Jos esittää täällä lukuja liikenteestä, ne pitää esittää kaikki kyseiseen asiaan vaikuttavat. On tarkoitushakuista jättää pois osa luvuista, jotka ovat esittäjälle itselleen epämieluista kerrottavaa.
No enhän minä niitä lukuja ole eu:lle ilmoittanut.
Nykyisin Ruotsissa on käytössä 10-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100, 110 ja 120 km/h. Entistä nopeusrajoitusjärjestelmää muutettiin vuosina 2008-2009 ottamalla käyttöön 40, 60, 80, 100 ja 120 km/h rajoitukset ja määrittämällä maanteille uudet rajoitukset.
30 km/h on käytössä mm. keskustoissa, asuinkaduilla ja koulujen lähellä.
40 km/h on käytössä mm. kaduilla, joilla kulkee pyöräilijöitä.
50 km/h on perusnopeus taajamassa.
60 km/h on tarkoitettu teille, joilla risteykset ovat harvassa ja teille, joilla kävely- ja pyörätie on erotettu ajoradasta.
70 km/h on perusnopeus taajaman ulkopuolella.
80 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla ennen oli joko 70 tai 90 km/h rajoitus.
90 km/h on tarkoitettu teille, joilla on vain kohtalaisesti liikennettä.
100 km/h on tarkoitettu keskikaideteille. Pohjois-Ruotsissa sitä on myös teillä, joilla ei ole keskikaidetta. 100 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla on ennen ollut joko 90 tai 110 km/h rajoitus.
110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.
Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.
Jos esittää täällä lukuja liikenteestä, ne pitää esittää kaikki kyseiseen asiaan vaikuttavat. On tarkoitushakuista jättää pois osa luvuista, jotka ovat esittäjälle itselleen epämieluista kerrottavaa.
No enhän minä niitä lukuja ole eu:lle ilmoittanut.
Nykyisin Ruotsissa on käytössä 10-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100, 110 ja 120 km/h. Entistä nopeusrajoitusjärjestelmää muutettiin vuosina 2008-2009 ottamalla käyttöön 40, 60, 80, 100 ja 120 km/h rajoitukset ja määrittämällä maanteille uudet rajoitukset.
30 km/h on käytössä mm. keskustoissa, asuinkaduilla ja koulujen lähellä.
40 km/h on käytössä mm. kaduilla, joilla kulkee pyöräilijöitä.
50 km/h on perusnopeus taajamassa.
60 km/h on tarkoitettu teille, joilla risteykset ovat harvassa ja teille, joilla kävely- ja pyörätie on erotettu ajoradasta.
70 km/h on perusnopeus taajaman ulkopuolella.
80 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla ennen oli joko 70 tai 90 km/h rajoitus.
90 km/h on tarkoitettu teille, joilla on vain kohtalaisesti liikennettä.
100 km/h on tarkoitettu keskikaideteille. Pohjois-Ruotsissa sitä on myös teillä, joilla ei ole keskikaidetta. 100 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla on ennen ollut joko 90 tai 110 km/h rajoitus.
110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.
Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.
Hyvä että Quu laittoi kokonaisen taulukon Ruotsin nopeusrajoituksista. Näin asioita pitää tuoda esille, kun käydään julkista keskustelua esim. täällä Tekniikkan Maailman nettipalstalla.
Ihmettelen miksi Quu ja muistaakseni joku toinenkin nimimerkki on tuptuttanut vain osatotuutta Ruotsin nopeusrajoituksista?
Pitää olla rehellinen ja tuoda aina paras mahdollinen tieto, jos antaa ymmärtää että on kyse faktoista. Omat mielipiteet ovat eri asia. Voinhan minäkin ehdottaa ihan ilman perusteita, että Suomen motareille pitäisi sallia vapaat nopeudet Saksan mallin mukaan. Tällöin olisikin kyseessä oma mielpipde tai oma toive.
@EsaSairio kirjoitti:
Tuosta voi kukin laskeskella itse, montako tuhatta miestyövuotta hommaan kuluisi.
Ja Viroon / Latviaan ketjutuksella menee.
Mikä on materiaalien osuus? Entä niiden kotimaisuusaste?
Mistä sementti ja teräs ostetaan, sorahan vain siirretään paikasta toiseen, pinnoitehan on Asfalttipäällysteet ovat öljystä jalostetun bitumin ja kiviaineksen seoksia,
Olen ollut huomaavinani, että virus on vähentänyt autojen määrää maanteillä ja kenties kaupungeissakin, joista minulla tosin ei ole kokemuksia siitä alkaen, kun Uudenmaan raja suljettiin. Kun liikennettä on vähemmän, ajaminen on ainakin minun mielestäni mukavampaa.
Koronaviruksesta on ollut myös se seuraus, että polttoaineiden hinnat ovat halventuneet. Poikkeuksellista on se, että polttoaineiden hinnoissa on suuria paikallisia eroja. Bensan litrahinnassa saattaa olla jopa parinkymmenen sentin ero. Olen viime aikoina tankannut asemalta, jossa 98-bensan litrahinta on ollut reilut 1,26 euroa. Melko lähellä olevalla toisella paikkakunnalla 98:n hinnat ovat yli 1,40 senttiä litralta.
Vähän liikennettä, halpaa bensaa... koronastahan tuntuu olevan kapeasti katsottuna pelkkää hyötyä.
Ympäristön kannaltakin viruksella on ollut positiivisia vaikutuksia, kun liikenteen ja teollisuuden ilmastorasite on pienentynyt.
Väliaikaiseksi jäävä ilman puhdistuminen on nostanut esille kysymyksen, pitäisikö nykyistä ympäristöystävällisimpiin autoihin siirtymistä nopeuttaa nyt, kun on konkreettisesti nähty, miten suuri merkitys liikenteellä on ilmanlaadun ja ilmastovaikutuksen kannalta. Jos siirtymistä pitäisi nopeuttaa, miten se olisi järkevintä tehdä? Minulla ei ole mitään patenttivastausta tähän kysymykseen. Kun näitä asioita pohditaan, mukaan tulevat aluepoliittiset kysymykset.
Suomen vanhin autokanta löytyy pienistä Itä-Suomen kunnista, joissa on alhainen tulotaso. Olisi epärealistista odottaa, että Rautavaaran ja Suomussalmen asukkaat hankkivat kaikki uuden Teslan seuraavien viiden vuoden aikana. Kuitenkin tällaisissa pikkukunnissa tarvitaan autoja, koska julkista liikennettä on hyvin vähän. Maaseudulla kaksi autoa perheessä ei ole ylellisyyttä vaan monesti tarpeen sanelema pakko.
Julkisuudessa kirjoitetaan paljon siitä, että Suomen autokanta pitäisi saada nuoremmaksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Pienituloisena maaseudulla asuvana autontarvitsijana en lämpene tälle vaatimukselle, koska se tekee autoilusta nykyistä kalliimpaa. Autokannan pitäminen jatkuvasti nuorena tarkoittaa nimittäin sitä, että autot romutetaan nykyistä aikaisemmin, ellei niitä ole tarkoitus myydä käytettynä johonkin kehitysmaahan, missä tapauksessa puheet nuoren autokannan edullisuudesta ympäristön kannalta voidaan saman tien unohtaa.
Jos autot romutetaan nykyistä nuorempina eli noin kymmenvuotiaina, ja jos niiden hankintahinta uutena on kuitenkin sama kuin tälläkin hetkellä, auton ostohinta jakautuu vähemmille käyttövuosille kuin aikaisemmin, mikä tarkoittaa autoilun pääomakulujen kasvamista. Pienituloisen autontarvitsijan kannalta tilanne on huono, koska halpoja vanhoja autoja – joilla vielä tekisi jotain – ei tuossa tilanteessa enää ole kovin paljon tarjolla, eikä vanhoihin autoihin saa enää varaosia.
Se, että autojen keski-ikä on korkea ja autojen käyttöikä pitkä tarkoittaa varaosapalvelujen jatkuvuutta varsin pitkään. Eli yli kaksikymmentä vuotta vanhaan autoonkin saa vielä osia. Ei taida saada enää silloin, jos autot romutetaan säännönmukaisesti noin kymmenen vuoden käytön jälkeen.
@SO20O1 kirjoitti:
Olen ollut huomaavinani, että virus on vähentänyt autojen määrää maanteillä ja kenties kaupungeissakin, joista minulla tosin ei ole kokemuksia siitä alkaen, kun Uudenmaan raja suljettiin. Kun liikennettä on vähemmän, ajaminen on ainakin minun mielestäni mukavampaa.
Koronaviruksesta on ollut myös se seuraus, että polttoaineiden hinnat ovat halventuneet. Poikkeuksellista on se, että polttoaineiden hinnoissa on suuria paikallisia eroja. Bensan litrahinnassa saattaa olla jopa parinkymmenen sentin ero. Olen viime aikoina tankannut asemalta, jossa 98-bensan litrahinta on ollut reilut 1,26 euroa. Melko lähellä olevalla toisella paikkakunnalla 98:n hinnat ovat yli 1,40 senttiä litralta.
Vähän liikennettä, halpaa bensaa... koronastahan tuntuu olevan kapeasti katsottuna pelkkää hyötyä.
Ympäristön kannaltakin viruksella on ollut positiivisia vaikutuksia, kun liikenteen ja teollisuuden ilmastorasite on pienentynyt.
Väliaikaiseksi jäävä ilman puhdistuminen on nostanut esille kysymyksen, pitäisikö nykyistä ympäristöystävällisimpiin autoihin siirtymistä nopeuttaa nyt, kun on konkreettisesti nähty, miten suuri merkitys liikenteellä on ilmanlaadun ja ilmastovaikutuksen kannalta. Jos siirtymistä pitäisi nopeuttaa, miten se olisi järkevintä tehdä? Minulla ei ole mitään patenttivastausta tähän kysymykseen. Kun näitä asioita pohditaan, mukaan tulevat aluepoliittiset kysymykset.
Suomen vanhin autokanta löytyy pienistä Itä-Suomen kunnista, joissa on alhainen tulotaso. Olisi epärealistista odottaa, että Rautavaaran ja Suomussalmen asukkaat hankkivat kaikki uuden Teslan seuraavien viiden vuoden aikana. Kuitenkin tällaisissa pikkukunnissa tarvitaan autoja, koska julkista liikennettä on hyvin vähän. Maaseudulla kaksi autoa perheessä ei ole ylellisyyttä vaan monesti tarpeen sanelema pakko.
Julkisuudessa kirjoitetaan paljon siitä, että Suomen autokanta pitäisi saada nuoremmaksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Pienituloisena maaseudulla asuvana autontarvitsijana en lämpene tälle vaatimukselle, koska se tekee autoilusta nykyistä kalliimpaa. Autokannan pitäminen jatkuvasti nuorena tarkoittaa nimittäin sitä, että autot romutetaan nykyistä aikaisemmin, ellei niitä ole tarkoitus myydä käytettynä johonkin kehitysmaahan, missä tapauksessa puheet nuoren autokannan edullisuudesta ympäristön kannalta voidaan saman tien unohtaa.
Jos autot romutetaan nykyistä nuorempina eli noin kymmenvuotiaina, ja jos niiden hankintahinta uutena on kuitenkin sama kuin tälläkin hetkellä, auton ostohinta jakautuu vähemmille käyttövuosille kuin aikaisemmin, mikä tarkoittaa autoilun pääomakulujen kasvamista. Pienituloisen autontarvitsijan kannalta tilanne on huono, koska halpoja vanhoja autoja – joilla vielä tekisi jotain – ei tuossa tilanteessa enää ole kovin paljon tarjolla, eikä vanhoihin autoihin saa enää varaosia.
Se, että autojen keski-ikä on korkea ja autojen käyttöikä pitkä tarkoittaa varaosapalvelujen jatkuvuutta varsin pitkään. Eli yli kaksikymmentä vuotta vanhaan autoonkin saa vielä osia. Ei taida saada enää silloin, jos autot romutetaan säännönmukaisesti noin kymmenen vuoden käytön jälkeen.
Hyvä kirjoitus.
Arvaan kuitenkin että viruksen jälkeen polttoaineen hinnat nousevat takaisin virusta edeltäneelle tasolle, kun liikenne jälleen vilkastuu.
Autokannan uusimisesta olisi erittäin paljon hyötyä. Suurimmat hyödyt ovat päästöjen pieneneminen ja liikenneturvallisuuden paraneminen. Jotta autokanta saadaan (koronan jälkeen) uusiutumaan todella nopeasti, pitää valtiovallan tulla vastaan ja autoverosta tulee luopua kokonaisuudessaan. Tosaalta myös autonvalmistajien ja autokaupan tulee tinkiä voitoistaan ja alentaa uusien autojen hintaa. Edelleen autojen käyttömaksuista voisi luopua ja korvata tämä raha maltillisella polttoaineverotuksen nostolla.
Varaosien saantiongelma vanhoihin autoihin häviää sitä mukaa, kun autokanta uudistuu.
Ruotsin tieliikenne on Euroopan unionin turvallisinta. Ruotsin maanteillä menetti viime vuonna henkensä 25 ihmistä kutakin miljoonaa asukasta kohti. Kolmen kärkeen sijoittuivat myös Britannia 27:llä ja Hollanti 31 tieliikennekuolemalla per miljoona asukasta.
Synkimmät tilastot tulivat Romaniasta. Siellä liikenteessä kuolee 98 ihmistä miljoonaa asukasta kohti.
Suomi sijoittui vertailussa kohtuullisen hyvin. Meillä tieliikenne vaati 39 ihmisen hengen per miljoona asukasta. Tieturvallisuus on kehittynyt Suomessa myönteisesti, sillä liikennekuolemien määrä on vähentynyt yli viidenneksen vuodesta 2010.
Vuonna 2017 liikenneturvallisuus parantui EU-maista eniten Virossa.
EU:n maanteillä kuoli viime vuonna yhteensä 25 300 ihmistä. Unionin maiden keskiarvo oli 49 tiekuolemaa per miljoona asukasta.
Suomen kantatieverkosto mäkinen ja mutkikas, autojen keski-ikä korkea, pitäisikö meidän tuhota myönteinen kehitys nostamalla nopeuksia, ei, ottakaamme Ruotsista taas kerran oppia.
Olisiko hyvä että hieman hillitsisimme keskustelua, jonka tämä kirjoittamani juttu "Autoilu koronan jälkeen" aiheutti?
Keskustelua on hyvä käydä, mutta tällä palstalla tuntuu olevan hyvin vähän kirjoittajia (lukijoista en tiedä), koska samat nimet ja nimimerkit jatkuvasti toistavat kukin omaa agendaansa, minäkin. Keskustelu on jälleen mennyt inhottavaan "juupas eipäs"- vaiheeseen eikä tällainen omien näkemysten puolustaminen johda yhtään mihinkään - paitsi väittelyn jatkumiseen. Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Onneksemme liikenneasiosta päättävät valitsemamme eduskunta ja hallitus eivätkä keskustelijat eri medioissa. Liikenneministeriön toiminta viime vuosina on ollut monessa suhteessa hyvää ja asiallista, johon olen varsin tyytyväinen. Esimerkkinä uusi tieliikennelaki, joka astuu voimaan 1.6.2020, sisältää hyviä asioita. Esimerkiksi perävaunua hinaavien autojen nopeusrajoituksen nosto 100:een edistää turvallisuutta, koska ohitustarve pienenee. Liikenteen sujuvuuskin paranee. Liikennevirhemaksu on hieno asia. Enää mitättömistä pikkurikkeista, kuten pienet ylinopeudet, ei autoilijaa rangaista kuten rikollista koska usein tahattomat pienet ylinopeudet eivät jatkossa vaikuta ajo-oikeuteen. Tämä on yleinen käytäntö Euroopan maissa ja on erinomaista että Suomikin liittyy samaan käytäntöön.
Edellinen liikenneministeri Anne Berner ehdotti myös 130 rajoituksen kokeilua moottoriteille. Käsittäkseni kokeilua ei ole mitenkään lopullisesti haudattu.
On hienoa että Väylän (entinen Liikennevirasto) pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
Jos esittää täällä lukuja (rajoitusnopeuksia) liikenteestä, ne pitää esittää kaikki kyseiseen asiaan vaikuttavat. On tarkoitushakuista jättää pois osa luvuista, jotka ovat esittäjälle itselleen epämieluista kerrottavaa.
Hyvä että Quu laittoi kokonaisen taulukon Ruotsin nopeusrajoituksista. Näin asioita pitää tuoda esille, kun käydään julkista keskustelua esim. täällä Tekniikkan Maailman nettipalstalla.
No miksi sinä sitten poimit vain Saksan rajoitusnopeudet? Minusta juuri sinä olet ollut hyvin valikoiva ja tarkoitushakuinen mitä tulee rajoitusnopeuksiin Suomessa vs. maailmalla!
Keskustelu on jälleen mennyt inhottavaan "juupas eipäs"- vaiheeseen eikä tällainen omien näkemysten puolustaminen johda yhtään mihinkään - paitsi väittelyn jatkumiseen. Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Tuohan tarkoittaa sitä suomeksi, että olkaa muut hiljaa ja kuunnelkaa: sinulta tulee totuus.
Onneksemme liikenneasiosta päättävät valitsemamme eduskunta ja hallitus eivätkä keskustelijat eri medioissa.
@EsaSairio kirjoitti:
Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Mitä alatko kyllästymään, kun olet jakanut samaa nopeuspropagandakopiota kaikkiin mahdollisiin julkaisuihin ainakin 6:vuotta.
Äsken loppui virta pitää jatkaa, onneksi sinulla ei ole päätösvaltaa, ja keskustelujen (väittelyjen) tulos kääntyy lopputulokseen, että nopeuksia pitää mieluummin laskea kuin nostaa, Suomen kehnon tieverkoston ja autojen keski-iän takia. Nopeuden nostoja saamme siis odottaa seuraavaan sukupolveen asti.
@EsaSairio kirjoitti:
Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Mitä alatko kyllästymään, kun olet jakanut samaa nopeuspropagandakopiota kaikkiin mahdollisiin julkaisuihin ainakin 6:vuotta.
Äsken loppui virta pitää jatkaa, onneksi sinulla ei ole päätösvaltaa, ja keskustelujen (väittelyjen) tulos kääntyy lopputulokseen, että nopeuksia pitää mieluummin laskea kuin nostaa, Suomen kehnon tieverkoston ja autojen keski-iän takia. Nopeuden nostoja saamme siis odottaa seuraavaan sukupolveen asti.
Jos esittää täällä lukuja (rajoitusnopeuksia) liikenteestä, ne pitää esittää kaikki kyseiseen asiaan vaikuttavat. On tarkoitushakuista jättää pois osa luvuista, jotka ovat esittäjälle itselleen epämieluista kerrottavaa.
Hyvä että Quu laittoi kokonaisen taulukon Ruotsin nopeusrajoituksista. Näin asioita pitää tuoda esille, kun käydään julkista keskustelua esim. täällä Tekniikkan Maailman nettipalstalla.
No miksi sinä sitten poimit vain Saksan rajoitusnopeudet? Minusta juuri sinä olet ollut hyvin valikoiva ja tarkoitushakuinen mitä tulee rajoitusnopeuksiin Suomessa vs. maailmalla!
Keskustelu on jälleen mennyt inhottavaan "juupas eipäs"- vaiheeseen eikä tällainen omien näkemysten puolustaminen johda yhtään mihinkään - paitsi väittelyn jatkumiseen. Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Tuohan tarkoittaa sitä suomeksi, että olkaa muut hiljaa ja kuunnelkaa: sinulta tulee totuus.
Onneksemme liikenneasiosta päättävät valitsemamme eduskunta ja hallitus eivätkä keskustelijat eri medioissa.
Pidetään mielessä, eikö vain?
Siksi poimin Saksan, koska haluan toimia vastapainona "vihervasemmistolaisille autoilunvastustajille", jotka ottavat erittäin tarkoitushakuisesti esim. Ruotsin rajoituksista tänne esille vain osan rajoituksista eli ne matalimmat vaihtoehdot. Onneksi eräs nimimerkki laittoi vihdoin Ruosin osalta kokonaisen taulukon, jossa esitetään kaikki Ruotsin erilaiset rajoitukset, kun minä aikani pauhasin asiasta!
Täällä TM:n palstalla olevalla väittelyllä ei ole mitään merkitystä, kun Suomessa tehdään liikennepoliittisia päätöksiä. On omituista että sinänsä arvostettun lehden, TM:n, joka on pääasiassa autolehti, tälle nettipalstalle on pesiytynyt muutamia kirjoittajia, joiden perusasenne on autoilun ja sujuvan liikkumisen vastainen.
Esimerkiksi Moottori-lehden, joka on Suomen suurin autolehti (toisin kuin TM) artikkelit ja niiden lukijakommentit edustavat autoilulle myönteistä asiaa ja olen siihen tyytyväinen. Moottori-lehden ja Autoliiton kannanotoilla on merkitystä Suomen liikennepolitiikassa paljonkin.
Suomen tieverkosto ei pääsääntöisesti ole kehno vaan melko hyväkuntoinen. Erityisesti pääväylät pidetään hyvässä kunnossa. Valtaosa autoilijoistakin on eri kyselyjen mukaan tätä mieltä. Väyliin panostetaan ensi vuodesta alkaen 300 miljoonaa lisää vuosittain (hallitus päättänyt), joten heikkokuntoisten teiden osuus tulee pienenemään. Tämä asia tukee nopeusrajoitusten nostoa. Lisäksi autokanta uudistuu joka tapauksessa, jolloin turvallisuus kasvaa ja päästöt pienenevät. Tämäkin tulee nopeuksien nostoa.
Ette vissiin Quu ja kumppani lukeneet edellä olevaa kirjoitustani loppuun saakka. Totesin siinä seuraat faktatiedot:
On hienoa että Väylän pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
Otsikko on todella hyvä- muutoksia nimittäin tapahtuu, mutta millaisia? Taloudellinen tilanne pakottaa valtion optimoimaan tuotot liikenteen osalta siten, että se vielä toimii. Itse toivon, ettei tämä tarkoita tarpeellisten isojen infra-investointien lykkäämistä. Nyt jos koskaan, pitäisi tehdä työllistämisen nimissä tarpeelliset rata-ja tiehankkeet sekä laittaa rahaa peruskorjauksiin. Teillä ja radoilla meillä on tuhatmäärin siltoja, jotka ovat elinkaarensa lopulla.
Autokannan uusiutumisen osalta ( mitä sillä tarkoitetaankaan) ei taida nyt ainakaan nopeutua. Ja sähköistäminen ei nopeudu, koska tähän asti näiden uusimpien tekniikoiden käyttöön otossa on ollut eniten yritys-ja työsuhdeautoja. Tilanne ei tältä osin näytä juuri nyt tässä meidän jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa kovin hyvältä, valitettavasti. Se on jo toinen juttu sinällään, kuinka autonvalmistajat alkavat tuottamaan uuden tekniikan kulkineita koronasta päästyään- onko investoinnit uuden tekemiseen millä tasolla ja onko sille ostajia, kun läpi maailman ostovoima on heikentynyt?
En ole täysin samaa mieltä Esan kanssa näistä asioista; "Esimerkiksi perävaunua hinaavien autojen nopeusrajoituksen nosto 100:een edistää turvallisuutta, koska ohitustarve pienenee. Liikenteen sujuvuuskin paranee. Liikennevirhemaksu on hieno asia. Enää mitättömistä pikkurikkeista, kuten pienet ylinopeudet, ei autoilijaa rangaista kuten rikollista koska usein tahattomat pienet ylinopeudet eivät jatkossa vaikuta ajo-oikeuteen."
Tuo 100 nopeus kärryn kanssa ei kuulosta kaikilta osin hyvältä. Nytkö ihmiset yhtäkkiä oppisi seuraamaan kärryjensä kuntoa ja kuormaamaan oikein kaikilla tapaa? Ihan liikaa on tullut nähtyä noita akseli-poikki ja tavaroita tiellä kuljettajia. Ja juuri 100 ajavat kärryt taitaa aiheuttaa pientä ylinopeutta ajavilla suomalaisilla entistä tiukempia ohittamisia? Nopeusrajoitusten osalta taajamien ylittämiset olisi pitänyt kategorioida selkeästi vakavammiksi.
@Inspektori kirjoitti:
Otsikko on todella hyvä- muutoksia nimittäin tapahtuu, mutta millaisia? Taloudellinen tilanne pakottaa valtion optimoimaan tuotot liikenteen osalta siten, että se vielä toimii. Itse toivon, ettei tämä tarkoita tarpeellisten isojen infra-investointien lykkäämistä. Nyt jos koskaan, pitäisi tehdä työllistämisen nimissä tarpeelliset rata-ja tiehankkeet sekä laittaa rahaa peruskorjauksiin. Teillä ja radoilla meillä on tuhatmäärin siltoja, jotka ovat elinkaarensa lopulla.
Autokannan uusiutumisen osalta ( mitä sillä tarkoitetaankaan) ei taida nyt ainakaan nopeutua. Ja sähköistäminen ei nopeudu, koska tähän asti näiden uusimpien tekniikoiden käyttöön otossa on ollut eniten yritys-ja työsuhdeautoja. Tilanne ei tältä osin näytä juuri nyt tässä meidän jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa kovin hyvältä, valitettavasti. Se on jo toinen juttu sinällään, kuinka autonvalmistajat alkavat tuottamaan uuden tekniikan kulkineita koronasta päästyään- onko investoinnit uuden tekemiseen millä tasolla ja onko sille ostajia, kun läpi maailman ostovoima on heikentynyt?
En ole täysin samaa mieltä Esan kanssa näistä asioista; "Esimerkiksi perävaunua hinaavien autojen nopeusrajoituksen nosto 100:een edistää turvallisuutta, koska ohitustarve pienenee. Liikenteen sujuvuuskin paranee. Liikennevirhemaksu on hieno asia. Enää mitättömistä pikkurikkeista, kuten pienet ylinopeudet, ei autoilijaa rangaista kuten rikollista koska usein tahattomat pienet ylinopeudet eivät jatkossa vaikuta ajo-oikeuteen."
Tuo 100 nopeus kärryn kanssa ei kuulosta kaikilta osin hyvältä. Nytkö ihmiset yhtäkkiä oppisi seuraamaan kärryjensä kuntoa ja kuormaamaan oikein kaikilla tapaa? Ihan liikaa on tullut nähtyä noita akseli-poikki ja tavaroita tiellä kuljettajia. Ja juuri 100 ajavat kärryt taitaa aiheuttaa pientä ylinopeutta ajavilla suomalaisilla entistä tiukempia ohittamisia? Nopeusrajoitusten osalta taajamien ylittämiset olisi pitänyt kategorioida selkeästi vakavammiksi.
Asiallinen kirjoitus pääosin.
Taajamien nopeusrajoitusten ylitykset on tosiaan kategoroitu vakavammiksi rikkeiksi kuin maanteiden uudessa tieliikennelaissa. Ajo-oikeuteen vaikuttavien ylinopeuksien raja 60km/h nopeusrajoituksiin saakka on matalampi (10 km/h) kuin jos nopeusrajoitus on 70-120 km/ (15 km/h ylitys).
Jos ja kun tieverkosto saadaan turvallisemmaksi miljardeilla, ja parilla vuodella autokantaa uudistettua turvallisuushyöty mitattaisiin pois nopeuksia nostamalla. Pahimpia onnettomuusriskejä on nopeuserot ja kalusto erot suuria mopoautoista lähtien.
Siksi poimin Saksan, koska haluan toimia vastapainona "vihervasemmistolaisille autoilunvastustajille", jotka ottavat erittäin tarkoitushakuisesti esim. Ruotsin rajoituksista tänne esille vain osan rajoituksista eli ne matalimmat vaihtoehdot.
Miksi sinun tarkoituksenhakuisuutesi oli parempaa kuin Ruotsin mallin esittäminen? Tarkoitus on varmaan osoittaa, ettet saisi olla puusilmäinen kun agendaasi ajat sinäkään.
Ja miksi sinun pitää ottaa "vihervasemmistolaisuus" kommentointiisi mukaan? Tuo on yhtä typerää kuin natsikorttien ja vastaavien heiluttaminen. Umpipopulismia.
Onneksi eräs nimimerkki laittoi vihdoin Ruosin osalta kokonaisen taulukon, jossa esitetään kaikki Ruotsin erilaiset rajoitukset, kun minä aikan pauhasin asiasta!
Niinhän sinä pauhaat. Sinun pitäisi silti myöntää, että Suomessa on hyvin kilpailukykyiset nopeudet muihin maihin verrattuina. Vastaväitteeksi ei kelpaa se, että poimit kotikulmiltasi jonkun tienpätkän esimerkkinä "väärästä rajoitusnopeudesta". Puolueettomuutta kun peräät, niin minusta sinun pitäisi vastavuoroisesti pystyä osoittaaman kaikista muista maista sitten, että niissä todellakin on kaikki tiet optimaalisesti rajoitettu, eikö niin?
Täällä TM:n palstalla olevalla väittelyllä ei ole mitään merkitystä, kun Suomessa tehdään liikennepoliittisia päätöksiä. On omituista että sinänsä arvostettun lehden, TM:n, joka on pääasiassa autolehti, tälle nettipalstalle on pesiytynyt muutamia kirjoittajia, joiden perusasenne on autoilun ja sujuvan liikkumisen vastainen
Ymmärrän, että sinun pitää yrittää kääntää asia noin päin, mutta se vain osoittaa miten oikeat argumenttisi alkavat olla loppuunkäytettyjä.
Ja voihan se sinusta olla hämmentävää, kun agendasi ajamisesta, tai paremminkin argumentoinnista löytyy kritisoitavaa.
Esimerkiksi Moottori-lehden, joka on Suomen suurin autolehti (toisin kuin TM) artikkelit ja niiden lukijakommentit edustavat autoilulle myönteistä asiaa ja olen siihen tyytyväinen. Moottori-lehden ja Autoliiton kannanotoilla on merkitystä Suomen liikennepolitiikassa paljonkin
Hip hip hurraa! Ei vaan saa sotkea keskenään Autoliiton kannanotot ja niiden merkitystä liikennepolitiikkaan ja Moottori-lehden keskutelupalstan höpinät. En kehtaisi vetää yhtäläisyysmerkkiä todellakaan!
Suomen tieverkosto ei pääsääntöisesti ole kehno vaan melko hyväkuntoinen. Erityisesti pääväylät pidetään hyvässä kunnossa. Valtaosa autoilijoistakin on eri kyselyjen mukaan tätä mieltä. Väyliin panostetaan ensi vuodesta alkaen 300 miljoonaa lisää vuosittain (hallitus päättänyt), joten heikkokuntoisten teiden osuus tulee pienenemään
Mutta millä aikataululla, oletko tietoinen? Missä ovat korjausten painopisteet yms?
Totesin seuraavat faktatiedot: On hienoa että Väylän pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
Sitä odotellessa. Katsotaan mihin rahat kohdennetaan valtion budjetissa ja mihin ne riittävät. Väylä ei asiaan taida vaikuttaa, vai mitä?
@_Quu kirjoitti:
Jos ja kun tieverkosto saadaan turvallisemmaksi miljardeilla, ja parilla vuodella autokantaa uudistettua turvallisuushyöty mitattaisiin pois nopeuksia nostamalla. Pahimpia onnettomuusriskejä on nopeuserot ja kalusto erot suuria mopoautoista lähtien.
Hienoa että olet Quu sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide. Juuri näin turvallisuus paranee, päästöt pienenevät ja matka-ajat lyhenevät (iso säästö).
Ainakaan minun esittämilläni maltillisilla nopeuksien nostolla ei ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Nopeuserot päin vastoin kutistuvat, kun rajoituksia nostetaan asialliselle, tieympäristöön sopivalla tavalla.
Jollakin hyvällä tiellä X saattaa olla ylikireä 80 rajoitus, jolloin ihmiset ajavat arviolta 75-100 km/h. Nopeuseroa olisi 25 km/h. Ylikireää 80 ylitetään selvästi enemmän, kuin jos tiellä olisi sinne kuuluva 100. Jos hyvällä tiellä X on 100 asiallinen rajoitus, siellä ajetaan 95-110 km/h eli nopeusero on vain 15 km/h. Nopeuseron pienentäminen lisää turvallisuutta, kuten Quu käänteisesti totesi!
Kalustoerolausetta en oikein ymmärrä. Sen sijaan mopoautot pitäisi kieltää kokonaan liikenneturvallisuudelle vaarallisina.
Hienoa että olet [nimim] sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide.
Tuo on todella mielenkiintoista mielikuvamuokkausta, mutta sinulle ja populisteille tyypillistä.
Tosiasiassa sinun tekstiäsi voi tulkita juurikin pelkäksi propagandaksi ja muiden kommentoinnit sinulle järkeviksi mielipiteiksi.
Hienoa että olet [nimim] sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide.
Tuo on todella mielenkiintoista mielikuvamuokkausta, mutta sinulle ja populisteille tyypillistä.
Tosiasiassa sinun tekstiäsi voi tulkita juurikin pelkäksi propagandaksi ja muiden kommentoinnit sinulle järkeviksi mielipiteiksi.
On kummallista että sekä tällä palstalla että etenkin politiikassa henkilö, joka puhuu suoraan ja sanoo oman mielipiteensä, onkin "populisti". Minusta on ihan sama kuinka ihmistä nimittelee. Esimerkiksi Perussuomalaiset poliitikot yleensä sanovat asiat suoraan. Se on hyvä asia. Toki suoraan sanovia löytyy paljon Kokoomuksesta ja muistakin puolueista. Oikea tapa on olla rehellinen ja kertoa mitä ajattelee ja mihin uskoo.
Kun kerran minut kategorioitiin autoilun kannattajaksi, niin samalla voisin kategorioida itseni myös 2-pyöräisten kannattajaksi- moottorilla ja ilman : )
Faktaa on mielestäni kuitenkin se, että kaikki liikkumismuodot tulee ottaa huomioon. Painopisteet vaihtelee alueittain, joka tarkoittaa esimerkiksi kasvukeskuksissa kevyenliikenteen väylien sekä julkisen liikenteen kehittämistä, unohtamatta työhön ja yrittämiseen liittyvän auto- ja muun liikenteen toimintoja sekä elinkeinoelämää. Tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän toiminta vaatii niin rata kuin tie-investointeja muuallekin kuin suurimpiin kasvukeskuksiin. Toivottavasti tämä kaikki maltettaisiin suunnitella ja päättää pitkäjänteisesti ja hallitusti, ettei kaikenlainen siltarumpupolitiikka pääse lyhytjänteisyydessään sotkemaan asiaa.
Siksi poimin Saksan, koska haluan toimia vastapainona "vihervasemmistolaisille autoilunvastustajille", jotka ottavat erittäin tarkoitushakuisesti esim. Ruotsin rajoituksista tänne esille vain osan rajoituksista eli ne matalimmat vaihtoehdot.
Miksi sinun tarkoituksenhakuisuutesi oli parempaa kuin Ruotsin mallin esittäminen? Tarkoitus on varmaan osoittaa, ettet saisi olla puusilmäinen kun agendaasi ajat sinäkään.
Vaikka siksi että Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, Ruotsissa vain 10 miljoonaa. Saksassa arvostetaan yksityisautoilua ja myönnetään sen kiistattomat edut. Esimerkkinä korkeammat nopeusrajoitukset kuin Suomessa tai Ruotsissa. Pitää ottaa esimerkkiä Saksasta, joka on muutenkin johtava autoilumaa. Jos saksalaiset olisivat keksineet jotain haittaa huomattavasti tiukemmille nopeusrajoituksille, kai siellä olisi sellaiset voimassa?
Ja miksi sinun pitää ottaa "vihervasemmistolaisuus" kommentointiisi mukaan? Tuo on yhtä typerää kuin natsikorttien ja vastaavien heiluttaminen. Umpipopulismia.
Vihervasemmisto periaatteessa ja myös usein käytännössäkin vastustaa
yksityisautoilua ja yksilönvapautta monissa asioissa. Vihreät yrittivät ajaa Helsinkiin kaupunkibulevardejakin, mutta onneksi Korkein Hallinto-oikeus kielsi ne. Suorastaan naurunalaiseksi viherpiipertäjät ovat tehneet itsensä, kun kuvittelevat että useimmat matkat voisi tehdä kävellen tai polkupyörällä. Hei haloo! Me elämme 2020-luvulla! Onneksi näiden puolueen yhteinen kannatus Suomessa on vain 20% (YLE:n uusi mitatus). Oikeistoa, keskipuolueita ja demareita kannattaa jopa 80%. Näiden puoluieden suhtautuminen yksityisautoiluun ja liikenteeseen on positiivinen.
Onneksi eräs nimimerkki laittoi vihdoin Ruosin osalta kokonaisen taulukon, jossa esitetään kaikki Ruotsin erilaiset rajoitukset, kun minä aikan pauhasin asiasta!
Niinhän sinä pauhaat. Sinun pitäisi silti myöntää, että Suomessa on hyvin kilpailukykyiset nopeudet muihin maihin verrattuina. Vastaväitteeksi ei kelpaa se, että poimit kotikulmiltasi jonkun tienpätkän esimerkkinä "väärästä rajoitusnopeudesta". Puolueettomuutta kun peräät, niin minusta sinun pitäisi vastavuoroisesti pystyä osoittaaman kaikista muista maista sitten, että niissä todellakin on kaikki tiet optimaalisesti rajoitettu, eikö niin?
Täällä TM:n palstalla olevalla väittelyllä ei ole mitään merkitystä, kun Suomessa tehdään liikennepoliittisia päätöksiä. On omituista että sinänsä arvostettun lehden, TM:n, joka on pääasiassa autolehti, tälle nettipalstalle on pesiytynyt muutamia kirjoittajia, joiden perusasenne on autoilun ja sujuvan liikkumisen vastainen
Ymmärrän, että sinun pitää yrittää kääntää asia noin päin, mutta se vain osoittaa miten oikeat argumenttisi alkavat olla loppuunkäytettyjä.
Ja voihan se sinusta olla hämmentävää, kun agendasi ajamisesta, tai paremminkin argumentoinnista löytyy kritisoitavaa.
Esimerkiksi Moottori-lehden, joka on Suomen suurin autolehti (toisin kuin TM) artikkelit ja niiden lukijakommentit edustavat autoilulle myönteistä asiaa ja olen siihen tyytyväinen. Moottori-lehden ja Autoliiton kannanotoilla on merkitystä Suomen liikennepolitiikassa paljonkin
Hip hip hurraa! Ei vaan saa sotkea keskenään Autoliiton kannanotot ja niiden merkitystä liikennepolitiikkaan ja Moottori-lehden keskutelupalstan höpinät. En kehtaisi vetää yhtäläisyysmerkkiä todellakaan!
Etkö tiedä sitä perusasiaa että Moottori-lehti on Autoliiton äänenkannattaja?
Suomen tieverkosto ei pääsääntöisesti ole kehno vaan melko hyväkuntoinen. Erityisesti pääväylät pidetään hyvässä kunnossa. Valtaosa autoilijoistakin on eri kyselyjen mukaan tätä mieltä. Väyliin panostetaan ensi vuodesta alkaen 300 miljoonaa lisää vuosittain (hallitus päättänyt), joten heikkokuntoisten teiden osuus tulee pienenemään
Mutta millä aikataululla, oletko tietoinen? Missä ovat korjausten painopisteet yms?
Totesin seuraavat faktatiedot: On hienoa että Väylän pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
Sitä odotellessa. Katsotaan mihin rahat kohdennetaan valtion budjetissa ja mihin ne riittävät. Väylä ei asiaan taida vaikuttaa, vai mitä?
Hienoa että olet Quu sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide. Juuri näin turvallisuus paranee, päästöt pienenevät ja matka-ajat lyhenevät (iso säästö).
Koska minä olen vastustanut tieverkon parantamista ja autokannanuudistamista, siihen minä olen oman korteni tuonut. Asiat vaan pitää laittaa budjetissa tärkeysjärjestykseen.
Ainakaan minun esittämilläni maltillisilla nopeuksien nostolla ei ole mitään merkitystä turvallisuuteen
Jollakin hyvällä tiellä X saattaa olla ylikireä 80 rajoitus,
Noi on mielipiteitä mitä 4% nopeudenosto toisi toteutettuna ?
Olet varmaan tarjonnut Ruotsalaisille samaa tulonsiirtoa kulutuksen hyväksi.
Kalustoerolausetta en oikein ymmärrä. Sen sijaan mopoautot pitäisi kieltää kokonaan liikenneturvallisuudelle vaarallisina.
Eikö se Suomen autokanta ole vanhaa ja vaarallista elinkaaren puolivälinjälkeen, ja toisaalta uusia turvallisia myydään 120000 kpl vuosittain, nyt ne pyörii liikenteessä samoilla säännöillä.
Mitä minä olen eduskuntaa seurannut, niin Kokoomus sillä vaatii että ensin pitää olla rahoitus tiedossa ja sitten vasta jaetaan.
@EsaSairio kirjoitti:
Pitää ottaa esimerkkiä Saksasta, joka on muutenkin johtava autoilumaa. Jos saksalaiset olisivat keksineet jotain haittaa huomattavasti tiukemmille nopeusrajoituksille, kai siellä olisi sellaiset voimassa?
Julkaistu 31.01.2019 12:30
Päästöjen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen ovat johtaneet taas vaihteeksi kiivaaseen väittelyyn Saksan autobahnien nopeusrajoituksista – tai lähinnä niiden puutteesta.
Keskustelu Saksan autobahnien nopeusrajoituksista otti tuulta alleen aiemmin tammikuussa, kun maan hallitus nosti suunnitelmat jälleen pöydälle.
Tällä hetkellä alle puolet Saksan moottoritiekilometreistä on varustettu nopeusrajoituksella.
Tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia saksalaisista kannatti 130 km/h:n nopeusrajoituksen asettamista koko moottoritieverkostolle, kun taas 47 prosenttia vastusti rajoituksia.
Saksan ympäristöministeriö laski vuonna 2012, että 120 km/h:n nopeusrajoitus kaikilla maan moottoriteillä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä yhdeksällä prosentilla eli kolmella miljoonalla tonnilla vuodessa.
Hienoa että olet Quu sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide. Juuri näin turvallisuus paranee, päästöt pienenevät ja matka-ajat lyhenevät (iso säästö).
Koska minä olen vastustanut tieverkon parantamista ja autokannanuudistamista, siihen minä olen oman korteni tuonut. Asiat vaan pitää laittaa budjetissa tärkeysjärjestykseen.
Mitä oikein tarkoitat? Oletko vastustanut tieverkon kehittämistä ja autokannan uudistamista vai oletko näiden toimenpiteiden kannalla?
Ainakaan minun esittämilläni maltillisilla nopeuksien nostolla ei ole mitään merkitystä turvallisuuteen
Jollakin hyvällä tiellä X saattaa olla ylikireä 80 rajoitus,
Noi on mielipiteitä mitä 4% nopeudenosto toisi toteutettuna ?
Olet varmaan tarjonnut Ruotsalaisille samaa tulonsiirtoa kulutuksen hyväksi.
Kalustoerolausetta en oikein ymmärrä. Sen sijaan mopoautot pitäisi kieltää kokonaan liikenneturvallisuudelle vaarallisina.
Eikö se Suomen autokanta ole vanhaa ja vaarallista elinkaaren puolivälinjälkeen, ja toisaalta uusia turvallisia myydään 120000 kpl vuosittain, nyt ne pyörii liikenteessä samoilla säännöillä.
Mitä minä olen eduskuntaa seurannut, niin Kokoomus sillä vaatii että ensin pitää olla rahoitus tiedossa ja sitten vasta jaetaan.
Kyllä rahoitus on tiedossa. Kokoomuksen tämän vuoden varjobudjetissa on lukuisia kohtia, jotka säästäisivät helposti kasaan vaikkapa 800 miljoonan lisärahan väylien parantamiseen ja toiset 800 miljoonaa autoverosta luopumiseen. Autoveron saisi minun puolestani korvata polttoaineveron nousulla, mikäli tuo jäkimmäinen 800 miljoona haluatan sijoittaa johonkin muuhun asiaan. Itsekin totesit että Suomen autokannan vanhempi osuus on vaarallista joten autokannan uudistamisella on todella kiire ja se on ykköstärkeä asia liikennepolitiikassa. Esimerkiksi ajovakaudenhallinta vähentää vakavia onnettomuuksia tutkimusten mukaan 17%.
Vihervasemmisto periaatteessa ja myös usein käytännössäkin vastustaa yksityisautoilua ja yksilönvapautta monissa asioissa.
Mutta mikäs oikeuttaa sinut leimaamaan kenet tahansa vihervassariksi, koska se sinusta kuulostaa kivalta, jos sanoo jonkun kriittisemmän kommentin sinun argumentoinnillesi? Aivan samalla tavalla leimaat "autoilun vastustajaksi".
Voisit ihan pikkuisen, mielummin reilusti avartaa niitä silmälappujasi, niin tai vaihtaa värilähetyskanavalle, niin huomaisit ettei maailma olekaan mustavalkoinen.
Etkö tiedä sitä perusasiaa että Moottori-lehti on Autoliiton äänenkannattaja?
Kyllä. Luetko uudestaan sen kohdan, mihin viittaat
On kummallista että sekä tällä palstalla että etenkin politiikassa henkilö, joka puhuu suoraan ja sanoo oman mielipiteensä, onkin "populisti".
Kyllä täällä sanoo hyvinkin moni kirjoittaja suoraan mitä mieltä on. Sisältö ratkaisee
Oikea tapa on olla rehellinen ja kertoa mitä ajattelee ja mihin uskoo
Ei tuohon ole periaatetasolla vastaansanomista. Mutta kyllä siihen pitäisi kuulua sekin, että ymmärtää, ettei sillä ole tekemistä ainoan totuuden kanssa, vaan asiasta voi olla eri näkemyksiä ja varsinkin toteuttamisen kanssa."Mä haluun ton koska mä haluun" menee näköjään hyvin helposti sekaisin.
Esimerkiksi Perussuomalaiset poliitikot yleensä sanovat asiat suoraan. Se on hyvä asia. Toki suoraan sanovia löytyy paljon Kokoomuksesta ja muistakin puolueista.
Minusta sodat tulee lopettaa! Ne ovat täysin turhia ja maksavat paitsi ihmishenkiä niin myös miljardeja mitä tahansa valuutta vuosittain. Suomessa ei ole sotaa, joten miksi puolustusvoimia ylläpidetään? Sama raha voitaisiin käyttää vaikka koulutukseen, kulttuuriin ja terveydenhoitoon ja perusinfran kuntoon laittamiseen. Noihin voitaisiin kohdentaa 120% lisää rahoitusta, mikä jää yli. Kaluston voi myydä metalliyrityksiin ja kierrättää materiaaleja, sekä uusiokäyttää elektroniikaa. Se mihin puolustusvoimilta vapautunutta henkilökuntaa käytetään, siihen voi valtio ja asiantuntijat tehdä selvityksiä. Mutta valtavista säästöistä syntynyttä rahaa jää myös tilapäisiin työttömyyskorvauksiinkin. Opetusministeri pitää vaihtaa asiansa paremmin hoitavaan kokoomuslaiseen, vassarit kun on ja tämän tehtäväksi jää uudellensijoittamistoimet.
@EsaSairio Aika harva täällä on autoilun vastustaja. Minä tykkään samoista asioista kuin sinäkin, sujuvasta liikenteestä, moottoriteitä ja kovaa ajaminenkin olisi kivaa. Minustakin ne länsiväylän ja tuusulantien pätkien rajoitukset tuntuvat liian alhaisilta,molempia ajan säännöllisesti. Tänään viimeksi länsiväylää mainitsemassasi kohdasta.
Se mikä sinusta tekee populistin on se että huutelet yksinkertaisia tai yksipuolisia ratkaisuja, osin kestämättömin argumentein. Poimit myös rusinoita pullasta esimerkkiesi ja viittaustesi kanssa. Tällä kierroksella olet nyt kuitenkin vähän parantanut, pisteet siitä. Ongelmasi on kuitenkin kokonaisuuden hahmottaminen. Vaikka sinun, tai ehkä minunkin, mielestäni olisi kiva saada kaikkia näitä juttuja, pitää ymmärtää että maailmassa on muutakin kuin autoilu.
Budjetti ja sen sisällä eri tarpeita pitää tasapainottaa. Investoinnit eivät tietenkään ole nollasummapeliä, toivottavasti ne maksavat itsensä muodossa tai toisessa takaisin jollain aikavälillä. Investointibudjetti, järkeviinkin asioihin, on kuitenkin rajallinen. Minä en ole ollenkaan varma että tieliikenne on tärkeämpi panostuskohde kuin esimerkiksi perusterveydenhuolto (johon panostaminen säästää rahaa, koska nykyisellään ihmisiä ja kustannuksia valuu kalliin erikoissairaanhoidon piiriin). Sama juttu lastensuojelun ja syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa. Siitäkin on saatu hyvää empiiristä näyttöä että panostus ennaltaehkäisyyn säästää myöhemmässä vaiheessa.
Joukkoliikenne on kaupungeissa ja niiden välillä kiistatta hyvä asia. Säästää luontoa, tekee tilaa liikenneväylille ja on monessa tapauksessa yksityisautoilua nopeampi ja sujuvampi keino liikkua. Se on eri asia että sinä ja minä olemme niin hölmöjä ja kaavoihin kangistuneita ja laiskoja että menemme omalla autolla myös keskustaan.
Joten, on hyvä että asioita tasapainotetaan poliitikkojen ja virkamiesten toimesta, ja useiden hallinnonalojen kesken. Se että tehtäisiin asiat sinulle ja minulle mukaviksi ei todennäköisesti lisää kansakunnan kokonaishyvinvointia, tai tekee sitä vähemmän kuin joku muu painotus.
Ja vielä, niitä nopeuseroja syntyy siellä Kivenlahdessa siksi että rajoituksia ei noudateta. Minä laitan harmitellen cruisen näyttämään 83 km/h ja tyydyn kohtalooni sen muutaman minuutin ajan mitä sen ajaminen kestää. Oletan että sille liian alhaisilta tuntuvalle rajoitukselle on joku liikenneturvallisuuteen pohjautuva peruste.
@M880 kirjoitti: @EsaSairio Aika harva täällä on autoilun vastustaja. Minä tykkään samoista asioista kuin sinäkin, sujuvasta liikenteestä, moottoriteitä ja kovaa ajaminenkin olisi kivaa. Minustakin ne länsiväylän ja tuusulantien pätkien rajoitukset tuntuvat liian alhaisilta,molempia ajan säännöllisesti. Tänään viimeksi länsiväylää mainitsemassasi kohdasta.
Hyvä.
Se mikä sinusta tekee populistin on se että huutelet yksinkertaisia tai yksipuolisia ratkaisuja, osin kestämättömin argumentein. Poimit myös rusinoita pullasta esimerkkiesi ja viittaustesi kanssa. Tällä kierroksella olet nyt kuitenkin vähän parantanut, pisteet siitä. Ongelmasi on kuitenkin kokonaisuuden hahmottaminen. Vaikka sinun, tai ehkä minunkin, mielestäni olisi kiva saada kaikkia näitä juttuja, pitää ymmärtää että maailmassa on muutakin kuin autoilu.
Budjetti ja sen sisällä eri tarpeita pitää tasapainottaa. Investoinnit eivät tietenkään ole nollasummapeliä, toivottavasti ne maksavat itsensä muodossa tai toisessa takaisin jollain aikavälillä. Investointibudjetti, järkeviinkin asioihin, on kuitenkin rajallinen. Minä en ole ollenkaan varma että tieliikenne on tärkeämpi panostuskohde kuin esimerkiksi perusterveydenhuolto (johon panostaminen säästää rahaa, koska nykyisellään ihmisiä ja kustannuksia valuu kalliin erikoissairaanhoidon piiriin). Sama juttu lastensuojelun ja syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa. Siitäkin on saatu hyvää empiiristä näyttöä että panostus ennaltaehkäisyyn säästää myöhemmässä vaiheessa.
Joukkoliikenne on kaupungeissa ja niiden välillä kiistatta hyvä asia. Säästää luontoa, tekee tilaa liikenneväylille ja on monessa tapauksessa yksityisautoilua nopeampi ja sujuvampi keino liikkua. Se on eri asia että sinä ja minä olemme niin hölmöjä ja kaavoihin kangistuneita ja laiskoja että menemme omalla autolla myös keskustaan.
Joten, on hyvä että asioita tasapainotetaan poliitikkojen ja virkamiesten toimesta, ja useiden hallinnonalojen kesken. Se että tehtäisiin asiat sinulle ja minulle mukaviksi ei todennäköisesti lisää kansakunnan kokonaishyvinvointia, tai tekee sitä vähemmän kuin joku muu painotus.
Ja vielä, niitä nopeuseroja syntyy siellä Kivenlahdessa siksi että rajoituksia ei noudateta. Minä laitan harmitellen cruisen näyttämään 83 km/h ja tyydyn kohtalooni sen muutaman minuutin ajan mitä sen ajaminen kestää. Oletan että sille liian alhaisilta tuntuvalle rajoitukselle on joku liikenneturvallisuuteen pohjautuva peruste.
No enhän minä niitä lukuja ole eu:lle ilmoittanut.
Nykyisin Ruotsissa on käytössä 10-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100, 110 ja 120 km/h. Entistä nopeusrajoitusjärjestelmää muutettiin vuosina 2008-2009 ottamalla käyttöön 40, 60, 80, 100 ja 120 km/h rajoitukset ja määrittämällä maanteille uudet rajoitukset.
30 km/h on käytössä mm. keskustoissa, asuinkaduilla ja koulujen lähellä.
40 km/h on käytössä mm. kaduilla, joilla kulkee pyöräilijöitä.
50 km/h on perusnopeus taajamassa.
60 km/h on tarkoitettu teille, joilla risteykset ovat harvassa ja teille, joilla kävely- ja pyörätie on erotettu ajoradasta.
70 km/h on perusnopeus taajaman ulkopuolella.
80 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla ennen oli joko 70 tai 90 km/h rajoitus.
90 km/h on tarkoitettu teille, joilla on vain kohtalaisesti liikennettä.
100 km/h on tarkoitettu keskikaideteille. Pohjois-Ruotsissa sitä on myös teillä, joilla ei ole keskikaidetta. 100 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla on ennen ollut joko 90 tai 110 km/h rajoitus.
110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.
Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.
Ja Viroon / Latviaan ketjutuksella menee.
Hyvä että Quu laittoi kokonaisen taulukon Ruotsin nopeusrajoituksista. Näin asioita pitää tuoda esille, kun käydään julkista keskustelua esim. täällä Tekniikkan Maailman nettipalstalla.
Ihmettelen miksi Quu ja muistaakseni joku toinenkin nimimerkki on tuptuttanut vain osatotuutta Ruotsin nopeusrajoituksista?
Pitää olla rehellinen ja tuoda aina paras mahdollinen tieto, jos antaa ymmärtää että on kyse faktoista. Omat mielipiteet ovat eri asia. Voinhan minäkin ehdottaa ihan ilman perusteita, että Suomen motareille pitäisi sallia vapaat nopeudet Saksan mallin mukaan. Tällöin olisikin kyseessä oma mielpipde tai oma toive.
Suomen talvirajoitukset vastaa aika mukavasti Ruotsin nopeuksia. Huom. 120 harvinainen Ruotsissa.
Mikä on materiaalien osuus? Entä niiden kotimaisuusaste?
Mistä sementti ja teräs ostetaan, sorahan vain siirretään paikasta toiseen, pinnoitehan on Asfalttipäällysteet ovat öljystä jalostetun bitumin ja kiviaineksen seoksia,
Olen ollut huomaavinani, että virus on vähentänyt autojen määrää maanteillä ja kenties kaupungeissakin, joista minulla tosin ei ole kokemuksia siitä alkaen, kun Uudenmaan raja suljettiin. Kun liikennettä on vähemmän, ajaminen on ainakin minun mielestäni mukavampaa.
Koronaviruksesta on ollut myös se seuraus, että polttoaineiden hinnat ovat halventuneet. Poikkeuksellista on se, että polttoaineiden hinnoissa on suuria paikallisia eroja. Bensan litrahinnassa saattaa olla jopa parinkymmenen sentin ero. Olen viime aikoina tankannut asemalta, jossa 98-bensan litrahinta on ollut reilut 1,26 euroa. Melko lähellä olevalla toisella paikkakunnalla 98:n hinnat ovat yli 1,40 senttiä litralta.
Vähän liikennettä, halpaa bensaa... koronastahan tuntuu olevan kapeasti katsottuna pelkkää hyötyä.
Ympäristön kannaltakin viruksella on ollut positiivisia vaikutuksia, kun liikenteen ja teollisuuden ilmastorasite on pienentynyt.
Väliaikaiseksi jäävä ilman puhdistuminen on nostanut esille kysymyksen, pitäisikö nykyistä ympäristöystävällisimpiin autoihin siirtymistä nopeuttaa nyt, kun on konkreettisesti nähty, miten suuri merkitys liikenteellä on ilmanlaadun ja ilmastovaikutuksen kannalta. Jos siirtymistä pitäisi nopeuttaa, miten se olisi järkevintä tehdä? Minulla ei ole mitään patenttivastausta tähän kysymykseen. Kun näitä asioita pohditaan, mukaan tulevat aluepoliittiset kysymykset.
Suomen vanhin autokanta löytyy pienistä Itä-Suomen kunnista, joissa on alhainen tulotaso. Olisi epärealistista odottaa, että Rautavaaran ja Suomussalmen asukkaat hankkivat kaikki uuden Teslan seuraavien viiden vuoden aikana. Kuitenkin tällaisissa pikkukunnissa tarvitaan autoja, koska julkista liikennettä on hyvin vähän. Maaseudulla kaksi autoa perheessä ei ole ylellisyyttä vaan monesti tarpeen sanelema pakko.
Julkisuudessa kirjoitetaan paljon siitä, että Suomen autokanta pitäisi saada nuoremmaksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Pienituloisena maaseudulla asuvana autontarvitsijana en lämpene tälle vaatimukselle, koska se tekee autoilusta nykyistä kalliimpaa. Autokannan pitäminen jatkuvasti nuorena tarkoittaa nimittäin sitä, että autot romutetaan nykyistä aikaisemmin, ellei niitä ole tarkoitus myydä käytettynä johonkin kehitysmaahan, missä tapauksessa puheet nuoren autokannan edullisuudesta ympäristön kannalta voidaan saman tien unohtaa.
Jos autot romutetaan nykyistä nuorempina eli noin kymmenvuotiaina, ja jos niiden hankintahinta uutena on kuitenkin sama kuin tälläkin hetkellä, auton ostohinta jakautuu vähemmille käyttövuosille kuin aikaisemmin, mikä tarkoittaa autoilun pääomakulujen kasvamista. Pienituloisen autontarvitsijan kannalta tilanne on huono, koska halpoja vanhoja autoja – joilla vielä tekisi jotain – ei tuossa tilanteessa enää ole kovin paljon tarjolla, eikä vanhoihin autoihin saa enää varaosia.
Se, että autojen keski-ikä on korkea ja autojen käyttöikä pitkä tarkoittaa varaosapalvelujen jatkuvuutta varsin pitkään. Eli yli kaksikymmentä vuotta vanhaan autoonkin saa vielä osia. Ei taida saada enää silloin, jos autot romutetaan säännönmukaisesti noin kymmenen vuoden käytön jälkeen.
Hyvä kirjoitus.
Arvaan kuitenkin että viruksen jälkeen polttoaineen hinnat nousevat takaisin virusta edeltäneelle tasolle, kun liikenne jälleen vilkastuu.
Autokannan uusimisesta olisi erittäin paljon hyötyä. Suurimmat hyödyt ovat päästöjen pieneneminen ja liikenneturvallisuuden paraneminen. Jotta autokanta saadaan (koronan jälkeen) uusiutumaan todella nopeasti, pitää valtiovallan tulla vastaan ja autoverosta tulee luopua kokonaisuudessaan. Tosaalta myös autonvalmistajien ja autokaupan tulee tinkiä voitoistaan ja alentaa uusien autojen hintaa. Edelleen autojen käyttömaksuista voisi luopua ja korvata tämä raha maltillisella polttoaineverotuksen nostolla.
Varaosien saantiongelma vanhoihin autoihin häviää sitä mukaa, kun autokanta uudistuu.
Kotimaa 11.4.2018 12:27 | Päivitetty 11.4.2018 12:36
Arkisto
STT
Suomen kantatieverkosto mäkinen ja mutkikas, autojen keski-ikä korkea, pitäisikö meidän tuhota myönteinen kehitys nostamalla nopeuksia, ei, ottakaamme Ruotsista taas kerran oppia.
Olisiko hyvä että hieman hillitsisimme keskustelua, jonka tämä kirjoittamani juttu "Autoilu koronan jälkeen" aiheutti?
Keskustelua on hyvä käydä, mutta tällä palstalla tuntuu olevan hyvin vähän kirjoittajia (lukijoista en tiedä), koska samat nimet ja nimimerkit jatkuvasti toistavat kukin omaa agendaansa, minäkin. Keskustelu on jälleen mennyt inhottavaan "juupas eipäs"- vaiheeseen eikä tällainen omien näkemysten puolustaminen johda yhtään mihinkään - paitsi väittelyn jatkumiseen. Ei oikein huvita vuosikausia jatkaa tällaista väittelyä. Jokaisella on oma mielipiteensä ja se tulee hyväksyä.
Onneksemme liikenneasiosta päättävät valitsemamme eduskunta ja hallitus eivätkä keskustelijat eri medioissa. Liikenneministeriön toiminta viime vuosina on ollut monessa suhteessa hyvää ja asiallista, johon olen varsin tyytyväinen. Esimerkkinä uusi tieliikennelaki, joka astuu voimaan 1.6.2020, sisältää hyviä asioita. Esimerkiksi perävaunua hinaavien autojen nopeusrajoituksen nosto 100:een edistää turvallisuutta, koska ohitustarve pienenee. Liikenteen sujuvuuskin paranee. Liikennevirhemaksu on hieno asia. Enää mitättömistä pikkurikkeista, kuten pienet ylinopeudet, ei autoilijaa rangaista kuten rikollista koska usein tahattomat pienet ylinopeudet eivät jatkossa vaikuta ajo-oikeuteen. Tämä on yleinen käytäntö Euroopan maissa ja on erinomaista että Suomikin liittyy samaan käytäntöön.
Edellinen liikenneministeri Anne Berner ehdotti myös 130 rajoituksen kokeilua moottoriteille. Käsittäkseni kokeilua ei ole mitenkään lopullisesti haudattu.
On hienoa että Väylän (entinen Liikennevirasto) pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
@EsaSairio:
No miksi sinä sitten poimit vain Saksan rajoitusnopeudet? Minusta juuri sinä olet ollut hyvin valikoiva ja tarkoitushakuinen mitä tulee rajoitusnopeuksiin Suomessa vs. maailmalla!
Tuohan tarkoittaa sitä suomeksi, että olkaa muut hiljaa ja kuunnelkaa: sinulta tulee totuus.
Pidetään mielessä, eikö vain?
Mitä alatko kyllästymään, kun olet jakanut samaa nopeuspropagandakopiota kaikkiin mahdollisiin julkaisuihin ainakin 6:vuotta.
Äsken loppui virta pitää jatkaa, onneksi sinulla ei ole päätösvaltaa, ja keskustelujen (väittelyjen) tulos kääntyy lopputulokseen, että nopeuksia pitää mieluummin laskea kuin nostaa, Suomen kehnon tieverkoston ja autojen keski-iän takia. Nopeuden nostoja saamme siis odottaa seuraavaan sukupolveen asti.
Siksi poimin Saksan, koska haluan toimia vastapainona "vihervasemmistolaisille autoilunvastustajille", jotka ottavat erittäin tarkoitushakuisesti esim. Ruotsin rajoituksista tänne esille vain osan rajoituksista eli ne matalimmat vaihtoehdot. Onneksi eräs nimimerkki laittoi vihdoin Ruosin osalta kokonaisen taulukon, jossa esitetään kaikki Ruotsin erilaiset rajoitukset, kun minä aikani pauhasin asiasta!
Täällä TM:n palstalla olevalla väittelyllä ei ole mitään merkitystä, kun Suomessa tehdään liikennepoliittisia päätöksiä. On omituista että sinänsä arvostettun lehden, TM:n, joka on pääasiassa autolehti, tälle nettipalstalle on pesiytynyt muutamia kirjoittajia, joiden perusasenne on autoilun ja sujuvan liikkumisen vastainen.
Esimerkiksi Moottori-lehden, joka on Suomen suurin autolehti (toisin kuin TM) artikkelit ja niiden lukijakommentit edustavat autoilulle myönteistä asiaa ja olen siihen tyytyväinen. Moottori-lehden ja Autoliiton kannanotoilla on merkitystä Suomen liikennepolitiikassa paljonkin.
Suomen tieverkosto ei pääsääntöisesti ole kehno vaan melko hyväkuntoinen. Erityisesti pääväylät pidetään hyvässä kunnossa. Valtaosa autoilijoistakin on eri kyselyjen mukaan tätä mieltä. Väyliin panostetaan ensi vuodesta alkaen 300 miljoonaa lisää vuosittain (hallitus päättänyt), joten heikkokuntoisten teiden osuus tulee pienenemään. Tämä asia tukee nopeusrajoitusten nostoa. Lisäksi autokanta uudistuu joka tapauksessa, jolloin turvallisuus kasvaa ja päästöt pienenevät. Tämäkin tulee nopeuksien nostoa.
Ette vissiin Quu ja kumppani lukeneet edellä olevaa kirjoitustani loppuun saakka. Totesin siinä seuraat faktatiedot:
On hienoa että Väylän pitkän tähtäimen suunnitelmissa yksiajorataisilla pääteillä (valta- ja kantatiet) tavoitenopeus on 100 ja motareilla 120. Liikenneympäristöä siis parannetaan niin, että näitä nopeusrajoituksia voidaan pitää voimassa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja pitkillä tieosuuksilla. Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat pääasiassa hyvä asia. Esimerkiksi Turun moottoritielle alusta Kehä III:lle tulee muuttuvat rajoitukset. Tuolla moottoritieosuudella tavoite on että aina, kun mahdollista, pidetään nopeus nykyarvossa 100 ja vain liikenne- tai säätilan vaatiessa nopeutta alennetaan.
Otsikko on todella hyvä- muutoksia nimittäin tapahtuu, mutta millaisia? Taloudellinen tilanne pakottaa valtion optimoimaan tuotot liikenteen osalta siten, että se vielä toimii. Itse toivon, ettei tämä tarkoita tarpeellisten isojen infra-investointien lykkäämistä. Nyt jos koskaan, pitäisi tehdä työllistämisen nimissä tarpeelliset rata-ja tiehankkeet sekä laittaa rahaa peruskorjauksiin. Teillä ja radoilla meillä on tuhatmäärin siltoja, jotka ovat elinkaarensa lopulla.
Autokannan uusiutumisen osalta ( mitä sillä tarkoitetaankaan) ei taida nyt ainakaan nopeutua. Ja sähköistäminen ei nopeudu, koska tähän asti näiden uusimpien tekniikoiden käyttöön otossa on ollut eniten yritys-ja työsuhdeautoja. Tilanne ei tältä osin näytä juuri nyt tässä meidän jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa kovin hyvältä, valitettavasti. Se on jo toinen juttu sinällään, kuinka autonvalmistajat alkavat tuottamaan uuden tekniikan kulkineita koronasta päästyään- onko investoinnit uuden tekemiseen millä tasolla ja onko sille ostajia, kun läpi maailman ostovoima on heikentynyt?
En ole täysin samaa mieltä Esan kanssa näistä asioista; "Esimerkiksi perävaunua hinaavien autojen nopeusrajoituksen nosto 100:een edistää turvallisuutta, koska ohitustarve pienenee. Liikenteen sujuvuuskin paranee. Liikennevirhemaksu on hieno asia. Enää mitättömistä pikkurikkeista, kuten pienet ylinopeudet, ei autoilijaa rangaista kuten rikollista koska usein tahattomat pienet ylinopeudet eivät jatkossa vaikuta ajo-oikeuteen."
Tuo 100 nopeus kärryn kanssa ei kuulosta kaikilta osin hyvältä. Nytkö ihmiset yhtäkkiä oppisi seuraamaan kärryjensä kuntoa ja kuormaamaan oikein kaikilla tapaa? Ihan liikaa on tullut nähtyä noita akseli-poikki ja tavaroita tiellä kuljettajia. Ja juuri 100 ajavat kärryt taitaa aiheuttaa pientä ylinopeutta ajavilla suomalaisilla entistä tiukempia ohittamisia? Nopeusrajoitusten osalta taajamien ylittämiset olisi pitänyt kategorioida selkeästi vakavammiksi.
Asiallinen kirjoitus pääosin.
Taajamien nopeusrajoitusten ylitykset on tosiaan kategoroitu vakavammiksi rikkeiksi kuin maanteiden uudessa tieliikennelaissa. Ajo-oikeuteen vaikuttavien ylinopeuksien raja 60km/h nopeusrajoituksiin saakka on matalampi (10 km/h) kuin jos nopeusrajoitus on 70-120 km/ (15 km/h ylitys).
Jos ja kun tieverkosto saadaan turvallisemmaksi miljardeilla, ja parilla vuodella autokantaa uudistettua turvallisuushyöty mitattaisiin pois nopeuksia nostamalla. Pahimpia onnettomuusriskejä on nopeuserot ja kalusto erot suuria mopoautoista lähtien.
@EsaSairio.
Miksi sinun tarkoituksenhakuisuutesi oli parempaa kuin Ruotsin mallin esittäminen? Tarkoitus on varmaan osoittaa, ettet saisi olla puusilmäinen kun agendaasi ajat sinäkään.
Ja miksi sinun pitää ottaa "vihervasemmistolaisuus" kommentointiisi mukaan? Tuo on yhtä typerää kuin natsikorttien ja vastaavien heiluttaminen. Umpipopulismia.
Niinhän sinä pauhaat. Sinun pitäisi silti myöntää, että Suomessa on hyvin kilpailukykyiset nopeudet muihin maihin verrattuina. Vastaväitteeksi ei kelpaa se, että poimit kotikulmiltasi jonkun tienpätkän esimerkkinä "väärästä rajoitusnopeudesta". Puolueettomuutta kun peräät, niin minusta sinun pitäisi vastavuoroisesti pystyä osoittaaman kaikista muista maista sitten, että niissä todellakin on kaikki tiet optimaalisesti rajoitettu, eikö niin?
Ymmärrän, että sinun pitää yrittää kääntää asia noin päin, mutta se vain osoittaa miten oikeat argumenttisi alkavat olla loppuunkäytettyjä.
Ja voihan se sinusta olla hämmentävää, kun agendasi ajamisesta, tai paremminkin argumentoinnista löytyy kritisoitavaa.
Hip hip hurraa! Ei vaan saa sotkea keskenään Autoliiton kannanotot ja niiden merkitystä liikennepolitiikkaan ja Moottori-lehden keskutelupalstan höpinät. En kehtaisi vetää yhtäläisyysmerkkiä todellakaan!
Mutta millä aikataululla, oletko tietoinen? Missä ovat korjausten painopisteet yms?
Sitä odotellessa. Katsotaan mihin rahat kohdennetaan valtion budjetissa ja mihin ne riittävät. Väylä ei asiaan taida vaikuttaa, vai mitä?
Hienoa että olet Quu sitä mieltä, että tieverkkoon kannattaa satsata miljardeja ja autokantaa pitää uudistaa. Tämä ei enää kuulosta autoilun vastaiselta propagandalta vaan kyseessä on järkevä mielipide. Juuri näin turvallisuus paranee, päästöt pienenevät ja matka-ajat lyhenevät (iso säästö).
Ainakaan minun esittämilläni maltillisilla nopeuksien nostolla ei ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Nopeuserot päin vastoin kutistuvat, kun rajoituksia nostetaan asialliselle, tieympäristöön sopivalla tavalla.
Jollakin hyvällä tiellä X saattaa olla ylikireä 80 rajoitus, jolloin ihmiset ajavat arviolta 75-100 km/h. Nopeuseroa olisi 25 km/h. Ylikireää 80 ylitetään selvästi enemmän, kuin jos tiellä olisi sinne kuuluva 100. Jos hyvällä tiellä X on 100 asiallinen rajoitus, siellä ajetaan 95-110 km/h eli nopeusero on vain 15 km/h. Nopeuseron pienentäminen lisää turvallisuutta, kuten Quu käänteisesti totesi!
Kalustoerolausetta en oikein ymmärrä. Sen sijaan mopoautot pitäisi kieltää kokonaan liikenneturvallisuudelle vaarallisina.
@EsaSairio
Tuo on todella mielenkiintoista mielikuvamuokkausta, mutta sinulle ja populisteille tyypillistä.
Tosiasiassa sinun tekstiäsi voi tulkita juurikin pelkäksi propagandaksi ja muiden kommentoinnit sinulle järkeviksi mielipiteiksi.
On kummallista että sekä tällä palstalla että etenkin politiikassa henkilö, joka puhuu suoraan ja sanoo oman mielipiteensä, onkin "populisti". Minusta on ihan sama kuinka ihmistä nimittelee. Esimerkiksi Perussuomalaiset poliitikot yleensä sanovat asiat suoraan. Se on hyvä asia. Toki suoraan sanovia löytyy paljon Kokoomuksesta ja muistakin puolueista. Oikea tapa on olla rehellinen ja kertoa mitä ajattelee ja mihin uskoo.
Kun kerran minut kategorioitiin autoilun kannattajaksi, niin samalla voisin kategorioida itseni myös 2-pyöräisten kannattajaksi- moottorilla ja ilman : )
Faktaa on mielestäni kuitenkin se, että kaikki liikkumismuodot tulee ottaa huomioon. Painopisteet vaihtelee alueittain, joka tarkoittaa esimerkiksi kasvukeskuksissa kevyenliikenteen väylien sekä julkisen liikenteen kehittämistä, unohtamatta työhön ja yrittämiseen liittyvän auto- ja muun liikenteen toimintoja sekä elinkeinoelämää. Tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän toiminta vaatii niin rata kuin tie-investointeja muuallekin kuin suurimpiin kasvukeskuksiin. Toivottavasti tämä kaikki maltettaisiin suunnitella ja päättää pitkäjänteisesti ja hallitusti, ettei kaikenlainen siltarumpupolitiikka pääse lyhytjänteisyydessään sotkemaan asiaa.
Vaikka siksi että Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, Ruotsissa vain 10 miljoonaa. Saksassa arvostetaan yksityisautoilua ja myönnetään sen kiistattomat edut. Esimerkkinä korkeammat nopeusrajoitukset kuin Suomessa tai Ruotsissa. Pitää ottaa esimerkkiä Saksasta, joka on muutenkin johtava autoilumaa. Jos saksalaiset olisivat keksineet jotain haittaa huomattavasti tiukemmille nopeusrajoituksille, kai siellä olisi sellaiset voimassa?
Vihervasemmisto periaatteessa ja myös usein käytännössäkin vastustaa
yksityisautoilua ja yksilönvapautta monissa asioissa. Vihreät yrittivät ajaa Helsinkiin kaupunkibulevardejakin, mutta onneksi Korkein Hallinto-oikeus kielsi ne. Suorastaan naurunalaiseksi viherpiipertäjät ovat tehneet itsensä, kun kuvittelevat että useimmat matkat voisi tehdä kävellen tai polkupyörällä. Hei haloo! Me elämme 2020-luvulla! Onneksi näiden puolueen yhteinen kannatus Suomessa on vain 20% (YLE:n uusi mitatus). Oikeistoa, keskipuolueita ja demareita kannattaa jopa 80%. Näiden puoluieden suhtautuminen yksityisautoiluun ja liikenteeseen on positiivinen.
Etkö tiedä sitä perusasiaa että Moottori-lehti on Autoliiton äänenkannattaja?
Monestihan on vain niin että politikointi vesittää hyvät ja kehityskelpoiset ehdotukset.
Koska minä olen vastustanut tieverkon parantamista ja autokannanuudistamista, siihen minä olen oman korteni tuonut. Asiat vaan pitää laittaa budjetissa tärkeysjärjestykseen.
Noi on mielipiteitä mitä 4% nopeudenosto toisi toteutettuna ?
Olet varmaan tarjonnut Ruotsalaisille samaa tulonsiirtoa kulutuksen hyväksi.
Eikö se Suomen autokanta ole vanhaa ja vaarallista elinkaaren puolivälinjälkeen, ja toisaalta uusia turvallisia myydään 120000 kpl vuosittain, nyt ne pyörii liikenteessä samoilla säännöillä.
Mitä minä olen eduskuntaa seurannut, niin Kokoomus sillä vaatii että ensin pitää olla rahoitus tiedossa ja sitten vasta jaetaan.
Julkaistu 31.01.2019 12:30
Päästöjen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen ovat johtaneet taas vaihteeksi kiivaaseen väittelyyn Saksan autobahnien nopeusrajoituksista – tai lähinnä niiden puutteesta.
Keskustelu Saksan autobahnien nopeusrajoituksista otti tuulta alleen aiemmin tammikuussa, kun maan hallitus nosti suunnitelmat jälleen pöydälle.
Tällä hetkellä alle puolet Saksan moottoritiekilometreistä on varustettu nopeusrajoituksella.
Tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia saksalaisista kannatti 130 km/h:n nopeusrajoituksen asettamista koko moottoritieverkostolle, kun taas 47 prosenttia vastusti rajoituksia.
Saksan ympäristöministeriö laski vuonna 2012, että 120 km/h:n nopeusrajoitus kaikilla maan moottoriteillä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä yhdeksällä prosentilla eli kolmella miljoonalla tonnilla vuodessa.
Mitä oikein tarkoitat? Oletko vastustanut tieverkon kehittämistä ja autokannan uudistamista vai oletko näiden toimenpiteiden kannalla?
Kyllä rahoitus on tiedossa. Kokoomuksen tämän vuoden varjobudjetissa on lukuisia kohtia, jotka säästäisivät helposti kasaan vaikkapa 800 miljoonan lisärahan väylien parantamiseen ja toiset 800 miljoonaa autoverosta luopumiseen. Autoveron saisi minun puolestani korvata polttoaineveron nousulla, mikäli tuo jäkimmäinen 800 miljoona haluatan sijoittaa johonkin muuhun asiaan. Itsekin totesit että Suomen autokannan vanhempi osuus on vaarallista joten autokannan uudistamisella on todella kiire ja se on ykköstärkeä asia liikennepolitiikassa. Esimerkiksi ajovakaudenhallinta vähentää vakavia onnettomuuksia tutkimusten mukaan 17%.
Tämä on haasteellista, minulle kirkoitus ja lukihäiriöiselle, kun Esa Sairio heittää aina uuden pallon mihin pitää ottaa koppi.
@EsaSairio kirjoitti:
Mutta mikäs oikeuttaa sinut leimaamaan kenet tahansa vihervassariksi, koska se sinusta kuulostaa kivalta, jos sanoo jonkun kriittisemmän kommentin sinun argumentoinnillesi? Aivan samalla tavalla leimaat "autoilun vastustajaksi".
Voisit ihan pikkuisen, mielummin reilusti avartaa niitä silmälappujasi, niin tai vaihtaa värilähetyskanavalle, niin huomaisit ettei maailma olekaan mustavalkoinen.
Kyllä. Luetko uudestaan sen kohdan, mihin viittaat
Kyllä täällä sanoo hyvinkin moni kirjoittaja suoraan mitä mieltä on. Sisältö ratkaisee
Ei tuohon ole periaatetasolla vastaansanomista. Mutta kyllä siihen pitäisi kuulua sekin, että ymmärtää, ettei sillä ole tekemistä ainoan totuuden kanssa, vaan asiasta voi olla eri näkemyksiä ja varsinkin toteuttamisen kanssa."Mä haluun ton koska mä haluun" menee näköjään hyvin helposti sekaisin.
Minusta sodat tulee lopettaa! Ne ovat täysin turhia ja maksavat paitsi ihmishenkiä niin myös miljardeja mitä tahansa valuutta vuosittain. Suomessa ei ole sotaa, joten miksi puolustusvoimia ylläpidetään? Sama raha voitaisiin käyttää vaikka koulutukseen, kulttuuriin ja terveydenhoitoon ja perusinfran kuntoon laittamiseen. Noihin voitaisiin kohdentaa 120% lisää rahoitusta, mikä jää yli. Kaluston voi myydä metalliyrityksiin ja kierrättää materiaaleja, sekä uusiokäyttää elektroniikaa. Se mihin puolustusvoimilta vapautunutta henkilökuntaa käytetään, siihen voi valtio ja asiantuntijat tehdä selvityksiä. Mutta valtavista säästöistä syntynyttä rahaa jää myös tilapäisiin työttömyyskorvauksiinkin. Opetusministeri pitää vaihtaa asiansa paremmin hoitavaan kokoomuslaiseen, vassarit kun on ja tämän tehtäväksi jää uudellensijoittamistoimet.
@EsaSairio Aika harva täällä on autoilun vastustaja. Minä tykkään samoista asioista kuin sinäkin, sujuvasta liikenteestä, moottoriteitä ja kovaa ajaminenkin olisi kivaa. Minustakin ne länsiväylän ja tuusulantien pätkien rajoitukset tuntuvat liian alhaisilta,molempia ajan säännöllisesti. Tänään viimeksi länsiväylää mainitsemassasi kohdasta.
Se mikä sinusta tekee populistin on se että huutelet yksinkertaisia tai yksipuolisia ratkaisuja, osin kestämättömin argumentein. Poimit myös rusinoita pullasta esimerkkiesi ja viittaustesi kanssa. Tällä kierroksella olet nyt kuitenkin vähän parantanut, pisteet siitä. Ongelmasi on kuitenkin kokonaisuuden hahmottaminen. Vaikka sinun, tai ehkä minunkin, mielestäni olisi kiva saada kaikkia näitä juttuja, pitää ymmärtää että maailmassa on muutakin kuin autoilu.
Budjetti ja sen sisällä eri tarpeita pitää tasapainottaa. Investoinnit eivät tietenkään ole nollasummapeliä, toivottavasti ne maksavat itsensä muodossa tai toisessa takaisin jollain aikavälillä. Investointibudjetti, järkeviinkin asioihin, on kuitenkin rajallinen. Minä en ole ollenkaan varma että tieliikenne on tärkeämpi panostuskohde kuin esimerkiksi perusterveydenhuolto (johon panostaminen säästää rahaa, koska nykyisellään ihmisiä ja kustannuksia valuu kalliin erikoissairaanhoidon piiriin). Sama juttu lastensuojelun ja syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa. Siitäkin on saatu hyvää empiiristä näyttöä että panostus ennaltaehkäisyyn säästää myöhemmässä vaiheessa.
Joukkoliikenne on kaupungeissa ja niiden välillä kiistatta hyvä asia. Säästää luontoa, tekee tilaa liikenneväylille ja on monessa tapauksessa yksityisautoilua nopeampi ja sujuvampi keino liikkua. Se on eri asia että sinä ja minä olemme niin hölmöjä ja kaavoihin kangistuneita ja laiskoja että menemme omalla autolla myös keskustaan.
Joten, on hyvä että asioita tasapainotetaan poliitikkojen ja virkamiesten toimesta, ja useiden hallinnonalojen kesken. Se että tehtäisiin asiat sinulle ja minulle mukaviksi ei todennäköisesti lisää kansakunnan kokonaishyvinvointia, tai tekee sitä vähemmän kuin joku muu painotus.
Ja vielä, niitä nopeuseroja syntyy siellä Kivenlahdessa siksi että rajoituksia ei noudateta. Minä laitan harmitellen cruisen näyttämään 83 km/h ja tyydyn kohtalooni sen muutaman minuutin ajan mitä sen ajaminen kestää. Oletan että sille liian alhaisilta tuntuvalle rajoitukselle on joku liikenneturvallisuuteen pohjautuva peruste.
Hyvä.