@tinker kirjoitti:
Kannattaa ostaa täyssähköinen vaikka kakkosautoksi, niin saa omakohtaisia kokemuksia. Ei ole sitten iltapäivälehtien ja essonbaaritietäjien varassa.
Taksi on halvempi, kuin kymmenientuhansien sähköauto kakkosautoksi. Arvonalenemalla ajaa jo taksilla pitkänsiivun. Ainiin vielä vakuutukset tuplarengastus parkkipaikka ym.
Superb kytkee toisinaan käsijarrun pelkästään tutkissa olevan lumen takia. Onneksi sen saa silloinkin pois päältä käsijarruvivusta. Ennen kuin tuon oppi, niin oli vähän outoa kun auto vain jumitti vaikka mitään ei olisi pitänyt olla liikkeellelähdön esteenä.
@tinker kirjoitti:
Kannattaa ostaa täyssähköinen vaikka kakkosautoksi, niin saa omakohtaisia kokemuksia. Ei ole sitten iltapäivälehtien ja essonbaaritietäjien varassa.
Mieluummin voi lukea kummallisuuksista mediasta. Ionique ei kuulosta turvalliselta, jos turvavyö kanittaa ja kiinnilaitto vaikuttaa jarruihin tai oikeastaan ei. Eikä käsijarrukaan kummoinen ole, jos se päällä voi kivasti hurutella. Teslassa sentään jarrut pysäyttävät syyttä kovastakin vauhdista.
Enemmin yleisellä tasolla kommentoin. Monelle polttiskuskille esim. lataus tuntuu olevan ongelma. Ehkä sillä perustellaan itselle oman valinnan parhautta.
Tuosta Ioniq viitosesta minulla ei ole kylmiä tyyppejä kummempaa kokemusta.
@Quu kirjoitti:
Ei kait lataus tai tankkaus ole ongelma kun vapaapaikka on tarjolla, lähinnä matkanviivästymine on se mikä useita vielä pistää miettimään.
Minä en tule nykytekniikalla sähköautoa ostamaan, siihen ei kuitenkaan ole syy latausaika.
Niin meinaatko että latauspaikalle on pitkä jono? Minulla ei ole vielä tullut vastaan, mutta kieltämättä on ollut muutamia tilanteita että töpseleitä on ollut vapaana vain yksi tai kaksi.
Ei, vaan lataukseen käytetty aika, on huomattavasti pidempi kun tankatessa.
Niin, itse en yleensä tykkää matkoilla paljon olla parkissa, mutta lataukset ovat menneet aina mukavasti tauon yhteydessä ilman venyttelyjä. Joten en oikein saa tuosta kiinni. Toki ei voi ajaa 1000km putkeen, mutta niin ei pitäisi muutenkaan turvallisuuden takia tehdä.
Ei ajeta ei. Sillä ajetaan niin että sitä ladataan kotona, töissä tai asioinnin yhteydessä (kauppareissulla, lounaalla, hotellissa yöpyessä, vessatauolla huoltoasemalla). Erikseen lataamaan meneminen on poikkeus.
Tuo ohjelma ei ainakaan lisää sähköautonhaluttavuutta.
Itse lataan töissä ja kotona, joskus tarvittaessa reissussa, mitään säätöä ei ole. Toki jos haluaa ehdon tahdoin vastustaa, ei jäärät muutu.
@M880 kirjoitti:
Minä olen toki tehnyt tästä lataamisesta ja sähkön hinnan optimoinnista itselleni harrastuksen, mutta se ei tarkoita sitä että niin olisi pakko tehdä.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
@Late1969 kirjoitti:
Jos huoltiksilla ei harrasta vain vessaturismia, yhden kWh:n lataamiseen voi tulla euron lisäosto ainakin perheen kanssa liikuttaessa. Rahaahan menisi tietysti muutenkin myös muuhun, mutta yleensä huoltiksilla hinta ja laatu eivät ole parhaimmillaan.
Ei ehkä parhaimmillaan, mutta kyllä ainakin meidän perheen matkalla vallitsee McDonalds ilmiö. Koko perhe tietää, ettei Mäkkäri ole parasta ruokaa mitä maailmassa on, eikä se ole kenenkään suosikki, mutta sillä pääsee nopeasti perille ja kunnon pöytään.
Matkanteko vaikeutuu jo Ruotsissa, kun ei ole Aakkosbaareja. Göteborgista pohjoisen kautta ajaen kotiin palatessa löytyi ratkaisu menomatkan vaikeuteen järjellisten kahvi- ja syömäpaikkojen löytämisessä kun kaikki on hajallaan ja ketjuuntumatonta ja joka paikassa pitää opetella kaikki uudestaan kun on ensin löytänyt sen ohikulkutieltä syrjässä olevan paikan.
Tuollaisella matkallehan ei autoa tarvitse tankata ennen kuin Torniossa, mutta siinä välissä ehtii syödä muutamat lihapullat kun omaksuimme periaatteen että ensimmäinen nälkäinen tökkää navigaattoriin seuraavan Ikean osoitteen. Yleensä sijainti on hyvä, eli vain vähän matkaa hidastava ja lihapullat löytyy valmiina noutopöydästä. Laitetaan sisäfilee ja espanjalainen punaviini pöytään sitten illalla ajopäivän jälkeen mutta ei jäädä tupeksimaan matkalle koko päiväksi.
Pahin mahdollinen matkanteon este on ranskalaistyylisellä palvelulla kiusaaminen. Ensin pitää herätä 5 minuuttia tarpeettoman aikaisin, koska jonkun pitää ohjata pöytään. Sen lisäksi pitää herätä 10 minuuttia tarpeettoman aikaisin, että joku saa kaataa minulle kahvia jonka osaisin kyllä varsin hyvin kaataa itsekin, jos se minulle sallittaisiin. Näiden lisäksi pitää herätä vielä 15 minuuttia tarpeettoman aikaisin, että eessuntaas hotellin ja parkkipaikan välillä kimpoileva "poika" ehtii saada autoaan jonottavien kuljettajien autot ulos parkkipaikalta tai alakerran parkkihallista, jonne asiakkaalla ei ole pääsyä. Palvelulla kiusaaminen siis hidastaa liikkumistani ja pakottaa minun heräämään puoli tuntia normaaliakin äreämpänä.
Minusta suomalainen ABC:n tapainen yhden pysähdyksen taktiikka on oikein mieluisa palvelu, ja omassa lajissaan aika ylivoimainen.
@Late1969 kirjoitti:
Sähköautossa on ihan oma ajodynamiikkansa, se pyörähtää, kun etupyörät menevät lukkoon käsijarrulla. Tähän asti teoria ja käytäntö ovat väittäneet takapyörien ennenaikaista lukkiutumista pyörähdyksen syyksi.
Tästä episodista tulee parikin päätelmää. Ensinnäkin pysäköintijarrun vapauttamisehto on tarpeettoman monimutkainen, jos se katsoo turvavyön käyttöä.
Taakse vaikuttavan käsijarrun jyrkkä toiminta on se syy, jonka vuoksi lopetin käsijarrun nykkimisen noin 45 vuotta sitten. Takapyörien sidonta nostamalla antaa pehmeämmän vaikutuksen ja kauniimmat ajolinjat. ESP nyppäisee jarrua sisäkaarteen takapyörään hieman myöhemmin ellei kuljettaja ole hoitanut tilannetta jo tasauspyörästön kautta vetopyöriä hidastaen. Kyse on vain epäilyttävän liukkaaseen paikkaan hidastamisesta. Tarkoitus ei ole, että luistaa, vaan että JOS luistaa niin luistaa varmasti oikein, eli takaa, mikä varmistaa kääntymisen.
Jos kaasun nosto kääntymisen varmistamiseksi on paheksuttavaa, sitten sitä on myös samalla tavoin vaikuttava ESP. Lopputulos molemmissa on sama, mutta joillekin kuljettajille on tärkeää, että he saavat yrittää ensin itse.
Eihän se sähköautolla ajo poikkea siitä mihin olemme tottuneet, kun käytetty energia varoittaa, niin mennään lataamaan tai tankkaamaan.
Sähköautonpuolustajat tekee lataamisesta jonkin ihmerituaalin.
Meidänkin ajoihin riittäisi nykyiset akut 1/2 kuukaudenajoihin.
@Quu kirjoitti:
Eihän se sähköautolla ajo poikkea siitä mihin olemme tottuneet, kun käytetty energia varoittaa, niin mennään lataamaan tai tankkaamaan.
Sähköautonpuolustajat tekee lataamisesta jonkin ihmerituaalin.
Kyllä se poikkeaa. Lataamisen aikana ei missään tapauksessa kannata vain ladata, niin kuin polttomoottoriauton tankkauksen aikana kannattaa vain tankata.
Mistä ihmeestä tulee tälläinen käsitys?
"Merkittävä osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, etteivät sähköautot sovellu kulkuneuvoksi maaseudulle."
Juuri maaseutuhan on sähköautojen ihannealuetta sillä joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka. Itse asiassa, kun olen seurannut ketkä ovat asuinkunnassani ja sen ympäristössä innokkaimmin siirtyneet (täys)sähköautoihin niin juuri hyvinvoivien maatilojen isännät. Näissä kuntakeskuksissa sähköautoja on suhteellisesti vähemmän.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mistä ihmeestä tulee tälläinen käsitys?
"Merkittävä osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, etteivät sähköautot sovellu kulkuneuvoksi maaseudulle."
Juuri maaseutuhan on sähköautojen ihannealuetta sillä joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka. Itse asiassa, kun olen seurannut ketkä ovat asuinkunnassani ja sen ympäristössä innokkaimmin siirtyneet (täys)sähköautoihin niin juuri hyvinvoivien maatilojen isännät.
Mistä on tullut käsitys, että joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka? Ei sillä ulkoseinän sukolla paljoa sähköautoilla eikä siihen sopivia autoja saa maalaisbudjeteilla. Maaseudulla on vielä aidot suomikilpiset autot käytössä.
Isoilla isännillä riittää rahaa ja sähköliittymää tehokkaankin latauspisteen rakentamiseen, mutta maaseudun asukkailla ei kumpaakaan. Jos tänä vuonna laittaa latauspisteen, auton voikin hankkia jo 10 vuoden kuluttua, ja sitten lataus saa vuorotella kaiken muun sähkönkulutuksen kanssa.
Vähän samoin voisi ihmetellä miksi kaikilla maaseudulla ei ole maalämpöä, vaikka omaa maata riittää.
@Quu kirjoitti:
Eihän se sähköautolla ajo poikkea siitä mihin olemme tottuneet, kun käytetty energia varoittaa, niin mennään lataamaan tai tankkaamaan.
Sähköautonpuolustajat tekee lataamisesta jonkin ihmerituaalin.
Meidänkin ajoihin riittäisi nykyiset akut 1/2 kuukaudenajoihin.
Miksi kuvittelet sen olevan joku rituaali? Siksikö että lataaminen on MAHDOLLISTA nykyään melkein missä tahansa?
Ei se ole sen ihmeellisempää kuin että tökkää pistokkeen kiinni samalla kun käy Prismassa.
"Bensavalon" syttymisen odottaminen on hölmöä. Ei se tee lataamisesta rituaalia, se tekee lataushetken valinnasta hieman erilaista kuin tankkaamisesta.
Ja jälleen kerran, jos lataa kotona tai töissä, ei tarvitse miettiä latausta edes kauppaan mennessä. Ei ole vaikeaa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mistä ihmeestä tulee tälläinen käsitys?
"Merkittävä osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, etteivät sähköautot sovellu kulkuneuvoksi maaseudulle."
Juuri maaseutuhan on sähköautojen ihannealuetta sillä joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka. Itse asiassa, kun olen seurannut ketkä ovat asuinkunnassani ja sen ympäristössä innokkaimmin siirtyneet (täys)sähköautoihin niin juuri hyvinvoivien maatilojen isännät.
Mistä on tullut käsitys, että joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka? Ei sillä ulkoseinän sukolla paljoa sähköautoilla eikä siihen sopivia autoja saa maalaisbudjeteilla. Maaseudulla on vielä aidot suomikilpiset autot käytössä.
Mistä löydät talon, jossa ei olisi tai ei saisi 400 V pistorasiaa? Kaupunkeja pienempi tulotaso on se todellinen syy. Ei olosuhteet.
Isoilla isännillä riittää rahaa ja sähköliittymää tehokkaankin latauspisteen rakentamiseen, mutta maaseudun asukkailla ei kumpaakaan. Jos tänä vuonna laittaa latauspisteen, auton voikin hankkia jo 10 vuoden kuluttua, ja sitten lataus saa vuorotella kaiken muun sähkönkulutuksen kanssa.
Mitenkäs tuo poikkeaa kenen tahansa omakotiasujan arjesta? Itselläni on 3x25 A sulakkeet 220m² + 65m² suorasähkölämmitteisessä talossa + autotallissa. Luuletko että olen paremmassa asemassa kuin maaseudun asukas jolla useinkin on pihapiirissä vaikka minkälaista rakennusta isoine sulakkeineen. Lisäksi useissa paikoissa on käytössä varavoima, jolloin autoa voi ladata vaikka sähköt katkeisikin.
Vähän samoin voisi ihmetellä miksi kaikilla maaseudulla ei ole maalämpöä, vaikka omaa maata riittää.
Maaseudulla käytetään paljon maalämpöäkin, mutta monelle tilalliselle hakelämmitys on vielä parempi vaihtoehto. Aika monella tilalla on hakelämmityskontti, josta lämpö johdetaan useaan rakennukseen. Ja polttoaine kasvaa omassa metsässä.
@M880 kirjoitti:
Minä olen toki tehnyt tästä lataamisesta ja sähkön hinnan optimoinnista itselleni harrastuksen, mutta se ei tarkoita sitä että niin olisi pakko tehdä.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
No juu, minulla tämä nyt on mennyt vähän liiankin pitkälle. Voin ladata ilmaiseksi töissä ja julkisilla latureilla, mutta lataamalla kotona sopivanhintaista sähköä lasken keskihintaa ja sopivasti osuessaan se PIENENTÄÄ sähkölaskua. Siksi tässä kytätään spot-hinnan lisäksi myös Pohjanmaan tuuliennusteita tavallisten sääennusteiden lisäksi 😅
Seuraava sähkösoppari saattaa kyllä hyvinkin olla kiinteä, ja sitten lopetan tämän pelleilyn 🙂
@M880 kirjoitti:
Minä olen toki tehnyt tästä lataamisesta ja sähkön hinnan optimoinnista itselleni harrastuksen, mutta se ei tarkoita sitä että niin olisi pakko tehdä.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
No juu, minulla tämä nyt on mennyt vähän liiankin pitkälle. Voin ladata ilmaiseksi töissä ja julkisilla latureilla, mutta lataamalla kotona sopivanhintaista sähköä lasken keskihintaa ja sopivasti osuessaan se PIENENTÄÄ sähkölaskua. Siksi tässä kytätään spot-hinnan lisäksi myös Pohjanmaan tuuliennusteita tavallisten sääennusteiden lisäksi 😅
Seuraava sähkösoppari saattaa kyllä hyvinkin olla kiinteä, ja sitten lopetan tämän pelleilyn 🙂
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla miten sähkösopimuksesi toimii. Olen ollut siinä uskossa tähän asti, että keskihinta on eri sähkötuntien kustannuksen keskiarvo, painotettuna kunkin tunnin kulutetuilla kWh määrillä. Kaikki kulutettu sähkö lisää sähkölaskua paitsi black friday tempaus. Negatiiviset tunnit pitää olla reilusti miinuksella koska siirto ja verot pitää maksaa päästäkseen ilmaiseen energiaan.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mistä ihmeestä tulee tälläinen käsitys?
"Merkittävä osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, etteivät sähköautot sovellu kulkuneuvoksi maaseudulle."
Juuri maaseutuhan on sähköautojen ihannealuetta sillä joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka. Itse asiassa, kun olen seurannut ketkä ovat asuinkunnassani ja sen ympäristössä innokkaimmin siirtyneet (täys)sähköautoihin niin juuri hyvinvoivien maatilojen isännät.
Mistä on tullut käsitys, että joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka? Ei sillä ulkoseinän sukolla paljoa sähköautoilla eikä siihen sopivia autoja saa maalaisbudjeteilla. Maaseudulla on vielä aidot suomikilpiset autot käytössä.
Mistä löydät talon, jossa ei olisi tai ei saisi 400 V pistorasiaa? Kaupunkeja pienempi tulotaso on se todellinen syy. Ei olosuhteet.
Isoilla isännillä riittää rahaa ja sähköliittymää tehokkaankin latauspisteen rakentamiseen, mutta maaseudun asukkailla ei kumpaakaan. Jos tänä vuonna laittaa latauspisteen, auton voikin hankkia jo 10 vuoden kuluttua, ja sitten lataus saa vuorotella kaiken muun sähkönkulutuksen kanssa.
Mitenkäs tuo poikkeaa kenen tahansa omakotiasujan arjesta? Itselläni on 3x25 A sulakkeet 220m² + 65m² suorasähkölämmitteisessä talossa + autotallissa. Luuletko että olen paremmassa asemassa kuin maaseudun asukas jolla useinkin on pihapiirissä vaikka minkälaista rakennusta isoine sulakkeineen. Lisäksi useissa paikoissa on käytössä varavoima, jolloin autoa voi ladata vaikka sähköt katkeisikin.
Vähän samoin voisi ihmetellä miksi kaikilla maaseudulla ei ole maalämpöä, vaikka omaa maata riittää.
Maaseudulla käytetään paljon maalämpöäkin, mutta monelle tilalliselle hakelämmitys on vielä parempi vaihtoehto. Aika monella tilalla on hakelämmityskontti, josta lämpö johdetaan useaan rakennukseen. Ja polttoaine kasvaa omassa metsässä.
Kaikilla ei ole sitä sukoakaan ulkoseinässä ja kolmivaihepistorasia ei ole mikään rakennuksen vakiovaruste. Sellainen voi löytyä asiallisena sähkökeskuksesta ihan vaadittavalla vikavirtasuojalla syötettynä. Siitä vain roikkaa vetämään. Pistorasia voi löytyä myös navetan seinältä, mutta kannattaa tarkistaa mistä siihen tulee sähkö ja mitä pitkin. Suojana voi olla kympin proput ja kaapelina 3x1,5, johan sirkkeli ja betonimylly sellaisella pyörii. Mutta jos sähköauton hankkii, kannattaa sille varmistaa asiallinen syöttö ja laturi eikä törkätä matkalaturia tulipalo- ja hengenvaaraa aiheuttamaan.
En tiedä mitä sinun sulakkeesi maalaisten ajeluihin vaikuttavat. Joskus vanhalla maatilalla on ollut iso liittymä ja jossain kuivurilla on vielä isot proput. Ne voivat olla hyvin nykyistä liittymää suuremmat eivätkä luo virtaa tyhjästä. Sähkäriä kannattanee käyttää, kun ottaa isoa kiuasta vastaavan latauslaitteen käyttöön.
@Late1969 kirjoitti:
En tiedä mitä sinun sulakkeesi maalaisten ajeluihin vaikuttavat.
Ei mitään. Kerroin vain esimerkin omasta normaalista omakotitalosta, jossa varsinkaan kovilla talvipakkasilla ei kovin suurilla virroilla sähköautoa latailla ellei sähköä katkaista lämmityksestä tai pääsulakekokoa kasvateta ja minä sentään olen erityisen hyvässä asemassa sähköauton ostoa ajatellen. Moni kerrostaloasuja joutuu pitämään sähköautonsa kadun varressa ilman mitään latausmahdollisuutta tai sitten on oma autopaikka jossa on sähkötolppa josta saa vähän sähköä jos taloyhtiö antaa siitä ladata. Kellä maalla asuvalla on muka yhtä huono mahdollisuus ladata kotona? Kyllä oikeasti juuri suurista kaupungeista löytyvät ne asuinpaikat joissa sähköauto pelittää huonoiten.
@M880 kirjoitti:
Minä olen toki tehnyt tästä lataamisesta ja sähkön hinnan optimoinnista itselleni harrastuksen, mutta se ei tarkoita sitä että niin olisi pakko tehdä.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
No juu, minulla tämä nyt on mennyt vähän liiankin pitkälle. Voin ladata ilmaiseksi töissä ja julkisilla latureilla, mutta lataamalla kotona sopivanhintaista sähköä lasken keskihintaa ja sopivasti osuessaan se PIENENTÄÄ sähkölaskua. Siksi tässä kytätään spot-hinnan lisäksi myös Pohjanmaan tuuliennusteita tavallisten sääennusteiden lisäksi 😅
Seuraava sähkösoppari saattaa kyllä hyvinkin olla kiinteä, ja sitten lopetan tämän pelleilyn 🙂
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla miten sähkösopimuksesi toimii. Olen ollut siinä uskossa tähän asti, että keskihinta on eri sähkötuntien kustannuksen keskiarvo, painotettuna kunkin tunnin kulutetuilla kWh määrillä. Kaikki kulutettu sähkö lisää sähkölaskua paitsi black friday tempaus. Negatiiviset tunnit pitää olla reilusti miinuksella koska siirto ja verot pitää maksaa päästäkseen ilmaiseen energiaan.
No juu, voi olla että tarkistuslaskenta antaa eri tuloksen, ja kieltämättä siirronkin nollaaminen on vaikeaa. Puhuin/tarkoitin energiaa, vaikka toki siirto on ihan yhtäläinen kustannus joka pitää huomioida. Nopeasti arvioiden tämä pienentyminen perustui vain sähköyhtiön raporttiin, jossa kuukauden juokseva kokonaishinta on pudonnut kun on tullut ladattua autoa halvalla sähköllä.
Selvyyden vuoksi pari termiä
Kuukauden keskihinta = yleinen spot-hinnan keskihinta.
Oma keskihinta = omalla kulutuksella painotettu spot-hinta
Kulutetun sähkön hinta = yksittäisen tunnin spot-hinta.
Tässä sopparissa olennaista ei kuitenkaan ole se onko hinta miinuksella vai plussalla, vaan oman keskihinnan ja kulutuksen erotus kuukauden keskihintaan. 10snt hintaan kulutettu sähkö silloin kun kuukauden keskihinta on 20snt, on olennaisesti parempi kuin -2snt hintainen sähkö kos kuukauden hinta on 4snt.
Kiinteä hintani on 7,29snt. Marraskuussa autojen lataus oli karkeasti 1/3 kaikesta sähköstä. Ellen tätä nyt ihan väärin laske, niin lataaminen n. 7,5snt keskihintaa halvemmalla sähköllä pienennän jo energian kokonaishintaa. Tällainen tilanne tullee ensi yönä. Ei toki riitä kuittaamaan siirtoa.
Jos onnistuisin pitämään oman keskihintani 7,29 senttiä alle kuukauden keskihinnan, vaikkapa 12,5 sentissä kun yleinen hinta on 20snt, niin energialaskuni olisi nolla. Ei mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa. Voisi kenties onnistua jos olisi puulämmitys eikä pakkanen nostaisi sähkönkulutusta.
Tässä on toki paljon muuttujia, ei vähiten se että keskihinnat lasketaan kuukausittain eikä päivittäin, joten optimointi on vaikeaa. Tilanne on vieläpä talvella hyvin erilainen kuin kesällä. Talvella sähköä kuluu maalämmöstä huolimatta paljon enemmän, mutta toisaalta hintavaihtelut ovat suurempia. Kesällä autoihin saa helposti kulutettua paljon suuremman %-osuuden sähköstä, mutta hintaerot ovat pienempiä.
Tällä hetkellä joulukuun kulutusvaikutus on plussalla, johtuen juuri lämmityksestä joka on kuluttanut kallista sähköä, ja siitä että olen arvellut halvimmankin sähkön olevan vielä turhan kallista ladattavaksi. Lataamalla olisin laskenut kumulatiivista keskihintaa, mutta se saattaisi vielä kostautua loppukuusta jos pyhien ja välipäivien sähkö on halpaa. Veikkaan että viikonlopun jälkeen kulutusvaikutus on jo miinusmerkkinen, eli hyvä.
@Late1969 kirjoitti:
Mistä on tullut käsitys, että joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka? Ei sillä ulkoseinän sukolla paljoa sähköautoilla
Super-Schuko maksaa muutaman kympin ja siitä kestää ottaa yli 10A jatkuvaa virtaa. 150 km ajon jälkeen mökin pihan kello 20:00 pysäköidyn auton akku on lähtötilanteessaan seuraavana aamupäivänä hiihtohissin käynnistyttyä.
Meillä mökkinaapurille jo luvattu latauslaitteen asennus hyytyi siihen että sille ei olekaan tarvetta.
eikä siihen sopivia autoja saa maalaisbudjeteilla.
Tästä siinä lienee kyse. Maaseudulla myös polttomoottoriset autot ovat sekä vanhempia että halvempia, joten tämäkin teknologian vaihdos jalkautuu maakuntiin hitaammin.
sitten lataus saa vuorotella kaiken muun sähkönkulutuksen kanssa.
Näin me joutuisimme tekemään mökillä eikä se kuulosta hyvältä, etenkin kun latausteho pitäisi joka tapauksessa rajata kiukaan tasolle.
Omaltakin kannalta jatkuvasti lataava yksivaihelataus naapurin tapaan kuulostaa houkuttelevammalta kuin lämmityksen ja saunan kanssa vuorotteleva 6 - 7 kW kolmivaihelataus.
@Late1969 kirjoitti:
En tiedä mitä sinun sulakkeesi maalaisten ajeluihin vaikuttavat.
Ei mitään. Kerroin vain esimerkin omasta normaalista omakotitalosta, jossa varsinkaan kovilla talvipakkasilla ei kovin suurilla virroilla sähköautoa latailla ellei sähköä katkaista lämmityksestä tai pääsulakekokoa kasvateta ja minä sentään olen erityisen hyvässä asemassa sähköauton ostoa ajatellen. Moni kerrostaloasuja joutuu pitämään sähköautonsa kadun varressa ilman mitään latausmahdollisuutta tai sitten on oma autopaikka jossa on sähkötolppa josta saa vähän sähköä jos taloyhtiö antaa siitä ladata. Kellä maalla asuvalla on muka yhtä huono mahdollisuus ladata kotona? Kyllä oikeasti juuri suurista kaupungeista löytyvät ne asuinpaikat joissa sähköauto pelittää huonoiten.
Maalla on noita sulakerajoitteisia taloja paljon. Auton lataus vaatisi virranmittauksen talvella eli kiinteästi asennettu latauslaite. Yksivaiheinenkaan viritys ei auta, kun missään yhdessä vaiheessa ei ole ampeereja tarjolla.
Maalla voi olla parempi tilanne kuin kerrostalossa, mutta kummassakaan ei lataus oikein onnistu. Maalla tarvitsee sähköä 200 km maantieajoon, kaupungissa 50 km katuajoon. Puntit tasaantuvat.
Maalla voi olla parempi tilanne kuin kerrostalossa, mutta kummassakaan ei lataus oikein onnistu. Maalla tarvitsee sähköä 200 km maantieajoon, kaupungissa 50 km katuajoon. Puntit tasaantuvat.
Sinulla on kovin stereotyyppinen kuva maaseudusta.
Minulla maalla asustellessa kaupunkireissu on tyypillisesti alle 70 kilometriä. Kaupungissa en paljoakaan autoa käytä, kun asun keskustassa ja lähes kaikki on kävelymatkan päässä.
Omaltakin kannalta jatkuvasti lataava yksivaihelataus naapurin tapaan kuulostaa houkuttelevammalta kuin lämmityksen ja saunan kanssa vuorotteleva 6 - 7 kW kolmivaihelataus.
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Oman laturini virran pudotin talviajaksi kymmeneen ampeeriin.
Maalla voi olla parempi tilanne kuin kerrostalossa, mutta kummassakaan ei lataus oikein onnistu. Maalla tarvitsee sähköä 200 km maantieajoon, kaupungissa 50 km katuajoon. Puntit tasaantuvat.
Sinulla on kovin stereotyyppinen kuva maaseudusta.
Minulla maalla asustellessa kaupunkireissu on tyypillisesti alle 70 kilometriä. Kaupungissa en paljoakaan autoa käytä, kun asun keskustassa ja lähes kaikki on kävelymatkan päässä.
Maaseutupaikkasi on varmaan maaseudun rajalla, ei ihan kaupungin viereistä pusikkoa. Isomman kaupungin lähellä tuo ei ole maaseutua, valosaastetta ja pakokaasuja riittää. Mutta kun autolla käydään töissä, omissa ja lasten harrastuksissa, kilometrejä tulee 2-3x yksinkertaisen kaupunkireissun verran. Kaupunkilainenkin selviää alle 50 km, mutta 10-15 km matkoja voi tulla useampi päivään.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
@Yosemite J kirjoitti:
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.
Taksi on halvempi, kuin kymmenientuhansien sähköauto kakkosautoksi. Arvonalenemalla ajaa jo taksilla pitkänsiivun. Ainiin vielä vakuutukset tuplarengastus parkkipaikka ym.
Superb kytkee toisinaan käsijarrun pelkästään tutkissa olevan lumen takia. Onneksi sen saa silloinkin pois päältä käsijarruvivusta. Ennen kuin tuon oppi, niin oli vähän outoa kun auto vain jumitti vaikka mitään ei olisi pitänyt olla liikkeellelähdön esteenä.
Enemmin yleisellä tasolla kommentoin. Monelle polttiskuskille esim. lataus tuntuu olevan ongelma. Ehkä sillä perustellaan itselle oman valinnan parhautta.
Tuosta Ioniq viitosesta minulla ei ole kylmiä tyyppejä kummempaa kokemusta.
Niin, itse en yleensä tykkää matkoilla paljon olla parkissa, mutta lataukset ovat menneet aina mukavasti tauon yhteydessä ilman venyttelyjä. Joten en oikein saa tuosta kiinni. Toki ei voi ajaa 1000km putkeen, mutta niin ei pitäisi muutenkaan turvallisuuden takia tehdä.
Itse lataan töissä ja kotona, joskus tarvittaessa reissussa, mitään säätöä ei ole. Toki jos haluaa ehdon tahdoin vastustaa, ei jäärät muutu.
Hyvä pointti, jota en tullut ajatelleeksikaan! Numeroihin leikkikaluina asennoituva kontrollifriikki katsoo numeropelin lisäeduksi. Vaikka saavutettava etu olisikin vaatimaton, se on oikean suuntainen.
Ei ehkä parhaimmillaan, mutta kyllä ainakin meidän perheen matkalla vallitsee McDonalds ilmiö. Koko perhe tietää, ettei Mäkkäri ole parasta ruokaa mitä maailmassa on, eikä se ole kenenkään suosikki, mutta sillä pääsee nopeasti perille ja kunnon pöytään.
Matkanteko vaikeutuu jo Ruotsissa, kun ei ole Aakkosbaareja. Göteborgista pohjoisen kautta ajaen kotiin palatessa löytyi ratkaisu menomatkan vaikeuteen järjellisten kahvi- ja syömäpaikkojen löytämisessä kun kaikki on hajallaan ja ketjuuntumatonta ja joka paikassa pitää opetella kaikki uudestaan kun on ensin löytänyt sen ohikulkutieltä syrjässä olevan paikan.
Tuollaisella matkallehan ei autoa tarvitse tankata ennen kuin Torniossa, mutta siinä välissä ehtii syödä muutamat lihapullat kun omaksuimme periaatteen että ensimmäinen nälkäinen tökkää navigaattoriin seuraavan Ikean osoitteen. Yleensä sijainti on hyvä, eli vain vähän matkaa hidastava ja lihapullat löytyy valmiina noutopöydästä. Laitetaan sisäfilee ja espanjalainen punaviini pöytään sitten illalla ajopäivän jälkeen mutta ei jäädä tupeksimaan matkalle koko päiväksi.
Pahin mahdollinen matkanteon este on ranskalaistyylisellä palvelulla kiusaaminen. Ensin pitää herätä 5 minuuttia tarpeettoman aikaisin, koska jonkun pitää ohjata pöytään. Sen lisäksi pitää herätä 10 minuuttia tarpeettoman aikaisin, että joku saa kaataa minulle kahvia jonka osaisin kyllä varsin hyvin kaataa itsekin, jos se minulle sallittaisiin. Näiden lisäksi pitää herätä vielä 15 minuuttia tarpeettoman aikaisin, että eessuntaas hotellin ja parkkipaikan välillä kimpoileva "poika" ehtii saada autoaan jonottavien kuljettajien autot ulos parkkipaikalta tai alakerran parkkihallista, jonne asiakkaalla ei ole pääsyä. Palvelulla kiusaaminen siis hidastaa liikkumistani ja pakottaa minun heräämään puoli tuntia normaaliakin äreämpänä.
Minusta suomalainen ABC:n tapainen yhden pysähdyksen taktiikka on oikein mieluisa palvelu, ja omassa lajissaan aika ylivoimainen.
Tästä episodista tulee parikin päätelmää. Ensinnäkin pysäköintijarrun vapauttamisehto on tarpeettoman monimutkainen, jos se katsoo turvavyön käyttöä.
Taakse vaikuttavan käsijarrun jyrkkä toiminta on se syy, jonka vuoksi lopetin käsijarrun nykkimisen noin 45 vuotta sitten. Takapyörien sidonta nostamalla antaa pehmeämmän vaikutuksen ja kauniimmat ajolinjat. ESP nyppäisee jarrua sisäkaarteen takapyörään hieman myöhemmin ellei kuljettaja ole hoitanut tilannetta jo tasauspyörästön kautta vetopyöriä hidastaen. Kyse on vain epäilyttävän liukkaaseen paikkaan hidastamisesta. Tarkoitus ei ole, että luistaa, vaan että JOS luistaa niin luistaa varmasti oikein, eli takaa, mikä varmistaa kääntymisen.
Jos kaasun nosto kääntymisen varmistamiseksi on paheksuttavaa, sitten sitä on myös samalla tavoin vaikuttava ESP. Lopputulos molemmissa on sama, mutta joillekin kuljettajille on tärkeää, että he saavat yrittää ensin itse.
Eihän se sähköautolla ajo poikkea siitä mihin olemme tottuneet, kun käytetty energia varoittaa, niin mennään lataamaan tai tankkaamaan.
Sähköautonpuolustajat tekee lataamisesta jonkin ihmerituaalin.
Meidänkin ajoihin riittäisi nykyiset akut 1/2 kuukaudenajoihin.
Kyllä se poikkeaa. Lataamisen aikana ei missään tapauksessa kannata vain ladata, niin kuin polttomoottoriauton tankkauksen aikana kannattaa vain tankata.
Mistä ihmeestä tulee tälläinen käsitys?
"Merkittävä osa kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo, etteivät sähköautot sovellu kulkuneuvoksi maaseudulle."
https://moottori.fi/liikenne/jutut/sahkoautoilu-herattaa-ennakkoluuloja-harva-luottaa-etta-ajo-etela-suomesta-lappiin-luonnistuu/
Juuri maaseutuhan on sähköautojen ihannealuetta sillä joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka. Itse asiassa, kun olen seurannut ketkä ovat asuinkunnassani ja sen ympäristössä innokkaimmin siirtyneet (täys)sähköautoihin niin juuri hyvinvoivien maatilojen isännät. Näissä kuntakeskuksissa sähköautoja on suhteellisesti vähemmän.
Mistä on tullut käsitys, että joka ikisellä maaseudun asukkaalla on autolleen latauspaikka? Ei sillä ulkoseinän sukolla paljoa sähköautoilla eikä siihen sopivia autoja saa maalaisbudjeteilla. Maaseudulla on vielä aidot suomikilpiset autot käytössä.
Isoilla isännillä riittää rahaa ja sähköliittymää tehokkaankin latauspisteen rakentamiseen, mutta maaseudun asukkailla ei kumpaakaan. Jos tänä vuonna laittaa latauspisteen, auton voikin hankkia jo 10 vuoden kuluttua, ja sitten lataus saa vuorotella kaiken muun sähkönkulutuksen kanssa.
Vähän samoin voisi ihmetellä miksi kaikilla maaseudulla ei ole maalämpöä, vaikka omaa maata riittää.
Miksi kuvittelet sen olevan joku rituaali? Siksikö että lataaminen on MAHDOLLISTA nykyään melkein missä tahansa?
Ei se ole sen ihmeellisempää kuin että tökkää pistokkeen kiinni samalla kun käy Prismassa.
"Bensavalon" syttymisen odottaminen on hölmöä. Ei se tee lataamisesta rituaalia, se tekee lataushetken valinnasta hieman erilaista kuin tankkaamisesta.
Ja jälleen kerran, jos lataa kotona tai töissä, ei tarvitse miettiä latausta edes kauppaan mennessä. Ei ole vaikeaa.
Mistä löydät talon, jossa ei olisi tai ei saisi 400 V pistorasiaa? Kaupunkeja pienempi tulotaso on se todellinen syy. Ei olosuhteet.
Mitenkäs tuo poikkeaa kenen tahansa omakotiasujan arjesta? Itselläni on 3x25 A sulakkeet 220m² + 65m² suorasähkölämmitteisessä talossa + autotallissa. Luuletko että olen paremmassa asemassa kuin maaseudun asukas jolla useinkin on pihapiirissä vaikka minkälaista rakennusta isoine sulakkeineen. Lisäksi useissa paikoissa on käytössä varavoima, jolloin autoa voi ladata vaikka sähköt katkeisikin.
Maaseudulla käytetään paljon maalämpöäkin, mutta monelle tilalliselle hakelämmitys on vielä parempi vaihtoehto. Aika monella tilalla on hakelämmityskontti, josta lämpö johdetaan useaan rakennukseen. Ja polttoaine kasvaa omassa metsässä.
Jos minä olisin lääpällään sähköautoihin niin olisi pakko taipua kiinalaiseen, Polestar 4
Sähköinen SUV coupe. Tulossa vuonna 2024.
No juu, minulla tämä nyt on mennyt vähän liiankin pitkälle. Voin ladata ilmaiseksi töissä ja julkisilla latureilla, mutta lataamalla kotona sopivanhintaista sähköä lasken keskihintaa ja sopivasti osuessaan se PIENENTÄÄ sähkölaskua. Siksi tässä kytätään spot-hinnan lisäksi myös Pohjanmaan tuuliennusteita tavallisten sääennusteiden lisäksi 😅
Seuraava sähkösoppari saattaa kyllä hyvinkin olla kiinteä, ja sitten lopetan tämän pelleilyn 🙂
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla miten sähkösopimuksesi toimii. Olen ollut siinä uskossa tähän asti, että keskihinta on eri sähkötuntien kustannuksen keskiarvo, painotettuna kunkin tunnin kulutetuilla kWh määrillä. Kaikki kulutettu sähkö lisää sähkölaskua paitsi black friday tempaus. Negatiiviset tunnit pitää olla reilusti miinuksella koska siirto ja verot pitää maksaa päästäkseen ilmaiseen energiaan.
Kaikilla ei ole sitä sukoakaan ulkoseinässä ja kolmivaihepistorasia ei ole mikään rakennuksen vakiovaruste. Sellainen voi löytyä asiallisena sähkökeskuksesta ihan vaadittavalla vikavirtasuojalla syötettynä. Siitä vain roikkaa vetämään. Pistorasia voi löytyä myös navetan seinältä, mutta kannattaa tarkistaa mistä siihen tulee sähkö ja mitä pitkin. Suojana voi olla kympin proput ja kaapelina 3x1,5, johan sirkkeli ja betonimylly sellaisella pyörii. Mutta jos sähköauton hankkii, kannattaa sille varmistaa asiallinen syöttö ja laturi eikä törkätä matkalaturia tulipalo- ja hengenvaaraa aiheuttamaan.
En tiedä mitä sinun sulakkeesi maalaisten ajeluihin vaikuttavat. Joskus vanhalla maatilalla on ollut iso liittymä ja jossain kuivurilla on vielä isot proput. Ne voivat olla hyvin nykyistä liittymää suuremmat eivätkä luo virtaa tyhjästä. Sähkäriä kannattanee käyttää, kun ottaa isoa kiuasta vastaavan latauslaitteen käyttöön.
Ei mitään. Kerroin vain esimerkin omasta normaalista omakotitalosta, jossa varsinkaan kovilla talvipakkasilla ei kovin suurilla virroilla sähköautoa latailla ellei sähköä katkaista lämmityksestä tai pääsulakekokoa kasvateta ja minä sentään olen erityisen hyvässä asemassa sähköauton ostoa ajatellen. Moni kerrostaloasuja joutuu pitämään sähköautonsa kadun varressa ilman mitään latausmahdollisuutta tai sitten on oma autopaikka jossa on sähkötolppa josta saa vähän sähköä jos taloyhtiö antaa siitä ladata. Kellä maalla asuvalla on muka yhtä huono mahdollisuus ladata kotona? Kyllä oikeasti juuri suurista kaupungeista löytyvät ne asuinpaikat joissa sähköauto pelittää huonoiten.
No juu, voi olla että tarkistuslaskenta antaa eri tuloksen, ja kieltämättä siirronkin nollaaminen on vaikeaa. Puhuin/tarkoitin energiaa, vaikka toki siirto on ihan yhtäläinen kustannus joka pitää huomioida. Nopeasti arvioiden tämä pienentyminen perustui vain sähköyhtiön raporttiin, jossa kuukauden juokseva kokonaishinta on pudonnut kun on tullut ladattua autoa halvalla sähköllä.
Selvyyden vuoksi pari termiä
Kuukauden keskihinta = yleinen spot-hinnan keskihinta.
Oma keskihinta = omalla kulutuksella painotettu spot-hinta
Kulutetun sähkön hinta = yksittäisen tunnin spot-hinta.
Tässä sopparissa olennaista ei kuitenkaan ole se onko hinta miinuksella vai plussalla, vaan oman keskihinnan ja kulutuksen erotus kuukauden keskihintaan. 10snt hintaan kulutettu sähkö silloin kun kuukauden keskihinta on 20snt, on olennaisesti parempi kuin -2snt hintainen sähkö kos kuukauden hinta on 4snt.
Kiinteä hintani on 7,29snt. Marraskuussa autojen lataus oli karkeasti 1/3 kaikesta sähköstä. Ellen tätä nyt ihan väärin laske, niin lataaminen n. 7,5snt keskihintaa halvemmalla sähköllä pienennän jo energian kokonaishintaa. Tällainen tilanne tullee ensi yönä. Ei toki riitä kuittaamaan siirtoa.
Jos onnistuisin pitämään oman keskihintani 7,29 senttiä alle kuukauden keskihinnan, vaikkapa 12,5 sentissä kun yleinen hinta on 20snt, niin energialaskuni olisi nolla. Ei mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa. Voisi kenties onnistua jos olisi puulämmitys eikä pakkanen nostaisi sähkönkulutusta.
Tässä on toki paljon muuttujia, ei vähiten se että keskihinnat lasketaan kuukausittain eikä päivittäin, joten optimointi on vaikeaa. Tilanne on vieläpä talvella hyvin erilainen kuin kesällä. Talvella sähköä kuluu maalämmöstä huolimatta paljon enemmän, mutta toisaalta hintavaihtelut ovat suurempia. Kesällä autoihin saa helposti kulutettua paljon suuremman %-osuuden sähköstä, mutta hintaerot ovat pienempiä.
Tällä hetkellä joulukuun kulutusvaikutus on plussalla, johtuen juuri lämmityksestä joka on kuluttanut kallista sähköä, ja siitä että olen arvellut halvimmankin sähkön olevan vielä turhan kallista ladattavaksi. Lataamalla olisin laskenut kumulatiivista keskihintaa, mutta se saattaisi vielä kostautua loppukuusta jos pyhien ja välipäivien sähkö on halpaa. Veikkaan että viikonlopun jälkeen kulutusvaikutus on jo miinusmerkkinen, eli hyvä.
Super-Schuko maksaa muutaman kympin ja siitä kestää ottaa yli 10A jatkuvaa virtaa. 150 km ajon jälkeen mökin pihan kello 20:00 pysäköidyn auton akku on lähtötilanteessaan seuraavana aamupäivänä hiihtohissin käynnistyttyä.
Meillä mökkinaapurille jo luvattu latauslaitteen asennus hyytyi siihen että sille ei olekaan tarvetta.
Tästä siinä lienee kyse. Maaseudulla myös polttomoottoriset autot ovat sekä vanhempia että halvempia, joten tämäkin teknologian vaihdos jalkautuu maakuntiin hitaammin.
Näin me joutuisimme tekemään mökillä eikä se kuulosta hyvältä, etenkin kun latausteho pitäisi joka tapauksessa rajata kiukaan tasolle.
Omaltakin kannalta jatkuvasti lataava yksivaihelataus naapurin tapaan kuulostaa houkuttelevammalta kuin lämmityksen ja saunan kanssa vuorotteleva 6 - 7 kW kolmivaihelataus.
Maalla on noita sulakerajoitteisia taloja paljon. Auton lataus vaatisi virranmittauksen talvella eli kiinteästi asennettu latauslaite. Yksivaiheinenkaan viritys ei auta, kun missään yhdessä vaiheessa ei ole ampeereja tarjolla.
Maalla voi olla parempi tilanne kuin kerrostalossa, mutta kummassakaan ei lataus oikein onnistu. Maalla tarvitsee sähköä 200 km maantieajoon, kaupungissa 50 km katuajoon. Puntit tasaantuvat.
Sinulla on kovin stereotyyppinen kuva maaseudusta.
Minulla maalla asustellessa kaupunkireissu on tyypillisesti alle 70 kilometriä. Kaupungissa en paljoakaan autoa käytä, kun asun keskustassa ja lähes kaikki on kävelymatkan päässä.
Latureiden latausvirtaa voi säätää ja siinä suhteessa kolmivaiheinen lataus on parempi. Kuudella ampeerilla jo saa yli neljän kilowatin tehon. Kolmivaiherasian asennuttaminen ei kovin suuri kustannus ole. Tietysti paikasta riippuen.
Oman laturini virran pudotin talviajaksi kymmeneen ampeeriin.
Maaseutupaikkasi on varmaan maaseudun rajalla, ei ihan kaupungin viereistä pusikkoa. Isomman kaupungin lähellä tuo ei ole maaseutua, valosaastetta ja pakokaasuja riittää. Mutta kun autolla käydään töissä, omissa ja lasten harrastuksissa, kilometrejä tulee 2-3x yksinkertaisen kaupunkireissun verran. Kaupunkilainenkin selviää alle 50 km, mutta 10-15 km matkoja voi tulla useampi päivään.
Hyvä pointti, kiitos tästä! Laitetaan harkintaan.
Kolmivaihepistorasian ja kannettavan laturin yhdistelmä voisi tosiaan olla hyvä. Ongelmana tässä on vaan se, että useamman mökin taloyhtiön kulutushuippu tunnin ajalle keskimääräistettynä on jo ilman sähköautojakin yli 90 A taloyhtiön 100 A sulakkeilta, joten oikein mitään ei kestä lisätä tai pian on koko ranta pimeänä 😳
Minulla on kotilatausta varten vain punaiseen 16A pistorasiaan tökättävä roikka ja sen perässä 11kW latauslaite, jonka otan silloin tällöin mukaan matkoille. Hyvin toimii. Kotona virta on yleensä rajattu 13A
Kovasti on ylpeilty kuinka polttikset palavat sähkiksiä varmemmin. Monenlaiset epämääräiset latausviritykset muuttavat suhdetta varmasti. Tuollainen ison kiukaan tehoinen laite kuormittaa sähköasennuksia (vieraassa paikassa) useita tunteja ja kaapelit ja muuntimet pyörivät maassa ja mudassa ja rontataan sitten tavaroiden alle kolhiintumaan.
Epämääräisiå latausvirityksiä ei kannatakaan käyttää ja latauslaitteita pitää käsitellä asiallisesti kuten muitakin tavaroita.
Silti käytät. Yllättävän suuri osa sähköasennuksista on muiden kuin ammattilaisten tekemiä eikä niitä ole kunnolla edes käyttöönottotarkastettu. Jatkoroikkia ei saa käyttää jatkuvasti ja kaapelien pituus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kätevien pitkien kaapeleiden kanssa pitää muistaa, ettei niitä saa kuormittaa kelattuna eikä toisaalta levittää maahan miten sattuu.