@Kumppani kirjoitti:
Et sitten ostanut saksalaista? Halvempia ja kaikki kehittyneempiä pienemmällä kulutuksellakin!
hyvä lämmitys ilman mitään lisälämmittimiä ja voimansiirto, ratkaiseva ero, ja kun sinulle on vieläkin kaikesta huolimatta jäänyt epäseläksi, niin maittakoon vielä kerran etten valitse autoa kulutuksen mukaan.
Työsuhde chevrolet chevy van 6.0 kurppasi aikamukavasti bensaa
@Kumppani kirjoitti:
Eli vertailet nyt siis dieselautoa ja bensa-autoa, eikös?
Vertaan kahta suoraruiskutusmoottoria keskenään, niin päästöjen kuin kulutuksen kuin kaiken muunkin suhteen, koska en näe mitään perustelua hyväksyä tarpeettoman suurta kulutusta enkä suuria päästöjä pelkästään siksi että auto käy bensiinillä. Tai dieselillä. Tai petroolilla. Tai ihan millä tahansa.
Mehän emme tiedä, mitä nuo samaiset "taloudellisimmat kuskit" ajaisivat Corollalla? Nythän tuossa tuli esille vain yhden kuskin ilmoittama käytännön kulutus.
Malta nyt vielä hetki, kun kukaan saman kulutussivuston käyttäjistä ei ole vielä päässyt 2020 mallisella Corollalla 15.000 km päähän. Ensimmäisissä listauksissa näkyy aika hyvin Lukijan havaintoa vahvistavia havaintoja, tosin vielä lyhyeltä matkalta.
Puhumme sen verran yleisistä automalleista, että ei ole mitään tarvetta takertua yhteen ainoaan yksilöön, vaan voimme kyllä luottaa että kun nuo uudet Corollat pääsevät liikkeelle, niistäkin aletaan saada hyvin kattavasti käytännön toteutumaa.
Niin, mihin vastaavaan "polttikseen" tuota Corolla 2.0 hybridiä sitten vertaisi? Toiseen saman kokoluokan bensamoottoriautoon? Aina voi tietysti vertailla yleisellä tasolla nykydieseleiden ja nykybensapolttiksien eroja, mutta sinä et taida tuossa itse ainakaan yrittää tehdä. Jotkut autot ei muuten vie niin yhtään polttoainetta! Eiku ne onkin sähköautoja...
Corollaa ja kaikkia muitakin on täysin kohtuullista verrata ihan mihin tahansa muuhun polttoaineella kulkevaan autoon, koska sen polttoaineen käyttäjä joutuu itse maksamaan. Aivan samasta syystä niitä voi tietenkin verrata myös sähköautoon. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse.
@740 GLE kirjoitti:
Tuo 4.6 maantiekulutushan ei pikkuautolle mikään erityisen pieni olekaan, kun samoilla lukemilla ajaa isompaa ja painavampaakin autoa kesärengaskauden keskiarvona ihan kaikki työmatka- ja taajamapyöritykset mukaan luettunakin (tankkikirjasta laskettuna).
Ihan samaa mieltä. Hyundain esittelemää, omamassaltaan 1872 kg autoa on ajettu 0,95 maantiekulutuksella.
@Kumppani kirjoitti:
Eli vertailet nyt siis dieselautoa ja bensa-autoa, eikös?
Vertaan kahta suoraruiskutusmoottoria keskenään, niin päästöjen kuin kulutuksen kuin kaiken muunkin suhteen, koska en näe mitään perustelua hyväksyä tarpeettoman suurta kulutusta enkä suuria päästöjä pelkästään siksi että auto käy bensiinillä. Tai dieselillä. Tai petroolilla. Tai ihan millä tahansa.
Toi teidän kulutuskinanne ratkeaa kun Toyota tuo markkinoille Solid- State akuilla olevat täys-sähköautot markkinoille 1-2 vuoden sisällä niin millään polttomoottorilla ei pääse halvemmilla kilometrikuluilla.
Vertaan kahta suoraruiskutusmoottoria keskenään, niin päästöjen kuin kulutuksen kuin kaiken muunkin suhteen, koska en näe mitään perustelua hyväksyä tarpeettoman suurta kulutusta enkä suuria päästöjä pelkästään siksi että auto käy bensiinillä. Tai dieselillä. Tai petroolilla. Tai ihan millä tahansa.
Tuo on lapsellista viisastelua. Sinun valitsemasi, tarkoitushakuinen näkökulma mukavertailulle.
Corollaa ja kaikkia muitakin on täysin kohtuullista verrata ihan mihin tahansa muuhun polttoaineella kulkevaan autoon, koska sen polttoaineen käyttäjä joutuu itse maksamaan. Aivan samasta syystä niitä voi tietenkin verrata myös sähköautoon. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse.
No onhan tuossa nyt kummemmasta kyse, jos sinä "vertailet" esittämälläsi tavalla.
Et halua paljastaa lähtötietoja "suoraruiskutusta" kummemmin, mikä sinua ujostuttaa? Jotta lukijat voivat tarkistaa esittämäsi tietojen paikkansapitävyyttä vaikka SpritMonitorista, niin täytyy tietää auton merkki, malli, vuosimalli, moottori, käytetty polttoaine. Lisäksi olisi kiva kuulla ajoprofiilista, eli pyöriikö nurkissa vai ajelee viikottain ympäri Suomea.
Mieti nyt: ethän sinä pystyisi itsekään tarkistamaan ja vertailemaan yhtään mitään jos minä kertoisin vain, että "minulla on x vuotta vanha auto, siinä on polttomoottori edessä, etuvetoinen ja se käy nätisti, pakoputken pää on pyöreä ja vie muuten 0,7 dl vähemmän kuin sun autosi / 100km".
Tuohon tilanteeseen asetat lukijasi, jos tuo riittäisi rautalangaksi. Reilua vai? Ei minusta. Eikö ole normaali tapa vertailla kulutuksia. Ei keskenään samalla polttoaineella käyvien kesken, saati eri polttoainetta käyttävien välillä.
Lisäksi leikit naiivisti mielikuvilla ollen omasta mielestäsi varmaankin ovela: "et hyväksy tarpeettoman suurta kulutusta". Ensimmäinen kysymyshän on heti: verrattuna mihin? Sinun mysteeriautosi ei ole hyväksyttävä, eikä riittävä vertailukohde, joten ei voi yleisvertailumielessä toimia ollenkaan.
Kuinka monta TM-testiä olet nähnyt otsikolla "Kaikki suoraruiskumoottorillisten autojen vuoden uutuudet suurvertailussa", muuten?
Malta nyt vielä hetki. Ensimmäisissä listauksissa näkyy aika hyvin Lukijan havaintoa vahvistavia havaintoja, tosin vielä lyhyeltä matkalta
Ei minun malttamisellani ole tässä asiassa mitään tekemistä käsittääkseni? Jospa sinä sitten palaat asiaan kun stastistiikan määrä riittää. Katsotaan sitten yllätytkö, vai petytkö.
@Topi27 kirjoitti:
Toi teidän kulutuskinanne ratkeaa kun Toyota tuo markkinoille Solid- State akuilla olevat täys-sähköautot markkinoille 1-2 vuoden sisällä niin millään polttomoottorilla ei pääse halvemmilla kilometrikuluilla.
Viimeisin artikkeli minkä löysin kertoi että vuonna 2025 olisi rajoitettua tuontatoa. Prototyyppejä oli toki jo valmiina pitämättä jääneisiin Tokion Olympialaisiin. Ongelmia oli ainakin kesä-heinäkuussa vielä akkujen kestävyyden kanssa, ja niihin haettiin vielä vaihtoehtoisia materiaaleja. Ei kuulostanut siltä että 1-2 vuoden sisällä tulisi markkinoille Toyotan solid-state -sähköautoja.
@Topi27 kirjoitti:
Toi teidän kulutuskinanne ratkeaa kun Toyota tuo markkinoille Solid- State akuilla olevat täys-sähköautot markkinoille 1-2 vuoden sisällä niin millään polttomoottorilla ei pääse halvemmilla kilometrikuluilla.
Viimeisin artikkeli minkä löysin kertoi että vuonna 2025 olisi rajoitettua tuontatoa. Prototyyppejä oli toki jo valmiina pitämättä jääneisiin Tokion Olympialaisiin. Ongelmia oli ainakin kesä-heinäkuussa vielä akkujen kestävyyden kanssa, ja niihin haettiin vielä vaihtoehtoisia materiaaleja. Ei kuulostanut siltä että 1-2 vuoden sisällä tulisi markkinoille Toyotan solid-state -sähköautoja.
Vai oliko tästä jotain parempaa / uudempaa / vaihtoehtoista tietoa tarjolla?
Luin viikolla Toyotan laittavan muutamalle markkina-alueelle kaksi täys-sähköä isompaan jakoon noitten muutamilla markkina-aluiella jo olevien kiinteäelektrolyyttisten sähköautojen testiversioiden kokemusten myötä kuulemma ongelmat hiottu ja Toyotan johto olisi nopeuttamassa Solid-State akuilla olevien markkinoille pääsyä. En tosin vielä löytänyt vahvistusta näiden analyytikoiden jutulle, joten voi olla hehkuttamista vaan. Kiinassahan Toyota on tämän vuoden alusta valmistanut Kiinan markkinoille C-HR täys-sähkönä, mutta akuista en tiedä onko Kiinassakin testiajossa Solid-State akkuja vai, jotain vanhempaa tekniikkaa.
Huhulle antaa pontta aasiankin valtioiden vaatimukset sähköautoille ja Toyota huomannut markkinoiden karkaavan käsistä.
Ps. älä kysy miltä sivustolta luin kun luin vihreän energian sivuja satoja yhteen putkeen edellispäivänä hyppien sivustoilta toiselle mielenkiintoisten juttujen perässä enkä jaksa sivuhistoriaa selaamaan.
@740 GLE kirjoitti:
Tuo 4.6 maantiekulutushan ei pikkuautolle mikään erityisen pieni olekaan, kun samoilla lukemilla ajaa isompaa ja painavampaakin autoa kesärengaskauden keskiarvona ihan kaikki työmatka- ja taajamapyöritykset mukaan luettunakin (tankkikirjasta laskettuna).
Vaikka hybridin taloudellisuutta maantieajossa moni yrittääkin todistella, oikeasti hybridin todellinen etu tulee taajamassa, jossa kulutus ei nouse samalla tavoin kuin ilman sähkövetoa.
GLE : ”Tuo 4.6 maantiekulutushan ei pikkuautolle mikään erityisen pieni olekaan, kun samoilla lukemilla ajaa isompaa ja painavampaakin autoa kesärengaskauden keskiarvona ihan kaikki työmatka- ja taajamapyöritykset mukaan luettunakin (tankkikirjasta laskettuna). ”
Jos tarkoitat nimimerkkisi autoa niin Spritmonitorin mukaan kyseinen auto on kyllä mainitulla ajalla kuluttanut yli 5 L/100km.
Kun olet olevinaan niin tarkka kaikesta, niin en tosiaan ihan ymmärrä miksi olisit Spritmonitoriin kirjannut suurempaa kulutusta kun tuo ”todellinen” 4,6 l/100km, joka ei voi olla ”paranneltu totuus” (eihän??).
Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ........
Täällä on myös muutamaan otteeseen kyselty sinun autosi normikulutusta . Vastausta saamatta.
GLE: ”Malta nyt vielä hetki, kun kukaan saman kulutussivuston käyttäjistä ei ole vielä päässyt 2020 mallisella Corollalla 15.000 km päähän. ”
Jos olisit vähän tarkemmin tutkinut etkä vain hutkinut, olisit kenties huomanut että ko autot on tullut markkinoille jo 2019 ja sillä hakukriteerillä löytyy kyllä ihan hyvin esimerkkejä.
@Lukija67542 kirjoitti:
Diesellitran energiasisältö siis 16% 95e10 bensalitraa suurempi.
4,6 l x 8,6 kWh/l = 39,6 kWh
4,6 l x 10 kWh/ = 46 kWh
Juuri näin. Hyötysuhdevertailussa tämä pitää ilman muuta ottaa huomioon.
Ei silti unohdeta sitäkään, että ylempänä vertailitiin bensamoottorisen yhden ainoan maantiematkan 4.6 bensalitraa dieselin koko kesän kaikkien ajojen keskikulutukseen 4.6. Sen dieselin maantiekulutus skaalautuu hyvin tuohon polttonesteiden energiasisällön eroon.
Diesel ei ole enää täysin ylivoimainen kuten ennen, mutta ei sitä ylivoimaa ole myöskään bensamoottorissa, joka pääsee tasoihin isomman ja selvästi vanhempaa tekniikkaa olevan dieselauton kanssa. Onhan tuo dieselin kanssa tasoihin pääseminen toki bensamoottorille selvä parannus aiempiin bensamoottoreihin verrattuna, vaikka ei se mitään uutta ja ennennäkemätöntä pystykään tarjoamaan.
@Striko12 kirjoitti:
Jos tarkoitat nimimerkkisi autoa niin Spritmonitorin mukaan kyseinen auto on kyllä mainitulla ajalla kuluttanut yli 5 L/100km.
Kiitos ja anteeksi. Hyvä kun muistutit, kun olin näköjään unohtanut sen testikriteerin, jolla tuo lukema ajettiin vuosia sitten. Minulla on vetokoukulle niin paljon käyttöä, että joudun tekemään erityisjärjestelyitä välttääkseni vetämästä omalla autollani mitään. En jaksanut tuota kikkailua kovin pitkään, koska se tarkoitti vetokeikkojen ajamista eri autolla.
Eli eihän se testipätkä tosiaan ollutkaan kesärengaskausi, vaan kesäKELIN kausi ajettuna ilman vetokoukkua. Ote saman auton Spritmonitor lokista:
Mittausjakso siis lyhenee, mutta edelleenkään kyseessä ei mikään yksittäinen neljännestankillisen (=400 km) testipätkä, vaan tuo 4.61 sadalle on ajettu viiden tankillisen ja 7739 km kaikkien ajojen keskiarvona.
@Striko12 kirjoitti:
Jos olisit vähän tarkemmin tutkinut etkä vain hutkinut, olisit kenties huomanut että ko autot on tullut markkinoille jo 2019 ja sillä hakukriteerillä löytyy kyllä ihan hyvin esimerkkejä.
Kiitos päivityksestä. Mistäpä minä Corollien korimalleja tunnen, kun en ole kohderyhmää. Nyt minustakin näyttää siltä, että bensamoottori on saavuttanut ja ohittanutkin vanhan dieselin kulutuslukemat ja pieni uusi auto saadaan todellakin kulkemaan vähemmällä polttoaineella kuin vanha diesel. Minusta tämä on hyvin vedetty:
@740 GLE kirjoitti:
Onhan tuo dieselin kanssa tasoihin pääseminen toki bensamoottorille selvä parannus aiempiin bensamoottoreihin verrattuna, vaikka ei se mitään uutta ja ennennäkemätöntä pystykään tarjoamaan.
Tasoihin bensamoottori pääsee noin 5,35 litran kulutuksella. Eri polttoaineilla käyvien autojen kulutusten vertaaminen energiasisältöjä huomioimatta on itsensä pettämistä, toki joku voi kokea sen tarpeelliseksi.
5,35 l x 8,6 kWh/l = 46 kWh
4,6 l x 10 kWh/l = 46 kWh
No jos taloudellisuus ratkaisee, niin kokonais euromäärä lienee oleellisempaa, kuin pelkkä litra- tai energiamäärä. Siinä myös käyttövoimavero ja vuotuinen kilometrimäärä aiheuttaa oman osansa laskelmaan.
@FARwd kirjoitti:
No jos taloudellisuus ratkaisee, niin kokonais euromäärä lienee oleellisempaa, kuin pelkkä litra- tai energiamäärä. Siinä myös käyttövoimavero ja vuotuinen kilometrimäärä aiheuttaa oman osansa laskelmaan.
Juuri näin. Hyötysuhteen ja energian kulutuksen vertailu on eri asia kuin kustannusvertailu. Sähköautokin pudottaa energiankulutuksen "ainoastaan" kolmannekseen polttiksen kulutuksesta, mutta käyttövoimakustannuksia se pudottaa vielä enemmän.
Kotipaikkakuntani keskihinnoilla
4.6 litraa dieseliä maksaa 5.49 € / 100 km
5.35 litraa bensaa maksaa 7.39 € / 100 km
Ajoneuvoveroon vertaamalla tuosta voi jokainen järkeillä kumpi on itselle edullisempi vaihtoehto. Aika paljon pitää ajaa säästääkseen dieselin ajoneuvoveron näillä vaihtoehdoilla. Ainakaan minun vuotuinen ajomääräni ei siihen riitä. Siitä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että uudelle autolle tuo 4.6 sadalle yksittäisellä maantiematkalla ei ole mitenkään vähäinen lukema. Sen sijaan Strikon linkittämän samanlaisen Corollan pidemmän ajan kulutuksen matalat 4.x alkuiset mielestäni sitä ovat, koska valittu 15.000 km kuvaa jo kohtuullisen hyvin käytännön kulutusta.
Helpoin säästötapa ilman pääomakuluja on säätää oma ajotapa mahdollisimman lähelle oman auton pohjakulutusta.
@740 GLE kirjoitti:
Siitä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että uudelle autolle tuo 4.6 sadalle yksittäisellä maantiematkalla ei ole mitenkään vähäinen lukema.
Myös "itselataavalla" hybridillä itsekin ajavana olen huomannut, ettei se kuluta maantiematkalla yhtään vähempää, kuin kesän muissa sekalaisissa kaupunki-maantie-taajama pätkäajoissa.
Viisastuminen tuli tuosta Strikon kommentista. Corolla on näköjään uusiutunut vuoden aiemmin kuin muistelin ja sellaisella voi ajaa varsin taloudellisesti.
Yhdestä kertaluontoisesta 4.6 sadalle kulutuslukemasta en olisi tätä osannut päätellä, mutta useiden pitkän matkan keskiarvona noille lukemille ja jopa sen alle ajavien seurannasta sen näkee mielestäni paljon selvemmin.
Siitä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että uudelle autolle tuo 4.6 sadalle yksittäisellä maantiematkalla ei ole mitenkään vähäinen lukema
Jos vertaat omaasi, niin sinähän et muistaakseni edes tiedä sitä. Etkös niin maininnut aiemmin tässä säikeessä. Lyhyemmälle tai pidemmälle ajalle, tai matkalle.
Mitkä muuten olikaan sen autosi WLTP-lukemat, eli ns. normikulutus?
Ei ole WLTP lukemaa, jota ei ollut keksittykään näin vanhaa autoa tyypitettäessä. NEDC normilukema on varsin tarkasti Pohjois-Suomalaista arkitodellisuutta (ympärivuotisena keskiarvona myös vetokuulaa ja Webastoa käytettäessä) kuvaava 4.9 - 5.3.
Webaston käyttö on tosin kulutusvertailumielessä hämäävää, koska käsitykseni mukaan se on minun käyttötavallani ilmaista mukavuutta, joka pudottaa auton kylmäkulutuksesta suunnilleen saman mitä Webasto polttaa.
Tätä ei voi yleistää kaikkiin polttoainelämmittimiin, vaan kyse on omasta käyttötavastani tehtaan asennuksesta poikkeavasti konffatulla lämmittimellä. Monien uusien autojen polttoainelämmitin, kuten myös oman autoni korimallin seuraaja, lämmittää ainoastaan sisätilaa, eli kylmäkäynnistykseen siitä ei ole mitään apua. Omankin autoni lämmitin oli tehtaan jäljiltä koodattu lämmittämään ensin sisätilaa ns. mukavuuskytkennällä ja vasta lämmityslaitteelta mitatun rajalämpötilan saavuttamisen jälkeen alkaa iso nestekierto myös moottorin kautta. Minusta tuo on huono ratkaisu pakkaskelillä, joten pakotin lämmittimen aloittamaan heti alusta alkaen isolla kierrolla. Sisätila lämpenee hitaammin, mutta moottori on lämmin heti käynnistettäessä, eikä minuutin ajon jälkeen tule (lämmittimen sammuttamisen jälkeen) viileää hetkeä koska esilämmitetystä moottorista saa lämpöä heti. Ajastan ensin normaalin sähkölämmityksen kunnon pakkaskelissä noin 2 tuntiin ja napsautan aamukahvipöydästä kauko-ohjauksella webaston päälle sähkölämmityksen lisäksi kelistä riippuen 10 - 20 minuuttia ennen lähtöä. Nestekiertoisen sähkölämmityksen loppulämpötila parin tunnin lämmittämisellä on kelistä riippuen jotain 20 - 30 asteessa ja Webastolla tavoittelen sen nostamista pikavauhdilla yli 50 asteen, jolloin moottori lähtee liikkeelle jo kotipihasta lämpimän kelin toimintamoodissa, vaikka sammutankin lämmitimen heti kotipihasta ulos ajaessani. Mielestäni myös lämmitys toimii tällä tavoin miellyttävämmin, koska kenno on Webaston vuoksi jo valmiiksi lämmin ja vaikka moottori ei käyntilämmin olekaan, sekin on selvästi sähkölämmitystä lämpimämpi, joten lämmityslaitteesta tulee lämmintä suurella teholla heti käynnistyksen jälkeen. Jos sisälämpötila moottorin lämmitämisen vuoksi jäikin mukavuuslämmitystä alemmas, auto on joka tapauksessa lämpimämpi kuin sähköisen sisätilalämmittimen jäljiltä ja lämpöä tulee lisää heti ajoon lähdettyä.
10 - 20 minuutin esilämmitys vie 0.1 - 0.2 litraa, ja suunnilleen tuon verran näyttäisi ajotietokoneen mukaan säästyvän ensimmäisillä ajokilometreillä. Eli jos pelkällä sähkölämmityksellä 24 km työmatkalla kuluu keskimäärin lähes 6, niin kunnolla esilämmitettynä kuluu vähän yli 5 sadalle + Webaston mittauksen ohi vetämät desilitrat. Lopputulos on tankkausvälillä jokseenkin sama, mutta jälkimmäinen tapa antaa jo lähtiessä mukavan lämpimän auton, joten vilukintulle valinta on helppo.
Epäluuloni Corollan maantieajon taloudellisuutta kohtaan johtui mielestäni suurehkosta maantiekulutuksesta, joka mainittiin tässä ketjussa. Strikon linkittämä lista samanlaisen auton keskikulutuksiin pidemmällä ajalla korjasi tämän väärinkäsitykseni osoittamalla, että taloudelliset kuskit ajavat pitkän ajan keskiarvona jopa selvästi alle tuon mainitun 4.6:n. Hybridin kulutus ei nouse taajamassa samalla tavoin kuin vanhan polttikseni, mutta ei se kovin paljon laskekaan, joten pidän tuota pitkän ajan keskiarvoa selvästi yhtä maantiepätkää parempana näyttönä auton taloudellisuudesta.
GS300H oli omallakin ostoslistallani, mutta karsiutui kuljetuskyvyn puutteeseen (matala coupen takapenkki, pieni tavaratila eikä koukkua). Itse auto on sinänsä miellyttävä, joten Leksalle kyllä sallisin senkin, ettei se kulje yhtä vähällä kuin uusi Corolla.
Etuvedosta huolimatta varaan koeajovuoron, kun Lexus ES farkku vähintään tonnin vetopainolla esitellään.
Ei ole WLTP lukemaa, jota ei ollut keksittykään näin vanhaa autoa tyypitettäessä. NEDC normilukema on varsin tarkasti Pohjois-Suomalaista arkitodellisuutta (ympärivuotisena keskiarvona myös vetokuulaa ja Webastoa käytettäessä) kuvaava 4.9 - 5.3
Tosiaan, WLTP taisi olla huono pyyntö. Mutta kuten tiedetään, niin sen tullessa voimaan NEDC-lukemista luvut pompsahtivat ylöspäin yleisesti (olivat siis optimistisempia).
Viime vuonna tulleen uuden Corolla Hybridin luvut löytyvät. Mutta kun emme tiedä autoasi (merkki, malli, vm, moottori), niin ollaan tuon ilmoittamasi varassa, edelleen...
Hybridin kulutus ei nouse taajamassa samalla tavoin kuin vanhan polttikseni, mutta ei se kovin paljon laskekaan, joten pidän tuota pitkän ajan keskiarvoa selvästi yhtä maantiepätkää parempana näyttönä auton taloudellisuudesta
Vähän hassua sinulta, joka olet aiemmin monestikin vedonnut juuri SpritMonitoriin. Sieltä voitaisiin tarkistaa samalla tavalla oman autosi osalta huippusuorituksia, mutta kun ei tiedetä tarpeeksi, niin ei tiedetä....
Ei ole WLTP lukemaa, jota ei ollut keksittykään näin vanhaa autoa tyypitettäessä. NEDC normilukema on varsin tarkasti Pohjois-Suomalaista arkitodellisuutta (ympärivuotisena keskiarvona myös vetokuulaa ja Webastoa käytettäessä) kuvaava 4.9 - 5.3
Tosiaan, WLTP taisi olla huono pyyntö. Mutta kuten tiedetään, niin sen tullessa voimaan NEDC-lukemista luvut pompsahtivat ylöspäin yleisesti (olivat siis optimistisempia).
Viime vuonna tulleen uuden Corolla Hybridin luvut löytyvät. Mutta kun emme tiedä autoasi (merkki, malli, vm, moottori), niin ollaan tuon ilmoittamasi varassa, edelleen...
Hybridin kulutus ei nouse taajamassa samalla tavoin kuin vanhan polttikseni, mutta ei se kovin paljon laskekaan, joten pidän tuota pitkän ajan keskiarvoa selvästi yhtä maantiepätkää parempana näyttönä auton taloudellisuudesta
Vähän hassua sinulta, joka olet aiemmin monestikin vedonnut juuri SpritMonitoriin. Sieltä voitaisiin tarkistaa samalla tavalla oman autosi osalta huippusuorituksia, mutta kun ei tiedetä tarpeeksi, niin ei tiedetä....
Eikös tuolla linkissä sitä tietoa ole vai ymmärsinkö väärin.
Mercedes-Benz - E-Klasse - E220 CDI Avantgarde
Diesel, year 2012, 125 kW (170 PS), automatic
User: 740_GLE
Consumption:
5,35 l/100km 169.853 km and 9.090 l
CO2 emission: 141 g/km 169.853 km and 23.998 kg
Fuel costs: 6,93 EUR/100km 168.275 km and 11.657 EUR
5,35 l / 100 km 169,853 km ja 9,090 l
CO 2 -päästöt: 141 g / km 169,853 km ja 23,998 kg
Renkaat:
Kesä 5,06 l / 100 km 92,628 km ja 4,690 l
Talvi 5.77 l / 100km 58,097 km ja 3,350 l
Koko vuoden 5.45 l / 100km 21,778 km ja 1,186 l
Ajotyyli:
Kohtalainen 5.44 l / 100km 45,761 km ja 2,490 l
Normaali 5.32 l / 100km 123,992 km ja 6,595 l
Nopeasti 5,13 l / 100 km 1,325 km ja 68 l
Reitit:
Moottoritie 5,29 l / 100 km 115,849 km ja 6.132 l
Kaupunki 5.45 l / 100km 62,722 km ja 3,420 l
Maantiet 5.35 l / 100km 169,853 km ja 9,090 l
Ekstrat:
Ilmastointi 5,02 l / 100 km 69,987 km ja 3,515 l
Perävaunu 5,55 l / 100 km 20,875 km ja 1,159 l
Puiston lämmitys 5.86 l / 100km 45,299 km ja 2,654 l
Polttoainelaji:
Ensiluokkainen diesel 5.32 l / 100km 87,698 km ja 4,668 l
Biodieseli 5.71 l / 100km 12,460 km ja 711 l
diesel- 5.32 l / 100km 69,695 km ja 3,711 l
Polttoainekulut: 6,93 EUR / 100 km 168,275 km ja 11,657 EUR
@FARwd kirjoitti:
No jos taloudellisuus ratkaisee, niin kokonais euromäärä lienee oleellisempaa, kuin pelkkä litra- tai energiamäärä. Siinä myös käyttövoimavero ja vuotuinen kilometrimäärä aiheuttaa oman osansa laskelmaan.
Juuri näin. Hyötysuhteen ja energian kulutuksen vertailu on eri asia kuin kustannusvertailu. Sähköautokin pudottaa energiankulutuksen "ainoastaan" kolmannekseen polttiksen kulutuksesta, mutta käyttövoimakustannuksia se pudottaa vielä enemmän.
Kotipaikkakuntani keskihinnoilla
4.6 litraa dieseliä maksaa 5.49 € / 100 km
5.35 litraa bensaa maksaa 7.39 € / 100 km
Ajoneuvoveroon vertaamalla tuosta voi jokainen järkeillä kumpi on itselle edullisempi vaihtoehto. Aika paljon pitää ajaa säästääkseen dieselin ajoneuvoveron näillä vaihtoehdoilla. Ainakaan minun vuotuinen ajomääräni ei siihen riitä. Siitä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että uudelle autolle tuo 4.6 sadalle yksittäisellä maantiematkalla ei ole mitenkään vähäinen lukema. Sen sijaan Strikon linkittämän samanlaisen Corollan pidemmän ajan kulutuksen matalat 4.x alkuiset mielestäni sitä ovat, koska valittu 15.000 km kuvaa jo kohtuullisen hyvin käytännön kulutusta.
Helpoin säästötapa ilman pääomakuluja on säätää oma ajotapa mahdollisimman lähelle oman auton pohjakulutusta.
Puutuin siihen, kun yksittäinen 4.6 lukema nostettiin esiin Corollan kulutuksena. En pitänyt sitä mitenkään pienenä lukemana uudelle hybridiautolle, koska se sattui olemaan omankin vanhan autoni muutaman tuhannen kilometrin kaikkien ajojen keskikulutus sisältäen myös pari kuukautta työmatkapörräystä.
Sinunkin toteutumasi vahvistaa käsitystäni, koska myös sinä ajat pidemmän ajan keskiarvona vähemmällä. Saman oli kertonut jo aiemmin linkittämäsi Spritmonitor sivu, josta näki selvästi, että taloudellisille kuljettajille tuo 4.6 on tosiaan pitkän ajan keskiarvon yläraja eikä mikään yksittäisen maantiematkan erityisen pieni lukema.
ja kustannukset
1,19€ x 5,35 L/100km = 6,38 € / 100km + ”Dieselvero”
1,38€ x 4,66 L/100km = 6,44 € / 100km
Siinä tulee matkaa ajettavaksi ennenkuin ”dieselvero” on kuitattu.
Niin tulee, ihan liikaa että pääsisin edes uskottavasti haastamaan Corollan polttoainekuluja. Mutta tuo 5.35 onkin hieman eri lukema kuin mistä aiemmin puhuin. Siinä on halkotonneja eri suuntiin ja toissa viikonloppuna grillikota mökille, kun ei mökkinaapurin pakettiautoon mahtunut. Silloin kun ei roudata puutavaraa muodossa eikä toisessa, on vetokuulassa mökille mennessä maastopyöriä niin paljon kuin kyydissä pysyy. Pyörät poikittain virtaviivasedanin takana nostavat kulutusta yllättävän paljon, vaikka pudotankin ajonopeutta aina silloin kun vetokuula on käytössä. Autoni lämpenemisnopeudella ei myöskään ole käytännön merkitystä, koska en lähde kylmällä autolla.
Näillä asetuksilla (ja Spritmonitorin toteutuman perusteella) arvioin edelleen säästäväni saman kokoluokan ja hintaluokan (=vanhaan ja halpaan) bensa-autoon verrattuna dieselillä aika merkittävästikin.
@Kumppani kirjoitti:
Viime vuonna tulleen uuden Corolla Hybridin luvut löytyvät. Mutta kun emme tiedä autoasi (merkki, malli, vm, moottori), niin ollaan tuon ilmoittamasi varassa, edelleen...
Kaikki muut tietävät jo, voit lakata teitittelemästä itseäsi.
Vähän hassua sinulta, joka olet aiemmin monestikin vedonnut juuri SpritMonitoriin. Sieltä voitaisiin tarkistaa samalla tavalla oman autosi osalta huippusuorituksia, mutta kun ei tiedetä tarpeeksi, niin ei tiedetä....
Ehkä tämä syytös oli vaistomainen reaktio sinulta, joka pelkäät sitoutumista mihinkään kantaasi ja valintaasi niin paljon, ettet ole edes pyynnöstä suostunut kertomaan millä itse ajat ja kenties juuri siksi oletat muiden olevan itsesi kaltaisia? Minulla ei ole salattavaa ja lukutaitoiset keskustelijat ovat ehtineet jo tarkistaa ja julkaistakin sekä koko 170.000 km keskiarvoni että sen osia eri ajanjaksoilta jo useampaankin kertaan.
hyvä lämmitys ilman mitään lisälämmittimiä ja voimansiirto, ratkaiseva ero, ja kun sinulle on vieläkin kaikesta huolimatta jäänyt epäseläksi, niin maittakoon vielä kerran etten valitse autoa kulutuksen mukaan.
Työsuhde chevrolet chevy van 6.0 kurppasi aikamukavasti bensaa
Tarkoitatko näitä?
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/15-2019-nakoislehti/28-147?_ga=2.87936472.1500195461.1600712751-313499164.1489769854
Vertaan kahta suoraruiskutusmoottoria keskenään, niin päästöjen kuin kulutuksen kuin kaiken muunkin suhteen, koska en näe mitään perustelua hyväksyä tarpeettoman suurta kulutusta enkä suuria päästöjä pelkästään siksi että auto käy bensiinillä. Tai dieselillä. Tai petroolilla. Tai ihan millä tahansa.
Malta nyt vielä hetki, kun kukaan saman kulutussivuston käyttäjistä ei ole vielä päässyt 2020 mallisella Corollalla 15.000 km päähän. Ensimmäisissä listauksissa näkyy aika hyvin Lukijan havaintoa vahvistavia havaintoja, tosin vielä lyhyeltä matkalta.
Puhumme sen verran yleisistä automalleista, että ei ole mitään tarvetta takertua yhteen ainoaan yksilöön, vaan voimme kyllä luottaa että kun nuo uudet Corollat pääsevät liikkeelle, niistäkin aletaan saada hyvin kattavasti käytännön toteutumaa.
Corollaa ja kaikkia muitakin on täysin kohtuullista verrata ihan mihin tahansa muuhun polttoaineella kulkevaan autoon, koska sen polttoaineen käyttäjä joutuu itse maksamaan. Aivan samasta syystä niitä voi tietenkin verrata myös sähköautoon. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse.
Ihan samaa mieltä. Hyundain esittelemää, omamassaltaan 1872 kg autoa on ajettu 0,95 maantiekulutuksella.
95e10 energiasisältö 8,6 kWh/l
Diesel energiasisältö 10 kWh/l
Diesellitran energiasisältö siis 16% 95e10 bensalitraa suurempi.
4,6 l x 8,6 kWh/l = 39,6 kWh
4,6 l x 10 kWh/ = 46 kWh
Toi teidän kulutuskinanne ratkeaa kun Toyota tuo markkinoille Solid- State akuilla olevat täys-sähköautot markkinoille 1-2 vuoden sisällä niin millään polttomoottorilla ei pääse halvemmilla kilometrikuluilla.
Eli vertailet nyt siis dieselautoa ja bensa-autoa, eikös?
@740 GLE kirjoitti:
Tuo on lapsellista viisastelua. Sinun valitsemasi, tarkoitushakuinen näkökulma mukavertailulle.
No onhan tuossa nyt kummemmasta kyse, jos sinä "vertailet" esittämälläsi tavalla.
Et halua paljastaa lähtötietoja "suoraruiskutusta" kummemmin, mikä sinua ujostuttaa? Jotta lukijat voivat tarkistaa esittämäsi tietojen paikkansapitävyyttä vaikka SpritMonitorista, niin täytyy tietää auton merkki, malli, vuosimalli, moottori, käytetty polttoaine. Lisäksi olisi kiva kuulla ajoprofiilista, eli pyöriikö nurkissa vai ajelee viikottain ympäri Suomea.
Mieti nyt: ethän sinä pystyisi itsekään tarkistamaan ja vertailemaan yhtään mitään jos minä kertoisin vain, että "minulla on x vuotta vanha auto, siinä on polttomoottori edessä, etuvetoinen ja se käy nätisti, pakoputken pää on pyöreä ja vie muuten 0,7 dl vähemmän kuin sun autosi / 100km".
Tuohon tilanteeseen asetat lukijasi, jos tuo riittäisi rautalangaksi. Reilua vai? Ei minusta. Eikö ole normaali tapa vertailla kulutuksia. Ei keskenään samalla polttoaineella käyvien kesken, saati eri polttoainetta käyttävien välillä.
Lisäksi leikit naiivisti mielikuvilla ollen omasta mielestäsi varmaankin ovela: "et hyväksy tarpeettoman suurta kulutusta". Ensimmäinen kysymyshän on heti: verrattuna mihin? Sinun mysteeriautosi ei ole hyväksyttävä, eikä riittävä vertailukohde, joten ei voi yleisvertailumielessä toimia ollenkaan.
Kuinka monta TM-testiä olet nähnyt otsikolla "Kaikki suoraruiskumoottorillisten autojen vuoden uutuudet suurvertailussa", muuten?
Ei minun malttamisellani ole tässä asiassa mitään tekemistä käsittääkseni? Jospa sinä sitten palaat asiaan kun stastistiikan määrä riittää. Katsotaan sitten yllätytkö, vai petytkö.
Viimeisin artikkeli minkä löysin kertoi että vuonna 2025 olisi rajoitettua tuontatoa. Prototyyppejä oli toki jo valmiina pitämättä jääneisiin Tokion Olympialaisiin. Ongelmia oli ainakin kesä-heinäkuussa vielä akkujen kestävyyden kanssa, ja niihin haettiin vielä vaihtoehtoisia materiaaleja. Ei kuulostanut siltä että 1-2 vuoden sisällä tulisi markkinoille Toyotan solid-state -sähköautoja.
https://www.caranddriver.com/news/a33435923/toyota-solid-state-battery-2025/
Vai oliko tästä jotain parempaa / uudempaa / vaihtoehtoista tietoa tarjolla?
Luin viikolla Toyotan laittavan muutamalle markkina-alueelle kaksi täys-sähköä isompaan jakoon noitten muutamilla markkina-aluiella jo olevien kiinteäelektrolyyttisten sähköautojen testiversioiden kokemusten myötä kuulemma ongelmat hiottu ja Toyotan johto olisi nopeuttamassa Solid-State akuilla olevien markkinoille pääsyä. En tosin vielä löytänyt vahvistusta näiden analyytikoiden jutulle, joten voi olla hehkuttamista vaan. Kiinassahan Toyota on tämän vuoden alusta valmistanut Kiinan markkinoille C-HR täys-sähkönä, mutta akuista en tiedä onko Kiinassakin testiajossa Solid-State akkuja vai, jotain vanhempaa tekniikkaa.
Huhulle antaa pontta aasiankin valtioiden vaatimukset sähköautoille ja Toyota huomannut markkinoiden karkaavan käsistä.
Ps. älä kysy miltä sivustolta luin kun luin vihreän energian sivuja satoja yhteen putkeen edellispäivänä hyppien sivustoilta toiselle mielenkiintoisten juttujen perässä enkä jaksa sivuhistoriaa selaamaan.
Kyllähän tällaiset lausunnot autotehtaiden suunnitelmiin alkavat vaikuttaa väkisinkin. Ei polttomoottorihybrideistä ole apua.
Asiantuntijat: Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii polttomoottoriautoista luopumista – ”Kymmenen vuotta aikaa”
Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä 2019 21 vuotta, eikä polttomoottorien valmistusta edes lopeteta kymmenenvuoden toleranssilla.
GLE : ”Tuo 4.6 maantiekulutushan ei pikkuautolle mikään erityisen pieni olekaan, kun samoilla lukemilla ajaa isompaa ja painavampaakin autoa kesärengaskauden keskiarvona ihan kaikki työmatka- ja taajamapyöritykset mukaan luettunakin (tankkikirjasta laskettuna). ”
Jos tarkoitat nimimerkkisi autoa niin Spritmonitorin mukaan kyseinen auto on kyllä mainitulla ajalla kuluttanut yli 5 L/100km.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/695324.html
Sieltä poimittua
27.4. - 11.10. 2019___15109km___771 L___5,10 L/100km
22.4. - 13.10. 2018___13626km___681 L___5,00 L/100km
18.4. - 20.10. 2017___13775km___678 L___4,92 L/100km
18.4. - 20.10. 2016___18928km___949 L___5,01 L/100km
24.4. - 13.10. 2015___12826km___639 L___4,98 L/100km
26.5 – 22.10. 2014___16681km___866 L___5,19 L/100km
Yhteensä
_______90945km___4584 L___5,04 L/100km.
Kun olet olevinaan niin tarkka kaikesta, niin en tosiaan ihan ymmärrä miksi olisit Spritmonitoriin kirjannut suurempaa kulutusta kun tuo ”todellinen” 4,6 l/100km, joka ei voi olla ”paranneltu totuus” (eihän??).
Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ........
Täällä on myös muutamaan otteeseen kyselty sinun autosi normikulutusta . Vastausta saamatta.
GLE: ”Malta nyt vielä hetki, kun kukaan saman kulutussivuston käyttäjistä ei ole vielä päässyt 2020 mallisella Corollalla 15.000 km päähän. ”
Jos olisit vähän tarkemmin tutkinut etkä vain hutkinut, olisit kenties huomanut että ko autot on tullut markkinoille jo 2019 ja sillä hakukriteerillä löytyy kyllä ihan hyvin esimerkkejä.
https://www.spritmonitor.de/en/overview/49-Toyota/1734-Corolla_Hybrid.html?minkm=15000&powerunit=2
On tää kyllä lapsellinen palsta....
Juuri näin. Hyötysuhdevertailussa tämä pitää ilman muuta ottaa huomioon.
Ei silti unohdeta sitäkään, että ylempänä vertailitiin bensamoottorisen yhden ainoan maantiematkan 4.6 bensalitraa dieselin koko kesän kaikkien ajojen keskikulutukseen 4.6. Sen dieselin maantiekulutus skaalautuu hyvin tuohon polttonesteiden energiasisällön eroon.
Diesel ei ole enää täysin ylivoimainen kuten ennen, mutta ei sitä ylivoimaa ole myöskään bensamoottorissa, joka pääsee tasoihin isomman ja selvästi vanhempaa tekniikkaa olevan dieselauton kanssa. Onhan tuo dieselin kanssa tasoihin pääseminen toki bensamoottorille selvä parannus aiempiin bensamoottoreihin verrattuna, vaikka ei se mitään uutta ja ennennäkemätöntä pystykään tarjoamaan.
Kiitos ja anteeksi. Hyvä kun muistutit, kun olin näköjään unohtanut sen testikriteerin, jolla tuo lukema ajettiin vuosia sitten. Minulla on vetokoukulle niin paljon käyttöä, että joudun tekemään erityisjärjestelyitä välttääkseni vetämästä omalla autollani mitään. En jaksanut tuota kikkailua kovin pitkään, koska se tarkoitti vetokeikkojen ajamista eri autolla.
Eli eihän se testipätkä tosiaan ollutkaan kesärengaskausi, vaan kesäKELIN kausi ajettuna ilman vetokoukkua. Ote saman auton Spritmonitor lokista:
https://www.spritmonitor.de/en/detail/695324.html?period=on&sdate=1.6.2017&edate=1.9.2017
Mittausjakso siis lyhenee, mutta edelleenkään kyseessä ei mikään yksittäinen neljännestankillisen (=400 km) testipätkä, vaan tuo 4.61 sadalle on ajettu viiden tankillisen ja 7739 km kaikkien ajojen keskiarvona.
Kiitos päivityksestä. Mistäpä minä Corollien korimalleja tunnen, kun en ole kohderyhmää. Nyt minustakin näyttää siltä, että bensamoottori on saavuttanut ja ohittanutkin vanhan dieselin kulutuslukemat ja pieni uusi auto saadaan todellakin kulkemaan vähemmällä polttoaineella kuin vanha diesel. Minusta tämä on hyvin vedetty:
https://www.spritmonitor.de/en/overview/49-Toyota/1734-Corolla_Hybrid.html?fueltype=10&minkm=15000&powerunit=2
Eikö muuten olekin hyvä sivusto erilaisten autojen kulutuksen simulointiin erilaisilla käyttäjillä?
Voi olla, en tiedä? Mutta minä ainakin opin taas jotain uutta.
Tasoihin bensamoottori pääsee noin 5,35 litran kulutuksella. Eri polttoaineilla käyvien autojen kulutusten vertaaminen energiasisältöjä huomioimatta on itsensä pettämistä, toki joku voi kokea sen tarpeelliseksi.
5,35 l x 8,6 kWh/l = 46 kWh
4,6 l x 10 kWh/l = 46 kWh
No jos taloudellisuus ratkaisee, niin kokonais euromäärä lienee oleellisempaa, kuin pelkkä litra- tai energiamäärä. Siinä myös käyttövoimavero ja vuotuinen kilometrimäärä aiheuttaa oman osansa laskelmaan.
Juuri näin. Hyötysuhteen ja energian kulutuksen vertailu on eri asia kuin kustannusvertailu. Sähköautokin pudottaa energiankulutuksen "ainoastaan" kolmannekseen polttiksen kulutuksesta, mutta käyttövoimakustannuksia se pudottaa vielä enemmän.
Kotipaikkakuntani keskihinnoilla
4.6 litraa dieseliä maksaa 5.49 € / 100 km
5.35 litraa bensaa maksaa 7.39 € / 100 km
Ajoneuvoveroon vertaamalla tuosta voi jokainen järkeillä kumpi on itselle edullisempi vaihtoehto. Aika paljon pitää ajaa säästääkseen dieselin ajoneuvoveron näillä vaihtoehdoilla. Ainakaan minun vuotuinen ajomääräni ei siihen riitä. Siitä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että uudelle autolle tuo 4.6 sadalle yksittäisellä maantiematkalla ei ole mitenkään vähäinen lukema. Sen sijaan Strikon linkittämän samanlaisen Corollan pidemmän ajan kulutuksen matalat 4.x alkuiset mielestäni sitä ovat, koska valittu 15.000 km kuvaa jo kohtuullisen hyvin käytännön kulutusta.
Helpoin säästötapa ilman pääomakuluja on säätää oma ajotapa mahdollisimman lähelle oman auton pohjakulutusta.
Myös "itselataavalla" hybridillä itsekin ajavana olen huomannut, ettei se kuluta maantiematkalla yhtään vähempää, kuin kesän muissa sekalaisissa kaupunki-maantie-taajama pätkäajoissa.
Niin mitä opit tässä?
Viisastuminen tuli tuosta Strikon kommentista. Corolla on näköjään uusiutunut vuoden aiemmin kuin muistelin ja sellaisella voi ajaa varsin taloudellisesti.
Yhdestä kertaluontoisesta 4.6 sadalle kulutuslukemasta en olisi tätä osannut päätellä, mutta useiden pitkän matkan keskiarvona noille lukemille ja jopa sen alle ajavien seurannasta sen näkee mielestäni paljon selvemmin.
@740GLE
Jos vertaat omaasi, niin sinähän et muistaakseni edes tiedä sitä. Etkös niin maininnut aiemmin tässä säikeessä. Lyhyemmälle tai pidemmälle ajalle, tai matkalle.
Mitkä muuten olikaan sen autosi WLTP-lukemat, eli ns. normikulutus?
Ei ole WLTP lukemaa, jota ei ollut keksittykään näin vanhaa autoa tyypitettäessä. NEDC normilukema on varsin tarkasti Pohjois-Suomalaista arkitodellisuutta (ympärivuotisena keskiarvona myös vetokuulaa ja Webastoa käytettäessä) kuvaava 4.9 - 5.3.
Webaston käyttö on tosin kulutusvertailumielessä hämäävää, koska käsitykseni mukaan se on minun käyttötavallani ilmaista mukavuutta, joka pudottaa auton kylmäkulutuksesta suunnilleen saman mitä Webasto polttaa.
Tätä ei voi yleistää kaikkiin polttoainelämmittimiin, vaan kyse on omasta käyttötavastani tehtaan asennuksesta poikkeavasti konffatulla lämmittimellä. Monien uusien autojen polttoainelämmitin, kuten myös oman autoni korimallin seuraaja, lämmittää ainoastaan sisätilaa, eli kylmäkäynnistykseen siitä ei ole mitään apua. Omankin autoni lämmitin oli tehtaan jäljiltä koodattu lämmittämään ensin sisätilaa ns. mukavuuskytkennällä ja vasta lämmityslaitteelta mitatun rajalämpötilan saavuttamisen jälkeen alkaa iso nestekierto myös moottorin kautta. Minusta tuo on huono ratkaisu pakkaskelillä, joten pakotin lämmittimen aloittamaan heti alusta alkaen isolla kierrolla. Sisätila lämpenee hitaammin, mutta moottori on lämmin heti käynnistettäessä, eikä minuutin ajon jälkeen tule (lämmittimen sammuttamisen jälkeen) viileää hetkeä koska esilämmitetystä moottorista saa lämpöä heti. Ajastan ensin normaalin sähkölämmityksen kunnon pakkaskelissä noin 2 tuntiin ja napsautan aamukahvipöydästä kauko-ohjauksella webaston päälle sähkölämmityksen lisäksi kelistä riippuen 10 - 20 minuuttia ennen lähtöä. Nestekiertoisen sähkölämmityksen loppulämpötila parin tunnin lämmittämisellä on kelistä riippuen jotain 20 - 30 asteessa ja Webastolla tavoittelen sen nostamista pikavauhdilla yli 50 asteen, jolloin moottori lähtee liikkeelle jo kotipihasta lämpimän kelin toimintamoodissa, vaikka sammutankin lämmitimen heti kotipihasta ulos ajaessani. Mielestäni myös lämmitys toimii tällä tavoin miellyttävämmin, koska kenno on Webaston vuoksi jo valmiiksi lämmin ja vaikka moottori ei käyntilämmin olekaan, sekin on selvästi sähkölämmitystä lämpimämpi, joten lämmityslaitteesta tulee lämmintä suurella teholla heti käynnistyksen jälkeen. Jos sisälämpötila moottorin lämmitämisen vuoksi jäikin mukavuuslämmitystä alemmas, auto on joka tapauksessa lämpimämpi kuin sähköisen sisätilalämmittimen jäljiltä ja lämpöä tulee lisää heti ajoon lähdettyä.
10 - 20 minuutin esilämmitys vie 0.1 - 0.2 litraa, ja suunnilleen tuon verran näyttäisi ajotietokoneen mukaan säästyvän ensimmäisillä ajokilometreillä. Eli jos pelkällä sähkölämmityksellä 24 km työmatkalla kuluu keskimäärin lähes 6, niin kunnolla esilämmitettynä kuluu vähän yli 5 sadalle + Webaston mittauksen ohi vetämät desilitrat. Lopputulos on tankkausvälillä jokseenkin sama, mutta jälkimmäinen tapa antaa jo lähtiessä mukavan lämpimän auton, joten vilukintulle valinta on helppo.
Epäluuloni Corollan maantieajon taloudellisuutta kohtaan johtui mielestäni suurehkosta maantiekulutuksesta, joka mainittiin tässä ketjussa. Strikon linkittämä lista samanlaisen auton keskikulutuksiin pidemmällä ajalla korjasi tämän väärinkäsitykseni osoittamalla, että taloudelliset kuskit ajavat pitkän ajan keskiarvona jopa selvästi alle tuon mainitun 4.6:n. Hybridin kulutus ei nouse taajamassa samalla tavoin kuin vanhan polttikseni, mutta ei se kovin paljon laskekaan, joten pidän tuota pitkän ajan keskiarvoa selvästi yhtä maantiepätkää parempana näyttönä auton taloudellisuudesta.
GS300H oli omallakin ostoslistallani, mutta karsiutui kuljetuskyvyn puutteeseen (matala coupen takapenkki, pieni tavaratila eikä koukkua). Itse auto on sinänsä miellyttävä, joten Leksalle kyllä sallisin senkin, ettei se kulje yhtä vähällä kuin uusi Corolla.
Etuvedosta huolimatta varaan koeajovuoron, kun Lexus ES farkku vähintään tonnin vetopainolla esitellään.
@740 GLE kirjoitti:
Tosiaan, WLTP taisi olla huono pyyntö. Mutta kuten tiedetään, niin sen tullessa voimaan NEDC-lukemista luvut pompsahtivat ylöspäin yleisesti (olivat siis optimistisempia).
Viime vuonna tulleen uuden Corolla Hybridin luvut löytyvät. Mutta kun emme tiedä autoasi (merkki, malli, vm, moottori), niin ollaan tuon ilmoittamasi varassa, edelleen...
Vähän hassua sinulta, joka olet aiemmin monestikin vedonnut juuri SpritMonitoriin. Sieltä voitaisiin tarkistaa samalla tavalla oman autosi osalta huippusuorituksia, mutta kun ei tiedetä tarpeeksi, niin ei tiedetä....
Eikös tuolla linkissä sitä tietoa ole vai ymmärsinkö väärin.
Mercedes-Benz - E-Klasse - E220 CDI Avantgarde
Diesel, year 2012, 125 kW (170 PS), automatic
User: 740_GLE
5,35 l/100km 169.853 km and 9.090 l
CO2 emission: 141 g/km 169.853 km and 23.998 kg
Fuel costs: 6,93 EUR/100km 168.275 km and 11.657 EUR
https://www.spritmonitor.de/en/detail/695324.html
5,35 l / 100 km 169,853 km ja 9,090 l
CO 2 -päästöt: 141 g / km 169,853 km ja 23,998 kg
Renkaat:
Kesä 5,06 l / 100 km 92,628 km ja 4,690 l
Talvi 5.77 l / 100km 58,097 km ja 3,350 l
Koko vuoden 5.45 l / 100km 21,778 km ja 1,186 l
Ajotyyli:
Kohtalainen 5.44 l / 100km 45,761 km ja 2,490 l
Normaali 5.32 l / 100km 123,992 km ja 6,595 l
Nopeasti 5,13 l / 100 km 1,325 km ja 68 l
Reitit:
Moottoritie 5,29 l / 100 km 115,849 km ja 6.132 l
Kaupunki 5.45 l / 100km 62,722 km ja 3,420 l
Maantiet 5.35 l / 100km 169,853 km ja 9,090 l
Ekstrat:
Ilmastointi 5,02 l / 100 km 69,987 km ja 3,515 l
Perävaunu 5,55 l / 100 km 20,875 km ja 1,159 l
Puiston lämmitys 5.86 l / 100km 45,299 km ja 2,654 l
Polttoainelaji:
Ensiluokkainen diesel 5.32 l / 100km 87,698 km ja 4,668 l
Biodieseli 5.71 l / 100km 12,460 km ja 711 l
diesel- 5.32 l / 100km 69,695 km ja 3,711 l
Polttoainekulut: 6,93 EUR / 100 km 168,275 km ja 11,657 EUR
Minulla viime kesän lukemat:
https://www.spritmonitor.de/en/detail/1064731.html?period=on&sdate=01.06.2020&edate=30.08.2020
Ajokilometrit pienemmät kuin sinulla mutta tarpeeksi jotta näkee suuruusluokan.
Minun autoni on tähän mennessä kuluttanut noin 4,66 L/100km.
https://www.spritmonitor.de/en/detail/1064731.html
Vertaillaan vähän:
Energiankulutus
MB E Dieseliä 5,35 L/100km x 10 kWh/L = 53,5 kWh/100km
Corolla Bensiiniä 4,66 L/100km x 8,6 kWh/L = 40 kWh/100km
ja kustannukset
1,19€ x 5,35 L/100km = 6,38 € / 100km + ”Dieselvero”
1,38€ x 4,66 L/100km = 6,44 € / 100km
Siinä tulee matkaa ajettavaksi ennenkuin ”dieselvero” on kuitattu.
Puutuin siihen, kun yksittäinen 4.6 lukema nostettiin esiin Corollan kulutuksena. En pitänyt sitä mitenkään pienenä lukemana uudelle hybridiautolle, koska se sattui olemaan omankin vanhan autoni muutaman tuhannen kilometrin kaikkien ajojen keskikulutus sisältäen myös pari kuukautta työmatkapörräystä.
Sinunkin toteutumasi vahvistaa käsitystäni, koska myös sinä ajat pidemmän ajan keskiarvona vähemmällä. Saman oli kertonut jo aiemmin linkittämäsi Spritmonitor sivu, josta näki selvästi, että taloudellisille kuljettajille tuo 4.6 on tosiaan pitkän ajan keskiarvon yläraja eikä mikään yksittäisen maantiematkan erityisen pieni lukema.
Niin tulee, ihan liikaa että pääsisin edes uskottavasti haastamaan Corollan polttoainekuluja. Mutta tuo 5.35 onkin hieman eri lukema kuin mistä aiemmin puhuin. Siinä on halkotonneja eri suuntiin ja toissa viikonloppuna grillikota mökille, kun ei mökkinaapurin pakettiautoon mahtunut. Silloin kun ei roudata puutavaraa muodossa eikä toisessa, on vetokuulassa mökille mennessä maastopyöriä niin paljon kuin kyydissä pysyy. Pyörät poikittain virtaviivasedanin takana nostavat kulutusta yllättävän paljon, vaikka pudotankin ajonopeutta aina silloin kun vetokuula on käytössä. Autoni lämpenemisnopeudella ei myöskään ole käytännön merkitystä, koska en lähde kylmällä autolla.
Näillä asetuksilla (ja Spritmonitorin toteutuman perusteella) arvioin edelleen säästäväni saman kokoluokan ja hintaluokan (=vanhaan ja halpaan) bensa-autoon verrattuna dieselillä aika merkittävästikin.
Kaikki muut tietävät jo, voit lakata teitittelemästä itseäsi.
Ehkä tämä syytös oli vaistomainen reaktio sinulta, joka pelkäät sitoutumista mihinkään kantaasi ja valintaasi niin paljon, ettet ole edes pyynnöstä suostunut kertomaan millä itse ajat ja kenties juuri siksi oletat muiden olevan itsesi kaltaisia? Minulla ei ole salattavaa ja lukutaitoiset keskustelijat ovat ehtineet jo tarkistaa ja julkaistakin sekä koko 170.000 km keskiarvoni että sen osia eri ajanjaksoilta jo useampaankin kertaan.