Kysymykseni oli näköjään huono, sillä 1980 elokuussa on mitattu kylmempi lämpötila kuin 2023 kesäkuussa. Eli vaihtoehdot eivät sisältäneet ollenkaan oikeaa vastausta. 1968 taasen on mitattu syyskuiden sekä kylmyys- että lämpöennätys.
Jos kysymykseen olisi vastannut haluamallasi tavalla oikein 2023, olisiko juttu jatkunut niin, ettei mitään ilmaston lämpenemistä olekaan?
Ei
Vai että ilmaston lämpeneminen on muuttanut Golf-virtaa?
Ei
Aina sää on vaihdellut, mikään ei osoita mitään?
Ei
Ilmasto on keskimäärin lämmennyt pikkuhiljaa vuosikymmenten kuluessa. Sään ääri-ilmiöt eivät ole kokonaisuutena lisääntyneet Suomen leveysasteilla ollenkaan vaikka mediasta saa ehkä toisenlaisen kuvan. Oikukas sää on ollut yleinen puheenaihe ihmisten kesken vuosikymmenestä- ja -sadasta toiseen. Sillätavalla mikään ei ole muuttunut.
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua. Maapallon jaksolliset kiertoliikkeen ja akselikallistuman vaihtelu ovat noin 50 000 vuoden kuluttua tasolla, joka on aiemmin riittänyt jääkauden laukaisemiseen.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
@Quu kirjoitti:
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua. Maapallon jaksolliset kiertoliikkeen ja akselikallistuman vaihtelu ovat noin 50 000 vuoden kuluttua tasolla, joka on aiemmin riittänyt jääkauden laukaisemiseen.
Kun noita skenaarioita on tehty, onkohan niissä huomioitu ihmisen toiminnan aiheuttama poikkeama historiaa tutkimalla saatuihin oletusarvoihin. Tulevaisuuden tietäminen on melko mahdotonta, ennustamisen puolelle menee.
Minä ajattelen niin, että ihminen tuskin voi säätää haluamakseen maapallon ilmastoa, mutta ihminen voi nopeuttaa tai olla nopeuttamatta huonoa kehitystä. Tutkijat aikoinaan huomasivat otsonikadon ja kun ihminen muutti toimintaansa, otsoniaukko alkoi pienentyä.
Ihmiskunta on enemmän kuin sattumanvaraisesti pörräävien yksilöiden joukko. Vaikka nyt elävä ihminen ottaa vain pienen askeleen ilmastoon vaikuttamisen saralla, pitää ihmiskunnan funtsia, mitä jättimäisen harppauksen jälkeen on odotettavissa ihmiskunnalle.
Tulevaisuus rakentuu historian pohjalle, mutta historia ei takaa tulevaisuudesta mitään.
Jos ihmisten teoilla aiotaan maailman ilmastonkehitystä jarruttaa, niin teollisuutta on siivottava isolla kädellä, kehitysapu lopetettava väkiluvun lisääntymisen hillitsemiseksi, lämmitettävien asuntoneliöiden rajoittaminen.
Alle 1000 kuutioiset autot vain alv , sähköautoihin paino mukaan jyrkästi nouseva käyttömaksu.
@Quu kirjoitti:
Alle 1000 kuutioiset autot vain alv , sähköautoihin paino mukaan jyrkästi nouseva käyttömaksu.
Puhut muuten järkeä, mutta jos energian kulutusta halutaan verottaa, silloin pitää verottaa energian kulutusta eikä ajoneuvon ikää, kokoa, iskutilavuutta tai muuta asiaankuulumatonta parametria.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
@FARwd kirjoitti:
Eikös maapallolla ole juuri tarkoitus VÄLTTÄÄ kasvihuoneilmiötä? Suomessakin on käsittääkseni viisasta vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään kaikin käytettävissä olevin keinoin, mm. siirtymällä eniten saastuttavista polttomoottoriajoneuvoista puhtaampiin versioihin, esim. kaasu- ja sähköbusseihin, -kuorma-autoihin, -paketti ja -henkilöautoihin jne.
Jos ei oteta tätä aivan haudanvakavasti, voiko/saako kukaan pohtia onko kasvihuoneilmiöstä paikallisesti, esim Pohjoismaissa jotain hyötyä? Kasteluvesi tai juomavesi ei ole ongelma jne. Voidaanko tuottaa ruokaa vietäväksi etelään, ehkäpä bulkkia paremmalla hinnalla? Kaikki siis yrittää parhaansa mukaan torjua katastrofit mutta B-vaihtoehtoja olisi hyvä pohtia. Tilanne on toki eri siinä vaiheessa kun maat Ranskan leveysasteilla ovat asumiskelvottomia, mutta paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Valtamedia ei tällaista keskustelua ”kehtaa” käydä.
Vastaavasti voitaisiin uutisointia muuttaa muidenkin ikävien asioiden kohdalla. Kun kuskia myöten päihtynyt nuorisoporukka ajaa auton tuusan nuuskaksi puuta päin, voisi uutisissa enemmän kertoa niistä kolariin johtaneista iloisista tapahtumista siellä kotibileissä. Mutta ei taida valtalehdistö uskaltaa.
Sitäkään ikävää tosiasiaa, että akkuautoista ei ole ongelman poistajiksi, tuntuu olevan vaikea hyväksyä. Ehkä aurinkokennoautoista tulee joskus jotain, mutta eivät ehdi tähän hätään.
Ei akkuautot ongelmaa poista, mutta ovat kuitenkin osa ratkaisua eikä osa ongelmaa.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Ei mihinkään. No ehkä Volvon surkeaan tuotantolinjaan, mutta yksi epäonnistuja ei kokonaisuutta määrää.
Jo vanhentuneiden tutkittujen laskelmien vuodelta 2019 tiedot kertovat laskelmien vertailun pohjalta sähköautolla pitää ajaa 10 000- 81 000 kilometriä ennen kuin
se on hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto. Suomessa keskimääräinen vuosittainen ajosuorite henkilöautolle on noin 13 800 kilometriä. Eli
Vertailumme pohjalta sähköauto on polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi aikaisintaan yhden vuoden ajon jälkeen ja viimeistään 6 vuoden käytön jälkeen.
Lähde LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO.
Ja tässä kuukauden sisällä julkaistiin uusin tutkimus keskihintaisen sähköauton olevan jo 30 000 km jälkeen ympäristöystävällisempi.
@Quu kirjoitti:
Jos ihmisten teoilla aiotaan maailman ilmastonkehitystä jarruttaa....kehitysapu lopetettava väkiluvun lisääntymisen hillitsemiseksi
Anteeksi nyt, mutta tämä on tyhmintä mitä olen kuullut aikoihin, ehkä myös julminta. Väestönkasvu, siis lapsimäärät, putoavat koulutus- elintason noustessa. Jos halutaan hillitä väestönkasvua, niin kehitysapua pitäisi lisätä, ja kohdentaa sitä perheiden elinolojen parantamiseen, terveyspalveluihin ja erityisesto koulutukseen. Vielä erityisemmin nimenomaan tyttöjen koulutukseen.
@Urja kirjoitti:
Numeroarvoista ja akkujen kestoista voidaan saivarrella loputtomiin, mutta ketjun aloittaja on oikeassa siinä, että nopeita toimia vaativaa co2-ongelmaa ei ratkaista sähköautoilla. Viime vuonna maailman sähköstä tuotettiin 60.6% fossiilisilla polttoaineilla, joka on noin 4% vähemmän kuin 1985. Suomen sähkötuotannon co2-arvolla ei ole käytännössä mitään vaikutusta maailmanlaajuiseen ongelmaan ja meilläkin tehoreservin co2-arvo on viime aikoina ollut 700-900g/kWh. Kaikista valmistetuista sähköautoista täällä on käytössä promille tai pari, eli suuri osa maailman sähköautoajoista ajetaan fossiilisähköllä.
"meilläkin tehoreservin co2-arvo on viime aikoina ollut 700-900g/kWh."
Varsinaisen vitsin murjaisit.
Esim. syyskuun 2023 Suomen sähköntuotannon päästökerroin min. 11 max. 68 keskiarvo 20 gCO2/kWh ja koko tämän vuoden sähköntuotannon keski arvo oli 18 gCO2/kWh.
Suomen sähköjärjestelmän reaaliaikainen CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin tuotanto- ja tuonti-/vientitietoihin sekä määritettyihin päästökertoimiin.
@Topi27 kirjoitti:
Esim. syyskuun 2023 Suomen sähköntuotannon päästökerroin min. 11 max. 68 keskiarvo 20 gCO2/kWh ja koko tämän vuoden sähköntuotannon keski arvo oli 18 gCO2/kWh.
Suomen sähköjärjestelmän reaaliaikainen CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin tuotanto- ja tuonti-/vientitietoihin sekä määritettyihin päästökertoimiin.
Mistä löysit tuon alkuvuoden 2023 18 g / kWh keskiarvon? Minulle Fingridin sivuilla kerrotaan selkeästi laskeva trendi ja 2022 keskiarvo 55 g, mutta kun pyydän laskemaan keskiarvon 1.1.2023 - 30.9.2023, saan vieheilmoituksen liian pitkästä ajanjaksosta. Viikko tai kuukausi löytyy kyllä. Mitä pitää tehdä nähdäkseen koko alkuvuoden keskiarvon yli usean kuukauden?
@Topi27 kirjoitti:
Esim. syyskuun 2023 Suomen sähköntuotannon päästökerroin min. 11 max. 68 keskiarvo 20 gCO2/kWh ja koko tämän vuoden sähköntuotannon keski arvo oli 18 gCO2/kWh.
Suomen sähköjärjestelmän reaaliaikainen CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin tuotanto- ja tuonti-/vientitietoihin sekä määritettyihin päästökertoimiin.
Mistä löysit tuon alkuvuoden 2023 18 g / kWh keskiarvon? Minulle Fingridin sivuilla kerrotaan selkeästi laskeva trendi ja 2022 keskiarvo 55 g, mutta kun pyydän laskemaan keskiarvon 1.1.2023 - 30.9.2023, saan vieheilmoituksen liian pitkästä ajanjaksosta. Viikko tai kuukausi löytyy kyllä. Mitä pitää tehdä nähdäkseen koko alkuvuoden keskiarvon yli usean kuukauden?
En nyt äkkiseltään muista mistä tällä viikolla tuon katsoin, mutta olen osallistunut ja seurannut esim. keskon sovelluksen ruokaostojeni hiilijalanjälkea, josta sain täydet viisi pilveä, mutta tuo 18g oli Fingridin ilmoittama luku luin sen sitten netistä tai Fortumin sähköpostiin tulleesta tiedotteesta kun olen osallistunut sähkön säästötalkoiden kyselyihin. Uutena ennätyksenä tuo uutisoitiin, mutta sorry en jaksa alkaa käymään kännykän hakuhistoriaa läpi kun tulee luettua viikossa tuhansia tiede ja muita artikkeleita.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Merien tilavuus kasvaa - lisää tilaa merien elämälle.
Jäätiköt sulavat - lisää tilaa maaperän kasvustolle.
Suomi lämpenee - vähemmän kylmän aiheuttamia kuolemia ja sairastumisia. Pidempi kasvien kasvuaika. Säästöä lämmityskuluissa. Jne... Jne... Jne... Positiivisia asioita löytyy niin paljon kuin vain jaksaa kirjoittaa.
Ei se kuitenkaan tarkoita sitä että ilmastoa kannattaa ehdoin tahdoin lämmittää.
Edellinen ilmaston voimakas lämpeneminen tapahtui jääkauden loppuessa. Ajatelkaa miten mukavaa olisi jos silloin olisi kyetty estämään ilmaston lämpeneminen. Merenpinnat olisi sata metriä alempana ja kaupunkeja tuhansia asuinpaikkoja ei olisi hukkunut. Tropiikissa olisi mukavan vilpoisaa nykyiseen paahteeseen vertattuna. Jääkarhuja eläisi Suomeakin etelämpänä. Saharassa ei olisi autiomaata vaan rikas kasvillisuus. Suomesta pääsisi maasturilla Amerikkaan. Jne... Moni asia meni pilalle kun jääkausi loppuikin.
@Topi27 kirjoitti:
En nyt äkkiseltään muista mistä tällä viikolla tuon katsoin, mutta olen osallistunut ja seurannut esim. keskon sovelluksen ruokaostojeni hiilijalanjälkea, josta sain täydet viisi pilveä, mutta tuo 18g oli Fingridin ilmoittama luku luin sen sitten netistä tai Fortumin sähköpostiin tulleesta tiedotteesta
En epäillytkään lukemaa, joka on sopivaan loppukesän ajankohtaan saakka uskottavan kuuloinen ylä- ja alarajoja seuraillen.
Jos nyt joku ostaa ensisijaisesti luonnolle sopivan auton, ei tuollakaan erolla ole suurta merkitystä Suomen horisontissa, koska 18 g / kWh:n tuoma 3g / km ja viime vuoden keskiarvon 55 g / kWh:n 11 g / km (20 kWh kulutuksella) ovat ylivoimaisia lukemia.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
Minulle tulee HS tilattuna. Enimmäkseen ympäristö kirjoittaa huolia ja murheita.
Minulle ei tule mitään SU:a - liekö Suomen Uutiset vai mikä?
Tanskan ja Saksan olosuhteita kadehtitaan, olen käynyt Saksassa kymmenien vuosien aikana usein, mm. rypsipellot on keltaisena toukokuussa. Yleisin huoli on, että etelän ötökät valtaavat Suomen pellot ja metsät ja aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ihmettelen- miten ne siellä etelässä selviävät niistä ja kun luonnon monimuotoisuuden katoaminen on koko ajan otsikoissa. Männyt kasvavat hyvin Saksassa, kuusesta en ole varma mutta mäntyä ei istuteta Suomessakaan taimikoihin koska hirvet. Itse en ole maanviljelijä vaan insinööri mutta sellainen kutina on, että maata lannoitetaan Suomessakin - jopa kasvihuoneiden ulkopuolella.
Kun nyt hankitun uuden polttomoottoriauton ja akkuauton kokonaispäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat samaa suuruusluokkaa, niin millä logiikalla akkuauto ei ole osa ongelmaa?
Mihin perustuu 10 vuoden aikajana? Useimmissa tutkimuksissa tasatilanteeseen äästään reilusti alle 100t km kohdalla, ja Suomen sähköntuotannolla sähköauton valmistuksen päästöt on säästetty kasaan jo paljon aiemmin.
Puhumattakaan siitä että akku on autokäytön jälkeenkin käyttö- ja kierrätyskelpoista kamaa, poltettu polttoaine ei ole.
Aloitus perustuu siihen, että vertailussa otettu esiin nykytekniikan parhaimmat jalokivat eri päästöjen alentamisen ajattelupohjalta. Laskettu erittäin tarkkaan olemassa olevilla laskentamalleilla, ilman myyntimiehen lupauksia. Jos sanot että 'useimmissa tutkimuksissa', niin viittaapa nyt ihan oikeasti niihin lähdetietoihin, se olisi jopa suotavaa koska itse aloitin tämän syystä; Että analyyttisemmin tutkittaisiin eri vaikutusmetodeja, ja kehitystä, sekä otettaisiin riittävän vakavasti uudet ongelmat ja haasteet, joita valmistajataho ei kertakaikkiaan tule tuotteidensa käyttäjille kertomaan.
Aloitit väitteellä, joten aloita myös viittauksella. Saat kyllä sitten minulta omat lähdeviitteeni vastauksena.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
Minulle tulee HS tilattuna. Enimmäkseen ympäristö kirjoittaa huolia ja murheita.
Minulle ei tule mitään SU:a - liekö Suomen Uutiset vai mikä?
Tanskan ja Saksan olosuhteita kadehtitaan, olen käynyt Saksassa kymmenien vuosien aikana usein, mm. rypsipellot on keltaisena toukokuussa. Yleisin huoli on, että etelän ötökät valtaavat Suomen pellot ja metsät ja aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ihmettelen- miten ne siellä etelässä selviävät niistä ja kun luonnon monimuotoisuuden katoaminen on koko ajan otsikoissa. Männyt kasvavat hyvin Saksassa, kuusesta en ole varma mutta mäntyä ei istuteta Suomessakaan taimikoihin koska hirvet. Itse en ole maanviljelijä vaan insinööri mutta sellainen kutina on, että maata lannoitetaan Suomessakin - jopa kasvihuoneiden ulkopuolella.
Oikeilla toimittajilla on tapana miettiä asioita eri näkökulmista. Ehkä siksi ei synny pelkkää hiilidioksidipäästöjen ylistystä, aina synkkä mieli liittää niihin huonoja puolia.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
Minulle tulee HS tilattuna. Enimmäkseen ympäristö kirjoittaa huolia ja murheita.
Minulle ei tule mitään SU:a - liekö Suomen Uutiset vai mikä?
Tanskan ja Saksan olosuhteita kadehtitaan, olen käynyt Saksassa kymmenien vuosien aikana usein, mm. rypsipellot on keltaisena toukokuussa. Yleisin huoli on, että etelän ötökät valtaavat Suomen pellot ja metsät ja aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ihmettelen- miten ne siellä etelässä selviävät niistä ja kun luonnon monimuotoisuuden katoaminen on koko ajan otsikoissa. Männyt kasvavat hyvin Saksassa, kuusesta en ole varma mutta mäntyä ei istuteta Suomessakaan taimikoihin koska hirvet. Itse en ole maanviljelijä vaan insinööri mutta sellainen kutina on, että maata lannoitetaan Suomessakin - jopa kasvihuoneiden ulkopuolella.
Oikeilla toimittajilla on tapana miettiä asioita eri näkökulmista. Ehkä siksi ei synny pelkkää hiilidioksidipäästöjen ylistystä, aina synkkä mieli liittää niihin huonoja puolia.
Pikaisella selauksella mitään positiivista ei noiden toimittajien kynistä ole artikkeleihin jäänyt.
@HybridRules kirjoitti:
Ei kun logiikkana tuo sinun ajatelmasi, että kivat asiat polulla kohti katastrofia pitäisi myös tuoda esiin eikä kirjoittaa vain huonosta lopputuloksesta tai keinoista sen välttämiseksi.
Minä kyllä ymmärsin Jorman tarkoittaman ilmiön ja tunnistan myös hänen mainitsemansa vaihtoehdottomuuden.
Käytännössä KAIKISSA isoissa muutoksissa on voittajia ja häviäjiä. Jos jostain löytyy merkittävä muutos joka koituu iloksi aivan kaikille, niin tehdään toki se heti paikalla! Epäilen vaan, että sellaista ei taida olla olemassa?
Jos hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa kasvien kasvua, sehän on kiistatta hyvä asia, eikä tätä tosiasiaa ole tarpeen julistaa salaiseksi. Jos meren pinta nousee, yhä useampi saa rantasaunan, joiden rakentaminen on ollut lupakäytäntöjen vuoksi kovin vaikeaa. Sekin on hyvä puoli, että jos polttoainetta saa, voi jatkaa ajamista bensa- ja dieselautolla jolloin valtakunnan logistiikka ei mene rikki ja ihmisillä on töitä.
Tietoisuus valintojen hyvistä ja huonoista puolista ei ole denialismia vaan rationaalista vaihtoehtojen vertailua. Tässä vertailussa tiedossa olevat hyvät asiat eivät ole riittävä syy hyväksyä hiilidioksidipitoisuuden nousu ja sen haitalliset vaikutukset. Mutta puhuja menettää uskottavuutensa, ellei hän ole tietoinen kokonaisuudesta.
Jorma haluaa, että ilmaston muuttumisen ns. hyviä puolia tuotaisiin mediassa enemmän esiin. Minä pelkään, että sellainen uutisointi hämäisi ihmisiä ajattelemaan, että ilmaston muuttuminen onkin hyvä asia. En kannata sitä, että uutisoitaisiin ilmaston liialliseen lämpenemiseen johtavan polun alkumatkan ilmöitä positiivisina asioina. Olen lukenut, että sammakot eivät älyä hypätä pois kattilasta, jos ne ovat joutuneet sinne veden ollessa vielä kylmää, vaan kuolevat kiehuvaan veteen. Tarua tai totta, niin kysyn silti, haluammeko seurata tarinan sammakoiden kohtaloa?
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
Minulle tulee HS tilattuna. Enimmäkseen ympäristö kirjoittaa huolia ja murheita.
Minulle ei tule mitään SU:a - liekö Suomen Uutiset vai mikä?
Tanskan ja Saksan olosuhteita kadehtitaan, olen käynyt Saksassa kymmenien vuosien aikana usein, mm. rypsipellot on keltaisena toukokuussa. Yleisin huoli on, että etelän ötökät valtaavat Suomen pellot ja metsät ja aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ihmettelen- miten ne siellä etelässä selviävät niistä ja kun luonnon monimuotoisuuden katoaminen on koko ajan otsikoissa. Männyt kasvavat hyvin Saksassa, kuusesta en ole varma mutta mäntyä ei istuteta Suomessakaan taimikoihin koska hirvet. Itse en ole maanviljelijä vaan insinööri mutta sellainen kutina on, että maata lannoitetaan Suomessakin - jopa kasvihuoneiden ulkopuolella.
Oikeilla toimittajilla on tapana miettiä asioita eri näkökulmista. Ehkä siksi ei synny pelkkää hiilidioksidipäästöjen ylistystä, aina synkkä mieli liittää niihin huonoja puolia.
Pikaisella selauksella mitään positiivista ei noiden toimittajien kynistä ole artikkeleihin jäänyt.
Ei
Ei
Ei
Ilmasto on keskimäärin lämmennyt pikkuhiljaa vuosikymmenten kuluessa. Sään ääri-ilmiöt eivät ole kokonaisuutena lisääntyneet Suomen leveysasteilla ollenkaan vaikka mediasta saa ehkä toisenlaisen kuvan. Oikukas sää on ollut yleinen puheenaihe ihmisten kesken vuosikymmenestä- ja -sadasta toiseen. Sillätavalla mikään ei ole muuttunut.
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua. Maapallon jaksolliset kiertoliikkeen ja akselikallistuman vaihtelu ovat noin 50 000 vuoden kuluttua tasolla, joka on aiemmin riittänyt jääkauden laukaisemiseen.
Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu.
Onko sinulla useitakin teemoja joista ei tavalliselle kansalle pitäisi uutisoida muuten kuin ”oikealla tavalla”?
Kun noita skenaarioita on tehty, onkohan niissä huomioitu ihmisen toiminnan aiheuttama poikkeama historiaa tutkimalla saatuihin oletusarvoihin. Tulevaisuuden tietäminen on melko mahdotonta, ennustamisen puolelle menee.
Minä ajattelen niin, että ihminen tuskin voi säätää haluamakseen maapallon ilmastoa, mutta ihminen voi nopeuttaa tai olla nopeuttamatta huonoa kehitystä. Tutkijat aikoinaan huomasivat otsonikadon ja kun ihminen muutti toimintaansa, otsoniaukko alkoi pienentyä.
Ihmiskunta on enemmän kuin sattumanvaraisesti pörräävien yksilöiden joukko. Vaikka nyt elävä ihminen ottaa vain pienen askeleen ilmastoon vaikuttamisen saralla, pitää ihmiskunnan funtsia, mitä jättimäisen harppauksen jälkeen on odotettavissa ihmiskunnalle.
Tulevaisuus rakentuu historian pohjalle, mutta historia ei takaa tulevaisuudesta mitään.
Jos ihmisten teoilla aiotaan maailman ilmastonkehitystä jarruttaa, niin teollisuutta on siivottava isolla kädellä, kehitysapu lopetettava väkiluvun lisääntymisen hillitsemiseksi, lämmitettävien asuntoneliöiden rajoittaminen.
Alle 1000 kuutioiset autot vain alv , sähköautoihin paino mukaan jyrkästi nouseva käyttömaksu.
Puhut muuten järkeä, mutta jos energian kulutusta halutaan verottaa, silloin pitää verottaa energian kulutusta eikä ajoneuvon ikää, kokoa, iskutilavuutta tai muuta asiaankuulumatonta parametria.
"Minusta niitä positiivisia puolia ei tuoda mediassa esille lainkaan, kielletty aihe - tabu."
Kerro minulle yksikin hyvä puoli co2 päästöissä, joka hyödyttää suurinta osaa Suomalaisia tai maapalloa ja siitä on tieteellistä tutkimusta ei siis persujen paskanjauhantakoneiston.
Kerron jo vastineeksi sinulle yhden suuren haitan lisääntyneestä co2 päästöistä ilmakehässä, josta uutisoitiin jälleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvana tietona ihan tällä viikolla koskien co2 päästöjen lisääntymisen ilmakehässä aiheuttaen reaktion sateen kanssa muuttuen hiilihapoksi. Unohtamatta tietenkään rikki- ja typpipäästöt, joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä.
No raportti koski ihmiskunnan ruoka huoltoa joka merien lisääntyneiden happamien sateiden seurauksena happamoittaa meret ja tuhoaa merien elinympäristön tappaen koralleja ja niiden kanssa sympioosissa elävien elijöiden joukkokuoleman, joka kertautuu isompien saalistajien ravinnonpuutteena ja näin aiheuttaen ihmisillekin ruokahuoltovajautta 400 -500 miljoonalle ja jopa 1,5 miljardille ihmiselle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Toki happamat sateet ja hapan sadevesi muun muassa tuhoaa myös metsien sienirihmastoja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin sienet sekä niiden kanssa symbioosissa olevat puut vaurioituvat. Lisäksi havupuut harsuuntuvat, eli tiputtavat neulasensa. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia eliöitä.
Odotan mielenkiinnolla sitä positiivistä asiaa co2 päästöistä, joista en ole nähnyt yhtäkään tutkimustulosta.
Ei mihinkään. No ehkä Volvon surkeaan tuotantolinjaan, mutta yksi epäonnistuja ei kokonaisuutta määrää.
Jo vanhentuneiden tutkittujen laskelmien vuodelta 2019 tiedot kertovat laskelmien vertailun pohjalta sähköautolla pitää ajaa 10 000- 81 000 kilometriä ennen kuin
se on hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto. Suomessa keskimääräinen vuosittainen ajosuorite henkilöautolle on noin 13 800 kilometriä. Eli
Vertailumme pohjalta sähköauto on polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi aikaisintaan yhden vuoden ajon jälkeen ja viimeistään 6 vuoden käytön jälkeen.
Lähde LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO.
Ja tässä kuukauden sisällä julkaistiin uusin tutkimus keskihintaisen sähköauton olevan jo 30 000 km jälkeen ympäristöystävällisempi.
Miten tuon nyt ottaa. Tuhoaa joka tapauksessa merien ja mantereiden biodiversiteettiä erittäin merkittävästi.
Anteeksi nyt, mutta tämä on tyhmintä mitä olen kuullut aikoihin, ehkä myös julminta. Väestönkasvu, siis lapsimäärät, putoavat koulutus- elintason noustessa. Jos halutaan hillitä väestönkasvua, niin kehitysapua pitäisi lisätä, ja kohdentaa sitä perheiden elinolojen parantamiseen, terveyspalveluihin ja erityisesto koulutukseen. Vielä erityisemmin nimenomaan tyttöjen koulutukseen.
"meilläkin tehoreservin co2-arvo on viime aikoina ollut 700-900g/kWh."
Varsinaisen vitsin murjaisit.
Esim. syyskuun 2023 Suomen sähköntuotannon päästökerroin min. 11 max. 68 keskiarvo 20 gCO2/kWh ja koko tämän vuoden sähköntuotannon keski arvo oli 18 gCO2/kWh.
Suomen sähköjärjestelmän reaaliaikainen CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin tuotanto- ja tuonti-/vientitietoihin sekä määritettyihin päästökertoimiin.
Mistä löysit tuon alkuvuoden 2023 18 g / kWh keskiarvon? Minulle Fingridin sivuilla kerrotaan selkeästi laskeva trendi ja 2022 keskiarvo 55 g, mutta kun pyydän laskemaan keskiarvon 1.1.2023 - 30.9.2023, saan vieheilmoituksen liian pitkästä ajanjaksosta. Viikko tai kuukausi löytyy kyllä. Mitä pitää tehdä nähdäkseen koko alkuvuoden keskiarvon yli usean kuukauden?
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/co2/
Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa.
En nyt äkkiseltään muista mistä tällä viikolla tuon katsoin, mutta olen osallistunut ja seurannut esim. keskon sovelluksen ruokaostojeni hiilijalanjälkea, josta sain täydet viisi pilveä, mutta tuo 18g oli Fingridin ilmoittama luku luin sen sitten netistä tai Fortumin sähköpostiin tulleesta tiedotteesta kun olen osallistunut sähkön säästötalkoiden kyselyihin. Uutena ennätyksenä tuo uutisoitiin, mutta sorry en jaksa alkaa käymään kännykän hakuhistoriaa läpi kun tulee luettua viikossa tuhansia tiede ja muita artikkeleita.
Viittaan tuohon viimeisimpään lauseeseen. Koska aihe on kielletty tabu, kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu tutkija ei uskalla koskea asiaan. Jos tutkimus tehtäisiin, ilmenisi varmasti plussia ja miinuksia, mutta ehdotus tällaisesta tutkimuksesta lienee verrattavissa omaan jalkaan ampumiseen, ehkä jopa päähän - tutkija joutuisi omaan eristettyyn laatikkoon ja ura olisi siinä. Apurahoja tutkimuksiin saadaan rajoitetusti, mitään maineriskejä ei kukaan ota.
CO2, lämpö, vesi, ravinteet ovat välttämättömiä kasvien kasvamiselle. Kaikkia noita säädellään ammattiviljelijöiden kasvihuoneissa ja mm CO2 on selvästi korkeammalla tasolla kuin ulkoilmassa.
https://sites.google.com/lab.fi/biosykli-co2/käyttökohteet/hiilidioksidilannoitus
Lue muutakin kuin SU:ta. Hiilidioksidin ja sen aiheuttaman lämpeämisen hyödyistä uskalletaan puhua ääneen ja kirjoittaa vaikka Hesariin https://www.hs.fi/aihe/ymparisto/. On mietitty vaikka Suomen asemaa, siirtyykö Keski-Euroopan edulliset kasvuolosuhteet tänne. Kovin varmoja ei olla ja ainakin Suomen luonto kärsii. Voidaan saada vaikka enemmän peltosatoa, mutta tuotantopuut kuolevat.
Satoja tai tuhansia aineita käytetään hyödyksi suljetuissa oloissa, mutta ei niitä voi luontoon päästää.
Ei se kuitenkaan tarkoita sitä että ilmastoa kannattaa ehdoin tahdoin lämmittää.
Edellinen ilmaston voimakas lämpeneminen tapahtui jääkauden loppuessa. Ajatelkaa miten mukavaa olisi jos silloin olisi kyetty estämään ilmaston lämpeneminen. Merenpinnat olisi sata metriä alempana ja kaupunkeja tuhansia asuinpaikkoja ei olisi hukkunut. Tropiikissa olisi mukavan vilpoisaa nykyiseen paahteeseen vertattuna. Jääkarhuja eläisi Suomeakin etelämpänä. Saharassa ei olisi autiomaata vaan rikas kasvillisuus. Suomesta pääsisi maasturilla Amerikkaan. Jne... Moni asia meni pilalle kun jääkausi loppuikin.
En epäillytkään lukemaa, joka on sopivaan loppukesän ajankohtaan saakka uskottavan kuuloinen ylä- ja alarajoja seuraillen.
Jos nyt joku ostaa ensisijaisesti luonnolle sopivan auton, ei tuollakaan erolla ole suurta merkitystä Suomen horisontissa, koska 18 g / kWh:n tuoma 3g / km ja viime vuoden keskiarvon 55 g / kWh:n 11 g / km (20 kWh kulutuksella) ovat ylivoimaisia lukemia.
Minulle tulee HS tilattuna. Enimmäkseen ympäristö kirjoittaa huolia ja murheita.
Minulle ei tule mitään SU:a - liekö Suomen Uutiset vai mikä?
Tanskan ja Saksan olosuhteita kadehtitaan, olen käynyt Saksassa kymmenien vuosien aikana usein, mm. rypsipellot on keltaisena toukokuussa. Yleisin huoli on, että etelän ötökät valtaavat Suomen pellot ja metsät ja aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ihmettelen- miten ne siellä etelässä selviävät niistä ja kun luonnon monimuotoisuuden katoaminen on koko ajan otsikoissa. Männyt kasvavat hyvin Saksassa, kuusesta en ole varma mutta mäntyä ei istuteta Suomessakaan taimikoihin koska hirvet. Itse en ole maanviljelijä vaan insinööri mutta sellainen kutina on, että maata lannoitetaan Suomessakin - jopa kasvihuoneiden ulkopuolella.
https://www.worldenergydata.org/world-electricity-generation/
Hiilellä tuotettiin 2022 noin kolmasosa kaikesta sähköstä ja kaasulla vajaa neljäsosa ja fossiilisilla yhteensä 60.6%.
Tällä perusteella maailman sähköntuotannon co2-arvo on paljon Suomea suurempi ja täten myös maailman sähköautojen co2-arvo.
Täällä hiilelle, öljjylle ja kaasulle kerrotaan arvot 1000, 800 ja 500g/kWh:
https://shrinkthatfootprint.com/electricity-emissions-around-the-world-2/
Oikeilla toimittajilla on tapana miettiä asioita eri näkökulmista. Ehkä siksi ei synny pelkkää hiilidioksidipäästöjen ylistystä, aina synkkä mieli liittää niihin huonoja puolia.
Pikaisella selauksella mitään positiivista ei noiden toimittajien kynistä ole artikkeleihin jäänyt.
Muualta netistä piristystä: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maanviljelyn-satomahdollisuudet-kasvanevat-suomessa-ilmaston-muuttuessa