«12»
Odotin lataushybridien talvivertailussa testattavan autojen todellista kulutusta talviolosuhteissa. Sitä ei ollut, vaikka se on kiinnostavin kohde, eli säästääkö tuommoinen puolisähköauto todellisuudessa mitään. Vai onko se vain valtiovallan masinoma verokiertoa joka on suunnattu varakkaille, niille joilla on varaa ostaa tämmöinen hybridi. Verothan menevät "päästöjen mukaan". Ei ole todellista.,että pari tonnia pantava auto kuluttaa vain 1-2 litraa polttoainetta ja sen mukaan sitten verotetaan.
8
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Samaa mieltä
Pelkona saattaa olla se kun selviää että osa autoista (lataushybridit) on kulutuksen osalta kaikkea muuta kuin luvataan. Sehän vaikuttaa suoraan autojen myyntiin. Sen verran täällä keskustelijat on kartalla että homma ei ole mitenkään itsestäänselvyys että lataushybrideillä päästään kaikissa olosuhteissa niin pienellä kulutuksella kuin annetaan ymmärtää. Totuus voi olla täysin toisenlainen kuin kuvitellaan. Suuren talvivertailun kärki näyttää olevan siinä voiko lataushybridillä ajaa sähköllä ympäri vuoden. Talvivertailu on sen asian suhteen oivallinen tanner spekuloida ajatuksella miten asia on. Tutkimuksissa on todettu että lataushybridien todellinen kulutus on keskimäärin 3,5 kertaa suurempi kuin valmistajat autoille ilmoittavat. Monelle uutta autoa miettivälle kulutus on yksi tärkeimpiä asioita autoa vaihtaessa.
Lataushybridit ovat ”laboratoriotesteihin suunniteltuja väärennettyjä sähköautoja” – Ympäristöjärjestö T&E kannustaa lataushybridien tukemisen lopettamiseen.
https://tekniikanmaailma.fi/lataushybridit-ovat-laboratoriotesteihin-suunniteltuja-vaarennettyja-sahkoautoja-ymparistojarjesto-te-kannustaa-lataushybridien-tukemisen-lopettamiseen/
Sitä saa mitä mittaa. Vika on normissa, tehtaat tekevät työtä käskettyä.
Lataushybridin ostaminen vaatii enemmän tietämystä ja ymmärrystä asiasta kuin perinteisen polttomoottoriauton. On sääli jos joutuu pettymään kuviteltuaan että omassa ajossa pääsisi parin litran kulutuksiin, ja sitten kulutus onkin jotain muuta. Tässä automyyjällä on vastuu, ja uskon heidän myös pääosin hoitavan sen asiallisesti. Yksittäisenä kokemuksena, minulle sanottiin kyllä suoraan että isoilla kilsoilla kannattaa ottaa diesel.
Minä olen kuitenkin ollut tyytyväinen, ja sain sen mitä menin ostamaan. Minulla lataushybridin pienensi kulutusta ainakin kolmanneksen, mutta tuplasi tehot.
Nyt talvella keskikulutus on päässyt lipsahtamaan korkeaksi, kun iso osa matkoista on lyhyitä matkoja jotka silti ajan joko neliveto päällä (eli polttomoottori käynnissä), tai auto haluaa lämpöjen takia pitää moottorin käynnissä. Näille parin kilometrin koulukyydeille tulee varsin julma kulutus. Vähänkään pidempi matka, pari-kolmelymmentä km, pudottaa kulutuksen nelivedon kanssa jonnekin 7,5 litran hujakoille. Ei huono saavutus isohkolle tehokkaalle farmarille suksiboksin katolla.
En kyllä ymmärrä kommenttiasi. Jos ostaa lataushybridin, miksi ostaminen vaatii enemmän tietämystä ?
Pitääkö lataushybridin ostajan osata kuvitella joitakin asioita enemmän kuin normaali auton ostajan, siis ohi valmistajan lupausten ? Aika erikoinen näkökulma kuluttajan vinkkelistä.
Ja tässähän kommentoidaan TM talvitestiä, ja kysymys oli miksi autojen kulutusta ei talviolosuhteissa mitattu.
Olihan siellä toki selityksiä jos mikälaista, esimerkiksi toimintamatka mittausta ei voitu tehdä koska "Kaikki toimivat vielä parin asteen pakkasessa, mutta viimeistään kymmenessä pakkasasteessa kaikilla ilmeni ongelmia"
Eli TM kieltäytyy hyväksymästä tuloksiin täysin epäonnistunutta autoista johtuvaa testitulosta ?
Ajaako TM kuluttajan etua, vai jotain muuta etua ?
Tuolla alkupuolella on kyllä kommentoitu mm. verolainsäädäntöä, että ehkä kommentteihin sallitaan vähän väljyyttä.
Ladattavan hybridin ostajan varsinkin pitää ymmärtää, mikä sen käyttöfilosofia on ja millaisessa käytössä saavutetaan sen normikulutus tai jopa alitetaan se.
Ladattavan hybridin kulutus on aina pienempi kuin saman automallin kulutus olisi pelkkänä polttomoottoriversiona. Siksi sellaisen hankintaa suositaan verotuksellisella porkkanalla. Verotusarvon määrittelyä varten tutkitaan auton WLTP-testin mukaisia päästöarvoja.
Kannattaa muistaa, ettei pelkällä polttomoottoriautollakaan verotus muodostu todellisten päästöjen mukaan vaan WLTP-testin perusteella.
Polttisauton käyttöä ei mitenkään seurata, vaan sillä saa saastuttaa ihan niin paljon kuin lystää ja silti verotus on WLTP-testituloksen mukaan. Päästöjä pyritään alentamaan mm. ilmastonmuutoksen nopeutumisen estämiseksi, eikä siinä tavoitteessa ole mitään väliä sillä, kuinka paljon auton päästö on 100km kohti vaan kokonaispäästö ratkaisee.
Ladattavalle hybridille ei voi ilmoittaa yksiselitteistä polttoaineen kulutusta, koska sillä voi ajaa pelkästään bensalla, pelkästään sähköllä tai näiden yhdistelmällä. Ns. itselataavalle hybridille voi ilmoittaa kulutuksen, koska sillä ei voi ajaa ollenkaan ulkoa ladatulla sähköllä vaan kaikki ajoenergia tulee bensasta (jonka kulutusta jonkin verran vähentää regenerointi).
Joo kyllä tarvitaan sen verran ymmärrystä mihin hybridi soveltuu mikäli välittää kulutuksesta ja/tai sekä ympäristöstä.
Selkeintä on ostaa täyssähköauto ja mitä enempi ajaa sen edullisemmaksi se tulee niin rahallisesti kuin päästöiltään.
Tutkimus: Sähköauto tulee jo nyt elinkaarensa aikana edullisemmaksi kuluttajalle kuin polttomoottoriauto
Moni kauhistelee vielä sähköautojen messeviä hintalappuja, vaikka hinnat koko ajan alaspäin tulevatkin. Nyt on kuitenkin laskettu, että jo nykyhinnoilla sähköauto tulee käyttäjälleen halvemmaksi elinkaarensa aikana kuin vastaava polttomoottoriauto.
TEKSTI
Tuulilasin toimitus
KUVAT
Nissan
Julkaistu: 17.2.2021
Massachusettsin Teknologiainstituutti MIT julkisti tammikuun lopulla uutta dataa, missä oli laskettu eri käyttövoimien autojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä sekä niiden elinkaarikustannukset käyttäjille. Kävi ilmi, että sähköauto tulee lopulta omistajalleen edullisemmaksi kuin polttomoottoriauto jopa nykyhinnoilla.
Päästöjen osalta sähköauto vie selvän voiton, vaikka sähköä ei olisi tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja vaikka autojen akkutuotanto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Hybridien osalta MIT sai hieman ristiriitaisia tuloksia; osa hybrideistä maksaa saman verran ja päästöt ovat samat kuin polttomoottoriautoilla, osa maksaa vähemmän ja saastuttaa vähemmän.
Sähköauton käyttökustannuksia laskee se, ettei niihin tarvitse vaihtaa öljyjä, huollot ovat muutenkin edullisempia, koska moottori on yksinkertaisempi.
Tutkimuksessa oli vertailtu mm. Teslan Model 3:a ja Toyota Camry XLE:tä. Teslan koko elinkaaren keskimääräiseksi kuukausikustannukseksi saatiin 426 dollaria, Camryn 449 dollaria. Jälkimmäinen kuitenkin aiheuttaa päästöjä ainakin tuplasti enemmän.
Nissan Leafin ja Hyundai Ioniqin kuukausikustannukseksi saatiin 300 dollaria, vastaavan polttomoottoriauton Honda Civicin 350 dollaria. Sähköauto käy vielä edullisemmaksi maissa, missä sähkön hinta on alhainen. Ero kasvanee tulevaisuudessa yhä enemmän sähköautojen hyväksi, kun akkujen hinnat halventuvat – ja sitä kautta myös autot.
MIT:n Carbon Counterilla voi vertailla eri autojen kustannuksia. Laskurin löydät tästä linkistä.
https://www.apu.fi/artikkelit/tutkimus-sahkoauto-tulee-jo-nyt-elinkaarensa-aikana-edullisemmaksi-kuluttajalle-kuin-polttomoottoriauto
Miten tämä liittyy keskusteluun miksi hybridien kulutuksia ei mitattu TM:n talviauto testissä ?
Mutta kun tunnut tietävän voitka jakaa ymmärrystä mihin hybridi soveltuu mikäli välittää kulutuksesta ja/tai sekä ympäristöstä ?
Kyllä se vaatii, koska muuten tulee helposti pettymyksiä sen hankinnan kanssa. En sanonut että olisi jotenkin oikein tai hyvä että se vaatii, päinvastoin, se on ongelma. On sääli jos kuluttaja joutuu pettymään. Korostin myös myyjän vastuuta.
Luitko sinä nyt jotain mitä minä en kirjoittanut?
TM:llä olisi ollut tässä vertailussa oiva mahdollisuus valistaa kuluttajia plugin hybridien todellisista kulutuksista talvella, ja nimenomaan jotta pettymyksiä ei tulisi.
Syystä tai toisesta näin ei tapahtunut. Mitä järkeä on tehdä plugin hybrid talvivertailu ilman minkäänlaisia kulutusmittauksia ?
Kun itse otin liisariksi RAV4 plugin hybridin, en tosiaankaan uskonut sen menevän parin litran kulutuksella. Se mikä yllätti oli se että auto ei käytä yli kymmenessä pakkasasteessa lainkaan akun varausta, vaikka auton ottaa suoraan latauksesta ajoon ja akun lämmitys on päällä, pelkällä bensalla mennään ja satojen kilojen akkupaketti kulkee mukana tyhjän panttina kulutusta lisäämässä.
Akkupaketti vie myös bensatankin tilavuutta, enkä ole koskaan omistanut näin lyhyen talvisen toimintamatkan omaavaa autoa.
Näiden asioiden esilletuonti ei näyttänyt TM:ää kiinnostavan, tein omat johtopäätökset ja irtisanoin kestotilaukseni.
Autobild koeajoi näitä isoja pistokehybridejä numerossa 2/2021, ja ilmoitti kulutukset myös pelkällä polttomoottorilla ajaen. Ilmoitetut "viralliset" kulutukset ylittyivät 350-yli 400 %.
Tämä on verottajan virallista huijausta valtiovallan suojeluksessa.
Ilmoitetut kulutukset olivat 3 litran luokkaa kun todelliset kulutukset sähkön loputtua olivat
11,5- yli 12 l/100 km. Sähköllä ei pitkälle pötkitä.
350-400% uskon, koska se tarkoittaa niillä yli tai alle parin litran normikulutuksissa 4-8 litraa satasella. 12 litran saavuttamiseksi pitää tehdä jo töitä. Ajamisen taloudellisuuden mitenkään erityistä huomiota kiinnittämättä, minulla sähkötön kulutus on alle 8 litraa, mikä on silti vähemmän kuin minulla olisi vastaavan bensa-auton kulutus.
Ja vaikka sähkötön kulutus on mielenkiintoinen mittari, niin kyllähän nuo autot on tehty ladattavaksi, ja akkukapasiteetit sovitettu keskimääräisiin ajosuoritteisiin. Arkiajossa moni / useimmat pystyvät ajamaan sähköllä merkittävän osan ajosta. Sillä on paljon enemmän merkitystä kuin näillä ilman sähköä mitatuilla "todellisilla" kulutuksilla.
Toisesta ketjusta:
matapi
17.02.2021 19:50
@Topi27 kirjoitti:
näytä vanhemmat lainaukset »
No kuinka monta päivää vuodessa ajelet yli -10 pakkasasteen C:sta. Eli onko kokonaisuuden kannalat iompaa merkitystä.
Niin kyseessähän oli talviauto vertailu, ei kesäauto tai ympärivuoden auto vertailu.
No ajan itse n. 3 kuukautta vuodesta toki vuodesta riippuen keskimäärin yli -10 asteen pakkasessa, se on 1/4 osa vuodesta, sillä on mielestäni melkoinen merkitys. Ehkä enemmänkin jos huomioi yöpakkaset joiden jälkeen auto otetaan aamulla ajoon. Tätähän ei huomioida missään nykyisissä päästömittaus spekseissä, mutta olisin kuvitellut että talviauto vertailussa asia huomioidaan.
En itseasiassa muista onko koskaan TM:ssä tehty autotestejä joissa kulutuslukemia ei ole mitattu, nyt yllättäen nimenomaan plugin hybrid autojen vertailussa asia sivuutettiin.
Jollei auto suostu sillä ladatulla sähköllä, esilämmitetyksestä huolimatta liikkumaan, jonkinlainen kulutusmittaus olisi ollut ihan paikallaan.
Näin se menee. Ellei normin mukaan mitattu tulos miellytä, on turha syyttää normin noudattajaa kun vika on normin kirjoittajassa.
Olen samaa mieltä, että kulutukset olis pitänyt tässä testissä jotenki mitata, mutta tuntuu uskomattomalta tuollaiset 12l/100km kulutukset - toki riippuu mallista, eli joku iso katumaasturimalmikasa saattaa tuollaisen määrän juodakin. Keskimäärin tuollainen extra 100kg lisäys lisää kulutusta 0,3-0,4l/100km, joten jos voimalinjan tuoma lisäpaino on 200kg, niin kulutuslisäys vastaavaan pelkällä polttomoottorilla olevaan voisi silloin olla 0,6-0,8l/100km siinä tapauksessa että ajoakustossa ei ole virtaa, mutta todellisuudessa se on vähemmän, koska hybridivoimalinjalla pystytään ottamaan talteen regeneroinnin tuottama energia ja käyttämään se ajonaikaisen kulutuksen vähentämiseksi.
Hankinnan aikaisesta verohuijauksesta ei kannata olla huolissaan jos nuo antamasi kulutuslukemat pitävät paikkansa. Lataushybridikuskit maksavat hankintahinnan verohyötynsä noilla kulutuksella vuoden/kahden aikana pelkässä polttoaineverossa verattuna pelkillä polttomoottoreilla varustettuihin ajoneuvoihin. Sen jälkeen valtio vaan voittaa verotuloissa verattuna pelkkiin polttomoottorikulkineisiin.
Omalla kohdallani tuo lataushybridi kyllä toimii ihan ok pakkasellakin, vaikka viimeviikkoina onkin ollut aika rankat kelit jopa täällä Pohjois-Pohjanmaalla (sen vähintään -20 joka aamu). Moottori hörähtää käyntiin seisottuaan yön ulkona autokatoksessa ja käy normaaliläpöiseksi suhteellisen nopeaan (muutaman kilometrin matkalla) joka jälkeen heittäytyy jonkin sortin "vakiokierrosmoottoriksi" ts. hetkellinen kulutus lukittuu johonkin 2-3 litran välille ja ajoakun kuormitus näyttää normaalisähköajon kulutusta näille keleille kun kabiiniakin joutuu lämmmittämään (=~25-30kWh/100km). Jossain vaiheessa moottori sitten sammuu kun akku on lämmennyt ja sähköllä mennään niin kauan kun sitä riittää. Toki keskikulutus on nyt viimeisen kolmen viikon aikana noussut 0,1l/100km, ollen nyt 2.1l/100km viimeisen 25tkm aikana.
Moottoria joudutaan käyttämään koska akku on liian kylmä, eikä voi luovuttaa tarpeeksi energiaa ennekuin se lämpiää. Toinen mahdollinen syy on että auto ei teidä ajettavan matkan pituutta ja suojelee moottoria käyttämällä sen lämpimäksi jos ja kun sitä jossain vaiheessa voidaan tarvita. Voi muuten olla mekaanisesti aika rankkaa -25 pakkasella käynnistää "jäässä" oleva bensiinimoottorikin suoraan kuormitusalueelle, dieseleistä puhumattakaan.
Joskus ainakin ovat nelivetoisten kulutukset talvitestissä jääneet mittaamatta. Talvitesteissä mittaukset ovat tosin olleet aina laboratoriomittauksia, joiden luotettavuus on on ollut enemmän ja vähemmän kyseenalainen.
No eipä mitattu kulutuksia viime vuoden talvivertailussakaan (TM 4/2020). Mukana oli 13 etuvetoista polttomoottoriautoa, joista yksi hybridi (Corolla).
Käytännössä tuo plugarien hehkuttaminen nykyisen hallituksen ja osin mediankin toimesta on melkoisen typerää viherpesua.
Ensinnäkin kyseiset autot ovat autoverottomalta hinnaltaan kalliita, koska niissä on kaksinkertainen tekniikka moottoripuolella ja lisänä akut. Toki verollinen hinta saadaan jotenkin houkuttelevaksi, koska maassa on edelleen tämä järjetön autovero polttomoottoriautoille. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole käytössä nopeaa latausasemaa ja auton lataaminen muualla kuin kotona ei ole taloudellista (pl harvat ilmaiset latauspaikat). Suomessa ilmasto on kylmä ja sähköllä voi tuolloin ajaa hyvinkin rajoitetusti. Kulutuslukemien puuttumimen talvitestistä oli iso pettymys ja ihmettelen, miksi TM tyytyy tuollaiseen tai edes viitsii koko testiä julkaista. Onko TM myös osa tätä viherpesua, koska tulokset eivät olisi virallisen mielipiteen mukaisia?
Ja viimeinen asia on plugarien arvo tulevaisuudessa. Miettikääpä kuka haluaa noin 7-10 v vanhan plugarin, jossa sähkötekniikka on ikääntynyt ja akut menosssa vaihtoon. Samalla hybridien kehitys menee nopeasti eteenpäin ja vanha plugari tuskin kiinnostaa monia muutenkaan. Tästäkään ei puhuta, koska se ei sovi viralliseen agendaan.
Suurimmalle osalle suomalaisia paras kulkuväline olisi edelleen uusi ja modernilla polttomoottorilla varustettu auto.
En tiedä 7-10 vuotiaista, mutta leasingyhtiöt hinnoittelevat plugareille erittäin hyvät jäännösarvot 3-4 vuoden päähän. Jäännösarvon, eli auton jälleenmyyntihinnan, arvioiminen leasingkauden päätteeksi on leasingyhtiöiden ydinosaamista ja bisneksen kannalta absoluuttisen kriittistä.
Ja mitä tulee noihin 7-10 vuotiaisiin plugareihin, niin ainakin Opel Ampera / Chevrolet Volt on erittäin haluttu malli.
Mihin sinä perustat veikkauksesi?
PS. Mihin sinä plugarilla tarvitset nopeaa latausasemaa? Minulla se latautuu helposti yön yli ihan vaan sukosta.
" No ajan itse n. 3 kuukautta vuodesta toki vuodesta riippuen keskimäärin yli -10 asteen pakkasessa, se on 1/4 osa vuodesta, sillä on mielestäni melkoinen merkitys. Ehkä enemmänkin jos huomioi yöpakkaset joiden jälkeen auto otetaan aamulla ajoon. Tätähän ei huomioida missään nykyisissä päästömittaus spekseissä, mutta olisin kuvitellut että talviauto vertailussa asia huomioidaan.
En itseasiassa muista onko koskaan TM:ssä tehty autotestejä joissa kulutuslukemia ei ole mitattu, nyt yllättäen nimenomaan plugin hybrid autojen vertailussa asia sivuutettiin.
Jollei auto suostu sillä ladatulla sähköllä, esilämmitetyksestä huolimatta liikkumaan, jonkinlainen kulutusmittaus olisi ollut ihan paikallaan. "
Olen täysin samaa mieltä. Karkea virhe aikakaudella, jolloin autoverotus perustuu "päästöihin". Tutkimusten mukaan näitä hybridejä ladataan laiskasti varsinkin työsuhdeautoilijoiden toimesta. Vihreys loppuu siihen kun pitäisi omaa sähköä käyttää. Myös ainainen johdon kytkeminen turhauttaa monia kun ajoja on paljon päivän aikana. Kulutuksen nousu päivänselvää hybriditekniikan painon vuoksi. Huoltokulut ainakaan laske tuplatekniikalla. Vaikea uskoa näiden menestykseen.
Toivottavasti sähköä riittää ekoautoiluun, talon lämmitykseen sitä ei saanut käyttää. Ihan mielenkiinnolla odotan millä verukkeella autoilijan lompakolla jatkossa käydään. Sirkukselle varmasti jatkoa luvassa.
Uskomattoman lyhytnäköistä tämä valtion veropolitiikka. Polttomoottori(ei hybrid) autoja myyty monet vuodet käytännössä samoilla hinnoilla. Eikö myös näissä pitäisi ohjata ostajia tulevia vaatimuksia ajatellen, mikäli päästöt jotain merkitsevät. Nyt verotuksen pohjana ennätystahtiin ulkomailta tuotavat vanhat autot, kuluttajat vapaata riistaa valtion rahastukselle. Jatkuvasti nousevat käyttömaksut sekä polttoaineverot. Miten uskottavaa tälläinen päästöjen nimissä tehty veropolitiikka on? Taitaa käydä samoin kuin TV-luvan kanssa...
Plug-in-Ioniqilla ajettu kohta kolme vuotta melko keskimääräistä ajoa keskikulutuksella n. 3l/100km. Aiempi 1.6l Laguna vei omassa käytössä 7-8l/100km. Ainoa, mitä tuohon talvella kaipaisi, olisi sähköllä lämpiävä tuulilasi niin huurtuvan lasin ja lyhyiden ajojen vuoksi ei tarvitsisi kylmässä käyttää polttomoottorin käynnistävää lämmityslaitetta. Kovimmat kulutukset tulevat moottoritieajossa 120km/h nopeudella (luokkaa 5.5l/100km).
Minun käytössäni lataushybridi tekee juuri sen, mitä siltä odotin, eli säästää merkittävästi polttoainekuluissa, vähentää lähipäästöjä kaupungissa, mutta tarjoaa latausasemista riippumattoman pitkän (1000km) toimintasäteen. PHEV-Ioniqin hintaero 'itselataavaan' hybridiin ei välttämättä tule oman käytön aikana katetuksi, mutta puhtaan sähköajon mukavuus kaupungissa on minulle hintansa arvoista. 'Puhtaan', koska tuo vajaan 10kWh akku latautuu suuren osan vuodesta omalla aurinkosähköllä. 'Ainainen johdon kytkeminen' ei todellakaan ole mikään ongelma.
Monet hybridithän (Kia/Hyundai, Toyota ?) pyörittävät polttomoottoria laiskemmalla, mutta taloudellisemmalla työkierrolla, joten kyllä hybridit voivat vielä akun tyhjennyttyäkin olla sen verran taloudellisia, että akun lisäpaino ei ainakaan lisää kulutusta.
Niin. Kyllä ns. itselataava on kokonaisuutena paras. Vahvisti ”uskoani” tämä testi. Ei tarvitse miettiä koko asiaa. Kulutus on itselataavissa tosi maltillinen ja kesällä minimaalinen. Esimerkkiautona Corolla. Kesällä 3.8-4 ja talvella 4.4-5.2 eikä tarvitse tuvan lämmössä pihistellä.
Kumma että ostajat uskovat lataushybridien kulkevan pelkällä sähköllä. Kyllä se lokakuu-huhtikuu vaatii bensiini energiaa ja muulloinkin ne lataushybridit vaatii bensakonetta avuksi. Kulutus ei ole yhtään itselataavia pienempää! Hinta on isompi!
Saa nähdä sähköautot. Uskon että ovat lämpimiä ja helppoja…mutta kun pääset talvella vain 150-250 km ja sen jälkeen etsit toimivan laturin eikä digiloikka satu kohdalle. Eli joko auto tai sen laturi tai ulkoinen laturi temppuilevat ja vaativatkin talvella sitten kylmän akun latauksessa aivan mahdottomia latausaikoja. Tämä ei käy kesken maantiereissun.
Aikalisä sähköön. Tällä hetkellä itekseen lataava hybridi on ainoa järkevä, ja k e v y t hybridien kohdalla pitäisi tuo hybridi sana harhaanjohtavana kieltää. Moni pettyy kun ei pääsekään alle viiden litran vaan meneekin yli seitsemän sadalla.
Vouhkaus pois ja faktat pöytään. Moni ostaja ei jaksa perehtyä kuin mainosmiesten puheisiin ja sitten moni pettyy. Se on huono juttu loppupeleissä. Kaikkien ei ole pakko ostaa Toyotaa, mutta aika moni jostain syystä siihen päätyy. Se kokonaisuus!
Jos haluaa muuta, vaikka ns, premiumia niin uusimmat dieselit on kaikkein piheimpiä. Tosin siihen on päästy aivan mahdottomilla teknisillä innovaatioilla,(adbluet ja sadat anturit ja härpäkkeet ) joista on paljon huolta ja harmia ja sitten vielä verot päälle. Ei hyvä.
Kaikesta huolimatta hybridien verotuskohtelu tehdään tehtaan ilmoittaman kulutuksen ja sen mukaisen päästöarvion mukaan. Polttoaineenkulutus eräissä hybrideissä onkin tehtaan ilmoittamaan verrattuna nelinkertainen jopa kesäolosuhteissa (mitä se onkaan talvella...) ja siitä huolimatta vuotuinen ajoneuvovero on vain kolmasosa samanlaisen bensaversion verosta. Se kupla pitää puhkaista ennen kuin liikenteen oikeudenmukaisesta verotuksesta voidaan puhua.
Käsittämätöntä että toisena vuonna peräkkäin talvitestistä puuttuu kulutusmuttaukset. Antaisi huomattavasti enemmän infoa nämä kylmän kelin kulutuslukemat kuin kesän myötätuuli tulokset. Tilaukset kyllä menee harkintaan sen verran vastuutonta toimintaa.
Näille 300-400% huutelijoille niin kyllä olen päässyt 2l/100km vuosikulutukseen omissa ajoissani. Tietysti jos tankkaa vain bensiiniä niin vain bensiiniä plug-in auto kuluttaa.
Jos bensiini autolla ajaa talvella 10km pätkää ilman esilämmitystä niin varmasti kulutukset saa nousemaan 200-300% yli normikulutuksen. Kuskista se on kiinni kuinka paljon yli normikulutusten mennään.
Autoverossa ei ole mitään oikeudenmukaista. Suurin komponentti siinä on auton arvo ja vähän vaikuttaa myös normitestin CO2-päästö. Pääosin tuo on kateusvero, joka ei riipu yhtään todellisista toteutuvista päästöistä.
Juuri viime viikolla suomalainen Model S -kuski ajoi -10 pakkasessa yli 610 km tankkaamatta, karvan alle 80 km/h keskinopeudella. Omien testieni mukaan Model X:llä aikalailla worst case scenariossakin pääsee yhtäjaksoisessa ajossa vähintään 300 km.
Julkislatureiden ajoittaiset temppuilut ovat totta, joskin teslailijoilla vähäisempi murhe erittäin luotettavan Supercharger-verkoston ansiosta. Kylmän akun lataamiselta välttyy sillä, että ajoittaa lataustauot siten, että alla on jo jonkin verran kilometrejä, jolloin akku on lämmennyt ajaessa. Ja toisaalta ei se kylmän akun lataaminenkaan ihan hirveästi taukoa pidennä, kun latauksen alussa se lämmitetään ja tuollainen pikalaturi tekee homman suht rivakasti. Tässäkin toki Teslalla etumatkaa, kun se osaa lämmittää akun valmiiksi (jos akun varaus sen sallii) matkalla Superille.
Monet kirjoittajat yleistävät liikaa: -20 °C ei ole sama asia, kuin -28 °C, eikä varsinkaan -28 °C ole sama kuin -36 °C.
Otetaan esimerkki: Ajamani TDI-DSG ei saa pidettyä moottorin lämpöä yllä -26 °C hitaassa ajossa edes webaston avustamana, mutta -19 °C se onnistuu hyvin, eikä edes webasto käynnisty uudelleen herkästi. Sama juttu tuon "itselataavan" takavetohybridin kanssa. -26 °C:ssa saa ajella maantietä 30 km, ennen kuin polttomoottori on valmis sammumaan sähköajoa varten ja kaupunkiajossa se pysyy käytännössä koko ajan käynnissä. Silläkin -19 °C vaikuttaa normaaliin toimintatapaan huomattavasti vähemmän. Ajamiseen tuo pakkanen ei vaikuta mitenkään - ihan sama sammuuko moottori kevyellä kuormituksella vai ei - ei sitä kuule kuitenkaan kuin pysähtynessä autossa, mutta taloudellisuuteen vaikuttaa. Hyvähän se kuitenkin on että matkustamon lämmityksestä pidetään hyvää huolta vaikka se tapahtuukin polttoainetaloudellisuuden kustannuksella.
Uskoisin, että sama koskee vielä suuremmassa määrin lataushybridejä - pikkupakkasella mennään monella vielä taloudellisesti akkusähköllä, mutta pakkasen kiristyessä tilanne muuttuu. Jokainen auto tietysti menee omalla tavallaan.
Sähköautoista taas joku esitti Norjassa tehdyn talvi-range-vertailun ja kirjoitti sen perusteella yleistyksen ettei talvi vähennä paljoakaan toimintamatkaa, no testireitin lämpötila vaihteli välillä -6 - +3 °C...
Toivottavasti TM:n ensi numerossa sentään sähköautojen toimintamatkat pakkasessa on mitattu!
75% suomalaisista asuu alueella, jonka tyypilliset talviolot osuvat aika hyvin ko lämpötilavälille.
https://i.redd.it/olpjritv4z011.png
Alueelle osuvien kaupunkien kylmimpien kuukausien keskilämpöjä:
-Lappeenranta -7,9C
-Jyväskylä -8,3C
-Mikkeli -8,2C
-Pori -5,8C
Ko linjan eteläpuolella on yllättäen lämpimämpää.
Em testissä ajettiin lisäksi kahden vuoren yli, joka tietenkin lisää kulutusta melkoisesti verrattuna meikäläisiin ajoreitteihin. Reitin lopulla tiellä oli runsaasti lunta.
Omien testieni perusteella kulutus nousee kovilla pakkasilla (n. -20C) noin 30%. Siis matka-ajossa. Nurkkapyörityksessä kulutuslukemat saa kylmällä ilmalla hyvinkin korkeiksi (jopa +80%), jos ajaa useita lyhyitä matkoja, joiden välissä auto pääsee aina jäähtymään ja se pitää lämmittää uudelleen.
Vuoret eivät lisää sähköautojen kulutusta melkoisesti, sillä se mikä ylämäkeä kiivetessä menetetään, saadaan alamäkeä lasketellessa ladattua takaisin akkuun (miinus häviö), toisin kuin perinteisessä polttomoottoriautossa.
Jos kyseessä on AutoBildin normaali koeajolenkki, siinä mennään osa matkasta vapaan nopeden moottoritietä kaasu pohjassa.
Eli mihin perustan veikkauksen?
Suomalaisen henkilöauton keski-ikä on yli 12 v eli autolla pitäisi ajaa aika paljon pidempään kuin tuo leasing-käytön 3-4 v. Toki olisi suotavaa, että tuo keski-ikä lyhenisi, mutta mikään maan hallitus ei näytä tätä tahtovan.
Plugariin uusi akkusarja maksaa merkistä riippuen jotain 7-11 tuhatta euroa. Akkujen uusimistarve ei toki ole suoraan verrannollinen ikään, mutta latausmääriin todennäköisesti on. Tässä auton elektroniikka on ns paljon vartijana tai muutoin jo 3-4 vuotiaan auton akku on päivittäisen lataamisen jäljiltä heikentynyt aika paljon. Plugariin ei ole käytännössä taloudellisesti järkevää vaihtaa akkuja ellei takuu kata tätä. Toiseksi plugarien tekniikka kehittyy nopeasti. Nykyinen noin 35-45 km sähkövoimalla etenevä ja vastaavasti 200-300 kg polttomoottoriautia painavampi malli on 4-6 v päästä hyvin altavastaaja verrattuna silloisiin uutuuksiin. Kolmanneksi plugareissa on valtava määrä elektroniikkaa ja tekniikkaa, jonka ylläpito voi olla kallista vanhemmissa autoissa.
Plugareita kohtaan koskeva innostus uusissa ja vähän ajetuissa perustuu osin tähän ilmastohypetykseen ja toisaalta melko törkeään ihmisten pelotteluun.
Plugarien nopea lataus olisi suotavaa, jos sähköllä haluaa ajaa pidempiä matkoja tai jos tuo muutama kymmentä kilometriä ei riitä päivittäiseen ajoon. Ainakin itse kun luin esim BMW 3-sarjan plugarien kulutuksesta pelkässä polttomoottorikäytössä, ei se ainakaan tuntunut taloudelliselta pitkän matkan kulkijalta.