Turhat talvirajoitukset pois!

165 kommenttia
1246
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kamux sivulla kerrotaan niin kuin minäkin asiaan suhtaudun, ajan aina kun mahdollista ACC päällä.

    Lähes jokainen perinteisellä vakionopeudensäätimellä ajamaan tottunut kuljettaja tietää varmasti sen ärsytyksen määrän, kun eteen yhtäkkiä kuin tyhjästä ilmestyy huomattavasti hitaampi auto. Joutuisa matkanteko katkeaa, kun edellä olevan perävalot alkavat lähestyä turhan nopeasti. Lopulta on pakko painaa jarrua ja hidastaa vauhtia. Tämä tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun etäisyys edellä ajavaan on kutistunut jo liian pieneksi. Adaptiivinen vakionopeudensäädin poistaa matkanteosta tämän stressitekijän.
    Ajon aikana tutka, jonka anturi on useimmiten sijoitettu auton etusäleikköön, mittaa etäisyyttä edellä ajavaan ja reagoi hitaampaan ajoneuvoon jo hyvissä ajoin. Auto hidastaa tällöin tasaisesti, kunnes haluttu turvaetäisyys on saavutettu. Tämän jälkeen auto jää valitun turvaetäisyyden päähän ajamaan samaa nopeutta edellä ajavan auton kanssa.

    Nyt selkisi kuinka jonot syntyvät. Ensin satasta acc päällä. Sitten liki nukahtaneen kuskin eteen ilmestyy kuuttakymppiä ajava auto. Ei hätää, matka jatkuu kuten ennenkin, mutta melko paljon hitaammin.

    Korko juoksee, vaikka ei koko ajan talla pohjassa ajaisikaan.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    Nyt selkisi kuinka jonot syntyvät. Ensin satasta acc päällä. Sitten liki nukahtaneen kuskin eteen ilmestyy kuuttakymppiä ajava auto. Ei hätää, matka jatkuu kuten ennenkin, mutta melko paljon hitaammin.

    Nyt selvisi kuinka peräänajot syntyvät, liki nukahtaneilla kuskeille ei ole acc päällä.
    On acc tai ei, niin kovempaa ei voi ajaa kuin edellä ajava.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kamux sivulla kerrotaan niin kuin minäkin asiaan suhtaudun, ajan aina kun mahdollista ACC päällä.

    Lähes jokainen perinteisellä vakionopeudensäätimellä ajamaan tottunut kuljettaja tietää varmasti sen ärsytyksen määrän, kun eteen yhtäkkiä kuin tyhjästä ilmestyy huomattavasti hitaampi auto. Joutuisa matkanteko katkeaa, kun edellä olevan perävalot alkavat lähestyä turhan nopeasti. Lopulta on pakko painaa jarrua ja hidastaa vauhtia. Tämä tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun etäisyys edellä ajavaan on kutistunut jo liian pieneksi. Adaptiivinen vakionopeudensäädin poistaa matkanteosta tämän stressitekijän.
    Ajon aikana tutka, jonka anturi on useimmiten sijoitettu auton etusäleikköön, mittaa etäisyyttä edellä ajavaan ja reagoi hitaampaan ajoneuvoon jo hyvissä ajoin. Auto hidastaa tällöin tasaisesti, kunnes haluttu turvaetäisyys on saavutettu. Tämän jälkeen auto jää valitun turvaetäisyyden päähän ajamaan samaa nopeutta edellä ajavan auton kanssa.

    Nyt selkisi kuinka jonot syntyvät. Ensin satasta acc päällä. Sitten liki nukahtaneen kuskin eteen ilmestyy kuuttakymppiä ajava auto. Ei hätää, matka jatkuu kuten ennenkin, mutta melko paljon hitaammin.

    Pitänee lisätä: kommentoin siis kommenttia, Kamuxin tekstiä. Siinä ajellaan tyhjää tietä vakkari päällä, jostain ilmestyy auto eteen (kuski unessa?) ja sitten kulkee kaksi autoa tyhjää tietä. Vakkarilla tuskin pyritään ajamaan tuolla tavalla rauhallisesti, vaan tasaisella nopeudella rauhallisesti. Ei tietenkään aina voi ohittaa valitulla nopeudella, mutta ei tarvitse jäädä nauttimaankaan toisen hitaasta nopeudesta. Kuten sanotaan, se toinen auto aiheuttaa useimmiten jonon.

    Acc on varmasti hyvä apuväline jonossa, varsinkin jos nopeus vaihtelee liikaa.

      
  • Edellinen autoni oli Mazda CX-5, jossa ohjekirja kertoi, miten ACC vaihdetaan tyhmäksi vakionopeussäätimeksi, mutta ko. ominaisuus oli ohjelmoitu pois ainakin Suomeen tuoduista autoista. Tutkan muurautuessa lumen peittoon olisin joskus kaivannut perusvakkaria, muuten en. Nykyisessä Mach E:ssä vakkarin tyypin voi vaihtaa keskinäytöltä, mutta ei ratin napeista.

    ACC on loistava keksintö, mutta tietyissä tilanteissa melkoisen puusilmäinen. Esim. edellä ajavan jo käännyttyä risteävälle tielle ACC jarruttaa vielä tarmokkaasti, toki kevyt painallus vauhtipolkimelle korjaa tilanteen. Hidastukset yleensäkin tapahtuvan vähän myöhemmin ja voimakkaammin kuin itse ne tekisin ja vastaavasti kiihdytys on verkkaisempaa varsinkin liikkeellelähdöissä. Muistan nähneeni tutkimuksen, jossa useita ACC:lla varustettuja autoja laitettiin ajamaan peräkkäin ja tuloksena oli vastoin ennakko-odotuksia tavallista ruuhkaisempi liikenne.

      1
  • muokattu 25.10.2022 11:53

    @[ZeiMZei] kirjoitti:
    Luulin että kaikissa merkeissä tuon adaptivisuuden saa pois päältä, mutta näköjään luulo ei ole tässäkään tiedon väärti.

    Mersusta käsittääkseni ei saa, mutta pitääpä vielä tarkistaa oikeilta asiantuntijoilta? Yli 600-sivuisen käyttöohjekirjan olen kyllä lukenut, mutta ei jäänyt mieleen tuollaista asetusta?

    Tästä on se huono puoli, että lumisateen tai huurtavan kelin alkaessa vakionopeussäädin on hetken aikaa kokonaan poissa pelistä kunnes sähkövastukset ehtivät sulattaa tähden tutkan mielestä läpinäkyväksi.

    Toinen häiriö aiheutuu edestä pois kääntyessään hidastavista, joita Distronic haluaa jäädä odottamaan tarpeettoman kaukaa. Pumppujalan perässähän tuollaisella ei viitsi ajaa ollenkaan, kun se lähtee pumppaamaan edellä menevän hönön mukana, mutta tämä on helppo ratkaista samoin kuin perinteiselläkin vakionopeussäätimellä, eli pudottamalla nopeutta pari napsua tai ajamalla ohi.

      
  • muokattu 25.10.2022 13:04

    @Karrette kirjoitti:

    Voisin tietty antaa ACC:n ajaa, mutta se ajaa liian lähellä. Ei se näe mitä edelläajavan edessä tapahtuu, enkä halua istua matkustajan roolissa kuljettajan paikalla.

    Voitko uskoa, että joku muu on tuosta "liian lähellä" -asiasta eri mieltä? Lisäksi minun autossani voi valita etäisyyden, tai olisiko "herkkyys". Ja uskoakseni, mitä kovempaa ajaa sen pidempi jonkinlainen suhteellinen etäisyyskin on.

    Ymmärrän kyllä että kaikille ei turvallisuus ole lähtökohta.

    Liittyykö asia jotenkin oleellisesti CC/ACC-ominaisuuteen mielestäsi?

    Vaan kun sen on joskus ottanut ajotavakseen, niin ei siitä kovin helposti luovu - tuntuisi muuten kuin olisi pahanteossa jos ajaa toisin kuin mitä järki sanoo

    Voi ku hianoo! Mikäs voisi olla käsityksesi siitä, miksi tuo ACC on alunperin keksitty? Vai väitätkö, että turvallisuus olisi tykkänään unohtunut jopa?

      
  • QuuQuu
    muokattu 25.10.2022 13:44

    @Karrette kirjoitti:

    Voisin tietty antaa ACC:n ajaa, mutta se ajaa liian lähellä. Ei se näe mitä edelläajavan edessä tapahtuu,

    Se ei aja Toyotassa liian lähellä, ja väli suurenee nopeuden mukaan. Eikä sen tarvitsekaan nähdä mitä edellä ajava edessä tapahtuu, se reagoi välittömästi mitä sen edessä tapahtuu, se on kuljettajaa avustava systeemin, se ei korvaa kuljettajan valpasta reagointia liikennetilanteisiin.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Karrette kirjoitti:

    Voisin tietty antaa ACC:n ajaa, mutta se ajaa liian lähellä. Ei se näe mitä edelläajavan edessä tapahtuu, enkä halua istua matkustajan roolissa kuljettajan paikalla.

    Voitko uskoa, että joku muu on tuosta "liian lähellä" -asiasta eri mieltä? Lisäksi minun autossani voi valita etäisyyden, tai olisiko "herkkyys". Ja uskoakseni, mitä kovempaa ajaa sen pidempi jonkinlainen suhteellinen etäisyyskin on.

    Voin uskoa.

    Minunkin autoissani (kahdesta kokemusta) etäisyys jää tarpeettoman lähelle. Joudun silti keskittymään mahdolliseen jarrutustarpeeseen.

    Joitakin vuosia sitten väiteltiin täällä siitä montako kuolonuhria tulee lisää jos ajaa 3 km/h rajoitusnopeutta ripeämmin. Toki kyseessä on liikenteen keskinopeus, ei niinkään yksittäisen ajoneuvon - ainakin minun näkemykseni mukaan. Itse näen että turvaetäisyydet ovat merkittävässä asemassa, ja niissäkin voitaisiin väitellä miten paljon törmäyksiä voidaan välttää jos lisättäisiin tienkäyttäjien etäisyyttä toisiinsa.

    https://yle.fi/uutiset/74-20002158

    "Kolarissa oli mukana yhdeksän autoa"

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/animaatio-nayttaa-nain-kuopion-jattimainen-46-auton-ketjukolari-tapahtui/8389418

    "Animaatio näyttää: Näin Kuopion jättimäinen 46 auton ketjukolari tapahtui"

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuopion-massiivisessa-kolarissa-useita-loukkaantuneita-71-autoa-kolaroi/1935616

    "Kuopion massiivisessa kolarissa useita loukkaantuneita - 71 autoa kolaroi"

    Vaan kuten ylinopeuksissakin, ei joka kerta niistä seuraa yhtään mitään. Riski voi kasvaa, tai sitä voi itse pienentää ajotavallaan.

      
  • Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

      
  • @Quu kirjoitti:
    Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

    Voi olla.

    Itse pyrin ajamaan seuraavatkin vuosikymmenet ilman peltivaurioita, mutta näkee paljon niitäkin joilla en usko että heillä käy edes hetkittäin mielessä että voivat toimintatavallaan aiheuttaa kolarin. Tavallaan kadehdin sitä huolettomuutta mitä joillakin on, että ei tarvitsisi kokea olevansa vastuussa mistään.

      1
  • QuuQuu
    muokattu 25.10.2022 18:55

    @Karrette kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

    Voi olla.

    Itse pyrin ajamaan seuraavatkin vuosikymmenet ilman peltivaurioita, mutta näkee paljon niitäkin joilla en usko että heillä käy edes hetkittäin mielessä että voivat toimintatavallaan aiheuttaa kolarin. Tavallaan kadehdin sitä huolettomuutta mitä joillakin on, että ei tarvitsisi kokea olevansa vastuussa mistään.

    On se hyvä että olet niin hyvä kuski, että olisi selvinnyt tulla seitsemänkymmenen ketjukolarin keskellä peltivaurioitta.

      
  • @Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

    Voi olla.

    Itse pyrin ajamaan seuraavatkin vuosikymmenet ilman peltivaurioita, mutta näkee paljon niitäkin joilla en usko että heillä käy edes hetkittäin mielessä että voivat toimintatavallaan aiheuttaa kolarin. Tavallaan kadehdin sitä huolettomuutta mitä joillakin on, että ei tarvitsisi kokea olevansa vastuussa mistään.

    On se hyvä että olet niin hyvä kuski, että olisi selvinnyt tulla seitsemänkymmenen ketjukolarin keskellä peltivaurioitta.

    Ei sitä varmaksi voi tietää. Pointti on siinä että asiallisella turvaetäisyydellä viimeisenä kolarisumaan ajanut olisi ollut tapahtumahetkellä kilometrin päässä katsomassa että edessä näkyy vain jarruvaloja. Kilometrin verran jarrupoljin pohjaanpainettuna olisi aika kauheaa, tai sitten etäisyydet olivatl lyhyet.

      3
  • @Karrette kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

    Voi olla.

    Itse pyrin ajamaan seuraavatkin vuosikymmenet ilman peltivaurioita, mutta näkee paljon niitäkin joilla en usko että heillä käy edes hetkittäin mielessä että voivat toimintatavallaan aiheuttaa kolarin. Tavallaan kadehdin sitä huolettomuutta mitä joillakin on, että ei tarvitsisi kokea olevansa vastuussa mistään.

    Vähemmän keskusteluissa esiintyvä asia tulee tässä, joka on syytä pitää mielessä. Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samantapaisesti kuin alkoholi. Ajokyky heikentyy, reagointi hidastuu ja kuljettaja tarvitsee enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan.

      
  • @Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Kyllä ne kolarit tulee lisääntymään, kun avustavat viritykset alkaa aikanaan toimimaan itsenäisesti, kitkarenkaita ei ainakaan kannata kyttää kun jarrutusmatkat edellä olleissa tilanteissa pitenee.

    Voi olla.

    Itse pyrin ajamaan seuraavatkin vuosikymmenet ilman peltivaurioita, mutta näkee paljon niitäkin joilla en usko että heillä käy edes hetkittäin mielessä että voivat toimintatavallaan aiheuttaa kolarin. Tavallaan kadehdin sitä huolettomuutta mitä joillakin on, että ei tarvitsisi kokea olevansa vastuussa mistään.

    On se hyvä että olet niin hyvä kuski, että olisi selvinnyt tulla seitsemänkymmenen ketjukolarin keskellä peltivaurioitta.

    Olen ajanut sakoitta vuodesta 1986, kolareita en ole ajanut koko aikana kun olen kortin omistanut. Asenteella ja taidolla on iso merkitys miten tien päällä menestyy.

      
  • muokattu 25.10.2022 19:08

    Väsyneenä ajamisen huonoin selitys on usein liian pitkien matkojen ajaminen, täytyy ymmärtää levon merkitys pitkilläkin matkoilla. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin eri tavoin.

      
  • @tracktest kirjoitti:

    Vähemmän keskusteluissa esiintyvä asia tulee tässä, joka on syytä pitää mielessä. Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samantapaisesti kuin alkoholi. Ajokyky heikentyy, reagointi hidastuu ja kuljettaja tarvitsee enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan.

    ACC ja törmäyksen estot ei väsy.

      
  • 740 GLE on usein nostanut esiin tärkeän asian nimittäin ajotaitojen ylläpitämisen. Ajokyvyn säilymisen kannalta on tärkeää pitää yllä omia ajotaitojaan. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa omassa ja muiden ajamisessa erilaisia riskitekijöitä ja pyrkii pohtimaan etukäteen keinoja niiden välttämiseksi.

      2
  • @Karrette kirjoitti:

    Ei sitä varmaksi voi tietää. Pointti on siinä että asiallisella turvaetäisyydellä viimeisenä kolarisumaan ajanut olisi ollut tapahtumahetkellä kilometrin päässä katsomassa että edessä näkyy vain jarruvaloja. Kilometrin verran jarrupoljin pohjaanpainettuna olisi aika kauheaa, tai sitten etäisyydet olivatl lyhyet.

    Kun siihen kilometrinpäässä takamatkalla ei voi itse vaikuttaa, varoitusvilkut päälle ja odottamaan.

      
  • muokattu 25.10.2022 20:17

    @Karrette kirjoitti:

    Minunkin autoissani (kahdesta kokemusta) etäisyys jää tarpeettoman lähelle. Joudun silti keskittymään mahdolliseen jarrutustarpeeseen.

    Miten sinä määrittelitkään "tarpeettoman lähelle"?

    Joitakin vuosia sitten väiteltiin täällä siitä montako kuolonuhria tulee lisää jos ajaa 3 km/h rajoitusnopeutta

    MIten asia liittyy ACC:n toimintaan?

    "Kolarissa oli mukana yhdeksän autoa"

    Oliko ACC jotenkin syyllinen onnettomuuteen?

    Vaan kuten ylinopeuksissakin, ei joka kerta niistä seuraa yhtään mitään. Riski voi kasvaa, tai sitä voi itse pienentää ajotavallaan

    Niin niin, mutta selitäpäs nyt se ACC autossasi, joka "ei pidä tarpeeksi väliä" mielestäsi.

    Jos minä pystyn laskemaan 3-4 sekuntia etäisyyttä vaikkapa satasella, max. herkistyksellä ACC:n ollessa toiminnassa niin väitätkö että autoni on turvaton, vai minä - jotenkin oletuksena asetelma vaan menee päälle? Yleinen suosituskin kehottaa n. tuollaisiin sekunteihin. Minun autoni osaa sen ottaa huomioon ilmeisimmin, mites sinulla? Näen myös oikein hyvin edellä ajavan ohikin liikennetilanteen, vai onko sinulla vastaan väittämistä asiassa? Tai miksi sinä et sitten näkisi myös?

    Pointti on siinä että asiallisella turvaetäisyydellä viimeisenä kolarisumaan ajanut olisi ollut tapahtumahetkellä kilometrin päässä katsomassa että edessä näkyy vain jarruvaloja.

    Mitä tuo oli tarkoittavinaan?

      
  • muokattu 25.10.2022 20:12

    @tracktest:

    Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samantapaisesti kuin alkoholi. Ajokyky heikentyy, reagointi hidastuu ja kuljettaja tarvitsee enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan. Asenteella ja taidolla on iso merkitys miten tien päällä menestyy. Täytyy ymmärtää levon merkitys pitkilläkin matkoilla. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Ajokyvyn säilymisen kannalta on tärkeää pitää yllä omia ajotaitojaan. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa omassa ja muiden ajamisessa erilaisia riskitekijöitä ja pyrkii pohtimaan etukäteen keinoja niiden välttämiseksi.

    Kyllä äiti. Muistetaan myös syödä aamupuurot, nauttia ateriat lautasmallin mukaisesti, vähentää lihansyöntiä ja lisätä kasviruoan määrää, ei unohdeta vitamiineja, vettä pitäisi juoda ainaski 2 litraa päivässä ja...

      1
  • QuuQuu
    muokattu 25.10.2022 20:30

    No ni, minulle riittää tämä välikeskustelu, minun välin hoitaa nykyään acc, itse kyttäsin sitä manuaalisesti vuosikymmenet sadat tuhannet kilometrit, acc pitää välin ja sallitun nopeuden tasan tarkempaan.

      
  • @EsaSairio kirjoitti:
    Miksi Suomessa - ja vain Suomessa - on yhä käytössä talvirajoitussysteemi?

    Tänään ilmestyneessä autoliiton lehdessä on hyvät perusteet talvirajoitusten ympärivuotiseen käyttöön, sillä on suuri merkitys kokonaisenergiankulutukseen ja päästökauppaan.

      2
  • Talvella vallitseva kelivaroitus voi edellyttää pienempää nopeutta, kuin talvirajoitus edellyttäisi. Talvirajoitusten ympärivuotiseen käyttöön ei ole mitään syytä, jos tien kunto sen sallii. Aika on rahaa. Aika on rahaa siinäkin mielessä, että mitä enemmän ja mitä kauemmin normaalia elämänmenoa rajoitetaan, sitä suurempi on siitä aiheutuva kansantaloudellinen tappio. Normaalin elämän rajoitukset koronan aikana, pitäisi olla kaikilla meillä vielä tuoreessa muistissa.

      
  • Aika on rahaa, ja työmatkaan käytetyn energiansäästöllä se aika muuttuu rahaksi, minulle ei ainakaan maksettu kuin työajasta.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Talvella vallitseva kelivaroitus voi edellyttää pienempää nopeutta, kuin talvirajoitus edellyttäisi. Talvirajoitusten ympärivuotiseen käyttöön ei ole mitään syytä, jos tien kunto sen sallii. Aika on rahaa. Aika on rahaa siinäkin mielessä, että mitä enemmän ja mitä kauemmin normaalia elämänmenoa rajoitetaan, sitä suurempi on siitä aiheutuva kansantaloudellinen tappio. Normaalin elämän rajoitukset koronan aikana, pitäisi olla kaikilla meillä vielä tuoreessa muistissa.

    Ovatko talvirajoitukset normaalin elämän rajoittamista? Entä kesärajoitukset? Pitäisikö palata Kekkosen aikaan ennen kuin hän keksi kiusata suomalaisia nopeusrajoituksilla?

      1
  • muokattu 26.10.2022 08:59

    Ihanko meinaat tracktest rinnastaa korona-ajan rajoitukset Suomen talvi-/kesärajoitusnopeuksiin? Aika paksua minusta.

    Aika on rahaa siinäkin mielessä, että mitä enemmän ja mitä kauemmin normaalia elämänmenoa rajoitetaan, sitä suurempi on siitä aiheutuva kansantaloudellinen tappio

    Jos tuo liittyi siihen, ajanko talvella vai kesällä ao. rajoituksin, niin onpahan kanssa niin laajasti tehty sarioimainen "päätelmä" että! Kirjoittajalta, jonka mielestä pitää ajaa kelin mukaisella nopeudella kuitenkin. Rautalangasta väännettynä tarkoitan sitä, että miten talvirajoitus (100 -> 80 esim) poikkeaa siitä, että kelin takia pitäisi tiputtaa 100 -> 80, siksi että keli edellyttää?

    Miten Suomen luonnon saisi taipumaan keleiltään sellaiseksi, että se edistäisi Suomen kansantaloutta? "Säästöä" ajamalla 10-20 km/h nopeammin ympäri vuoden?

    Varmaan Ruotsin ja Japanin talous on just ton takia ihan kuralla, Suomen "talvirajoituksia" vastaavat ympäri vuoden.

      2
  • @Kumppani kirjoitti:
    Ihanko meinaat tracktest rinnastaa korona-ajan rajoitukset Suomen talvi-/kesärajoitusnopeuksiin? Aika paksua minusta.

    Aika on rahaa siinäkin mielessä, että mitä enemmän ja mitä kauemmin normaalia elämänmenoa rajoitetaan, sitä suurempi on siitä aiheutuva kansantaloudellinen tappio

    Jos tuo liittyi siihen, ajanko talvella vai kesällä ao. rajoituksin, niin onpahan kanssa niin laajasti tehty sarioimainen "päätelmä" että! Kirjoittajalta, jonka mielestä pitää ajaa kelin mukaisella nopeudella kuitenkin. Rautalangasta väännettynä tarkoitan sitä, että miten talvirajoitus (100 -> 80 esim) poikkeaa siitä, että kelin takia pitäisi tiputtaa 100 -> 80, siksi että keli edellyttää?

    Miten Suomen luonnon saisi taipumaan keleiltään sellaiseksi, että se edistäisi Suomen kansantaloutta? "Säästöä" ajamalla 10-20 km/h nopeammin ympäri vuoden?

    Varmaan Ruotsin ja Japanin talous on just ton takia ihan kuralla, Suomen "talvirajoituksia" vastaavat ympäri vuoden.

    Ikävä tapasi väännellä toisen sanomisia jatkuu. Ajan niillä nopeuksilla mikä tieliikennelakiin on määrätty. Tieliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että voimme luottaa siihen, että kaikki tienkäyttäjät noudattavat liikennesääntöjä. Uudessa tieliikennelaissa 2020- mukaan on tuotu myös ennakointivelvollisuus. Teiden kunnon salliessa nopeuksia voidaan nostaa, tämä on mielipiteeni. Noudatan tietenkin nopeusrajoituksia mitkä on määrätty mukaan lukien talvirajoitukset. Rinnastuksen kieltoihin ja rajoituksiin tein yleisellä tasolla, kaikki muistavat mitä siitä seurasi kun koronan aikana ihmisten elämää rajoitettiin hyvinkin voimakkaasti. Vastakkainasettelu lisääntyi kaikkialla myös maan rajojen ulkopuolella ei pelkästään täällä pohjolan perukoilla. Kansataloudellinen merkitys on merkittävä näiden rajoitusten seurauksena. Olen edelleen sitä mieltä että tiestömme pitää saattaa sellaiseen kuntoon että nopeuksia voidaan nostaa eikä laskea. Onhan tämä nyt typerää jättää tiet korjaamatta ja laskea vaan nopeuksia. Joka tämän nielee on melko matalamielinen yksilö.

      
  • @tracktest kirjoitti:

    Ikävä tapasi väännellä toisen sanomisia jatkuu.

    Yritän tulkita kirjoittamisiasi. Ihan kuten kuka tahansa lukijasi.

    Tieliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että voimme luottaa siihen, että kaikki tienkäyttäjät noudattavat liikennesääntöjä. Uudessa tieliikennelaissa 2020- mukaan on tuotu myös ennakointivelvollisuus.

    Ja syödään ne aamupuurot. En ymmärrä miksi pitää asiayhteyteen kuulumattomasti toistaa ns. päivänselvyyksiä. Ei se tuo mitään uutta argumentointiisi.

    Teiden kunnon salliessa nopeuksia voidaan nostaa, tämä on mielipiteeni. Noudatan tietenkin nopeusrajoituksia mitkä on määrätty mukaan lukien talvirajoitukset.

    Talvirajoitusnopeus säädetään ylös/alaspäin vuodenajan mukaan joka tapauksessa. Toki olisi kiva, jos 60-rajoituksen tie rakennettaisiin motariksi. Edelleen uudella asfaltillakin rajoitusnopeus muuttuu kausittain nykykäytännön mukaan. Eli?

    Rinnastuksen kieltoihin ja rajoituksiin tein yleisellä tasolla, kaikki muistavat mitä siitä seurasi kun koronan aikana ihmisten elämää rajoitettiin hyvinkin voimakkaasti. Vastakkainasettelu lisääntyi kaikkialla myös maan rajojen ulkopuolella ei pelkästään täällä pohjolan perukoilla. Kansataloudellinen merkitys on merkittävä näiden rajoitusten seurauksena.

    Ei nämä kaksi asiaa nyt ihan noin rinnastu, että mainitaan "kansantalous" samassa yhteydessä. Minusta vedät aika överiksi siinä suhteessa, enkä ymmärrä miten sen perustelisit?

    Olen edelleen sitä mieltä että tiestömme pitää saattaa sellaiseen kuntoon että nopeuksia voidaan nostaa eikä laskea.

    Vaikka kylätiestä tehtäisiin motari, tai joka puolelle levitään uutta asfalttia, niin mitä se vaikuttaa mielestäsi kausirajoitusnopeuksiin?

    Onhan tämä nyt typerää jättää tiet korjaamatta ja laskea vaan nopeuksia. Joka tämän nielee on melko matalamielinen yksilö

    Onhan se ikävää. Mutta kun tuo ei liity mitenkään kausirajoitusnopeuksiin.

      
  • muokattu 26.10.2022 10:00

    @Kumppani kirjoitti:
    @tracktest kirjoitti:

    Ikävä tapasi väännellä toisen sanomisia jatkuu.

    Yritän tulkita kirjoittamisiasi. Ihan kuten kuka tahansa lukijasi.

    Tieliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että voimme luottaa siihen, että kaikki tienkäyttäjät noudattavat liikennesääntöjä. Uudessa tieliikennelaissa 2020- mukaan on tuotu myös ennakointivelvollisuus.

    Ja syödään ne aamupuurot. En ymmärrä miksi pitää asiayhteyteen kuulumattomasti toistaa ns. päivänselvyyksiä. Ei se tuo mitään uutta argumentointiisi.

    Teiden kunnon salliessa nopeuksia voidaan nostaa, tämä on mielipiteeni. Noudatan tietenkin nopeusrajoituksia mitkä on määrätty mukaan lukien talvirajoitukset.

    Talvirajoitusnopeus säädetään ylös/alaspäin vuodenajan mukaan joka tapauksessa. Toki olisi kiva, jos 60-rajoituksen tie rakennettaisiin motariksi. Edelleen uudella asfaltillakin rajoitusnopeus muuttuu kausittain nykykäytännön mukaan. Eli?

    Rinnastuksen kieltoihin ja rajoituksiin tein yleisellä tasolla, kaikki muistavat mitä siitä seurasi kun koronan aikana ihmisten elämää rajoitettiin hyvinkin voimakkaasti. Vastakkainasettelu lisääntyi kaikkialla myös maan rajojen ulkopuolella ei pelkästään täällä pohjolan perukoilla. Kansataloudellinen merkitys on merkittävä näiden rajoitusten seurauksena.

    Ei nämä kaksi asiaa nyt ihan noin rinnastu, että mainitaan "kansantalous" samassa yhteydessä. Minusta vedät aika överiksi siinä suhteessa, enkä ymmärrä miten sen perustelisit?

    Olen edelleen sitä mieltä että tiestömme pitää saattaa sellaiseen kuntoon että nopeuksia voidaan nostaa eikä laskea.

    Vaikka kylätiestä tehtäisiin motari, tai joka puolelle levitään uutta asfalttia, niin mitä se vaikuttaa mielestäsi kausirajoitusnopeuksiin?

    Onhan tämä nyt typerää jättää tiet korjaamatta ja laskea vaan nopeuksia. Joka tämän nielee on melko matalamielinen yksilö

    Onhan se ikävää. Mutta kun tuo ei liity mitenkään kausirajoitusnopeuksiin.

    On ikävä huomata ettet opi mitään vihjauksista etkä suorista kehotuksista, muuttaa tapojasi fiksumpaan suuntaan. Sekoittamalla kaikki keskustelut ja vetämällä ääripäästä toiseen. Muuntamalla toisen sanomisia vääristelemällä ja kiusaamalla samoja keskustelijoita. Hampaissasi on erityisesti 740 GLE, HybridRules, Esa Sairio ja minä, syytä en tiedä mutta näin vaan on. Uusin tapasi on vetää nippuun monta eri kommenttia saattamalla toinen näin naurunalaiseksi. Luuletko tosiaan niin, ettei vakiintuneita ja uusia tapojasi huomaa kukaan?

      
  • QuuQuu
    muokattu 26.10.2022 10:09

    Niissä liikenneolosuhteissa missä pystyisi pitämään tasanopeutta lisäaika 100 km matkalla talvella 10 min.
    Aamu ja iltapäiväruuhkassa Helsingin sisääntuloväylillä jonot matelee ja pysähtelee.
    Korona ajan etätyöt rauhoitti liikenneruuhkia huomattavasti.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit