Edellä esitetyssä videossa oikealta liittymästä tulee auto. Sen nokka ilmestyy näkyviin, kun videon laskuri (luku pienenee loppua kohti) on kohdassa 0:05. Kuvausauto on tällöin jonkin matkan päässä tien varteen pysäköidystä rekasta.
Sivutieltä saapumiset ovat hankalia, jos jokin este peittää näkyvyyden. BMW:n kuljettaja ei käytännössä näe, tuleeko tiellä autoja vasemmalta vai ei. Hän joutuu lähtemään liikkeelle hyvin epävarmoissa ja epämiellyttävissä olosuhteissa. Kun videota kelaa hitaasti, siitä voi päätellä, että BMW:n kuljettaja näkee lähestyvän auton siinä vaiheessa, kun BMW:n nokka on jo osittain tiellä. Tällöin on tehtävä ratkaisu, eikä aikaa ole hukattavaksi. Joko painetaan kaasua tai jarrua. Jos päädytään jarrutukseen, se on töksähtävä, koska auto on saatava pysähtymään heti.
En pysty sanomaan sataprosenttisen varmasti, miten itse olisin toiminut tilanteessa, jos asiaa katsotaan BMW:n kuljettajan näkökulmasta. Todennäköisemmältä tuntuu, että olisin jarruttanut viime hetkellä enkä olisi jatkanut ajamista. Näin kai pitäisi tehdä. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa ei oikein osaa päättää, mitä tekisi. Ehkä jarruttaa ensiksi ja ajattelee sen jälkeen, että kyllä siitä ehtii, ja kiihdyttää uudestaan. Tällainen epäröinti johtaa kaikkein tökeröimpään lopputulokseen, mutta joskus sellaistakin tapahtuu. Niin monet asiat vaikuttavat.
Kun olosuhteet ovat lumiset ja liukkaat, ja kun tien varressa on rekkoja, jotka peittävät liittymät näkyvistä, isommalla tiellä ajavan kannattaa ottaa se huomioon. Videon kuvaaja ajoikin tässä suhteessa niin kuin pitää. Joku ökykuski olisi osoittanut mieltään soittamalla äänimerkkiä (en kuunnellut videon ääntä, jos siinä oli ääni, mutta oletettavasti tällaista ei tapahtunut).
Asioihin pitää varautua. Ei pidä hiiltyä, vaikka joku tekisi sellaista, mitä itse ei kuvittele koskaan tekevänsä. Risteyksistä voi tulla joku, olipa niissä mikä liikennemerkki tahansa. Jos päätiellä ajava ei ehdi edes aloittaa jarruttamista vaan törmää täysillä sivutieltä kolmion takaa tulevan kylkeen, moraalinen syyllisyys lepää jossakin määrin hänenkin päällään, vaikka sivutieltä tuleva määritelläänkin juridisessa mielessä yksin syylliseksi. Kolarin välttäminen on tärkeintä, syyllisyyskysymyksiä on aikaa miettiä myöhemmin.
Toteamus kaksipyöräisen kuljettajalle, joka haluaa säilyä ehjänä ja hengissä tien päällä:
"suhtaudu kaikkiin kanssakulkijoihin siten, että he ovat hulluja ja voivat tehdä mitä tahansa".
Pätee valitettavasti myös auton ratissa. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja erehtymätön, mutta kyllä tuolla tien päällä täytyy pitää itsensä hereillä ja oikealla tavalla ennakoida tapahtumia, jos aikoo välttää ikäviä tapahtumia. Voisi vielä todeta, että lähes kaikki äkkinäiset tapahtumat syntyvät siitä, että toista liikkujaa ei huomata syystä tai toisesta. Ja se syy voi olla yhtä hyvin puuttuva heijastin, valoton auto ( vaikkapa nykytyylin matalalla olevat ledit!), valoton pyörä/ mopo/ moottoripyörä, liian suuri nopeus, katveesta alkanut ohitus...
Miljonääri sai yli 50.000 euron ylinopeussakot ja valittaa: "Täällä rangaistaan siitä, että olet hyvä." Jos hän valittaisi ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta, voisin jotenkin ymmärtää valituksen, mutta ylinopeussakoista valittamista en ymmärrä. Progressiivista verotusta ei ehkä pysty välttämään, mutta ylinopeudella ajaminen on jokaisen omassa päätösvallassa.
Onko ylinopeudella ajaminen jokaisen omassa päätösvallassa? On siinä mielessä, että jos ei aja, ei voi ajaa ylinopeudellakaan.
Jos ajaa, voi ajaa vahingossa ylinopeutta. Tästä kai vuosittain langetetuissa kamerasakoissakin on kyse. En tiedä ketään, joka olisi sanonut ajaneensa kamaraan tietoisesti ja tarkoituksella ylinopeutta, vaikka kai tällaisiakin tapauksia muutama on. Ihmisethän käyttäytyvät joskus irrationaalisesti ja itsetuhoisesti.
Liikenne poikkeaa muista elämänalueista siinä, että kun muualla hyväksytään tahattoman vahingon mahdollisuus, liikenteessä epäonniset teot katsotaan lähes aina tahallisiksi. En tiedä, onko syynä propaganda vai se, että koska liikenteessä teot tehdään piilossa katseilta auton sisällä, näkymättömästä tekijästä on helppo uskoa mieluummin pahaa kuin hyvää.
Esimerkkinä mainittakoon seuraava tapaus, jossa auto oli pysäköity invapaikalle ilman invamerkkiä. Auton pysäköinti - johon minä en olisi kiinnittänyt mitään huomiota - oli saanut jonkun ohikulkijan ilmaisemaan kirjallisia lahjojaan ja sisäistä kauneuttaan.
Asioita on oikein hyvä tarkastella monesta erilaisesta näkökulmasta. Minun kritiikkini kohdistui, paitsi ylinopeudella ajamiseen, myös siihen, ettei sakotuksella rangaista siitä, että on hyvä. Henkilö voi katsoa olevansa hyvä sillä perusteella, että hänellä on suuret tulot. Progressiivinen verotus voi tuolloin tuntua rangaistukselta. Sakkoja ei määrätä siitä, että tulot ovat suuret, vaan siihen tarvitaan jokin muu peruste. Tulot vaikuttavat kyllä sakkojen rahamäärään.
”Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportin mukaan ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä, kuten ylinopeus tai liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden, oli mukana 42 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.”
Tästä voitaneen päätellä, että 58 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei ollut mukana ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä. 42 prosenttiin on yhdistetty paitsi ylinopeudet, myös olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden ”liian suuret” nopeudet. Kuinka suuri osa tapauksista on näitä, se ei käy ilmi.
Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan julkaisussa kerrotaan seuraavaa:
”Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 2013 yhteensä 195 kuolemaan johtanutta tieliikenteessä tapahtunutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista 56:ssä (29 %) jollakin osallisella moottoriajoneuvon kuljettajalla oli veressään alkoholia vähintään 0.5 ‰.”
Tulosta ei voine suoraan tulkita niin, että 29 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista aiheutui rattijuopumuksesta. Suuressa osassa onnettomuuksia alkoholi todennäköisesti kuitenkin oli keskeisin vaikuttava syy.
Edellä esitetyn perusteella voitaneen tehdä se johtopäätös, että selvin päin ajettu ylinopeus, jos se ei ole samalla olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden liian suuri nopeus, edustaa hyvin pientä osuutta kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien vaikuttavana syynä. Suurin osa (58 %) tapauksista ei liity nopeuteen lainkaan, ja jäljellä olevasta 42% osuudesta rattijuopumus ja olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus selittävät suurimman osan.
SO2001: ” Liikenne poikkeaa muista elämänalueista siinä, että kun muualla hyväksytään tahattoman vahingon mahdollisuus, liikenteessä epäonniset teot katsotaan lähes aina tahallisiksi. En tiedä, onko syynä propaganda vai se, että koska liikenteessä teot tehdään piilossa katseilta auton sisällä, näkymättömästä tekijästä on helppo uskoa mieluummin pahaa kuin hyvää.”
Ei liikenne poikkea muista elämänalueista, vertaa sitä esimerkiksi työelämään. Sielläkään ei hyväksytä tahatonta työsuojelumääräysten rikkomista.
Sinä tiedät, että kiinnijäämisen todennäköisyys vaikuttaa eniten ihmisten halukkuuteen noudattaa liikennesääntöjä. Sinä tiedät myös että liikennesääntöjen noudattaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Silti ainoat mieleesi tulevat rangaistusten jakamisen syyt ovat propaganda tai se, että näkymätöntä on helppo uskoa pahaa.
Olet monesti murehtinut sitä epäoikeudenmukaisuutta, että liikenteessä jaellaan rangaistuksia ”mekaanisesti”, eli tekojen eikä aiheutetun vaaran mukaan. Olet sanonut rangaistusten tarkoituksena olevan viestittää saajansa käsityskyvyn heikkoutta. Tämä kuulostaa vahvasti tunnereaktiolta, ei tiedolta. Nämä tunteet juontuvat varmaankin niistä traumaattisista lapsuudenkokemuksistasi, kertomasi mukaan ne repivät itsetunnon ”juurituppia myöten”.
Sellaisten kokemusten jälkeen mielipiteesi ovat ymmärrettäviä, mutta etkö tosiaan pysty itse huomaamaan koska kirjoituksiasi ohjaa kaltoin kohdeltu pikkupoika ja koska analyyttiseen ajatteluun kykenevä aikuinen mies? En väitä että se olisi helppoa erottaa, sinuakin ohjaavat alitajuiset tunteet aivan kuten kaikkia ihmisiä, mutta luulisi että looginen puolesi tekisi edes joskus johtopäätöksiä siitä, ettet kykene kumoaman vasta-argumentteja, joita saat joistakin mielipiteistäsi.
SO2001: "Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportin mukaan ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä, kuten ylinopeus tai liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden, oli mukana 42 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.”
Tästä voitaneen päätellä, että 58 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei ollut mukana ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä.
Ei voitane päätellä noin, vaan siitä voidaan päätellä että tuon raportin nopeustietojen mukaan asia on noin.
Ajonopeuteen liittyväksi riskitekijäksi lasketaan myös ylinopeus. En tunne viimeisimmän raportin yksityiskohtia, mutta vuoden 2012 raportissa kuolonkolarien 334 osallisesta 24 kpl eli 4 % ajoi ylinopeudella 1-9 km/h. Noista 24:stä ajoneuvosta kolme oli henkilö- tai pakettiautoja. LAM-pisteden mittatietojen mukaan 2-kaistaisilla maanteillä ylinopeus 1-10 km/h on ylivoimaisesti yleisin käytetty, sitä ajaa 80:n rajoituksella noin puolet henkilöautoista. Joten joko tutkijalautakuntien tai LAM-asemien nopeusarvot ovat totaalisen pielessä. Minä veikkaan että väärässä on tutkijalautakunnat.
Jo on aikoihin eletty, kun asiantuntijat esittävät suosituksen olla käyttämättä rankaisemiseen perustuvaa pakkoa hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi. Mistä nyt tuulee?
Tutkijatohtori Kalle Vaismaa Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ja neurokirurgian dosentti ja osastonylilääkäri Jari Siironen Husin neurokirurgian klinikalta kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että kypäräpakko vähentää polkupyöräilyä, joten sen kokonaisvaikutus kansanterveyteen on negatiivinen. Esimerkkeinä he mainitsevat Australian, jossa pyöräily väheni kypäräpakon säätämisen jälkeen 42 prosenttia sekä Uuden Seelannin, jossa vähenemistä oli 51 prosenttia. Uudessa Seelannissa pyöräilijöiden riski joutua onnettomuuteen lisääntyi 20 prosenttia.
Eli siinä se nähdään. Suomessa ihmiset tosin ovat luonteeltaan siinä määrin alistuvia, että he nielevät kaikki pakot ilman, että sillä olisi suurta vaikutusta yhtään mihinkään. Harrastajaporukka korkeintaan hieman vaihtuu.
Kuulun luultavasti siihen joukkoon, jonka pyöräily vähenee, jos kypärättä ajamisesta aletaan rangaista.
Yle: "Tytöt, ajakaa mopoilla – ajo-opettaja kertoo, miksi se kannattaa
...jos on mopolla selvinnyt liikenteessä vuoden hengissä, selviää siellä myös autolla."
Itse olen kyllä sitä mieltä, että ylipainon vaivaamaa kansaa ei pitäisi kehoittaa ajelemaan mopoilla. Polkupyörällä hoituu samat asiat, mutta huomattavasti fiksummin. Ongelmana autokoulun opettajan kannalta tietysti on se, ettei nämä tuo rahaa autokouluun.
SO2001:n edellä mainitsema kypäräkeskustelu on asia, joka on jo nykyisessä laissa otettu huomioon juuri samasta syystä, kuin artikkelissa mainitaan. Kyse ei siis ole uudesta asiasta, vaan ihan saman virkamieskoneiston tuotoksesta, jota yleensä haukutaan.
Asia on kuitenkin jollain ihmeellisellä tavalla suomalaisia vaivaava. Pyöräilystä puhuttaessa yleensä kiinnostavimpien asioiden joukkoon nousee kypärän käyttö. Monien mielestä tärkeämpää kuin pyöräily on se, ettei omasta mielestä muut pyöräile väärillä varusteilla. Minusta tärkeintä on saada kansa hoitamaan liikkumistarpeensa muilla tavoin kuin autolla. Pyörä on erinomainen vaihtoehto moniin matkoihin. Siksi sitä pitää suosia ja siksi keskittyä aivan muihin asioihin kuin pohtimaan kypärän käytön pakollisuutta. Artikkeli olikin Hesarilta aivan poikkeuksellisen hyvä, mutta pyöräily taitaa olla ainoa asia, josta olen periaatteessa samaa mieltä vihreiden kanssa.
Hallitus aikoo tehdä monin tavoin pienituloisten olon nykyistä epämukavammaksi. Sakotus on yksi asia. Rikesakko ei riipu tuloista, joten sen korottaminen puree ankarammin pienituloisiin kuin suurituloisiin. Rikesakko on tavallaan kuin tasavero.
Auton käyttömaksukin on tuloista riippumaton, joten sen korottaminen on pienituloiselle suurempi ongelma kuin suurituloisille.
Hallitus aikoo sentään alentaakin erästä maksua, nimittäin autoveroa.
Maksettavan autoveron määrä ei suoraan riipu ihmisen tuloista, mutta se on välillisesti yhteydessä tulotasoon. Mikä suuremmat tulot ihmisellä on, sitä enemmän autoveroa hän todennäköisesti keskimäärin maksaa. Pientuloinen ei maksa suurta autoveroa, koska hänellä ei ole varaa ostaa uusia autoja, joiden hinnassa autoveroa tulee maksaneeksi eniten.
Näin ollen hallituksen suunnitelma alentaa autoveroa hyödyttää eniten suurituloisia, joilla on varaa ostaa kalliita autoja. Pienituloiselle käytetyn auton ostajalle veronalennuksella ei ole suurta merkitystä. Jos tonnin auto maksaa tulevaisuudessa 700 euroa, 300 euron etu menetetään lyhyessä ajassa korotetun käyttömaksun takia. Uuden kalliin auton kohdalla veronalennus voi olla 10000 euroa tai enemmänkin, joten ostaja jää voitolle, vaikka maksaakin korotettua käyttömaksua.
Hallitus toisin sanoen ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, jos vähän kärjistetään.
Hallitus aikaa siirtyä nykyistä enemmän sakkotalouteen, eli maanteiden varsille tulee lisää kameroita, ja poliisivalvontaa lisätään. Kärsijöinä on niin köyhiä kuin rikkaitakin. Hallitus tarvitsee nykyistä vahvemmat poliisivoimat ja muutenkin lisää resursseja turvallisuussektorille, koska hallituksen suunnitelmissa on vankimäärien kasvattaminen poliisivaltiolle ominaiseen tapaan. Jokainen vanki tulee maksamaan valtiolle 57000 euroa vuodessa, joten rahaa tarvitaan. Kansa kärsii säästöistä, poliisi porskuttaa ja vankilat täyttyvät. Tulevat mieleen eräät valtiot.
Tarkoittaako kirjoittaja ehkä tätä hallitusohjelman kohtaa?
Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.
Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa sekä ehdollisen vankeustuomion tehostamismahdollisuuksia, kuten lyhyt ehdoton vankeus, yhdyskuntapalvelu ja valvottu koevapaus. Vapautuville vangeille tehtävää vaarallisuusarviota laajennetaan ja vankien vapauttamista harkittaessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vangin vaarallisuuteen.
Kun vankeusrangaistuksia pidennetään ja ehdollisia tuomioita muutetaan ehdottomiksi, vankien määrä vankiloissa lisääntyy - ellei samaan aikaan vapauteta vankeja muista syistä.
Hallitusohjelman kohta "varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen" voisi teoriassa tarkoittaa kriminaalipolitiikan lieventämistä ja tuomioiden alentamista. Se ei kuitenkaan nykyisen hallituksen aikana tarkoita sitä vaan päinvastaista eli ihmisten lähettämistä vankiloihin entistä herkemmin ja heidän pitämisensä niissä entistä kauemmin. Tämä on käynyt ilmi poliittisista taustakeskusteluista.
Hallitusohjelman kohta "vapautuville vangeille tehtävää vaarallisuusarviota laajennetaan ja vankien vapauttamista harkittaessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vangin vaarallisuuteen" tarkoittaa myös vapautuksen lykkäämistä - eikä aikaistamista.
Vankien määrän kasvu tuskin sinänsä on hallituksen tavoite, ennemminkin se olisi väistämätön ja ehkä ei-toivottu seuraus SO2001:n mainitsemista syistä.
Niin hullulta kuin tuon tyyppinen tapaus vaikuttaakin, siihen voi olla looginen selitys - jos kuljettajan mahdolliset mielenterveysongelmat jätetään arvioinnin ulkopuolelle. Koska ajankohta on ollut myöhäinen, kuljettaja on kenties ollut nukahtamaisillaan rattiin. Niinpä hän ei ole reagoinut edessä näkyvään liikenneympyrään vaan on saapunut paikalle normaalilla maantien matkanopeudella. Tämä on tietysti vain arvailua. Nukahtamisen vaihtoehto on keskusteluun uppoutuminen matkustajien kanssa, jolloin liikenteen tarkkaileminen ja ajatteleminen on unohtunut. On ohjattu autoa konemaisesti aivan muita asioita miettien. Autoradion säätämiseen tai kassin kaivelemiseen tai johonkin muuhun asiaan keskittyminen on myös yksi mahdollinen syy.
Itselleni ei ole onneksi tapahtunut mitään aivan näin rajua, mutta läheltä piti tapauksia on ollut. Olen esimerkiksi ajanut täyttä vauhtia "alhaalta päin" T-risteykseen huomaamatta koko risteystä. Vasta matkustajan huudahdus on saanut minut painamaan jarrua. Syy huomaamattomuuteen on ollut paitsi keskittyminen keskusteluun (= yksinpuheluun) matkustajien kanssa, myös risteyksen muoto. Sitä on lähestytty loivaa ylämäkeä ajaen, joten poikittainen tie ei ole näkynyt. On näkynyt ainoastaan risteystä osoittavat liikennemerkit.
Eräs metsän keskellä oleva risteys (tällaisia on varmaan paljonkin) on niin huomaamaton, että sen läpi helposti ajaa vauhdilla huomaamatta koko risteystä. Tässä tapauksessa huomaamattomuus johtuu siitä, että sata metriä myöhemmin on toinen risteys, joka näkyy huomattavasti paremmin. Kun autoilija lähestyy paikkaa matkanopeutta ajaen ja näkee edessään keltaisia väistämisvelvollisuutta osoittavia kolmioita ja samaan aikaan risteyksen, hän luonnollisesti kuvittelee kolmioiden tarkoittavan sitä risteystä, minkä hän kauempana edessään näkee – eikä sitä risteystä, joka on puuston kätkemänä sata metriä lähempänä. Niinpä hän voi ajaa hidastamatta risteyksen läpi katse suunnattuna kaukaisempaan risteykseen. Yhdessä tällaisessa ennen aikojaan tulevassa ”piiloristeyksessä” painoin kerran jarrua niin, että kumin käry haisi autossa sisälläkin.
Edellä mainitun tyyppisessä risteyksessä tapahtui kerran onnettomuus, jossa nainen ajoi hidastamatta risteykseen ja osui risteävällä tiellä kulkeneeseen autoon, jonka kuljettaja kuoli onnettomuudessa. Tapahtuman jälkeen risteykseen pystytettiin Stop -merkki. Ennen tämän merkin pystyttämistä itsekin muutaman kerran havahduin samassa paikassa ”yllättävään” risteykseen aivan viime tipassa ja hädin tuskin ehdin jarruttaa (tämä on eri risteys kuin se, missä mainitsin kumin käryn).
Noin 15 vuotta sitten ajoin Helsinkiä lähestyessäni hidastamatta erään ison risteyksen läpi huomaamatta sen enempää liikennevaloja kuin risteystäkään. Tajusin tilanteen vasta ollessani risteyksen keskellä ja nähtyäni risteävällä tiellä olevat autot. Olin ajamassa Espoon Korpilammelta kohti Helsingin keskustaa. En enää pysty yksilöimään paikkaa, koska tiet ja risteykset ovat muuttuneet.
Nämä muutama oma kokemus muistissani en pidä uutisessa mainittua liikenneympyrän vauhdikasta läpiajoa niin mahdottomana asiana kuin joku muu ehkä pitää sitä. Jos on ajatuksissaan eikä huomaa asioita, kaikenlaista voi tapahtua. Liikenneympäristökin voi olla hämäävä, joten kuljettaja voi tulkita näkemänsä asiat väärin.
Itä-Häme: "Sunnuntaina hurjasteltiin viitostiellä. Puolen päivän jälkeen poliisi mittasi parikymppisen autoilijan nopeudeksi 138 kilometriä tunnissa satasen alueella. Mies oli määrätty ajokieltoon keväällä ja hän oli jäänyt kiinni kortitta ajosta sen jälkeen yhdeksän kertaa."
Onko rangaistuskäytäntö muuttunut tiukemmaksi (mikä ei olisi ihme), kun 29 km/h ylinopeudesta satasen alueella rangaistaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta? Kun viimeksi sain sakon pari vuotta sitten, ylinopeutta oli 30 km/h kahdeksan kympin alueella. Sitä edellisellä kerralla, vajaa puoli vuotta aikaisemmin, ylinopeutta oli ollut 34 km/h talvinopeusrajoituksen aikana moottoritiellä. Näiden tapausten valossa olen kuvitellut, että kun ylinopeus pysyy alle 35 kilometrissä tunnissa, ollaan vielä "turvallisella alueella".
Jos nykyisin vallalla oleva määräysten ja rangaistusten kiristämispolitiikka vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen ja vuosisadasta toiseen jatkuu, kaukaisessa tulevaisuudessa siintää aika, jolloin ylinopeutta ajaneet autoilijat ammutaan tien laitaan enempiä kyselemättä. Kuin hullut koirat. Lakaisuauto siivoaa ihmissaastan ja kuljettaa sen polttolaitoksiin. Ja maailma on onnellisempi.
SO2001 maalailee: Jos nykyisin vallalla oleva määräysten ja rangaistusten kiristämispolitiikka vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen ja vuosisadasta toiseen jatkuu, kaukaisessa tulevaisuudessa siintää aika, jolloin ylinopeutta ajaneet autoilijat ammutaan tien laitaan enempiä kyselemättä. Kuin hullut koirat. Lakaisuauto siivoaa ihmissaastan ja kuljettaa sen polttolaitoksiin. Ja maailma on onnellisempi.
Niinkö? No sitä odotellessa... Ei kun sittenkin:
Kaukaisessa tulevaisuudessa ei tainnut olla enää edes kuskeja kulkineissa. Automatiikka hoitaa hommat ja ihmiset on kaikki matkustajia jne. Ei enää kolareita, ei ruuhkia tms. kun kaikenmaailman turvallisuuselektroniikka jyllää. Ehkä ajo...eiku matkustusneuvot lentää jopa?
Meinaatko, että tulevaisuuden robotit alkaa häiriökäyttäytymään liikenteessä, kuten sinä nyt olet tehnyt? Sellaisia lieviä ylityksiä vaan ensin, kuten 29, 30, 34 km/h tai vast. pikkujuttuja. Ja roboautoko sitte ammutaan/tuhotaan tien laitaan viallisena - ei kait nyt syytöntä matkustajaa sentään?
"Koko henkilöliikenteen rataverkko ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat ovat automaattisen kulunvalvonnan piirissä. Järjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvulla ja sitä vauhdittivat useita kuolonuhreja vaatineet onnettomuudet Jokelassa 1996 sekä Jyväskylässä 1998.
Junien automaattisella kulunvalvontajärjestelmällä varmistetaan, että juna kulkee sallittua nopeutta ja noudattaa kulkuun vaikuttavia opasteita ja merkkejä.
Jos juna ylittää sallitun nopeuden, laitteisto jarruttaa automaattisesti. Järjestelmä pysäyttää junan, jos kuljettaja yrittää ajaa ohi Seis-opastetta näyttävän opastimen."
Jos rautateillä sovellettaisiin maantieliikenteen käytäntöä, automaattinen kulunvalvontajärjestelmä poistettaisiin ja korvattaisiin valvontakameroilla ja poliisipartioilla. Lisäksi kiristettäisiin rangaistuksia. Näinhän turvallisuutta nykytietämyksen mukaan parhaiten edistetään.
SO2001: Jos rautateillä sovellettaisiin maantieliikenteen käytäntöä, automaattinen kulunvalvontajärjestelmä poistettaisiin ja korvattaisiin valvontakameroilla ja poliisipartioilla. Lisäksi kiristettäisiin rangaistuksia. Näinhän turvallisuutta nykytietämyksen mukaan parhaiten edistetään.
Mitä rangaistuksia? Olisipa jännä muuten nähdä poliisipartio pysäyttämässä junaa - ehkä pikkuisen pitäisi olla ennakkoa, että osuu kohdalle edes 100 metrin tarkkuudella. Ja sitten varmaan ne pollarit juoksis sinne veturin luo...
Jos maanteillä toimittaisiin niinkuin rautateillä, autoihin asennettaisiin kulunvalvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että auto kulkee sallittua nopeutta ja noudattaa kulkuun vaikuttavia liikennemerkkejä.
Maantiellä toimitaan jo edistyneillä automerkeillä hyvinkin pitkälle viedyillä testeillä. Tästä ei ole nenään pitkämatka että kuski saa katsella maisemia, nyt on jo käytössä pitkälle vietyä automaattista turvallisuustekniikkaa.
"Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii tiukempia rangaistuksia ”suojatietörttöilystä”.
-Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Kertakin on liikaa. Asennekasvatusta tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia, Sarkomaa linjaa tiedotteessaan.
Sarkomaan mielestä ranagistusasteikosta pitäisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nykyisin hänen mukaansa usein käytetään asteikon lievempää päätä."
Tiukemmat rangaistukset tuollaisesta suojatiekäyttäytymisestä lienevät monen mielestä paikallaan. Entä se valvonta?
Artikkelin jälkeen löytyy "Lue lisää" linkistä Liikenneturvan näkemys siitä, että alentamalla taajamien nopeuksia jalankulkijoiden turvalisuus paranee olennaisesti:
" ..tehokas keino välttää suojatieonnettomuuksia olisi alentaa nopeusrajoituksia."
"Liikenneturvan Liikennevilkku-lehden mukaan kahta samanlaista suojatieonnettomuutta saa tilastoista etsiä, mutta toisaalta yhdistäviäkin tekijöitä on. Liikenneturva nostaakin juuri ajonopeuden suojatieonnettomuuksien perusongelmaksi."
Toinen puuttuu törkeään käyttäytymiseen, toinen liikennejärjestelmän perusteisiin (liian suuret nopeudet). Molemmat OK?
SO2001. Olet siis saanut rikesakon tuollaisista ylinopeuksista, tokkopa tuota uskon, vaikka niin väitätkin:
"Onko rangaistuskäytäntö muuttunut tiukemmaksi (mikä ei olisi ihme), kun 29 km/h ylinopeudesta satasen alueella rangaistaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta? Kun viimeksi sain sakon pari vuotta sitten, ylinopeutta oli 30 km/h kahdeksan kympin alueella. Sitä edellisellä kerralla, vajaa puoli vuotta aikaisemmin, ylinopeutta oli ollut 34 km/h talvinopeusrajoituksen aikana moottoritiellä. Näiden tapausten valossa olen kuvitellut, että kun ylinopeus pysyy alle 35 kilometrissä tunnissa, ollaan vielä “turvallisella alueella”. "
Edellä esitetyssä videossa oikealta liittymästä tulee auto. Sen nokka ilmestyy näkyviin, kun videon laskuri (luku pienenee loppua kohti) on kohdassa 0:05. Kuvausauto on tällöin jonkin matkan päässä tien varteen pysäköidystä rekasta.
Sivutieltä saapumiset ovat hankalia, jos jokin este peittää näkyvyyden. BMW:n kuljettaja ei käytännössä näe, tuleeko tiellä autoja vasemmalta vai ei. Hän joutuu lähtemään liikkeelle hyvin epävarmoissa ja epämiellyttävissä olosuhteissa. Kun videota kelaa hitaasti, siitä voi päätellä, että BMW:n kuljettaja näkee lähestyvän auton siinä vaiheessa, kun BMW:n nokka on jo osittain tiellä. Tällöin on tehtävä ratkaisu, eikä aikaa ole hukattavaksi. Joko painetaan kaasua tai jarrua. Jos päädytään jarrutukseen, se on töksähtävä, koska auto on saatava pysähtymään heti.
En pysty sanomaan sataprosenttisen varmasti, miten itse olisin toiminut tilanteessa, jos asiaa katsotaan BMW:n kuljettajan näkökulmasta. Todennäköisemmältä tuntuu, että olisin jarruttanut viime hetkellä enkä olisi jatkanut ajamista. Näin kai pitäisi tehdä. Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa ei oikein osaa päättää, mitä tekisi. Ehkä jarruttaa ensiksi ja ajattelee sen jälkeen, että kyllä siitä ehtii, ja kiihdyttää uudestaan. Tällainen epäröinti johtaa kaikkein tökeröimpään lopputulokseen, mutta joskus sellaistakin tapahtuu. Niin monet asiat vaikuttavat.
Kun olosuhteet ovat lumiset ja liukkaat, ja kun tien varressa on rekkoja, jotka peittävät liittymät näkyvistä, isommalla tiellä ajavan kannattaa ottaa se huomioon. Videon kuvaaja ajoikin tässä suhteessa niin kuin pitää. Joku ökykuski olisi osoittanut mieltään soittamalla äänimerkkiä (en kuunnellut videon ääntä, jos siinä oli ääni, mutta oletettavasti tällaista ei tapahtunut).
Asioihin pitää varautua. Ei pidä hiiltyä, vaikka joku tekisi sellaista, mitä itse ei kuvittele koskaan tekevänsä. Risteyksistä voi tulla joku, olipa niissä mikä liikennemerkki tahansa. Jos päätiellä ajava ei ehdi edes aloittaa jarruttamista vaan törmää täysillä sivutieltä kolmion takaa tulevan kylkeen, moraalinen syyllisyys lepää jossakin määrin hänenkin päällään, vaikka sivutieltä tuleva määritelläänkin juridisessa mielessä yksin syylliseksi. Kolarin välttäminen on tärkeintä, syyllisyyskysymyksiä on aikaa miettiä myöhemmin.
"Kyllä tästä ehtii" https://flic.kr/p/qrD8nc
Toteamus kaksipyöräisen kuljettajalle, joka haluaa säilyä ehjänä ja hengissä tien päällä:
"suhtaudu kaikkiin kanssakulkijoihin siten, että he ovat hulluja ja voivat tehdä mitä tahansa".
Pätee valitettavasti myös auton ratissa. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja erehtymätön, mutta kyllä tuolla tien päällä täytyy pitää itsensä hereillä ja oikealla tavalla ennakoida tapahtumia, jos aikoo välttää ikäviä tapahtumia. Voisi vielä todeta, että lähes kaikki äkkinäiset tapahtumat syntyvät siitä, että toista liikkujaa ei huomata syystä tai toisesta. Ja se syy voi olla yhtä hyvin puuttuva heijastin, valoton auto ( vaikkapa nykytyylin matalalla olevat ledit!), valoton pyörä/ mopo/ moottoripyörä, liian suuri nopeus, katveesta alkanut ohitus...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425308874932.html?pos=ksk-trm-uutk-ostu
Miljonääri sai yli 50.000 euron ylinopeussakot ja valittaa: "Täällä rangaistaan siitä, että olet hyvä." Jos hän valittaisi ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta, voisin jotenkin ymmärtää valituksen, mutta ylinopeussakoista valittamista en ymmärrä. Progressiivista verotusta ei ehkä pysty välttämään, mutta ylinopeudella ajaminen on jokaisen omassa päätösvallassa.
Onko ylinopeudella ajaminen jokaisen omassa päätösvallassa? On siinä mielessä, että jos ei aja, ei voi ajaa ylinopeudellakaan.
Jos ajaa, voi ajaa vahingossa ylinopeutta. Tästä kai vuosittain langetetuissa kamerasakoissakin on kyse. En tiedä ketään, joka olisi sanonut ajaneensa kamaraan tietoisesti ja tarkoituksella ylinopeutta, vaikka kai tällaisiakin tapauksia muutama on. Ihmisethän käyttäytyvät joskus irrationaalisesti ja itsetuhoisesti.
Liikenne poikkeaa muista elämänalueista siinä, että kun muualla hyväksytään tahattoman vahingon mahdollisuus, liikenteessä epäonniset teot katsotaan lähes aina tahallisiksi. En tiedä, onko syynä propaganda vai se, että koska liikenteessä teot tehdään piilossa katseilta auton sisällä, näkymättömästä tekijästä on helppo uskoa mieluummin pahaa kuin hyvää.
Esimerkkinä mainittakoon seuraava tapaus, jossa auto oli pysäköity invapaikalle ilman invamerkkiä. Auton pysäköinti - johon minä en olisi kiinnittänyt mitään huomiota - oli saanut jonkun ohikulkijan ilmaisemaan kirjallisia lahjojaan ja sisäistä kauneuttaan.
http://kuvapilvi.fi/k/y2hb.jpg
Asioita on oikein hyvä tarkastella monesta erilaisesta näkökulmasta. Minun kritiikkini kohdistui, paitsi ylinopeudella ajamiseen, myös siihen, ettei sakotuksella rangaista siitä, että on hyvä. Henkilö voi katsoa olevansa hyvä sillä perusteella, että hänellä on suuret tulot. Progressiivinen verotus voi tuolloin tuntua rangaistukselta. Sakkoja ei määrätä siitä, että tulot ovat suuret, vaan siihen tarvitaan jokin muu peruste. Tulot vaikuttavat kyllä sakkojen rahamäärään.
Yle Uutiset kertoo seuraavaa:
”Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportin mukaan ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä, kuten ylinopeus tai liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden, oli mukana 42 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.”
Tästä voitaneen päätellä, että 58 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei ollut mukana ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä. 42 prosenttiin on yhdistetty paitsi ylinopeudet, myös olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden ”liian suuret” nopeudet. Kuinka suuri osa tapauksista on näitä, se ei käy ilmi.
Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan julkaisussa kerrotaan seuraavaa:
”Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 2013 yhteensä 195 kuolemaan johtanutta tieliikenteessä tapahtunutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista 56:ssä (29 %) jollakin osallisella moottoriajoneuvon kuljettajalla oli veressään alkoholia vähintään 0.5 ‰.”
Tulosta ei voine suoraan tulkita niin, että 29 prosenttia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista aiheutui rattijuopumuksesta. Suuressa osassa onnettomuuksia alkoholi todennäköisesti kuitenkin oli keskeisin vaikuttava syy.
Edellä esitetyn perusteella voitaneen tehdä se johtopäätös, että selvin päin ajettu ylinopeus, jos se ei ole samalla olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden liian suuri nopeus, edustaa hyvin pientä osuutta kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien vaikuttavana syynä. Suurin osa (58 %) tapauksista ei liity nopeuteen lainkaan, ja jäljellä olevasta 42% osuudesta rattijuopumus ja olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus selittävät suurimman osan.
http://yle.fi/uutiset/poliisi_valvoo_ajonopeuksia_ja_turvalaitteiden_kayttoa_tehovalvonnassa_myos_lapissa/7849505
SO2001: ” Liikenne poikkeaa muista elämänalueista siinä, että kun muualla hyväksytään tahattoman vahingon mahdollisuus, liikenteessä epäonniset teot katsotaan lähes aina tahallisiksi. En tiedä, onko syynä propaganda vai se, että koska liikenteessä teot tehdään piilossa katseilta auton sisällä, näkymättömästä tekijästä on helppo uskoa mieluummin pahaa kuin hyvää.”
Ei liikenne poikkea muista elämänalueista, vertaa sitä esimerkiksi työelämään. Sielläkään ei hyväksytä tahatonta työsuojelumääräysten rikkomista.
Sinä tiedät, että kiinnijäämisen todennäköisyys vaikuttaa eniten ihmisten halukkuuteen noudattaa liikennesääntöjä. Sinä tiedät myös että liikennesääntöjen noudattaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Silti ainoat mieleesi tulevat rangaistusten jakamisen syyt ovat propaganda tai se, että näkymätöntä on helppo uskoa pahaa.
Olet monesti murehtinut sitä epäoikeudenmukaisuutta, että liikenteessä jaellaan rangaistuksia ”mekaanisesti”, eli tekojen eikä aiheutetun vaaran mukaan. Olet sanonut rangaistusten tarkoituksena olevan viestittää saajansa käsityskyvyn heikkoutta. Tämä kuulostaa vahvasti tunnereaktiolta, ei tiedolta. Nämä tunteet juontuvat varmaankin niistä traumaattisista lapsuudenkokemuksistasi, kertomasi mukaan ne repivät itsetunnon ”juurituppia myöten”.
Sellaisten kokemusten jälkeen mielipiteesi ovat ymmärrettäviä, mutta etkö tosiaan pysty itse huomaamaan koska kirjoituksiasi ohjaa kaltoin kohdeltu pikkupoika ja koska analyyttiseen ajatteluun kykenevä aikuinen mies? En väitä että se olisi helppoa erottaa, sinuakin ohjaavat alitajuiset tunteet aivan kuten kaikkia ihmisiä, mutta luulisi että looginen puolesi tekisi edes joskus johtopäätöksiä siitä, ettet kykene kumoaman vasta-argumentteja, joita saat joistakin mielipiteistäsi.
SO2001: "Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportin mukaan ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä, kuten ylinopeus tai liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden, oli mukana 42 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.”
Tästä voitaneen päätellä, että 58 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ei ollut mukana ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä.
Ei voitane päätellä noin, vaan siitä voidaan päätellä että tuon raportin nopeustietojen mukaan asia on noin.
Ajonopeuteen liittyväksi riskitekijäksi lasketaan myös ylinopeus. En tunne viimeisimmän raportin yksityiskohtia, mutta vuoden 2012 raportissa kuolonkolarien 334 osallisesta 24 kpl eli 4 % ajoi ylinopeudella 1-9 km/h. Noista 24:stä ajoneuvosta kolme oli henkilö- tai pakettiautoja. LAM-pisteden mittatietojen mukaan 2-kaistaisilla maanteillä ylinopeus 1-10 km/h on ylivoimaisesti yleisin käytetty, sitä ajaa 80:n rajoituksella noin puolet henkilöautoista. Joten joko tutkijalautakuntien tai LAM-asemien nopeusarvot ovat totaalisen pielessä. Minä veikkaan että väärässä on tutkijalautakunnat.
Jo on aikoihin eletty, kun asiantuntijat esittävät suosituksen olla käyttämättä rankaisemiseen perustuvaa pakkoa hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi. Mistä nyt tuulee?
Tutkijatohtori Kalle Vaismaa Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ja neurokirurgian dosentti ja osastonylilääkäri Jari Siironen Husin neurokirurgian klinikalta kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että kypäräpakko vähentää polkupyöräilyä, joten sen kokonaisvaikutus kansanterveyteen on negatiivinen. Esimerkkeinä he mainitsevat Australian, jossa pyöräily väheni kypäräpakon säätämisen jälkeen 42 prosenttia sekä Uuden Seelannin, jossa vähenemistä oli 51 prosenttia. Uudessa Seelannissa pyöräilijöiden riski joutua onnettomuuteen lisääntyi 20 prosenttia.
Eli siinä se nähdään. Suomessa ihmiset tosin ovat luonteeltaan siinä määrin alistuvia, että he nielevät kaikki pakot ilman, että sillä olisi suurta vaikutusta yhtään mihinkään. Harrastajaporukka korkeintaan hieman vaihtuu.
Kuulun luultavasti siihen joukkoon, jonka pyöräily vähenee, jos kypärättä ajamisesta aletaan rangaista.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1305938068743
Yle: "Tytöt, ajakaa mopoilla – ajo-opettaja kertoo, miksi se kannattaa
...jos on mopolla selvinnyt liikenteessä vuoden hengissä, selviää siellä myös autolla."
http://yle.fi/uutiset/tytot_ajakaa_mopoilla__ajo-opettaja_kertoo_miksi_se_kannattaa/7885876
Itse olen kyllä sitä mieltä, että ylipainon vaivaamaa kansaa ei pitäisi kehoittaa ajelemaan mopoilla. Polkupyörällä hoituu samat asiat, mutta huomattavasti fiksummin. Ongelmana autokoulun opettajan kannalta tietysti on se, ettei nämä tuo rahaa autokouluun.
SO2001:n edellä mainitsema kypäräkeskustelu on asia, joka on jo nykyisessä laissa otettu huomioon juuri samasta syystä, kuin artikkelissa mainitaan. Kyse ei siis ole uudesta asiasta, vaan ihan saman virkamieskoneiston tuotoksesta, jota yleensä haukutaan.
Asia on kuitenkin jollain ihmeellisellä tavalla suomalaisia vaivaava. Pyöräilystä puhuttaessa yleensä kiinnostavimpien asioiden joukkoon nousee kypärän käyttö. Monien mielestä tärkeämpää kuin pyöräily on se, ettei omasta mielestä muut pyöräile väärillä varusteilla. Minusta tärkeintä on saada kansa hoitamaan liikkumistarpeensa muilla tavoin kuin autolla. Pyörä on erinomainen vaihtoehto moniin matkoihin. Siksi sitä pitää suosia ja siksi keskittyä aivan muihin asioihin kuin pohtimaan kypärän käytön pakollisuutta. Artikkeli olikin Hesarilta aivan poikkeuksellisen hyvä, mutta pyöräily taitaa olla ainoa asia, josta olen periaatteessa samaa mieltä vihreiden kanssa.
Keskustelu ylinopeussakoista jatkuu:
http://www.hs.fi/autot/a1305950749048
Tässä uutisessa viitataan juuri tuon rikkaan pohjalaisen yrittäjän saamiin suuriin sakkoihin.
Ostaisitko tältä hyvämaineiselta ja taitavaksi tunnetulta poliitikolta käytetyn ranskattaren? http://www.hs.fi/kotimaa/a1430801848855
Uusi hallitus aikoo korottaa rikesakkoja.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1432745265532.html
Hallitus aikoo tehdä monin tavoin pienituloisten olon nykyistä epämukavammaksi. Sakotus on yksi asia. Rikesakko ei riipu tuloista, joten sen korottaminen puree ankarammin pienituloisiin kuin suurituloisiin. Rikesakko on tavallaan kuin tasavero.
Auton käyttömaksukin on tuloista riippumaton, joten sen korottaminen on pienituloiselle suurempi ongelma kuin suurituloisille.
Hallitus aikoo sentään alentaakin erästä maksua, nimittäin autoveroa.
Maksettavan autoveron määrä ei suoraan riipu ihmisen tuloista, mutta se on välillisesti yhteydessä tulotasoon. Mikä suuremmat tulot ihmisellä on, sitä enemmän autoveroa hän todennäköisesti keskimäärin maksaa. Pientuloinen ei maksa suurta autoveroa, koska hänellä ei ole varaa ostaa uusia autoja, joiden hinnassa autoveroa tulee maksaneeksi eniten.
Näin ollen hallituksen suunnitelma alentaa autoveroa hyödyttää eniten suurituloisia, joilla on varaa ostaa kalliita autoja. Pienituloiselle käytetyn auton ostajalle veronalennuksella ei ole suurta merkitystä. Jos tonnin auto maksaa tulevaisuudessa 700 euroa, 300 euron etu menetetään lyhyessä ajassa korotetun käyttömaksun takia. Uuden kalliin auton kohdalla veronalennus voi olla 10000 euroa tai enemmänkin, joten ostaja jää voitolle, vaikka maksaakin korotettua käyttömaksua.
Hallitus toisin sanoen ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, jos vähän kärjistetään.
Hallitus aikaa siirtyä nykyistä enemmän sakkotalouteen, eli maanteiden varsille tulee lisää kameroita, ja poliisivalvontaa lisätään. Kärsijöinä on niin köyhiä kuin rikkaitakin. Hallitus tarvitsee nykyistä vahvemmat poliisivoimat ja muutenkin lisää resursseja turvallisuussektorille, koska hallituksen suunnitelmissa on vankimäärien kasvattaminen poliisivaltiolle ominaiseen tapaan. Jokainen vanki tulee maksamaan valtiolle 57000 euroa vuodessa, joten rahaa tarvitaan. Kansa kärsii säästöistä, poliisi porskuttaa ja vankilat täyttyvät. Tulevat mieleen eräät valtiot.
Minua kiinnostaisi tietää mistä on peräisin tieto, että hallituksen suunnitelmissa on vankimäärän kasvattaminen? Löytyykö sille jokin lähde?
Viime vuosina vankien määrää on pikemminkin pyritty vähentämään mm luomalla uudenlaisia rangaistusmuotoja, esim valvontarangaistus.
Tarkoittaako kirjoittaja ehkä tätä hallitusohjelman kohtaa?
Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.
Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa sekä ehdollisen vankeustuomion tehostamismahdollisuuksia, kuten lyhyt ehdoton vankeus, yhdyskuntapalvelu ja valvottu koevapaus. Vapautuville vangeille tehtävää vaarallisuusarviota laajennetaan ja vankien vapauttamista harkittaessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vangin vaarallisuuteen.
Kun vankeusrangaistuksia pidennetään ja ehdollisia tuomioita muutetaan ehdottomiksi, vankien määrä vankiloissa lisääntyy - ellei samaan aikaan vapauteta vankeja muista syistä.
Hallitusohjelman kohta "varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen" voisi teoriassa tarkoittaa kriminaalipolitiikan lieventämistä ja tuomioiden alentamista. Se ei kuitenkaan nykyisen hallituksen aikana tarkoita sitä vaan päinvastaista eli ihmisten lähettämistä vankiloihin entistä herkemmin ja heidän pitämisensä niissä entistä kauemmin. Tämä on käynyt ilmi poliittisista taustakeskusteluista.
Hallitusohjelman kohta "vapautuville vangeille tehtävää vaarallisuusarviota laajennetaan ja vankien vapauttamista harkittaessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vangin vaarallisuuteen" tarkoittaa myös vapautuksen lykkäämistä - eikä aikaistamista.
Vankien määrän kasvu tuskin sinänsä on hallituksen tavoite, ennemminkin se olisi väistämätön ja ehkä ei-toivottu seuraus SO2001:n mainitsemista syistä.
http://yle.fi/uutiset/suomen_vangit_mahtuisivat_nyt_yhteen_ruotsinlaivaan/7992907?ref=leiki-uu
Kaikenlaista tapahtuu. Erikoinen tapa saapua liikenneympyrään.
http://yle.fi/uutiset/katso_videolta_raju_hetki_ennen_kolaria_-_auto_ilmestyi_kuin_tyhjasta/8063458
Niin hullulta kuin tuon tyyppinen tapaus vaikuttaakin, siihen voi olla looginen selitys - jos kuljettajan mahdolliset mielenterveysongelmat jätetään arvioinnin ulkopuolelle. Koska ajankohta on ollut myöhäinen, kuljettaja on kenties ollut nukahtamaisillaan rattiin. Niinpä hän ei ole reagoinut edessä näkyvään liikenneympyrään vaan on saapunut paikalle normaalilla maantien matkanopeudella. Tämä on tietysti vain arvailua. Nukahtamisen vaihtoehto on keskusteluun uppoutuminen matkustajien kanssa, jolloin liikenteen tarkkaileminen ja ajatteleminen on unohtunut. On ohjattu autoa konemaisesti aivan muita asioita miettien. Autoradion säätämiseen tai kassin kaivelemiseen tai johonkin muuhun asiaan keskittyminen on myös yksi mahdollinen syy.
Itselleni ei ole onneksi tapahtunut mitään aivan näin rajua, mutta läheltä piti tapauksia on ollut. Olen esimerkiksi ajanut täyttä vauhtia "alhaalta päin" T-risteykseen huomaamatta koko risteystä. Vasta matkustajan huudahdus on saanut minut painamaan jarrua. Syy huomaamattomuuteen on ollut paitsi keskittyminen keskusteluun (= yksinpuheluun) matkustajien kanssa, myös risteyksen muoto. Sitä on lähestytty loivaa ylämäkeä ajaen, joten poikittainen tie ei ole näkynyt. On näkynyt ainoastaan risteystä osoittavat liikennemerkit.
Eräs metsän keskellä oleva risteys (tällaisia on varmaan paljonkin) on niin huomaamaton, että sen läpi helposti ajaa vauhdilla huomaamatta koko risteystä. Tässä tapauksessa huomaamattomuus johtuu siitä, että sata metriä myöhemmin on toinen risteys, joka näkyy huomattavasti paremmin. Kun autoilija lähestyy paikkaa matkanopeutta ajaen ja näkee edessään keltaisia väistämisvelvollisuutta osoittavia kolmioita ja samaan aikaan risteyksen, hän luonnollisesti kuvittelee kolmioiden tarkoittavan sitä risteystä, minkä hän kauempana edessään näkee – eikä sitä risteystä, joka on puuston kätkemänä sata metriä lähempänä. Niinpä hän voi ajaa hidastamatta risteyksen läpi katse suunnattuna kaukaisempaan risteykseen. Yhdessä tällaisessa ennen aikojaan tulevassa ”piiloristeyksessä” painoin kerran jarrua niin, että kumin käry haisi autossa sisälläkin.
Edellä mainitun tyyppisessä risteyksessä tapahtui kerran onnettomuus, jossa nainen ajoi hidastamatta risteykseen ja osui risteävällä tiellä kulkeneeseen autoon, jonka kuljettaja kuoli onnettomuudessa. Tapahtuman jälkeen risteykseen pystytettiin Stop -merkki. Ennen tämän merkin pystyttämistä itsekin muutaman kerran havahduin samassa paikassa ”yllättävään” risteykseen aivan viime tipassa ja hädin tuskin ehdin jarruttaa (tämä on eri risteys kuin se, missä mainitsin kumin käryn).
Noin 15 vuotta sitten ajoin Helsinkiä lähestyessäni hidastamatta erään ison risteyksen läpi huomaamatta sen enempää liikennevaloja kuin risteystäkään. Tajusin tilanteen vasta ollessani risteyksen keskellä ja nähtyäni risteävällä tiellä olevat autot. Olin ajamassa Espoon Korpilammelta kohti Helsingin keskustaa. En enää pysty yksilöimään paikkaa, koska tiet ja risteykset ovat muuttuneet.
Nämä muutama oma kokemus muistissani en pidä uutisessa mainittua liikenneympyrän vauhdikasta läpiajoa niin mahdottomana asiana kuin joku muu ehkä pitää sitä. Jos on ajatuksissaan eikä huomaa asioita, kaikenlaista voi tapahtua. Liikenneympäristökin voi olla hämäävä, joten kuljettaja voi tulkita näkemänsä asiat väärin.
Itä-Häme: "Sunnuntaina hurjasteltiin viitostiellä. Puolen päivän jälkeen poliisi mittasi parikymppisen autoilijan nopeudeksi 138 kilometriä tunnissa satasen alueella. Mies oli määrätty ajokieltoon keväällä ja hän oli jäänyt kiinni kortitta ajosta sen jälkeen yhdeksän kertaa."
Taas revitään otsikoita ylinopeussakoista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438045421544.html
Kauppaneuvos ei kiistänyt ylinopeutta, mutta kertoi osinkotulojensa laskeneen huomattavasti.
Onko rangaistuskäytäntö muuttunut tiukemmaksi (mikä ei olisi ihme), kun 29 km/h ylinopeudesta satasen alueella rangaistaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta? Kun viimeksi sain sakon pari vuotta sitten, ylinopeutta oli 30 km/h kahdeksan kympin alueella. Sitä edellisellä kerralla, vajaa puoli vuotta aikaisemmin, ylinopeutta oli ollut 34 km/h talvinopeusrajoituksen aikana moottoritiellä. Näiden tapausten valossa olen kuvitellut, että kun ylinopeus pysyy alle 35 kilometrissä tunnissa, ollaan vielä "turvallisella alueella".
Jos nykyisin vallalla oleva määräysten ja rangaistusten kiristämispolitiikka vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen ja vuosisadasta toiseen jatkuu, kaukaisessa tulevaisuudessa siintää aika, jolloin ylinopeutta ajaneet autoilijat ammutaan tien laitaan enempiä kyselemättä. Kuin hullut koirat. Lakaisuauto siivoaa ihmissaastan ja kuljettaa sen polttolaitoksiin. Ja maailma on onnellisempi.
SO2001 maalailee: Jos nykyisin vallalla oleva määräysten ja rangaistusten kiristämispolitiikka vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen ja vuosisadasta toiseen jatkuu, kaukaisessa tulevaisuudessa siintää aika, jolloin ylinopeutta ajaneet autoilijat ammutaan tien laitaan enempiä kyselemättä. Kuin hullut koirat. Lakaisuauto siivoaa ihmissaastan ja kuljettaa sen polttolaitoksiin. Ja maailma on onnellisempi.
Niinkö? No sitä odotellessa... Ei kun sittenkin:
Kaukaisessa tulevaisuudessa ei tainnut olla enää edes kuskeja kulkineissa. Automatiikka hoitaa hommat ja ihmiset on kaikki matkustajia jne. Ei enää kolareita, ei ruuhkia tms. kun kaikenmaailman turvallisuuselektroniikka jyllää. Ehkä ajo...eiku matkustusneuvot lentää jopa?
Meinaatko, että tulevaisuuden robotit alkaa häiriökäyttäytymään liikenteessä, kuten sinä nyt olet tehnyt? Sellaisia lieviä ylityksiä vaan ensin, kuten 29, 30, 34 km/h tai vast. pikkujuttuja. Ja roboautoko sitte ammutaan/tuhotaan tien laitaan viallisena - ei kait nyt syytöntä matkustajaa sentään?
Helsingin Sanomat 11.8.2015:
"Koko henkilöliikenteen rataverkko ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat ovat automaattisen kulunvalvonnan piirissä. Järjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvulla ja sitä vauhdittivat useita kuolonuhreja vaatineet onnettomuudet Jokelassa 1996 sekä Jyväskylässä 1998.
Junien automaattisella kulunvalvontajärjestelmällä varmistetaan, että juna kulkee sallittua nopeutta ja noudattaa kulkuun vaikuttavia opasteita ja merkkejä.
Jos juna ylittää sallitun nopeuden, laitteisto jarruttaa automaattisesti. Järjestelmä pysäyttää junan, jos kuljettaja yrittää ajaa ohi Seis-opastetta näyttävän opastimen."
Jos rautateillä sovellettaisiin maantieliikenteen käytäntöä, automaattinen kulunvalvontajärjestelmä poistettaisiin ja korvattaisiin valvontakameroilla ja poliisipartioilla. Lisäksi kiristettäisiin rangaistuksia. Näinhän turvallisuutta nykytietämyksen mukaan parhaiten edistetään.
SO2001: Jos rautateillä sovellettaisiin maantieliikenteen käytäntöä, automaattinen kulunvalvontajärjestelmä poistettaisiin ja korvattaisiin valvontakameroilla ja poliisipartioilla. Lisäksi kiristettäisiin rangaistuksia. Näinhän turvallisuutta nykytietämyksen mukaan parhaiten edistetään.
Mitä rangaistuksia? Olisipa jännä muuten nähdä poliisipartio pysäyttämässä junaa - ehkä pikkuisen pitäisi olla ennakkoa, että osuu kohdalle edes 100 metrin tarkkuudella. Ja sitten varmaan ne pollarit juoksis sinne veturin luo...
Jos maanteillä toimittaisiin niinkuin rautateillä, autoihin asennettaisiin kulunvalvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että auto kulkee sallittua nopeutta ja noudattaa kulkuun vaikuttavia liikennemerkkejä.
Maantiellä toimitaan jo edistyneillä automerkeillä hyvinkin pitkälle viedyillä testeillä. Tästä ei ole nenään pitkämatka että kuski saa katsella maisemia, nyt on jo käytössä pitkälle vietyä automaattista turvallisuustekniikkaa.
Uusi Suomi 12.8.2015
"Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii tiukempia rangaistuksia ”suojatietörttöilystä”.
-Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Kertakin on liikaa. Asennekasvatusta tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia, Sarkomaa linjaa tiedotteessaan.
Sarkomaan mielestä ranagistusasteikosta pitäisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nykyisin hänen mukaansa usein käytetään asteikon lievempää päätä."
Tiukemmat rangaistukset tuollaisesta suojatiekäyttäytymisestä lienevät monen mielestä paikallaan. Entä se valvonta?
Artikkelin jälkeen löytyy "Lue lisää" linkistä Liikenneturvan näkemys siitä, että alentamalla taajamien nopeuksia jalankulkijoiden turvalisuus paranee olennaisesti:
" ..tehokas keino välttää suojatieonnettomuuksia olisi alentaa nopeusrajoituksia."
"Liikenneturvan Liikennevilkku-lehden mukaan kahta samanlaista suojatieonnettomuutta saa tilastoista etsiä, mutta toisaalta yhdistäviäkin tekijöitä on. Liikenneturva nostaakin juuri ajonopeuden suojatieonnettomuuksien perusongelmaksi."
Toinen puuttuu törkeään käyttäytymiseen, toinen liikennejärjestelmän perusteisiin (liian suuret nopeudet). Molemmat OK?
SO2001. Olet siis saanut rikesakon tuollaisista ylinopeuksista, tokkopa tuota uskon, vaikka niin väitätkin:
"Onko rangaistuskäytäntö muuttunut tiukemmaksi (mikä ei olisi ihme), kun 29 km/h ylinopeudesta satasen alueella rangaistaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta? Kun viimeksi sain sakon pari vuotta sitten, ylinopeutta oli 30 km/h kahdeksan kympin alueella. Sitä edellisellä kerralla, vajaa puoli vuotta aikaisemmin, ylinopeutta oli ollut 34 km/h talvinopeusrajoituksen aikana moottoritiellä. Näiden tapausten valossa olen kuvitellut, että kun ylinopeus pysyy alle 35 kilometrissä tunnissa, ollaan vielä “turvallisella alueella”. "