Tekniikan Maailma vertaili premium-katumaasturit

335 kommenttia
145791012
  • Ei varmaan mikään. Kuten jo postistani olisit nähnyt, jos olisit sen lukenut, kehuin Volvon järjestelmää vertailussa Kia Optimaan ja Niroon, joiden lataushybrideissä ei linkittämieni kotimaisten juttujen perusteella tätä hyvää mahdollisuutta ole. Päinvastoin, niitä moititaan siitä, että polttomoottori käynnistyy pakotettuna jo kolealla kelillä plusasteilla.

    Joo en kyllä ymmärtänyt, että puhuessasi lataushybrideistä tarkoitat vain Hyundain toteutusta. Tuo toteutus on tosiaan yllättävnkin ongelmainen suomalaisissa olosuhteissa, mutta ei kai sitä nyt mitenkään ainoana vaihtoehtona Volvolle voi pitää. Se ei kuitenkaan tee T8:sta ainoaa toimivaa toteutusta.

    Jos sinun autosi pystyy samaan kuin Volvo, voin kehua myös sen tässä saman tien. Niistä kehuista ei tosin kenenkään tietomäärä lisäänny yhtään, koska sinä tiesit jo ennalta autosi toimivan hyvin koleassa säässä. Meitä muita tämä tieto ei sen sijaan auta lainkaan, koska sinun autosi on Suuri Salaisuus. Mutta älä sitten viitsi valittaa, ettei sinun autoasi kehuta riittävästi, koska se ei ole meidän muiden vika, vaan johtuu sinun Salaisuudestasi.

    On varsin ristiriitaista väittää minun olevan vailla kehuja autolleni ja samalla valittaa siitä, että salaan autoni mallin. Toivottavasti voit selittää tuon vaikka jankuttamisella väsyneistä silmillä. Jos olet nähnyt minun valittavan kehujen puutteesta, niin ole hyvä ja tuo tämä älliömäinen viestini ilmi tai loputa kirjoittamasta sitä itseään.

    Tässä ei ole mistään muusta kyse kuin siitä, että ladattavien hybridien toetutuksissa on isoja periaatteellisia eroja ja jengillä näyttää olevan monenlaisia vääriä oletuksia asioista. Tietoa on selvästi syytä jakaa ja se näkyy olevan hyvin kiinnostava puheenaihekin, kun tämäkin dieselmaastureiden vertailu kääntyi keskusteluksi hybriditekniikoista. Omalta osaltani voin korjailla noita virheellisiä olettamia oman kokemukseni pohjalta omasta autostani. Jos se noin pahasti harmittaa, niin voin kyllä olla kertomattakin, jos on parempi mutuilla mitä milloinkin mieleen tulee.

    Ja koska minun motiivini tunnet, olisi sinulta loukkaavaa väittää minua riittävän asiantuntemattomaksi lähtemään tähän nopeuskisaan. Et sinä varmaan minua loukata tahtonut etkä esiintyä itse pellenä, joten sovitaanko, että poltat väsyneenä rakentamasi olkiukkosi itse ja keskitytään E-sarjan sijasta vertaamaan katumaastureita?

    Sitähän itsekin tuossa ihmettelin, että miksi toit 911:n tekee tämän otsikon alla. Kirjoitin tuossa viestissäni kyllä katumaastureistakin, mutta niiden sijaan tartuit sinun ja minun sedaneihin.

    Luulin tuntevani motiivisi, mutta sitten aloit kirjoittamaan radalta ulos puskevista Porscheista. Tuo on mielestäni jotain sellaista, että sen esittäjää kuuluuk herätellä jotenkin ja Macanin ajodynamiikan vertaaminen sinun omaan autoosi pitäisi olla riittävän selkeä esimerkki. Se ei ole millään tavalla autosi tai valintasi dissaamista, vaan esimerkki Macanin luokassaan harvinaisen hyvästä ajodynamiikasta. Kun tuollaista aletaan väittämään sellaisen auton yhteydessä, joka tunnetusti on nopea radalla ja varmasti luokkansa vähiten aliohjaavia tapauksia radalla, niin eikö silloin ole mielestäsi mitään oikeutusta nostaa kissaa pyödälle?

    Onko elektroniikan ohjaama lukkojarrutus rengas savuten sinun mielestäsi Porschen systemaattisesti noudattama filosofia, koska aliohjaaminen on Porschen kuljettajalle merkittävästi helpompi hallita kuin yliohjaaminen?

    Nyt kannattaa miettiä tarkkaan sitä, että missä tilanteessa tuo tapahtuu. Systemaattisesta linjastakin on aika hankala sanoa mitään, kun puhutaan kaksipaikkaisesta takamoottorisesta valeurheiluautosta ja etumoottororisesta valemaasturista.

    Lähtökohtaisestihan aliohjaaminen tosiaan on helpompi hallittava kuin yliohjaaminen, mutta Macan muiden Porschen mallien tapaan ei ole aliohjaava peruskäytökseltään, vaikka tässä valemaasturissa onkin erikoistilanteeseen rakennettu tuollainen suojatoiminto.

      
  • Porsche Macan oli ihan surkea Teknikens Världin niin sanotussa "älgtestissä". Ihan alhaisessakin nopeudessa Porschen vasen etupyörä lukkiutui ja auto lähes ajautui ulos testiradalta (keilat vaan lentelivät) sen sijaan että auto olisi taipunut oikealle ajolinjalle. Vaikka auton kuormaa vähennettiin 150 kilolla, niin käyttäytyminen oli samankaltaista. Ja tosiaan niin tässä videossa Porschen vauhti vaikuttaa melko alhaiselta. Sama ihmeellinen ominaisuus on kaikissa Macaneissa, Teknikens Världin mukaan.

      
  • Merkillistä että ruotsalaisten testeissä (käsittelyssä) sattuu jopa Porschelle ennennäkemättömiä asioita.

    Ajonvakatusjärjestelmän pitäisi ottaa tehokkaasti vauhti pois ettei tämän kaltaisia tapahtumia pääse edes käymään. Miesten kasvoista näkee että pelleily taitaa olla enemmän kuin ilmeistä ja onko renkaat tuhottu ajamalla jo valmiiksi. Tilanne tuntuu täysin uskomattomalta tämän tason autossa.

      
  • (Ensinnäkin niin väistökokeessa epäonnistuminen ei varmaankaan liity kysymykseen ajodynamiikasta.)

    Teknikens Värld pyysi Porschelta vastinetta tähän outoon auton käyttäytymiseen ja Porschen mukaan renkaan lukkiutuminen johtuu siitä että se on osa auton kaatumisen suojaa (Active Rollover Prevention (ARP).

    Porsche piti vastineessaan autonsa poikkeavaa käyttäytymistä väistötestissä merkitykseltään vähäisenä.

    "The brake intervention shown in the video is a deliberately applied intervention to prevent the car from rolling over. This is called Active Rollover Prevention (ARP). The precise, momentary application of brake force to the front wheel at the outside of the bend down to the low slip range minimises cornering forces to avoid critical or instable driving conditions such as oversteer, rollover or detachment of the tyre from the wheel. Situations such as these may not be controllable by the driver.

    The video shows that an understeer response is selected on purpose since it is significantly easier for the driver to control than oversteer. The function shown and the resulting driving response are explicitly desired to increase driving safety in such a highly dynamic driving manoeuvre.

    In the SUV segment, Active Rollover Prevention (ARP) is state-of-the-art technology and is also used by other vehicle manufacturers.

    The intensity of ARP intervention is dependent on vehicle speed and steering angle speed, among others. This means that ARP brake intervention is diminished accordingly at reduced vehicle speed or steering angle speeds. On the other hand, it means that the driving style adopted by Teknikens Värld was very demanding and resulted in the safety function being triggered.

    Active Rollover Prevention is permanently active, irrespective of whether Porsche Stability Management (PSM) is on or off. If PSM is on, ARP intervention is significantly diminished since PSM brake interventions to stabilise the vehicle occur much earlier or are superimposed.

    The function (ARP) is applied for a maximum of 300 milliseconds, depending on the driving situation. This short intervention ensures the directional stability of the vehicle. Lateral displacement is negligible. For this reason we do not regard this driving state as critical. As the video shows, lane changing can be completed stably and safely. What is more critical in this situation is if the vehicle were to roll over or the rear were to break away. The vehicle demonstrated none of these instable states (rollover, oversteer, wheel lift) at any time.

    Porsche uses a comprehensive dynamics test programme which the Macan completed successfully. The driving manoeuvres performed include double lane change according to ISO, slalom with 10 x 18 metres and 10 x 36 metres, the VDA obstacle avoidance test which is very similar to the Teknikens Värld ”moose test”, and the NHTSA rollover safety test. All Porsche cars are designed for maximum safety based on these and other world-wide tests."

      
  • Kiinnostaisi tietää meneekö Volvon kilpailija MB GLC 350e niin sanotusti "jatkoon". Vai onko tuomio "ei jatkoon" ?

    Vi Bilägare havaitsi seuraavat puutteet autossa:

    a. Nopea kiihdytys autolla on nykivää.

    b. Tehot katoavat kokonaan hetkeksi kun siirrytään sähköajosta sähkö/bensa - ajoon.

    c. Toimintasäde sähköllä on vain 25 - 28 km, koska akkuteho on liian alhainen.

    d. Takakonttiin ei mahdu edes lastenvaunut.

    e. Jonossa ajaminen on erittäin hankalaa koska auto lyö päälle voimakkaan moottorijarrutuksen. Katso viite.

    f. Vi Bilägaren mukaan GLC on hyvä auto joka on muuttunut huonommaksi lataushybridinä.

    Viittaus e-kohtaan.

    "På samma sätt är känslan i bromspedalen stum, som i så många andra laddhybrider med regenerering av bromsenergi. Verkan byggs gradvis upp för att plötsligt bli extrem. Inte helt enkelt att parera rätt i exempelvis kökörning."

      
  • Porsche Macan oli ihan surkea Teknikens Världin niin sanotussa ”älgtestissä”. Ihan alhaisessakin nopeudessa Porschen vasen etupyörä lukkiutui ja auto lähes ajautui ulos testiradalta (keilat vaan lentelivät) sen sijaan että auto olisi taipunut oikealle ajolinjalle. ...videossa Porschen vauhti vaikuttaa melko alhaiselta.

    Ennen kuin mehustelet lisää, niin korjataan ensin faktat kuntoon. Macan siis siis läpäisi väistön nopeudella 69 km/h, joka on esimerkiksi täysin samaa tasoa Volvo XC-mallien kanssa. TV on listannut XC-malleille kuivalla kelillä nopeuksia välille 68-71 km/h. Ikävä kuulla, että XC-Volvotkin ovat ihan surkeita hirven väistössä jo ihan alhaisissakin nopeuksissa.

    Tuo kuvauksesi tilanteesta on pelkkää valhetta. Ei Macan ollut pienessäkään vaarassa ajautua ulos radalta. Auto oli koko ajan stabiilissa tilassa. Keiloista yksi kaatui oletettavasti aloistusnopeudelle, joka on siis 70 km/h, mutta silloin kun tuo keila kaatui, auto ajautui stabiilissa tilassa niukasti leveäksi ja vain yksi keila lensi. Aika turhaa käyttää monikkoa, kun kaikki näkevät tilanteen videosta. Tuo lyhytaikainen jarrutustoiminto ei oikein mitenkään saa autoa kammettua pois radalta. Alla esimerkkejä sitten tilanteissa, joissa vaaditaan sitten jo kyvykästä kuskia välttämään katastrofi. Esimerkiksi uudemmalla Hiluxilla nopeutta 60 km/h.

      
  • Nipponilaiset keskittyivät sanailun sijasta tekoihin.

      
  • Nipponilaiset keskittyivät sanailun sijasta tekoihin.

    Hehe. Tuo on jo aika julmaa Toyotaa kohtaan. Kuten tuossa TV:n testissä kerrottiin
    ...almost flipping over and now now nine years has passed, nothing has evolvelved. Ain't good enough. Not even close.

      
  • "Ennen kuin mehustelet lisää, niin korjataan ensin faktat kuntoon. Macan siis siis läpäisi väistön nopeudella 69 km/h, joka on esimerkiksi täysin samaa tasoa Volvo XC-mallien kanssa. TV on listannut XC-malleille kuivalla kelillä nopeuksia välille 68-71 km/h. Ikävä kuulla, että XC-Volvotkin ovat ihan surkeita hirven väistössä jo ihan alhaisissakin nopeuksissa.

    Tuo kuvauksesi tilanteesta on pelkkää valhetta. Ei Macan ollut pienessäkään vaarassa ajautua ulos radalta. Auto oli koko ajan stabiilissa tilassa. Keiloista yksi kaatui oletettavasti aloistusnopeudelle, joka on siis 70 km/h, mutta silloin kun tuo keila kaatui, auto ajautui stabiilissa tilassa niukasti leveäksi ja vain yksi keila lensi. Aika turhaa käyttää monikkoa, kun kaikki näkevät tilanteen videosta. Tuo lyhytaikainen jarrutustoiminto ei oikein mitenkään saa autoa kammettua pois radalta. Alla esimerkkejä sitten tilanteissa, joissa vaaditaan sitten jo kyvykästä kuskia välttämään katastrofi. Esimerkiksi uudemmalla Hiluxilla nopeutta 60 km/h."

    Laitoin myös Porschen vastineen asiaan, ja Porsche piti tuota "siirtymää" vähäisenä. Ohjattavuus ilmeisesti katoaa ihan sekunnin murto-osaksi, mutta saattaahan tuolla olla merkitystä kovemmassa nopeudessa. Sinänsä en ymmärrä sitä mitä käytännön liikennetilannetta nuo keilat "simuloivat".

    Joka tapauksessa "sisarmalli" VW Touareg selvitti tuon väistökoetestin melko siististi.

    http://www.businessinsider.com/weird-things-happen-when-you-drive-a-porsche-around-a-moose-2014-10?r=US&IR=T&IR=T

      
  • "Hehe. Tuo on jo aika julmaa Toyotaa kohtaan. Kuten tuossa TV:n testissä kerrottiin
    …almost flipping over and now now nine years has passed, nothing has evolvelved. Ain’t good enough. Not even close."

    Videon mukaan Hilux selvitti väistön nopeudessa 67 km/h, eikö tuo olekaan hyvä tulos pickupille ? Macan sipaisi keilaa nopeudessa 69 km/h.

      
  • "Hehe. Tuo on jo aika julmaa Toyotaa kohtaan. Kuten tuossa TV:n testissä kerrottiin"

    Vielä julmempaa on, että Porschet puskee edelleen eturengas lukossa ja Porschen insinöörit yrittävät selitellä tapahtumaa kuin NHB konsanaan.

      
  • GLC pääsi itselläni lähes maaliin asti, mutta päädyin Volvoon. Enemmän tunteen kuin järjen vuoksi ainakin valintatilanteessa. Näin jälkikäteen, kun olen ajanut enemmän Volvolla ja lukenut testejä, niin olen yhä enemmän vakuuttunut, että tein myös järjen perusteella oikean ratkaisun.

    Omat negatiiviset havaintoni kokonaisuutena erinomaisesta GLC:stä:

    -Akku pienempi kuin Volvossa.
    -Akut tavaratilassa -> tavaratila pienenee ja madaltuu, mielestäni akkujen massa takana vaikutti myös ajo-ominaisuuksiin liukkaalla.
    -Hybridissä on muista GLc:istä poiketen vanha 7-g vaihteisto, joka ei toiminut täydellisesti. Kuvittelin, että tätä vielä säädetään kun ajoin aika ensimmäisillä hybrideillä, mutta ilmeisesti ongelmaa on edelleen. Vaihteisto esimerkiksi pamahti välillä omituisesti vaihdon aikana.

    Tässä ne, jotka havaitsin melko nopeasti. Muihin kirjoittamiisi ongelmiin en kiinnittänyt huomiota parin päivän koeajossa. Suomessa hybridi on kuitenkin verotuksen vuoksi erittäin järkevä, vaikka monissa muissa maissa siinä ei olisikaan järkeä - edes Volvon tapauksessa.

      
  • Mikko-L: Hybridissä on muista GLc:istä poiketen vanha 7-g vaihteisto, joka ei toiminut täydellisesti.

    Tuossa laatikossa on jotain vialla, jos vaihtotapahtumaan liittyy mitään äänitehosteita. Viipyilevät, hitaat ja nykyaikaisempiin vaihteistoihin verrattuna kylmänä töksähtelevät vaihdot sen sijaan kertovat 7G-Tronicin jo yli 10 vuoden iästä. Nykyisissä 7G-Tronic Plus versiossa on päivitetty järeämpi kytkentäyksikkö, mutta ei se ikäänsä pysty enää piilottamaan.

    Useampia olen ajanut, ainoat nätisti (silti vaikkapa ZF-8 hitaammin) vaihtavat ovat olleet Renapultin 180 dieselin perässä. Jostain syystä isompien moottorien kanssa ei täysin pehmeästi vaihtavaksi säätäminen tunnu onnistuvan.

    Tämä erikoismalleissa mukana roikkuva edellisen version voimansiirto näyttää olevan Mersun perinne. Myös aluksi 5-vaihteiseen 4Maticiin odoteltiin ensin takavetoisiin tarjottua 7G-Tronicia. Sitten 7-vaihteiseen 4Maticiin odotettiin ensin takavetoisiin tarjottua 9G-Tronicia. Nyt näköjään hybridiin odotellaan 9G-Tronicia?

    4Maticin päivitykselle uuden vaihteiston markkinoilletulon jälkeen on selvä tekninen syy, mutta en tiedä, onko sellaista sähkövedon osalta?

    Patterivetoisen E- ja 500-sarjan koeajon luettuani jäin itsekin siihen päätelmään, että jos nyt olisin tuollaista ostamassa, niin merkki vaihtuisi.

      
  • NHB:Lähtökohtaisestihan aliohjaaminen tosiaan on helpompi hallittava kuin yliohjaaminen

    Porsche: understeer response is selected on purpose since it is significantly easier for the driver to control than oversteer

    Tämä selvä. Minun ei tarvitse ostaa samaa autoa kuin NHB, eikä Porschea.

    Minulle väittely ali- ja yliohjautuvuuden välillä on luovuttamista, koska kumpikin ovat käytösvirheitä ja totuus löytyy niiden väliltä.

      
  • 740GLE, itsekin kuvittelin, että joko ajamassani yksilössä on vika, koska se oli luultavasti aivan alkupään tuotantoa. Jostain testistä kuitenkin luin, että testaajat olivat havainneet GLC hybridissä samanlaista ongelmaa ja omituisia paukahduksia välillä vaihteistossa. Suurimmaksi osaksi vaihteisto toki pelitti loistavasti. Silti pieni miinus, että hybridiin ei jostain syystä saa Mersun uusinta vaihteistoa.

      
  • Tämä selvä. Minun ei tarvitse ostaa samaa autoa kuin NHB, eikä Porschea. Minulle väittely ali- ja yliohjautuvuuden välillä on luovuttamista, koska kumpikin ovat käytösvirheitä ja totuus löytyy niiden väliltä.

    Nyt taidat vetää johtopäätöksiä liian pitkälle. Kysyit vain, onko yli- vai aliohjaus helpommin hallittavissa. Vastasin kysymykseesi, mutta vaikka vastaus onkin selvä, niin ei se kerro mitään omista omista valinnoistani, jotka eivät ole tähän asti aliohjaaviin autoihin osuneet. Tai no, entisaikojen takavetoisistani löytyi autoja, jotka tilanteesta riippuen yli- tai aliohjasivat. Ja sekin on huomattava, että itse en tosiaankaan ole väittelemässä yli- ja aliohjaavuden väliltä.

    Ei kai tuon vastauksen pitäisi olla millään tavalla yllättävä. Yliohjaus on epästabiili olotila, joka vaatii oikein ajoitettuja aktiivisia vastatoimia totaalisen hallinan menetyksen estämiseksi, mutta aliohjaus on taasen stabiili tila. Yksi klassinen ulosajon syy on juuri se, että väistössä auton yliohjaus korjataan liian myöhään ja liian voimakkaasti. Tuo aiheuttaa liikkeen kasvamisen korjaus korjaukselta ja lopulta auton hallinnan menetyksen. Tämän tuo Macanin toiminto eliminoi. Etupään jarrutus stabiloi auton liikeradan lopettaen auton perän helahdukset alkuunsa. Tuon jälkeen omalle kaistalle paluu on helppoa. Osaavissa käsissä toki väistökoe toki menee nopeammin ilman tuota toimintoa, mutta mitä sitten?

      
  • @Mikko-L: olipa kyseessä vika tai ominaisuus, ei tuolla tavoin toimiva voimansiirto ole sitä, mitä asiakas nykyaikana automaatilta odottaa, minusta ihan oikeutetustikin, koska myös siististi vaihtavia tomaatteja on saatavana.

    @NHB: Kian, Opelin, BMW 520d:n tai muun tavisauton osalta en olisikaan puuttunut kommenttiin aliohjauksesta. Tavisautoon oletetaan taviskuski, ja silloin ulosajo nokka edellä on pienempi paha. Mutta BMW M5 tai mihin tahansa Porscheen liitettynä pidin tuota aika falskina markkinointisanomana. Kenties olen käsittänyt Porschen mielikuvan väärin ja se tavoitteleekin Macanilla tavisauton ajettavuutta ja tavisauton kuskeja?

    Minullekin vastaus ali- ja yliohjaamisen helppouteen on selvä, mutta en ole varma, että vastaukseni on sama kuin muiden? Edelleen minulle totuus on kahden käytöshäiriön puolivälissä, mutta voimansiirrolla tarpeen mukaan muutettavissa myös yliohjaamaan.

      
  • Maastoauto, maasturi, katumaasturi, citymaasturi, mukamaasturi

    Englanninkieliset termit Off-Road ja SUV eivät ole oikein löytäneet hyvää vastinetta suomenkielessä.

    Eikö citymaasturi- ja mukamaasturi-termeillä haeta jopa jotain pilkallisuutta juuri sitä autoluokkaa kohtaan, jota TM:n vertailu koskee. Jeep GC:n ja LR Disco 4:n jälkeen minäkin ajan nyt mukamaasturia enkä yhtään ota itseeni, että jotkut haluavat nähdä autoni jonakin Wanna Be maastoautona. En ole ajanut Jeepillä enkä Discollakaan maastossa, koska en halunnut ottaa riskiä teloa auton peltejä enkä hankkinut noihin autoihin maastoajoon sopivia rengastuksia, vinssiä enkä lumiketjuja. Alennusvaihde ja tasauspyörästöjen lukot niissä oli korkean maavaran ja kunnollisten lähestymis-, ylitys- ja jättökulmien lisäksi. Tai itse asiassa olen päässyt pari kertaa testaamaan "pahoja paikkoja" Discolla, mutta en omalla.

    TM teki vertailussa oikein, kun jätti pisteytyksessä huomioimatta rullilta lähdön ja ristiriipunnan onnistumisen. Eihän ne ole oleellisia asioita mökkiteillä, lumessa, liukkaista risteyksistä lähdettäessä, perävaunua vedettäessä jne.

    Vertailun luettuani huomasin, että osa siinä olleista autoista selvisi yllättävänkin hyvin noista paremmin aidoille maastureille relevanteista testeistä.

    Eli kyllä katumaasturillakin nykyään pärjää jopa helpossa maastossa, koska autot osaavat käyttää jarruja sutimisen estoon ja maavaraa on hyvin.

    Mutta muka-automaatti eli vaihteisto kaksoiskytkimellä on minun mielestä outo valinta autoon, joka yrittää profiloitua jos ei varsinaisesti maastoautoksi niin kuitenkin autoksi, joka pärjää myös jonkinlaisilla tiettömillä taipaleilla.

    Maastoajotyyppisessä olosuhteessa pitää olla joko oikea automaattivaihde tai, jos on manuaalilaatikko, niin sitten myös alennusvaihde. Ja kaksoikytkinlaatikkoa ei missään tapauksessa, jos siis halutaan väittää, että maastoonkin voisi mennä.

    Vaikka testissä olikin vain diesel-volvo, niin tekisi mieli sanoa, että Volvon hybridivoimalinja on erittäin älykäs ratkaisu, koska TwinEngine -tekniikalla ei ole keskitasauspyörästöä, jonka momenttia tarvitsisi säätää. Mutta en sano, koska joku kuitenkin pahoittaisi mielensä.

      
  • Maasturin näköinen menopeli joka soveltuu hieman haastellisempaankin maastoon, näin kuvailisin katumaasturia. Etuja autoon nousu ja poistuminen on kätevämpää kuin henkilöautoon asettuminen. Näkee ulos paremmin korkeuden takia mikä on selkeä etu myös. Kyllähän näillä menopeleillä pääsee maastossa jssa on korkeuseroja ja ns ristiriipunnastakin selvitään helposti kuten edellä nähty BMW X3 Teknavi video osoittaa. Joskus aina käy mielessä että BMW X5 olisi mielenkiintoinen omistaa, näkisi oman kokemuksen myötä edut joita moni pitää kokemisen arvoisina. Nelivedon etuja liukkaalla pinnalla ei kiistä kukaan, onhan etenemiskyky neljä pyörää raapien parempi kuin kaksivetoisten, mutta jarrutusmatka on sama joka monesti nelivetoisilla koheltavilta tuntuu unohtuvan.

    Näissä keskusteluissa merkkiuskollisuus koetaan hyvin negatiivisena asiana mikä on mielestäni lapsellista ja tarpeetonta ottaa esille. Tätä muutama trolli ja sönkkääjä käyttää lyömäaseeena aika usein.

      
  • Siihen tulokseen tulinkin viime keväänä, että katumaasturi on ihan riittävä maasturinäkökulmasta ja siis oikein hyvä autotyyppi minulle juuri noiden mainitsemiesi asioiden takia.

    Mutta miksiköhän näitä pitää kutsua maasturiksi? Oikeastaan ns. aidot maasturitkaan eivät enää ole maasturin näköisiä.

    Miksi esim. näitä vertailun autoja pitää yrittää mollata mukamaastureiksi, kun ei kukaan niitä kumminkaan maastoajoa varten ostakaan. Niin kuin ei osta yleensä ns. aitoja maastureitakaan ainakaan uusina tai käyttöautoikseen.

    Mutta olkoon vaan nimitykset ennallaan, kunhan kukaan ei oleta, että citymaasturia olisi tarkoituskaan pitää maastoautona.

    Merkkiuskollisuutta ja jopa -fanaattisuutta olen kyllä ollut huomaavinani joidenkin palstalle kirjoittajien teksteissä. Olen saattanut minäkin mainita joskus jonkun automerkin nimeltä, mutta merkkiuskollisuus ei ole vielä tässä muutaman viikon aikana ehtinyt siihen kehittyä. Ei ole ennen ollut ao. merkkiä minulla, jos lukija arvaa, mitä merkkiä tarkoitan.

    Jääkiekkokommentaattoreita mukaillen voisi sanoa, että ei ole BMW:ltä pois, että Volvon TwinEngine tekniikka on erittäin älykäs ratkaisu, mutta ei ole Volvoltakaan pois mitään siksi, että BMW on laatuauto. Kyllähän maanteille monta merkkiä mahtuu ja jokaiselle kuskille omasta näkökulmastaan hyvä peli.

      
  • Miksi esim. näitä vertailun autoja pitää yrittää mollata mukamaastureiksi, kun ei kukaan niitä kumminkaan maastoajoa varten ostakaan. Niin kuin ei osta yleensä ns. aitoja maastureitakaan ainakaan uusina tai käyttöautoikseen.

    Omalta kohdaltani kyse on siitä, että tuota termiä täysin epäonnistuneena. Se on ensinnäkin yhtä ristiriitainen kuin alkoholiton viina. Toisaalta kun ei noilla autoilla ole mitään asiaa maastoon. Vaikka tuossa yritettiin jo tarjoillakin näitä maastoon, niin ei siitä tule mitään sileärenkaisella autolla, jonka voimansiirto alkaa piiputtamaan heti kun vähänkään voimanjako joutuu töihin. Katuauton pyöräntuennat/renkaat ja pohjamuovit tietenkin tekevät vähänkään vaativissa oloissa ajamisesta kallista. Miksi nimittää sellaista autoa maasturiksi, joka ei maastoon sovellu? Huono on myös Jenkkien SUV, koska s-kirjain tuossa on harvinaisen meh.

    Ei kai autoa sen perusteella pidä nimetä, miten kukin sitä käyttää. Jos käytät tila-autoa matkailuun, niin omasta mielestä termi tila-auton on voimassa, kunhan vain autossa on tilaa riittävästi. Maastokelvoton maasturi on kuin umpikorinen avo-auto. Valemaasturi on paljon kuvaavampi termi. Tämä nyt ei ole missään mielessä kyseisen autoluokan dissaamista, vaan kritiikkini kohdistuu termiin. Samaan tapaan pidän hölmönä nimittää urheiluautoksi autoja, joilla ei ole pienintäkään tekemistä minkään urheilun kanssa.

      
  • a. "Katumaasturi"-nimitys tulee tietenkin näiden autojen maasturimaisesta ulkonäöstä.

    b. Toiseksi, niin näillä citymaastureilla on parempi ajella esimerkiksi kuoppaisilla kylätiellä verrattuna jos ajelisit tällaisia teitä sedan-mallisella autolla.

    c. Maavaraa näissä katumaastureissa on usein ihan kohtuullisesti ja tuo korkeampi maavara oikeuttanee osaltaan katumaasturi-termin.

      
  • Jos ulkonäkö mukaan aletaan nimiä jakamaan, niin tuleeko 100 hv Tossanista urheiluauto, kun siihen tuunataan isot vanteet, valtava siipi, matala alusta ja kaikenmaailman autourheilussa mukana olevien firmojen tarroja kyljet täyteen?

    Mikä on citymaasturikorin etu verrattuna sedankoriin kuoppaisilla kyläteillä? Työkaverini X3:a tuli verrattua joskus kuoppaisilla teilla omaan sedaniini, joka oli ylivoimainen jousitusmukavuudessa säätyvän alustan, korkeampien renkaiden ja matalamman korin/maavaran nahdollistamien pehmeämpien vakaajien vuokis. Tuo X3 oli hyvin pintakova alustaltaltaan.

      
  • SUV eli Sport Utility Vehicle on minusta aika hyvä termi. Sana "urheilu" tarkoittaa aika laajaa kirjoa asioita ja vain osa niistä liittyy nopeaan etenemiseen. SUV-auto saattaa vertautua vaikka painimiseen, painon nostoon yms. hidastempoiseen urheiluun, kun ajetaan huonoissa olosuhteissa. No, en nyt keksinyt parempiakaan vertauksia urheilun puolelta, mutta pointtina, että urheilua on muutakin kuin moottoriurheilu, jossa taitaa aina olla kyse nopeasta etenemisestä.

    Sitten kun ajatellaan aitoja maastureita, kuten Toyota Land Cruiser, LR Disco4, Range Rover, Jeep, Suzuki ja mitä niitä onkaan, niin ei niilläkään yleispätevästi voi maastoon mennä, jos ne on hankittu ja varusteltu normaalissa maantie/kaupunki ajossa mukavasti eteneviksi.

    Tuoko maasturi-nimitys mieleen Lonely Rangerin, joka loittonee kohti laskevaa aurinkoa, mutta ei hevosen selässä vaan maasturin puikoissa.

    Ylipäätään "maastoja" on niin monenlaisia, ettei ainakaan siviilikäytössä taida olla menopeliä, joka niissä kaikissa selviäisi.

    TM:n testin katumaasturit eivät minun mielestäni ole maastokelvottomia maastureita. Jos katumaasturitermiä siitä autoluokasta haluaa käyttää, niin pitää myös ymmärtää, että ne ovat rajoitetummin maastoon soveltuvia kuin aidot maantieajossa käytettävät maasturit, jotka ovat rajoitetummin maastoon soveltuvia kuin aidot vakioautomaasturit varustettuna maastorengastuksella, vinssillä tai jopa korotetulla jousituksilla. Viimeksi mainitut ovat puolestaan rajoitetummin maastoon soveltuvia kuin vaikkapa armeijan maastokulkuneuvot, jotka nekään eivät selviä kaikissa maastotyypeissä, vaikkapa tiheässä metsässä tasaisella maalla.

    Termi valemaasturi sisältää juuri ajatuksen, että auto olisi tarkoitettu tehdä maastoautoksi, mutta on siihen niin rimpula, että suorastaan naurattaa.

    Itse en aio kokeilla kuinka syvässä vedessä voin nykyisellä katumaasturilla kahlata tai kuinka pitkälle pääsen mutaurissa ennen kuin on pakko soittaa traktori vetämään pois.

    Sen sijaan rauhoittaa mieltä, kun on alla tavallista henkilöautoa kyvykkäämpi neliveto-etenijä. Ja on erittäin hyvä ajettava maantiellä/kaupungissa. Muuten allekirjoitan aikaisempien kirjoittajien pointit korkeasta maavarasta, hyvästä näkyvyydestä etc.

    Onko katumaasturi maasturin näköinen? Entä onko maasturi maasturin näköinen nykyään? Land Rover Defenderin ja ehkä LR Disco4:n voi sanoa olevan maasturin näköinen autoista, joita liikenteessä näkee. Suunnilleen kaikki muut aidotkin maasturit ovat alkaneet muotoutua kohti muotitrendejä.

    Maasturin pitäisi olla kuin kirveellä veistetty laatikko, koska silloin auton kulmat pystyy kunnolla hahmottamaan maastossa edetessä. Pyöristyneissä maastureissa tosin on nykyään kameratekniikkaa auttamassa auton äärilinjojen hahmottamista.

    Katumaasturi, citymaasturi, valemaasturi, mukamaasturi eivät ole hyviä termejä, koska niissä on "maasturi"-termi mukana. Ja katumaasturin ostaja ei aio harrastaa maastoajoa vaan haluaa henkilöautoa kyvykkäämmän auton, joka pakkotilanteessa selviää myös tien ulkopuolella paljon paremmin kuin vajaavetoinen henkilöauto.

    Paljon parempi termi kuvaamaan katumaasturi-katogorian autoja olisi - niin, mikä?

      
  • SUV-auto saattaa vertautua vaikka painimiseen, painon nostoon yms. hidastempoiseen urheiluun, kun ajetaan huonoissa olosuhteissa. No, en nyt keksinyt parempiakaan vertauksia urheilun puolelta, mutta pointtina, että urheilua on muutakin kuin moottoriurheilu, jossa taitaa aina olla kyse nopeasta etenemisestä.

    Painonnosto on kylläkin kaikkea muuta kuin hidastempoinen laji. Mutta jos tuo on ajatus, niin maastokelpoisilla lukoilla ja alennusvaihteella varustettu laite on sitten sportti.

    Termi valemaasturi sisältää juuri ajatuksen, että auto olisi tarkoitettu tehdä maastoautoksi, mutta on siihen niin rimpula, että suorastaan naurattaa.

    En allekirjoita määritelmääsi. Sehän nyt on muutenkin selvää, ettei noita ole edes yritetty tehdä maastoautoiksi.

    Valelääkäri on henkilö, joka väittää olevansa lääkäri, muttei sitä ole. Oma valemaasturin määritelmä lähtee tuolta pohjalta.

    Ja katumaasturin ostaja ei aio harrastaa maastoajoa vaan haluaa henkilöautoa kyvykkäämmän auton, joka pakkotilanteessa selviää myös tien ulkopuolella paljon paremmin kuin vajaavetoinen henkilöauto.

    Tuo vajaavetoisuus sinänsä ei liity tähän keskusteluun, koska katumaastureita myydään kaikilla vetotavoilla - aivan kuten henkilöautojakin.

      
  • NHB: minusta kirjoitat epälogiisesti, kun ensin sanot, ettei katumaastureita ole edes yritetty tehdä maastoautoiksi, mutta heti perään vertaat katumaasturia valelääkäriin. Koska en ole varma, oliko tuo vahinko, niin en yritä selventää, mikä siinä minun mielestäni on epäloogista.

    Näitä keskusteluketjuja kun olen lueskellut, niin "palstan hengen" mukaisesti minun kaiketi pitäisi nyt alkaa väittelemään, onko painonnosto hidastempoinen laji vai ei. Mutta en ala.

      
  • VW Passatin maavara on 14,5 cm ja esimerkiksi Volvo XC 60:n maavara on 21,6 senttiä (muita maavaroja on jaksanut tarkistaa). Kyllä kai tuo 7,1 sentin maavaran ero oikeuttaa kutsumaan katumaasturiksi. Tosin V90 Cross Countryssä taitaa myös olla noin 21 sentin maavara.

      
  • tracktest:
    Näissä keskusteluissa merkkiuskollisuus koetaan hyvin negatiivisena asiana mikä on mielestäni lapsellista ja tarpeetonta ottaa esille.

    Ehkä se riippuu siitä, miten lapsellisena ja tarpeettomana se merkkiuskollisuus koetaan kirjoitetuksi?

    Niin ja kukas täällä joku päivä sitten mainitsi Volvon omistajista/fanittajista jotakin. "Pätemiseen" taisi liittyä... Kannattaa siis ensinnäkin muistaa, että merkkiuskollisuutta voi esiintyä muihinkin kuin sinun merkkiisi. Ja aina ei ole kyse edes siitä, jos muuta merkkiä kehuu omaa suosikkiasi paremmaksi.

    Ai niin, tuokin liittyi vielä niihin makuasioihin. Joilla ei ollut mukamas mitään väliä sinulle ym. Taitaa vaan kuitenkin pata kattilaa jne

      
  • Merkkiuskollisuus ja merkin uskonnolliseen palvomiseen viittaava hurmio on kaksi eri asiaa. ON ihan pimeätä ruostuvaan arvottomaksi maatuvaan käyttöesineeseen rakastumista.

      
  • Kyllä XC60 kuuluu tietenkin katumaasturi-luokkaan. XC60T8 maavara on muuten n.25cm off-road ajotilassa (XC60T8:ssa on ilmajousitus vakiona).

    Minä vain ajattelen, että koko termi "katumaasturi" viittaa jotenkin sellaiseen, että auto ei olisi hyvä siihen tarkoitukseen, mihin se on tehty.

    Siis halutaan sanoa, että valmistaja on tekevinään maastoauton, mutta lopputulos on maastoauton näköinen katuauto. Eikö niin?

    Minusta katumaasturien eri nimitykset on lähinnä tarkoitettu halveeraamaan hienoa autoluokkaa, joka sen kuin kasvaa markkinoilla.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit