Nopeusrajoitusten nostaminen 110 -> 130 alensi liikennekuoileisuutta tämän uutisen mukaan yhdessä vuodessa 25 %
http://www.auto-motor-sport.de/d/82010
http://www.berlingske.dk/indland/artikel:aid=531250
Liikennekuolemien määrä Tanskassa laski hetkessä alimmalle tasolle 50 vuoteen.
Ööö ... tuota ... tuota ... kröhkjrlöh .... hmmm ... senhän pitääi kasvaa 20 kertaa 5 % eli ainakin 100 % koska yksi prosentti lisää riskiä 5 % suomalaisen tutkimuksen mukaan (ellei lasketa korkoa korolle jolloin tulee paljon enemmän). Suomessa taas liikennekuolemien määrä kasvaa samaa vauhtia kun nopeusrajoituksia kiristetään ja valvontaa lisätään.
Tanskassa nopeusrajoituksia nostettiin vaikka kaikki "asiantuntijat" vastustivat tätä jyrkästi ja ennustivat kuolleisuuden lähtevän räjähdysmäiseen kasvuun.
Nyt kaikkii "asiantuntijat" ovat hyvin yllättyneitä.
Jotain mätää Tanskan maalla.
Åkei. Jos siis haluat kuolla Tanskan maalla, kumman nopeuden valitset käyttöösi: 110 vai 130 km/h?
110 tietty
Näin todellisuudessa usein käy. Villapaitatutkijoilla on tietokonemallinnettu teoreettinen lähtökohta joka osoittaa, että asianhan täytyy muuttua tiettyyn huonompaan suuntaan, muuta mahdollisuutta ahtaaseen perspektiiviin ei mahdu. Käytäntö osoittaa muuta. Esimerkkinä Suomessa autoveron madaltaminen. Valtion piti menettää tuloja, ja paljon, toisin kävi. Sekä tulot, että myös autoalan työpaikat lisääntyivät!
Ottaen huomioon meidän koko maan kattavan surkean -50 ja -60 luvun tieverkoston, Suomessa tulisi olla maan kattava suurin sallittu nopeus 60 km/h.
Kyllä tuo ns.tanskan malli sopisi tänne hienosti.
Onkohan eduskunnassa ketään liikenne ammattilaista joka veisi tämän asian eteenpäin. Vai onko taas niin että liikenneministerillä ei ole ajokorttia. Sitä paitsi olen nyt seurannut AKT:n olemista mediassa. Siellä on Akt:n johtaja sellainen joka ei ole tehnyt ns rekka töitä koskaan, kyllä silloin on hyvä harhaanjohtaja. Eikö muilla aloilla ole rautasen kokemuksen omaavat johtajat. Olisi aika saada liikenneministeriksi alansa ammattilainen. Motari nopeus olisi 140km sopiva ja muille teille nostetta.
http://www.auto-motor-sport.de/d/82010
http://www.berlingske.dk/indland/artikel:aid=531250
Liikennekuolemien määrä Tanskassa laski hetkessä alimmalle tasolle 50 vuoteen.
Ööö ... tuota ... tuota ... kröhkjrlöh .... hmmm ... senhän pitääi kasvaa 20 kertaa 5 % eli ainakin 100 % koska yksi prosentti lisää riskiä 5 % suomalaisen tutkimuksen mukaan (ellei lasketa korkoa korolle jolloin tulee paljon enemmän). Suomessa taas liikennekuolemien määrä kasvaa samaa vauhtia kun nopeusrajoituksia kiristetään ja valvontaa lisätään.
Tanskassa nopeusrajoituksia nostettiin vaikka kaikki "asiantuntijat" vastustivat tätä jyrkästi ja ennustivat kuolleisuuden lähtevän räjähdysmäiseen kasvuun.
Nyt kaikkii "asiantuntijat" ovat hyvin yllättyneitä.
Jotain mätää Tanskan maalla.
Kyllä selitys tuohon on jo hyvin tiedossa. Pakettiin kuului myös kiristetty valvonta, joka sai käytännössä aikaan todellisten keskinopeuksien laskun.
Eikä asia ole tutkijoille mikään yllätys. Vanha juttu jo.
Ymmärräthän sentään, että tässä käytäntö on yhtä kuin tutkimuksen yksi tulos. Jos villapaitahemmoilla olisi yhtä ahdas perspektiivi kuin eräillä täällä, eivät he koskaan laskisi julkisuuteen tutkimustulosta, joka ei mahtuisi heidän ahtaaseen perspektiiviinsä.
Lukeneisuus ja perehtyneisyys kuitenkin lisäävät katsantoon avaruutta ja ymmärryksen siitä, ettei koskaan voi parhaimmillaankaan tietää kuin pienen hitusen jostakin asiasta. Sen tajuaminen tekee nöyräksi ja helpoksi julkistaa tulokset vain tuloksina, ilman että olisi hirttänyt oman miehuutensa tai kohtalonsa jokaiseen taulukkoon.
Sen sijaan olematon tieto, tai paremminkin luulo tai sittenkin pelkkä mielipide, antaa hölmölle tarvittavan varmuuden toistaa luuloaan loputtomiin. Toki sentään nimimerkin suojassa, sillä onhan elämälle joku takaportti jätettävä auki...
Sen sijaan olematon tieto, tai paremminkin luulo tai sittenkin pelkkä mielipide, antaa hölmölle tarvittavan varmuuden toistaa luuloaan loputtomiin. Toki sentään nimimerkin suojassa, sillä onhan elämälle joku takaportti jätettävä auki...
Siitä vaan, julkaise nimesi sitten rohkeasti tähän!
Kelpo tohtorimme jätti mainitsematta, ettei syy kuolleisuuden laskemiseen ollut rajoitusten nosto, vaan keskinopeuden lasku:
In den ersten zwölf Monaten nach der Anhebung auf etwa 50 Prozent aller dänischen Autobahnstrecken zeigte sich dann bei Messungen, dass die durchschnittliche Geschwindigkeit sogar von 118 auf 113 km/h sank. Dies erklärte ein Vertreter des Straßenamtes mit der "gleichmäßigeren Verteilung" des Tempos.
Ei kovinkaan yllättävää saati ristiriidassa liikennetutkimuksen tulosten kanssa.
Gleichzeitig mit der Anhebung auf Tempo 130 wurden auch die Bußgelder für Übertretungen drastisch hochgesetzt.
Rajoitusten noston yhteydessä myös ylinopeussakkoja korotettiin roimasti, mitä ajatusta Nunchaku ei ole muistaakseni aiemmin kannattanut.
Dee paita tutkijamme mallinnustyö on ilmeisesti vielä kesken, olisiko edes väliraporttia esittää?
Tanskan malli voisi hyvinkin toimia Suomessa. Kumminkin Suomen tieverkosto pääväylien osalta on hyvässä kunnossa joten 130 km/h nopeudet eivät tuota tuskaa turvallisuutta ajatellen. Alhaiset nopeusrajoitukset puolestaan "ruokkivat" varsinkin nuorisoa ajamaan ylinopeuksia ja tulloinhan joudutaan yleensä ohitustilanteisiin joissa onnettomuuksia sattuu. Mene ja tiedä...mutta kokeilemisen arvoinen juttu!!!
Et ole tainnut ajella Tanskassa. Koko maan läpi voi päästellä hyväkuntoista moottoritietä pitkin. Suomessakin voisi sulalla kelillä olla 130 km/h moottoritiellä, mutta muulla tieverkolla se olisi kyllä liian kova vauhti.
Siitä vaan, julkaise nimesi sitten rohkeasti tähän!
Sinultakaan ei ole voinut jäädä se huomaamatta, etten toki ole sortunut saman luulon hokemiseen, kuten liian monet.
Ja nimeni olen jo julkaissutkin. Entä sinä?
Dee paita tutkijamme mallinnustyö on ilmeisesti vielä kesken, olisiko edes väliraporttia esittää?
Eihän viittaamallesi hemmolle riitä edes XXL-paita... toisaalta juuri pitkähihainen pakkopaitahan saattaakin selittää, miksi hän on lukkiutunut vanhoihin mielipiteisiinsä: hänellä ei ole vapaita käsiä tutkia ja omaksua mitään uutta.
Sinultakaan ei ole voinut jäädä se huomaamatta, etten toki ole sortunut saman luulon hokemiseen, kuten liian monet.
Ja nimeni olen jo julkaissutkin. Entä sinä?
Piti se arvata, että joku veti herneen tai jotain muuta nenään. Sopivasti kun irrottaa lauseesta osia saa helposti asiat muutettua.
Ehkä ehdottamani kattonopeus 60 km/h laukaisi jonkin odottamattoman reaktion.
Piti se arvata, että joku veti herneen tai jotain muuta nenään. Sopivasti kun irrottaa lauseesta osia saa helposti asiat muutettua.
Ehkä ehdottamani kattonopeus 60 km/h laukaisi jonkin odottamattoman reaktion.
Hyvää Vapunaattoa sinullekin, herra ?? (en saanut nimestäsi selvää)!
Ainakaan täällä ei ole vedetty nenään yhtään mitään. Ei hernettäkään.
En myöskään käsitä, mitä tarkoitat lauseen osien irrottamisella tässä yhteydessä. Eikä minulla ole yhtään mitään tarvetta muuttaa mitään asiaa yhtään miksikään. Jos edes tietäisin mitä tarkoitat; mutta silläkään ei ole väliä, koska mielipiteesi on varmasti oma mielipiteesi, mitä se ikinä onkaan. Ja jos se on sinussa kiinni, niin siellähän se on ja luultavasti pysyy (muttei parane).
Minun puolestani sille piste.
Numero 60 ei laukaissut eikä laukaise minussa yhtään mitään. En ole lukenut kyseistä ehdotustasi(?), enkä todennäköisesti sitä edes löytäisi täältä kaiken muunkin bullshitin seasta.
Vainoharhaiset (täälläkin) ilmeisesti lähtevät siitä, että kaikki omat tekemiset kiinnostaisivat muita.
Kerron sinulle tarkkaan varjellun salaisuuden: ei minua.
Tässä on kyse siitä, että suomalainen liikenne "turvallisuus" työ on nostanut ylinopeusvalvonnan ja erityisesti pienet ylinopeudet ainoaksi asiaksi: valvontatyö ml. kamerat ja järjetön sakotus.
Tämän legitimoimiseksi "tutkimus" on tuottanut tietokonemalleja (fiktio), joiden mukaan "1 km/h lisää riskiä 5 %" (keskeinen ydinväite).
Käytännössä (faktat eli onnettomuustapaukset) ei löydy yhtään onnettomuutta, jonka pieni ylinopeus olisi aiheuttanut.
Ydinväite on siis mallin fiktio, selkosuomeksi totaalinen valhe.
Tämän seurauksena valvotaan asiaa, jolla ei ole mitään merkitystä.
Kovat faktat sitten osoittaa, että liikenneturvallisuustyö ei tuota tuotoksia.
Todellisuuden ja mallin eli kuvitelman hämärtyminen on ohjannut liikenneturvallisuustyön vääriin kohteisiin.
Tällä sumutuksella halutaan peittää vuosikymmeniä jatkunut tietoinen tieverkon (ja rataverkon) rappeuttaminen, joka on perustunut poliittiseen agendaan, ensin kommunismiin (1990 asti) ja sitten vihreään taikauskoon (1990 eteenpäin) siitä, että "bensiini maksaa 3 euroa litra" (Soininvaara 2005, kannattais vaihtaa polkupyörä dieseliin ja alkaa vaikka kasvattaa rypsiä perunapellollaan).
Tämä ei ole ollenkaan ainoa esimerkki hyvinvointivaltion valtionlaitosten tuottamasta nollatutkimuksesta, joka tänä päivänä työllistää tuhansia ja tuhansia villapaita tutkijoita, nuorista hintelistä untuvaposkisista pälyilijöistä vanhempiin tukeviin maripaita parta röhnöttäjiin.
Pohjimmiltaan on kyse siitä, että "tutkimus" on rahanpesua. EU mittarien mukaan pitää panna rahaa "tutkimukseen". No sitä heitetään vanhasta muistista sinne tänne ja toivotaan että edes jotain tietokoneohjelmaa ja paperia syntyisi jotta päästään Brysseliin raportoimaan että sijoitetaan 4 % BKT:sta tutkimukseen.
Poliitikot intuitiivisesti tietävät tämän valheen, siis ettei tällä työllä saadaan mitään aikaan, mutta heillä ei ole argumentteja väitellä tutkijoiden kanssa, koska näillä on leipä on kyseessä, ja poliitikoille asia on lopun perin yhdentekevä ja raporttien taakse on kiva vetäytyä
TeeCee esitti jo 3.8.2004 sinulle tämän kysymyksen:
"Esimerkkinä tästä tuo Kun se keskeinen hokema on että 1 km/h lisää riskiä esim. 5 %. Sano nyt jo hyvä mies kuka sitä hokee, siis sinun lisäksesi. Tuota et taatusti ole nähnyt kenenkään asioista vähänkään tietävän sanoneen."
Totisesti olet, Nunchaku, kuin rikkinäinen äänilevy.
Luitko muuten ollenkaan noita linkittämiäsi juttuja Tanskanmaalta? Onnettomuuksien vähentyminen keskinopeuden laskiessa tiukan valvonnan ja ankarien sakkojen ansiosta ei sovi erityisen hyvin yhteen keskeisten ydinväittämiesi kanssa.
Fiktiokirjailija Nunchaku repii taas pelihousunsa, kun joku osoittaa faktoilla hänen fiktiotuotoksensa vääriksi.
Mistä voi johtua noin kova katkeruus tutkimusta kohtaan? Onko mahdollisesti käynyt niin, että N:n tutkimusura on tyssänyt realismin puutteeseen, vai mistä lienee kysymys?
Kuinkahan N pystyy käyttämään esimerkiksi hammaslääkärin palveluita? Hammaslääkärin hoidothan perustuvat perskeles vieköön tutkimukseen! Ja tutkijalla on saattanut olla villa- tai maripaita!
Miksi muuten ei tutkimukseen saisi suhtautua kriittisesti?
Eikö kukaan halua tai kykene ajattelemaan asioita myös omilla aivoilla?
Luetaan valmiiksi pureskeltua tietoa ajattelematta sen kummemmin oikeastaan mitään. Koska on suoritettu tutkimus, homma on selvä heti. Niinkö?
Otetaan esimerkkinä Vuosaaren satamatyö ja merenpohjassa olevat myrkyt.
Niistä on saatu kolme (3) täysin toisistaan poikkeavaa tutkimustulosta riippuen miten tutkimus suoritetaan ja ketä tutkimus palvelee. On käytetty kolmea eri tutkimuslaitosta! Asia julkaistu HS jokunen kk sitten. Mitä tästä pitäisi päätellä?
Eikö kukaan halua tai kykene ajattelemaan asioita myös omilla aivoilla?
Luetaan valmiiksi pureskeltua tietoa ajattelematta sen kummemmin oikeastaan mitään. Koska on suoritettu tutkimus, homma on selvä heti. Niinkö?
Tutkimuksiinhan suhtaudutaan nimenomaan kriittisesti. Se on tutkimusten tuloksia tarkasteltaessa nimenomaan toivottua.
Tutkimusten tulosten julkaisemisen käytäntöön kuuluu, että kerrotaan tarkasti, mihin tutkimuksen tulos perustuu, kerrotaan tarkkaan mihin esitiedot perustuvat ja vielä kaiken lisäksi koko homma kuvataan niin avoimesti, että halutessaan joku muu voi toistaa koko homman ja todeta itse, että tulokset ovat samat tai sitten erit. Homma on tehty nimenomaisesti omilla aivoille tehtävälle kritiikille avoimeksi.
Eri juttu on, että luullaan että Iltasanomien nettisivulla julkaistu viiden rivin yhteenveto on tutkimustulos ja uskotaan sitten tätä uutista. Ei pidä sekoittaa asioita. Jos aikoo kommentoida tutkimusta, on se tutkimus itse luettava, eikä luotettava toisen tekemiin tulkintoihin asiasta.
Ei ole ensimmäinen kerta, että samaa aihetta tutkittaessa saadaan erilaisia tuloksia. Se kertoo todennäköisesti siitä, että tutkittavaa asiaa ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Tarvitaan siis lisätutkimuksia!
Miksi ei saisi suhtautua kriittisesti siihen, että joku perustelematta tyrmää tutkimusten tulokset?
Kukas niin on sanonut? Tottahan tutkimukseen saa suhtautua kriittisesti, mutta tulosten kyseenalaistamiseen ei riitä se, että sattuu olemaan eri mieltä.
Kun ei Erkki ja TeeCee näköjään tunne lainkaan suomalaisia liikenneturvallisuustutkimuksia tässä muutama valaiseva linkki. Näiden tutkimusten ydinväite - ja oikeastana ainoa väite - on, että pieni nopeuden muutos merkitsee suurta onnettomuuksien määrän muutosta. En vastusta tutkimusta vastustan sen nimissä tapahtuvaa puijaamista ja politikointia, tässä tapauksessa autoilun vastustamista ideologisin perustein ja käyttäen tutkimusta emävalheen (tietokonemallin fiktio) perusteluna.
Emävalhe löytyy mm. alla olevassa VTT:n raportissa sivulta 32:
"Keskinopeuden muutoksesta 1 km/h seuraa samansuuntainen henkilövahinko-onnettomuuksien muutos lukumäärän muutos 24 % ja muutos kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ja onnettomuuskustannuksissa on edelliseen nähden kaksinkertainen (mm. Finch ym. 1994; Ranta & Kallberg, 1996; Andersson & Nilsson 1997; Elvik ym. 1997)"
Siis VTT:n väite on että kuolemantapaukset kasvaa 4-8 % jos nopeus kasvaa 1 km/h! Nimenomaan tällä emävaleella perustellaan kamerahölmöilyä.
www.vtt.fi/rte/projects/fits/impacts/ Automaattisen_nopeusvalvonnan_kohdentaminen.pdf
Sama valhe on toistettu Liikenneturvan Kuntien Liikenneturvallisuusoppaassa sivulla 39:
"Jos ... autojen keskinopeus pienenee 1 km/h, henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät maantienopeuksilla 2-4 % ja kuolemaan johtavat onnettomuudet noin kaksi kertaa niin paljon"
www.liikenneturva.fi/tuotteet/opas.pd
TKK:n opetuskalvoissa ollaan hiukan maltillisempia, prf. Luttisen mukaan 1 km/h merkitsee riskissä 2-4 %:
www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/ Opinnot/150/3_Nopeusraj_Viitoitus.pdf
VTT:n raportissa 1km/h merkitsee 3 %, ja 95% varmuusväli 2-4 %:
www.vtt.fi/.../tutkimus/liikenneturvallisuus/ raportteja/nopeuden_vaikutus_liikenneturvallisuuteen.pdf
(Tuossa tulee esiin aiemmin mainitsemani tutkimuksen perusajatusvirhe, operoidaan normaalijakautumaa edellyttävällä tilastomatemaattisella käsitteellä varmuusväli, vaikka liikenneonnettomuudet eivät taatusti noudata mitään normaalijakautumaanvaan siellä on lihavat hännät)
YTV:n mukaan taas nopeuden vähentäminen 1 km/h vähentää henkilöonnettomuksia 2-4 %:
www.ytv.fi/liikenne/julk/lturv.pdf
Tässä näkyy sen rahanpesurinki joka tätä "tutkimusta" tekee ja minkälaisia johtopäätöksiä yhdestä huolellisesti vuosikausia jankutetusta ja matematiikan ja tietokoneiden väärinkäyttöön perustuvasta emävalheesta syntyy.
Emävalhe löytyy mm. alla olevassa VTT:n raportissa sivulta 32:
"Keskinopeuden muutoksesta 1 km/h seuraa samansuuntainen henkilövahinko-onnettomuuksien muutos lukumäärän muutos 24 % ja muutos kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ja onnettomuuskustannuksissa on edelliseen nähden kaksinkertainen (mm. Finch ym. 1994; Ranta & Kallberg, 1996; Andersson & Nilsson 1997; Elvik ym. 1997)"
Tuossa näköjään viitataan neljään julkaisuun samasta asiasta.
Ja sinulla on esittää nolla viitettä jostakin muusta tuloksesta.
Et onnistu vakuuttamaan ketään lukutaitoista kirjoituksellasi. Oletko tullut ajatelleeksi, että tuo tutkimustulos saattaa olla totta, koska se on toistunut noin monta kertaa.
TeeCee on koettanut tolkuttaa, että ympäri maailmaa ollaan saatu vastaavanlaisia tuloksia, mutta et vaan millään usko. Salaliittoteoria tuntuu menevän realismin edelle.
Minkä ihmeen takia te jästipäät kirjoitatte tänne kun kukaan ei ole valmis muuttamaan ajatuksiaan? Kinaaminen on kivaa eikö? Jatketaan vaan samaan malliin kiihdytellään, jarutellaan ja kiilaillaan toisiamme tienpäällä. Minä en ainakaan jaksa enää...
Tutkimusten tulosten julkaisemisen käytäntöön kuuluu, että kerrotaan tarkasti, mihin tutkimuksen tulos perustuu, kerrotaan tarkkaan mihin esitiedot perustuvat ja vielä kaiken lisäksi koko homma kuvataan niin avoimesti, että halutessaan joku muu voi toistaa koko homman ja todeta itse, että tulokset ovat samat tai sitten erit. Homma on tehty nimenomaisesti omilla aivoille tehtävälle kritiikille avoimeksi.
Tässä ne tutkimusten kompastuskivet onkin kiteytetty juuri siihen malliin kuin tavallinen kansalainen sen ymmärtää. Suoritetaan tutkimus joka usein nojaa aikaisempaan tutkimukseen tehtyihin havaintoihin, jotka taas ovat jonkun vielä aikaisemman tutkimuksen lähtökohta. Varsinkin liikenteessä, eivät ne ole tutkimuksia vaikka sillä nimikkeellä julkaistaan, "seurataan tilannetta mihin kehitys kulkee" on oikeampi termi. Viitteitä sieltä täältä on haettu ja muokattu Suomen oloihin. Kukaan ei jaksa kahlata taaksepäin ajassa jolloin ensimmäinen tutkimus tehtiin todellä kenttätyönä. Uudet tutkimukset tehdään eri tietokonemalleilla esim. onnettomuustilastojen ja nykytietokannan mukaan lähtemättä tietokoneen ääreltä mihinkään. Koko "tutkimus" tapahtuu yhden työpöydän äärellä, tutkimus koostuu erilaisten tilastojen sovelluksista, ja yhteensovittamisesta olosuhteisiimme. Tämä julkaistaan monen nimen kera uutena tutkimuksena. Onko se sitä? Joku viittasi tässä, että Ilta-Sanomien pari riviä ei ole tutkimus. Kuitenkin esim. Ilta-Sanomat voisi koota kaikki tiedot yhtä helposti sieltä täältä ja julkaista se "liikennetutkimuksena". Siitä voisi tulla jopa paikkansapitävämpi, koska lehtimies myös jalkautuu, ottaa selvää, käy eri paikoissa, soittaa tutkii taustatietojen paikkansapitävyyden, tekee kenttätyötä, haastatteluita jne.
"Liikennetutkimus" poikkeaa vaikka syöpätutkimuksesta, jossa konkreettisia kokeita, leikkausten arviointeja, lukemattomia laboratoriotutkimuksia dna-, solu- ja geeni- , tietokonetomografiakokeita ym. näytteitä analysoidaan, kokeillaan eri malleja, kehitetään lääkkeitä yhteistyössä laboratorioiden kanssa ja suoritetaan useita kokeita.
Liikennetutkimus on vain tilastojen yhteensovittamista. Tottakai ymmärrän sen, että mikäli suoritettaisiin käytännön koe, esim. nostettaisiin Hki-Tre moottoritien nopeus 140 km/h ja seurataan mitä kesän aikana sitten tapahtui, paraniko vai huononiko liikennevirta, turvallisuus, onnettomuusluvut jne. ollaan jo lähempänä tutkimusta kenttäkokein seurauksineen. Tässä on vain se huono puoli, että kuka uskaltaa ottaa vastuun siitä? Ei kukaan. Lääke- ja sairaalaolosuhteissa uusissa menetelmissä, lääkkeissä, hoitotavoissa jne. tämä tapa on arkipäivää, vaikka se sisältää riskejä, hengenmenetyksiäkin. Sen me silti hyväksymme ja tutkijat uskaltavat ja ottavat vastuun siitä. Liikenne on kertakaikkiaan Suomessa niin omituinen tabu, että sitä ei saa arvostella eritavalla kuin valtaosa täällä, ei sen verotuskäytäntöäkään vaikka se on mielipuolista. Kaikki on vain hyväksyttävä Kekkos-Breshnev hengen mukaisesti.
Tohtorimme mielestä on emävalhe, että lievät ylinopeudet tai keskinopeuden nousu lisäävät onnettomuusriskiä. Yksimielisiä voimme kai olla siitä, että huomattavan suuret nopeudet ovat kuitenkin vaarallisia, kuten 150 km/h 80 alueella.
Jos oletetaan tuossa tilanteessa onnettomuusriskin kasvaneen x kertaiseksi, kuinka lujaa voi ajaa riskillä, joka on sama kuin ajettaessa 80 km/h ja minkä funktion mukainen käyrä onnettomuusriskin kasvu välillä 80 ... 150 km/h on?
Nunchakun maailmassa onnettomuusriski on kvantittunut ilmiö, joten käyrästä 80 - 150 km/h tulee portaikko. Nunchakun tutkimuksen valmistuttua selviää pienin mahdollinen onnettomuusriskin lisäys ja millä nopeuserolla se realisoituu. Nunchakun vakio rinnastettaneen tulevaisuudessa Planckin vakioon.
Tässä olen hyvin paljolti samoilla linjoilla kanssasi. Liikenne-/valvontapolitiikankin arvostelu on asia, jossa arvostelijat leimataan suoralta käsin rikollisiksi. Esimerkkinä tulee mieleen Helsingistä taannoiset poliisihenkilön kommentit 30 km/n nopeusrajoitusten arvostelijoista "arvostelijat ovat niitä, jotka eivät kuitenkaan aja rajoitusten mukaan". Todella rakentava asenne viranomaisella.
Mikäli kansa olisi uskaltanut aikanaan puuttua epäkohtiin riittävällä asenteellla meillä ei olisi maailman kohtuuttominta sakotusta, suurimmasta päästä olevaa autoveroa, pian entisen Itä-Blokin maiden teitä huonompikuntoisia teitä, eikä maksimaalista polttoaineverotusta. Mutta kun ei niin ei... Jotka näitä asioita puoltavat, miettikää miksi meillä lähes kaiken (valvonta vasta tulossa) autoiluun liittyvän tulee olla maailman tiukinta?
Oma vastustukseni uuden valvonnan käyttöönottoon johtuu pääosin siitä, että massavalvonnassa myös virheet ovat massavirheitä. Käytännössä virheellisten sakkojen jakaminen voi jatkua vuositolkulla, koska etäisyys valvovaan viranomaiseen antaa viranomaiselle liikaa pelivaraa virheiden kieltämiseen (Australian tapaus). Silloin kun kansalaista sakotetaan poliisiauton takapenkillä on helppo perustella miksei ajanut 120 km/h 80 km/h rajoituksella, todennäköisesti järjissään oleva poliisimieskin sakotettavan kannan/silmiään uskoo. Mutta selitäpä kameralle tai kuulustelussa monta viikkoa jälkikäteen. Et tule onnistumaan sakon perumisessa.
Tässä valossa on täysin ymmärrettävää, että maissa joissa kameravalvonta on pitkällä puhutaan kansalaisten (jopa joidenkin viranomaisten, joiden pitäisi vain valvoa eikä arvostella) puheissa piiloverotuksesta.
Australiassahan virheellisyyksien paljastuminen lähti onnekkaasta sattumasta. Nainen ajoi Datsun/Nissan 140A henkilöautolla kameran mukaan 150 km/h ja sai sakon. Australian autoliitto testasi auton ja totesi, että kosla ei kulje missään olosuhteissa yli 135 km/h. Ilman tätä rajatusti liikkuvaa autoa, siellä tilanne voisi olla edelleen yhtä huono kuin aiemmin.
Tosiasia on myös se että se mitä olemme kameravalvonnasta nähneet on valitettavasti vasta alkusoittoa. Tulossa ovat muita valvontayhteiskuntia seuraten automaattinen kilpientunnistus (tätähän jo yrittiin Suomessakin viitaten varastettujen autojen löytämiseen), super-kamerat (kuvaavat rikkeen kilometrin päästä) jne. ratkaisut joilla haetaan sakotuksen maksimaalista tehokkuutta. Mutta millä hinnalla? Entä miten tätä tehoaa niihin äärimmäisiin kaahareihin, jotka varustavat autonsa väärennetyillä kilvillä saadakseen rauhan kameroilta?
Vielä pikaisesti muita viestejä selatan haluan tuoda esille yhden nettietikettiin liittyvän seikan: Vaikka kirjoittelemme nimimerkin suojissa ovat mielisairaalaan lähettämislausunnot täälläkin mahdollisia kohteita herjaussyytteille. Tosin vastasinhan minäkin Erkille hammasvalvontalaitteeseen kääntäen asian häntä kohden, joten en voi kehua olevani muita parempi. Anteeksipyyntö Erkille siitä.
Itsepähän aloitin enkä osannut tuosta loukkaantua, joten anteeksipyyntösi on hieno, mutta sinänsä tarpeeton ele. Menköön koko juttu viiston huumorin piikkiin.
Huumorilla minäkin eräisiin lausunnon kirjoittajiin suhtaudun, mutta kaikki eivät välttämättä tee niin. Tosin palstan ylläpitäjälläkin on vastuunsa viestien suhteen ja useista aivan toisen aihepiirin foorumeista vähänkin toisen kirjoittajan ominaisuuksiin viittavat viestit lakaistaan samantien pois, vaikka sielläkin nimimerkein kirjoitellaan.
Eipä moni pistä lehtimiehen taustamateriaalin tarkistusintoa tutkijan vastaavan edelle. Noin yleisesti ottaen tutkija ei pistä viittausta artikkeliin, jota hän ei ole itse lukenut ja arvioinut.
Lehtijuttuja voidaan totta kai tehdä vastaavalla tarkkuudella kuin ns. "oikeita" tutkimuksia, jotka muuten nekin ovat "juttuja" tieteellisissä julkaisuissa. Epäilen kuitenkin, että iltapäivälehti ei käytä juttunsa tekoon kuukausia tehokasta työaikaa kuten tutkija käyttää tutkimuksensa tekemiseen ja julkaisemiseen.
Mistä tiedät, miten tutkijat tekevät työtään ja toisaalta mistä tiedät miten toimittajat tekevät työtään? Monesti on nähty toimittajia, jotka käyvät paikan päällä ja lopputuloksena kirjoitettu juttu on mennyt haastateltavan mielestä täysin pieleen asiasisällön osalta.