«1234567»
Avataan tälle uudelle BMW 3-sarjalle oma keskustelu. Huhujen mukaan jo tänään tulisi virallisesti julki ja esillä ensi viikon tiistaina kun Paris Motor Show aukeaa.
Tuotanto pyörii, kuten oheisesta videosta näkee. Siinä muutenkin esimakua ja sen perusteella auto vaikuttaa todella sporttiselta:
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kaiken muun luotan olevan kunnossa, mutta mitenkäs 2-litraisten moottorien jakopää kestää?
Onko mediaani ketjunvaihtoväli yli vai alle 300.000 km?
Hoooohhoijjaaaa. Se kestää minkä se kestää. Just vaihdatin tuulilasin, kun meni halki. Kesti vain 12 tkm.
Hoooohhoijjaaaa. Miten olisi ollut ihan vain otsikko Uusi BMW 3-sarja (joku mallitarkennus)?
Mitäs jos minä vastaisin tuohon sinun otsikkoosi vain, että ehkä on, ehkä ei. Mutta mitä sitten, WhichCar? Ja mikä luokka se muuten olikaan?
Sporttinen auto on oikein huono asia. Ei malta pitäytyä kuski pienissä ylinopeuksissa, kun on alla wannabe sport-auto. Tuosta autosta ei varmasti tykkää erkkikään.
Eiköhän tuo pikkumoottoreiden jakopääketjuongelma siirtynyt historiaan siinä vaiheessa kun siirryttiin N-sarjan moottoreista B-sarjalaisiin (2013->)
Nyt näyttää, että tietoja ei tihku etukäteen. Tiistaina klo 10 Suomen aikaa alkaa vierallinen lehdistökonferenssi, joka on seurattavissa netin kautta:
http://www.live.bmwgroup.com/en/live-streaming/
Jokohan BMW onnistuisi tekemään hybridin nelivedolla ja vielä farkkuna. Ei ole ajankohtaista nyt minulle, mutta pidän silti peukkuja. Oliko niin, että tästä saattaisi tulla täysin sähköinen versiokin?
ZeiMZei: Eiköhän tuo pikkumoottoreiden jakopääketjuongelma siirtynyt historiaan siinä vaiheessa kun siirryttiin N-sarjan moottoreista B-sarjalaisiin
Onko tuo kokonaan uusi moottori, vai vanhan N-sarjan evoluutioversio?
B48 koneella alkaa olla jo sen verran tiimaa takana, että netti olisi varmaan pullollaan vikaraportteja, jos niitä olisi tullakseen samaan tahtiin kuin N47:n osalta. Ei vaan ole, joten hyvältä näyttää.
Siksi seuraava kysymys onkin, että saako G30 mallin B48 moottorin, nelivedon ja manuaalivaihteiston yhdistelmänä? Mobilessa on vuodesta 2013 lähtien kourallinen viissatasia jotka ilmoitetaan manuaalivaihteisiksi, mutta tomaatti näyttää olevan kuvissa.
AutoExpress on nyt julkaissut tiedot uudesta 3-sarjasta. Mielenkiintoista on, että perushybridi käyttää samaa tekniikkaa kuin 2-sarjan tourerit, eli olisiko kone edessä poikittain ja sähkömoottori taka-akselilla? Sitten olisi tehokkaampi hybridi perinteiseen tapaan, eli sähkömoottori polttomoottorin ja laatikon välissä, takakardaani ja -veto.
https://www.autoexpress.co.uk/bmw/3-series/94014/new-2019-bmw-3-series-leaked-online-ahead-of-paris-debut
Hyvin nuo Fiatin toimittavat robotit kasaavat yhä BMW:tä
siispä hyvä siitä saatta tulla.
Ai Fiatko toimittaa ABB:n robotteja?
En kyllä ihan heti usko, että samaan malliin asennettaisiin moottoreita pitkittäin ja poikittain.
"saako G30 mallin B48 moottorin, nelivedon ja manuaalivaihteiston yhdistelmänä?"
...kovat on vaatimukset. Ei taida G30 malleihin saada manuaalia edes lisämaksusta. Suomen hinnasto ei tällaista tunne eikä näköjään myöskään Saksan konfiguraattori.
B48 (4syl. 2l. bensa) ja B47 (4syl. 2l. diesel) yhteyteen saa toki nelivetoina G30 kopassa.
Kyllä noissa B-sarjan moottoreissa paljon samaa on verrattuna N-sarjan moottoreihin, vaikka rakenne poikkeaakin monessa suhteessa edeltäjästään ja valmistajan mukaan on kokonaan uudelleen suunniteltu. B-sarja on nk. "modulaariperhettä", eli jokainen sylinteri on 500cc, ja näin ollen esim. B38 (3syl.) B48 (4syl.) ja B58(6syl.) jakavat hyvinkin paljon samoja komponentteja. Lisäksi B-sarjan moottorit soveltuvat poikittaisasennukseen, joten näitä näkee sekä etu- että takavetomalleissa). Teknisellä puolella B-sarjan kansirakenne poikkeaa melkoisesti edeltäjästään N-sarjasta tasaisemman lämpökuorman ylläpitämiseksi ja lisäksi kampikammion rakenne mahdollistaa saman lohkon käyttämisen sekä bensiini (esim. B48) että diesel (esim. B47) malleissa. Välijäähdytys B-sarjan moottoreissa on toteutettu nestekiertoisella välijäähdyttimellä.
Press Release out:
https://www.press.bmwgroup.com/global/article/detail/T0285128EN/the-all-new-bmw-3-series-sedan
...en kyllä tuosta AutoExpressin julkaisusta löytänyt mistään tuota tietoa että 3 sarjan tuleva plugari käyttäisi 2-sarjan tekniikkaa, mutta ehkä en osaa lukea.
330e siis perustuu edelleen samaan takavetotekniikkaan 530e kanssa. Näillä näkymin siis jatketaan sillä linjalla että jos haluaa Bemarin 4-vetolataushybridin, niin on valittava X5 tai 7-sarjalainen (ja pian myös X3) tai sitten etuvetotekniikkaan perustuva 2-sarja. (Tai sitten ultimate ratkaisu on tuoda jenkeistä 530xe ja sada se vielä kilpiin suomessa).
Joka tapauksessa nörtin näkökulmasta mielenkiintoinen tuo "Intelligent Personal Assistant" kaikkine lisäominaisuksineen sekä Remote Software Upgrade (mitä sitten oikeasti sisältääkään).
Eipä tässäkään mitään merkittävää noin paperilla nähdä. Toivottavasti pinnan alla on sitten jotain isompaa. Muotoilusta en oikein pidä. Tulee turhan paljon riiseri mieleen.
Samoilla linjoilla, Ei mitään dramaattista. Koko on kasvanut ja paino pudonnut tuon 55kg. Ilmanvastuskerroin on parhaasta päästä ja päästöt vaikuttavat hyviltä, jos nuo nyt ovat WLTP -arvoja? Perä ja nokka aika fressin näköisiä ja kojelauta on uudistunut isolla kädellä. Keskinäyttö on korkealla ja integroituu aikaisempaa paremmin kokonaisuuteen.
Tekniikkapuolella pieniä parannuksia siellä täällä ja suorat kutoset ovat myös tarjolla. Painonjakautuma on ideaalinen 50:50 & xDrive saatavilla. Varustuksessa käytännössä kaikki 5-sarjan mausteet tarjolla ja myös laservalot.
Touring loppuvuodesta ja ensi kesänä M3 sekä 330e-hybridi tulossa, jossa yhdellä latauksella ajetaan reilusti nykyistä pitempään.
Uusi BMW 3-sarja todella pettymys, pappa mainen fiilis jatkuu ja jatkuu..............
Paras pää on 0,22:ssa. Siihen taitaa 3er:lla olla matkaa.
Mistä lähtien 50:50 on ollut ideaalinen?
[automaattinen_mainos]
Toivottavasti tällä kertaa 330e:n sähkörange nousee kärkipäähän, eivätkä halvemmat kansanautot enää pääsisi ilkkumaan premiumauton hinnan ja ominaisuuksien epäsuhtasuudelle.
P.S. TM:n tiimi tekee näköjään hienoa työtä kehittäessään tätä foorumia. Foorumin lisäilemät mainoksilmoitukset tekstinpätkät pelastavat tämän palstan kokonaisvaltaisen surkeuden täysin. Kyllä nyt kelpaa!
[peukku ja hymynaama]
NHB, ilmanvastuskerroin tekstin mukaan on 0,23. Kyllä se se nyt samassa päässä on kuin mainitsemasi 0,22, onko siihen nyt sitten paljon matkaa vai ei? Tuosta 330e:eestä mainittiin, että range olisi 60km pelkällä sähköllä, olisiko n. 40km poistuvassa mallissa.
TM:n jutussa oli maininta tuosta 50:50 painonjakautumasta, eiköhän se ole aika lähellä optimi-tilannetta?
Skoda RS plugari menee 100km sähköllä? Eikö 3-sarjasta pitäisi tulla täys-sähköä? Eikö tätä just haettu uudella arkkitehtuurilla, kaikkia bmw- autoja voidaan tehdä kaikilla voimalinjoilla?
Todellisuudessa tuo mainosteksteissä optimaaliseksi mainostettu suhde toteutunee vain josskin mallissa. Kolmsylinterinen kolmisyltirisellä moottoorilla ja manuaaliaskilla varustettu farkku tulee olemaan selvästi peräpainoinen, nelivetoinen dieselmoottorinen sedan on taas selvästi keulapainoinen. Joku malli noiden välissä on sitten 50:50 suhteella. Tämä on siis vain taustoja. Kysymys edelleenkin jäi vastaamatta: miksi 50:50 olisi optimaalinen?
Itse oletan, että varsinaiset sähköautot pidetään Bemarin i-alabrändin alla. Tuntuisi vähän kummalliselta kilpailla omien i-mallien kanssa.
Jostain luin, että 3-sarjan täyssähköversio olisi i4 ja tulossa 2020.
Plugari joka menee 100km sähköllä tarkoittanee 16-18kWh akustoa joka tarkoittaa taas nykyisellä akkuteknologialla n. ~200kg painonlisäystä verrattuna pelkkään polttomoottorimalliin. Jos keskimääräinen päivittäinen ajomatka autonvalmistajien mukaan on 35-40km, niin miksi lisätä painoa n.100kg suuremman akuston vuoksi jos sitä ei keskimäärin käytetä, kun joka tapauksessa polttomoottori joudutaan kuljettamaan mukana. Täyssähköautot toki erikseen, kun niissä ei raahata polttista matkassa.
Toki itsekin haluaisin mahdollisimman pitkän sähköisen toimintamatkan omaavan plugin hybridin, mutta kun niitä ei valitettavasti suunnitella minun tarpeitteni mukaan.
i4 näyttäisi olevan isolla akulla varustettu coupé. Nyt tarvittaisiin 50kwh akulla oleva sedan/farkku 50k€ hintaluokkaan.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/BMW_i4
En kyllä usko tuohonkaan, vaan pidän todennäköisenä, että i4 tulee olemaan hyvin erinäiköinen laite kuin pappa-auto 3er.
Ehkäpä olisi syytä yrittää kehittää teknologiaa siten, ettei homma perustu pelkkästään akkukilojen lisäämiseen. Ajovastuksissa ja akkujen energiatiheydessä on varmasti vielä varaa parannuksille.
Itse toivottaisin tervetulleeksi kyvykkäämmät akut jo ihan siitäkin syystä, että silloin sähkömootttori voisi olla tehokkaampi ja polttomoottori pienempi/keveämpi. Kaparisteetiltaan suuremmat akut myös kuormittuvat keveämmin liikenteen rytmissä ajettaessa, niitä ei tarvitsisi ladata yhtä usein ja kapasiteetissa olisi paremmin varaa laskulle. Jos nyt pitää vaikka tuota 30-40 matkaa vaatimuksena, niin siihen uutena juuri ja juuri kykenevät akut eivät saa juurikaan menettään kapasiteettiaan, mutta esimerkiksi 75 kilometriin riittävissä akuissa olisi aivan eri tavalla varaa heikentyä.
NHB: miksi 50:50 olisi optimaalinen?
Jaan epäilyksesi, että sama painojakauma ei välttämättä koske kaikkia malleja. En tosin lupaa perstuntumalta erottaa pieniä eroja, joten oletan muutaman prosentin heittojen häviävän muihin tekijöihin.
Mutta oikean painojakauman suhteen minusta olisi asiallisempaa kysyä päinvastoin, miten nokkapainon tai takapainon lisääminen mielestäsi parantaisi tasapainoista takavetoista?
Pitävällä kelillä kaarretasapainon ratkaisevat monet muut asiat, joten ajattelen painojakaumaa liukkaan kelin kannalta. Onko 50/50:ssa mielestäsi liikaa painoa vetävillä vai ohjaavilla pyörillä?
Kysymykseen vastaaminen kysymyksellä menee kumppanin hommiksi.
Hyvä ajettavuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, mutta jos hyvänä pidetään ajamiseen riittävää vetovoimaa sekä neutraalin tasapainoista kaarrekäytöstä ilman yliohjaavia luistoja tai aliohjaavaa puskemista, silloin takavetoisessa (josta on puhe) painopisteen muutokset heikentävät liukkaalla jotain ominaisuutta.
Erilaisia kompromisseja eri painotuksin voi tietenkin tehdä, ja niitä voi kutsua jollain kriteerillä paremmiksikin, mutta painopistettä on vaikea siirtää uhraamatta jotain yllä mainituista tavoitteista.
Jos ajat takaa sitä, että ajatukseen 50/50 jaon optimaalisuudesta liittyy oletus takavedosta ja määrätystä optimaalisuuden käsitteestä, siitä olen samaa mieltä.