Miksi Suomessa - ja vain Suomessa - on yhä käytössä talvirajoitussysteemi?
Ruotsissakaan ei talvirajoituksia ole ja siellä nopeusrajoitusten taso läpi vuoden on suunnilleen sama kuin Suomessa kesärajoitusten taso. Eikö Suomessa yhtään ajatella, kuinka paljon talvirajoitukset aiheuttavat yhteiskunnallemme lisää matka-aikoja ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia?
Esimerkiksi Autoliitto on tehnyt oheisen laskelman: Nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60 km/h–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25 000 henkilötyövuotta. Tämä vastaa yli miljardin yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.
Totta kai on itsestään selvyys, että jos nopeudet lasketaan nollaan, ei tapahdu onnettomuuksiakaan. Kaikkia autoilua ja liikenteen nopeuksia rajoittavia asioita voidaan haluttaessa perustella turvallisuuden lisääntymisellä, mutta on erittäin tärkeää että esimerkiksi nopeusrajoitusten taso on Suomessakin sellainen, että matka-ajat tieliikenteessä ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisuustaso silti hyväksyttävällä tasolla.
Nyt on aika luopua kokonaisuudessaan talvirajoituksista ja sen lisäksi nostaa nopeusrajoituksia hyvillä tieosuuksilla.
@EsaSairio kirjoitti:
Onhan viralliset tahot sen perustelleet
Otit Ruotsinkin esille. Maa, jossa on nopeusrajoitukset ympäri vuoden alemmat kuin Suomessa, niin miten ne siellä sitten pärjää koko vuoden? Onko Ruotsin talous jotenkin laahannut meitä perässä? En muista tuollaista....
Eikös siellä pitäisi päinvastoin vaatia Suomea vastaavat kesärajoitukset, jotta yhteiskunnan matka-ajat lyhenisivät ja yhteiskuntataloudelliset kustannukset pienenevät?
Mutta kun niin ei ole, niin onko nuo verukkeesi oikeasti käypäset sittenkään?
Joo, mutta eihän talvinopeuksissa pudoteta mitään nollaan, eihän?
Niin ne varmaan Ruotsissakin ovat ajatelleet, kun ovat päätyneet omiin rajoituksiinsa.
Nopeusrajoituksen laskiessa lasketaan huippunopeuksia, ei keskinopeuksia. Keskinopeus muodostuu kaikesta muusta kuin välillä saavutettavasta huipusta, onhan teillä paljon erilaisia kulkijoita, mm. raskas liikenne, joka junnaa reilua kahdeksaakymppiä. Ja suurin osa liikenteestä ajaa jopa moottoriteillä alle rajoituksen kesät talvet. Ei keskinopeus siis laske yhtä paljon kuin nopeusrajoitus.
Pimeää aikaa varten rajoitukset ovat ihan paikallaan. Suurin osa liikenteestä tapahtuu lähivaloin. Niillä ei näe riittävän pitkälle, että suuret nopeudet olisivat turvallisia.
Voidaan olettaa, ettei talvinopeudet lisää onnettomuuksia. Miksi Ruotsissa on kuitenkin niin paljon vähemmän kuolonuhreja liikenteessä? Auttaisiko rajoitusten nosto Suomessa tiputtamaan onnettomuusmääriä?
https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/sweden/speed_limits_fi.htm
Minä olen jo vuosia kannattanut yhdenmukaisia nopeusrajoituksia pohjoismaihin.
Ja sähköauton kulutus nousee kuulema jyrkästi yli satasennopeuksissa.
Nyt kaikki energian kulutusta lisäävät hakkeet on kovassa vastatuulessa.
Lopetetaan nyt keväällä nopeuksien nosto, niin toive erillisen talvirajoitustenpoistosta toteutuu.
Talvirengaskaudella kuuluu olla matalammat nopeusrajoitukset, ja kun kelloja siirretään alkavat pimeät illat, niin silloin kesänopeusrajoitukset olisivat liian korkeat. Useimmat kaipaavat jo nykyisillä talvinopeusrajoituksilla nastarenkaita, joten on hyvä että liikenneympäristö on tukemassa kuljettajia.
Onhan niitä kuivia ja valoisiakin talvipäiviä, mutta ne yleensä pilataan sillä että ajetaan piittaamatta turvaetäisyyksistä, eikä talvirenkaiden ominaisuudet ole samat kuin kesällä kesärenkailla.
Polttoaineiden hinnatkin ovat sellaiset että monelle matalammat rajoitukset ovat hyvä asia, vaikka he eivät sitä itse tietoisella tasolla ymmärtäisikään että hitaammalla ajonopeudella voi säästää rahoja vaikkapa sähkölaskua varten.
Nuo ajansäästön rahalaskelmat, ne ovat minun laskelmieni mukaan puhdasta bullshittiä. Voi joidenkin kohdalla olla 1 minuutilla/10 km jonkun euron merkitys, kunhan ensin maksaa sen polttoaineen kustannuksen, mutta useimpien kohdalla säästetty aika menee vain elämän elämiseen, ei sellaiseen minkä voisi myydä jollekulle toiselle. Se että ylipäätään kulkee autolla jonnekin, niin sillä voi tehostaa ajankäytön ansiosta paljonkin - paitsi että autolla kulkeminen voi johtaa osamaksu- / leasing-velkaan. Valtio ainakin hyötyy verotuloilla, mutta toisaalta se kustannus on muusta toimeliaisuudesta pois.
Autoilu voi olla todella kallista siihen aikaan nähden mitä sillä saa säästettyä. Esimerkiksi 42,65 € /100 km tarkoittaa 8 530 €/ 20 000 tkm ajomäärällä 3 vuodessa kun lasketaan pääomakulut, eli auton vaihtoarvon aleneminen ajan myötä (TM 13E/17).
Minäkin puolustelin urheasti nopeudella säästettyä aikaa kun työmatkoihin meni reilutunti 2x pv eihän sillä ollut mitään vaikutusta tulosta tekevää työaikaan, vapaa-ajasta se oli pois, nyt sitä aikaa on kellonympäri.
Ei. LAM-mittausten tiedoista nähdään, että liikenteen keskinopeus muttuu vain muutama km/h.
Muuttujia Suomen ja Ruotsin välillä on aivan liian paljon, jotta vertailusta saisi nopeuden tai minkään muun yksittäisen tekijän vaikutuksen pääteltyä. Voidaan vain arvioida, miten henkilövahinkojen määrä muuttuisi, jos liikenteen keskinopeus muuttuisi.
Kun saadaan uusittua liikennemerkit nykyisen lain mukaisiksi, voidaan alkaa suunnitella nopeusrajoitusten vaihtamista.
Illat on täällä pimeitä riippumatta aikajärjestelmästä.
Itsekin ajelen nykyään usein alle suurimman sallitun.
Jokainen meistä hinnoittelee asioita jollain tavalla. Jos sinulla olisi tiemaksu mökille ja vaihtoehtona maksuton hidas pikkutie, taatusti miettisit halukkuutta maksaa nopeammasta tiestä. Tai kotona nettiyhteydestä jne. Joku jopa maksaa siitä, että auto kiihtyy paremmin.
No siinä uusiessa se on kustannustehokkainta laitaa pahimpiin paikkoihin kelin mukaan muuttuvat nopeudet
Onko se nyt kauhea aikatappio, jos n. 100km työmatkaan käyttää reilu 10min kauemmin aikaa.
Toki laskennallisesti se on 10 vuodessa kauhea määrä aikaa.
Jos bensa-autolla säästää litran, niin sehän tekee kuukaudessa 8€/h.
Toiseksi, jos aamulla tekee aamutoimet reilu 5min rivakammin ja illalla tulee kotiin 16:53, sen sijaan, että tulisi 16:47, niin säästääkö siinä oikeasti aikaa.
Vielä se, että säästyneellä työmatka-ajalla voi painaa duunia.
Toki voi, mutta kun se tehtaan pilli viheltää tai sairaalan kellokortti leimataan tietyssä ajassa ja ylitöitä ei tunneta, niin voiko silloin tehdä enemmän duunia, jos ajaa kovempaa töihin?
Sen minä olen oppinut ettei aikaa saa ajamalla kiinni, mutta elinaikaa se nopeudesta stressi voi lyhentää.
T. EsaSairiolle
Ongelma ei ole se mitkä numerot maantien varressa ovat, vaan se mitä nopeutta kuljettajat ajavat kehnoissa tai jopa vaarallisissa keleissä. Omasta mielestäni nopeudet voidaan pitää kesät talvet samoina, se ei ole ongelma. Nopeuden sovittaminen sen hetkiseen keliin on tärkein turvallisuutta parantava tekijä, tähän yhdistettynä turvavälit ja yleinen valppaus liikenteessä. Nopeusrajoitusten noudattaminen on minulle tärkeä asia ja siitä vänkääminen ei edistä mitään. Tästä saadaan varmasti mielenkiintoinen keskustelu. Kiitos Esa Saariolle hyvästä keskustelun avauksesta!
Nopeuden suhteuttaminen keliin on turhan henkilökohtainen asia. Jonkun mielestä oikea nopeus on 60, toinen ajaisi samaan aikaan samalla tiellä 120. Varmaan jokin tuolta väliltä olisi oikea nopeus. Mutta sitten osalla autoista ei saa ajaa tai ei pysty ajamaan reilusti yli 80. Eipä siinä sujuvaa liikennettä synny, enemmän neppiskisalta voisi poukkoiluineen vaikuttaa. Jos taulussa lukee 80, saadaan edes mahdollisuus tasaisesti ja turvallisesti etenevään liikenteeseen, vaikka ainahan silloinkin löytyy oman nopeuden kulkijoita, jotka vielä käytöksellään heiluttelevat toisten vauhtia.
Luin ekaa kertaa taas uudenlaisista adaptiivisista tasanopeussäätimistä. Kuorma-autoissa on säädin, joka päästää nopeuden tippumaan ylämäissä ihan tarkoituksella ja kerää vauhtia alamäessä. Siinäpä varsinaista tasanopeutta, joka artikkelin mukaan vielä harmittaa toisia kulkijoita. Ducatossa on tuollainen puolisurkea säädin ilman älyä ja siihen meinaa mennä itselläkin hermot. Ei sitä kehtaa käyttää, jos takana tulee joku.
Onhan näitä joilla ei ole kykyä suhteuttaa nopeuttaan vallitsevaan keliin, mutta suurin osa kuitenkin osaa. Taidollisesti vajavaiset tai muuten vain arat kuljettajat voivat huonoissa keleissä siirtyä joukkoliikenteen pariin. Hyvissä keleissä satasen nopeus ei ole ongelma, jos kaikki noudattavat liikennesääntöjä ja hyväksi havaittuja tapoja liikenteessä. Turvavälit, katse etäälle saadaan jokaisen havainnointi pätevälle tasolle. Täydellinen keskittyminen ajamiseen lienee kaikkien tervepäisten oikeaoppinen tapa liikenteessä. En tiedä mitä nykyisin autokouluissa painotetaan, ymmärtääkseni kuitenkin samoja asioita kuin omana aikanani. Itseoppiminen ja omalla järjellä ajattelu taitaa olla edelleen hyvä ohje. Autokoulujen oppimisjaksojen lyhentäminen ei ollut hyvä ratkaisu. Tässäkin oli kyse karanneista autokoulujen hinnoista ja tämä kaikki oppimisen kustannuksella tietenkin. Autokouluista tulee ulos hieman vähemmillä taidoilla olevia kuljettajia, ei todellakaan hyvä suuntaus. Turvallisuutta pitäisi pitää aina ykkösprioriteettina, niin opetuksessa kuin liikenteessä.
Kyllä tämän aiheen kannat on tullut niin kaluttua, ettei minulla ainakaan ole muuta lisättävää kuin päättäjille, että lopettavat tämän älyttömän nykyiseen kalustoonkin sopimattomat kausinopeusvaihdot puoleen tai toiseen.
Tämän hallituksen osalta on tullut selväksi se, että velalla voidaan tehdä mitä vaan, kun rajaa ei vedetä mihinkään. Hyvinvointivaltio lakkaa olemasta jos valtiontaloutta ei saada tasapainoon. Seuraavalle hallitukselle tulee eteen jatketaanko tällä tiellä vai otetaanko päätöksiin järki mukaan. Tämä tarkoittaa ihmisiä jotka ovat laskutaitoisia.
"Vuonna 2021 tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Hirveen törmättiin 1 680 kertaa. Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä."
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/elainkolarit/#7c0319dc
Sunnuntaina 30.10.2022 aurinko laskee Helsingissä jo 16.29 - pimeällä ajetaan usein vain lähivaloilla, ja marraskuun alusta on talvirengaspakko jos keli sitä edellyttää. Ensimmäinen vaikeuttaa reagointia, jälkimmäinen heikentää väistämistä ja pysähtymistä.
TLL 105 §
"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita,...."
Ja uusimmassa testissä on voitu todeta että märällä asfaltilla talvirenkaat jarruttavat yli 10 metriä pidempään kuin kesärenkaat.
Päivänvalo on tietysti eri asia, mutta itse noudatan mieluusti talvirajoituksia. En ole lottovoittaja, joten en usko etteikö hirvi tai muu eläin voisi astua tielle juuri minun autoni eteen. Hitaampi ajonopeus säästää pidemmän matka-ajan kompensaationa polttoainetta, autosta riippuen voi hyvinkin saada 10 % alennuksen tankkauksista. Tämä ei tietenkään ole yhtä helppo asia hoksata kuin se että onko yhdellä huoltoasemalla litrahinta 2,00 € kun se tien toisella puolella on 1,80 €.
Eihän siitä ole kuin lyhyt aika kun poistettiin pakettiautojen nopeusrajoitus 100 km/h ja nostettiin peräkärryjen nopeutta tasoon 100 km/h. En ole etsinyt tietoa siitä onko Suomi sopeuttanut lainsäädäntöä EU:n säädöksiin, vai oliko tämä vain sattumaa. Suomessahan pakettiauto on myös verotuksellinen määritelmä (huom - sosialistinen aate, eli kateusverotus), ei pelkästään ajoneuvon käyttötarkoituksen kuvaus.
https://www.is.fi/autot/art-2000005927495.html
Ei minulla ole kesärajoituksia mitään vastaan, paitsi jossakin liikenneympäristöissä voisi olla älykästä käyttää 90 ja 110 km/h nopeuksia ylempien tai alempien tasalukujen sijasta, sen sijaan että periaatteen vuoksi niitä ei käytetä Suomessa ollenkaan.
Niin oikea nimi oli Esa Sairio, joka tämän ketjun aloitti.
Suurimmalle osalle kalustoa olisi 80 sopiva ympärivuotinen maksiminopeus. Siihen siis suurin osa yltää ja ohittelutarve minimoituu, jos sillä on väliä. Mopoautot, traktorit, nosturit ja muut jäävät vielä silloinkin tien tukkeeksi.
Niin juuri: Kuka niitä satoja hevosvoimia tarvitsee ja mihin ?
Per vaikka yhden ihmisen liikkutamiseen.
Olosuhteista ja maasta riippumatta.
Tuon kaluston takia ei nopeusrajoituksia henkilöautokalustolle tarvitse alentaa.
Se määritellään jo laissa, kaikissa ennakoitavissa jne.
Suurin ongelma nopeuden nostoille on se, että Suomen tieverkko jopa vaarallisen huonossa kunnossa. Suomi liikkuu teitä pitkin, mutta poliittinen johto ei tee mitään asian hyväksi. Raideliikenteeseen panostetaan suhteessa selvästi enemmän. Jokainen tiellä liikkuja kärsii tien huonon kunnon takia lasketuista nopeusrajoituksista, koska matka-aika pitenee. Huonoon kuntoon päästetyille teille laitetaan nopeusrajoituksia. Autojen alustat kärsivät, samoin renkaat.
Mitä hevosvoimat liittyvät tähän keskusteluun? Hevosvoimien määrän voi jokainen valita mieleisekseen, yhdellä hevosellakin pääsee ja hyvin pääseekin.
Toisaalta, jos halutaan vähentää ylinopeuksia, niin nopeusrajoituksia pitäisi nostaa eikä laskea.
Ajoin taas pitkästä aikaa Saksassa vapaiden nopeuksien motareilla. Keskikaistalla mennään suunnilleen samaa vauhtia kuin Suomen motareilla eli n. 130km/h.
Minusta on epämukavaa, kun vasenta kaistaa painaa harvakseltaan autoja huomattavasti lujempaa.
Noita nopeita kuskeja lukuunottamatta max nopeutena pidetään siis 120 - 130km/h. Ajattelen sen juontavan siitä, että tiellä on aina "luontainen" nopeus jota ajetaan. jos liikennemerkillä ei muuta väitetä. Jos rajoitus on asetettu liian paljon alle tien luontaisen nopeuden, ihmiset ajavat enemmän ylinopeutta, koska rajoitusnopeus ei tunnu luontevalta.
Toisaalta luontainen nopeus on varmaankin erilainen kuskien kesken riippuen ajokokemuksen määrästä ja autosta. Rajoitus pitäisi siis asettaa järkevästi alle sen, mikä tien luontainen nopeus on kokeneimmille kuskeille.
Talvirajoitukset pitäisi poistaa perusteettomina ainakin suurimmalta osalta tiestöä ja kokonaan eteläisestä Suomesta.
Nopeusrajoitukset taitavat olla säädetty ihmisten turvaksi, kuten suuri osa laista. Jos jotain säädettyä rikotaan, pitäisikö sitä siksi muuttaa? Jos yöllä menee nakkikioskille, on tavallista että siellä syntyy jonoissa jotain kähinää. Voidaan vähän lyödäkin, kun se tuntuu niin luontaiselta. Kai sekin pitäisi olla sallittua kuten luonnollinen ylinopeus? Suuri nopeushan ei aiheuta ikinään edes vaaraa yksinään, pitää osua vielä siihen linjalle.
Garthago on hävitettävä, ei se perusteluja kaipaa. Samat perustelut taisi olla mielipiteen viimeisellä kappaleella vai perusteleeko Saksan autopaanat pysyvät kesärajoitukset?
Talvi/kesärajoitusten vaihtelu todistaa, että nopeusrajoitusten säätäminen on osittain mielivaltaista eikä perustu turvallisuuslähtökohtaan. Tänään saat ajaa 120km/h ja huomenna samassa paikassa samalla tieosalla sanassa olosuhteessa 100km/h.
Tien luontainen nopeus on turvallinen ajonopeus. Se on kyllä myös subjektiivin nopeus. Turvallinen nopeus on sellainen, jolla kuljettaja ajaa omalla mukavuusalueellaan rauhallisena ja kykenevänä tarkkailemaan ympäröivää liikennettä. Liian suuri nopeus saa kuskin pelkäämään ja hermostumaan, jolloin kuskin riski tehdä vääriä valintojs kasvaa. Saksan autobaanat näyttävät sen, että merkittävän suuri enemmistö ajaa samaa motarinopeutta kuin Suomessa vaikka heidän ei tarvitse noudattaa mitään rajoitusta. Vain vauhtikallot painavat, mitä autosta lähtee ja vaarantavat liikennettä.
Minusta on oikeastaan rauhoittavaa huomata, että valtaosa suomalaisista komppaa valtaapitäviä eli omaavat aidon herranpelon. Joissain yhteiskunnissa on paljon enemmän itsenäisesti ajattelevia ja siellä on yhteiskunnallisesti rauhattomampaa kuin Suomessa.
Tarkoitus on vaikuttaa ajonopeuksiin.
Silti ajat usein 15 km/h ylinopeuksia.