” kartalta valitsin seuraavan laturin niin, että saapuisin sille 10-15% akulla”
Riippuu varmaan tiestä ja latureiden tiheydestä mutta eikö saapumisarvio 10% ole hiukan riskin puolella? Talvella yllätykset liikenteessä voivat helposti viivästyttää etenemistä ja akku tyhjenee ennen laturia. Pienikin peräänajo voi sulkea koko tien 1-2 tunniksi, missä vaiheessa pitää lopettaa auton lämmitys?
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin
>
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
Tämän selvemmin et voi kertoa neuvovasi muita asiassa josta et mitään ymmärrä.
Kiitos silti kun vahvistit aiemman arvaukseni, että sinä et tosiaan tarkkaile omaa ajokuntoasi lainkaan vaan jatkat väkisin seuraavalle range extenderille saakka oman käsialasi heikkenemisestä piittaamatta auton määräämin tauoin. Tämä ei ole sähköauton vika, vaan se on sinun vikasi.
Näillä asenteillasi sinun ei todellakaan kannata Rautaperseillä eikä autoillakaan öisin, koska se on vaarallista. Iron Butt ei ole tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä, vaan suunnitelmallista ja vastuullista etenemistä. Minulle ne olivat hyviä ajotavan ja varusteiden harjoituksia muita yksin ja kahdestaan ajettuja matkoja varten.
Kaksi Rautapersettä olen ajanut helpoilla pyörillä, joiden tankillinen riittää yli 600 km. Minulle ei silti tulisi mielen viereenkään yrittää ajaa ehdottamaasi 250 km pätkää kello 2 - 5 aamuyöllä. Tuohon aikaan kannattaa nukkua tunti tai pari. Jos ajan noilla tunneilla niin alle tunnin pätkiä täysin riippumatta siitä tunnenko itseni väsyneeksi ja alkaako oman käsialan virhesaldo kasvaa vai ei.
Sinulla on huono tapa sepittää toiselle eli tässä tapauksessa minulle keksimiäsi asioita kuten "tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä" ja sitten hyökätä niiden varjolla.
Yöllä yksinään motarilla ei vaadi kummoista käsialaa ja niin kuin kerroin jouduin ikään kuin ansaan, kun väsy iski yllättäen eikä motarilta päässyt pois. Kuten sanoin, olisi pitänyt jaadä nokosille jo Malmön laturilla, mutta tuli tehtyä väärä vainta, kun ei siinä vielä tuntunut siltä, että saisi nukahdettua.
Malmön laturille tullessa minulla oli takana n. 1200km siitä, kun lähdin paluumatkalle Badenista. En muista kerroinko aikaisemmin, mutta kävin Malmössä kolkuttelemassa Scandikin ovella joskua klo 3 kieppeillä, mutta yövartija ei suostunut antamaan huonetta loppuyöksi. Jos teen vastaavan matkan uudelleen, täytyy jaksottaa lyhyemmät päivämatkat.
Lefalla on nyt takana reilu kuukausi, ja kilometrejä n. 800. Energiakustannus on ollut 1,95€ / 100km, sisältäen tietysti sähkön siirron (mutta ei perusmaksua, kun me ollaan tykätty pitää sähköt kotona joka tapauksessa) .Vanhan auton kulutus lähenteli lyhyessä nurkka-ajossamme kymmentä litraa, joten budjetoimani 100€ kuukausittainen säästö on toteutunut helposti.
Kulutus on ollut hieman yli 21kWh/100km, mikä on suht paljon. Tätä kuitenkin selittää lyhyet kertamatkat, ja lähes kaikkien mahdollisten lämmittimien käyttö näillä matkoilla.
Näillä ajosuoritteilla ei ole tarvinnut miettiä rangea tai lataamista, riittää että muutaman kerran viikossa lataa kotona. Latausasemaa ei ole, plugari ladataan (sinisestä) sukosta, ja Lefa saa virtansa voimavirtarasiaan kytketystä laturista (tai johdosta, auton sisäistä laturiahan siinä toki käytetään).
@Jorma L2 kirjoitti:
” kartalta valitsin seuraavan laturin niin, että saapuisin sille 10-15% akulla”
Riippuu varmaan tiestä ja latureiden tiheydestä mutta eikö saapumisarvio 10% ole hiukan riskin puolella? Talvella yllätykset liikenteessä voivat helposti viivästyttää etenemistä ja akku tyhjenee ennen laturia. Pienikin peräänajo voi sulkea koko tien 1-2 tunniksi, missä vaiheessa pitää lopettaa auton lämmitys?
Toisaalta taivas voi pudota niskaan tai risteilyohjus eksyä maalistaan. Boogeymankin saattaa vaania joka nurkan takana. Liika varmisteleminen tekee elämästä tosi vaikeaa.
Minun Saksan matkalla 10% oli ylisuuri varaus, koska Tesla näyttää tosi hyvällä tarkkuudella matkaan kuluvan energian ja laturien sijainnit oli tarkkaan tiedossa. Minulla oli navissa asetettu reitti Tukholmaan ja jokaisella laturilla ollessa pystyi näkemään auton energianäytöstä, milloin akun energiaa oli riittävästi, jotta seuraavalla laturilla olisi n. 10% (käytännössä jätin vähän yli 10%) seuraavalla pysäkillä.
Auton lämmitys pitää lopettaa siinä vaiheessa, kun auto näyttää seuraavalle mahdolliselle laturille olevan jäämässä n. 1-2% varaus. Olen kerran kotimaassa ollut tilanteessa, että auto näytti laturille saapumista 1% varauksella. Käytännössä oli 2% akussa, kun tulin laturille. Mutta minulle siinä oli jo liikaa riskiä, oli epämukava ajaa zoomaten energianäyttöä. Olisin voinut ladata jo aikaisemmin, mutta halusin Teslan laturille Toijalaan, jotta lataus ei maksaisi ja saisin lounaan noutopöydästä.
Mitä jos ajat yöllä Saksassa tyhjällä motarilla ja rengas puhkeaa eikä ole vararengasta? Mitä, jos käyt tankkaamassa ja jätät vahingossa avaimet auton sisään lukkojen taakse ja on 30 astetta pakkasta ja muutenkin synkkä ja myrskyinen yö motarin varrella kylmätankkausasemalla? Tulikin mieleen, että kerran minulla oli Mondeossa konepelti, joka avattiin auton avaimella. Ford-lätkän alla oli avaimenreikä. Olin menossa asiakastapaamiseen ja pysähdyin Keimolan huoltamolle kaffelle ja lisäämään pesunestettä (ei tarvinnut tankata, kun olin dieselillä liikkeellä ja niillähän pääsee niiiiin pitkään yhdellä tankillisella). Avasin konepellin, laskin avaimen johonkin moottoritilan sisällä, täytin pesunestesäiliön ja suljin konepellin. Aivan viimehetkellä tuli mieleen, että avain on pellin alle jäämässä. Mutta liian myöhään. Eikun soittamaan Tikkurilan Fordille, josta onneksi tuli huolto paikalle niin nopeasti, että ehdin palaveriin. Mitä, jos niin kävisi Saksassa? Siis, että ei ehtisi palaveriin?
Elämässä on suurempia ja pienempiä riskejä eikä auta kuin tarpoa eestaas, eestaas tiellä taistojen.
@Yosemite kirjoitti:
Eipä tule 500 km matkoja dieselilläkään ilman taukoja nykyään ajettua. Se ikä!
Minulla harvoin ajettavalla 600 - 700 km pääkaupunkireissulla lyhyiden taukojen määrän kasvu yhdestä kahteen tai ainoan tauon piteneminen ei ole millään prioriteelilla mukana sähkö- tai bensa-auton valinnassa. Dieselin sen sijaan on hyvä kulkea tuo matka edestakaisin, ettei tarvitse kotiin lähtiessä haeskella syrjäkylillä ainoaa Suomen Talvessa toimivaa polttoainetta myyvää asemaa.
Vain se on vaikea käsittää miksi auton pakottamien taukojen pitäminen välttämättä halusi tai ei on jonkun mielestä etu? Mainostettu 300 km käyttökelpoinen rangehan on kuin diesel 17 litran tankilla.
Mukavassakin tuolissa ei viitsi istua tuntitolkulla. Ajelin bensa-autolla eilen 470km kahdella tauolla ja aika minimi tuo määrä on. Pari taukoa lisää olisi tehnyt hyvää, mutta mitään tarpeellisia pysähtymispaikkoja ei reitillä ollut. Ehkä lataustauko olisi ollut hyvä syy pysähtyä kolmannen kerran, joskin siihen olisi mennyt aikaa jaloittelua pidempään. Mutta ainakaan terveellistä tuollainen 700km yhdellä tauolla ei ole, mutta autoillessa voi kuolla muutenkin.
Mitä dieseliä siellä kotona myydään, kun Suomessa pitäisi nykyään olla koko maassa sama polttoaine, siirtymässä syksyllä voi olla viikon ero?
@HybridRules kirjoitti:
Sinulla on huono tapa sepittää toiselle eli tässä tapauksessa minulle keksimiäsi asioita kuten "tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä" ja sitten hyökätä niiden varjolla.
Ei ole. Siteerasin sinun tekstiäsi, jossa sekä varoitit Rautaperseilystä koko käsitettä ymmärtämättä ja silti samalla myös kerroit auton pakottaman 250 - 300 km lataustaukojen olevan hyvä syy tauolle.
Minä en usko edelleenkään, että pitkän matkan ajettuaan voi jatkaa 3 tunnin pätkiä yöllä turvallisesti.
Yöllä yksinään motarilla ei vaadi kummoista käsialaa
Et ole vieläkään kartalla. Käsialaa ei tarkkailla siksi, että valtatielle osuminen olisi vaikeaa. Käsialaa tarkkaillaan siksi, että väsyneen kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee väistämättä ja siitä voi tunnistaa väsymyksensä ja siirtyä syömään tai tauolle tai mitä milloinkin tarvitaan.
Aikana jonka ihminen on tottunut nukkumaan tauon tarve tulee paljon nopeammin kuin sinun ehdottamasi auton latausväli. Tilanteesta riippuen minulle tuo iskee toisinaan perjantai-iltana jo ensimmäisen tunnin jälkeen, jolloin joudun työviikon jälkeen rentouduttuani pyytämään kuskin vaihtoa kesken parin tunnin mökkimatkan.
Kyse on samanlaisesta itselle tyypillisten virheiden tarkkailusta, jolla koodarit, toimittajat ja kirjailijat parantavat työnsä laatua itselleen tyypillisiä virheitä tunnistaen. Kirjoittavat tavoittelevat laadun parannusta, kuljettaja tunnistaa oman käsialan hajoamisen. Tässä on tietenkin sellainen rajoitus, että se toimii vain meillä, jotka teemme virheitä joita voimme tunnistaa.
ja niin kuin kerroin jouduin ikään kuin ansaan, kun väsy iski yllättäen eikä motarilta päässyt pois.
En viitannut tähän, vaan postissani siteeraamaani ristiriitaiseen ohjeeseesi, jossa kehotat samassa postissa ensin ajamaan liian pitkään (kunnes jää ansaan) ja sitten kuitenkin riittäville tauoille:
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin
>
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
Voisiko mitenkään olla niin, että kuljettajan kannattaisi määrätä kuljettajan tauot eikä olettaa auton pakottamien taukojen sopivan automaattisesti ja aina myös kuljettajalle?
@HybridRules kirjoitti:
Sinulla on huono tapa sepittää toiselle eli tässä tapauksessa minulle keksimiäsi asioita kuten "tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä" ja sitten hyökätä niiden varjolla.
Ei ole. Siteerasin sinun tekstiäsi, jossa sekä varoitit Rautaperseilystä koko käsitettä ymmärtämättä ja silti samalla myös kerroit auton pakottaman 250 - 300 km lataustaukojen olevan hyvä syy tauolle.
Minä en usko edelleenkään, että pitkän matkan ajettuaan voi jatkaa 3 tunnin pätkiä yöllä turvallisesti.
Yöllä yksinään motarilla ei vaadi kummoista käsialaa
Et ole vieläkään kartalla. Käsialaa ei tarkkailla siksi, että valtatielle osuminen olisi vaikeaa. Käsialaa tarkkaillaan siksi, että väsyneen kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee väistämättä ja siitä voi tunnistaa väsymyksensä ja siirtyä syömään tai tauolle tai mitä milloinkin tarvitaan.
Aikana jonka ihminen on tottunut nukkumaan tauon tarve tulee paljon nopeammin kuin sinun ehdottamasi auton latausväli. Tilanteesta riippuen minulle tuo iskee toisinaan perjantai-iltana jo ensimmäisen tunnin jälkeen, jolloin joudun työviikon jälkeen rentouduttuani pyytämään kuskin vaihtoa kesken parin tunnin mökkimatkan.
Kyse on samanlaisesta itselle tyypillisten virheiden tarkkailusta, jolla koodarit, toimittajat ja kirjailijat parantavat työnsä laatua itselleen tyypillisiä virheitä tunnistaen. Kirjoittavat tavoittelevat laadun parannusta, kuljettaja tunnistaa oman käsialan hajoamisen. Tässä on tietenkin sellainen rajoitus, että se toimii vain meillä, jotka teemme virheitä joita voimme tunnistaa.
ja niin kuin kerroin jouduin ikään kuin ansaan, kun väsy iski yllättäen eikä motarilta päässyt pois.
En viitannut tähän, vaan postissani siteeraamaani ristiriitaiseen ohjeeseesi, jossa kehotat samassa postissa ensin ajamaan liian pitkään (kunnes jää ansaan) ja sitten kuitenkin riittäville tauoille:
@HybridRules kirjoitti:
Pitkällä matkalla lataustauot jaksottavat itsekseen matkan lyhyempiin n. 250km pätkiin
>
Pitkällä matkalla sähköauto tuo turvallisuutta matkan tekoon noiden itsestään syntyvien taukojen ansiosta. Tauot ovat eduksi kuskin vireystilalle matkan aikana. Myös mersumiesten kannattaa jättää perseilyt sikseen.
Voisiko mitenkään olla niin, että kuljettajan kannattaisi määrätä kuljettajan tauot eikä olettaa auton pakottamien taukojen sopivan automaattisesti ja aina myös kuljettajalle?
Sinä olet kyllä harvinaislaatuinen persoona siltä pohjalta, mitä täällä TM:n palstalla kirjoittelet eri asioista. Onko Rouvasi samalla kartalla? Varmaankin, kun teillä taitaa olla jo pitkä yhteinen taival takana ja varmaan hyvää taivalta myös edessä.
Viimeiseen kysymykseesi vastauksena, että totta kai kuljettaja määrää tauot. Sähköauton ominaisuus lataamisen suhteen sattuu vain tukemaan taukojen pitämistä. Lataustauko pitkällä matkalla ei ole haitta eikä se itseisarvoisesti ole etukaan. Ajattele asiaa positiivisesti: auto haluaa taukoja ja kuski haluaa taukoja -> sävy sävyyn, win-win, yhteistuumaista jne. Se vain sattuu olemaan niin, että kuskin kannattaa haluta pitää taukoja siten, että auto siinä samalla lataantuu. Pitkällä matkalla pidetään ikään kuin tekemisen meininki eikä haaveilla jossain molokin kidan liepeillä. Silloin, kun on tarkoitus siirtyä paikasta A paikkaan B. Maisemakruisailu on sitten erikseen.
Vaikka minä en useinkaan, mutta omasta mielestäni kyllä aina välillä, ole sinun kanssa samalla aaltopituudella, niin kyllä sinun juttuja on pääsääntöisesti mukava lukea. Välillä tosin en ole riittävän kiinnostunut lukeakseni pisimpiä postauksia. Sinun puolesta toivon, että TeeCee tulisi taas antamaan sinulle sparrausta. Hän on minusta parhaiten jaksanut käännellä pihviä yhtä hartaasti ja huolella kuin sinä.
Vieläpä Inssit täällä syyllistyvät ”hjankhaamiseen”. Naurattaa kyllä, ja kyllä on kiinnostavaakin. Pitäähän petiä pedata.
2018 mainitsin sähköauton tulevaisuuden hinnaksi kymppitonnin. Tuo fiktio perustui sähkötekniikan luomaan yksinkertaisuuteen.
1990 luvulla en tiennyt li-ion akuista mitään. Alustin hahmottelmani, tuon laittoman härvelini vain omaksi huviksi lyijyakuilla, sääntönä laskennalllisen todennetut virtuaali laskelmat. Puolet tarvikkeista ehdin hankkia, mutta silloin oli kova kiire töissä. Tuossa tosin olisi syntynyt korkeimpana maksimina vain laillinen mopoauto lain suppeassa kaavassa, eli ns metsä kulkine, ei edes laillinen mopoauto.
Myönnän etten tuota hupi härveliä lopulta toteuttanut ja virtuaalijarruina käyttäisin hyvin tuttua sähköä isoimmista koneista, painokoneista.
Kyllä ne jarruttavat hätä stopista. Koneemme laittoi tuon sähkön toisin päin täysin tehoin.
Kerroittekin jo tuolloin ettei tuo ole riittävä, no ei se ole maantienopeuksilla. Ajatukseni siis osin kusi.
Tämän löydänet keskustelu palstoilta alkaen 2018. Tuolloin väitin myös sähköauton saavan aikanaan kymppitonnilla, ei se voi maksaa enempää. Laskennallisesti perus sähköauto ei mitenkään voi maksaa enempää.
Tämän löydänet keskustelu palstoilta alkaen 2018. Tuolloin väitin myös sähköauton saavan aikanaan kymppitonnilla, ei se voi maksaa enempää. Laskennallisesti perus sähköauto ei mitenkään voi maksaa enempää.
Nyt se on totta, alkaen kiinassa.
Kiinassa ei hintojen muodostuminen ole kovinkaan vapaata ja siellä on käytössä eri valuutta. Vaikka kauppiaiden katteet eivät hintaa euroissa nostaisikaan, ei autoa ihan kymppitonnilla ole pakko Euroopassa saada. Ei vaikka auto olisikin Eurooppaan kelpaava.
Sähköauton tekniikka on periaatteessa yksinkertaista, mutta sitä ei voi toteuttaa halpamaisesti, jos sen haluaa vielä kestävänkin.
@Yosemite kirjoitti:
Eipä tule 500 km matkoja dieselilläkään ilman taukoja nykyään ajettua. Se ikä!
Minulla harvoin ajettavalla 600 - 700 km pääkaupunkireissulla lyhyiden taukojen määrän kasvu yhdestä kahteen tai ainoan tauon piteneminen ei ole millään prioriteelilla mukana sähkö- tai bensa-auton valinnassa. Dieselin sen sijaan on hyvä kulkea tuo matka edestakaisin, ettei tarvitse kotiin lähtiessä haeskella syrjäkylillä ainoaa Suomen Talvessa toimivaa polttoainetta myyvää asemaa.
Vain se on vaikea käsittää miksi auton pakottamien taukojen pitäminen välttämättä halusi tai ei on jonkun mielestä etu? Mainostettu 300 km käyttökelpoinen rangehan on kuin diesel 17 litran tankilla.
Tankkaustauko, lataustauko, kusitauko? Ihan sama. Ei ole minua sähkövatkain tauolle pakottanut. Kaveri joskus ennen koronaa CMS-reissulla. Se ikä! Niin, MB-diesel kerran, vuonna alle nolla, pakotti hinurin tilaamaan, kun oli polttoainesuodin jäätynyt. Merkkihuollettu Eemeli. Koneen päällä, joten olisi se kai odottelemalla sulanut.
Kaupungeissa ja taajamissa sähköauto olisi paras vaihtoehto jos ei julkinen natsaa, mutta kerrostaloissa ei ole vielä lataus mahdollisuuta, paitsi meillä 2022-2023 valmistuneessa talossa.
@Quu kirjoitti:
Kaupungeissa ja taajamissa sähköauto olisi paras vaihtoehto jos ei julkinen natsaa, mutta kerrostaloissa ei ole vielä lataus mahdollisuuta, paitsi meillä 2022-2023 valmistuneessa talossa.
Oikeasti se on maaseudulla vielä parempi vaihtoehto koska joka ikisellä on latauspaikka - ja julkinen ei varmasti natsaa. Mistä ihmeestä on peräisin sellainen kuvitelma, ettei maaseudun päivittäisajoihin sähköauton kantama muka riittäisi? Tulotaso on ainut maasrudun autojen sähköistymistä rajoittava tekijä.
Minä asun maasrudun rajalla. Rivitalo toisella puolella tonttia ja kesämökki toisella. Lähistöllä pari isomman maatilan viljeliää on jo hommannut sähköauton, eikä ne rajoita päivittäisajoja millään tavalla.
@Quu kirjoitti:
Kaupungeissa ja taajamissa sähköauto olisi paras vaihtoehto jos ei julkinen natsaa, mutta kerrostaloissa ei ole vielä lataus mahdollisuuta, paitsi meillä 2022-2023 valmistuneessa talossa.
Oikeasti se on maaseudulla vielä parempi vaihtoehto koska joka ikisellä on latauspaikka - ja julkinen ei varmasti natsaa. Mistä ihmeestä on peräisin sellainen kuvitelma, ettei maaseudun päivittäisajoihin sähköauton kantama muka riittäisi? Tulotaso on ainut maasrudun autojen sähköistymistä rajoittava tekijä.
Minä asun maasrudun rajalla. Rivitalo toisella puolella tonttia ja kesämökki toisella. Lähistöllä pari isomman maatilan viljeliää on jo hommannut sähköauton, eikä ne rajoita päivittäisajoja millään tavalla.
Itse asun kaupunkien liepeillä, Turkuun 12 km, Raision keskustaan kuusi ja Naantaliin viisi km. Metsämökkimme on turun talousalueella jonne matkaa autolla yli 40 ja kävellen tai fillarilla ehkä alle 35 km. (Vaimoni käveli tuon)
Näköjään i3:en saa sittenkin myös vetokoukun muutamia kiloja varten, maksaa tietysti niin helv..isti. Pelkkä sisäilmansuodatin 120€, kullastako nuo niitä Baijerissa valmistavat?
@Quu kirjoitti:
Oikeasti kaupungissa päästöt ja melu on suurempi haitta, kuin harvaanasutulla maaseudulla.
Nykyään nenään tuntuvia päästöjä ja korviin koskevaa melua tulee vain itsetuunatuista Bemareista ja Audeista. Niihin pitää laittaa vaaksan läpimittaiset pakoputket ja ne pitää saada mustiksi liiallisella polttoaineensyötöllä.
Tuossa on aina välillä tullut mieleen juttu sähköautojen feikkiäänistä. Niistähän piti lisätä herättämään köyhien huomiota, mutta mitään ei ole kuulunut. Liikenteessä jalankulkijana ei olekaan mitään eroa polttisten ja sähkisten havaitsemisessa kuulon avulla, molemmat ovat hiljaisia mutta molemmat kuulee. Onkohan ne keinoäänet jo unohdettu vai onko V8:n jytinä tulossa sähkisten ulkoääniksi?
Tämän löydänet keskustelu palstoilta alkaen 2018. Tuolloin väitin myös sähköauton saavan aikanaan kymppitonnilla, ei se voi maksaa enempää. Laskennallisesti perus sähköauto ei mitenkään voi maksaa enempää.
Nyt se on totta, alkaen kiinassa.
Kiinassa ei hintojen muodostuminen ole kovinkaan vapaata ja siellä on käytössä eri valuutta. Vaikka kauppiaiden katteet eivät hintaa euroissa nostaisikaan, ei autoa ihan kymppitonnilla ole pakko Euroopassa saada. Ei vaikka auto olisikin Eurooppaan kelpaava.
Sähköauton tekniikka on periaatteessa yksinkertaista, mutta sitä ei voi toteuttaa halpamaisesti, jos sen haluaa vielä kestävänkin.
Uudet muovin kaltaiset materiaalit. Todennäköisesti olet jo tavannut niitä vaikkapa hellan astioissasi.
Kumpi voittaa muovi vai pelti voidaan miettiä. Onko kustannustehokkuus sittenkin parempi ohuella pellillä.
20 tuhatta muovin tapaista luokkaa näyttää nyt olevan. Muovin polymeerejä on helppoa muokata, osaisitte varmasti.
Vaatimukset auton turvallisuuteen ovat infernaaliset, pelkästään nuo maksavat yli puolet kustannuksista.
Nykyään nenään tuntuvia päästöjä ja korviin koskevaa melua tulee vain itsetuunatuista Bemareista ja Audeista. Niihin pitää laittaa vaaksan läpimittaiset pakoputket ja ne pitää saada mustiksi liiallisella polttoaineensyötöllä.
Mistä kupunkien korkeat päästö ja meluarvot tulee, jos ei liikenteestä.
Nykyään nenään tuntuvia päästöjä ja korviin koskevaa melua tulee vain itsetuunatuista Bemareista ja Audeista. Niihin pitää laittaa vaaksan läpimittaiset pakoputket ja ne pitää saada mustiksi liiallisella polttoaineensyötöllä.
Mistä kupunkien korkeat päästö ja meluarvot tulee, jos ei liikenteestä.
Joukkoliikenteestä, nastarenkaista, hiekoituksesta, hemmetin kovaäänisistä moottoripyöristä, hälytysajoneuvoista, roska-autoista, aurauksesta... jne.
Nykyään nenään tuntuvia päästöjä ja korviin koskevaa melua tulee vain itsetuunatuista Bemareista ja Audeista. Niihin pitää laittaa vaaksan läpimittaiset pakoputket ja ne pitää saada mustiksi liiallisella polttoaineensyötöllä.
Mistä kupunkien korkeat päästö ja meluarvot tulee, jos ei liikenteestä.
Luulin, että kirjoitit yhä sähköautoista eli henkilöautoista. Siksi kirjoitin henkilöautojen melusta ja päästöistä, en mistään laajemmasta liikenteestä.
@Vital kirjoitti:
Näköjään i3:en saa sittenkin myös vetokoukun muutamia kiloja varten, maksaa tietysti niin helv..isti. Pelkkä sisäilmansuodatin 120€, kullastako nuo niitä Baijerissa valmistavat?
Marmorihinnat noille filttereille aivan karmeat, mutta jostain se kate täytyy repiä. Itse tilannut jo vuosia autodocista. Parikymppiä yleensä kustantaa esim. Valeon aktiivihiilisuodatin sarja.
500km range sähköautoon riittäisi vallan mainiosti ja melko monelta merkiltä löytyy jo se versio johon saa taakse 2 lasten jakkaraa + tuplavahinkorattaat ja koiran konttiin, ilman että range kuolee ja vielä kun tuohon samaan syssyyn saa täysvedon, n 20cm maavaraa ja jokseenkin hyväksyttävät popit niin tuo sopisi jo varsin hyvin perheen ainoaksi autoksi.
Tällä hetkellä tuohon kategoriaan sopivat vehkeet kustantaa sen 65k+ mitä ei tule oman eliniän aikana saamaan takaisin verrattuna siihen että ajaisi 10-20k maksavalla polttiksella, jossa nuo samat ominaisuudet on melkein jokaisessa isommassa suvissa. 40-50k eur on polttoaineena vielä 2e/l hinnallakin kuitenkin yli 20 000l nestettä, joten melko paljon saa ajaa jos meinaa ikinä noin paljon käyttää. Esim 5l/100km kulutuksella tuolla hintojen erotuksella ajaisi jo 400 000km tai enemmän. Eli tällä hetkellä sähkärin ostossa ainoa ongelma on kallis aloitushinta, jos meinaat ajaa autolla alle puoli miljoonaa km, niin silloin tuo ei kannata mitenkään, vielä...
Omassa ajossa tuo 500km tulee helposti ajettua putkeen kun on työmatkalla ja esim, Rovaniemi - Trondheim hoituu yhdellä ruoka/pissa-pysähdyksellä jossain Keski-Ruotsissa(n. 1065km, per suunta), loppuajan auto lähinnä seisoo hangessa tai kulkee viikon/pari 100km per suunta lyhyttä pätkää muutaman kerran kuukaudessa, perheen ykkösauto taase on aina ajossa sen 10-50km per päivä Plus pari pitempää reissua kun on pakko päästä hillaan keskelle korpea, rautupilkille Norjaan tai muuten vaan huvittaa ajaa auto suohon ja katsoa saako sen vielä ilman vinssiä ylös sieltä
Toisin sanottuna paras kombo olisi isoakkuinen plugari ykkösautoksi ja pienehkö korkea diesel kakkoseksi. Tällä hetkellä tosin kombo on plugari ja bensa, koska dieselin omistaminen maksaa liikaa veroina
Auto tankataan tai ladataan, eihän sillä keralla ajeta niin pitkälle kun pääsee, kilometri tulee päivittäisestä viikon, tai kuka mitenkin autoa tarvitsee.
Seuraavassa tankkauksessa tai latauksessa tulee se aikaero kuinka kauan menee, että pääsee matkaa jatkamaan.
Uskomattomia suorituksia kuljettajilla, 5-7 tuntia ajoa putkeen ja 5 minuutin tauon jälkeen toiset 5-7 tuntia lisää. Kuinka ihmisten takamukset ja muu kroppa tuollaista kestää?
@Late1969 kirjoitti:
Tuossa on aina välillä tullut mieleen juttu sähköautojen feikkiäänistä. Niistähän piti lisätä herättämään köyhien huomiota, mutta mitään ei ole kuulunut. Liikenteessä jalankulkijana ei olekaan mitään eroa polttisten ja sähkisten havaitsemisessa kuulon avulla, molemmat ovat hiljaisia mutta molemmat kuulee. Onkohan ne keinoäänet jo unohdettu vai onko V8:n jytinä tulossa sähkisten ulkoääniksi?
Alle 20 km/h ajettaessa kuuluva ulkoinen varoitusääni on ollut pakollinen 2021 heinäkuun jälkeen ensirekisteröitävissä sähkö- ja hybridiautoissa. Omassa Mach E:ssä ääni on tasainen ufo-hurina, jonka kuulee auton sisällekin.
Pitääköhän minun alkaa ulista itse kun useammin kuin kerran on parkkihallissa joutunut lipumaan jalankulkijan perässä, kun ne ei ole kuulleet nastattoman sähköllä tulevan auton ääntä.
@Late1969 kirjoitti:
Uskomattomia suorituksia kuljettajilla, 5-7 tuntia ajoa putkeen ja 5 minuutin tauon jälkeen toiset 5-7 tuntia lisää. Kuinka ihmisten takamukset ja muu kroppa tuollaista kestää?
Kyllähän tuon kuljettajan mitoille verhoillussa hyvässä istuimessa jaksaa istua, mutta paljon merkittävämpi kysymys on kuljettajan vireystila tuntien tauottoman ajon jälkeen?
@HybridRules kirjoitti:
Sähköauton ominaisuus lataamisen suhteen sattuu vain tukemaan taukojen pitämistä. Lataustauko pitkällä matkalla ei ole haitta eikä se itseisarvoisesti ole etukaan.
Jokainen auton pakottama tekninen varikkopysähdys lataus-, tankkaus- tai huoltovälin muodossa on itseisarvoisesti haitta, joka pakottaa kuljettajan sopeutumaan tekniikan rajoituksiin.
Ideaalinen tekniikka olisi sellainen, joka ei vaadi lainkaan huomiota osakseen. Käytännössä tähän ei päästä ja on jokaisen oma valinta, millaisia teknisiä rajoituksia on itse valmis hyväksymään.
Ajattele asiaa positiivisesti: auto haluaa taukoja ja kuski haluaa taukoja -> sävy sävyyn, win-win, yhteistuumaista jne.
Periaate on hyvä, mutta järjestys on väärä jos tekniikka määrää tauot.
Turvallisuuden kannalta auton pitää voimalinjasta riippumatta tarkkailla kuljettajan toimintaa ja käsialan heikentyessä ehdottaa KULJETTAJALLE taukoa riippumatta siitä tarvitseeko auto sitä taukoa vai ei. Mikään ei tietenkään estä ajoneuvon energiatäydennystä samalla kun kuljettaja on pysähtynyt itse tarvitsemalleen tauolle.
Se vain sattuu olemaan niin, että kuskin kannattaa haluta pitää taukoja siten, että auto siinä samalla lataantuu.
Taukoja tarvitaan ja siksi nykyajan isoakkuisen sähkärin latausvälit eivät enää toimi kuljettajan taukoindikaattoreina, koska auto jaksaa pidemmälle kuin useimmat kuljettajat, etenkin puheena olleen pitkän matkan kontekstissa. Tästä syystä en pidä nykyisten isoakkuisten sähköautojen kantamaa omassa käytössäni liian rajoittavana.
Kuljettajan tarvitseman tauon päätteleminen auton akun varaustilasta tai jäljellä olevasta polttoainemäärästä on periaatteena väärä, koska kuljettajan tauot pitää määritellä kuljettajan eikä auton tarpeista. Ja niinhän nykyautot ja itse asiassa jo viime vuosikymmenenkin autot jo tekevätkin, käyttövoimasta riippumatta.
Asia on kunnossa, kun kurvataan tauolle auton ehdottaessa sitä KULJETTAJALLE. Kaikki muut pysäkit ovat vajavaisen tekniikan aiheuttama rasite, jossa ihminen palvelee konetta eikä päinvastoin kuten pitäisi.
@Suojakerroin kirjoitti:
40-50k eur on polttoaineena vielä 2e/l hinnallakin kuitenkin yli 20 000l nestettä, joten melko paljon saa ajaa jos meinaa ikinä noin paljon käyttää. Esim 5l/100km kulutuksella tuolla hintojen erotuksella ajaisi jo 400 000km tai enemmän.
50.000 € osakeindeksiin sijoitettuna tuottaa pääomatuloa keskimäärin noin 3500 € vuodessa. Siitä verot pois, jää noin 2400 €. Sillä maksaa 5 litraa sadalle kuluttavan auton parinkymmenentuhannen kilometrin polttoaineet ja dieselveron ja rahaa jää vielä muuhunkin. Niin tosin pitää käytetyllä ajavalle jäädäkin, koska ylläpito ei halpene iän myötä.
Eli tällä hetkellä sähkärin ostossa ainoa ongelma on kallis aloitushinta,
@Late1969 kirjoitti:
Liikenteessä jalankulkijana ei olekaan mitään eroa polttisten ja sähkisten havaitsemisessa kuulon avulla, molemmat ovat hiljaisia mutta molemmat kuulee.
Aina voi valita nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välillä. Nastarenkaat kuulee parhaimmillaan /pahimmillaan parin-kolmensadan metrin päästä.
Ikäväkseni huomasin että vaikka auton takaluukussa lukisi eco tai hybrid, tai että auto olisi sähköinen, niin nastarenkaita niihinkin asennetaan jostakin syystä. Energian talteenoton ideaa tai ruullaamisen eli ennakkoinnin opettamista ei autokauppias sisällytä kauppaan.
En nyt tarkoita niitä jotka asuvat maaseudulla missä tiet ovat jäisiä, mäkisiä ja hiekoitus tulee sitten kun tulee. Tai niitä jotka ajavat olosuhteista riippumatta aina niin lähellä edelläajavaa että näkevät liikenteestä vain yhden takaluukun. Vaan tavallisia kaupunkilaisia jotka ajavat suolattuja teitä maltillisilla nopeuksilla.
” kartalta valitsin seuraavan laturin niin, että saapuisin sille 10-15% akulla”
Riippuu varmaan tiestä ja latureiden tiheydestä mutta eikö saapumisarvio 10% ole hiukan riskin puolella? Talvella yllätykset liikenteessä voivat helposti viivästyttää etenemistä ja akku tyhjenee ennen laturia. Pienikin peräänajo voi sulkea koko tien 1-2 tunniksi, missä vaiheessa pitää lopettaa auton lämmitys?
Sinulla on huono tapa sepittää toiselle eli tässä tapauksessa minulle keksimiäsi asioita kuten "tajuttomuuden rajoilla sinnittelyä" ja sitten hyökätä niiden varjolla.
Yöllä yksinään motarilla ei vaadi kummoista käsialaa ja niin kuin kerroin jouduin ikään kuin ansaan, kun väsy iski yllättäen eikä motarilta päässyt pois. Kuten sanoin, olisi pitänyt jaadä nokosille jo Malmön laturilla, mutta tuli tehtyä väärä vainta, kun ei siinä vielä tuntunut siltä, että saisi nukahdettua.
Malmön laturille tullessa minulla oli takana n. 1200km siitä, kun lähdin paluumatkalle Badenista. En muista kerroinko aikaisemmin, mutta kävin Malmössä kolkuttelemassa Scandikin ovella joskua klo 3 kieppeillä, mutta yövartija ei suostunut antamaan huonetta loppuyöksi. Jos teen vastaavan matkan uudelleen, täytyy jaksottaa lyhyemmät päivämatkat.
Lefalla on nyt takana reilu kuukausi, ja kilometrejä n. 800. Energiakustannus on ollut 1,95€ / 100km, sisältäen tietysti sähkön siirron (mutta ei perusmaksua, kun me ollaan tykätty pitää sähköt kotona joka tapauksessa) .Vanhan auton kulutus lähenteli lyhyessä nurkka-ajossamme kymmentä litraa, joten budjetoimani 100€ kuukausittainen säästö on toteutunut helposti.
Kulutus on ollut hieman yli 21kWh/100km, mikä on suht paljon. Tätä kuitenkin selittää lyhyet kertamatkat, ja lähes kaikkien mahdollisten lämmittimien käyttö näillä matkoilla.
Näillä ajosuoritteilla ei ole tarvinnut miettiä rangea tai lataamista, riittää että muutaman kerran viikossa lataa kotona. Latausasemaa ei ole, plugari ladataan (sinisestä) sukosta, ja Lefa saa virtansa voimavirtarasiaan kytketystä laturista (tai johdosta, auton sisäistä laturiahan siinä toki käytetään).
Toisaalta taivas voi pudota niskaan tai risteilyohjus eksyä maalistaan. Boogeymankin saattaa vaania joka nurkan takana. Liika varmisteleminen tekee elämästä tosi vaikeaa.
Minun Saksan matkalla 10% oli ylisuuri varaus, koska Tesla näyttää tosi hyvällä tarkkuudella matkaan kuluvan energian ja laturien sijainnit oli tarkkaan tiedossa. Minulla oli navissa asetettu reitti Tukholmaan ja jokaisella laturilla ollessa pystyi näkemään auton energianäytöstä, milloin akun energiaa oli riittävästi, jotta seuraavalla laturilla olisi n. 10% (käytännössä jätin vähän yli 10%) seuraavalla pysäkillä.
Auton lämmitys pitää lopettaa siinä vaiheessa, kun auto näyttää seuraavalle mahdolliselle laturille olevan jäämässä n. 1-2% varaus. Olen kerran kotimaassa ollut tilanteessa, että auto näytti laturille saapumista 1% varauksella. Käytännössä oli 2% akussa, kun tulin laturille. Mutta minulle siinä oli jo liikaa riskiä, oli epämukava ajaa zoomaten energianäyttöä. Olisin voinut ladata jo aikaisemmin, mutta halusin Teslan laturille Toijalaan, jotta lataus ei maksaisi ja saisin lounaan noutopöydästä.
Mitä jos ajat yöllä Saksassa tyhjällä motarilla ja rengas puhkeaa eikä ole vararengasta? Mitä, jos käyt tankkaamassa ja jätät vahingossa avaimet auton sisään lukkojen taakse ja on 30 astetta pakkasta ja muutenkin synkkä ja myrskyinen yö motarin varrella kylmätankkausasemalla? Tulikin mieleen, että kerran minulla oli Mondeossa konepelti, joka avattiin auton avaimella. Ford-lätkän alla oli avaimenreikä. Olin menossa asiakastapaamiseen ja pysähdyin Keimolan huoltamolle kaffelle ja lisäämään pesunestettä (ei tarvinnut tankata, kun olin dieselillä liikkeellä ja niillähän pääsee niiiiin pitkään yhdellä tankillisella). Avasin konepellin, laskin avaimen johonkin moottoritilan sisällä, täytin pesunestesäiliön ja suljin konepellin. Aivan viimehetkellä tuli mieleen, että avain on pellin alle jäämässä. Mutta liian myöhään. Eikun soittamaan Tikkurilan Fordille, josta onneksi tuli huolto paikalle niin nopeasti, että ehdin palaveriin. Mitä, jos niin kävisi Saksassa? Siis, että ei ehtisi palaveriin?
Elämässä on suurempia ja pienempiä riskejä eikä auta kuin tarpoa eestaas, eestaas tiellä taistojen.
Mukavassakin tuolissa ei viitsi istua tuntitolkulla. Ajelin bensa-autolla eilen 470km kahdella tauolla ja aika minimi tuo määrä on. Pari taukoa lisää olisi tehnyt hyvää, mutta mitään tarpeellisia pysähtymispaikkoja ei reitillä ollut. Ehkä lataustauko olisi ollut hyvä syy pysähtyä kolmannen kerran, joskin siihen olisi mennyt aikaa jaloittelua pidempään. Mutta ainakaan terveellistä tuollainen 700km yhdellä tauolla ei ole, mutta autoillessa voi kuolla muutenkin.
Mitä dieseliä siellä kotona myydään, kun Suomessa pitäisi nykyään olla koko maassa sama polttoaine, siirtymässä syksyllä voi olla viikon ero?
Ei ole. Siteerasin sinun tekstiäsi, jossa sekä varoitit Rautaperseilystä koko käsitettä ymmärtämättä ja silti samalla myös kerroit auton pakottaman 250 - 300 km lataustaukojen olevan hyvä syy tauolle.
Minä en usko edelleenkään, että pitkän matkan ajettuaan voi jatkaa 3 tunnin pätkiä yöllä turvallisesti.
Et ole vieläkään kartalla. Käsialaa ei tarkkailla siksi, että valtatielle osuminen olisi vaikeaa. Käsialaa tarkkaillaan siksi, että väsyneen kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee väistämättä ja siitä voi tunnistaa väsymyksensä ja siirtyä syömään tai tauolle tai mitä milloinkin tarvitaan.
Aikana jonka ihminen on tottunut nukkumaan tauon tarve tulee paljon nopeammin kuin sinun ehdottamasi auton latausväli. Tilanteesta riippuen minulle tuo iskee toisinaan perjantai-iltana jo ensimmäisen tunnin jälkeen, jolloin joudun työviikon jälkeen rentouduttuani pyytämään kuskin vaihtoa kesken parin tunnin mökkimatkan.
Kyse on samanlaisesta itselle tyypillisten virheiden tarkkailusta, jolla koodarit, toimittajat ja kirjailijat parantavat työnsä laatua itselleen tyypillisiä virheitä tunnistaen. Kirjoittavat tavoittelevat laadun parannusta, kuljettaja tunnistaa oman käsialan hajoamisen. Tässä on tietenkin sellainen rajoitus, että se toimii vain meillä, jotka teemme virheitä joita voimme tunnistaa.
En viitannut tähän, vaan postissani siteeraamaani ristiriitaiseen ohjeeseesi, jossa kehotat samassa postissa ensin ajamaan liian pitkään (kunnes jää ansaan) ja sitten kuitenkin riittäville tauoille:
>
Voisiko mitenkään olla niin, että kuljettajan kannattaisi määrätä kuljettajan tauot eikä olettaa auton pakottamien taukojen sopivan automaattisesti ja aina myös kuljettajalle?
Sinä olet kyllä harvinaislaatuinen persoona siltä pohjalta, mitä täällä TM:n palstalla kirjoittelet eri asioista. Onko Rouvasi samalla kartalla? Varmaankin, kun teillä taitaa olla jo pitkä yhteinen taival takana ja varmaan hyvää taivalta myös edessä.
Viimeiseen kysymykseesi vastauksena, että totta kai kuljettaja määrää tauot. Sähköauton ominaisuus lataamisen suhteen sattuu vain tukemaan taukojen pitämistä. Lataustauko pitkällä matkalla ei ole haitta eikä se itseisarvoisesti ole etukaan. Ajattele asiaa positiivisesti: auto haluaa taukoja ja kuski haluaa taukoja -> sävy sävyyn, win-win, yhteistuumaista jne. Se vain sattuu olemaan niin, että kuskin kannattaa haluta pitää taukoja siten, että auto siinä samalla lataantuu. Pitkällä matkalla pidetään ikään kuin tekemisen meininki eikä haaveilla jossain molokin kidan liepeillä. Silloin, kun on tarkoitus siirtyä paikasta A paikkaan B. Maisemakruisailu on sitten erikseen.
Vaikka minä en useinkaan, mutta omasta mielestäni kyllä aina välillä, ole sinun kanssa samalla aaltopituudella, niin kyllä sinun juttuja on pääsääntöisesti mukava lukea. Välillä tosin en ole riittävän kiinnostunut lukeakseni pisimpiä postauksia. Sinun puolesta toivon, että TeeCee tulisi taas antamaan sinulle sparrausta. Hän on minusta parhaiten jaksanut käännellä pihviä yhtä hartaasti ja huolella kuin sinä.
Vieläpä Inssit täällä syyllistyvät ”hjankhaamiseen”. Naurattaa kyllä, ja kyllä on kiinnostavaakin. Pitäähän petiä pedata.
2018 mainitsin sähköauton tulevaisuuden hinnaksi kymppitonnin. Tuo fiktio perustui sähkötekniikan luomaan yksinkertaisuuteen.
1990 luvulla en tiennyt li-ion akuista mitään. Alustin hahmottelmani, tuon laittoman härvelini vain omaksi huviksi lyijyakuilla, sääntönä laskennalllisen todennetut virtuaali laskelmat. Puolet tarvikkeista ehdin hankkia, mutta silloin oli kova kiire töissä. Tuossa tosin olisi syntynyt korkeimpana maksimina vain laillinen mopoauto lain suppeassa kaavassa, eli ns metsä kulkine, ei edes laillinen mopoauto.
Myönnän etten tuota hupi härveliä lopulta toteuttanut ja virtuaalijarruina käyttäisin hyvin tuttua sähköä isoimmista koneista, painokoneista.
Kyllä ne jarruttavat hätä stopista. Koneemme laittoi tuon sähkön toisin päin täysin tehoin.
Kerroittekin jo tuolloin ettei tuo ole riittävä, no ei se ole maantienopeuksilla. Ajatukseni siis osin kusi.
Tämän löydänet keskustelu palstoilta alkaen 2018. Tuolloin väitin myös sähköauton saavan aikanaan kymppitonnilla, ei se voi maksaa enempää. Laskennallisesti perus sähköauto ei mitenkään voi maksaa enempää.
Nyt se on totta, alkaen kiinassa.
Kiinassa ei hintojen muodostuminen ole kovinkaan vapaata ja siellä on käytössä eri valuutta. Vaikka kauppiaiden katteet eivät hintaa euroissa nostaisikaan, ei autoa ihan kymppitonnilla ole pakko Euroopassa saada. Ei vaikka auto olisikin Eurooppaan kelpaava.
Sähköauton tekniikka on periaatteessa yksinkertaista, mutta sitä ei voi toteuttaa halpamaisesti, jos sen haluaa vielä kestävänkin.
Tankkaustauko, lataustauko, kusitauko? Ihan sama. Ei ole minua sähkövatkain tauolle pakottanut. Kaveri joskus ennen koronaa CMS-reissulla. Se ikä! Niin, MB-diesel kerran, vuonna alle nolla, pakotti hinurin tilaamaan, kun oli polttoainesuodin jäätynyt. Merkkihuollettu Eemeli. Koneen päällä, joten olisi se kai odottelemalla sulanut.
Kaupungeissa ja taajamissa sähköauto olisi paras vaihtoehto jos ei julkinen natsaa, mutta kerrostaloissa ei ole vielä lataus mahdollisuuta, paitsi meillä 2022-2023 valmistuneessa talossa.
Oikeasti se on maaseudulla vielä parempi vaihtoehto koska joka ikisellä on latauspaikka - ja julkinen ei varmasti natsaa. Mistä ihmeestä on peräisin sellainen kuvitelma, ettei maaseudun päivittäisajoihin sähköauton kantama muka riittäisi? Tulotaso on ainut maasrudun autojen sähköistymistä rajoittava tekijä.
Minä asun maasrudun rajalla. Rivitalo toisella puolella tonttia ja kesämökki toisella. Lähistöllä pari isomman maatilan viljeliää on jo hommannut sähköauton, eikä ne rajoita päivittäisajoja millään tavalla.
Itse asun kaupunkien liepeillä, Turkuun 12 km, Raision keskustaan kuusi ja Naantaliin viisi km. Metsämökkimme on turun talousalueella jonne matkaa autolla yli 40 ja kävellen tai fillarilla ehkä alle 35 km. (Vaimoni käveli tuon)
Näköjään i3:en saa sittenkin myös vetokoukun muutamia kiloja varten, maksaa tietysti niin helv..isti. Pelkkä sisäilmansuodatin 120€, kullastako nuo niitä Baijerissa valmistavat?
Oikeasti kaupungissa päästöt ja melu on suurempi haitta, kuin harvaanasutulla maaseudulla.
Nykyään nenään tuntuvia päästöjä ja korviin koskevaa melua tulee vain itsetuunatuista Bemareista ja Audeista. Niihin pitää laittaa vaaksan läpimittaiset pakoputket ja ne pitää saada mustiksi liiallisella polttoaineensyötöllä.
Tuossa on aina välillä tullut mieleen juttu sähköautojen feikkiäänistä. Niistähän piti lisätä herättämään köyhien huomiota, mutta mitään ei ole kuulunut. Liikenteessä jalankulkijana ei olekaan mitään eroa polttisten ja sähkisten havaitsemisessa kuulon avulla, molemmat ovat hiljaisia mutta molemmat kuulee. Onkohan ne keinoäänet jo unohdettu vai onko V8:n jytinä tulossa sähkisten ulkoääniksi?
Uudet muovin kaltaiset materiaalit. Todennäköisesti olet jo tavannut niitä vaikkapa hellan astioissasi.
Kumpi voittaa muovi vai pelti voidaan miettiä. Onko kustannustehokkuus sittenkin parempi ohuella pellillä.
20 tuhatta muovin tapaista luokkaa näyttää nyt olevan. Muovin polymeerejä on helppoa muokata, osaisitte varmasti.
Vaatimukset auton turvallisuuteen ovat infernaaliset, pelkästään nuo maksavat yli puolet kustannuksista.
Auttaisiko ajoneuvojen eri luokka jaotus?
Mistä kupunkien korkeat päästö ja meluarvot tulee, jos ei liikenteestä.
Joukkoliikenteestä, nastarenkaista, hiekoituksesta, hemmetin kovaäänisistä moottoripyöristä, hälytysajoneuvoista, roska-autoista, aurauksesta... jne.
Luulin, että kirjoitit yhä sähköautoista eli henkilöautoista. Siksi kirjoitin henkilöautojen melusta ja päästöistä, en mistään laajemmasta liikenteestä.
Ei noita paljon Tarkk'ampujankadulla näkynyt kesällä, kun ikkuna oli auki, meteliä oli ettei telkkaria meinannut kuulla.
Marmorihinnat noille filttereille aivan karmeat, mutta jostain se kate täytyy repiä. Itse tilannut jo vuosia autodocista. Parikymppiä yleensä kustantaa esim. Valeon aktiivihiilisuodatin sarja.
500km range sähköautoon riittäisi vallan mainiosti ja melko monelta merkiltä löytyy jo se versio johon saa taakse 2 lasten jakkaraa + tuplavahinkorattaat ja koiran konttiin, ilman että range kuolee ja vielä kun tuohon samaan syssyyn saa täysvedon, n 20cm maavaraa ja jokseenkin hyväksyttävät popit niin tuo sopisi jo varsin hyvin perheen ainoaksi autoksi.
Tällä hetkellä tuohon kategoriaan sopivat vehkeet kustantaa sen 65k+ mitä ei tule oman eliniän aikana saamaan takaisin verrattuna siihen että ajaisi 10-20k maksavalla polttiksella, jossa nuo samat ominaisuudet on melkein jokaisessa isommassa suvissa. 40-50k eur on polttoaineena vielä 2e/l hinnallakin kuitenkin yli 20 000l nestettä, joten melko paljon saa ajaa jos meinaa ikinä noin paljon käyttää. Esim 5l/100km kulutuksella tuolla hintojen erotuksella ajaisi jo 400 000km tai enemmän. Eli tällä hetkellä sähkärin ostossa ainoa ongelma on kallis aloitushinta, jos meinaat ajaa autolla alle puoli miljoonaa km, niin silloin tuo ei kannata mitenkään, vielä...
Omassa ajossa tuo 500km tulee helposti ajettua putkeen kun on työmatkalla ja esim, Rovaniemi - Trondheim hoituu yhdellä ruoka/pissa-pysähdyksellä jossain Keski-Ruotsissa(n. 1065km, per suunta), loppuajan auto lähinnä seisoo hangessa tai kulkee viikon/pari 100km per suunta lyhyttä pätkää muutaman kerran kuukaudessa, perheen ykkösauto taase on aina ajossa sen 10-50km per päivä Plus pari pitempää reissua kun on pakko päästä hillaan keskelle korpea, rautupilkille Norjaan tai muuten vaan huvittaa ajaa auto suohon ja katsoa saako sen vielä ilman vinssiä ylös sieltä
Toisin sanottuna paras kombo olisi isoakkuinen plugari ykkösautoksi ja pienehkö korkea diesel kakkoseksi. Tällä hetkellä tosin kombo on plugari ja bensa, koska dieselin omistaminen maksaa liikaa veroina
Auto tankataan tai ladataan, eihän sillä keralla ajeta niin pitkälle kun pääsee, kilometri tulee päivittäisestä viikon, tai kuka mitenkin autoa tarvitsee.
Seuraavassa tankkauksessa tai latauksessa tulee se aikaero kuinka kauan menee, että pääsee matkaa jatkamaan.
Uskomattomia suorituksia kuljettajilla, 5-7 tuntia ajoa putkeen ja 5 minuutin tauon jälkeen toiset 5-7 tuntia lisää. Kuinka ihmisten takamukset ja muu kroppa tuollaista kestää?
Alle 20 km/h ajettaessa kuuluva ulkoinen varoitusääni on ollut pakollinen 2021 heinäkuun jälkeen ensirekisteröitävissä sähkö- ja hybridiautoissa. Omassa Mach E:ssä ääni on tasainen ufo-hurina, jonka kuulee auton sisällekin.
Pitääköhän minun alkaa ulista itse kun useammin kuin kerran on parkkihallissa joutunut lipumaan jalankulkijan perässä, kun ne ei ole kuulleet nastattoman sähköllä tulevan auton ääntä.
Kyllähän tuon kuljettajan mitoille verhoillussa hyvässä istuimessa jaksaa istua, mutta paljon merkittävämpi kysymys on kuljettajan vireystila tuntien tauottoman ajon jälkeen?
Jokainen auton pakottama tekninen varikkopysähdys lataus-, tankkaus- tai huoltovälin muodossa on itseisarvoisesti haitta, joka pakottaa kuljettajan sopeutumaan tekniikan rajoituksiin.
Ideaalinen tekniikka olisi sellainen, joka ei vaadi lainkaan huomiota osakseen. Käytännössä tähän ei päästä ja on jokaisen oma valinta, millaisia teknisiä rajoituksia on itse valmis hyväksymään.
Periaate on hyvä, mutta järjestys on väärä jos tekniikka määrää tauot.
Turvallisuuden kannalta auton pitää voimalinjasta riippumatta tarkkailla kuljettajan toimintaa ja käsialan heikentyessä ehdottaa KULJETTAJALLE taukoa riippumatta siitä tarvitseeko auto sitä taukoa vai ei. Mikään ei tietenkään estä ajoneuvon energiatäydennystä samalla kun kuljettaja on pysähtynyt itse tarvitsemalleen tauolle.
Taukoja tarvitaan ja siksi nykyajan isoakkuisen sähkärin latausvälit eivät enää toimi kuljettajan taukoindikaattoreina, koska auto jaksaa pidemmälle kuin useimmat kuljettajat, etenkin puheena olleen pitkän matkan kontekstissa. Tästä syystä en pidä nykyisten isoakkuisten sähköautojen kantamaa omassa käytössäni liian rajoittavana.
Kuljettajan tarvitseman tauon päätteleminen auton akun varaustilasta tai jäljellä olevasta polttoainemäärästä on periaatteena väärä, koska kuljettajan tauot pitää määritellä kuljettajan eikä auton tarpeista. Ja niinhän nykyautot ja itse asiassa jo viime vuosikymmenenkin autot jo tekevätkin, käyttövoimasta riippumatta.
Asia on kunnossa, kun kurvataan tauolle auton ehdottaessa sitä KULJETTAJALLE. Kaikki muut pysäkit ovat vajavaisen tekniikan aiheuttama rasite, jossa ihminen palvelee konetta eikä päinvastoin kuten pitäisi.
50.000 € osakeindeksiin sijoitettuna tuottaa pääomatuloa keskimäärin noin 3500 € vuodessa. Siitä verot pois, jää noin 2400 €. Sillä maksaa 5 litraa sadalle kuluttavan auton parinkymmenentuhannen kilometrin polttoaineet ja dieselveron ja rahaa jää vielä muuhunkin. Niin tosin pitää käytetyllä ajavalle jäädäkin, koska ylläpito ei halpene iän myötä.
Jep.
Aina voi valita nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välillä. Nastarenkaat kuulee parhaimmillaan /pahimmillaan parin-kolmensadan metrin päästä.
Ikäväkseni huomasin että vaikka auton takaluukussa lukisi eco tai hybrid, tai että auto olisi sähköinen, niin nastarenkaita niihinkin asennetaan jostakin syystä. Energian talteenoton ideaa tai ruullaamisen eli ennakkoinnin opettamista ei autokauppias sisällytä kauppaan.
En nyt tarkoita niitä jotka asuvat maaseudulla missä tiet ovat jäisiä, mäkisiä ja hiekoitus tulee sitten kun tulee. Tai niitä jotka ajavat olosuhteista riippumatta aina niin lähellä edelläajavaa että näkevät liikenteestä vain yhden takaluukun. Vaan tavallisia kaupunkilaisia jotka ajavat suolattuja teitä maltillisilla nopeuksilla.