Poni esitti selvän kysymyksen johon väitit tietäväsi vastauksen, tiedän että sellaista ei ole eikä kukaan viranomainen ole niin hullu että uskaltaisi sellaista ääneen sanoa. Pelkästään täällä on niin fanaattista porukkaa että totuuden kertominen aiheuttaisi tappouhkauksia vääräoppisuuden levittämisestä.
Onko siis turvallisinta ajaa 20-29 km/h ylinopeutta tai peruuttaa olosuhteista riippumatta, koska silloin tapahtuu vähiten onnettomuuksia? Mitä tästä tilastosta voitte päätellä yli 250 km/h ajaneista?
Mistähän nuo edes noin tarkasti nopeuksia pystyvät jälkikäteen määrittämään. Kaikki tuskin vapaaehtoisesti tunnustaa onnettomuuden jälkeen, että tuli ajettua pientä ylinopeutta.
Onko mahdollista saada turvallisen ylinopeuskuskin statusta, vaikka välillä ajaisikin nopeusrajoitusta noudattaen esimerkiksi Kuopion sumuisella sillalla? Onko todella niin, että ylinopeuskuski muuttuu monta kertaa riskialttiimmaksi, jos pudottaa nopeutensa rajoituksen mukaiseksi hyvissäkin olosuhteissa?
Tilastoja voi tulkita kukin tavallaan. E=1/2mv^2 on kuitenkin valitettava tosiasia, jota ei pystyttäne kiistämään, vaikka sen vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä.
Jotta ei jää epäselväksi, oma kantani on että ylinopeuden turvallisuus on tarkoitushakuisesti kaivettu tilastoharha. En usko, että kuljettajan onnettomuusriski kasvaisi nopeusrajoitusta noudattamalla, jollei myös jokin muu riskitekijä muutu.
Ritsan väite siitä, että lievää ylinopeutta ajaville sattuu vähemmän vakavia onnettomuuksia, saattaa pitää paikkansa.
Satavarmaa syytä sille on vaikea keksiä, mutta itselläni on ajatuksenpoikanen. Ei sekään mikään viisastenkivi ole.
Henkilö, joka pyrkii pitämään hyvää marssivauhtia jopa lievästi liikennerajoituksia rikkoen, ajaa ns. aktiivisesti. Tällöin liikenteessä "tapahtuu" enemmän, kuin rajoituksia noudattavalle. Täytyy ohittaa, mittaristoa pitää seurata, liikennemerkkejä vahdattava ja vielä vilkuiltava, että poliisia ei näy, ynnämuuta.
No, silloin ollaan "hereillä", kun taas useasti henkilö, joka ajaa täysin rajoitusten mukaan, saattaa omaksua väärän asenteen ja virheellisen turvallisuudentunteen. Ei olla aivan niin "hereillä".
Tällöin tapahtumat tulevatkin täysin yllättäen, eikä niihin osata reagoida. Näitä "nukkujia" on valitettavan paljon.
Oma kantani on, että liikenteessä ajetaan, ei "nukuta" ja tuijoteta hypnoosissa toisen perävaloja niukin naukin omalla kaistalla pysyen.
Hereillä ollakseen ei "tarvitse" ajaa edes ylinopeutta. Ja kaikilla on turvallisempaa.
Poni esitti selvän kysymyksen johon väitit tietäväsi vastauksen, tiedän että sellaista ei ole eikä kukaan viranomainen ole niin hullu että uskaltaisi sellaista ääneen sanoa.
En jaksa uskoa, ettet ymmärtäisi minun vastanneeni Ponin kommentin kohtaan "Ritsalta olisin vielä kaivannut selitystä sille väitteelle, että ylinopeutta ajaville ei vakavia onnettomuuksia tapahdu."
Ja selityshän väitteelle löytyy esim. vuoden 2010 vuosiraportin sivun 24 taulukosta 33. Siinä on suhteellisen kiistatonta tietoa sille, että kokonaisuutta tarkasteltaessa ylinopeutta ajaville sattuu heidän osuuttaan vähemmän vakavia onnettomuuksia. Tämä siis sillä edellytyksellä, että on tietoinen Ajonopeudet pääteillä-julkaisun sisällöstä, jossa kerrotaan ylinopeuksien osuus liikennevirrasta (n. 50%).
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että sinä tulkitset tilastoja väärin, ymmärrät sen, tieto on sinulle epämiellyttävä ja siksi yrität vääntää huomiota epäolennaisiin asioihin. Itseasiassa Poni ei esittänyt kysymystä, vaan sinulle pyynnön selittää väitettäsi. En siis ole voinut väittää tietäväni vastausta kysymykseen, jota ei ole esitetty. Vain sinä näytät siihen pystyvän, tilastoistakin löydät vastauksia, joita ei siellä ole.
Alle 50 rajoituksia en pyöristä ylöspäin, koska liikkuvia osia on yksinkertaisesti liikaa niiden hallitsemiseksi luotettavasti.
Jos kuljettaja ei aja koskaan ylinopeutta alle 50 rajoitusalueella, hän kuuluu vähemmistöön. Kuvasin kerran videokameralla noin kahdenkymmenen peräkkäisen auton ajamisen erään nopeusvalvontapaikan kohdalla. Ne kaikki ajoivat ainakin vähän ylinopeutta. Autoja ei ole valikoitu eikä välistä puutu nopeusrajoitusta noudattaneita, koska niitä ei ollut.
Eräässä toisessa paikassa, josta olen ajanut satoja kertoja vuosien varrella, on viidenkympin nopeusrajoitus. Olen nähnyt yhden bussin ajavan paikan ohi nopeusrajoitusta noudattaen. Tapauksesta on muutama vuosi. Ylinopeutta ajavien osuus kyseisessä paikassa on varovaisenkin arvion mukaan yli 95 prosenttia. Epäilen, että ei edes viisi autoa sadasta noudata nopeusrajoitusta. Tästäkin paikasta minulla on ollut "Youtube-filmi", mutta en nyt löytänyt sitä.
Poni:
Henkilö, joka pyrkii pitämään hyvää marssivauhtia jopa lievästi liikennerajoituksia rikkoen, ajaa ns. aktiivisesti. Tällöin liikenteessä "tapahtuu" enemmän, kuin rajoituksia noudattavalle. Täytyy ohittaa, mittaristoa pitää seurata, liikennemerkkejä vahdattava ja vielä vilkuiltava, että poliisia ei näy, ynnämuuta.
No, silloin ollaan "hereillä", kun taas useasti henkilö, joka ajaa täysin rajoitusten mukaan, saattaa omaksua väärän asenteen ja virheellisen turvallisuudentunteen. Ei olla aivan niin "hereillä".
Tällöin tapahtumat tulevatkin täysin yllättäen, eikä niihin osata reagoida. Näitä "nukkujia" on valitettavan paljon.
Tätä samaa asiaa olen pohtinut joskus päiväkirjassani, josta kopioin seuraavan otteen erääseen blogiini.
Todettakoon nyt vielä se, että nukkuminen on mahdollista myös silloin, kun ajetaan ylinopeutta. Toissa iltana olin vähällä ajaa ylinopeudella valvontakameraan, koska keskustelin autossa enkä kiinnittänyt huomiota siihen missä ajamme. Pimeällä käy usein niin, että en tiedä edes kymmenien kilometrien tarkkuudella, missä oikein olemme ajamassa. Ajaminen on konemaista maantien katsomista, eikä silloin tule miettineeksi paikkoja ja maisemia. Toissa iltana onneksi havahduin ajoissa ja muistin, että taidamme ajaa tiellä, jossa on yksi valvontakamera. Jarrutin välittömästi ja yritin katsoa pimeästä (lamppu palanut) nopeusmittarista, paljonko nopeus on. Se oli hidastunut jo jonnekin kuuden kympin paikkeille. Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa. Onneksi kamera ei ollut vielä kohdalla vaan vasta kilometrin päässä. Olisi inhottavaa havahtua miettimään, että missä oikein ollaan, vasta siinä vaiheessa, kun kamera välähtäisi.
Jos kuljettaja ei aja koskaan ylinopeutta alle 50 rajoitusalueella, hän kuuluu vähemmistöön. Kuvasin kerran videokameralla noin kahdenkymmenen peräkkäisen auton ajamisen erään nopeusvalvontapaikan kohdalla. Ne kaikki ajoivat ainakin vähän ylinopeutta.
"Ei koskaan" olisi ainakin minun osaltani ansaitsematonta sädekehän kiillotusta, joten jätän sen sanomatta.
Mutta havaintosi ei yllätä lainkaan. Suuremmilla rajoituksilla ohittamani tavoittavat minut pienillä rajoituksilla.
Minä kyllä uskon, että enemmän näitä "nukkuvia" kuljettajia löytyy niistä jotka eivät välitä rajoituksista yhtään mitään. Miksi he silloin välittäisivät mistään muustakaan ajamiseen liittyvästä? Eikö voida ajatella niin, että nopeusrajoituksia noudattavan pitää pysyä samalla tavalla hereillä kuin "aktiivisesti" ajavien. Eli pitää seurata, mitä rajoituskilvissä lukee ja samalla tulee seuratuksi muutenkin liikennettä, vaikkei nyt ohitteluun olekaan niin paljon tarvetta.
Voisi ajatella niin, että tietoisesti rajoituksia rikkovat ja toisaalta taas rajoituksia noudattavat olisivat näitä paremmin "hereillä" olevia kuljettajia. Suurin osa tuntuu kuitenkin olevan niitä, jotka vaan ajavat autolla, asiaa kummemmin miettimättä. Välillä ajetaan liian hiljaa ja välillä liian lujaa. Ainakin minun kotikaupungista löytyy parin kilometrin tienpätkä, jossa on 70 km/h rajoitus ja siinä ajetaan jatkuvasti alle viittäkymppiä, oli ruuhkaa tai ei. Ja kun rajoitus sitten laskee kuuteenkymppiin, niin autojen nopeus kasvaa pikku hiljaa kahdeksaankymppiin...
useasti henkilö, joka ajaa täysin rajoitusten mukaan, saattaa omaksua väärän asenteen ja virheellisen turvallisuudentunteen.
Rajoitusten mukaan ajamista on vaikea perustella riskinä, mutta valtatien satasen rajoituksen katkovilla kasikymppisillä pätkillä näkee joskus kaikkialla tasaista n. 90 ajavia, joille millään rajoitusmerkillä ei ole mitään väliä.
Avaruusvektori:
Onko siis turvallisinta ajaa 20-29 km/h ylinopeutta tai peruuttaa olosuhteista riippumatta, koska silloin tapahtuu vähiten onnettomuuksia?
Tämä tilasto ei kerro, millä nopeudella oli turvallista ajaa silloin kun mitään ei sattunut. Tilasto ei myöskään kerro millä nopeudella olisi ollut turvallista ajaa silloin kun kolarissa käytetty nopeus ei ollut turvallinen.
Tilasto kertoo, missä vauhdissa kolahti useimmin. Valtaosassa kolaroinneista jo rajoitusnopeus oli liikaa.
Avaruusvektori:
Onko todella niin, että ylinopeuskuski muuttuu monta kertaa riskialttiimmaksi, jos pudottaa nopeutensa rajoituksen mukaiseksi hyvissäkin olosuhteissa?
Sitä emme tästä tilastotulkinnasta saa selville. Mutta en usko että on välttämätöntä ajaa ensin ylinopeutta voidakseen havaita sumun ja himmata sen vuoksi alle rajoituksen.
Avaruusvektori:
Jotta ei jää epäselväksi, oma kantani on että ylinopeuden turvallisuus on tarkoitushakuisesti kaivettu tilastoharha.
Aivan samaa mieltä. Tosin niin on myös ylinopeuden vaarallisuus.
Syy on se, että turvallista ajonopeutta ei näe tikkarista, vaan muut asiat vaikuttavat paljon enemmän.
Syy on se, että turvallista ajonopeutta ei näe tikkarista, vaan muut asiat vaikuttavat paljon enemmän.
Hyvin pitkälle olen samaa mieltä.
Eri ihmiset vain tuppaavat tulkitsemaan turvallisen nopeuden eri tavalla. Syynä voi olla käytettävissä oleva ajoneuvo, oma vireystila, oma ajokokemus, ynnä monet muut seikat.
Jonkun mielestä rajoitusnopeus voi olla liikaa.
Ongelmia tulee sitten, kun nämä erilaiset tulkinnat kohtaavat ja joku katsoo oikeudekseen joko estää muita, tai ohittelee päättömästi, painostaa hitaammin ajavaa tms.
Se "tikkari" on monelle hyvä mittapuu ainakin silloin, kun omat kyvyt eivät riitä arvioimaan sopivaa nopeutta.
Hyvällä vapaalla tiellä ei lievä ylinopeus liene niin vakavaa, paitsi sitten, kun jotain menee pieleen.
Ei sen tarvitse olla kuin esimerkiksi renkaan räjähtäminen. Tai sarvipää.
Mitä kovempi vauhti, sitä vaikeampi on peli hallita.
Suomalaisilla kun on tuo talvi tuttu ilmiö, on ajoneuvon hallinta (käsitykseni mukaan) melko hyvällä tasolla.
Edellä kuvaamani yllätyksetkin voivat olla hallittavissa.
Sen sijaan, joka ikinen kerta, kun olen Saksan läpi ajanut, olen nähnyt tuoreita luistelujälkiä moottoritiellä, jotka yleensä päättyvät kaiteeseen. Luulenpa, että moni suomalainen olisi saattanut selvitä kyseisessä tilanteessa ehkä jopa vaurioitta. Toki Saksassa ajetaan nopeuksilla, jotka ovat suurelle osalle suomalaisia outoja. Siitä huolimatta suomalaisilla on se luiston oikaisu ytimessä. Ainakin "vanhemmilla" kuljettajilla ajalta ennen luistonestoja ja muita ajamisen apuvälineitä.
Olenko minä ajatusmaailmaltani paatunut lainrikkoja, kun kotiin tullut lappu "ajoitte 80-alueella 83 km/h, saatte huomautuksen" ei heilauta mitenkään, herättää vaan naurunremakan ?
"Jotta ei jää epäselväksi, oma kantani on että ylinopeuden turvallisuus on tarkoitushakuisesti kaivettu tilastoharha. En usko, että kuljettajan onnettomuusriski kasvaisi nopeusrajoitusta noudattamalla, jollei myös jokin muu riskitekijä muutu."
Olet oikeassa siinä, että jos jokin muutekijä ei muutu.
Tänään 842 km tietä takan, keskinopeus 83 km / h.
Jos keskinopeus laskee, ajoaika nousee. Myös ajoaika on riskitekijä, sillä jossain vaiheessa iskee se väsymys.
Auton ratissa kului yli 10 h + tauot, kokonaismatka-aika 5,30 - 18.12. Jonka jälkeen pienet torkut. Nyt ruokaa ja lasi punkkua naamaan ja nukkumaan, niin jaksaa huomena vetää saman matkan takaisin.
Vartin työmatka-ajoa ajaville on ilmeisen vaikea käsittää, että paljon ajaville väsymys on paljon vaarallisempi riskitekijä kuin pieni rajoituksen ylitys hyvissä olosuhteissa.
PS aamusella oli paikoin sumua, ja nykymuodin mukaiset takavalottomat päiväajovaloin varustetut autot havaitsi vasta puolet lyhyemmältä etäisyydeltä kuin perinteiset ajovaloja (ja takavaloilla vaarustetut) käyttävät autot.
Olisiko järkevää keskustella myös näistä "direktiivin mukaisista" takavalottomista ajoneuvoista, joiden lisääntyminen aiheuttaa lisää peräänajoriskejä heikoissa valastusolosuhteissa ja etenkin sumussa myös nopeusrajoitusta tarkasti noudattaville.
Itsellä noin 20 vuotta ja reilut 500.000 kilometriä autoilua takana ja myönnän kuuluvani tähän ryhmään joka ajaa maantiellä usein pientä ylinopeutta jos on hyvä keli ja muu liikenne sen sallii, enkä millään tavalla koe vaarantavani kenenkään (edes itseni) turvallisuutta.
Uskallan väittää että maanteiden nopeusrajoitukset eivät ole mitoitettu sen parhaan ajokelin ja rauhallisimman liikennevirran mukaan vaan jonkin keskivertokeli- ja liikennemäärän mukaan jolloin rajoitusta on "varulta" aina madallettu 10-20km/h ns. hyvien olosuhteiden järkevästä rajoituksesta.
Voin vannoa omalta kohdaltani, että varsinkin talvinopeusrajoituksilla hyvällä, suoralla maantiellä ajaessa valoisassa kuivalla, lumettomalla ja jäättömällä kelillä hiljaisen liikenteen aikana se 80km/h rajoituksen noudattaminen ei aiheuta mitään muuta kuin turtumista ja keskittymiskyvyn herpaantumista ajamisesta kun ajaminen ei enää vaadi tarpeeksi huomiota. Hitaalla vauhdilla myös matka-aika kasvaa. Muutamankin sadan kilometrin matkalla tulee jo ajallisestikin aika isoja eroja ajaako keskinopeudelle 75km/h vai 95 km/h.
Esim. Oulun ja Pihtiputaan väliltä nelostieltä löytyy hyviä esimerkkejä kilometrien suorista keskellä tasaista maastoa eikä yhtään risteystä ja silti talvirajoitus 80 km/h. Aivan järjetöntä.
Ja korostan, että puhun maanteistä ja maantienopeuksista, kaupunkiolosuhteissa hyväksyn matalat rajoitukset ja noudatan niitä koska ennalta-arvaamattomia ympäristötekijöitä ja toisistaan poikkeavia liikkujia alkaen jalankulkijoista on siellä paljon enemmän.
Tai keväällä toisinpäin, se mikä edellispäivänä oli vaarallista ja varsin kovin sanktioin kielletty onkin yhtäkkiä ihan OK.
Edellisen päivän 90 on vaarallisempaa kuin seuraavan päivän 100.
Niinpä. Iso ongelma muodostuu siitä, kun ihmiset eivät näe näissä rajoituksissa mitään järkeä.
Sitten "päätetään itse", miten kovaa jossain voi ajaa.
Kunhan se olisi maltillista, eikä sillä vaaranneta muita, on mielestäni vieläkin ok. Mutta kuinka monella se jää siihen? Aletaanko venyttämään muitakin sääntöjä ja todellisuus hämärtyy?
Mutta kuinka monella se jää siihen? Aletaanko venyttämään muitakin sääntöjä ja todellisuus hämärtyy?
Minulla se ainakin jää hyvin pitkälle siihen eikä todellisuus ole mihinkään hämärtynyt. On todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Minulla vain on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, että ensin "sääntöjä" rikotaan vähän ja siitä se pikkuhiljaa kasvaa. Etsitään se kipuraja, missä asioihin aletaan puuttumaan.
Ja veikkaan, että vastaavasta on kokemusta aika hiton monella tästä sakista. Melko varmaan kaikilla, joilla on lapsia.
On todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Hassu juttu, minulle tuli ihan sama mieleen, mutta vain hitaammin ajavien osalta.... Ei sääntöjä ehkä rikota, mutta muuten olet yleistäen kehittänyt heille kaikenlaisia "ominaisuuksia", joita on vaikea ymmärtää. Ja usein ne ajavat vain sinua hitaammin, mitä ilmeisimmin!
Olin tänään koulutustilaisuudessa, jossa käsiteltiin, kas kas, liikennettä.
No jokuhan tietysti heittää kommentin, että propakandaa on taas tuputettu kansalle. Kyllä, osin näin onkin, poliisihan sen koulutuksen veti.
Kuitenkin se on jokaisen itse päätettävissä, mitä opetuksesta omaksuu, mitä kerää omien pikku aivosolujen käsiteltäviksi.
Mitä jäi käteen? No liikenteessä ammatikseni hyörineenä, useita vuosia kokemusta keränneenä, ja asioita ajatelleena ei oikeastaan mitään uutta. Koulutusten tarkoituksena onkin usein vain tuoda mieliin ennestään tiedossa olevia asioita ja ehkä antaa uutta näkökulmaa.
Miksi itse kirjoitan tänne, on osittain juuri se, että tulee ajateltua asioita ja sitten vastavuoroisesta saa niitä uusia näkökulmia.
Ikää on kertynyt, omat ajatukset ovat muuttuneet niistä teinivuosista, kuten myös ajokäytös, mutta en edelleenkään katso olevani seniili, tai liian vanha oppimaan uutta.
Odotankin kommentteja, mutta ah niin mielellään, niitä asiallisia.
Ai asiaa pitäisi kirjoittaa? No mitäpä tähän, kuin että kyseinen koulutuksen vetänyt virkamieskään ei painottanut pilkuntarkkaa rajoituksen noudattamista, vaan kertoi lähinnä mitä voi voittaa tai hävitä eri nopeuksilla.
Kaikkien tiedossahan jo on, että vähän nopeutta alas ja pysähtymismatka on selkeästi lyhyempi. Eli oikeastaan vauhdilla usein ratkaistaan törmääkö, vai ei.
Jälkimmäinen on mielestäni parempi vaihtoehto. Vai mitä mieltä olette?
Jos se jää siihen, hyvä.
Minulla vain on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, että ensin "sääntöjä" rikotaan vähän ja siitä se pikkuhiljaa kasvaa. Etsitään se kipuraja, missä asioihin aletaan puuttumaan.
Ja veikkaan, että vastaavasta on kokemusta aika hiton monella tästä sakista. Melko varmaan kaikilla, joilla on lapsia.
Minullakin on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, kuten juuri kerroin ja nyt ei puhuta lapsista, vaan aikuisista ihmisistä. Tietysti, jos haluat taas puhua pelkästään lippalakilla koristelluista puupäistä, niin sitten asia on erikseen, mutta kyseistä pientä ylinopeutta ajavat kyllä ihan kaikenikäiset eikä todellakaan pysty yleistämään, että nopeammin ajavat rikkoisivat enemmän muitakin sääntöjä.
Kaikkien tiedossahan jo on, että vähän nopeutta alas ja pysähtymismatka on selkeästi lyhyempi. Eli oikeastaan vauhdilla usein ratkaistaan törmääkö, vai ei.
Jälkimmäinen on mielestäni parempi vaihtoehto. Vai mitä mieltä olette?
Tuohan on juuri sitä propagandaa, kun aletaan jeesustella teoreettisista pysähtymismatkoista ym. Korvien välissä ne ratkaisut tapahtuvat. Pitää ymmärtää hiljentaa silloin, kun tilanteet sitä edellyttävät, mutta jos ei siihen riitä ymmärrys, niin sitten lienee syytä körötellä alinopeudella aina.
Minullakin on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, kuten juuri kerroin ja nyt ei puhuta lapsista, vaan aikuisista ihmisistä. Tietysti, jos haluat taas puhua pelkästään lippalakilla koristelluista puupäistä, niin sitten asia on erikseen, mutta kyseistä pientä ylinopeutta ajavat kyllä ihan kaikenikäiset eikä todellakaan pysty yleistämään, että nopeammin ajavat rikkoisivat enemmän muitakin sääntöjä.
Voi Opelixi, se lapsijuttu oli esimerkki, jota aavistuksen miettimällä voi havaita vastaavan kuvion myös muussa elämässä.
Liikenteessä varsin usein on kysymys aikuisista ihmisistä.
Riskit ikäihmisillä ja sillä muulla kansanosalla ovat erilaiset.
Lippalakkipäät kuulunevat siihen muuhun kansanosaan.
Itse en erottele ongelmia mitenkään muuten, kuin että minun pitää ne kyetä tunnistamaan ja välttämään niistä aiheutuvat ongelmat.
Tuohan on juuri sitä propagandaa, kun aletaan jeesustella teoreettisista pysähtymismatkoista ym. Korvien välissä ne ratkaisut tapahtuvat. Pitää ymmärtää hiljentaa silloin, kun tilanteet sitä edellyttävät, mutta jos ei siihen riitä ymmärrys, niin sitten lienee syytä körötellä alinopeudella aina.
En kutsuisi tuota propagandaksi, mutta siinä olet oikeassa, että korvien välistä löytyy kaiken avaimet.
Esimerkiksi reaktioaika on usein pitkä juuri siitä syystä, että siellä korvien väissä pyörii muut asiat, kuin mitä liikenteessä liikkuessa pitäisi.
No, siksi pidän parempana sitä, että liikenteessä uneksujat ajavat hiljaa, kuin että törmäilevät muihin.
Poni esitti selvän kysymyksen johon väitit tietäväsi vastauksen, tiedän että sellaista ei ole eikä kukaan viranomainen ole niin hullu että uskaltaisi sellaista ääneen sanoa. Pelkästään täällä on niin fanaattista porukkaa että totuuden kertominen aiheuttaisi tappouhkauksia vääräoppisuuden levittämisestä.
Onko siis turvallisinta ajaa 20-29 km/h ylinopeutta tai peruuttaa olosuhteista riippumatta, koska silloin tapahtuu vähiten onnettomuuksia? Mitä tästä tilastosta voitte päätellä yli 250 km/h ajaneista?
Mistähän nuo edes noin tarkasti nopeuksia pystyvät jälkikäteen määrittämään. Kaikki tuskin vapaaehtoisesti tunnustaa onnettomuuden jälkeen, että tuli ajettua pientä ylinopeutta.
Onko mahdollista saada turvallisen ylinopeuskuskin statusta, vaikka välillä ajaisikin nopeusrajoitusta noudattaen esimerkiksi Kuopion sumuisella sillalla? Onko todella niin, että ylinopeuskuski muuttuu monta kertaa riskialttiimmaksi, jos pudottaa nopeutensa rajoituksen mukaiseksi hyvissäkin olosuhteissa?
Tilastoja voi tulkita kukin tavallaan. E=1/2mv^2 on kuitenkin valitettava tosiasia, jota ei pystyttäne kiistämään, vaikka sen vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä.
Jotta ei jää epäselväksi, oma kantani on että ylinopeuden turvallisuus on tarkoitushakuisesti kaivettu tilastoharha. En usko, että kuljettajan onnettomuusriski kasvaisi nopeusrajoitusta noudattamalla, jollei myös jokin muu riskitekijä muutu.
Ritsan väite siitä, että lievää ylinopeutta ajaville sattuu vähemmän vakavia onnettomuuksia, saattaa pitää paikkansa.
Satavarmaa syytä sille on vaikea keksiä, mutta itselläni on ajatuksenpoikanen. Ei sekään mikään viisastenkivi ole.
Henkilö, joka pyrkii pitämään hyvää marssivauhtia jopa lievästi liikennerajoituksia rikkoen, ajaa ns. aktiivisesti. Tällöin liikenteessä "tapahtuu" enemmän, kuin rajoituksia noudattavalle. Täytyy ohittaa, mittaristoa pitää seurata, liikennemerkkejä vahdattava ja vielä vilkuiltava, että poliisia ei näy, ynnämuuta.
No, silloin ollaan "hereillä", kun taas useasti henkilö, joka ajaa täysin rajoitusten mukaan, saattaa omaksua väärän asenteen ja virheellisen turvallisuudentunteen. Ei olla aivan niin "hereillä".
Tällöin tapahtumat tulevatkin täysin yllättäen, eikä niihin osata reagoida. Näitä "nukkujia" on valitettavan paljon.
Oma kantani on, että liikenteessä ajetaan, ei "nukuta" ja tuijoteta hypnoosissa toisen perävaloja niukin naukin omalla kaistalla pysyen.
Hereillä ollakseen ei "tarvitse" ajaa edes ylinopeutta. Ja kaikilla on turvallisempaa.
ritsa:
En jaksa uskoa, ettet ymmärtäisi minun vastanneeni Ponin kommentin kohtaan "Ritsalta olisin vielä kaivannut selitystä sille väitteelle, että ylinopeutta ajaville ei vakavia onnettomuuksia tapahdu."
Ja selityshän väitteelle löytyy esim. vuoden 2010 vuosiraportin sivun 24 taulukosta 33. Siinä on suhteellisen kiistatonta tietoa sille, että kokonaisuutta tarkasteltaessa ylinopeutta ajaville sattuu heidän osuuttaan vähemmän vakavia onnettomuuksia. Tämä siis sillä edellytyksellä, että on tietoinen Ajonopeudet pääteillä-julkaisun sisällöstä, jossa kerrotaan ylinopeuksien osuus liikennevirrasta (n. 50%).
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että sinä tulkitset tilastoja väärin, ymmärrät sen, tieto on sinulle epämiellyttävä ja siksi yrität vääntää huomiota epäolennaisiin asioihin. Itseasiassa Poni ei esittänyt kysymystä, vaan sinulle pyynnön selittää väitettäsi. En siis ole voinut väittää tietäväni vastausta kysymykseen, jota ei ole esitetty. Vain sinä näytät siihen pystyvän, tilastoistakin löydät vastauksia, joita ei siellä ole.
Enempää en jaksa näin älytöntä aihetta käsitellä.
Tuon viimeisen lauseen kyllä uskon.
740 GLE:
Jos kuljettaja ei aja koskaan ylinopeutta alle 50 rajoitusalueella, hän kuuluu vähemmistöön. Kuvasin kerran videokameralla noin kahdenkymmenen peräkkäisen auton ajamisen erään nopeusvalvontapaikan kohdalla. Ne kaikki ajoivat ainakin vähän ylinopeutta. Autoja ei ole valikoitu eikä välistä puutu nopeusrajoitusta noudattaneita, koska niitä ei ollut.
https://www.youtube.com/watch?v=BMrFb-ypYcA&feature=share&list=ULBMrFb-ypYcA
Eräässä toisessa paikassa, josta olen ajanut satoja kertoja vuosien varrella, on viidenkympin nopeusrajoitus. Olen nähnyt yhden bussin ajavan paikan ohi nopeusrajoitusta noudattaen. Tapauksesta on muutama vuosi. Ylinopeutta ajavien osuus kyseisessä paikassa on varovaisenkin arvion mukaan yli 95 prosenttia. Epäilen, että ei edes viisi autoa sadasta noudata nopeusrajoitusta. Tästäkin paikasta minulla on ollut "Youtube-filmi", mutta en nyt löytänyt sitä.
Poni:
Tätä samaa asiaa olen pohtinut joskus päiväkirjassani, josta kopioin seuraavan otteen erääseen blogiini.
http://spottihotti.blogspot.fi/2012/08/ajamista-ja-ajamista.html
Todettakoon nyt vielä se, että nukkuminen on mahdollista myös silloin, kun ajetaan ylinopeutta. Toissa iltana olin vähällä ajaa ylinopeudella valvontakameraan, koska keskustelin autossa enkä kiinnittänyt huomiota siihen missä ajamme. Pimeällä käy usein niin, että en tiedä edes kymmenien kilometrien tarkkuudella, missä oikein olemme ajamassa. Ajaminen on konemaista maantien katsomista, eikä silloin tule miettineeksi paikkoja ja maisemia. Toissa iltana onneksi havahduin ajoissa ja muistin, että taidamme ajaa tiellä, jossa on yksi valvontakamera. Jarrutin välittömästi ja yritin katsoa pimeästä (lamppu palanut) nopeusmittarista, paljonko nopeus on. Se oli hidastunut jo jonnekin kuuden kympin paikkeille. Nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa. Onneksi kamera ei ollut vielä kohdalla vaan vasta kilometrin päässä. Olisi inhottavaa havahtua miettimään, että missä oikein ollaan, vasta siinä vaiheessa, kun kamera välähtäisi.
SO2001:
"Ei koskaan" olisi ainakin minun osaltani ansaitsematonta sädekehän kiillotusta, joten jätän sen sanomatta.
Mutta havaintosi ei yllätä lainkaan. Suuremmilla rajoituksilla ohittamani tavoittavat minut pienillä rajoituksilla.
ritsa:
Laitas nyt sitä kanttasi pienemmälle vihdoin viimein!
Minä kyllä uskon, että enemmän näitä "nukkuvia" kuljettajia löytyy niistä jotka eivät välitä rajoituksista yhtään mitään. Miksi he silloin välittäisivät mistään muustakaan ajamiseen liittyvästä? Eikö voida ajatella niin, että nopeusrajoituksia noudattavan pitää pysyä samalla tavalla hereillä kuin "aktiivisesti" ajavien. Eli pitää seurata, mitä rajoituskilvissä lukee ja samalla tulee seuratuksi muutenkin liikennettä, vaikkei nyt ohitteluun olekaan niin paljon tarvetta.
Voisi ajatella niin, että tietoisesti rajoituksia rikkovat ja toisaalta taas rajoituksia noudattavat olisivat näitä paremmin "hereillä" olevia kuljettajia. Suurin osa tuntuu kuitenkin olevan niitä, jotka vaan ajavat autolla, asiaa kummemmin miettimättä. Välillä ajetaan liian hiljaa ja välillä liian lujaa. Ainakin minun kotikaupungista löytyy parin kilometrin tienpätkä, jossa on 70 km/h rajoitus ja siinä ajetaan jatkuvasti alle viittäkymppiä, oli ruuhkaa tai ei. Ja kun rajoitus sitten laskee kuuteenkymppiin, niin autojen nopeus kasvaa pikku hiljaa kahdeksaankymppiin...
Poni:
Rajoitusten mukaan ajamista on vaikea perustella riskinä, mutta valtatien satasen rajoituksen katkovilla kasikymppisillä pätkillä näkee joskus kaikkialla tasaista n. 90 ajavia, joille millään rajoitusmerkillä ei ole mitään väliä.
Avaruusvektori:
Tämä tilasto ei kerro, millä nopeudella oli turvallista ajaa silloin kun mitään ei sattunut. Tilasto ei myöskään kerro millä nopeudella olisi ollut turvallista ajaa silloin kun kolarissa käytetty nopeus ei ollut turvallinen.
Tilasto kertoo, missä vauhdissa kolahti useimmin. Valtaosassa kolaroinneista jo rajoitusnopeus oli liikaa.
Avaruusvektori:
Sitä emme tästä tilastotulkinnasta saa selville. Mutta en usko että on välttämätöntä ajaa ensin ylinopeutta voidakseen havaita sumun ja himmata sen vuoksi alle rajoituksen.
Avaruusvektori:
Aivan samaa mieltä. Tosin niin on myös ylinopeuden vaarallisuus.
Syy on se, että turvallista ajonopeutta ei näe tikkarista, vaan muut asiat vaikuttavat paljon enemmän.
740 GLE:
Hyvin pitkälle olen samaa mieltä.
Eri ihmiset vain tuppaavat tulkitsemaan turvallisen nopeuden eri tavalla. Syynä voi olla käytettävissä oleva ajoneuvo, oma vireystila, oma ajokokemus, ynnä monet muut seikat.
Jonkun mielestä rajoitusnopeus voi olla liikaa.
Ongelmia tulee sitten, kun nämä erilaiset tulkinnat kohtaavat ja joku katsoo oikeudekseen joko estää muita, tai ohittelee päättömästi, painostaa hitaammin ajavaa tms.
Se "tikkari" on monelle hyvä mittapuu ainakin silloin, kun omat kyvyt eivät riitä arvioimaan sopivaa nopeutta.
Hyvällä vapaalla tiellä ei lievä ylinopeus liene niin vakavaa, paitsi sitten, kun jotain menee pieleen.
Ei sen tarvitse olla kuin esimerkiksi renkaan räjähtäminen. Tai sarvipää.
Mitä kovempi vauhti, sitä vaikeampi on peli hallita.
Suomalaisilla kun on tuo talvi tuttu ilmiö, on ajoneuvon hallinta (käsitykseni mukaan) melko hyvällä tasolla.
Edellä kuvaamani yllätyksetkin voivat olla hallittavissa.
Sen sijaan, joka ikinen kerta, kun olen Saksan läpi ajanut, olen nähnyt tuoreita luistelujälkiä moottoritiellä, jotka yleensä päättyvät kaiteeseen. Luulenpa, että moni suomalainen olisi saattanut selvitä kyseisessä tilanteessa ehkä jopa vaurioitta. Toki Saksassa ajetaan nopeuksilla, jotka ovat suurelle osalle suomalaisia outoja. Siitä huolimatta suomalaisilla on se luiston oikaisu ytimessä. Ainakin "vanhemmilla" kuljettajilla ajalta ennen luistonestoja ja muita ajamisen apuvälineitä.
Yrjö Laakkonen ajoi viime lauantaina 80 km/h-alueella 114 km/h ja sai 36 464 euron sakot.
Laakkosen kommentti sopii hyvin tämän ketjun aiheeseen;
"Luulin, että alueella on sadan kilometrin nopeusrajoitus".
Eli hänellä on ilmeisesti tapana ajaa rikesakon verran ylinopeutta.
Olenko minä ajatusmaailmaltani paatunut lainrikkoja, kun kotiin tullut lappu "ajoitte 80-alueella 83 km/h, saatte huomautuksen" ei heilauta mitenkään, herättää vaan naurunremakan ?
Penteles:
Ehkä tiegeometriasta oli hankala päätellä onko osuudella 80 vai 100 rajoituksena.
"Jotta ei jää epäselväksi, oma kantani on että ylinopeuden turvallisuus on tarkoitushakuisesti kaivettu tilastoharha. En usko, että kuljettajan onnettomuusriski kasvaisi nopeusrajoitusta noudattamalla, jollei myös jokin muu riskitekijä muutu."
Olet oikeassa siinä, että jos jokin muutekijä ei muutu.
Tänään 842 km tietä takan, keskinopeus 83 km / h.
Jos keskinopeus laskee, ajoaika nousee. Myös ajoaika on riskitekijä, sillä jossain vaiheessa iskee se väsymys.
Auton ratissa kului yli 10 h + tauot, kokonaismatka-aika 5,30 - 18.12. Jonka jälkeen pienet torkut. Nyt ruokaa ja lasi punkkua naamaan ja nukkumaan, niin jaksaa huomena vetää saman matkan takaisin.
Vartin työmatka-ajoa ajaville on ilmeisen vaikea käsittää, että paljon ajaville väsymys on paljon vaarallisempi riskitekijä kuin pieni rajoituksen ylitys hyvissä olosuhteissa.
PS aamusella oli paikoin sumua, ja nykymuodin mukaiset takavalottomat päiväajovaloin varustetut autot havaitsi vasta puolet lyhyemmältä etäisyydeltä kuin perinteiset ajovaloja (ja takavaloilla vaarustetut) käyttävät autot.
Olisiko järkevää keskustella myös näistä "direktiivin mukaisista" takavalottomista ajoneuvoista, joiden lisääntyminen aiheuttaa lisää peräänajoriskejä heikoissa valastusolosuhteissa ja etenkin sumussa myös nopeusrajoitusta tarkasti noudattaville.
Itsellä noin 20 vuotta ja reilut 500.000 kilometriä autoilua takana ja myönnän kuuluvani tähän ryhmään joka ajaa maantiellä usein pientä ylinopeutta jos on hyvä keli ja muu liikenne sen sallii, enkä millään tavalla koe vaarantavani kenenkään (edes itseni) turvallisuutta.
Uskallan väittää että maanteiden nopeusrajoitukset eivät ole mitoitettu sen parhaan ajokelin ja rauhallisimman liikennevirran mukaan vaan jonkin keskivertokeli- ja liikennemäärän mukaan jolloin rajoitusta on "varulta" aina madallettu 10-20km/h ns. hyvien olosuhteiden järkevästä rajoituksesta.
Voin vannoa omalta kohdaltani, että varsinkin talvinopeusrajoituksilla hyvällä, suoralla maantiellä ajaessa valoisassa kuivalla, lumettomalla ja jäättömällä kelillä hiljaisen liikenteen aikana se 80km/h rajoituksen noudattaminen ei aiheuta mitään muuta kuin turtumista ja keskittymiskyvyn herpaantumista ajamisesta kun ajaminen ei enää vaadi tarpeeksi huomiota. Hitaalla vauhdilla myös matka-aika kasvaa. Muutamankin sadan kilometrin matkalla tulee jo ajallisestikin aika isoja eroja ajaako keskinopeudelle 75km/h vai 95 km/h.
Esim. Oulun ja Pihtiputaan väliltä nelostieltä löytyy hyviä esimerkkejä kilometrien suorista keskellä tasaista maastoa eikä yhtään risteystä ja silti talvirajoitus 80 km/h. Aivan järjetöntä.
Ja korostan, että puhun maanteistä ja maantienopeuksista, kaupunkiolosuhteissa hyväksyn matalat rajoitukset ja noudatan niitä koska ennalta-arvaamattomia ympäristötekijöitä ja toisistaan poikkeavia liikkujia alkaen jalankulkijoista on siellä paljon enemmän.
Opelixi:
Rajoituksen ja päiväsakon väli on vähintään 21 km/h.
Knight Rider:
Niinhän se taitaa tosiaan olla.
AkiK:
Kun olosuhteet ovat samat, ja rajoitus muuttuu syksyllä seuraavana päivänä 100->80, yhtäkkiä 100 onkin paljon turvattomampaa...
Tai keväällä toisinpäin, se mikä edellispäivänä oli vaarallista ja varsin kovin sanktioin kielletty onkin yhtäkkiä ihan OK.
Opelixi:
Edellisen päivän 90 on vaarallisempaa kuin seuraavan päivän 100.
SO2001:
Niinpä. Iso ongelma muodostuu siitä, kun ihmiset eivät näe näissä rajoituksissa mitään järkeä.
Sitten "päätetään itse", miten kovaa jossain voi ajaa.
Kunhan se olisi maltillista, eikä sillä vaaranneta muita, on mielestäni vieläkin ok. Mutta kuinka monella se jää siihen? Aletaanko venyttämään muitakin sääntöjä ja todellisuus hämärtyy?
Poni:
Minulla se ainakin jää hyvin pitkälle siihen eikä todellisuus ole mihinkään hämärtynyt. On todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Jos se jää siihen, hyvä.
Minulla vain on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, että ensin "sääntöjä" rikotaan vähän ja siitä se pikkuhiljaa kasvaa. Etsitään se kipuraja, missä asioihin aletaan puuttumaan.
Ja veikkaan, että vastaavasta on kokemusta aika hiton monella tästä sakista. Melko varmaan kaikilla, joilla on lapsia.
Opelixi:
Hassu juttu, minulle tuli ihan sama mieleen, mutta vain hitaammin ajavien osalta.... Ei sääntöjä ehkä rikota, mutta muuten olet yleistäen kehittänyt heille kaikenlaisia "ominaisuuksia", joita on vaikea ymmärtää. Ja usein ne ajavat vain sinua hitaammin, mitä ilmeisimmin!
Olin tänään koulutustilaisuudessa, jossa käsiteltiin, kas kas, liikennettä.
No jokuhan tietysti heittää kommentin, että propakandaa on taas tuputettu kansalle. Kyllä, osin näin onkin, poliisihan sen koulutuksen veti.
Kuitenkin se on jokaisen itse päätettävissä, mitä opetuksesta omaksuu, mitä kerää omien pikku aivosolujen käsiteltäviksi.
Mitä jäi käteen? No liikenteessä ammatikseni hyörineenä, useita vuosia kokemusta keränneenä, ja asioita ajatelleena ei oikeastaan mitään uutta. Koulutusten tarkoituksena onkin usein vain tuoda mieliin ennestään tiedossa olevia asioita ja ehkä antaa uutta näkökulmaa.
Miksi itse kirjoitan tänne, on osittain juuri se, että tulee ajateltua asioita ja sitten vastavuoroisesta saa niitä uusia näkökulmia.
Ikää on kertynyt, omat ajatukset ovat muuttuneet niistä teinivuosista, kuten myös ajokäytös, mutta en edelleenkään katso olevani seniili, tai liian vanha oppimaan uutta.
Odotankin kommentteja, mutta ah niin mielellään, niitä asiallisia.
Ai asiaa pitäisi kirjoittaa? No mitäpä tähän, kuin että kyseinen koulutuksen vetänyt virkamieskään ei painottanut pilkuntarkkaa rajoituksen noudattamista, vaan kertoi lähinnä mitä voi voittaa tai hävitä eri nopeuksilla.
Kaikkien tiedossahan jo on, että vähän nopeutta alas ja pysähtymismatka on selkeästi lyhyempi. Eli oikeastaan vauhdilla usein ratkaistaan törmääkö, vai ei.
Jälkimmäinen on mielestäni parempi vaihtoehto. Vai mitä mieltä olette?
Poni:
Minullakin on kokemukseen perustuvaa näkemystä asiasta, kuten juuri kerroin ja nyt ei puhuta lapsista, vaan aikuisista ihmisistä. Tietysti, jos haluat taas puhua pelkästään lippalakilla koristelluista puupäistä, niin sitten asia on erikseen, mutta kyseistä pientä ylinopeutta ajavat kyllä ihan kaikenikäiset eikä todellakaan pysty yleistämään, että nopeammin ajavat rikkoisivat enemmän muitakin sääntöjä.
Poni:
Tuohan on juuri sitä propagandaa, kun aletaan jeesustella teoreettisista pysähtymismatkoista ym. Korvien välissä ne ratkaisut tapahtuvat. Pitää ymmärtää hiljentaa silloin, kun tilanteet sitä edellyttävät, mutta jos ei siihen riitä ymmärrys, niin sitten lienee syytä körötellä alinopeudella aina.
Opelixi:
Voi Opelixi, se lapsijuttu oli esimerkki, jota aavistuksen miettimällä voi havaita vastaavan kuvion myös muussa elämässä.
Liikenteessä varsin usein on kysymys aikuisista ihmisistä.
Riskit ikäihmisillä ja sillä muulla kansanosalla ovat erilaiset.
Lippalakkipäät kuulunevat siihen muuhun kansanosaan.
Itse en erottele ongelmia mitenkään muuten, kuin että minun pitää ne kyetä tunnistamaan ja välttämään niistä aiheutuvat ongelmat.
Opelixi:
En kutsuisi tuota propagandaksi, mutta siinä olet oikeassa, että korvien välistä löytyy kaiken avaimet.
Esimerkiksi reaktioaika on usein pitkä juuri siitä syystä, että siellä korvien väissä pyörii muut asiat, kuin mitä liikenteessä liikkuessa pitäisi.
No, siksi pidän parempana sitä, että liikenteessä uneksujat ajavat hiljaa, kuin että törmäilevät muihin.
Asioilla on puolensa.