Juuri tuon porukan pitäisi nopeusmittarin kyttäämisen sijaan miettiä mitä siellä liikenteessä tapahtuu, reagoida siihen ja sovittaa nopeutensa tilanteeseen. Puutteet pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden huomioimisessa ovat oiva esimerkki siitä, kuinka nopeusrajoitusta kyttäämällä on jämähdetty kehitysmaan tasolla järjen käytössä.
Samaa mieltä nopeusmittarin kyttäämisestä olen kuin TM36. Raja voi olla siinä, että pysytään huomautuksen tai rikesakon puolella, mutta samanlaista rajan kyttäämistä se on kuin rajoituksen mukaan ajaminenkin. Erona on vain se, että mittaria kytätään kovemmissa nopeuksissa.
En myöskään ymmärä, miksi nopeusmittarin kyttääminen olisi vaihtoehto liikenteen seuraamiselle. Koetko, että rajoitusten seuraaminen vie sinulta liikaa kapasitettia muusta ajamisesta?
Tutkimustulos tukee minun käsitystäni, koska rajoituksen ylittävä jättää muitakin pykäliä noudattamatta useammin kuin rajoitusta noudattava.
Tarve nopeusmittarin "kyttäämiseen" on määriteltävissä todennettavien havaintojen perusteella, eikä se siten ole pelkästään mielipidekysymys.
Jos ajetaan selkeästi alle suurimman sallitun nopeuden (esimerkiksi 80km/h alueella 70 km/h) nopeusmittaria ei tarvitse kovin aktiivisesti "kytätä". Riittää, että mittaria silloin tällöin katsoo. Nopeus vaihtelee luonnollisista syistä, mutta nopeuden huippuarvot jäävät kuitenkin alle suurimman sallitun nopeuden, koska marginaalia on paljon.
Jos ajetaan lähellä suurinta sallittua nopeutta, mutta pyritään kuitenkin siihen, että suurinta sallittua nopeutta ei ylitetä, joudutaan olemaan hyvin tarkkoja kaasun käytössä ja nopeusmittarin tarkkailemisessa.
Kuljettajan on käytännössä mahdotonta ajaa siten, ettei nopeus jonkin verran aaltoilisi. Kun on ylämäki, nopeus hidastuu, ja tarvitaan lisää kaasua. Kun on alamäki, kaasua on vähennettävä, ja jos se ei riitä, on painettava lisäksi jarrua. Kokenut kuljettaja voi ennakoida ylämäet ja alamäet siten, että hän lisää tai vähentää kaasun painamista täsmälleen oikealla hetkellä siten, että maantien ala- ja ylämäet kompensoituvat. Tällainen ajaminen alkaa kuitenkin muistuttaa jo jonkinlaista taitoajoa, ja se vaatii keskittymistä ja tottumista. Vastatuulta ja myötätuulta on vaikea ennakoida, koska ilmanvirtaukset ovat näkymättömiä.
Monissa tapauksissa ylä- ja alamäen tai myötä- ja vastatuulen havaitsee siitä, kun auton nopeus hidastuu tai kiihtyy. Olosuhteen kompensoimista kaasupolkimen avulla ei ole tällöin ehtinyt vielä tehdä. Jos tällaisessa tapauksessa ajetaan hyvin lähellä suurinta sallittua nopeutta, hetkellisiä lieviä ylinopeuksia on mahdotonta estää. Täydellinen nopeusrajoitusten noudattaja joutuukin siis ajamaan selkeästi hitaammin kuin mikä on suurin sallittu nopeus. Mutta ajaako hän?
Todennäköisesti edes nopeusrajoitususkonnon "profeetat" eivät elä niin kuin saarnaavat, vaan hekin ajavat ylinopeuksia silloin, kun alamäki tai myötätuuli tai hetkellinen mittarisilmän tai kaasujalan herpaantuminen nostaa nopeuden yli suurimman sallitun.
Kuka sitä nyt oikein kyttää? Minä en ole nähnyt kenenkään muun kyttäävän mittaria yhtä tiukasti kuin sellaiset kuskit, jotka pyrkivät aina ajamaan joko juuri alle sakotusrajan tai juuri alle päiväsakkorajan.
Ilman muuta rajoitukseen tarkkaivaisuuteensa hukkaavat keskittyvät vääriin asioihin riippumatta siitä, onko tarkoituksena ajaa rajoitusnopeutta tai joku siihen sidottu lukema (yli tai alle). Nopeus pitää valita tilanteen mukaan ja tilanteet vaihtelevat tosi paljon. Jos ei ymmärrä mitä silmät näyttää, niin silloin varmaan pitää katsoa neuvoa ohjenopeuskylteistä.
Todennäköisesti edes nopeusrajoitususkonnon "profeetat" eivät elä niin kuin saarnaavat, vaan hekin ajavat ylinopeuksia silloin, kun alamäki tai myötätuuli tai hetkellinen mittarisilmän tai kaasujalan herpaantuminen nostaa nopeuden yli suurimman sallitun.
Vain niin, että on joku "nopeusrajoitususkonto", jolla on myös harjoittajansa! Liikenteessä on sitten varmaanki nmyös sellainrenkin kuin "vilkunkäyttöuskonto", kas, kun näyttää olevan sellainenkin jengi, joka harjoittaa vilkunkäyttöä kertoessaan aikeista esim. kääntyéssään risteyksessä.
No joo... Olisiko nyt kuitenkin niin, että liikenteen hyvän sujumisen vuoksi on kehitelty liikennesäännöt, joita suuri osa pyrkii noudattamaan. Niiden, jotka eivät piittaa nopeusrajoituksista täytyy sitten keksiä nimityksiä, joilla itsekäs toiminta jotenkin tulisi hyväksyttävämmäksi. Siihen sopii "nopeusrajoitususkovainen", mutta sopii kovin huonosti ja tuo leimakirveskin on jo kovin tylsynyt.
Olet kuitenkin oikeassa! Tämäkin profeetta ajelee itse kuten sanoit. Ei noudata tasatarkasti rajoituksia. Pyrkii kuitenkin huomioimaan ne eikä ajaessaan yritä välttää "alinopeutta" ajamalla likimain 10 km/h yli rajoituksen. Ajan noin rajoitusnopeutta. alamäessä voi mennä muutama km/h yli ja myös samanverran alle ajaminen on ihan tyypillistä - eli sitä hirveää ja kauheaa "alinopeutta". Nopeusmittaria toki seuraan, mutta en tapita sitä. Ajonopeteni pysyy kuitenkin aika hyvin rajoituksen tienoilla - mistään "seilaamisesta" ei ole kyse.
Olisiko muuten mielestäsi parempi, että profeetta alkaisi noudattaa sääntöjä kirjaimellisesti - ei koskaan ylinopeutta, joilloin ajonopeus olisi usein 10 km/h alle rajoituksen myös näissä matalammissa nopeuksissa?
Eli mentäisiin ihan vastaavasti kuin mittaria tapittavat juuri sakkorajan alapuolella ajavat ylinopeuskuskit, mutta nyt rajoituksen puitteissa vähän sen alle. Ei kai pieni "alinopeus" ole sen pahempi kuin lievä ylinopeus?
Kantsii tässä kuitenkin muistaa myös, että nopeusrajoitus ilmoittaa vain suurimman sallitun nopeuden, ei pienintä sallittua.
En myöskään ymmärä, miksi nopeusmittarin kyttääminen olisi vaihtoehto liikenteen seuraamiselle. Koetko, että rajoitusten seuraaminen vie sinulta liikaa kapasitettia muusta ajamisesta?
Tutkimustulos tukee minun käsitystäni, koska rajoituksen ylittävä jättää muitakin pykäliä noudattamatta useammin kuin rajoitusta noudattava.
Oma teoriani on, että suomalainen ylinopeuksiin keskittyvä liikennevalistus ja -valvonta ovat merkittäviä syitä jalankylkijoiden ja pyöräilijöiden ala-arvoiseen huomioimiseen. Fokus on hukattu totaalisesti siinä vaiheessa kun keskelle suota kilometrien mittaiselle suoralle asennetaan kamera kyttäämään merkityksettömiä ylinopeuksia, mutta keskustoissa ilman turvakoria liikkuvien turvallisuus on jätetty lähes vaille huomiota.
Koen, että rajoitusten seuraaminen on vääriin asioihin keskittymistä, niin liikenteessä kuin elämässä muutenkin. Rajoitusten etsimisen sijaan pyrin etsimään elämässäni mahdollisuuksia ja ymmärtämämään miten kussakin tilanteessa olisi fiksuinta toimia.
Itselleni pykälät ovat vain pintaa raapaiseva peruskurssi. Toimin oman harkintani mukaan, jos se on oletettavasti fiksumpaa. Inhottaa koko ajatuskin ulkoistaa päätöksenteko ja vastuu jollenkin virkamiehelle.
Kirjoitukseni nopeusrajoitususkonnosta ja sen profeetoista voi ottaa tosikkomaisesti tai vähemmän tosikkomaisesti miten nyt itse kukin haluaa. Jos kirjoittajan tärkein missio vuodesta toiseen on ylinopeuksien ja niitä ajavien paheksuminen, voidaan ainakin leikillisesti käyttää sanaa uskonto.
Se, pidetäänkö ylinopeudella ajavia itsekkäinä vai ei, riippuu itsekkyyden määritelmästä, josta löytyy tällainen esimerkki.
Anthony de Mello: Herääminen on osaksi sitä, että elätte elämäänne niin kuin se on teistä itsestänne sopivaa. Ja ymmärtäkää tämä: se ei ole itsekkyyttä. Itsekkyyttä on se, että vaatii jotakuta toista elämään niin kuin TEISTÄ on sopivaa. Se on itsekkyyttä. Ei ole itsekästä elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo.
Joku ajaa autojonon kärjessä suurinta lain sallimaa nopeutta. Takana ajavat autot tekevät yksi toisensa jälkeen ohituksen ja menevät menojaan. Näkökulmasta riippuu, pidetäänkö ohitettavan vai ohittavien autojen kuljettajia itsekkäinä. Jos itsekkyys katsotaan samaksi kuin lain rikkominen, jälkimmäiset ovat itsekkäitä. Jos tämä ei ole itsekkyyden kriteeri, jonon kärjessä muita hitaammin ajavan auton kuljettajaa voidaan kenties pitää itsekkäänä, koska hän ei väistä pysäkille ja päästä peräänsä kertynyttä autojonoa ohitseen. En tarkastele tällaista tilannetta kuitenkaan yleensä itsekkyyskysymyksenä. Joskus hidastelu voi tuntua itsekkäältä, mutta siihen voi olla syitä, joita muut eivät tiedä. Maisemia katseleva ja hitaasti ajava ei ehkä huomaa, että taakse on kertynyt autoja.
Eilen ajelin Halsinki-Heinola -moottoritiellä noin sadan kilometrin tuntinopeutta, vaikka liikennemerkit olisivat sallineet suuremmankin nopeuden. Sata kilometriä tunnissa on mukavalta tuntuva perusnopeus. Jollakin toisella autolla mukavalta tuntuva nopeus on todennäköisesti jokin muu.
Oma teoriani on, että suomalainen ylinopeuksiin keskittyvä liikennevalistus ja -valvonta ovat merkittäviä syitä jalankylkijoiden ja pyöräilijöiden ala-arvoiseen huomioimiseen.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden huomioimisessa juuri nopeusrajoitusten sovittaminen liikenneympäristöön ( eli entisen 50 km/h:n muuttaminen suurelta osin 40 km/h:iin ja myös 30 km/h:iin) on ollut ihan olennainen asia parannettaessa taajamien turvallisuutta. Se, että huomioi rajoitukset ei suinkaan tarkota sitä, että ei myös huomioi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Nopeusrajoitukset huomioiva huomioi varmasti paremmin myös jalankulkijat ja pyöräilijät kuin se, joka ei piittaa nopeusrajoituksista.
NHB:
...Toimin oman harkintani mukaan, jos se on oletettavasti fiksumpaa. Inhottaa koko ajatuskin ulkoistaa päätöksenteko ja vastuu jollenkin virkamiehelle.
Minäkin toimin harkintakykyni mukaan. Mitenkään ei tule mieleen, että ulkoistaisin päätöksentekoni virkamiehille, kun sovitan ajonopeuteni oman harkintani mukaan nopeusrajoitukset sekä tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
Vain niin, että on joku "nopeusrajoitususkonto", jolla on myös harjoittajansa! Liikenteessä on sitten varmaanki nmyös sellainrenkin kuin "vilkunkäyttöuskonto", kas, kun näyttää olevan sellainenkin jengi, joka harjoittaa vilkunkäyttöä kertoessaan aikeista esim. kääntyéssään risteyksessä.
No joo... Olisiko nyt kuitenkin niin, että liikenteen hyvän sujumisen vuoksi on kehitelty liikennesäännöt, joita suuri osa pyrkii noudattamaan.
Kantsii tässä kuitenkin muistaa myös, että nopeusrajoitus ilmoittaa vain suurimman sallitun nopeuden, ei pienintä sallittua.
Olen muuten kääntynyt vilkuttamatta useita kertoja kun ei ole ollut ketään lähimaillakaan. Pitäisikö tuntea pistoja sisimmässä tuosta törkeästä pykälien rikkomisesta?
Vilkunkäyttö on itse asiassa mainio esimerkki suomlaisen liikennekulttuurin ongelmista. Tosi monet käyttävät villkua aivan liian myöhään kääntyessään ja painavat kaasua siinä vaiheessa kun kaistaa vaihtava ilmottautuu vilkkua käyttäen. Järjen käyttö on unohdettu ja keskitytään nimellisesti vain vilkuttamaan, koska laki.
Kääntyjät vilkutavat siinä samalla kun rattia kääntäessä käsi osuu vilkun viikseen. Ikävä kyllä tuo on vain täysin turhaa - aivan sama olisi jättää vilkuttamatta. Keulan suunta kyllä kertoo siinä vaiheessa minne auto on menossa.
Muistan hyvin kuinka hämmästyin ensimmäisiä kertoja sivistysvaltiossa ajaessani. Kaistaa vaihtaessa siellä takavasemmalla ei ensimmäisenä yritetä väkisin kiilata eteen, vaan annetaan tilaa - välittömästi. Hidastelut jäävät minimaalisiksi ja liikenne virtaa hyvin. Suomessa, siis maassa jossa liikennettä on hyvin vähän, kovin monet tuntuvat pitävän täysin mahdottomana ajatusta päästää ketään eteen.
Tässäpä eräs yksittäistapaus mutta silti kuvaava esimerkki siitä, kun ei olla ymmärretty sitä miksi jotain tehdään. Tuttuni, pykäliä hartaasti tutkinut ja kokenut autoilija, oli kerran kuskina eräällä mailman vilkkaimmista liikenneväylistä. Kun tuli aika vaihtaa kaistaa, hän alkoi ensin kyttäämään katkeamattomasta liikennevirrasta valmista aukkoa ja alkoi vasta kaistan vaihtoon riittävän tilan löydettyään vilkuttamaan rattia samalla kääntäessään. Kun noita kaistoja piti vaihtaa useita, niin siinä leikissä tuli sitten aina ramppi liian nopeasti eteen ja homma meni takana tulevan liikenteen tulppaamiseksi. Hän ei millään meinannut ymmärtää, että se vilkku kuuluu laittaa ensimmäiseksi päälle ja tila järjestyy vilkun ansiosta.
Niin kauan kuin rajoitus ei ilmoita turvallista nopeutta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella kalustolla ajaen, niin itse en jaksa innostua tuosta säätöperiaatteestasi. En voi pitää tuollaista logiikkaa mitenkään riittävänä.
Koen, että rajoitusten seuraaminen on vääriin asioihin keskittymistä, niin liikenteessä kuin elämässä muutenkin. Rajoitusten etsimisen sijaan pyrin etsimään elämässäni mahdollisuuksia ja ymmärtämään miten kussakin tilanteessa olisi fiksuinta toimia. Itselleni pykälät ovat vain pintaa raapaiseva peruskurssi. Toimin oman harkintani mukaan, jos se on oletettavasti fiksumpaa. Inhottaa koko ajatuskin ulkoistaa päätöksenteko ja vastuu jollenkin virkamiehelle.
Sinulla ei ole siis kattoa käyttämissäsi nopeuksissa, jos se sinusta on oletettavasti fiksumpaa? Jos on, niin mihin moraaliin se sitten perustuu, jos ei liikennesääntöihin?
Onko muita liikennesääntöjä kuin nopeusrajoitukset, joita jätät noudattamatta, tai vaihtoehtoisesti noudatat?
Mitä mahdollisuuksia elämään" tarjoaa normaali liikenteessä siirtyminen paikasta a paikkaan b, paitsi reittivalintoja?
Jos noudattaa lakiin rinnastettavia rajoitusnopeuksia, mihin sinun mielestäsi samalla katoaa harkintakyky? Teetkö jotenkin elämää ihmeellisempiä harkintoja ja päätöksiä liikenteessä jos verrataan vaikka lakiin varastamisesta? Sitäkin kun voi harkinnan mukaan tehdä tai olla tekemättä periaatteessa.
Miten minun vastuuni, päätöksentekoni ja harkintakykyni muka katoaa ulkoistuksena liikenteessä, koska minähän sitä kulkuvälinettä ajan, vain siksi, että yhteiskunnassa on säännöt?
NHB:
Muistan hyvin kuinka hämmästyin ensimmäisiä kertoja sivistysvaltiossa ajaessani...
Eikö siellä ole virkamiehiä, tai liikennesääntöjä?
Miten siellä eroaa, sanotaan vaikkapa säännöt vilkuttamisesta härmäläiseen menoon verrattuna? Ja ennenkaikkea käyttö.
Mitkä siellä ovat rajoitusnopeudet muuten? Jos siellä on pitkiä metsätaipaileita hiljaiseen aikaan, niin teetkö edelleen harkittuja valintoja?
Se, että huomioi rajoitukset ei suinkaan tarkota sitä, että ei myös huomioi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Nopeusrajoitukset huomioiva huomioi varmasti paremmin myös jalankulkijat ja pyöräilijät kuin se, joka ei piittaa nopeusrajoituksista.
Eikä sekään, ettei huomio nopeusrajoituksia tarkoita sitä, että ajaisi vaarallista nopeutta. Millä näytöllä väität tuon olevan varmaa? Itse olen sitä mieltä, ettet voi tuolla perusteella sanoa, kuinka hyvin kukin huomio pyöröilijät ja jalankulkijat.
Olen todistanut monienkin rajoituksia kunniottavan vähät välittävän jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeuksista ja vaikka itse sanonkin, niin takuulla huomioin noita paremmin nuo muut liikkujat.
Minäkin toimin harkintakykyni mukaan. Mitenkään ei tule mieleen, että ulkoistaisin päätöksentekoni virkamiehille, kun sovitan ajonopeuteni oman harkintani mukaan nopeusrajoitukset sekä tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
Ja tuo sopii minulle aivan mainiosti. Epäitsekkäänä ihmisenä sallin sinun ajavan sellaista nopeutta, jonka koet turvalliseksi. Samaa toivon myös sinulta.
Olen todistanut monienkin rajoituksia kunniottavan vähät välittävän jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeuksista
Onnettomuuskuvauksista päätellen löytyy myös kuskeja, jotka eivät ole piupaut välittäneet kummastakaan, rajoituksista eikä jalankulkijoista, tai pyöräilijöistä. Ovatko he ymmärtäneet jotakin väärin?
Jne. Luuletko, ettei variaatioita löydy liikenteestä, myös siellä "sivistysvaltiossakin"? Millä näytöllä sieltä ei löytyisi joka lähtöön kuskeja ja liikenteessä liikkuvia, siinä missä Suomestakin?
NHB:
ja vaikka itse sanonkin, niin takuulla huomioin noita paremmin nuo muut liikkujat.
Toivotaan näin.
Minäkin toimin harkintakykyni mukaan. Mitenkään ei tule mieleen, että ulkoistaisin päätöksentekoni virkamiehille, kun sovitan ajonopeuteni oman harkintani mukaan nopeusrajoitukset sekä tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
Toistat tuota, ollaan huomattu kyllä. Epäiletkö sinä, että esimerkiksi minä ulkoistan päätöksentekoni liikenteessä virkamiehelle, joka ei tietääkseni koskaan ole istunut vieressäni, saati autossani?
Ja ettenkö minäkin sovittaisi ajonopeuttani tilanteiden ja olosuhteiden mukaan? Sitähän meiltä kaikilta suorastaan odotetaan, hyvänen aika sentään. Liikennesääntöjen asettamien reunaehtojen lisäksi jopa kanssaliikkujat odottavat meidän toimivan loogisesti ja arvattavasti.
En vain ymmärrä, miksi rajoitusnopeusjärjestelmän hyväksyminen olisi suunnilleen perseennuolemista vastavaa? Sivistysvaltioissa on kaikissa lainsäädäntö, myös liikenteeseen. En tiedä mitä Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuu, mutta sitä laskettane enää sivistysvaltioksi.
Ja sinulle tuntuu olevan tärkeätä mollata sääntöjä siitä, että joku töpeksii. Eikö voida mielestäsi olettaa, että töpeksijä on kuvitellut sinun laillasi "ottaneensa virkamieheltä päätöksenteon itselleen", mutta ei ole tajunnut, mitä sen käytännössä pitäisi sitten tarkoittaa ja vastuu unohtui myös.
Ja miten tilanne tämän osalta pitäisi sitten korjata, että ko. kuski jatkossa välttäisi töpeksimiset? Palauttaa säännöt mieleen, vai mitä oppisi (heh, uskontosi) tässä kohtaa opettaa?
Minäkin toimin harkintakykyni mukaan. Mitenkään ei tule mieleen, että ulkoistaisin päätöksentekoni virkamiehille, kun sovitan ajonopeuteni oman harkintani mukaan nopeusrajoitukset sekä tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
Kumppari:
Toistat tuota, ollaan huomattu kyllä. Epäiletkö sinä, että esimerkiksi minä ulkoistan päätöksentekoni liikenteessä virkamiehelle, joka ei tietääkseni koskaan ole istunut vieressäni, saati autossani?
Ja ettenkö minäkin sovittaisi ajonopeuttani tilanteiden ja olosuhteiden mukaan? Sitähän meiltä kaikilta suorastaan odotetaan, hyvänen aika sentään. Liikennesääntöjen asettamien reunaehtojen lisäksi jopa kanssaliikkujat odottavat meidän toimivan loogisesti ja arvattavasti.
En vain ymmärrä, miksi rajoitusnopeusjärjestelmän hyväksyminen olisi suunnilleen perseennuolemista vastavaa? Sivistysvaltioissa on kaikissa lainsäädäntö, myös liikenteeseen. En tiedä mitä Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuu, mutta sitä laskettane enää sivistysvaltioksi.
Ja sinulle tuntuu olevan tärkeätä mollata sääntöjä siitä, että joku töpeksii. Eikö voida mielestäsi olettaa, että töpeksijä on kuvitellut sinun laillasi "ottaneensa virkamieheltä päätöksenteon itselleen", mutta ei ole tajunnut, mitä sen käytännössä pitäisi sitten tarkoittaa ja vastuu unohtui myös.
Ja miten tilanne tämän osalta pitäisi sitten korjata, että ko. kuski jatkossa välttäisi töpeksimiset? Palauttaa säännöt mieleen, vai mitä oppisi (heh, uskontosi) tässä kohtaa opettaa?
Juu, täälläkin ollaan huomattu, että Eki-sedällä on jäänyt levy jumiin ja että hän tekee parhaansa kerätäkseen mahdollisimman pitkän jonon taaksensa, mutta älä nyt silti noin hermostu kuitenkaan! Vanha mies etenee vain omien kykyjensä mukaan omaan tahtiinsa.
Oma teoriani on, että suomalainen ylinopeuksiin keskittyvä liikennevalistus ja -valvonta ovat merkittäviä syitä jalankylkijoiden ja pyöräilijöiden ala-arvoiseen huomioimiseen.
...
Itselleni pykälät ovat vain pintaa raapaiseva peruskurssi. Toimin oman harkintani mukaan, jos se on oletettavasti fiksumpaa. Inhottaa koko ajatuskin ulkoistaa päätöksenteko ja vastuu jollenkin virkamiehelle.
Miksi suomalainen systeemi ei ole pilannut sinua kuskina, mutta muut se on pilannut?
Millä tavalla suomalaisessa systeemissä ulkoistetaan vastuu virkamiehelle?
Vain niin, että on joku "nopeusrajoitususkonto", jolla on myös harjoittajansa! Liikenteessä on sitten varmaanki nmyös sellainrenkin kuin "vilkunkäyttöuskonto", kas, kun näyttää olevan sellainenkin jengi, joka harjoittaa vilkunkäyttöä kertoessaan aikeista esim. kääntyéssään risteyksessä.
No joo... Olisiko nyt kuitenkin niin, että liikenteen hyvän sujumisen vuoksi on kehitelty liikennesäännöt, joita suuri osa pyrkii noudattamaan.
Vilkunkäyttö on itse asiassa mainio esimerkki suomlaisen liikennekulttuurin ongelmista. Tosi monet käyttävät villkua aivan liian myöhään kääntyessään ja painavat kaasua siinä vaiheessa kun kaistaa vaihtava ilmottautuu vilkkua käyttäen. Järjen käyttö on unohdettu ja keskitytään nimellisesti vain vilkuttamaan, koska laki.
Moni näyttää vilkkua ihan liian myöhäään eli vasta kääntyessään. Ongelma ei kuitenkaan ole itse laki, joka edellyttää "Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä..."
Myöskään nopeusrajoitus ei ole mikään ongelma. Se on hyvin yksiselitteinen ja ymmärrettävä. Merkissä on ilmaistu suurin sallittu nopeus. Tätäkin jotkut tulkitsevat ihan päin peetä itäisi muka ajaa vähintään rajoitusnopeutta, muuten kuski ajaa "alinopeutta". Tilanteen mukaanhan se nopeus valitaan,
Ongelma kummassakin tapauksessa on se, että ei osata tai haluta toimia liikennesääntöjen mukaan. Kukaan ei kuitenkaan julkisesti puolustele sitä, että näyttää vilkkua liian myöhään. Sen sijaan ylinopeuksia - ainakin "lieviä"- monet puolustelevat.
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Tilastojen valossa moni puheenaihe liikenteessä on silkkaa liioittelua.
Esim. turvavyön väitetään olevan pelastava enkeli. Kuitenkin v.2012 kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautoissa turvavyön käyttäjien kuolleisuus oli 100%. Niistä, jotka eivät käyttäneet, 79% olisi kuollut joka tapauksessa.
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
- juopuneet kuljettajat 40
- juopuneen matkustajat 17
- sivulliset 0
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
- juopuneet kuljettajat 40
- juopuneen matkustajat 17
- sivulliset 0
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Miten tämä eroaa normaaleista kovalla nopeudella ajetuista ulosajoista mikä viime viikonloppuna esimerkiksi tapahtui?
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Miten tämä eroaa normaaleista kovalla nopeudella ajetuista ulosajoista mikä viime viikonloppuna esimerkiksi tapahtui?
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi. Eli: tuo ylinnä oleva kertoo asian sivullisten kannalta.
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Miten tämä eroaa normaaleista kovalla nopeudella ajetuista ulosajoista mikä viime viikonloppuna esimerkiksi tapahtui?
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi. Eli: tuo ylinnä oleva kertoo asian sivullisten kannalta.
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Miten tämä eroaa normaaleista kovalla nopeudella ajetuista ulosajoista mikä viime viikonloppuna esimerkiksi tapahtui?
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi. Eli: tuo ylinnä oleva kertoo asian sivullisten kannalta.
Kovat nopeudet ei ilmeisesti ole kovin vaarallisia koska niissä ei kuole sivullisia, viime viikon loppuna kuoli vain neljä nuorta miestä mutta eivät onneksi olleet sivullisia.
Kovat nopeudet ei ilmeisesti ole kovin vaarallisia koska niissä ei kuole sivullisia, viime viikon loppuna kuoli vain neljä nuorta miestä mutta eivät onneksi olleet sivullisia.
Raa'asti sanottuna näin se menee. Darwin Award kandidaatteja riittää, mutta he eivät ole sinun suurin riskisi, ellet itse asetu samaan joukkoon.
Kohtuuttoman kova palaute tämä silti on vanhemmille. Meillä on lasten kanssa ollut "aina" kestomääräys arvioida kuljettaja, ja jos homma ei ole hallussa, silloin pitää soittaa kotoa parempi kyyti mihin kellonaikaan tahansa.
Itse ajavien poikien kanssa on käyty yhdessä ensin EAK ja sitten otettu radalla niin paljon vauhtia, ettei tarvi kadulla pöljäillä jollain reilun puolentoista sadan nössöilyvauhdeilla. Mutta kukin tyylillään.
Poikien kaverin äiti sanoi muiden kauhistuttua ajatuksesta lainata minun isoa moottoripyörääni 600 km reissulle armeijasta kotiutuvan kaverin noutamiseksi kotiin: Jos N.N. (740 GLE:n poika) ajaa, hänelle on aivan sama millä tulevat.
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Tähän saakka kolaritilastot vahvistavat väitteesi. Ulosajojen merkittävä vaikuttaja on kohtuuton ajonopeus, joka on usein myös ylinopeutta. Usein myös alkoholi. Nämä ovat meille fiksuille kuljettajille lähes vaarattomia.
TM 36:
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi.
Mielestäni tässä on korrelaatiovirhe onnettomuustyyppien ja onnettomuuteen johtaneiden syiden välillä.
Muita sivullisia kuolemankolareihin vedetään eniten väistämisvelvollisuus laiminlyömällä tai ohjaamalla auto kohtuunopeudella ilman ohitusaikeita päin vastaantulijaa. Näiden syyttömille sivullisille vaarallisimpien kolarien pääasiallinen syy ei yleensä ole pieni eikä iso ylinopeus, vaan havaintovirhe (katsotaan, mutta ei kunnolla), asennevirhe (katsotaan, muttei välitetä, tai ei välitetä edes katsoa) tai sairaus (äkillinen kohtaus tai tahallaan rekan alle)
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
Kovat nopeudet ei ilmeisesti ole kovin vaarallisia koska niissä ei kuole sivullisia, viime viikon loppuna kuoli vain neljä nuorta miestä mutta eivät onneksi olleet sivullisia.
Ylinopeudet ovat keskeinen tekijä kuolonkolareiden synnyssä. Suuret ylinopeudet ovat tietenkin vaarallisia. Onneksi niitä ajetaan vähän. Myöskään se, että pääosin niissä kuolee muita kuin sivullisia ei ole sellainen seikka, joka oikeuttaisi
suhtautumaan niihin välinpitämättömästi. Ihan sama juttu rattijuoppouden suhteen.
Monilla kuskeilla näyttää kuitenkin olevan pelko, että tiellä liikkuessaan joutuu rattijuopon uhriksi - "rattijuoppo tulee ja tappaa". Pelko on kovasti liioiteltu sillä ihan muut syyt - usein myös itsestä johtuvat - ovat paljon todennäköisempiä vaaratekijöitä. Yksi niistä lievä ylinopeus yhdessä muiden riskien kanssa.
Ylinopeudet ovat keskeinen tekijä kuolonkolareiden synnyssä. Suuret ylinopeudet ovat tietenkin vaarallisia. Onneksi niitä ajetaan vähän. Myöskään se, että pääosin niissä kuolee muita kuin sivullisia ei ole sellainen seikka, joka oikeuttaisi
suhtautumaan niihin välinpitämättömästi. Ihan sama juttu rattijuoppouden suhteen.
Turvallisuudestaan kiinnostunut kuljettaja ei tietenkään voi suhtautua tähän välinpitämättömästi. Unohdit silti, että suuri osa näistä tapauksista ajetaan alle tikkarin olevalla kohtuuttomalla tilannenopeudella.
Kun kolaritilastoja ja tutkimusraportteja luettuaan miettii yllä kerrottua, tajuaa myös väistämättä huolestuttavan kysymyksen: Kun meille aivan tavallisille ihmisille sattuvat vakavat kolarit eivät yleensä ole törkeillä nopeuksilla eikä törkeillä promilleilla aiheutettuja, niin mistä ne sitten johtuvat?
...
Ja mitä voin tehdä välttääkseni, ettei niin käy minulle?
TM 36:
Monilla kuskeilla näyttää kuitenkin olevan pelko, että tiellä liikkuessaan joutuu rattijuopon uhriksi - "rattijuoppo tulee ja tappaa". Pelko on kovasti liioiteltu sillä ihan muut syyt - usein myös itsestä johtuvat - ovat paljon todennäköisempiä vaaratekijöitä.
Klassinen esimerkki on lentopelkoinen, joka pystyy helposti ajamaan itse lentokentälle. Pelko on tunnetta eikä tietoa.
TM 36:
Yksi niistä lievä ylinopeus yhdessä muiden riskien kanssa.
Näissä jäljelle jäävissä muille vaarallisissa tapauksissa lievä ylinopeus on todella pieni aiheuttava tekijä onnettomuuden syntyyn. Lopputulokseen törmäysnopeudella on tietenkin aina vaikutusta. Siksi törmäysnopeus kannattaa minimoida lähtönopeudesta riippumatta.
Ellei itse aio ajaa ulos joko kohtuuttomalla nopeudella tai kännissä, joutuu varautumaan jatkuvasti eniten väkeä ilman omaa syytään kuolemankolariin vetäviin tilanteisiin: törmäys päin vastaantulijaa ilman ohitusaikeita ja väistämisvelvollisuuden laiminlyönti.
Kumpikin on helppo välttää koetilanteessa. Vaikeus on tehdä sama joka kerta kun auto liikkuu.
...ja koska suurin osa turvallista liikennettä muilta toivovista ei oikeasti ole turvallisuushakuisia omissa toiminnoissaan, eikä edes turvallisuushakuisista suuri osa oikeasti ajattele asiaa, ja sitä ajattelevatkin ovat vain ihmisiä, ei yllä olevaan voi luottaa.
Niinpä pitää vain pyrkiä pysymään ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella yrittivätpä muut mitä tahansa. Ja nehän yrittävät.
Jos tuntuu, että osaa parhaiten hallita tilanteet nopeuden säätelyllä, niin tekee sitten niin. Voi tehdä muitakin, jos tahtoo.
Jos tuntuu, että osaa parhaiten hallita tilanteet nopeuden säätelyllä, niin tekee sitten niin
Tässä vuosien saatossa olen todennut että omalla kohdallani tuo nopeuden säätely on kaikista konsteista ehdottomasti tehokkain. Mitä hitaammin jotakin tekee sen enemmän kykenee huomioimaan asioita, ja mitä hitaammin ajaa sen nopeammin pystyy väistämään tai hidastamaan.
Hitaammalla nopeudella tyypillisestä turvavälistä muodostuukin riittävä (sekunnit ja metrit ), ja se jalankulkijakin lähtee ylittämään suojatietä kun näkee ettei autoilija ajakaan ylinopeutta tai kovaa tilannenopeutta.
Hyvässä autossa ei vauhti tunnu kovalta, mutta kyseessä on tottumiskysymyskin. Hyvin harvoin tulee ajettua kovemmalla nopeudella väistötestejä, etenkään sellaisia jotka tulevat kuin hirvi puskasta.
NHB:
Samaa mieltä nopeusmittarin kyttäämisestä olen kuin TM36. Raja voi olla siinä, että pysytään huomautuksen tai rikesakon puolella, mutta samanlaista rajan kyttäämistä se on kuin rajoituksen mukaan ajaminenkin. Erona on vain se, että mittaria kytätään kovemmissa nopeuksissa.
En myöskään ymmärä, miksi nopeusmittarin kyttääminen olisi vaihtoehto liikenteen seuraamiselle. Koetko, että rajoitusten seuraaminen vie sinulta liikaa kapasitettia muusta ajamisesta?
Tutkimustulos tukee minun käsitystäni, koska rajoituksen ylittävä jättää muitakin pykäliä noudattamatta useammin kuin rajoitusta noudattava.
Tarve nopeusmittarin "kyttäämiseen" on määriteltävissä todennettavien havaintojen perusteella, eikä se siten ole pelkästään mielipidekysymys.
Jos ajetaan selkeästi alle suurimman sallitun nopeuden (esimerkiksi 80km/h alueella 70 km/h) nopeusmittaria ei tarvitse kovin aktiivisesti "kytätä". Riittää, että mittaria silloin tällöin katsoo. Nopeus vaihtelee luonnollisista syistä, mutta nopeuden huippuarvot jäävät kuitenkin alle suurimman sallitun nopeuden, koska marginaalia on paljon.
Jos ajetaan lähellä suurinta sallittua nopeutta, mutta pyritään kuitenkin siihen, että suurinta sallittua nopeutta ei ylitetä, joudutaan olemaan hyvin tarkkoja kaasun käytössä ja nopeusmittarin tarkkailemisessa.
Kuljettajan on käytännössä mahdotonta ajaa siten, ettei nopeus jonkin verran aaltoilisi. Kun on ylämäki, nopeus hidastuu, ja tarvitaan lisää kaasua. Kun on alamäki, kaasua on vähennettävä, ja jos se ei riitä, on painettava lisäksi jarrua. Kokenut kuljettaja voi ennakoida ylämäet ja alamäet siten, että hän lisää tai vähentää kaasun painamista täsmälleen oikealla hetkellä siten, että maantien ala- ja ylämäet kompensoituvat. Tällainen ajaminen alkaa kuitenkin muistuttaa jo jonkinlaista taitoajoa, ja se vaatii keskittymistä ja tottumista. Vastatuulta ja myötätuulta on vaikea ennakoida, koska ilmanvirtaukset ovat näkymättömiä.
Monissa tapauksissa ylä- ja alamäen tai myötä- ja vastatuulen havaitsee siitä, kun auton nopeus hidastuu tai kiihtyy. Olosuhteen kompensoimista kaasupolkimen avulla ei ole tällöin ehtinyt vielä tehdä. Jos tällaisessa tapauksessa ajetaan hyvin lähellä suurinta sallittua nopeutta, hetkellisiä lieviä ylinopeuksia on mahdotonta estää. Täydellinen nopeusrajoitusten noudattaja joutuukin siis ajamaan selkeästi hitaammin kuin mikä on suurin sallittu nopeus. Mutta ajaako hän?
Todennäköisesti edes nopeusrajoitususkonnon "profeetat" eivät elä niin kuin saarnaavat, vaan hekin ajavat ylinopeuksia silloin, kun alamäki tai myötätuuli tai hetkellinen mittarisilmän tai kaasujalan herpaantuminen nostaa nopeuden yli suurimman sallitun.
TM 36:
Ilman muuta rajoitukseen tarkkaivaisuuteensa hukkaavat keskittyvät vääriin asioihin riippumatta siitä, onko tarkoituksena ajaa rajoitusnopeutta tai joku siihen sidottu lukema (yli tai alle). Nopeus pitää valita tilanteen mukaan ja tilanteet vaihtelevat tosi paljon. Jos ei ymmärrä mitä silmät näyttää, niin silloin varmaan pitää katsoa neuvoa ohjenopeuskylteistä.
On se niin vaikeata, kun ei ole tai ei osaa käyttää vakionopeudensäädintä...
Nopeuden vaihtelu olisi olematonta ja voisi unohtaa mittarin kyttäämisen.
SO2001:
Vain niin, että on joku "nopeusrajoitususkonto", jolla on myös harjoittajansa! Liikenteessä on sitten varmaanki nmyös sellainrenkin kuin "vilkunkäyttöuskonto", kas, kun näyttää olevan sellainenkin jengi, joka harjoittaa vilkunkäyttöä kertoessaan aikeista esim. kääntyéssään risteyksessä.
No joo... Olisiko nyt kuitenkin niin, että liikenteen hyvän sujumisen vuoksi on kehitelty liikennesäännöt, joita suuri osa pyrkii noudattamaan. Niiden, jotka eivät piittaa nopeusrajoituksista täytyy sitten keksiä nimityksiä, joilla itsekäs toiminta jotenkin tulisi hyväksyttävämmäksi. Siihen sopii "nopeusrajoitususkovainen", mutta sopii kovin huonosti ja tuo leimakirveskin on jo kovin tylsynyt.
Olet kuitenkin oikeassa! Tämäkin profeetta ajelee itse kuten sanoit. Ei noudata tasatarkasti rajoituksia. Pyrkii kuitenkin huomioimaan ne eikä ajaessaan yritä välttää "alinopeutta" ajamalla likimain 10 km/h yli rajoituksen. Ajan noin rajoitusnopeutta. alamäessä voi mennä muutama km/h yli ja myös samanverran alle ajaminen on ihan tyypillistä - eli sitä hirveää ja kauheaa "alinopeutta". Nopeusmittaria toki seuraan, mutta en tapita sitä. Ajonopeteni pysyy kuitenkin aika hyvin rajoituksen tienoilla - mistään "seilaamisesta" ei ole kyse.
Olisiko muuten mielestäsi parempi, että profeetta alkaisi noudattaa sääntöjä kirjaimellisesti - ei koskaan ylinopeutta, joilloin ajonopeus olisi usein 10 km/h alle rajoituksen myös näissä matalammissa nopeuksissa?
Eli mentäisiin ihan vastaavasti kuin mittaria tapittavat juuri sakkorajan alapuolella ajavat ylinopeuskuskit, mutta nyt rajoituksen puitteissa vähän sen alle. Ei kai pieni "alinopeus" ole sen pahempi kuin lievä ylinopeus?
Kantsii tässä kuitenkin muistaa myös, että nopeusrajoitus ilmoittaa vain suurimman sallitun nopeuden, ei pienintä sallittua.
Herbert:
Oma teoriani on, että suomalainen ylinopeuksiin keskittyvä liikennevalistus ja -valvonta ovat merkittäviä syitä jalankylkijoiden ja pyöräilijöiden ala-arvoiseen huomioimiseen. Fokus on hukattu totaalisesti siinä vaiheessa kun keskelle suota kilometrien mittaiselle suoralle asennetaan kamera kyttäämään merkityksettömiä ylinopeuksia, mutta keskustoissa ilman turvakoria liikkuvien turvallisuus on jätetty lähes vaille huomiota.
Koen, että rajoitusten seuraaminen on vääriin asioihin keskittymistä, niin liikenteessä kuin elämässä muutenkin. Rajoitusten etsimisen sijaan pyrin etsimään elämässäni mahdollisuuksia ja ymmärtämämään miten kussakin tilanteessa olisi fiksuinta toimia.
Itselleni pykälät ovat vain pintaa raapaiseva peruskurssi. Toimin oman harkintani mukaan, jos se on oletettavasti fiksumpaa. Inhottaa koko ajatuskin ulkoistaa päätöksenteko ja vastuu jollenkin virkamiehelle.
Kirjoitukseni nopeusrajoitususkonnosta ja sen profeetoista voi ottaa tosikkomaisesti tai vähemmän tosikkomaisesti miten nyt itse kukin haluaa. Jos kirjoittajan tärkein missio vuodesta toiseen on ylinopeuksien ja niitä ajavien paheksuminen, voidaan ainakin leikillisesti käyttää sanaa uskonto.
Se, pidetäänkö ylinopeudella ajavia itsekkäinä vai ei, riippuu itsekkyyden määritelmästä, josta löytyy tällainen esimerkki.
Anthony de Mello: Herääminen on osaksi sitä, että elätte elämäänne niin kuin se on teistä itsestänne sopivaa. Ja ymmärtäkää tämä: se ei ole itsekkyyttä. Itsekkyyttä on se, että vaatii jotakuta toista elämään niin kuin TEISTÄ on sopivaa. Se on itsekkyyttä. Ei ole itsekästä elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo.
Joku ajaa autojonon kärjessä suurinta lain sallimaa nopeutta. Takana ajavat autot tekevät yksi toisensa jälkeen ohituksen ja menevät menojaan. Näkökulmasta riippuu, pidetäänkö ohitettavan vai ohittavien autojen kuljettajia itsekkäinä. Jos itsekkyys katsotaan samaksi kuin lain rikkominen, jälkimmäiset ovat itsekkäitä. Jos tämä ei ole itsekkyyden kriteeri, jonon kärjessä muita hitaammin ajavan auton kuljettajaa voidaan kenties pitää itsekkäänä, koska hän ei väistä pysäkille ja päästä peräänsä kertynyttä autojonoa ohitseen. En tarkastele tällaista tilannetta kuitenkaan yleensä itsekkyyskysymyksenä. Joskus hidastelu voi tuntua itsekkäältä, mutta siihen voi olla syitä, joita muut eivät tiedä. Maisemia katseleva ja hitaasti ajava ei ehkä huomaa, että taakse on kertynyt autoja.
Eilen ajelin Halsinki-Heinola -moottoritiellä noin sadan kilometrin tuntinopeutta, vaikka liikennemerkit olisivat sallineet suuremmankin nopeuden. Sata kilometriä tunnissa on mukavalta tuntuva perusnopeus. Jollakin toisella autolla mukavalta tuntuva nopeus on todennäköisesti jokin muu.
NHB:
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden huomioimisessa juuri nopeusrajoitusten sovittaminen liikenneympäristöön ( eli entisen 50 km/h:n muuttaminen suurelta osin 40 km/h:iin ja myös 30 km/h:iin) on ollut ihan olennainen asia parannettaessa taajamien turvallisuutta. Se, että huomioi rajoitukset ei suinkaan tarkota sitä, että ei myös huomioi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Nopeusrajoitukset huomioiva huomioi varmasti paremmin myös jalankulkijat ja pyöräilijät kuin se, joka ei piittaa nopeusrajoituksista.
NHB:
Minäkin toimin harkintakykyni mukaan. Mitenkään ei tule mieleen, että ulkoistaisin päätöksentekoni virkamiehille, kun sovitan ajonopeuteni oman harkintani mukaan nopeusrajoitukset sekä tilanteet ja olosuhteet huomioiden.
SO2001:
Katos, mitä ylinopeususkovainen täällä taas kirjoittelee! Vai onko se itsekkyysuskovainen?
TM 36:
Olen muuten kääntynyt vilkuttamatta useita kertoja kun ei ole ollut ketään lähimaillakaan. Pitäisikö tuntea pistoja sisimmässä tuosta törkeästä pykälien rikkomisesta?
Vilkunkäyttö on itse asiassa mainio esimerkki suomlaisen liikennekulttuurin ongelmista. Tosi monet käyttävät villkua aivan liian myöhään kääntyessään ja painavat kaasua siinä vaiheessa kun kaistaa vaihtava ilmottautuu vilkkua käyttäen. Järjen käyttö on unohdettu ja keskitytään nimellisesti vain vilkuttamaan, koska laki.
Kääntyjät vilkutavat siinä samalla kun rattia kääntäessä käsi osuu vilkun viikseen. Ikävä kyllä tuo on vain täysin turhaa - aivan sama olisi jättää vilkuttamatta. Keulan suunta kyllä kertoo siinä vaiheessa minne auto on menossa.
Muistan hyvin kuinka hämmästyin ensimmäisiä kertoja sivistysvaltiossa ajaessani. Kaistaa vaihtaessa siellä takavasemmalla ei ensimmäisenä yritetä väkisin kiilata eteen, vaan annetaan tilaa - välittömästi. Hidastelut jäävät minimaalisiksi ja liikenne virtaa hyvin. Suomessa, siis maassa jossa liikennettä on hyvin vähän, kovin monet tuntuvat pitävän täysin mahdottomana ajatusta päästää ketään eteen.
Tässäpä eräs yksittäistapaus mutta silti kuvaava esimerkki siitä, kun ei olla ymmärretty sitä miksi jotain tehdään. Tuttuni, pykäliä hartaasti tutkinut ja kokenut autoilija, oli kerran kuskina eräällä mailman vilkkaimmista liikenneväylistä. Kun tuli aika vaihtaa kaistaa, hän alkoi ensin kyttäämään katkeamattomasta liikennevirrasta valmista aukkoa ja alkoi vasta kaistan vaihtoon riittävän tilan löydettyään vilkuttamaan rattia samalla kääntäessään. Kun noita kaistoja piti vaihtaa useita, niin siinä leikissä tuli sitten aina ramppi liian nopeasti eteen ja homma meni takana tulevan liikenteen tulppaamiseksi. Hän ei millään meinannut ymmärtää, että se vilkku kuuluu laittaa ensimmäiseksi päälle ja tila järjestyy vilkun ansiosta.
Niin kauan kuin rajoitus ei ilmoita turvallista nopeutta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella kalustolla ajaen, niin itse en jaksa innostua tuosta säätöperiaatteestasi. En voi pitää tuollaista logiikkaa mitenkään riittävänä.
NHB:
Sinulla ei ole siis kattoa käyttämissäsi nopeuksissa, jos se sinusta on oletettavasti fiksumpaa? Jos on, niin mihin moraaliin se sitten perustuu, jos ei liikennesääntöihin?
Onko muita liikennesääntöjä kuin nopeusrajoitukset, joita jätät noudattamatta, tai vaihtoehtoisesti noudatat?
Mitä mahdollisuuksia elämään" tarjoaa normaali liikenteessä siirtyminen paikasta a paikkaan b, paitsi reittivalintoja?
Jos noudattaa lakiin rinnastettavia rajoitusnopeuksia, mihin sinun mielestäsi samalla katoaa harkintakyky? Teetkö jotenkin elämää ihmeellisempiä harkintoja ja päätöksiä liikenteessä jos verrataan vaikka lakiin varastamisesta? Sitäkin kun voi harkinnan mukaan tehdä tai olla tekemättä periaatteessa.
Miten minun vastuuni, päätöksentekoni ja harkintakykyni muka katoaa ulkoistuksena liikenteessä, koska minähän sitä kulkuvälinettä ajan, vain siksi, että yhteiskunnassa on säännöt?
NHB:
Eikö siellä ole virkamiehiä, tai liikennesääntöjä?
Miten siellä eroaa, sanotaan vaikkapa säännöt vilkuttamisesta härmäläiseen menoon verrattuna? Ja ennenkaikkea käyttö.
Mitkä siellä ovat rajoitusnopeudet muuten? Jos siellä on pitkiä metsätaipaileita hiljaiseen aikaan, niin teetkö edelleen harkittuja valintoja?
TM 36:
Eikä sekään, ettei huomio nopeusrajoituksia tarkoita sitä, että ajaisi vaarallista nopeutta. Millä näytöllä väität tuon olevan varmaa? Itse olen sitä mieltä, ettet voi tuolla perusteella sanoa, kuinka hyvin kukin huomio pyöröilijät ja jalankulkijat.
Olen todistanut monienkin rajoituksia kunniottavan vähät välittävän jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeuksista ja vaikka itse sanonkin, niin takuulla huomioin noita paremmin nuo muut liikkujat.
Ja tuo sopii minulle aivan mainiosti. Epäitsekkäänä ihmisenä sallin sinun ajavan sellaista nopeutta, jonka koet turvalliseksi. Samaa toivon myös sinulta.
NHB:
Onnettomuuskuvauksista päätellen löytyy myös kuskeja, jotka eivät ole piupaut välittäneet kummastakaan, rajoituksista eikä jalankulkijoista, tai pyöräilijöistä. Ovatko he ymmärtäneet jotakin väärin?
Jne. Luuletko, ettei variaatioita löydy liikenteestä, myös siellä "sivistysvaltiossakin"? Millä näytöllä sieltä ei löytyisi joka lähtöön kuskeja ja liikenteessä liikkuvia, siinä missä Suomestakin?
NHB:
Toivotaan näin.
Toistat tuota, ollaan huomattu kyllä. Epäiletkö sinä, että esimerkiksi minä ulkoistan päätöksentekoni liikenteessä virkamiehelle, joka ei tietääkseni koskaan ole istunut vieressäni, saati autossani?
Ja ettenkö minäkin sovittaisi ajonopeuttani tilanteiden ja olosuhteiden mukaan? Sitähän meiltä kaikilta suorastaan odotetaan, hyvänen aika sentään. Liikennesääntöjen asettamien reunaehtojen lisäksi jopa kanssaliikkujat odottavat meidän toimivan loogisesti ja arvattavasti.
En vain ymmärrä, miksi rajoitusnopeusjärjestelmän hyväksyminen olisi suunnilleen perseennuolemista vastavaa? Sivistysvaltioissa on kaikissa lainsäädäntö, myös liikenteeseen. En tiedä mitä Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuu, mutta sitä laskettane enää sivistysvaltioksi.
Ja sinulle tuntuu olevan tärkeätä mollata sääntöjä siitä, että joku töpeksii. Eikö voida mielestäsi olettaa, että töpeksijä on kuvitellut sinun laillasi "ottaneensa virkamieheltä päätöksenteon itselleen", mutta ei ole tajunnut, mitä sen käytännössä pitäisi sitten tarkoittaa ja vastuu unohtui myös.
Ja miten tilanne tämän osalta pitäisi sitten korjata, että ko. kuski jatkossa välttäisi töpeksimiset? Palauttaa säännöt mieleen, vai mitä oppisi (heh, uskontosi) tässä kohtaa opettaa?
TM 36:
Kumppari:
Juu, täälläkin ollaan huomattu, että Eki-sedällä on jäänyt levy jumiin ja että hän tekee parhaansa kerätäkseen mahdollisimman pitkän jonon taaksensa, mutta älä nyt silti noin hermostu kuitenkaan! Vanha mies etenee vain omien kykyjensä mukaan omaan tahtiinsa.
NHB:
Miksi suomalainen systeemi ei ole pilannut sinua kuskina, mutta muut se on pilannut?
Millä tavalla suomalaisessa systeemissä ulkoistetaan vastuu virkamiehelle?
NHB:
Moni näyttää vilkkua ihan liian myöhäään eli vasta kääntyessään. Ongelma ei kuitenkaan ole itse laki, joka edellyttää "Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä..."
Myöskään nopeusrajoitus ei ole mikään ongelma. Se on hyvin yksiselitteinen ja ymmärrettävä. Merkissä on ilmaistu suurin sallittu nopeus. Tätäkin jotkut tulkitsevat ihan päin peetä
Ongelma kummassakin tapauksessa on se, että ei osata tai haluta toimia liikennesääntöjen mukaan. Kukaan ei kuitenkaan julkisesti puolustele sitä, että näyttää vilkkua liian myöhään. Sen sijaan ylinopeuksia - ainakin "lieviä"- monet puolustelevat.
Kuitenkin sivullisten kannalta "lievätkin" ylinopeudet ovat nähdäkseni pahempi vaara kuin rattijuoppous. Tästä kertoo se, että yksikään sivullinen ei vuonna 2013 kuollut rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa!
TM 36:
Tilastojen valossa moni puheenaihe liikenteessä on silkkaa liioittelua.
Esim. turvavyön väitetään olevan pelastava enkeli. Kuitenkin v.2012 kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautoissa turvavyön käyttäjien kuolleisuus oli 100%. Niistä, jotka eivät käyttäneet, 79% olisi kuollut joka tapauksessa.
TM 36:
Väitätkö että jokaisessa rattijuopon aiheuttamassa kolarissa oli autossa pelkästään kuljettaja?
ritsa:
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
- juopuneet kuljettajat 40
- juopuneen matkustajat 17
- sivulliset 0
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
ritsa:
En väitä. Sanoin vain, että yksikään sivullinen ei kuollut vuonna 2013 rattijuopon toimesta - ei yksikään vastapuolen autossa, ei yksikään pyöräilijä eikä yksikään jalankulkija.
Sivulliseksi ei lasketa juopuneen matkustajia.
Virallinen tilasto (Tieliikenneonnettomuudet 2013) kertoo rattijuopumustapauksissa kuolleista vuonna 2013:
- juopuneet kuljettajat 40
- juopuneen matkustajat 17
- sivulliset 0
Tämän mukaan rattijuoppous on ennen muuta vaaraksi rattijuopolle itselleen ja hänen kyytiinsä lähteneelle, ei niinkään sivullisille. Kuitenkin yleinen pelonaihe liikenteessä on kyselyjen mukaan "Rattijuoppo tulee ja tappaa". Mitä johtopäätöksi tästä pitäisi vetää?
Mä niiiiiin ohitan sut, pahvi.
TM 36:
Miten tämä eroaa normaaleista kovalla nopeudella ajetuista ulosajoista mikä viime viikonloppuna esimerkiksi tapahtui?
ritsa:
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi. Eli: tuo ylinnä oleva kertoo asian sivullisten kannalta.
ritsa:
"Normaalit" suurella nopeudella tapahtuvat kuolonkolarit ovat nähdäkseni yleensä ulosajoja, joissa kuskille ja mahdollisille kyytiläisille käy huonosti. Eli eroa känniläisten aiheuttamiin kuolonkolareihin on lähinnä se, että kuski on ollut kännissä, sillä myös nämä känniläisten kuolonkolarit ajetaan varsin usein kovalla nopeudella.
Sen sijaan "lievällä" ylinopeudella ajetut kuolonkolarit ovat monenlaisia ja niissä myös sivulliset joutuvat uhreiksi. Eli: tuo ylinnä oleva kertoo asian sivullisten kannalta.
TM 36:
Kovat nopeudet ei ilmeisesti ole kovin vaarallisia koska niissä ei kuole sivullisia, viime viikon loppuna kuoli vain neljä nuorta miestä mutta eivät onneksi olleet sivullisia.
Ritsa:
Raa'asti sanottuna näin se menee. Darwin Award kandidaatteja riittää, mutta he eivät ole sinun suurin riskisi, ellet itse asetu samaan joukkoon.
Kohtuuttoman kova palaute tämä silti on vanhemmille. Meillä on lasten kanssa ollut "aina" kestomääräys arvioida kuljettaja, ja jos homma ei ole hallussa, silloin pitää soittaa kotoa parempi kyyti mihin kellonaikaan tahansa.
Itse ajavien poikien kanssa on käyty yhdessä ensin EAK ja sitten otettu radalla niin paljon vauhtia, ettei tarvi kadulla pöljäillä jollain reilun puolentoista sadan nössöilyvauhdeilla. Mutta kukin tyylillään.
Poikien kaverin äiti sanoi muiden kauhistuttua ajatuksesta lainata minun isoa moottoripyörääni 600 km reissulle armeijasta kotiutuvan kaverin noutamiseksi kotiin: Jos N.N. (740 GLE:n poika) ajaa, hänelle on aivan sama millä tulevat.
TM 36:
Tähän saakka kolaritilastot vahvistavat väitteesi. Ulosajojen merkittävä vaikuttaja on kohtuuton ajonopeus, joka on usein myös ylinopeutta. Usein myös alkoholi. Nämä ovat meille fiksuille kuljettajille lähes vaarattomia.
TM 36:
Mielestäni tässä on korrelaatiovirhe onnettomuustyyppien ja onnettomuuteen johtaneiden syiden välillä.
Muita sivullisia kuolemankolareihin vedetään eniten väistämisvelvollisuus laiminlyömällä tai ohjaamalla auto kohtuunopeudella ilman ohitusaikeita päin vastaantulijaa. Näiden syyttömille sivullisille vaarallisimpien kolarien pääasiallinen syy ei yleensä ole pieni eikä iso ylinopeus, vaan havaintovirhe (katsotaan, mutta ei kunnolla), asennevirhe (katsotaan, muttei välitetä, tai ei välitetä edes katsoa) tai sairaus (äkillinen kohtaus tai tahallaan rekan alle)
ritsa:
Ylinopeudet ovat keskeinen tekijä kuolonkolareiden synnyssä. Suuret ylinopeudet ovat tietenkin vaarallisia. Onneksi niitä ajetaan vähän. Myöskään se, että pääosin niissä kuolee muita kuin sivullisia ei ole sellainen seikka, joka oikeuttaisi
suhtautumaan niihin välinpitämättömästi. Ihan sama juttu rattijuoppouden suhteen.
Monilla kuskeilla näyttää kuitenkin olevan pelko, että tiellä liikkuessaan joutuu rattijuopon uhriksi - "rattijuoppo tulee ja tappaa". Pelko on kovasti liioiteltu sillä ihan muut syyt - usein myös itsestä johtuvat - ovat paljon todennäköisempiä vaaratekijöitä. Yksi niistä lievä ylinopeus yhdessä muiden riskien kanssa.
TM 36:
Turvallisuudestaan kiinnostunut kuljettaja ei tietenkään voi suhtautua tähän välinpitämättömästi. Unohdit silti, että suuri osa näistä tapauksista ajetaan alle tikkarin olevalla kohtuuttomalla tilannenopeudella.
Kun kolaritilastoja ja tutkimusraportteja luettuaan miettii yllä kerrottua, tajuaa myös väistämättä huolestuttavan kysymyksen: Kun meille aivan tavallisille ihmisille sattuvat vakavat kolarit eivät yleensä ole törkeillä nopeuksilla eikä törkeillä promilleilla aiheutettuja, niin mistä ne sitten johtuvat?
...
Ja mitä voin tehdä välttääkseni, ettei niin käy minulle?
TM 36:
Klassinen esimerkki on lentopelkoinen, joka pystyy helposti ajamaan itse lentokentälle. Pelko on tunnetta eikä tietoa.
TM 36:
Näissä jäljelle jäävissä muille vaarallisissa tapauksissa lievä ylinopeus on todella pieni aiheuttava tekijä onnettomuuden syntyyn. Lopputulokseen törmäysnopeudella on tietenkin aina vaikutusta. Siksi törmäysnopeus kannattaa minimoida lähtönopeudesta riippumatta.
Ellei itse aio ajaa ulos joko kohtuuttomalla nopeudella tai kännissä, joutuu varautumaan jatkuvasti eniten väkeä ilman omaa syytään kuolemankolariin vetäviin tilanteisiin: törmäys päin vastaantulijaa ilman ohitusaikeita ja väistämisvelvollisuuden laiminlyönti.
Kumpikin on helppo välttää koetilanteessa. Vaikeus on tehdä sama joka kerta kun auto liikkuu.
...ja koska suurin osa turvallista liikennettä muilta toivovista ei oikeasti ole turvallisuushakuisia omissa toiminnoissaan, eikä edes turvallisuushakuisista suuri osa oikeasti ajattele asiaa, ja sitä ajattelevatkin ovat vain ihmisiä, ei yllä olevaan voi luottaa.
Niinpä pitää vain pyrkiä pysymään ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella yrittivätpä muut mitä tahansa. Ja nehän yrittävät.
Jos tuntuu, että osaa parhaiten hallita tilanteet nopeuden säätelyllä, niin tekee sitten niin. Voi tehdä muitakin, jos tahtoo.
Tässä vuosien saatossa olen todennut että omalla kohdallani tuo nopeuden säätely on kaikista konsteista ehdottomasti tehokkain. Mitä hitaammin jotakin tekee sen enemmän kykenee huomioimaan asioita, ja mitä hitaammin ajaa sen nopeammin pystyy väistämään tai hidastamaan.
Hitaammalla nopeudella tyypillisestä turvavälistä muodostuukin riittävä (sekunnit ja metrit ), ja se jalankulkijakin lähtee ylittämään suojatietä kun näkee ettei autoilija ajakaan ylinopeutta tai kovaa tilannenopeutta.
Hyvässä autossa ei vauhti tunnu kovalta, mutta kyseessä on tottumiskysymyskin. Hyvin harvoin tulee ajettua kovemmalla nopeudella väistötestejä, etenkään sellaisia jotka tulevat kuin hirvi puskasta.