat vesiliirto-ominaisuuksiltaankin vähintään kapeampien tasolla, useimmiten paremmat".
16/2006 TM:ssä oli testissä sekalaisia renkaita. Yhtenä testatuista oli Ambassador-halparengas. Kokona 175/80R14. Testissä oli mukana myös Contin ContiSportContact 3:set. Ne koossa 225/45R17.
Ambassadorit nousivat vesiliirtoon nopeudella 84 ja Contit nopeudella 69. Eli sikahalvat rupurenkaat pesee laatumerkin vesiliirrossa 100 - 0, kunhan ne vain on merkittävästi kapeammat. Ja tässkin vertailussa Contit olivat vain 225 leveät, eli nykypäivänä ihan normikamaa isommissa autoissa.
Ihan naurettavaa väitää, että leveämmillä renkailla olisi paremmat vesiliirto-ominaisuudet kuin kapeilla.
Suomi on maa, jossa tiestö on heikosti hoidettua ja ja kulumaurat ovat sateella syviä vesilammikoita. Päällysteitä uusitaan liian harvoin, koska poliitikot ohjaavat autoilusta kerätyt miljardit muihin tarkoituksiin, ja teiden hoitoon jää vain rippeet.
Nopeusrajoitukset ovat 80 - 100 - 120 tasoa, eli yli 140 km / h nopeudessa toimivia ominaisuuksia renkaissa ei tarvita, vaan tärkeämpää on suojautua vesiliirrolta kuin keskittyä teoreettisiin kaarrenopeuksiin.
Renkaiden ominaisuuksien painotus on jokaisen käyttäjän itse tehtävä, ja jos tärkein vaatimus on näyttävyys, niin voi ne leveät läskit hankkia.
Kokonaisuuden kannalta suomessa parhaiten toimii kapea perusrengas, sillä kapeammat ovat turvallisempia vesiliirto-ominaiksuuksiltaan.
Kapeampien, korkeampirofiilisten renkaiden eduksi pitää laskea myös suurempi joustavuus, joka lisää alustan puslien käyttöikää / vähentää korjaustarvetta ja tuo siten rahallista säästöä.
Itse pysyn laadukkaissa perusrenkaissa, jotka ovat edullisempia kuin matalaprofiilisemmat, joten miksi turhaan antaa valtion pohjattomaan kassaan 23 % arvonlisäveroa kalliimista matalaprofiilirenkaista, kun niistä ei tällä tiestöllä ole mitään hyötyä.
Nopeusrajoitukset ovat 80 - 100 - 120 tasoa, eli yli 140 km / h nopeudessa toimivia ominaisuuksia renkaissa ei tarvita, vaan tärkeämpää on suojautua vesiliirrolta kuin keskittyä teoreettisiin kaarrenopeuksiin.
Mä olisin tästä asiasta kyllä pikkasen eri mieltä siitä syystä, että vesiliirtoon voi varautua alentamalla nopeutta, kun taas mahdolliseen äkkinäiseen väistöliikkeeseen, joka voi tulla eteen koska vaan ja joka käytännössä vastaa nopeaa ja tiukkaa kaarretta, ei monikaan varaudu ajelemalla jatkuvasti hiljaa.
Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.
Noinhan tuo taitaa olla, mutta olisihan tuo 195/65/R15 aika koominen näky uuden korimallin S80:ssä ja ajo-ominaisuudet olisivat varmaan aika pielessä, kaarreominaisuuksista ei voisi juuri puhua ja jarrutusmatkakin pitenisi ja autosta tulisi aikamoinen lulla. Mutta eipä tosin varmaan joutuisi helposti vesiliirtoon.
Kyllähän nuo rekisteriotteen suositukset jotain merkitsee eli ei niistä kannata poiketa ainakaan alaspäin.
Olen nähnyt vanhemmassa S80:ssä 15 " renkaita, kun siinähän se oli ostettaessa perusmallin renkaina, mutta koomiselta ne kyllä näyttivät ison auton alla. Mutta autojen alustat ja renkaat kehittyy ja autot suunnitellaan toimimaan nykyään isompien renkaiden kanssa eli kottikärryn kokoluokan pyöriin ei enää ole paluuta.
Nopeusrajoitukset ovat 80 - 100 - 120 tasoa, eli yli 140 km / h nopeudessa toimivia ominaisuuksia renkaissa ei tarvita, vaan tärkeämpää on suojautua vesiliirrolta kuin keskittyä teoreettisiin kaarrenopeuksiin.
Mä olisin tästä asiasta kyllä pikkasen eri mieltä siitä syystä, että vesiliirtoon voi varautua alentamalla nopeutta, kun taas mahdolliseen äkkinäiseen väistöliikkeeseen, joka voi tulla eteen koska vaan ja joka käytännössä vastaa nopeaa ja tiukkaa kaarretta, ei monikaan varaudu ajelemalla jatkuvasti hiljaa.
Perusrenkaat toimivat ihan hyvin väistöissäkin, kunhan paineet ovat suositusten mukaiset.
Vesiliirto yllättää yleensä ohitustilanteissa, joten vesiliirron ehkäisy rengasvalinnalla lisää turvallisuutta.
Leveästä renkaasta on toki etua radalla, mutta niin on liikenteessäkin. Etu ei tule niinkään maksimi pidosta vaan herkkyydestä ja tunnokkuudesta. Edun tuntee jo ensimmäisessä käännöksessä 30km/h nopeudella. Vähän sama asia kun vaihtaa talven kitkarenkaat kesärenkaisiin, niin ohjaustunto palautuu.
Tietysti jos on aivan liian isot renkaat autoon tai alusta ei siedä isompaa rengasta niin pieleen menee. Nykysisissä isohkoissa autoissa 18" on hyvinkin siedettävä rengaskoko (jopa alkuperäiskoko).
Kyky vastustaa vesiliirtoa on minun mielestäni kesärenkaan tärkein ominaisuus. Ihmettelen kommentteja joissa vesiliirtoa ei koeta suureksikaan riskiksi. Aika monta onnettomutta kesäkelillä tapahtuu vesiliirron vuoksi. Ei sitä nopeutta tarvita edes paljoakaan, melko hyvilläkin renkailla saattaa 70 km/h nopeudessa rengas nousta vesipatjan päälle. Ja niitä vesipatjohan kyllä Suomen teillä riittää.
Mitä leveys ja kuluminen tekee tälle ominaisuudelle, sen näkee vaikka TM testistä numerossa 15/2005. Kapea parempi, oli sekä uusi tai vanha rengas. Kulumisen myötä myös märkäpidossa kapeampi oli parempi kuin leveä.
Missä nopeudessa omilla renkailla liikutaan riskirajoilla, on etuvetoisella autolla melko helppo testata. Sopiva suora tiepätkä, jossa veden täyttämät kulumaurat, eikä muuta liikennettä. Vauhtia 50-60 km/h, kolmosella tai nelosella kiihdytys ja seuraten missä nopeudessa rengas alkaa sutia, tai luistonesto toteaa että nyt mennään liukkaalla. Tuo testin teen pari-kolme kertaa joka kesä. Mutta tosiaan parasta tehdä vaarantamatta ketään ja suoralla tiellä. Tuo on ehdottomasti turvallisempi tapa testata kuin hallitsemattomalla, vahingossa tapahtuvalla "käytännön" testillä. Testissä voi tulla yllätyksenä missä nopeudessa pito loppuu.
Suomalaisilla karkeilla ja uraisilla teillä vesiliirron välttää aika helposti. Riittää kun ei aja urissa. Kannattaa vähän katsella eteensä. Jos nyt sitten sattuu ajamaan urissa ja rengas nousee veden päälle, niin pitoa löytyy kyllä uran molemmin puolin. Odottelee vain rauhassa pidon palautumista ja pitää renkaat auton kulkusuunnassa.
Kyllähän leveämmät renkaat lähtevät helpommin vesiliirtoon, sen pitäisi olla selvä. Ja ihan sama noiden puolisliksien kanssa. Kummatkin on koitettu.
Ei se ole todellakaan mikään kiveen hakattu juttu. Ja ennekaikkea pointti on siinä että leveissä renkaissa otetaan huomioon pinta-alan ja pidentyneen vedensiirtomatkan ongelmat ja kuviot ym. suunniteltu sen mukaisiksi.
Olen nähnyt testejä jossa leveämpi rengas on ollut parempi vesiliirron suhteen kuin kapeampi. Se ei ollut täysin järjetön harvinaisen kapean T-luokan renkaan (joissa painotetaan oikeastaan aina todella vahvasti vesikelin ominaisuuksiin kaiken lisäksi ja kuviosyvyys uutena suuri) vertaus Y-nopeusluokan renkaaseen, ilman että mainitaan samanlevyisen toisen renkaan suoritusta...
Semislicksit ovat tottakai huonommat vesiliirron suhteen, jotkut älyttömän huonoja. Niissäkin on kuitenkin tullut uusi sukupolvi joka on aivan eri luokkaa kuin aiemmat mallit.
Ja jos seisovaa vettä ei ole niin todella paljon että ollaan koko ajan vesiliirrossa niin silloinhan se ei vaikuta. Märällä tienpinnalla semislicksit ovat HUOMATTAVASTI pitävämpiä (ja märkäpitotestiradalla nopeampia) kuin tavalliset renkaat. Se oli minullekin suuri yllätys mutta niin se vain on että kunhan ei joudu liirtoon niin pitoa on selvästi enemmän.
Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua) eli ennen lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia.
Suomalaisilla karkeilla ja uraisilla teillä vesiliirron välttää aika helposti. Riittää kun ei aja urissa. Kannattaa vähän katsella eteensä. Jos nyt sitten sattuu ajamaan urissa ja rengas nousee veden päälle, niin pitoa löytyy kyllä uran molemmin puolin. Odottelee vain rauhassa pidon palautumista ja pitää renkaat auton kulkusuunnassa.
Aivan, ja lisäisin vielä Suomen tiestön todella reilut kallistukset. Ja täällä on kevyet vesisateetkin. 'Kunnon' vesisade on aika poikkeuksellista saati rankkasade.
Nopeusrajoitukset ovat 80 - 100 - 120 tasoa, eli yli 140 km / h nopeudessa toimivia ominaisuuksia renkaissa ei tarvita, vaan tärkeämpää on suojautua vesiliirrolta kuin keskittyä teoreettisiin kaarrenopeuksiin.
Mä olisin tästä asiasta kyllä pikkasen eri mieltä siitä syystä, että vesiliirtoon voi varautua alentamalla nopeutta, kun taas mahdolliseen äkkinäiseen väistöliikkeeseen, joka voi tulla eteen koska vaan ja joka käytännössä vastaa nopeaa ja tiukkaa kaarretta, ei monikaan varaudu ajelemalla jatkuvasti hiljaa.
Samaa mieltä, juuri tämän takia en ymmärrä takertumista naurettavan äärimämisessäkin vertailuparissa olevaa korkeintaan pientä eroa vesiliirto-ominaisuuksissa.
Vesiliirto on helppo välttää ja suorastaan marginaalinen tekijä turvallisuudessa kuitenkin verrattuna muuhun märkäpitoon (mukaanlukien jarrutusmatka, vakaus jarrutuksessa ym.). Ja täytyy muistaa että märkäpidon lisäksi kuivapito on leveämmissä parempi...
Tottakai vesiliirto-ominaisuuksia pitää koko ajan kehittää ja se ON ongelma ja turvallisuusuhka liikenteessä, sehän on selvä juttu jota kukaan tuskin kiistää täällä. Aika heikko keppihevonen vain on nyt keksitty jolla yrittää tyrmätä leveämpiä renkaita.
Kyky vastustaa vesiliirtoa on minun mielestäni kesärenkaan tärkein ominaisuus. Ihmettelen kommentteja joissa vesiliirtoa ei koeta suureksikaan riskiksi. Aika monta onnettomutta kesäkelillä tapahtuu vesiliirron vuoksi.
Kuinka monta verrattuna muihin onnettomuuksiin jotka ajetaan ilman vesiliirtoa märällä, ja verrattuna niihin jotka ajetaan kuivalla?
Aika harvoin vastuulliselle ja hereillä olevalle kuskille käy niin että 'vain jotenkin joutuu vesiliirtoon'. Joskus tottakai voi käydä niin että pinta näyttää vain märältä mutta yhtäkkiä tien pinta onkin muuttunut ja onkin syvempi lätäkkö. Siinäkään tuskin kuitenkaan se korkeintaan parin km/h:n nopeusero merkitsee paljon, eikä vesiliirto autonsa hallinnan osaavalle tarkoita onnettomuuden syntymistä automaattisesti. Joka tapauksessa ennen ja jälkeen vesiliirron on enemmän pitoa käytettävissä leveämmillä renkailla.
Kumma muuten että nyt yhtäkkiä kaukaa haetulla naurettavalla esimerkillä esiin saatu pieni ero vesiliirto-ominaisuuksissa on maailman tärkein asia joka sivuuttaa kaiken muun?
Nimittäin talvirenkaiden kohdalla ketään ei näytä kiinnostavan vesi- ja sohjoliirto-ominaisuudet YHTÄÄN. Eikö noiden suhteen ole Keski-Euroopan kitkat selvästi parhaat renkaat, aivan eri luokkaa kuin pohjoismaiset nastarenkaat??
Kumma muuten että nyt yhtäkkiä kaukaa haetulla naurettavalla esimerkillä esiin saatu pieni ero vesiliirto-ominaisuuksissa on maailman tärkein asia joka sivuuttaa kaiken muun?
Nimittäin talvirenkaiden kohdalla ketään ei näytä kiinnostavan vesi- ja sohjoliirto-ominaisuudet YHTÄÄN. Eikö noiden suhteen ole Keski-Euroopan kitkat selvästi parhaat renkaat, aivan eri luokkaa kuin pohjoismaiset nastarenkaat??
Samaa mieltä. Kyky vastustaa sohjoliirtoa on talvirenkaan tärkein ominaisuus. Toki pito sileällä liukkaallakin on tärkeää, mutta enemmän hallinnanmenetyksiä ja kiinnijäämisiä mielestäni tapahtuu pahalla sohjo/lumikelillä kun sileällä liukkaalla. Näin ainakin omalla kohdalla.
Mielestäni vesiliirron riskiä väheksytään muutamassa edeltävässä kommentissa. Toki urien vieressä on yleensä helppo ajaa ja siten riskiä ei ole. Mutta hiukankin mutkaisemmalla tiellä (käytännössä muut kuin uudet valtatiet eli suurin osa kaksikaistaisista teistä ) urien sijainti vaihtelee kaarteen mukaan. Suoralla osuudella urat ovat pientareen leveydestä riippuen joko kaistan keskellä tai hiukan sen oikealla puolella. Mutta oikealle kaartavassa kohdassa urat siirtyvät kaistan oikeaan reunaan. Tällöin urien sivussa ajaminen muuttuu aika tarkaksi puuhaksi ja etenkin pimeässä riski ennemmin tai myöhemmin ajaa veteen on käytännössä 100%. NHB:n kommentin mukaisesti mahdollisesti syntynyt vesiliirto on vältettävissä, mutta silti maantienopeuksissa tapahtunut hallinnan hetkellinen menetys on aina riskitilanne.
Testeissä leveiden ja kapeiden renkaiden vesiliirron nopeusero on suurempi kuin kostean tai kuivan kelin ominaisuuksien ero, joten vesiliirto on renkaiden ominaisuuksista mielestäni se, joka kuskin todennäköisesti yllättää.
Testituloksia arvioitaessa täytyy muistaa, että harvoin äärimmäisyydet ovat toistensa vaihtoehtoja. Samoin leveyttä ja profiilia arvioitaessa, että vanhaan Golfiin ja uuteen S80:en renkaita haettaessa käsitteet leveä, kapea, matala ja korkea ovat erilaisia.
Mielestäni vesiliirron riskiä väheksytään muutamassa edeltävässä kommentissa. Toki urien vieressä on yleensä helppo ajaa ja siten riskiä ei ole. Mutta hiukankin mutkaisemmalla tiellä (käytännössä muut kuin uudet valtatiet eli suurin osa kaksikaistaisista teistä ) urien sijainti vaihtelee kaarteen mukaan. Suoralla osuudella urat ovat pientareen leveydestä riippuen joko kaistan keskellä tai hiukan sen oikealla puolella. Mutta oikealle kaartavassa kohdassa urat siirtyvät kaistan oikeaan reunaan. Tällöin urien sivussa ajaminen muuttuu aika tarkaksi puuhaksi ja etenkin pimeässä riski ennemmin tai myöhemmin ajaa veteen on käytännössä 100%. NHB:n kommentin mukaisesti mahdollisesti syntynyt vesiliirto on vältettävissä, mutta silti maantienopeuksissa tapahtunut hallinnan hetkellinen menetys on aina riskitilanne.
Testeissä leveiden ja kapeiden renkaiden vesiliirron nopeusero on suurempi kuin kostean tai kuivan kelin ominaisuuksien ero, joten vesiliirto on renkaiden ominaisuuksista mielestäni se, joka kuskin todennäköisesti yllättää.
Nuo palstan "pikkupojat" väheksyvät vesiliirto-ominaisuuksia, kun heillä ei ole riittävää ajokokemusta eri tyyppisistä teistä ja keleistä. Muutama kymmen vuotta ja muutama miljoona kilometriä liikenteessä kyllä opettaa arvostamaan hyviä renkaita ja opettaa karttamaan muotioikuja. Antaa noiden "pikkupoikien" kehua kalliita, nopeasti kuluvia matalaprofiilisia renkaita, kun eivät paremmasta tiedä.
Kohta alkaa olla aika aloittaa moottoripyöräkausi. Niiden vanteissa on tuumia riittävästi, mutta matalaprofiilirenkaita ei niissä käytetä, vaikka tehoa ja nopeutta löytyy parin perusauton verran.
Vesiliirto on aina vaarana liikenteessä, mutta ei liene sellainen asia mitä pitäisi hysteerisesti pelätä, jos ajaa maltillisesti olosuhteiden mukaan ja alla on laadukkaat uudet renkaat olivat ne sitten 16 tai 18-tuumaiset?
"Samassa testissä H-nopeusluokan renkaiden kanssa oli mukana myös Y-nopeusluokan (300km/h) Nokian Hakka Z rengaskokoa 225/40/ R18. Nokian Hakka Z:n yleisarvosana oli koko testin paras eli 9,1. Ajo-ominaisuuksia kuten ajettavuutta, väistöä ja jarrutusta testattiin märällä ja kuivalla asvaltilla. Näissä kokeissa 18-tuumainen Nokian Hakka Z oli omaa luokkaansa päihittäen kaikki parhaatkin 16-tuumaiset H-nopeusluokan renkaat"
Ei ihme, että tulee ristiriitainen fiilis kun lukee eri testejä.
Jossain väitettiin, että suurin syy joutua vesiliirtoon on kuluneet renkaat, eli alle 4 mm vahvuisiksi kuluneiden renkaiden vesiliirron vastustuskyky romahtaa.
Niin siis tarkoitan, että yleensä sanotaan leveiden renkaiden olevan märällä kelillä heikommat (lähtevät helpommin vesiliirtoon) ja tuossa väitetään niiden olevan paremmat kuin kapeammat renkaat.
Jostain syystä edellinen kirjotukseni ei näy lainkaan!?! Noh asiaan.
Tuo nimimerkki maavaran pikkupoika nimittely alkaa hiljalleen ottaa päähän! Vaikka nuorehko olenkin niin kortti on silti ollut taskussa kymmenen vuotta ja kilsojakin tullut yli puoli miljoonaa. Montako vuotta kortti pitää olla ja paljonko täytyy ajaa ennen kuin mielipiteelläni on väliä??? Kerros ihmeessä maavara kun poikana en ole itseäni pitänyt enää vuosiin...
Jos kerran olet niin kokenut ymmärrät varmaan ne muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joissa leveämpi rengas on kiistattomasti parempi? Eikö niillä ole väliä?
Ärsyttää tollaset "äijät" joiden kokemus on pelkkää menneiden muistelua ja asennekin luokkaa " näin on tehty 30 vuotta ja tehdään myös jatkossa". Vaikka parempia ratkaisuja on keksitty jo ennen kuin tukkaraja alkoi vetäytyä, kaljamaha kasvaa ja akka jätti (eli noin 20 vuotta sitten). Paikoillaan junnaava ja ahdasmielinen "kokemus" ei ole minun silmissäni minkään arvoista...
Aimmessa kirjoituksessani jäi yksi sana puuttumaan, piti lukea että:
"Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla radalla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua). Ennen radalle lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia."
Aimmessa kirjoituksessani jäi yksi sana puuttumaan, piti lukea että:
"Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla radalla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua). Ennen radalle lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia."
Radalla ei käytetä nastarenkaita eikä sinne muodostu ajouria. Yks juttu on ajaa vedessä tasaisella tiellä, aivan toinen juttu uraisella ja mutkaisella perunapellolla 100km/h, jossa saattaa jo yllätyksiä tulla riippuen kalustosta ja renkaista.
Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.
Putput:
16/2006 TM:ssä oli testissä sekalaisia renkaita. Yhtenä testatuista oli Ambassador-halparengas. Kokona 175/80R14. Testissä oli mukana myös Contin ContiSportContact 3:set. Ne koossa 225/45R17.
Ambassadorit nousivat vesiliirtoon nopeudella 84 ja Contit nopeudella 69. Eli sikahalvat rupurenkaat pesee laatumerkin vesiliirrossa 100 - 0, kunhan ne vain on merkittävästi kapeammat. Ja tässkin vertailussa Contit olivat vain 225 leveät, eli nykypäivänä ihan normikamaa isommissa autoissa.
Ihan naurettavaa väitää, että leveämmillä renkailla olisi paremmat vesiliirto-ominaisuudet kuin kapeilla.
Suomi on maa, jossa tiestö on heikosti hoidettua ja ja kulumaurat ovat sateella syviä vesilammikoita. Päällysteitä uusitaan liian harvoin, koska poliitikot ohjaavat autoilusta kerätyt miljardit muihin tarkoituksiin, ja teiden hoitoon jää vain rippeet.
Nopeusrajoitukset ovat 80 - 100 - 120 tasoa, eli yli 140 km / h nopeudessa toimivia ominaisuuksia renkaissa ei tarvita, vaan tärkeämpää on suojautua vesiliirrolta kuin keskittyä teoreettisiin kaarrenopeuksiin.
Renkaiden ominaisuuksien painotus on jokaisen käyttäjän itse tehtävä, ja jos tärkein vaatimus on näyttävyys, niin voi ne leveät läskit hankkia.
Kokonaisuuden kannalta suomessa parhaiten toimii kapea perusrengas, sillä kapeammat ovat turvallisempia vesiliirto-ominaiksuuksiltaan.
Kapeampien, korkeampirofiilisten renkaiden eduksi pitää laskea myös suurempi joustavuus, joka lisää alustan puslien käyttöikää / vähentää korjaustarvetta ja tuo siten rahallista säästöä.
Itse pysyn laadukkaissa perusrenkaissa, jotka ovat edullisempia kuin matalaprofiilisemmat, joten miksi turhaan antaa valtion pohjattomaan kassaan 23 % arvonlisäveroa kalliimista matalaprofiilirenkaista, kun niistä ei tällä tiestöllä ole mitään hyötyä.
A-utoilija:
Rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta voi poiketa +/- 1 tuuman eli esim. 195/65/R15 on täysin laillinen rengaskoko S80:een.
maavara:
Mä olisin tästä asiasta kyllä pikkasen eri mieltä siitä syystä, että vesiliirtoon voi varautua alentamalla nopeutta, kun taas mahdolliseen äkkinäiseen väistöliikkeeseen, joka voi tulla eteen koska vaan ja joka käytännössä vastaa nopeaa ja tiukkaa kaarretta, ei monikaan varaudu ajelemalla jatkuvasti hiljaa.
sjvirt:
Noinhan tuo taitaa olla, mutta olisihan tuo 195/65/R15 aika koominen näky uuden korimallin S80:ssä ja ajo-ominaisuudet olisivat varmaan aika pielessä, kaarreominaisuuksista ei voisi juuri puhua ja jarrutusmatkakin pitenisi ja autosta tulisi aikamoinen lulla. Mutta eipä tosin varmaan joutuisi helposti vesiliirtoon.
Kyllähän nuo rekisteriotteen suositukset jotain merkitsee eli ei niistä kannata poiketa ainakaan alaspäin.
Olen nähnyt vanhemmassa S80:ssä 15 " renkaita, kun siinähän se oli ostettaessa perusmallin renkaina, mutta koomiselta ne kyllä näyttivät ison auton alla. Mutta autojen alustat ja renkaat kehittyy ja autot suunnitellaan toimimaan nykyään isompien renkaiden kanssa eli kottikärryn kokoluokan pyöriin ei enää ole paluuta.
slowgear:
Perusrenkaat toimivat ihan hyvin väistöissäkin, kunhan paineet ovat suositusten mukaiset.
Vesiliirto yllättää yleensä ohitustilanteissa, joten vesiliirron ehkäisy rengasvalinnalla lisää turvallisuutta.
Leveästä renkaasta on toki etua radalla, mutta niin on liikenteessäkin. Etu ei tule niinkään maksimi pidosta vaan herkkyydestä ja tunnokkuudesta. Edun tuntee jo ensimmäisessä käännöksessä 30km/h nopeudella. Vähän sama asia kun vaihtaa talven kitkarenkaat kesärenkaisiin, niin ohjaustunto palautuu.
Tietysti jos on aivan liian isot renkaat autoon tai alusta ei siedä isompaa rengasta niin pieleen menee. Nykysisissä isohkoissa autoissa 18" on hyvinkin siedettävä rengaskoko (jopa alkuperäiskoko).
Kyky vastustaa vesiliirtoa on minun mielestäni kesärenkaan tärkein ominaisuus. Ihmettelen kommentteja joissa vesiliirtoa ei koeta suureksikaan riskiksi. Aika monta onnettomutta kesäkelillä tapahtuu vesiliirron vuoksi. Ei sitä nopeutta tarvita edes paljoakaan, melko hyvilläkin renkailla saattaa 70 km/h nopeudessa rengas nousta vesipatjan päälle. Ja niitä vesipatjohan kyllä Suomen teillä riittää.
Mitä leveys ja kuluminen tekee tälle ominaisuudelle, sen näkee vaikka TM testistä numerossa 15/2005. Kapea parempi, oli sekä uusi tai vanha rengas. Kulumisen myötä myös märkäpidossa kapeampi oli parempi kuin leveä.
Missä nopeudessa omilla renkailla liikutaan riskirajoilla, on etuvetoisella autolla melko helppo testata. Sopiva suora tiepätkä, jossa veden täyttämät kulumaurat, eikä muuta liikennettä. Vauhtia 50-60 km/h, kolmosella tai nelosella kiihdytys ja seuraten missä nopeudessa rengas alkaa sutia, tai luistonesto toteaa että nyt mennään liukkaalla. Tuo testin teen pari-kolme kertaa joka kesä. Mutta tosiaan parasta tehdä vaarantamatta ketään ja suoralla tiellä. Tuo on ehdottomasti turvallisempi tapa testata kuin hallitsemattomalla, vahingossa tapahtuvalla "käytännön" testillä. Testissä voi tulla yllätyksenä missä nopeudessa pito loppuu.
Suomalaisilla karkeilla ja uraisilla teillä vesiliirron välttää aika helposti. Riittää kun ei aja urissa. Kannattaa vähän katsella eteensä. Jos nyt sitten sattuu ajamaan urissa ja rengas nousee veden päälle, niin pitoa löytyy kyllä uran molemmin puolin. Odottelee vain rauhassa pidon palautumista ja pitää renkaat auton kulkusuunnassa.
Kyllähän leveämmät renkaat lähtevät helpommin vesiliirtoon, sen pitäisi olla selvä. Ja ihan sama noiden puolisliksien kanssa. Kummatkin on koitettu.
simppa:
Ei se ole todellakaan mikään kiveen hakattu juttu. Ja ennekaikkea pointti on siinä että leveissä renkaissa otetaan huomioon pinta-alan ja pidentyneen vedensiirtomatkan ongelmat ja kuviot ym. suunniteltu sen mukaisiksi.
Olen nähnyt testejä jossa leveämpi rengas on ollut parempi vesiliirron suhteen kuin kapeampi. Se ei ollut täysin järjetön harvinaisen kapean T-luokan renkaan (joissa painotetaan oikeastaan aina todella vahvasti vesikelin ominaisuuksiin kaiken lisäksi ja kuviosyvyys uutena suuri) vertaus Y-nopeusluokan renkaaseen, ilman että mainitaan samanlevyisen toisen renkaan suoritusta...
Semislicksit ovat tottakai huonommat vesiliirron suhteen, jotkut älyttömän huonoja. Niissäkin on kuitenkin tullut uusi sukupolvi joka on aivan eri luokkaa kuin aiemmat mallit.
Ja jos seisovaa vettä ei ole niin todella paljon että ollaan koko ajan vesiliirrossa niin silloinhan se ei vaikuta. Märällä tienpinnalla semislicksit ovat HUOMATTAVASTI pitävämpiä (ja märkäpitotestiradalla nopeampia) kuin tavalliset renkaat. Se oli minullekin suuri yllätys mutta niin se vain on että kunhan ei joudu liirtoon niin pitoa on selvästi enemmän.
Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua) eli ennen lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia.
NHB:
Aivan, ja lisäisin vielä Suomen tiestön todella reilut kallistukset. Ja täällä on kevyet vesisateetkin. 'Kunnon' vesisade on aika poikkeuksellista saati rankkasade.
slowgear:
Samaa mieltä, juuri tämän takia en ymmärrä takertumista naurettavan äärimämisessäkin vertailuparissa olevaa korkeintaan pientä eroa vesiliirto-ominaisuuksissa.
Vesiliirto on helppo välttää ja suorastaan marginaalinen tekijä turvallisuudessa kuitenkin verrattuna muuhun märkäpitoon (mukaanlukien jarrutusmatka, vakaus jarrutuksessa ym.). Ja täytyy muistaa että märkäpidon lisäksi kuivapito on leveämmissä parempi...
Tottakai vesiliirto-ominaisuuksia pitää koko ajan kehittää ja se ON ongelma ja turvallisuusuhka liikenteessä, sehän on selvä juttu jota kukaan tuskin kiistää täällä. Aika heikko keppihevonen vain on nyt keksitty jolla yrittää tyrmätä leveämpiä renkaita.
Rape:
Kuinka monta verrattuna muihin onnettomuuksiin jotka ajetaan ilman vesiliirtoa märällä, ja verrattuna niihin jotka ajetaan kuivalla?
Aika harvoin vastuulliselle ja hereillä olevalle kuskille käy niin että 'vain jotenkin joutuu vesiliirtoon'. Joskus tottakai voi käydä niin että pinta näyttää vain märältä mutta yhtäkkiä tien pinta onkin muuttunut ja onkin syvempi lätäkkö. Siinäkään tuskin kuitenkaan se korkeintaan parin km/h:n nopeusero merkitsee paljon, eikä vesiliirto autonsa hallinnan osaavalle tarkoita onnettomuuden syntymistä automaattisesti. Joka tapauksessa ennen ja jälkeen vesiliirron on enemmän pitoa käytettävissä leveämmillä renkailla.
Kumma muuten että nyt yhtäkkiä kaukaa haetulla naurettavalla esimerkillä esiin saatu pieni ero vesiliirto-ominaisuuksissa on maailman tärkein asia joka sivuuttaa kaiken muun?
Nimittäin talvirenkaiden kohdalla ketään ei näytä kiinnostavan vesi- ja sohjoliirto-ominaisuudet YHTÄÄN. Eikö noiden suhteen ole Keski-Euroopan kitkat selvästi parhaat renkaat, aivan eri luokkaa kuin pohjoismaiset nastarenkaat??
Putput:
Samaa mieltä. Kyky vastustaa sohjoliirtoa on talvirenkaan tärkein ominaisuus. Toki pito sileällä liukkaallakin on tärkeää, mutta enemmän hallinnanmenetyksiä ja kiinnijäämisiä mielestäni tapahtuu pahalla sohjo/lumikelillä kun sileällä liukkaalla. Näin ainakin omalla kohdalla.
Mielestäni vesiliirron riskiä väheksytään muutamassa edeltävässä kommentissa. Toki urien vieressä on yleensä helppo ajaa ja siten riskiä ei ole. Mutta hiukankin mutkaisemmalla tiellä (käytännössä muut kuin uudet valtatiet eli suurin osa kaksikaistaisista teistä ) urien sijainti vaihtelee kaarteen mukaan. Suoralla osuudella urat ovat pientareen leveydestä riippuen joko kaistan keskellä tai hiukan sen oikealla puolella. Mutta oikealle kaartavassa kohdassa urat siirtyvät kaistan oikeaan reunaan. Tällöin urien sivussa ajaminen muuttuu aika tarkaksi puuhaksi ja etenkin pimeässä riski ennemmin tai myöhemmin ajaa veteen on käytännössä 100%. NHB:n kommentin mukaisesti mahdollisesti syntynyt vesiliirto on vältettävissä, mutta silti maantienopeuksissa tapahtunut hallinnan hetkellinen menetys on aina riskitilanne.
Testeissä leveiden ja kapeiden renkaiden vesiliirron nopeusero on suurempi kuin kostean tai kuivan kelin ominaisuuksien ero, joten vesiliirto on renkaiden ominaisuuksista mielestäni se, joka kuskin todennäköisesti yllättää.
Testituloksia arvioitaessa täytyy muistaa, että harvoin äärimmäisyydet ovat toistensa vaihtoehtoja. Samoin leveyttä ja profiilia arvioitaessa, että vanhaan Golfiin ja uuteen S80:en renkaita haettaessa käsitteet leveä, kapea, matala ja korkea ovat erilaisia.
Herbert:
Nuo palstan "pikkupojat" väheksyvät vesiliirto-ominaisuuksia, kun heillä ei ole riittävää ajokokemusta eri tyyppisistä teistä ja keleistä. Muutama kymmen vuotta ja muutama miljoona kilometriä liikenteessä kyllä opettaa arvostamaan hyviä renkaita ja opettaa karttamaan muotioikuja. Antaa noiden "pikkupoikien" kehua kalliita, nopeasti kuluvia matalaprofiilisia renkaita, kun eivät paremmasta tiedä.
Kohta alkaa olla aika aloittaa moottoripyöräkausi. Niiden vanteissa on tuumia riittävästi, mutta matalaprofiilirenkaita ei niissä käytetä, vaikka tehoa ja nopeutta löytyy parin perusauton verran.
Kiitokset kaikille vastaajille.
Vesiliirto on aina vaarana liikenteessä, mutta ei liene sellainen asia mitä pitäisi hysteerisesti pelätä, jos ajaa maltillisesti olosuhteiden mukaan ja alla on laadukkaat uudet renkaat olivat ne sitten 16 tai 18-tuumaiset?
https://www.youtube.com/watch?v=AtqMZ60IrB4
nokianrenkaat.fi:
"Samassa testissä H-nopeusluokan renkaiden kanssa oli mukana myös Y-nopeusluokan (300km/h) Nokian Hakka Z rengaskokoa 225/40/ R18. Nokian Hakka Z:n yleisarvosana oli koko testin paras eli 9,1. Ajo-ominaisuuksia kuten ajettavuutta, väistöä ja jarrutusta testattiin märällä ja kuivalla asvaltilla. Näissä kokeissa 18-tuumainen Nokian Hakka Z oli omaa luokkaansa päihittäen kaikki parhaatkin 16-tuumaiset H-nopeusluokan renkaat"
http://www.nokianrenkaat.fi/tiedote?id=17108920
Ei ihme, että tulee ristiriitainen fiilis kun lukee eri testejä.
Jossain väitettiin, että suurin syy joutua vesiliirtoon on kuluneet renkaat, eli alle 4 mm vahvuisiksi kuluneiden renkaiden vesiliirron vastustuskyky romahtaa.
Mitä ristiriitaista tuossa on?
NHB:
Vesiliirrosta ei puhuttu, ainoastaan märästä tiestä.
NHB:
Niin siis tarkoitan, että yleensä sanotaan leveiden renkaiden olevan märällä kelillä heikommat (lähtevät helpommin vesiliirtoon) ja tuossa väitetään niiden olevan paremmat kuin kapeammat renkaat.
Lisäys:
Tosin voi olla, että siinä tarkoitettiin märkää tietä eikä sellaista, että tien pinnalla on muutama sentti vettä.
sjvirt:
Ei se pienempi vannekoko ole rekisteriotteesta kiinni, vaan jarrujen koosta. Kun levyt ovat halkaisijaltaan yli 300 mm, ei mahdu 15" vanteet.
Knight Rider:
195/65/16 käy myös ja sopii 6,5 tuuman levyiselle 16 tuuman vanteelle. Bridgestonelta löytyy henkilöautokäyttöön em koko 92 V luokituksella
Jostain syystä edellinen kirjotukseni ei näy lainkaan!?! Noh asiaan.
Tuo nimimerkki maavaran pikkupoika nimittely alkaa hiljalleen ottaa päähän! Vaikka nuorehko olenkin niin kortti on silti ollut taskussa kymmenen vuotta ja kilsojakin tullut yli puoli miljoonaa. Montako vuotta kortti pitää olla ja paljonko täytyy ajaa ennen kuin mielipiteelläni on väliä??? Kerros ihmeessä maavara kun poikana en ole itseäni pitänyt enää vuosiin...
Jos kerran olet niin kokenut ymmärrät varmaan ne muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joissa leveämpi rengas on kiistattomasti parempi? Eikö niillä ole väliä?
Ärsyttää tollaset "äijät" joiden kokemus on pelkkää menneiden muistelua ja asennekin luokkaa " näin on tehty 30 vuotta ja tehdään myös jatkossa". Vaikka parempia ratkaisuja on keksitty jo ennen kuin tukkaraja alkoi vetäytyä, kaljamaha kasvaa ja akka jätti (eli noin 20 vuotta sitten). Paikoillaan junnaava ja ahdasmielinen "kokemus" ei ole minun silmissäni minkään arvoista...
Aimmessa kirjoituksessani jäi yksi sana puuttumaan, piti lukea että:
"Itse olen ajanut paljon keskustelussa mainittuja leveämmillä (katu)renkailla radalla jopa koko päivän kovassa sateessa, ja olin varma että hommasta ei tule mitään kun renkaat olivat TÄYSIN loppu (uudet renkaat eivät olleet ehtineet saapua). Ennen radalle lähtöä mittasin että onko edes laillista urasyvyyttä jäljellä... Noh, yllättäen ajettiin sitten sateessa mutta eipä ollut edes ratanopeuksissa vesiliirto-ongelmia."
Putput:
Radalla ei käytetä nastarenkaita eikä sinne muodostu ajouria. Yks juttu on ajaa vedessä tasaisella tiellä, aivan toinen juttu uraisella ja mutkaisella perunapellolla 100km/h, jossa saattaa jo yllätyksiä tulla riippuen kalustosta ja renkaista.
Mielenkiintoista, että moni nastarenkaiden puolustaja pitää vesiliirtoa riskinä, mutta kuitenkin puolustaa liirto-olosuhdeinen muodostumista.
Maavara vois joskus vilkaista jonkun oikean moottoripyörän renkaita. Esim. takarenkaan yleisimmät koot ovat 180/55-17 ja 190/50-17. Eihän nämä nyt mitään yyber matalia ole autojen 30-35-sarjalaisiin verrattuna, mutta ihan muuta kuin -70 luvulla. Vain kustomeissa (harrikoissa kopioineen) on korkeaprofiiliret museorenkaat - tyylin vuoksi.