Havaintoni mukaan tämän lottovoittajien maan pakollisten tarpeiden/asioiden himoverotus ja asunto/rakennusmafia on suuri syy siihen ettei suurella osalla suomalaisista ole yksinkertaisesti ostovoimaa uusiin autoihin.
Kun minä ostin itselleni ensiasunnon, tyydyin 50m2 kerrostalokaksioon. Se oli suht nopeasti maksettu.
Nykyään ei ole poikkeuksellista, että ensiasunto on 150 m2 ok-talo.
Asuntojen hinnat ovat ongelma pääasiassa ensiasunnon ostajalle tai merkittävästi nykyistä suurempaan vaihtavalle. Ei muille, koska väliraha ratkaisee.
Valintakysymys on siis tuo asuntojen hintapolitiikka. Syy autokantaan se ei mielestäni ole. Etenkin kun huomioidaan se, että keski-euroopan suurkaupunkivaltaisessa asumismuodossa tuskin asunnot on halvempia kuin meillä. Toisaalta ainakin Ruotsissa on vuokralla asuminen huomattavasti yleisempi muoto kuin meillä.
Olen tietoinen kukkasten juurista. Nehän tapaa olla moninkertaiset näkyvään osaan verrattuna. Siksi nopea ruostuminen tästä eteenpäin onkin mahdollista, jopa todennäköistä. Mutta koska kukkaset ovat vielä aika pieniä, en pidä tilannetta korin turvallisuuden suhteen huolestuttavana.
Autokanta on Suomessa uusin samoilla alueilla missä on kalleimmat asunnot, asuntojen kalleus ei siis ainakaan suoraan vaikuta asiaan. Tulotasoerot työssäkäyvillä alueittain eivät ole yhtä suuria kuin asuntojen hintaerot.
Suomessa on myös poikkeuksellisen suuri omistusasuntojen osuus, mikä tarkoittaa että kun asuntoa on jonkin verran maksettuna sitä voi käyttää vakuutena esim. autolainassa jonka periaatteessa luulisi edistävän autokauppaa.
Autot ovat nyt edullisempia kuin koskaan ostettaessa, mutta onhan Suomessa kokonaisliikkumiskustannukset ja muut elinkustannukset silti aika merkittävän korkeat. Se vaikuttanee asiaan. Autoveron vaikutusta en pidä enää merkittävänä koska sen suuruuteen voi vaikuttaa paljon autovalinnallaan, elinkustannusten kokonaisuus ratkaisee.
Aika paljon kyseessä on varmasti myös asenteet, ei pelkästään raha. Jotkut eivät vaan osta uutta autoa ja kaikissa piireissä sellainen ei olisi edes suotavaa. Aina tuo valinta ei perustu edes todellisiin kuluihin.
Kun minä ostin itselleni ensiasunnon, tyydyin 50m2 kerrostalokaksioon. Se oli suht nopeasti maksettu.
-jos aloittaa tänä päivänä lähtöruudusta, ja tekee saman niin hommapa ei keskituloiselta henkilöltäkään hoidu ''suht nopeasti'' ellei kämppä ole jossain hevon kuusessa.
Nykyään ei ole poikkeuksellista, että ensiasunto on 150 m2 ok-talo.
-onko tuo todella kovinkin yleistä?
Asuntojen hinnat ovat ongelma pääasiassa ensiasunnon ostajalle tai merkittävästi nykyistä suurempaan vaihtavalle. Ei muille, koska väliraha ratkaisee.
-mutta tämä ''ei muille'' -ryhmä ( jolla on rahaa kuluttaa ja ostaa vaikka uusia autoja ) ei ole niin iso että sillä pidettäisiin autokanta uutena.
Onko ylipäätään asuntojen ja asumisen hinta sinusta sopivalla/terveellä tasolla, jos suhteuttaa sitä siihen mitä suomessa kaikki maksaa ja mitä ihmisille jää kaiken kuppauksen jälkeen käteen?
Syy autokantaan se ei mielestäni ole.
-eihän asia tietenkään niin yksinkertainen ole että kalliit asunnot tarkoittaisi vanhoja autoja.
On se minusta kuitenkin merkittävä tekijä siihen ettei suurella osalla ( ihan kohtuullista palkkaakin saavia ) ihmisiä ole toivoakaan siitä että voisi ostaa tehdasuuden auton.
Etenkin kun huomioidaan se, että keski-euroopan suurkaupunkivaltaisessa asumismuodossa tuskin asunnot on halvempia kuin meillä. Toisaalta ainakin Ruotsissa on vuokralla asuminen huomattavasti yleisempi muoto kuin meillä.
-oleellista on minusta se paljonko jää kaiken välttämättömän jälkeen puhtaana käteen. Suomessa tunnetusti ostovoima on surkeinta euroopassa, jolloin uusien autojen ostelu on vain tietyn siipaleen hommaa. Sen ei tarvitsisi sitä olla ja autokanta voisi olla uudempaa.
Tämä on todellakin valtiovallan tietoinen valinta. Kansalaiset saadaan pysymään nöyrinä veronmaksajina asuntovelkalieassa, kun houkutellaan omistusasunnon hankintaan heti opintojen jälkeen tai jopa kesken niiden. Siinä opinto- ja asuntovelkoja maksaessa kuluukin mukavasti muutama vuosikymmen, jolloin ikää ja perhettäkin on yleensä kertynyt sen verran, että huomio alkaa suuntautua oman jälkikasvun tulevaisuudesta huolehtimiseen. Ei siinä kovin räyhäkkäitä kulkupelejä ole varaa hankkia.
Mutta mikäs siinä, kyllähän valtio tienaa nykysysteemillä ihan mukavasti korotettuja palkkioita ja torkkupeittorahoja kansan "edustajille" (joista suuri osa ei ole tehnyt rehellistä työtä päivääkään!) sekä miljardien tukilainoja köyhille EU-veljille Euroopan laidalla ja vieläkin on varaa syytää miljoonia euroja kaukaisemmistakin maista saapuville elintasopakolaisille. Suureksi osaksi tosin lainarahoilla. Ainoastaan omien kansalaisten vanhustenhoito ja tiestön kunnossapito muutamia mainitakseni on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle.
Tässä Porche GT3 RS mallin hintavertailu saksa vs. suomi:
Saksan hinta on halvimmillaan reilusti alle puolet suomen hinnasta! Kalleimmillaankin silti jää 100 000:n päähän Suomen lähtöhinnasta. Ei mitään järkeä.
Edit:
Autoveroa suomen mallissa siis 112 083 . Kun Saksan mallissa veroa saattaapi olla 19 000.
Meinaatko, että GT3 RS on autokannan keski-iän kannalta jotenkin olennainen tekijä vai miksi otit juuri tämän mallin vertailuun?
Ei millään tavalla. Otin tämän auton vertailuun verotussyistä. Antaakseni viitettä siihen, miksi urheiluauto on Suomessa harvinainen.
Kansalaiset saadaan pysymään nöyrinä veronmaksajina asuntovelkalieassa, kun houkutellaan omistusasunnon hankintaan heti opintojen jälkeen tai jopa kesken niiden. Siinä opinto- ja asuntovelkoja maksaessa kuluukin mukavasti muutama vuosikymmen,
Aivan, vuokrathan ovat tunnetusti niin alhaisia, että rahaa jää säästöön läjäpäin.
Jostain "kumman" syystä autokantakin on selvästi nuorempaa siellä, missä on paljon omistusasuntoja ja mitä kalliimpia kämppiä, sitä hienompia autoja.
Suomessa on myös poikkeuksellisen suuri omistusasuntojen osuus, mikä tarkoittaa että kun asuntoa on jonkin verran maksettuna sitä voi käyttää vakuutena esim. autolainassa jonka periaatteessa luulisi edistävän autokauppaa.
Aikuisten oikeasti? Asunto autolainan vakuutena? Harvoin kuulee typerämpää ideaa. Tekeekö joku oikeasti noin?
Suomessa on myös poikkeuksellisen suuri omistusasuntojen osuus, mikä tarkoittaa että kun asuntoa on jonkin verran maksettuna sitä voi käyttää vakuutena esim. autolainassa jonka periaatteessa luulisi edistävän autokauppaa.
Aikuisten oikeasti? Asunto autolainan vakuutena? Harvoin kuulee typerämpää ideaa. Tekeekö joku oikeasti noin?
Mikä tuossa on tyhmää?
Reaalivakuuden antaminen mahdollistaa erittäin halvan lainan saannin. Itsekin laittaisin asunnon ilman muuta autolainan vakuudeksi, jos autolainaa haluaisin.
Ei se asunnon panttaaminen suinkaan sitä tarkoita, että ulosottomies heittäisi heti pihalle ja myisi asunnon. Ei, ensin tyhjennettäisiin pankkitili, huutokaupattaisiin auto ja ulosmitattaisiin palkasta.
Melko pahasti saisi ryssiä asiansa, että kotinsa menettäisi, vaikka olisikin asunto autolainan vakuutena.
Aikuisten oikeasti? Asunto autolainan vakuutena? Harvoin kuulee typerämpää ideaa. Tekeekö joku oikeasti noin?
Mikä useimpien suomalaisten ottamien lainojen vakuutena on, jos ei omaisuus? Useimmilla omaisuus tarkoittaa asuntoa. Minusta mitään isompaa lainaa ei (toivottavasti) saa ilman vakuuksia. Vakuus on myös osamaksukaupassa, siinä sellaisena toimii auto. Kuluttajalle aina kalliimpi vaihtoehto kuin se että on omat vakuudet.
Ja lopputulos on periaatteessa ihan sama, jos kävisi niin ettei autoaan pystyisi maksamaan. Mikäli olisi ollut niin hölmö että olisi ylimitoittanut lainansa eikä auton arvo niitä myyntihetkellä kattaisi, niin mistä ne rahat mielestäsi ulosmitattaisiin jos ei omaisuudesta?
-jos aloittaa tänä päivänä lähtöruudusta, ja tekee saman niin hommapa ei keskituloiselta henkilöltäkään hoidu ''suht nopeasti'' ellei kämppä ole jossain hevon kuusessa.
Se nykyajassa mielestäni käsittämätön piirre onkin, että liki tyhjästä lähdetään liikkeelle. Etenkin, jos ei tyydytä kerrostalokaksioon.
Mutta mitäpä se minulle kuuluu. Ostakoon 90% lainaosuudella asuntonsa, jos se hyvältä ratkaisulta tuntuu.
Nykyään ei ole poikkeuksellista, että ensiasunto on 150 m2 ok-talo.
-onko tuo todella kovinkin yleistä?
En tiedä. Kovin harvinaista se ei ainakaan ole.
-mutta tämä ''ei muille'' -ryhmä ( jolla on rahaa kuluttaa ja ostaa vaikka uusia autoja ) ei ole niin iso että sillä pidettäisiin autokanta uutena.
Vaikea sanoa. Iso osa autoista on myös firmojen kalustoa. Toisaalta jos meillä myynti painottuisi nykyistä pienempiin autoihin, ne uusittaisiin varmaan nopeammin.
Suomalaisten talletukset ovat selvässä kasvussa, joten rahasta ei ole pulaa. Kyse on siitä, mihin se halutaan käyttää.
Onko ylipäätään asuntojen ja asumisen hinta sinusta sopivalla/terveellä tasolla, jos suhteuttaa sitä siihen mitä suomessa kaikki maksaa ja mitä ihmisille jää kaiken kuppauksen jälkeen käteen?
En minä osaa sanoa, mikä on oikea tai terve taso. Suomi on aina ollut aika kallis maa, mutta vastapainoksi asiat yleisesti ottaen hoituu hyvin.
Ei täällä keskituloisella ole ongelmia selviytyä, jos hiukankin omaa talouttaan osaa hoitaa.
-oleellista on minusta se paljonko jää kaiken välttämättömän jälkeen puhtaana käteen. Suomessa tunnetusti ostovoima on surkeinta euroopassa, jolloin uusien autojen ostelu on vain tietyn siipaleen hommaa. Sen ei tarvitsisi sitä olla ja autokanta voisi olla uudempaa.
Onhan tuollakin tietysti oma vaikutuksensa. Mutta ostovoima ei vuosien mittaan ole heikentynyt, vaikka autokanta koko ajan vanhenee.
Reaalivakuuden antaminen mahdollistaa erittäin halvan lainan saannin. Itsekin laittaisin asunnon ilman muuta autolainan vakuudeksi, jos autolainaa haluaisin.
Samaa mieltä. Ja näin varmasti tulen joskus taas tekemään.
Tuota:
Mielestäni käsiraha+auto pitää riittää vakuudeksi.
Halvin autolainaa saanee pankista ja pankki ei taida hyväksyä vakuudeksi sen enempää auton myyjälle maksamaasi käsirahaa kuin sitä autoakaan.
Enpä osaa kovin paljon murehtia autokannan ikääntymisestä. Jos auto muuten kelpaa ja toimii kypsillä vuosillakin ja kilometreillä niin miksi vaihtamaan. Jos kolariturvallisuudesta on huolissaan niin käy sitten hakemassa Saksasta käytetyn turvallisemman.
Uudessa on toki pointtinsa, tietää mitä saa ja jos ei ole maanantaikappale niin hyvin voi ajella auton teknisen käyttöiän loppuun. Sekin loppu on venyvä käsite, riippuu ylläpidosta ainakin melko suuressa määrin.
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa jota kalliimmassa kalustossa väistämättä on enemmän.
Ja kyllä tämä autokanta joka siis keskimäärin on 90-luvun lopun malleja niin tuntuu kestävän paremmin ruostetta vastaan kuin edeltäjänsä. Bensakonekin kestää vesipumpun uusimalla 400 tkm.
Dieseliä ei jaksa loppuun ajaakaan.
Vaikka siis vanhalla kalustolla kuljetaan niin parempia ne silti on kuin koskaan.
Keski-iän nousu harmittaa eniten tietysti uusien autojen myyjiä, ei ehkä autoilijoita itseään.
Se nykyajassa mielestäni käsittämätön piirre onkin, että liki tyhjästä lähdetään liikkeelle. Etenkin, jos ei tyydytä kerrostalokaksioon.
-En tiedä onko tuossa kauheaa ongelmaa, kunhan vakuudet ja maksukyky on kunnossa.
Suomalaisten talletukset ovat selvässä kasvussa, joten rahasta ei ole pulaa. Kyse on siitä, mihin se halutaan käyttää.
-Voi olla että tuo on se suurin syy. Silti oletan että jos politiikan teko olisi toisenlaista, ja ihmisillä enemmän rahaa käytettävissä, se näkyisi jonkun verran autokaluston tasossa.
En minä osaa sanoa, mikä on oikea tai terve taso. Suomi on aina ollut aika kallis maa, mutta vastapainoksi asiat yleisesti ottaen hoituu hyvin.
-ok
Ei täällä keskituloisella ole ongelmia selviytyä, jos hiukankin omaa talouttaan osaa hoitaa.
-ihmisillä on tietenkin eri versioita siitä mitä on ''selviytyminen'' ja mikä on/olisi kohtuullista..
Onhan tuollakin tietysti oma vaikutuksensa. Mutta ostovoima ei vuosien mittaan ole heikentynyt, vaikka autokanta koko ajan vanhenee.
-enpä tiedä tarkempaa miten ostovoima on kehittynyt. Aina kun olen kuullut ja lukenut asiasta uutisissa, mainitaan että se on euroopan heikointa.
Saksassa ja erityisesti USAssa kaikenkarvaisia erilailla liisattujen autojen osuus on paljon isompi kuin Suomessa. Varmaan tämän vuoksi uusia autoja myydään paljon enemmän.
Toinen asia on että Suomessa suositaan Eurooppa-tasolla paljon keskimääräistä isompia autoja. Ne on väistämttä kalliimpia ilman verojakin.
Vuosia sitten Aamulehdessä oli juttua rakennuskustannuksista. Silloin joku rakennusammattilainen (tukku/kauppapuolelta) kertoi, että SUomen hinnoittelu perustuu ns. kipuhinnoitteluun, eli hinnat pistetään niin korkealle kuin kansa suostuu maksamaan. Kilpailuahan ei käytännössä tarvitse pelätä.
Minun vakaa käsitys on, että tämä pätee kaikkeen muuhunkin, erityisesti ruokaan. Niinpä autoon tai muuhun kuluttamiseen jäävä raha on selvästi pienempi kuin muualla.
Lisäksi meillä lähdetään siitä, että jokaisen luuserin pitää saada kunnalta TV-lupa, sanomalehti ja nykyään kännykkä ilman mitään vastiketta jos työnteko ei satu kiinnostamaan. Kaiken tämän me muut kustannamme samoin kuin väkilukuun nähden järjettömän järeän virkamieskunnan ja eduskunnan.
Suomessa on saman verran väkeä kuin suurkaupungissa ja meidän eduskunta on kooltaan 2/3 Saksan vastaavasta.
Ei ihme, että typeriä lakeja tulee kun joka ukolla ministeriöissä on tavoitteena tehdä "parannuksia" jotta saisi boonukset.
Yhteiskunnan elättäjiä ovat vain ne jotka ovat yksityisellä työssä. Montakos meitä onkaan...
Yhteiskunnan elättäjiä ovat vain ne jotka ovat yksityisellä työssä. Montakos meitä onkaan...
Julkisella puolellakin valtaosa työntekijöistä tekee aivan oikeastikin tuottavaa työtä. Ajatellaan vaikka opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, infrastruktuurin rakentajia ja ylläpitäjiä jne jne.
Voisi olla kovin hiljaista yksityiselläkin sektorilla, jos sinne asti selvinneet olisivat käyneet vain yksityisiä kouluja, olleet sairastamatta ja kulkisivatkin vain yksityisiä teitä pitkin. Samoin tuotetut tuotteet pitäisi rahdata satamiin ilman julkista tieverkostoa ja laivauksetkin onnistuisivat vain jäättömänä aikana, kun ei kai kukaan luuseri sentään jäänmurtajillakaan töissä olisi, kun valtion omistamia aluksia ovat.
Tässä kohtaa tekee mieli kysyä, että minkä ikäistä autokannan pitäisi keskimäärin olla, jotta asiasta huoletuneet olisivat tyytyväisiä?
Aivan, kuinka tyytyväinen se vuonna 1994 uuden autonsa ostanut olikaan ja nyt samaa autoa pidetään turvattomana. Hyvä jos yhden tähden saa euroncapissa.
Kuinka suurta turvattomuutta tunteekaan tämän vuoden mallisella autolla ajava vuonna 2016?
Tässä kohtaa tekee mieli kysyä, että minkä ikäistä autokannan pitäisi keskimäärin olla, jotta asiasta huoletuneet olisivat tyytyväisiä?
Aivan, kuinka tyytyväinen se vuonna 1994 uuden autonsa ostanut olikaan ja nyt samaa autoa pidetään turvattomana. Hyvä jos yhden tähden saa euroncapissa.
Kuinka suurta turvattomuutta tunteekaan tämän vuoden mallisella autolla ajava vuonna 2016?
Tosin turvallisuudentunne ja todellinen tilastoistakin ilmenevä turvallisuus on kaksi täysin eri asiaa. Vaikka uusi auto vuonna -94 ehkä tuntuikin yhtä turvalliselta kuin uusi auto tänään niin reilussa viidessätoista vuodessa liikennekuolemien määrä on puolittunut ja sitä kehitystä voi tuskin kokonaan pistää ainakaan parantuneen tiestön ja kuljettajien parantuneiden ajotaitojen piikkiin. Sitten kun kaikissa arkiajossa olevissa autoissa alkaa olemaan ESP ja edes muutama turvatyyny, eli ehkä joskus 10-15 vuoden kuluttua aletaan olemaan siinä pisteessä, että
turvallisuutta voi olla enää vaikea oleellisesti parantaa.
lkisella puolellakin valtaosa työntekijöistä tekee aivan oikeastikin tuottavaa työtä. Ajatellaan vaikka opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, infrastruktuurin rakentajia ja ylläpitäjiä jne jne.
sjvirt, olet aivan oikeassa. Kärjistin asiaa vähän liiaksi
Välillä vaan ottaa pannuun tämä virkamieskoneiston massiivisuus väkilukuun nähden.
Autojen keski-iästä saisi paremman käsityksen jos siihen suhteutettaisiin jotenkin ajosuorite. Vanhoilla autoilla mitä ilmeisemmin ajetaan vähemmän kuin uusilla, siis keskimäärin.
Autojen ikähän lisää onnettomuusriskiä ja vahingon määrää vain ajomäärän mukaan. Näin siis suurena massana.
Autojen ikähän lisää onnettomuusriskiä ja vahingon määrää vain ajomäärän mukaan. Näin siis suurena massana.
Luen Moottori-lehdestä kuukausittain listatut vuosi sitten tapahtuneiden kuolonkolareiden selvitykset.
Vanhojen autojen ongelmat ovat pitkälti kiinni sellaisilla liikkuvien muista ongelmista. Kännissä, kovaa ja ilman turvavöitä. Siinä resepti, jolla moni 15-vuotiaalla autolla kulkeva kuolee.
En toki väitä, että vanhoilla autoilla ajavat keskimäärin olisivat tuollaisia elämänhallintansa menettäneitä antisankareita. Näillä luusereilla ei vaan ole uusia autoja, joten kaikki heille osuvat onnettomuudet tapahtuvat vanhoilla autoilla.
Mielestäni käsiraha+auto pitää riittää vakuudeksi. Jos riittävää käsirahaa ei saa säästettyä on auto liian kallis.
Mikä ero tässä käytännössä on jos lainaa pitää ottaa summa x euroa auton ostamiseen? Lainanottaja vastaa kuitenkin aina lainastaan ja reaalivakuuksia vastaan sen saa halvimmalla. Autohan on samaan tapaan realisoitavissa jos sitä ei pystyisi maksamaan. Ongelmakin on sama jos on ylimitoittanut lainansa, pankin kanssa on kuitenkin paljon helpompi sopia jotain asiasta kuin osamaksurahoituksessa jota koskevat ihan omat sääntönsä ja kulunsa auton lunastustilanteessa.
-En tiedä onko tuossa kauheaa ongelmaa, kunhan vakuudet ja maksukyky on kunnossa.
90-luvun nähneenä, vaikkakin kuivin jaloin siitä selvinneenä suhtaudun tuollaiseen aika varovasti.
-Voi olla että tuo on se suurin syy. Silti oletan että jos politiikan teko olisi toisenlaista, ja ihmisillä enemmän rahaa käytettävissä, se näkyisi jonkun verran autokaluston tasossa.
Varmaan sillä jokin vaikutus olisi. Vaikeata on arvioida, kuinka suuri.
-ihmisillä on tietenkin eri versioita siitä mitä on ''selviytyminen'' ja mikä on/olisi kohtuullista..
Totta. Toisille ei riitä mikään, toiset ovat tyytyväisiä hyvinkin vähästä.
-enpä tiedä tarkempaa miten ostovoima on kehittynyt. Aina kun olen kuullut ja lukenut asiasta uutisissa, mainitaan että se on euroopan heikointa.
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa jota kalliimmassa kalustossa väistämättä on enemmän.
Uskoisin, että kallis auto jätetään hankkimatta sen takia, että auto on kallis. Ei sen takia, että kalliin auton ostaja rahoittaa halvan auton ostajaa enemmän tieverkkoa, koulutusta, terveydenhuoltoa jne.
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa
Ai on vai? Miten tuo nyky-yhteiskunnassa ilmenee?
Suunnilleen kaikessa. Kaikki tavarat on tehty alhaisten verojen maissa. Ihmiset on totutettu hintoihin jotka ei varmasti olisi todellisuutta ilman halpamaita. Urakkatarjoukset voittaa aina firma joka pystyy parhaiten kiertämään veroja. Elektroniikalla on tänäpäivänä älyttömän hyvä hinta-laatusuhde, mutta kukaan ei iskekään niihin hintoihin veroja.
Mutta siis tähän autoilu ajatukseen, koska rajallisesta määrästä rahaa kuluttaja tekee valintansa, niin luopuisitko ulkomaanmatkoista uudemman auton vuoksi?, luopuisitko lapsista uudemman auton vuoksi? Luopuisitko omakotitalosta uudemman auton vuoksi?
Jokaisella on näihin kysymyksiin omat vastauksensa.
ORi:
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa jota kalliimmassa kalustossa väistämättä on enemmän.
"Uskoisin, että kallis auto jätetään hankkimatta sen takia, että auto on kallis. Ei sen takia, että kalliin auton ostaja rahoittaa halvan auton ostajaa enemmän tieverkkoa, koulutusta, terveydenhuoltoa jne. "
Auto on tuote siinä missä muukin, mutta juuri autossa toteutuu huono hinta-laatusuhde verotuksen takia. Jos Suomesta haluttaisiin autoilun mallimaa, otettaisiin asuntojen verovähennys pois ja siirrettäisiin se autojen ostajille. Näin ei tietenkään oikeasti pidä tehdä mutta siinä se pointti on.
Suunnilleen kaikessa. Kaikki tavarat on tehty alhaisten verojen maissa. Ihmiset on totutettu hintoihin jotka ei varmasti olisi todellisuutta ilman halpamaita.
Aika vähän nuo halpatuotannon mahdollistamat hinnat ovat kuluttajille missään vaiheessa siirtyneet. Elektroniikka ehkä ainoa poikkeus. Vaatteet jossain määrin, mutta nykykuteiden laatu on olemattoman surkea joten ei niitä minusta voi kustannustehokkaina pitää.
Minusta aiemmin ihmiset olivat paljon enemmän taloudellisuussuuntautuneita kuin nyt. Nykyihminen ostaa jatkuvasti jotain "kun halvalla saa". Tavaraa on paljon ja silti sitä ostetaan ikäänkuin se olisi loppumassa tai se ei jatkossa muka olisi "tarjouksessa". Juuri tuo näennäinen halpuus on saanut monen tuhlaamaan omaisuuksia tavaramääriin, joita ei ikinä tarvitse.
Taloudellisuutta ajattelevat tietävät, että tavara ei lopu eikä tarjousten perässä kannata juosta. Ostetaan se mitä tarvitaan vasta silloin kun sitä tarvitaan ja katsotaan oikeaa laatua. Niin pääsee halvimmalla.
petos:
Kun minä ostin itselleni ensiasunnon, tyydyin 50m2 kerrostalokaksioon. Se oli suht nopeasti maksettu.
Nykyään ei ole poikkeuksellista, että ensiasunto on 150 m2 ok-talo.
Asuntojen hinnat ovat ongelma pääasiassa ensiasunnon ostajalle tai merkittävästi nykyistä suurempaan vaihtavalle. Ei muille, koska väliraha ratkaisee.
Valintakysymys on siis tuo asuntojen hintapolitiikka. Syy autokantaan se ei mielestäni ole. Etenkin kun huomioidaan se, että keski-euroopan suurkaupunkivaltaisessa asumismuodossa tuskin asunnot on halvempia kuin meillä. Toisaalta ainakin Ruotsissa on vuokralla asuminen huomattavasti yleisempi muoto kuin meillä.
SO2001:
Jep.
Olen tietoinen kukkasten juurista. Nehän tapaa olla moninkertaiset näkyvään osaan verrattuna. Siksi nopea ruostuminen tästä eteenpäin onkin mahdollista, jopa todennäköistä. Mutta koska kukkaset ovat vielä aika pieniä, en pidä tilannetta korin turvallisuuden suhteen huolestuttavana.
Autokanta on Suomessa uusin samoilla alueilla missä on kalleimmat asunnot, asuntojen kalleus ei siis ainakaan suoraan vaikuta asiaan. Tulotasoerot työssäkäyvillä alueittain eivät ole yhtä suuria kuin asuntojen hintaerot.
Suomessa on myös poikkeuksellisen suuri omistusasuntojen osuus, mikä tarkoittaa että kun asuntoa on jonkin verran maksettuna sitä voi käyttää vakuutena esim. autolainassa jonka periaatteessa luulisi edistävän autokauppaa.
Autot ovat nyt edullisempia kuin koskaan ostettaessa, mutta onhan Suomessa kokonaisliikkumiskustannukset ja muut elinkustannukset silti aika merkittävän korkeat. Se vaikuttanee asiaan. Autoveron vaikutusta en pidä enää merkittävänä koska sen suuruuteen voi vaikuttaa paljon autovalinnallaan, elinkustannusten kokonaisuus ratkaisee.
Aika paljon kyseessä on varmasti myös asenteet, ei pelkästään raha. Jotkut eivät vaan osta uutta autoa ja kaikissa piireissä sellainen ei olisi edes suotavaa. Aina tuo valinta ei perustu edes todellisiin kuluihin.
Herbert:
Tämä on todellakin valtiovallan tietoinen valinta. Kansalaiset saadaan pysymään nöyrinä veronmaksajina asuntovelkalieassa, kun houkutellaan omistusasunnon hankintaan heti opintojen jälkeen tai jopa kesken niiden. Siinä opinto- ja asuntovelkoja maksaessa kuluukin mukavasti muutama vuosikymmen, jolloin ikää ja perhettäkin on yleensä kertynyt sen verran, että huomio alkaa suuntautua oman jälkikasvun tulevaisuudesta huolehtimiseen. Ei siinä kovin räyhäkkäitä kulkupelejä ole varaa hankkia.
Mutta mikäs siinä, kyllähän valtio tienaa nykysysteemillä ihan mukavasti korotettuja palkkioita ja torkkupeittorahoja kansan "edustajille" (joista suuri osa ei ole tehnyt rehellistä työtä päivääkään!) sekä miljardien tukilainoja köyhille EU-veljille Euroopan laidalla ja vieläkin on varaa syytää miljoonia euroja kaukaisemmistakin maista saapuville elintasopakolaisille. Suureksi osaksi tosin lainarahoilla. Ainoastaan omien kansalaisten vanhustenhoito ja tiestön kunnossapito muutamia mainitakseni on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle.
NHB:
Ei millään tavalla. Otin tämän auton vertailuun verotussyistä. Antaakseni viitettä siihen, miksi urheiluauto on Suomessa harvinainen.
FARwd:
Aivan, vuokrathan ovat tunnetusti niin alhaisia, että rahaa jää säästöön läjäpäin.
Jostain "kumman" syystä autokantakin on selvästi nuorempaa siellä, missä on paljon omistusasuntoja ja mitä kalliimpia kämppiä, sitä hienompia autoja.
Valtiovallalla olisi kyllä eväät tukea myös vuokra-asumista, mutta jostain "kumman" syystä se ei ole sitä halunnut kovin pontevasti tehdä.
Aikuisten oikeasti? Asunto autolainan vakuutena? Harvoin kuulee typerämpää ideaa. Tekeekö joku oikeasti noin?
Tuota:
Mikä tuossa on tyhmää?
Reaalivakuuden antaminen mahdollistaa erittäin halvan lainan saannin. Itsekin laittaisin asunnon ilman muuta autolainan vakuudeksi, jos autolainaa haluaisin.
Ei se asunnon panttaaminen suinkaan sitä tarkoita, että ulosottomies heittäisi heti pihalle ja myisi asunnon. Ei, ensin tyhjennettäisiin pankkitili, huutokaupattaisiin auto ja ulosmitattaisiin palkasta.
Melko pahasti saisi ryssiä asiansa, että kotinsa menettäisi, vaikka olisikin asunto autolainan vakuutena.
Tuota:
Mikä useimpien suomalaisten ottamien lainojen vakuutena on, jos ei omaisuus? Useimmilla omaisuus tarkoittaa asuntoa. Minusta mitään isompaa lainaa ei (toivottavasti) saa ilman vakuuksia. Vakuus on myös osamaksukaupassa, siinä sellaisena toimii auto. Kuluttajalle aina kalliimpi vaihtoehto kuin se että on omat vakuudet.
Ja lopputulos on periaatteessa ihan sama, jos kävisi niin ettei autoaan pystyisi maksamaan. Mikäli olisi ollut niin hölmö että olisi ylimitoittanut lainansa eikä auton arvo niitä myyntihetkellä kattaisi, niin mistä ne rahat mielestäsi ulosmitattaisiin jos ei omaisuudesta?
petos:
Se nykyajassa mielestäni käsittämätön piirre onkin, että liki tyhjästä lähdetään liikkeelle. Etenkin, jos ei tyydytä kerrostalokaksioon.
Mutta mitäpä se minulle kuuluu. Ostakoon 90% lainaosuudella asuntonsa, jos se hyvältä ratkaisulta tuntuu.
En tiedä. Kovin harvinaista se ei ainakaan ole.
Vaikea sanoa. Iso osa autoista on myös firmojen kalustoa. Toisaalta jos meillä myynti painottuisi nykyistä pienempiin autoihin, ne uusittaisiin varmaan nopeammin.
Suomalaisten talletukset ovat selvässä kasvussa, joten rahasta ei ole pulaa. Kyse on siitä, mihin se halutaan käyttää.
En minä osaa sanoa, mikä on oikea tai terve taso. Suomi on aina ollut aika kallis maa, mutta vastapainoksi asiat yleisesti ottaen hoituu hyvin.
Ei täällä keskituloisella ole ongelmia selviytyä, jos hiukankin omaa talouttaan osaa hoitaa.
Onhan tuollakin tietysti oma vaikutuksensa. Mutta ostovoima ei vuosien mittaan ole heikentynyt, vaikka autokanta koko ajan vanhenee.
Mielestäni käsiraha+auto pitää riittää vakuudeksi. Jos riittävää käsirahaa ei saa säästettyä on auto liian kallis.
Toki pankit mainostavat tätä "asuntolainalla lomamatkoja, auto ja purjevene"-systeemiä, jonka uskon vielä tuottavan tuskaa monelle.
Omat autot olen aina ostanut käteisellä.
sjvirt:
Samaa mieltä. Ja näin varmasti tulen joskus taas tekemään.
Tuota:
Halvin autolainaa saanee pankista ja pankki ei taida hyväksyä vakuudeksi sen enempää auton myyjälle maksamaasi käsirahaa kuin sitä autoakaan.
Enpä osaa kovin paljon murehtia autokannan ikääntymisestä. Jos auto muuten kelpaa ja toimii kypsillä vuosillakin ja kilometreillä niin miksi vaihtamaan. Jos kolariturvallisuudesta on huolissaan niin käy sitten hakemassa Saksasta käytetyn turvallisemman.
Uudessa on toki pointtinsa, tietää mitä saa ja jos ei ole maanantaikappale niin hyvin voi ajella auton teknisen käyttöiän loppuun. Sekin loppu on venyvä käsite, riippuu ylläpidosta ainakin melko suuressa määrin.
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa jota kalliimmassa kalustossa väistämättä on enemmän.
Ja kyllä tämä autokanta joka siis keskimäärin on 90-luvun lopun malleja niin tuntuu kestävän paremmin ruostetta vastaan kuin edeltäjänsä. Bensakonekin kestää vesipumpun uusimalla 400 tkm.
Dieseliä ei jaksa loppuun ajaakaan.
Vaikka siis vanhalla kalustolla kuljetaan niin parempia ne silti on kuin koskaan.
Keski-iän nousu harmittaa eniten tietysti uusien autojen myyjiä, ei ehkä autoilijoita itseään.
Zagarat:
Tässä kohtaa tekee mieli kysyä, että minkä ikäistä autokannan pitäisi keskimäärin olla, jotta asiasta huoletuneet olisivat tyytyväisiä?
Herbert:
Saksassa ja erityisesti USAssa kaikenkarvaisia erilailla liisattujen autojen osuus on paljon isompi kuin Suomessa. Varmaan tämän vuoksi uusia autoja myydään paljon enemmän.
Toinen asia on että Suomessa suositaan Eurooppa-tasolla paljon keskimääräistä isompia autoja. Ne on väistämttä kalliimpia ilman verojakin.
Vuosia sitten Aamulehdessä oli juttua rakennuskustannuksista. Silloin joku rakennusammattilainen (tukku/kauppapuolelta) kertoi, että SUomen hinnoittelu perustuu ns. kipuhinnoitteluun, eli hinnat pistetään niin korkealle kuin kansa suostuu maksamaan. Kilpailuahan ei käytännössä tarvitse pelätä.
Minun vakaa käsitys on, että tämä pätee kaikkeen muuhunkin, erityisesti ruokaan. Niinpä autoon tai muuhun kuluttamiseen jäävä raha on selvästi pienempi kuin muualla.
Lisäksi meillä lähdetään siitä, että jokaisen luuserin pitää saada kunnalta TV-lupa, sanomalehti ja nykyään kännykkä ilman mitään vastiketta jos työnteko ei satu kiinnostamaan. Kaiken tämän me muut kustannamme samoin kuin väkilukuun nähden järjettömän järeän virkamieskunnan ja eduskunnan.
Suomessa on saman verran väkeä kuin suurkaupungissa ja meidän eduskunta on kooltaan 2/3 Saksan vastaavasta.
Ei ihme, että typeriä lakeja tulee kun joka ukolla ministeriöissä on tavoitteena tehdä "parannuksia" jotta saisi boonukset.
Yhteiskunnan elättäjiä ovat vain ne jotka ovat yksityisellä työssä. Montakos meitä onkaan...
kello68:
Julkisella puolellakin valtaosa työntekijöistä tekee aivan oikeastikin tuottavaa työtä. Ajatellaan vaikka opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, infrastruktuurin rakentajia ja ylläpitäjiä jne jne.
Voisi olla kovin hiljaista yksityiselläkin sektorilla, jos sinne asti selvinneet olisivat käyneet vain yksityisiä kouluja, olleet sairastamatta ja kulkisivatkin vain yksityisiä teitä pitkin. Samoin tuotetut tuotteet pitäisi rahdata satamiin ilman julkista tieverkostoa ja laivauksetkin onnistuisivat vain jäättömänä aikana, kun ei kai kukaan luuseri sentään jäänmurtajillakaan töissä olisi, kun valtion omistamia aluksia ovat.
Aivan, kuinka tyytyväinen se vuonna 1994 uuden autonsa ostanut olikaan ja nyt samaa autoa pidetään turvattomana. Hyvä jos yhden tähden saa euroncapissa.
Kuinka suurta turvattomuutta tunteekaan tämän vuoden mallisella autolla ajava vuonna 2016?
Zagarat:
Tosin turvallisuudentunne ja todellinen tilastoistakin ilmenevä turvallisuus on kaksi täysin eri asiaa. Vaikka uusi auto vuonna -94 ehkä tuntuikin yhtä turvalliselta kuin uusi auto tänään niin reilussa viidessätoista vuodessa liikennekuolemien määrä on puolittunut ja sitä kehitystä voi tuskin kokonaan pistää ainakaan parantuneen tiestön ja kuljettajien parantuneiden ajotaitojen piikkiin. Sitten kun kaikissa arkiajossa olevissa autoissa alkaa olemaan ESP ja edes muutama turvatyyny, eli ehkä joskus 10-15 vuoden kuluttua aletaan olemaan siinä pisteessä, että
turvallisuutta voi olla enää vaikea oleellisesti parantaa.
sjvirt, olet aivan oikeassa. Kärjistin asiaa vähän liiaksi
Välillä vaan ottaa pannuun tämä virkamieskoneiston massiivisuus väkilukuun nähden.
Autojen keski-iästä saisi paremman käsityksen jos siihen suhteutettaisiin jotenkin ajosuorite. Vanhoilla autoilla mitä ilmeisemmin ajetaan vähemmän kuin uusilla, siis keskimäärin.
Autojen ikähän lisää onnettomuusriskiä ja vahingon määrää vain ajomäärän mukaan. Näin siis suurena massana.
kello68:
Luen Moottori-lehdestä kuukausittain listatut vuosi sitten tapahtuneiden kuolonkolareiden selvitykset.
Vanhojen autojen ongelmat ovat pitkälti kiinni sellaisilla liikkuvien muista ongelmista. Kännissä, kovaa ja ilman turvavöitä. Siinä resepti, jolla moni 15-vuotiaalla autolla kulkeva kuolee.
En toki väitä, että vanhoilla autoilla ajavat keskimäärin olisivat tuollaisia elämänhallintansa menettäneitä antisankareita. Näillä luusereilla ei vaan ole uusia autoja, joten kaikki heille osuvat onnettomuudet tapahtuvat vanhoilla autoilla.
Tuota:
Mikä ero tässä käytännössä on jos lainaa pitää ottaa summa x euroa auton ostamiseen? Lainanottaja vastaa kuitenkin aina lainastaan ja reaalivakuuksia vastaan sen saa halvimmalla. Autohan on samaan tapaan realisoitavissa jos sitä ei pystyisi maksamaan. Ongelmakin on sama jos on ylimitoittanut lainansa, pankin kanssa on kuitenkin paljon helpompi sopia jotain asiasta kuin osamaksurahoituksessa jota koskevat ihan omat sääntönsä ja kulunsa auton lunastustilanteessa.
petos:
90-luvun nähneenä, vaikkakin kuivin jaloin siitä selvinneenä suhtaudun tuollaiseen aika varovasti.
Varmaan sillä jokin vaikutus olisi. Vaikeata on arvioida, kuinka suuri.
Totta. Toisille ei riitä mikään, toiset ovat tyytyväisiä hyvinkin vähästä.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/20/tahanko-tyssasi-ostovoiman-kasvu/201011538/12
ORi:
Ai on vai? Miten tuo nyky-yhteiskunnassa ilmenee?
ORi:
Uskoisin, että kallis auto jätetään hankkimatta sen takia, että auto on kallis. Ei sen takia, että kalliin auton ostaja rahoittaa halvan auton ostajaa enemmän tieverkkoa, koulutusta, terveydenhuoltoa jne.
ORi:
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa
Ai on vai? Miten tuo nyky-yhteiskunnassa ilmenee?
Suunnilleen kaikessa. Kaikki tavarat on tehty alhaisten verojen maissa. Ihmiset on totutettu hintoihin jotka ei varmasti olisi todellisuutta ilman halpamaita. Urakkatarjoukset voittaa aina firma joka pystyy parhaiten kiertämään veroja. Elektroniikalla on tänäpäivänä älyttömän hyvä hinta-laatusuhde, mutta kukaan ei iskekään niihin hintoihin veroja.
Mutta siis tähän autoilu ajatukseen, koska rajallisesta määrästä rahaa kuluttaja tekee valintansa, niin luopuisitko ulkomaanmatkoista uudemman auton vuoksi?, luopuisitko lapsista uudemman auton vuoksi? Luopuisitko omakotitalosta uudemman auton vuoksi?
Jokaisella on näihin kysymyksiin omat vastauksensa.
ORi:
Ihminen on pohjimmiltaan Homo Economicus (taloudellinen ja laiska ihminen) ja ei se halua rahojaan ehdoin tahdoin veroihin antaa jota kalliimmassa kalustossa väistämättä on enemmän.
"Uskoisin, että kallis auto jätetään hankkimatta sen takia, että auto on kallis. Ei sen takia, että kalliin auton ostaja rahoittaa halvan auton ostajaa enemmän tieverkkoa, koulutusta, terveydenhuoltoa jne. "
Auto on tuote siinä missä muukin, mutta juuri autossa toteutuu huono hinta-laatusuhde verotuksen takia. Jos Suomesta haluttaisiin autoilun mallimaa, otettaisiin asuntojen verovähennys pois ja siirrettäisiin se autojen ostajille. Näin ei tietenkään oikeasti pidä tehdä mutta siinä se pointti on.
ORi:
Aika vähän nuo halpatuotannon mahdollistamat hinnat ovat kuluttajille missään vaiheessa siirtyneet. Elektroniikka ehkä ainoa poikkeus. Vaatteet jossain määrin, mutta nykykuteiden laatu on olemattoman surkea joten ei niitä minusta voi kustannustehokkaina pitää.
Minusta aiemmin ihmiset olivat paljon enemmän taloudellisuussuuntautuneita kuin nyt. Nykyihminen ostaa jatkuvasti jotain "kun halvalla saa". Tavaraa on paljon ja silti sitä ostetaan ikäänkuin se olisi loppumassa tai se ei jatkossa muka olisi "tarjouksessa". Juuri tuo näennäinen halpuus on saanut monen tuhlaamaan omaisuuksia tavaramääriin, joita ei ikinä tarvitse.
Taloudellisuutta ajattelevat tietävät, että tavara ei lopu eikä tarjousten perässä kannata juosta. Ostetaan se mitä tarvitaan vasta silloin kun sitä tarvitaan ja katsotaan oikeaa laatua. Niin pääsee halvimmalla.