GT86 maksaa Saksassa listahinnaltaan 29 k€ ja kauppahinnaltaan 24,5 k€. Priukselle samat 28 k€ ja 23 k€.
Suomessa GT86 listahinta 33 k€ + 14 k€ autoveroa ja samat Priukselle 31,5 + 3,5 k€. Varusteissa voi olla jotain pientä eroa, mutta silti se Toyota on Suomessa tuntuvasti Saksaa kalliimpi autoverottomalta hinnaltaankin.
Eli kuten sanoin, Pohjoismainen "onnela" on lähinnä vasemmiston propagandaa. Ainoa joka tästä hyötyy, on henkilö, jolla ei ole koskaan aikomustakaan käydä töissä.
Voi se olla niinkin, minä en käy "töissä" vaihdan kuitenkin uuteen autoon 2-3v välein autoverosta huolimatta, ajelen sillä huvin vuoksi ja ajankuluksi.
Nettiauto.comiin ilmestyi tänään ensimmäinen uusi V90: http://www.nettiauto.com/volvo/v90/8289463 - Momentum kangaspenkeillä ja harvinaisempi värikin (btw. kangaspenkeillä varustettuja autoja ei ole juurikaan kuvissa näkynyt, sellaisista kiinnostuneille nyt kuvia -- esimerkiksi yhtään uutta S90:stä en ole kangaspenkeillä nähnyt, vrt. http://nettiauto.com/volvo/s90 )
Tämä linkki ollut siis seurannassa - jos omaan V90 Inscriptioniin tekisi vielä lisävarusteluja kun näkee mitä tarjolle tuleviin on valittu: http://www.nettiauto.com/volvo/v90/
Odotetaan lisää... tarjolla olevissa S90:ssä (linkki yllä) on melko samanlaisia valintoja, esimerkiksi lähes kaikissa B&W ja 20" pyörät - tarjottu edustajille varmaan erikoishinnoiteltuna?
Onneksi osasin nuo laminoidut lasit ruksata, pohdin vielä B&W:ä - tällä videolla niitä ei (onneksi) hehkuteta, Bowers & Wilkinsiä on jaksettu kiitellä lähes jokaisessa S/V90-jutussa ja -videossa.
Mielenkiintoista nähdä tuolla nettiautossa S90/V90 vähän muunkinlaisella sisustalla kuin valkoisella nahkalla joita Volvosta lähes pelkästään on esitelty.
TM:n uusimmassa numerossa on S90 D4 A Inscription -mallin koeajo. Lähes tasan 10 vuotta sitten 17/2006 numerossa oli silloin uuden Volvo S80 D5 A Momentum -mallin koeajo. Hieman vertailin koeajojen mittauksia ja sitä mitä on tapahtunut vuosikymmenessä.
S90 on 11 cm pitempi, 2 cm leveämpi, akseliväli on kasvanut 10 cm. Kuitenkin S90 on 5 cm matalampi ja tavaratila on pienentynyt 70 litraa ollen 390 l. Takapenkin pääntila on kasvanut vain 1 cm, mikä on yllättävän vähän, matkustamo on 7 cm pitempi eli jotain tuon verran on takapenkin jalkatila kasvanut. S90 painoi 1810 kg ja S80 1695 kg eli se oli 115 kg painavampi. S90 D4 moottorissa on 190 hv ja S80 D5 on 185 hv, vääntö sama 400 Nm molemmissa. Kiihtyvyysmittauksessa S90 hävisi 0,1 sekuntia, kun sille mitattiin 9,0 sek kiihtyvyys. Kulutus on 10 vuodessa tippunut selvästi eli mitatut kulutukset tasanopeudella välillä 50 - 120 km/h on tippuneet n. 1,5 litraa, vaikka S90 on yli 100 kg painavampi.
Melumittauksessa S80 oli 1 - 2 dB hiljaisempi, mutta siinä olikin 225/55 R16 renkaat, kun S90 oli 255/35 R20. S90:ssä oli laminoidut etusivulasit, mutta sekään ei auttanut, kun renkailla ulosmitataan tapahtunut kehitys äänieristyksessä. Valitettava suuntaus minusta nämä nykyiset älyttömät rengasprofiilit. Tosin S90 hiljaisuutta kehuttiin. Valot on huonontuneet eli ei ole kehumista nykyisessä LED-tekniikassa. Kaukovalot on S90:ssä 10 m lyhemmät ja lähivalot samoin. Lisäksi S90 valopesimien teho on huono. Ei ole hyvä suuntaus tämäkään. Tavaratilan pienentyminen on myös huono asia ja sen koon todettiin olevan S90:ssä tässä kokoluokassa vain välttävä. Selkänojien ollessa kaadettuna aukon korkeus on vain 34 cm ja myös suksiluukku on niukan kokoinen. Kääntöympyrä on kasvanut S90:ssä n. 0,8 m eli koon kasvusta on huonojakin puolia. Jarrut on S90:ssä tosi hyvät, kun se pysähtyi satasen nopeudesta 38 m ja vastaavasti S80 pysähtyi 40,6 m. Tässä toki rengasprofiilikin vaikuttaa eli 3 cm leveämmät renkaat auttaa jonkin verran.
Testissä muuten kehuttiin Bowers & Wilkinsin äänentoistopakettia, joka tekee musiikinkuuntelusta ajon aikana elämyksen. Siinä varmaan on menty reilusti eteenpäin S80 Dynaudiosta. Ruotsin AMS ei sille antanut aikanaan kovin hyvää arvosanaa vertailussa kilpailijoihin. Kokonaisarvosana oli 6. Olisi mielenkiintoista nähdä jossain testi nykyisistä järjestelmistä ja miten tuo Volvon äänentoisto nyt sijoittuisi. Itse olen tuota S80 Dynaudiota parannuttanut 12 " koteloidulla subwooferilla tavaratilaan ja sille on oma lisävahvistin varapyörän vieressä. Uusi Bowers & Wilkins -järjestelmä tuskin kaipaisi lisäparannuksia mitä olen siitä arvioista lukenut. Eli siinä asiassa Volvo on käsittääkseni tehnyt myös todellisen harppauksen premiumluokan vaatimaan äänentoistoon.
Kaiken kaikkiaan todettiin loppuyhteenvetona, että S90 on upea auto ja ulkonäkö poikkeaa edukseen eikä siinä ole hitustakaan saksalaista tylsyyttä. Viimeistelyä ja jarruja kehuttiin ja paremmasta työympäristöstä kuskin penkillä ei kuljettaja voi haaveilla, kun istuin on supermukava. Itse halusin kuitenkin tuoda myös noita huonoja puolia esiin mitä kehityksessä on tapahtunut edelliseen S80 malliin verrattuna eli kaikki asiat ei ole parantuneet vaan takapakkia on jossain asioissa tullut.
Ei kaikki käytännön asiat voi kehittyä yhdelläkään valmistajalla, jos halutaan valmistaa auto muotoilu edellä. Volvo ei ole minusta todellakaan onnistunut hyvin tuon tavaratilan osalta. Tuon kokoisessa sedanissa voisi tai oikeastaan pitäisi olla 500 l takakontti.
Eikä tuo valojen ja pesimien kehityskään sovi turvallisuushakuiselle Volvolle, vaikka kilpailijoilla ei taida olla vakiona tai osalla jopa pienellä lisärahallakaan heittää tuon kummoisempia kehiin. Ja nuo nykytyylin rengas/ vannekoot tekee tosiaankin monta hiljaista autoa näillä meidän louhikkoteillä meluisaksi.
Tuo on kiinnostava asia tuo S90 painon nousu verrattuna S80, kun ei sekään ollut keijukainen. Volvo probagandana (olen jo etukäteen pahoillani) voisin heittää ilmaan tuosta painoasiasta kysymyksen, että optimoiko muut valmistajat autonsa (vain )kolaritesteihin, kun painot vaan putoaa ? Mitä Volvon tositilanteista ammentama vuosikymmenien tieto tuo lisää koriturvallisuuteen vai tuoko ? No nyt joku toteaa kilpailijoiden paremman osaamisen ja korissa käytetyn alumiinin ja lujat teräkset, mutta kun tuossa edellisessä 80:ssä käytettiin mm. huomattavasti enemmän ultralujia booriteräksiä kuin aivan viime vuosina julkaistuissa kilpailijoissa (tietoa löytyy mm. kolarikorjausohjeistuksista...) Ei tuo Volvo muilta ominaisuuksiltaan selvästikään ainakaan ohi ole mennyt muista, mutta turvallisuuspuoli on ilmeisesti (?) valoja lukuunottamatta edelleen askeleen pari edellä samoissa hintaluokissa verrattaessa.
Onkohan muuten isojen eläinten havaitsemistoiminto (hirvet) poistanut tuulilasin yläreunan poikkipalkin, joka on pelastanut Volvossa ja Saabissa istuneita pohjoismaalaisia aika moisen määrän ?
Leveät renkaat on muoti-ilmiö, johon osallistuminen on oma valinta, joten siitä ei voi Volvoa syyttää. Samoin valojen systemaattinen huonontaminen on alan trendi, johon Volvokin nyt liittyy. Siinä meni taas yksi osa ruotsalaisperinnettä.
Polttomoottorien ja niiden voimansiirtojen kulutuskin on ilmeisesti nyt oikeasti pudonnut ja hybridit parantavat siitä vielä lisää.
Tilojen jatkuva pienentäminen ja kääntösäteen suurentaminen mallista toiseen sen sijaan pitää minut pois Volvokaupasta jatkossakin. Ellei ihmiset ja tavarat mahdu sisään ja parkkihalleja pitää valita koon perusteella, ovat muut ominaisuudet hyödyttömiä. Jo perheen nykyinen S80 on aiheuttanut sen seuraajalle vaatimuksen paremmasta käsiteltävyydestä parkkihalleissa. Sen kääntösäteeseen ei ole varaa lisätä yhtään, tai muuten Rouva vie työpaikan parkkihallin vuoksi minun autoni, jossa on (joten kuten) kääntyvät etupyörät.
Totta, renkaathan voi valita mieleisekseen rekisteriotteen rajoitteiden mukaisesti, mutta kyllä tähän ilmiöön on mennyt kaikki tehtaat mukaan, joka ei ole kovin suosiollinen meidän olosuhteissa. 20 tuuman vanteita kun ei voi oikein jarrujen koollakaan perustella.
Tuo kääntösäde- asia on kyllä huono juttu. Kun autolla alkaa olemaan 5 m pituutta ja runsaasti leveyttä, niin hankalaa veivaamista on tutkista huolimatta ahtaimmissa parkkihalleissa ja muissa paikoissa. Tulee sen verran ajettua/ tullut ajettua erimerkkisillä autoilla, että kyllä jopa muutamasta etuvedostakin löytyy tällä hetkellä kohtuullisen hyvin pyörät kääntyviä versioita.
Mutta eihän niitä 20" vanteita tarvitse ostaa, joten miksi asiasta pitää valittaa? Olikos perusmalleissa vakiona 17" vanteet, joten kumia kyllä siihen ympärille riittää.
Ainakin toistaiseksi Volvo on yleensä pärjännyt muita merkkejä paremmin uusissa kolaritesteissä, joita varten autoa ei ole suoranaisesti suunniteltu. Esimerkiksi ikivanha XC90 rökitti muutamia vuosia sitten paljon uudemmat automallit jenkkien uusissa testeissä, jossa vain osa etukulmasta törmäsi esteeseen. Tuskin etumatka on enää niin selkeä, koska testit ovat jo melko monipuolisia, mutta kyllä minä edelleen mieluiten Volvossa istuisin kolarin sattuessa, mikäli sitä kolaria enää Volvossa sattuisi automaattisten toimintojen vuoksi.
"No nyt joku toteaa kilpailijoiden paremman osaamisen ja korissa käytetyn alumiinin ja lujat teräkset, mutta kun tuossa edellisessä 80:ssä käytettiin mm. huomattavasti enemmän ultralujia booriteräksiä kuin aivan viime vuosina julkaistuissa kilpailijoissa (tietoa löytyy mm. kolarikorjausohjeistuksista…)"
Mitä mieltä inkvisitio on päivän uutisesta? Volvo alkaa tuomaan Kiinassa tehtyä pitkää S90:ä Eurooppaan. Tuollaisen kuvion todennäköisenä pitämisestähän vielä muutama vuosi sitten poltettiin roviolla.
Joku väitti, ettei S90 tue Android Autoa. Pitääkö tuo tosiaan paikkansa?
Renkaat on jo vakiona bensamoottoreissa ja D5 dieselissä vähintään 18 " ja Inscription-varustelu nostaa rengaskoon vakiona 19 ". D3- ja D4 -dieseleissä on vakiona pykälää pienemmät. Esim itse joutuisin jo neuvottelemaan pienemmistä renkaista, jos T5 Incription mallin hankkisin. 18 " on yläraja minkä autooni huolisin. Eli rengastus alkaa olla jo pakkosyöttöä isoihin ja matalaprofiilisiin renkaisiin niin Volvolla kuin muillakin merkeillä ja pienemmät vanteet haluava joutuu sitten maksamaan lisää, jos ei saa tingittyä niitä kaupan päälle.
Tavaratilan pienestä lastausaukosta kysyin aikanaan S80 kauppiaalta ja hänen mielestään se on Volvolla turvallisuuskysymys peräänajossa, että on jämäkät tukirakenteet takaluukun vieressä.
Minusta edellisen sukupolven Skoda Superbissa oli nerokas tavaratilan luukku, jonka voi avata tarpeen mukaan katon rajasta asti tai sitten perinteiseen sedan-tyyliin takaikkunan alapuolelta. Nykyisestä Superbista tuo sedantyylin avausmahdollisuus on poistettu, koska se tuli liian kalliiksi. Miksiköhän mikään muu merkki ei ole tuota Skodan neronleimausta kopioinut? Vai onko se tosiaan pelkästään kustannuskysymys vai liittyykö siihen myös jotain turvallisuusnäkökohtia. Sedanin tavaratilan lastausluukun pienuus on ainakin itseäni alkanut turhauttaa, kun vaikka tilaa olisikin, niin tavaratilaan ei kuitenkaan saa mahtumaan mitään isompia esineitä ahtaasta takaluukusta.
S90 jää itselläni valikoimista luultavasti juuri tuon Volvolle tyypillisen ahtaan lastausaukon takia ja katselen luultavasti jotain isolla peräluukulla olevia malleja mieluummin ja vähän pienemmällä koolla matkustamotiloissa.
NHB: "Mitä mieltä inkvisitio on päivän uutisesta? Volvo alkaa tuomaan Kiinassa tehtyä pitkää S90:ä Eurooppaan. Tuollaisen kuvion todennäköisenä pitämisestähän vielä muutama vuosi sitten poltettiin roviolla."
Tämähän on itsestääselvyys tässä kehityksessä mitä fanaatikot tosin pitivät täysin utopistisina jopa absurdeina ajatuksina. Nyt alkavat sitten julistukset tämän kehityksen paremmuudesta.
Mitä taas tulee pitkän S90 tuontiin Kiinasta, niin kai sillekin joku ostaja löytyy jolle normaalimallin takatilat ei riitä. Lähinnä kyse on yritysautoista varmaankin, koska eihän normaalissa S90 ole jalkatiloista puutetta muutenkaan, vaan tavaratila on se rajoittava tekijä perhekäytössä. Minulle aivan sama tuo pidennetty S90, koska ei ole sitä kohtaan mitään mielenkiintoa.
Mitäs väliä sillä on, jos S90 pidennettyä versiota tuodaan Kiinasta? Kiinan markkinoillehan noita pääosin valmistetaan, mutta varmaan ihan järkevää roudata niitä Eurooppaankin, jos joku sellaisen jostain syystä haluaisi. En tosin sitäkään ymmärrä, miksi Kiinassa valmistaminen olisi ylipäätään minkäänlainen ongelma. Mitä ihmeen väliä sillä on, kasataanko auto Meksikossa, Romaniassa, Suomessa vai Kiinassa? Täytyy olla todella urpo, jos suomalainen kuvittelee, että meillä täällä olisi varaa vähätellä kiinalaisia. Siellä suunnalla on maailman suurimmat markkinat, joten kannattaa ehkä tottua ajatukseen, että suurin osa käyttämistämme asioista myös valmistetaan siellä. Tai voihan olla, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua Kiinaan viedään halpaa Euroskeidaa, jota hieman köyhemmät kiinalaiset ostavat.
Pari vuotta sitten toinen inkvisitio väitti, että kiinaomistus olisi valtava taakka ja tuhoaisi koko tuntemamme Volvon. Minua pidettiin lähes hulluna, kun totesin kiinalaisen rahan vain mahdollisesti pelastavan Volvon ja tilanteen olevan parempi kuin Fordin aikoihin. Vertasin tilannetta myös Jaguariin, jonka Intialaiset "pelastivat". Kiina oli kuulemma aivan eri asia, eikä hommasta tulisi mitään.
NHB; lähettämistäsi linkeistä melkein samanikäisitä autoista (no 5 v eroa), ei tarkkaan ilmene, mitä teräslaatuja on tarkkaan ottaen käytetty. Tarkasti katsottuna, eroa on noissakin kuvissa hiukan tiettyjen (suurlujuus)jäykistyksien osalta. Volvolla on noissa vuosien takaisissa autoissa käytetty runsaasti ultralujia teräksiä, jotka käytännössä on korjauskelvottomia kolarin jäljiltä lujuutensa vuoksi. Ja näitä on mätetty viime vuosina autoihin enemmän tai vähemmän muillakin (Raahesta näitä viedään toivottavasti paljon...) Tuo terminologiakin eroaa, Volvon kuvassa on annettu myötöraja-arvoja ja Audin kuvasta voi päätellä vain missä on kylmä - ja kuumamuokatut teräslaadut. Näitä tietoja ei varmasti saa aivan tarkasti mistään autosta netistä kaivettua. Korikorjaamoilla toimivat ja pelastusviranomaiset sekä onnettomuuksien tutkintaan liittyvät tahot tietävät missä ja millaista teräslaatua koreissa on. Täysin tarkkoja rakennetiedostoja ei löydy kuin merkkikorjaamoilta aivan uusimmista malleista. Mutta usko pois, Svenssonit osaa tehdä ainakin joitakin asioita paremmin
Tuohon Kiinasta tuontiin voi todeta, että monellakin (kone, laite...) toimialalla naureskeltiin Kiinan tuonnille reilu vuosikymmen sitten, mutta nyt hymyt alkaa hyytymään. Tulee myös mieleen eräs entinen (lieneekö kateellinen) työkaveri, joka naljaili toiselle työkaverille uudesta BMW:stä, että sehän on valmistettu Venäjällä. Kyllä siinä meni varmaan viikko BMW:n omistajalta pilalle, kun hän selvitteli ja varmisteli, ettei hänen autonsa vaan ollut tehty Venäjällä. No eihän valmistusmaalla mitään väliä ole, vai onko ?
Kyllä se pettymys ajankassa menee ohi, tracktest minäkin luulin ostaneeni Suomalaiset Nokian renkaat mutta kun ei, olivatkin Venäjällä valmistetut.
Ei meille enää koskaan mitään missä lukee Nokia!
Minulle kun tilasin uuden auton sen enempää kyselemättä Nokian talvirenkailla. Eihän renkaissa sinällään ole mitään vikaa, oletin vaan että tuen Suomalaista tuotantoa.
Minua kusetetaan vain kerran lajissaan.
Quu, et ole ainoa, joka on luullut ostaneensa Suomalaiset renkaat, kun rengasliikkeissäkään eivät kauppoja hieroessa tiedä, mistä tietyn kokoluokan renkaat tulee. Tracktest, näin se tosiaan on. että BMW tekee Venäjällä vain sinne autoja. Tuskin BMW tekee kuitenkaan mitään Venäjän laatutasoa erikseen. Sitä paitsi Venäjällä ostetaan paljon kalliimpia malleja kuin meillä ja paikalliset osaa vaatia paljon.
Kieltämättä suhtaudun itse monestakin syystä negatiivisesti naapurimaassa tuotettuihin renkaisiin, mutta en kyllä haluaisi Baijerin sijasta venäjällä valmistettua autoakaan. Kiinasta alkaa tulla ehkä lähivuosina yllättävänkin paljon autoja ja ehkä jos tilanne Venäjän osalta olisi toinen ja tullisopimukset EU:n kanssa erilaiset, sieltä saattaisi tulla vaikka BMW:t ja MB:t meille. Siinä olisi monella ostajalla nieleksimistä.
Nuo kuumana prässätyt pellit ovat juuri samoja laatuja mitä Volvo luokittelee lujuuteen >800 MPa. Itse en halua perustaa näitä näkemyksiä uskoon, vaan haluaisin kuulla jotain tietoa aiheesta.
Venäjältä Mersujen ja Vemareiden tuonnissa EU:hun ei ole paljoa järkeä. Ainoa syy valmistukseen siellä tullien kierto. Autotehtaalle tarkeitä asioita ovat esimerkiksi toimittajaverkko, tuotantovarmuus ja valtava logistiikka. Kaikki nuo ovat isoja ongelmia Venäjällä. Palkat eivät ole kovin merkittävä tekijä.
Valmistusmaalla sinänsä ei ole väliä, mutta täällä oli vähän sellaista mielipidettä aikoinaan ilmoilla, että kiinalaiset ovat samanlaisia sijoittajia kuin Jaguarin ostaneet intialaisetkin. Ensimmäinen Volvo malli Kiinasta Eurooppaan tulee kohta. Intiasta Ilmeisesti tulee jo paljon enemmän Jaguareja, koska heilla on ollut aikaa toteuttaa itseään paljon enemmän.
inspektor70: "Tuskin BMW tekee kuitenkaan mitään Venäjän laatutasoa erikseen. Sitä paitsi Venäjällä ostetaan paljon kalliimpia malleja kuin meillä ja paikalliset osaa vaatia paljon."
Kaliningradin tehtaalla on ammattitaitoista henkilökuntaa ja laaduntarkkailu aivan samaa tasoa mitä muilla tehtailla. On totta että Venäjän tuotanto keskittyy isompiin malleihin (5-sarja). Venäjän valtionjohto suosii oman maan tehtaan tuotantoa joten on luonnollista, että sinne suuntaan menee paljon autoja. Paikalliset osaa vaatia ja Venäjälle valmistuu paljon kalliita malleja.
Autoja tulee käytettynä vähän joka puolelta maailmaa jos haluaa varmistaa missä se oma BMW on tehty se selviää tuosta.
Kiinassa Volvon kokoonpanolinjalla työ tekee kiinalaiset kiinalaisella moraalilla ja kurilla.
Ruotsin kokoonpanolinjalla ei paljon ruotsalaisia näy, eikä taida nykyään olla suomalaisiakaan.
Vaikuttaako nämä asiat laatuun aika näyttää.
Onko kukaan nähnyt autoa (Momentumina/inscriptionina) ilman B&W:tä? Onko etu- ja takaovessa paneelin vieressä kaiutin vai sisutuksen värinen kaiutinpaneeli?
GT86 maksaa Saksassa listahinnaltaan 29 k€ ja kauppahinnaltaan 24,5 k€. Priukselle samat 28 k€ ja 23 k€.
Suomessa GT86 listahinta 33 k€ + 14 k€ autoveroa ja samat Priukselle 31,5 + 3,5 k€. Varusteissa voi olla jotain pientä eroa, mutta silti se Toyota on Suomessa tuntuvasti Saksaa kalliimpi autoverottomalta hinnaltaankin.
Eli kuten sanoin, Pohjoismainen "onnela" on lähinnä vasemmiston propagandaa. Ainoa joka tästä hyötyy, on henkilö, jolla ei ole koskaan aikomustakaan käydä töissä.
Voi se olla niinkin, minä en käy "töissä" vaihdan kuitenkin uuteen autoon 2-3v välein autoverosta huolimatta, ajelen sillä huvin vuoksi ja ajankuluksi.
Nettiauto.comiin ilmestyi tänään ensimmäinen uusi V90: http://www.nettiauto.com/volvo/v90/8289463 - Momentum kangaspenkeillä ja harvinaisempi värikin (btw. kangaspenkeillä varustettuja autoja ei ole juurikaan kuvissa näkynyt, sellaisista kiinnostuneille nyt kuvia -- esimerkiksi yhtään uutta S90:stä en ole kangaspenkeillä nähnyt, vrt. http://nettiauto.com/volvo/s90 )
Tämä linkki ollut siis seurannassa - jos omaan V90 Inscriptioniin tekisi vielä lisävarusteluja kun näkee mitä tarjolle tuleviin on valittu:
http://www.nettiauto.com/volvo/v90/
Odotetaan lisää... tarjolla olevissa S90:ssä (linkki yllä) on melko samanlaisia valintoja, esimerkiksi lähes kaikissa B&W ja 20" pyörät - tarjottu edustajille varmaan erikoishinnoiteltuna?
Ko. V90:ssä taitaa muuten olla 18" 10-spoke turbine -vanteet (kun sitä keskusteltua vanteista on käyty).
Autossa on muuten myös panoraamalasikatto (vaikka ei se, erikoista kyllä, kuvista näy): http://www.kayttoauto.fi/fi/ajoneuvot/Tampere/uudet-autot-heti-ajoon/Volvo/V90/YJJ-327/
Eilen julkaistussa TM:n videossa puhutaan auton äänestä ulkona/sisällä ja laminoiduista laseista:
https://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-koeajovideo-volvo-s90/?shared=697801-8445881d-999
Onneksi osasin nuo laminoidut lasit ruksata, pohdin vielä B&W:ä - tällä videolla niitä ei (onneksi) hehkuteta, Bowers & Wilkinsiä on jaksettu kiitellä lähes jokaisessa S/V90-jutussa ja -videossa.
Mielenkiintoista nähdä tuolla nettiautossa S90/V90 vähän muunkinlaisella sisustalla kuin valkoisella nahkalla joita Volvosta lähes pelkästään on esitelty.
TM:n uusimmassa numerossa on S90 D4 A Inscription -mallin koeajo. Lähes tasan 10 vuotta sitten 17/2006 numerossa oli silloin uuden Volvo S80 D5 A Momentum -mallin koeajo. Hieman vertailin koeajojen mittauksia ja sitä mitä on tapahtunut vuosikymmenessä.
S90 on 11 cm pitempi, 2 cm leveämpi, akseliväli on kasvanut 10 cm. Kuitenkin S90 on 5 cm matalampi ja tavaratila on pienentynyt 70 litraa ollen 390 l. Takapenkin pääntila on kasvanut vain 1 cm, mikä on yllättävän vähän, matkustamo on 7 cm pitempi eli jotain tuon verran on takapenkin jalkatila kasvanut. S90 painoi 1810 kg ja S80 1695 kg eli se oli 115 kg painavampi. S90 D4 moottorissa on 190 hv ja S80 D5 on 185 hv, vääntö sama 400 Nm molemmissa. Kiihtyvyysmittauksessa S90 hävisi 0,1 sekuntia, kun sille mitattiin 9,0 sek kiihtyvyys. Kulutus on 10 vuodessa tippunut selvästi eli mitatut kulutukset tasanopeudella välillä 50 - 120 km/h on tippuneet n. 1,5 litraa, vaikka S90 on yli 100 kg painavampi.
Melumittauksessa S80 oli 1 - 2 dB hiljaisempi, mutta siinä olikin 225/55 R16 renkaat, kun S90 oli 255/35 R20. S90:ssä oli laminoidut etusivulasit, mutta sekään ei auttanut, kun renkailla ulosmitataan tapahtunut kehitys äänieristyksessä. Valitettava suuntaus minusta nämä nykyiset älyttömät rengasprofiilit. Tosin S90 hiljaisuutta kehuttiin. Valot on huonontuneet eli ei ole kehumista nykyisessä LED-tekniikassa. Kaukovalot on S90:ssä 10 m lyhemmät ja lähivalot samoin. Lisäksi S90 valopesimien teho on huono. Ei ole hyvä suuntaus tämäkään. Tavaratilan pienentyminen on myös huono asia ja sen koon todettiin olevan S90:ssä tässä kokoluokassa vain välttävä. Selkänojien ollessa kaadettuna aukon korkeus on vain 34 cm ja myös suksiluukku on niukan kokoinen. Kääntöympyrä on kasvanut S90:ssä n. 0,8 m eli koon kasvusta on huonojakin puolia. Jarrut on S90:ssä tosi hyvät, kun se pysähtyi satasen nopeudesta 38 m ja vastaavasti S80 pysähtyi 40,6 m. Tässä toki rengasprofiilikin vaikuttaa eli 3 cm leveämmät renkaat auttaa jonkin verran.
Testissä muuten kehuttiin Bowers & Wilkinsin äänentoistopakettia, joka tekee musiikinkuuntelusta ajon aikana elämyksen. Siinä varmaan on menty reilusti eteenpäin S80 Dynaudiosta. Ruotsin AMS ei sille antanut aikanaan kovin hyvää arvosanaa vertailussa kilpailijoihin. Kokonaisarvosana oli 6. Olisi mielenkiintoista nähdä jossain testi nykyisistä järjestelmistä ja miten tuo Volvon äänentoisto nyt sijoittuisi. Itse olen tuota S80 Dynaudiota parannuttanut 12 " koteloidulla subwooferilla tavaratilaan ja sille on oma lisävahvistin varapyörän vieressä. Uusi Bowers & Wilkins -järjestelmä tuskin kaipaisi lisäparannuksia mitä olen siitä arvioista lukenut. Eli siinä asiassa Volvo on käsittääkseni tehnyt myös todellisen harppauksen premiumluokan vaatimaan äänentoistoon.
http://egmont-media.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/ams/biltester_pdf/070903.pdf
Kaiken kaikkiaan todettiin loppuyhteenvetona, että S90 on upea auto ja ulkonäkö poikkeaa edukseen eikä siinä ole hitustakaan saksalaista tylsyyttä. Viimeistelyä ja jarruja kehuttiin ja paremmasta työympäristöstä kuskin penkillä ei kuljettaja voi haaveilla, kun istuin on supermukava. Itse halusin kuitenkin tuoda myös noita huonoja puolia esiin mitä kehityksessä on tapahtunut edelliseen S80 malliin verrattuna eli kaikki asiat ei ole parantuneet vaan takapakkia on jossain asioissa tullut.
Ei kaikki käytännön asiat voi kehittyä yhdelläkään valmistajalla, jos halutaan valmistaa auto muotoilu edellä. Volvo ei ole minusta todellakaan onnistunut hyvin tuon tavaratilan osalta. Tuon kokoisessa sedanissa voisi tai oikeastaan pitäisi olla 500 l takakontti.
Eikä tuo valojen ja pesimien kehityskään sovi turvallisuushakuiselle Volvolle, vaikka kilpailijoilla ei taida olla vakiona tai osalla jopa pienellä lisärahallakaan heittää tuon kummoisempia kehiin. Ja nuo nykytyylin rengas/ vannekoot tekee tosiaankin monta hiljaista autoa näillä meidän louhikkoteillä meluisaksi.
Tuo on kiinnostava asia tuo S90 painon nousu verrattuna S80, kun ei sekään ollut keijukainen. Volvo probagandana (olen jo etukäteen pahoillani) voisin heittää ilmaan tuosta painoasiasta kysymyksen, että optimoiko muut valmistajat autonsa (vain )kolaritesteihin, kun painot vaan putoaa ? Mitä Volvon tositilanteista ammentama vuosikymmenien tieto tuo lisää koriturvallisuuteen vai tuoko ? No nyt joku toteaa kilpailijoiden paremman osaamisen ja korissa käytetyn alumiinin ja lujat teräkset, mutta kun tuossa edellisessä 80:ssä käytettiin mm. huomattavasti enemmän ultralujia booriteräksiä kuin aivan viime vuosina julkaistuissa kilpailijoissa (tietoa löytyy mm. kolarikorjausohjeistuksista...) Ei tuo Volvo muilta ominaisuuksiltaan selvästikään ainakaan ohi ole mennyt muista, mutta turvallisuuspuoli on ilmeisesti (?) valoja lukuunottamatta edelleen askeleen pari edellä samoissa hintaluokissa verrattaessa.
Onkohan muuten isojen eläinten havaitsemistoiminto (hirvet) poistanut tuulilasin yläreunan poikkipalkin, joka on pelastanut Volvossa ja Saabissa istuneita pohjoismaalaisia aika moisen määrän ?
Leveät renkaat on muoti-ilmiö, johon osallistuminen on oma valinta, joten siitä ei voi Volvoa syyttää. Samoin valojen systemaattinen huonontaminen on alan trendi, johon Volvokin nyt liittyy. Siinä meni taas yksi osa ruotsalaisperinnettä.
Polttomoottorien ja niiden voimansiirtojen kulutuskin on ilmeisesti nyt oikeasti pudonnut ja hybridit parantavat siitä vielä lisää.
Tilojen jatkuva pienentäminen ja kääntösäteen suurentaminen mallista toiseen sen sijaan pitää minut pois Volvokaupasta jatkossakin. Ellei ihmiset ja tavarat mahdu sisään ja parkkihalleja pitää valita koon perusteella, ovat muut ominaisuudet hyödyttömiä. Jo perheen nykyinen S80 on aiheuttanut sen seuraajalle vaatimuksen paremmasta käsiteltävyydestä parkkihalleissa. Sen kääntösäteeseen ei ole varaa lisätä yhtään, tai muuten Rouva vie työpaikan parkkihallin vuoksi minun autoni, jossa on (joten kuten) kääntyvät etupyörät.
Totta, renkaathan voi valita mieleisekseen rekisteriotteen rajoitteiden mukaisesti, mutta kyllä tähän ilmiöön on mennyt kaikki tehtaat mukaan, joka ei ole kovin suosiollinen meidän olosuhteissa. 20 tuuman vanteita kun ei voi oikein jarrujen koollakaan perustella.
Tuo kääntösäde- asia on kyllä huono juttu. Kun autolla alkaa olemaan 5 m pituutta ja runsaasti leveyttä, niin hankalaa veivaamista on tutkista huolimatta ahtaimmissa parkkihalleissa ja muissa paikoissa. Tulee sen verran ajettua/ tullut ajettua erimerkkisillä autoilla, että kyllä jopa muutamasta etuvedostakin löytyy tällä hetkellä kohtuullisen hyvin pyörät kääntyviä versioita.
Mutta eihän niitä 20" vanteita tarvitse ostaa, joten miksi asiasta pitää valittaa? Olikos perusmalleissa vakiona 17" vanteet, joten kumia kyllä siihen ympärille riittää.
Ainakin toistaiseksi Volvo on yleensä pärjännyt muita merkkejä paremmin uusissa kolaritesteissä, joita varten autoa ei ole suoranaisesti suunniteltu. Esimerkiksi ikivanha XC90 rökitti muutamia vuosia sitten paljon uudemmat automallit jenkkien uusissa testeissä, jossa vain osa etukulmasta törmäsi esteeseen. Tuskin etumatka on enää niin selkeä, koska testit ovat jo melko monipuolisia, mutta kyllä minä edelleen mieluiten Volvossa istuisin kolarin sattuessa, mikäli sitä kolaria enää Volvossa sattuisi automaattisten toimintojen vuoksi.
"No nyt joku toteaa kilpailijoiden paremman osaamisen ja korissa käytetyn alumiinin ja lujat teräkset, mutta kun tuossa edellisessä 80:ssä käytettiin mm. huomattavasti enemmän ultralujia booriteräksiä kuin aivan viime vuosina julkaistuissa kilpailijoissa (tietoa löytyy mm. kolarikorjausohjeistuksista…)"
Avaatko hieman väitettäsi. Kun vertaa noista alta löytyvistä linkeistä löytyviä kuvia melko samanikäisistä Volvosta ja Audista, niin on vaikea löytää väittämääsi eroa.
https://charlesdeseg.files.wordpress.com/2015/03/safe5.jpg
http://www.repairerdrivennews.com/wp-content/uploads/2015/07/2017-audi-a4-diagram.jpg
Mitä mieltä inkvisitio on päivän uutisesta? Volvo alkaa tuomaan Kiinassa tehtyä pitkää S90:ä Eurooppaan. Tuollaisen kuvion todennäköisenä pitämisestähän vielä muutama vuosi sitten poltettiin roviolla.
Joku väitti, ettei S90 tue Android Autoa. Pitääkö tuo tosiaan paikkansa?
Renkaat on jo vakiona bensamoottoreissa ja D5 dieselissä vähintään 18 " ja Inscription-varustelu nostaa rengaskoon vakiona 19 ". D3- ja D4 -dieseleissä on vakiona pykälää pienemmät. Esim itse joutuisin jo neuvottelemaan pienemmistä renkaista, jos T5 Incription mallin hankkisin. 18 " on yläraja minkä autooni huolisin. Eli rengastus alkaa olla jo pakkosyöttöä isoihin ja matalaprofiilisiin renkaisiin niin Volvolla kuin muillakin merkeillä ja pienemmät vanteet haluava joutuu sitten maksamaan lisää, jos ei saa tingittyä niitä kaupan päälle.
Tavaratilan pienestä lastausaukosta kysyin aikanaan S80 kauppiaalta ja hänen mielestään se on Volvolla turvallisuuskysymys peräänajossa, että on jämäkät tukirakenteet takaluukun vieressä.
Minusta edellisen sukupolven Skoda Superbissa oli nerokas tavaratilan luukku, jonka voi avata tarpeen mukaan katon rajasta asti tai sitten perinteiseen sedan-tyyliin takaikkunan alapuolelta. Nykyisestä Superbista tuo sedantyylin avausmahdollisuus on poistettu, koska se tuli liian kalliiksi. Miksiköhän mikään muu merkki ei ole tuota Skodan neronleimausta kopioinut? Vai onko se tosiaan pelkästään kustannuskysymys vai liittyykö siihen myös jotain turvallisuusnäkökohtia. Sedanin tavaratilan lastausluukun pienuus on ainakin itseäni alkanut turhauttaa, kun vaikka tilaa olisikin, niin tavaratilaan ei kuitenkaan saa mahtumaan mitään isompia esineitä ahtaasta takaluukusta.
S90 jää itselläni valikoimista luultavasti juuri tuon Volvolle tyypillisen ahtaan lastausaukon takia ja katselen luultavasti jotain isolla peräluukulla olevia malleja mieluummin ja vähän pienemmällä koolla matkustamotiloissa.
NHB: "Mitä mieltä inkvisitio on päivän uutisesta? Volvo alkaa tuomaan Kiinassa tehtyä pitkää S90:ä Eurooppaan. Tuollaisen kuvion todennäköisenä pitämisestähän vielä muutama vuosi sitten poltettiin roviolla."
Tämähän on itsestääselvyys tässä kehityksessä mitä fanaatikot tosin pitivät täysin utopistisina jopa absurdeina ajatuksina. Nyt alkavat sitten julistukset tämän kehityksen paremmuudesta.
Android Auto -kysymykseen löytyy vastaus tuolta:
http://support.volvocars.com/forum/topic1906-android-auto-on-v.aspx
Mitä taas tulee pitkän S90 tuontiin Kiinasta, niin kai sillekin joku ostaja löytyy jolle normaalimallin takatilat ei riitä. Lähinnä kyse on yritysautoista varmaankin, koska eihän normaalissa S90 ole jalkatiloista puutetta muutenkaan, vaan tavaratila on se rajoittava tekijä perhekäytössä. Minulle aivan sama tuo pidennetty S90, koska ei ole sitä kohtaan mitään mielenkiintoa.
Mitäs väliä sillä on, jos S90 pidennettyä versiota tuodaan Kiinasta? Kiinan markkinoillehan noita pääosin valmistetaan, mutta varmaan ihan järkevää roudata niitä Eurooppaankin, jos joku sellaisen jostain syystä haluaisi. En tosin sitäkään ymmärrä, miksi Kiinassa valmistaminen olisi ylipäätään minkäänlainen ongelma. Mitä ihmeen väliä sillä on, kasataanko auto Meksikossa, Romaniassa, Suomessa vai Kiinassa? Täytyy olla todella urpo, jos suomalainen kuvittelee, että meillä täällä olisi varaa vähätellä kiinalaisia. Siellä suunnalla on maailman suurimmat markkinat, joten kannattaa ehkä tottua ajatukseen, että suurin osa käyttämistämme asioista myös valmistetaan siellä. Tai voihan olla, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua Kiinaan viedään halpaa Euroskeidaa, jota hieman köyhemmät kiinalaiset ostavat.
Pari vuotta sitten toinen inkvisitio väitti, että kiinaomistus olisi valtava taakka ja tuhoaisi koko tuntemamme Volvon. Minua pidettiin lähes hulluna, kun totesin kiinalaisen rahan vain mahdollisesti pelastavan Volvon ja tilanteen olevan parempi kuin Fordin aikoihin. Vertasin tilannetta myös Jaguariin, jonka Intialaiset "pelastivat". Kiina oli kuulemma aivan eri asia, eikä hommasta tulisi mitään.
Mitä isompi ja erityisesti leveämpi auto, niin sitä paremmin pidennys sopii. Tuskin tuollaista pidennystä edes huomaa esimerkiksi BMW 7 - sarjassa.
Volvossa pidennys on 10 senttiä.
NHB; lähettämistäsi linkeistä melkein samanikäisitä autoista (no 5 v eroa), ei tarkkaan ilmene, mitä teräslaatuja on tarkkaan ottaen käytetty. Tarkasti katsottuna, eroa on noissakin kuvissa hiukan tiettyjen (suurlujuus)jäykistyksien osalta. Volvolla on noissa vuosien takaisissa autoissa käytetty runsaasti ultralujia teräksiä, jotka käytännössä on korjauskelvottomia kolarin jäljiltä lujuutensa vuoksi. Ja näitä on mätetty viime vuosina autoihin enemmän tai vähemmän muillakin (Raahesta näitä viedään toivottavasti paljon...) Tuo terminologiakin eroaa, Volvon kuvassa on annettu myötöraja-arvoja ja Audin kuvasta voi päätellä vain missä on kylmä - ja kuumamuokatut teräslaadut. Näitä tietoja ei varmasti saa aivan tarkasti mistään autosta netistä kaivettua. Korikorjaamoilla toimivat ja pelastusviranomaiset sekä onnettomuuksien tutkintaan liittyvät tahot tietävät missä ja millaista teräslaatua koreissa on. Täysin tarkkoja rakennetiedostoja ei löydy kuin merkkikorjaamoilta aivan uusimmista malleista. Mutta usko pois, Svenssonit osaa tehdä ainakin joitakin asioita paremmin
Tuohon Kiinasta tuontiin voi todeta, että monellakin (kone, laite...) toimialalla naureskeltiin Kiinan tuonnille reilu vuosikymmen sitten, mutta nyt hymyt alkaa hyytymään. Tulee myös mieleen eräs entinen (lieneekö kateellinen) työkaveri, joka naljaili toiselle työkaverille uudesta BMW:stä, että sehän on valmistettu Venäjällä. Kyllä siinä meni varmaan viikko BMW:n omistajalta pilalle, kun hän selvitteli ja varmisteli, ettei hänen autonsa vaan ollut tehty Venäjällä. No eihän valmistusmaalla mitään väliä ole, vai onko ?
Venäjällä valmistetut BMW:t menevät kaikki Venäjän myyntiin.
Kyllä se pettymys ajankassa menee ohi, tracktest minäkin luulin ostaneeni Suomalaiset Nokian renkaat mutta kun ei, olivatkin Venäjällä valmistetut.
Ei meille enää koskaan mitään missä lukee Nokia!
Renkaissa lukee valmistusmaa. Miten tuo voi tulla kenellekkään yllätyksenä?
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/tuotanto/
Minulle kun tilasin uuden auton sen enempää kyselemättä Nokian talvirenkailla. Eihän renkaissa sinällään ole mitään vikaa, oletin vaan että tuen Suomalaista tuotantoa.
Minua kusetetaan vain kerran lajissaan.
Quu, et ole ainoa, joka on luullut ostaneensa Suomalaiset renkaat, kun rengasliikkeissäkään eivät kauppoja hieroessa tiedä, mistä tietyn kokoluokan renkaat tulee. Tracktest, näin se tosiaan on. että BMW tekee Venäjällä vain sinne autoja. Tuskin BMW tekee kuitenkaan mitään Venäjän laatutasoa erikseen. Sitä paitsi Venäjällä ostetaan paljon kalliimpia malleja kuin meillä ja paikalliset osaa vaatia paljon.
Kieltämättä suhtaudun itse monestakin syystä negatiivisesti naapurimaassa tuotettuihin renkaisiin, mutta en kyllä haluaisi Baijerin sijasta venäjällä valmistettua autoakaan. Kiinasta alkaa tulla ehkä lähivuosina yllättävänkin paljon autoja ja ehkä jos tilanne Venäjän osalta olisi toinen ja tullisopimukset EU:n kanssa erilaiset, sieltä saattaisi tulla vaikka BMW:t ja MB:t meille. Siinä olisi monella ostajalla nieleksimistä.
En oikeastaan saanut mitään vastausta kysymykseeni. Missä kohti Volvo on käyttänyt vanhoissa malleissaan UHSS:ää enemmän, kuin vailla esimerkiksi tuossa linkkaamassani Audissa? Jos tuo A4 on liian tuore, niin ehkä tämä A7 sitten kelpaa: http://www.boronextrication.com/2011/01/21/2011-audi-a7-sportback-body-structure/
Nuo kuumana prässätyt pellit ovat juuri samoja laatuja mitä Volvo luokittelee lujuuteen >800 MPa. Itse en halua perustaa näitä näkemyksiä uskoon, vaan haluaisin kuulla jotain tietoa aiheesta.
Venäjältä Mersujen ja Vemareiden tuonnissa EU:hun ei ole paljoa järkeä. Ainoa syy valmistukseen siellä tullien kierto. Autotehtaalle tarkeitä asioita ovat esimerkiksi toimittajaverkko, tuotantovarmuus ja valtava logistiikka. Kaikki nuo ovat isoja ongelmia Venäjällä. Palkat eivät ole kovin merkittävä tekijä.
Valmistusmaalla sinänsä ei ole väliä, mutta täällä oli vähän sellaista mielipidettä aikoinaan ilmoilla, että kiinalaiset ovat samanlaisia sijoittajia kuin Jaguarin ostaneet intialaisetkin. Ensimmäinen Volvo malli Kiinasta Eurooppaan tulee kohta. Intiasta Ilmeisesti tulee jo paljon enemmän Jaguareja, koska heilla on ollut aikaa toteuttaa itseään paljon enemmän.
inspektor70: "Tuskin BMW tekee kuitenkaan mitään Venäjän laatutasoa erikseen. Sitä paitsi Venäjällä ostetaan paljon kalliimpia malleja kuin meillä ja paikalliset osaa vaatia paljon."
Kaliningradin tehtaalla on ammattitaitoista henkilökuntaa ja laaduntarkkailu aivan samaa tasoa mitä muilla tehtailla. On totta että Venäjän tuotanto keskittyy isompiin malleihin (5-sarja). Venäjän valtionjohto suosii oman maan tehtaan tuotantoa joten on luonnollista, että sinne suuntaan menee paljon autoja. Paikalliset osaa vaatia ja Venäjälle valmistuu paljon kalliita malleja.
Autoja tulee käytettynä vähän joka puolelta maailmaa jos haluaa varmistaa missä se oma BMW on tehty se selviää tuosta.
http://www.bmwarchiv.de/vin/
BMW:n valmistenumeron 3 ensimmäistä kirjainta kertoo valmistusmaan ja 11. kirjain kertoo tehtaan missä se on valmistettu.
"Ensimmäinen Volvo malli Kiinasta Eurooppaan tulee kohta."
Ja Kiinaan jää esimerkiksi 433.848 kpl Kiinassa valmistettua Audia ja/tai Volkswagenia.
http://www.audi.com/corporate/en/company/production-sites/audi-production-worldwide/changchun.html
Kiinassa Volvon kokoonpanolinjalla työ tekee kiinalaiset kiinalaisella moraalilla ja kurilla.
Ruotsin kokoonpanolinjalla ei paljon ruotsalaisia näy, eikä taida nykyään olla suomalaisiakaan.
Vaikuttaako nämä asiat laatuun aika näyttää.
Onko kukaan nähnyt autoa (Momentumina/inscriptionina) ilman B&W:tä? Onko etu- ja takaovessa paneelin vieressä kaiutin vai sisutuksen värinen kaiutinpaneeli?
Näistä kuvista selviää huonosti:
Ilmeisesti muotoilu kuitenkin on muuttunut tässä kohdin XC90:stä: ks. esim.
http://images.cdn.autocar.co.uk/sites/autocar.co.uk/files/styles/gallery_slide/public/images/car-reviews/first-drives/legacy/volvo_xc90_t8_momentum_osmium_grey_039_1.jpg?itok=H3liWvCa
Ulkonäöllisesti XC90 perusaudio ei ollut häiritsevä, mutta jos muovilevyä tulee tilalle, asiaa pitää harkita uudelleen.
Tässä näyttäisi olevan Inscription perusaudiolla:
Eli ainakin etuovessa näyttäisi olevan muovia kaiuttimen tilalla.
Melkoinen ero B&W -kaiuttimiin.