@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5 eikä huurteesta lasissa mitään tietoa. On nämä kyllä uskomattoman lämpimiä (joskin toki energiaa menee lähes tuplat kesäkeliin verrattuna).
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
Kun tuon lämpöpumpun mainitse, toimiiko se näillä pakkasilla?
Kun sähkiksiä tulee valoisalla vastaan, näkee, että niissä matkustetaan ulkovaatteet päällä. Kolariturvallisuus ei ainakaan ole kunnossa, kun vyöt ovat paksujen toppisten yli vedetty. Eikä matkustusmukavuuskaan varmaan huippua ole pehmopakettina. Jos lämpöä on 20, ei silloin ulkovaatteita pitäisi tarvita tai tulee kuuma.
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
Kun tuon lämpöpumpun mainitse, toimiiko se näillä pakkasilla?
Kun sähkiksiä tulee valoisalla vastaan, näkee, että niissä matkustetaan ulkovaatteet päällä. Kolariturvallisuus ei ainakaan ole kunnossa, kun vyöt ovat paksujen toppisten yli vedetty. Eikä matkustusmukavuuskaan varmaan huippua ole pehmopakettina. Jos lämpöä on 20, ei silloin ulkovaatteita pitäisi tarvita tai tulee kuuma.
En tiedä keitä vastaasi tulee, mutta ainakaan meidän perheessä ei ole tarvinnut muuttaa pukeutumista sähköautojen vuoksi. Meillä ajetaan pääasiassa pk-seudulla ja siirtymät sen mukaisia ( eli lyhyehköjä), ja ainoa ero polttikseen on nopeampi lämpeneminen.
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
Kun tuon lämpöpumpun mainitse, toimiiko se näillä pakkasilla?
Kun sähkiksiä tulee valoisalla vastaan, näkee, että niissä matkustetaan ulkovaatteet päällä. Kolariturvallisuus ei ainakaan ole kunnossa, kun vyöt ovat paksujen toppisten yli vedetty. Eikä matkustusmukavuuskaan varmaan huippua ole pehmopakettina. Jos lämpöä on 20, ei silloin ulkovaatteita pitäisi tarvita tai tulee kuuma.
Kukapa nyt lyhyitä matkoja talvella ajaa muutoin kuin talvivaatteet päällä. Ainakaan minä en rupea muutaman kilometrin matkan takia vaihtelemaan vaatetusta autoon / autosta noustessa. Ainoastaan pipon ja hanskat riisun heti autoon noustessa. Auto kuitenkin lämpenee äkkiä. Pitkät matkat on asia erikseen. Esim. lappiin tuli ajettua viimeksi ihan sisävaatetuksella ja kesäkengillä sekä sukulaistytön ristiäisiin ohuella juhlapuvun paidalla+housuilla pakkasen vaihdellessa matkalla 29-37 asteessa, puvuntakin roikkuessa vaatepuussa takapenkin kauhukahvan koukussa. Mutta noillakin matkoilla on toppapukua ym. tavaratilassa jos sattuisi sattumaan jotain matkalla.
Sähköautojen lämmityksestä taas voi lukea TM-talvitesteistä. Joissain lämmitys on loistava, joissain surkea ja muissa siltä väliltä.
@740 GLE kirjoitti:
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
Kun tuon lämpöpumpun mainitse, toimiiko se näillä pakkasilla?
Kun sähkiksiä tulee valoisalla vastaan, näkee, että niissä matkustetaan ulkovaatteet päällä. Kolariturvallisuus ei ainakaan ole kunnossa, kun vyöt ovat paksujen toppisten yli vedetty. Eikä matkustusmukavuuskaan varmaan huippua ole pehmopakettina. Jos lämpöä on 20, ei silloin ulkovaatteita pitäisi tarvita tai tulee kuuma.
En tiedä keitä vastaasi tulee, mutta ainakaan meidän perheessä ei ole tarvinnut muuttaa pukeutumista sähköautojen vuoksi. Meillä ajetaan pääasiassa pk-seudulla ja siirtymät sen mukaisia ( eli lyhyehköjä), ja ainoa ero polttikseen on nopeampi lämpeneminen.
Kuten huomasit, juttu oli ZeiMZein ilmeisen pitkästä matkasta Kainuu-Oulu ja toiseen suuntaan. Siksi ihan maantienäkymistä kirjoitin sen paremmin perustelematta.
Kuten tiedetään kovilla pakkasilla sähköauton toimintamatka lyhenee, mutta kukaan ei ole vielä täällä kertonut sen puolittuvan. Latauspaikkoja pitää kartoittaa vielä intensiivisemmin kuin ennen. Matkaan lähtiessä kannattaa sonnustautua Hannu Karponkin käyttämään karvahattuun ja pilkkihaalareihin, tosin toimintamatkaa pidentääkseen joutuu havaitsemaan ikkunoiden jäätymiseen kesken matkanteon. Kovat pakkaset ovat hyvä muistutus siitä, että eri vuodenajat ovat edelleen olemassa.
@tracktest kirjoitti:
Kuten tiedetään kovilla pakkasilla sähköauton toimintamatka lyhenee, mutta kukaan ei ole vielä täällä kertonut sen puolittuvan. Latauspaikkoja pitää kartoittaa vielä intensiivisemmin kuin ennen. Matkaan lähtiessä kannattaa sonnustautua Hannu Karponkin käyttämään karvahattuun ja pilkkihaalareihin, tosin toimintamatkaa pidentääkseen joutuu havaitsemaan ikkunoiden jäätymiseen kesken matkanteon. Kovat pakkaset ovat hyvä muistutus siitä, että eri vuodenajat ovat edelleen olemassa.
Ylen 20.30 uutisissa toissapäivänä sähköautoilija kertoi 40 km matkaan menneen 90 km:n sähköt.
Hesarin kommenttien mukaan korjaamot ovat täyttyneet sähköautoista 12 V akun takia ja pikkuakku on sähkiksen heikoin lenkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000010095306.html. Sähkiksessä voi olla 100 kWh:n akku ja siinä vieressä oleva 0,5 kWh:n akku määrää pitkällekö pääsee. Ihan onnistunutta suunnittelua. Onko DC/DC-muunnin siis jokin amppeerin ihme ja ei riitä lainkaan Suomessa?
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
@tracktest kirjoitti:
Kovat pakkaset tuottavat kaikille käyttövoimille mitä ihmeellisempiä vaivoja. Akut hyytyvät koska pakkanen puolittaa virtalähteet tehokkaasti.
12V akut hyytyvät sähköautoissa ja polttomoottoriautoissa aivan samoista syistä. Sähköauton korkeajänniteakut eivät hyydy, mutta auton sisätilojen ja akuston lämmitys sekä tiheämmän pakkasilman aiheuttama ilmanvastuksen lisäys voivat puolittaa toimintamatkan.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
No, entäs miksi tuo sähköauton pikkuakku pitäisi irrottaa ja antaa vasta sitten lisävirtaa pikkuakuttomalle sähköautolle?
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5 eikä huurteesta lasissa mitään tietoa.
Ymmärsinkö oikein, että matkaa oli satoja kilometrejä?
Kun lähdet valmiiksi töpselin nokassa esilämmitetyllä autolla, kuinka pitkään ehdit ajaa ennen kuin kulutus vakiintuu tuohon pitkän matkan keskiarvoon? Ajan tällä takaa sitä, että vaikka dieselin esilämmittäisi kuinka hyvin, jähmeä voimansiirto nostaa näin kovilla pakkasilla kulutuksen matkan alussa erittäin suureksi, mutta matkan keskikulutus kulutus alenee matkan edetessä pitkän aikaa, ainakin ensimmäiset 100 km.
Olettaisin vain yhden öljyisen voimansiirron lisävastuksen päästävän sähköauton voimalinjan pakkasessa helpommalla, joten lähdössä koholla oleva kulutus saattaisi alentua polttista nopeammin?
HybridRulesilla lienee myös tästä havaintoja (vaikka sinulla onkin kaksi öljyistä voimansiirtoa ja siten enemmän vastusta kylmästä lähtiessä)?
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
No, entäs miksi tuo sähköauton pikkuakku pitäisi irrottaa ja antaa vasta sitten lisävirtaa pikkuakuttomalle sähköautolle?
Tähän minäkin odotan vastausta? Minusta GeeTeeJiin ohje on täsmälleen oikein. Polttiksen kanssa voi vielä parantaa mahdollisuuksiaan antamalla avustavan auton käydä jonkin aikaa kaapelit kiinni ILMAN käynnistysyrityksiä. Ladataan vain uupuneen auton akkua hetki. Sitten avustava auto seis ja avustettava käyntiin.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
No, entäs miksi tuo sähköauton pikkuakku pitäisi irrottaa ja antaa vasta sitten lisävirtaa pikkuakuttomalle sähköautolle?
Tähän minäkin odotan vastausta? Minusta GeeTeeJiin ohje on täsmälleen oikein. Polttiksen kanssa voi vielä parantaa mahdollisuuksiaan antamalla avustavan auton käydä jonkin aikaa kaapelit kiinni ILMAN käynnistysyrityksiä. Ladataan vain uupuneen auton akkua hetki. Sitten avustava auto seis ja avustettava käyntiin.
Se -20 asteinen akku ei varaudu kuin muutamalla ampeerilla, että aikaa ei kannata siihen käyttää. Sekunneissa jännite on noussut ja latauksen voinee lopettaa.
Hesarin kommenteissa kerrottiin, että pikkuakun pitää olla iskussa sähkiksessä ajaessakin, muuten matka katkeaa. Ja kai valoja tarvitsee käyttää pikkuakulla. Mutta ehkä kotiin tai korjaamolle voi yrittää.
Hesarin ohje oli hieman vajaa, siinä ei kerrottu mihin sitä sähköä tungetaan akku irrotettuna. Auttavan auton akku tasaa jännitettä, jos se nyt niin huonoa olisi, samoin autettava akku.
Kätevä sähkisautoilija vetää roikan P2L:stä ja lataa pikkuakkua Ctekillä tai vastaavalla.
Vähän ihmettelen, ettei pikkuakku lataudu auton omilla systeemeillä jos pikkuakussa on 0,3 kWh ja isossa 60+. Lataus on aina päällä kun auto on ajossa.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5 eikä huurteesta lasissa mitään tietoa.
Ymmärsinkö oikein, että matkaa oli satoja kilometrejä?
Kun lähdet valmiiksi töpselin nokassa esilämmitetyllä autolla, kuinka pitkään ehdit ajaa ennen kuin kulutus vakiintuu tuohon pitkän matkan keskiarvoon? Ajan tällä takaa sitä, että vaikka dieselin esilämmittäisi kuinka hyvin, jähmeä voimansiirto nostaa näin kovilla pakkasilla kulutuksen matkan alussa erittäin suureksi, mutta matkan keskikulutus kulutus alenee matkan edetessä pitkän aikaa, ainakin ensimmäiset 100 km.
Olettaisin vain yhden öljyisen voimansiirron lisävastuksen päästävän sähköauton voimalinjan pakkasessa helpommalla, joten lähdössä koholla oleva kulutus saattaisi alentua polttista nopeammin?
HybridRulesilla lienee myös tästä havaintoja (vaikka sinulla onkin kaksi öljyistä voimansiirtoa ja siten enemmän vastusta kylmästä lähtiessä)?
Minulla ei ole asiasta havaintoa lähimenneisyydestä. Viime talvena taisin joskus tarkkailla kulutusta, mutta tällä uudella äksällä en ole edes ajanut pitkiä matkoja kylmässä kelissä.
Sähköauton lämmitys kuitenkin ottaa tehon akusta, kun polttomoottoriauton lämmitys saa energian moottorin hukkalämmöstä ainakin suurimmalta osin. Mitä hitaammin sähköautolla ajaa, sitä suurempi suhteellinen osuus kulutuksesta tulee lämmityksestä, koska lämmityksen tarve on suhteessa aikaan eikä matkaan.
Äsken ajoin n. 10km matkan, jossa n. 4km 90km/h ja 2km 80/h ja loput 50km/h. Lähtiessä auto oli ollut akun varassa esilämmityksessä. Lähtiessä näytti 53kWh/100km ja perillä 32kWh/100km. Tuosta ei kannata vetää johtopäätöksiä. Täytyy yrittää muistaa ottaa kulutusta ylös, jos tulee joku pidempi reissu pakkaskelissä. Tässä uudessa äksässä on lämpöpumppu, edellisessä ei ollut. En osaa sanoa, onko suurempaa eroa. Vaikea havaita eroa, kun vaihdoin auton kesällä niin ei ole muistissa edellisen auton lämmityskäyttäytyminen, että osaisi verrata.
Talvella kulutus kasvaa selvästi, mutta ei niin paljoa, että olisin joutunut kesäkelistä tutuilla pitkillä matkoilla etsimään uusia latauspaikkoja. Akku on vain ollut tyhjempi talvella kuin kesällä, kun olen pysähtynyt tutuilla latureilla lataamaan. Se on minulle oleellisin asia, ei niinkään se, mikä kulutus on.
@Jorma L2 kirjoitti:
Vähän ihmettelen, ettei pikkuakku lataudu auton omilla systeemeillä jos pikkuakussa on 0,3 kWh ja isossa 60+. Lataus on aina päällä kun auto on ajossa.
Pikkuakku ei tosiaan taida lataantua siten, että iso akku alkaisi ladata, kun pikku akun varaustaso sitä edellyttäisi.
Minullehan kävi sen edellisen äksän kanssa, että se mykistyi työpaikan pihalle. Ovet aukesi ja valot paloivat, mutta mittaristo ja keskinäyttö olivat pimeänä. Muistelen, että kirjoitinkin tästä joskus 2021 keväällä, kun se tapahtui. Teslan roadside-palvelu yritti avittaa etänä, mutta homma meni hinaustehtäväksi. Kun hinaaja tuli paikalle, kuski kertoi, että hänellä on käynnistyskaapelit mukana ja niillä voitaisiin yrittää käynnistää. Sanoin, että juuri aamulla latasin 100kWh:n akun täyteen, että kyllä virtaa pitäisi riittää. Sanoi, että osa hänen hinaustehtävistään vältetään, kun hän antaa apuvirtaa hinausautosta. Tuntui tosi oudolta, mutta niin se taitaa olla, että auto ei älyä ottaa virtaa isosta akusta ja antaa pienelle akulle. Johtuu kaiketi siitä, että pikkuakku antaa jännitteen pääkontaktoreille, jotka aktivoivat ison akun auton virtasysteemiin. Jos ei virtaa pikkuakussa, ei virtaa kontaktoreissa ja ison akun kapasiteetti on pois käytöstä.
Siinä minun tapauksessa ei sitten edes kokeiltu apuvirtaa, koska auton valot ja muut sähkölaitteet toimivat ja vain järki oli sammunut. Hinausauto otti äksän kyytiin ja vei Kaivokselaan. Siellä buuttasivat auton ja taas toimi. Sama blackout tapahtui toisenkin kerran, mutta sillä kertaa otin itse sekä pikkuakun että ison akun piuhat irti ja sitten kiinni takaisin ja auto buuttasi ja taas toimi. Sen koommin tuota ei tapahtunut.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
No, entäs miksi tuo sähköauton pikkuakku pitäisi irrottaa ja antaa vasta sitten lisävirtaa pikkuakuttomalle sähköautolle?
Tähän minäkin odotan vastausta? Minusta GeeTeeJiin ohje on täsmälleen oikein. Polttiksen kanssa voi vielä parantaa mahdollisuuksiaan antamalla avustavan auton käydä jonkin aikaa kaapelit kiinni ILMAN käynnistysyrityksiä. Ladataan vain uupuneen auton akkua hetki. Sitten avustava auto seis ja avustettava käyntiin.
Se -20 asteinen akku ei varaudu kuin muutamalla ampeerilla, että aikaa ei kannata siihen käyttää. Sekunneissa jännite on noussut ja latauksen voinee lopettaa.
Hesarin kommenteissa kerrottiin, että pikkuakun pitää olla iskussa sähkiksessä ajaessakin, muuten matka katkeaa. Ja kai valoja tarvitsee käyttää pikkuakulla. Mutta ehkä kotiin tai korjaamolle voi yrittää.
Hesarin ohje oli hieman vajaa, siinä ei kerrottu mihin sitä sähköä tungetaan akku irrotettuna. Auttavan auton akku tasaa jännitettä, jos se nyt niin huonoa olisi, samoin autettava akku.
Kätevä sähkisautoilija vetää roikan P2L:stä ja lataa pikkuakkua Ctekillä tai vastaavalla.
Luulen, että pikkuakkuun tarvitaan vain vähän apua, jotta se jaksaa kytkeä kontaktorit, joilla iso akku herää henkiin. Olisiko ajatuksena ladata pikkuakkua apuvirralla sen verran, että se jaksaa vetää kontaktorit ja sitten iso akku pystyy jo lataamaan pikkuakkua? En tiedä, kunhan arvailen. Tai sitten apuvirralla vain "käynnistetään" auto. Mutta jos apuvirta kytketään sähköautoon, niin turhahan pikkuakkua olisi irrottaa.
Helppo päätellä, että iso akku pitää kytkeä linjoille ennen kuin energiaa voi käyttää mutta vaikeammaksi menee kun pitäisi ymmärtää mikä pikkuakun tyhjentää jos auto on off. Voiko esim stereot olla päällä ilman, että kontaktorit on kiinni? Mitä kuljettajan pitää tehdä, että kontaktorit menee kiinni? Voiko olla vielä niin, ettei pikkuakkua ladata lainkaan jos isoa akkua ladataan? Onko kontaktorit kiinni latauksen aikana, luulisi, että ainakin ac-latauksen (hidas) aikana pitäisi olla. X ongelmat ilmeisimmin liittyivät älyn jumittumiseen ennemmin kuin pikkuakun tyhjentymiseen.
@Jorma L2 kirjoitti:
Helppo päätellä, että iso akku pitää kytkeä linjoille ennen kuin energiaa voi käyttää mutta vaikeammaksi menee kun pitäisi ymmärtää mikä pikkuakun tyhjentää jos auto on off. Voiko esim stereot olla päällä ilman, että kontaktorit on kiinni? Mitä kuljettajan pitää tehdä, että kontaktorit menee kiinni? Voiko olla vielä niin, ettei pikkuakkua ladata lainkaan jos isoa akkua ladataan? Onko kontaktorit kiinni latauksen aikana, luulisi, että ainakin ac-latauksen (hidas) aikana pitäisi olla. X ongelmat ilmeisimmin liittyivät älyn jumittumiseen ennemmin kuin pikkuakun tyhjentymiseen.
Joo, ei siinä pikkuakussa ollut vikaa. Jos on Camp-mode päällä, niin autossa on virta päällä eikä pikkuakku tyhjene. Samaten Dog-modessa virta on päällä ilmastoinnin takia. Siinä on yksi monista eduista polttikseen nähden, että auton järjestelmät voivat olla kauan päällä ja vain ison akun varaus vähenee. Kun iso akku laskee 20% varaukseen, auto ei enää pidä oheistoimintoja päällä vaan säästää isoa akkua ajoa varten. Siis esim. sisätilan lämmitys, Camp- ja Dog-mode yms. lähtevät pois päältä eivätkä myöskään kytkeydy päälle ellei autoa kytke lataukseen. En ole koskaan törmännyt tekniseen kuvaukseen pikkuakun latausperiaatteesta.
@Jorma L2 kirjoitti:
Vähän ihmettelen, ettei pikkuakku lataudu auton omilla systeemeillä jos pikkuakussa on 0,3 kWh ja isossa 60+. Lataus on aina päällä kun auto on ajossa.
Ilmeisesti kaikki sähköautot eivät osaa ladata 12V akkua auton ollessa pois päältä, mutta ainakin Mach E:n manuaali sanoo näin:
”Ajoneuvossanne on korkeajännitejärjestelmästä matalajännitepuolelle energiaa siirtävä toiminto, jonka avulla korkeajänniteakku pitää 12 voltin akun ladattuna. Jos 12 voltin akun varaus on alhainen, korkeajänniteakku siirtää energiaa 12 voltin akkuun, kun ajoneuvon virransyöttö on katkaistu.”
Kyllä kaihtimet auttaa. Samanlaisia kokemuksia tuon pitkän dieselin kanssa. -30 tuntuu menevän vielä ihan ok, mutta kylmemmässä ilmaperä tuntuu menevän aika jäykäksi, liekkö sitten kosteutta väärässä paikassa. Piti pohjoisen reissulta tullessa Rovaniemellä täyttää vielä tankki -40/-44 arcticillä kun povasi kylmempää keliä myös tänne Oulun seudulle.
Rupesi myös sähkärillekin energia maistumaan. Reilut 30kWh/100km meni eilen mökiltä palatessa. Pakkasta kainuun korvessa lähtiessä -33 ja matkalla parhaimmillaan -37, mutta sisällä tasainen +21.5 eikä huurteesta lasissa mitään tietoa. On nämä kyllä uskomattoman lämpimiä (joskin toki energiaa menee lähes tuplat kesäkeliin verrattuna).
5-vuotiaassa akku on jo melko kypsä: https://www.is.fi/autot/art-2000010095160.html
Millä muuten mittasit sisälämpötilan - katsoitko lämmityslaitteen lukemasta? Mulla näytti olevan 22,5 heti kun käynnistin auton.
En mitannut erikseen, vaan lämmityslaitteen lukemasta. Ei se kaukana tuosta ollut, kun lähtiessä laitettu pipo piti riisua kun hikikarpalot otsalla rupesivat kutittamaan. Yleensä itsellä pyyntiasetus on 19.5 ja silloin voi pitää pipoa päässä.
Tänään ajelin saman matkan toiseen suuntaan dieselillä lähes kesäkelillä kun pakkanen kiristyi -31 vasta perillä (matkalla vaihteli -26...-29). Säädin lämpötilanpyynnin nytkin 21.5, mutta välillä tuulilasin yläreunaan rupesi kertymään huurretta automaattiasennossa, ja myöskin takasivulasit huurtuivat vaikka takapenkillä ei ollut matkustajia (nelialueilmastointi). Välillä joutui tekemään manuaalisia säätöjä, mutta siltikin lopputulos oli heikompi kuin aiemmin täyssähköllä kylmemmässä. Toki dieselissä on vain vajaa 2kW PTC vastuksia, kun sähkärissä niitä on 7kW lämpöpumpun lisäksi.
Kun tuon lämpöpumpun mainitse, toimiiko se näillä pakkasilla?
Kun sähkiksiä tulee valoisalla vastaan, näkee, että niissä matkustetaan ulkovaatteet päällä. Kolariturvallisuus ei ainakaan ole kunnossa, kun vyöt ovat paksujen toppisten yli vedetty. Eikä matkustusmukavuuskaan varmaan huippua ole pehmopakettina. Jos lämpöä on 20, ei silloin ulkovaatteita pitäisi tarvita tai tulee kuuma.
En tiedä keitä vastaasi tulee, mutta ainakaan meidän perheessä ei ole tarvinnut muuttaa pukeutumista sähköautojen vuoksi. Meillä ajetaan pääasiassa pk-seudulla ja siirtymät sen mukaisia ( eli lyhyehköjä), ja ainoa ero polttikseen on nopeampi lämpeneminen.
Kukapa nyt lyhyitä matkoja talvella ajaa muutoin kuin talvivaatteet päällä. Ainakaan minä en rupea muutaman kilometrin matkan takia vaihtelemaan vaatetusta autoon / autosta noustessa. Ainoastaan pipon ja hanskat riisun heti autoon noustessa. Auto kuitenkin lämpenee äkkiä. Pitkät matkat on asia erikseen. Esim. lappiin tuli ajettua viimeksi ihan sisävaatetuksella ja kesäkengillä sekä sukulaistytön ristiäisiin ohuella juhlapuvun paidalla+housuilla pakkasen vaihdellessa matkalla 29-37 asteessa, puvuntakin roikkuessa vaatepuussa takapenkin kauhukahvan koukussa. Mutta noillakin matkoilla on toppapukua ym. tavaratilassa jos sattuisi sattumaan jotain matkalla.
Sähköautojen lämmityksestä taas voi lukea TM-talvitesteistä. Joissain lämmitys on loistava, joissain surkea ja muissa siltä väliltä.
Kuten huomasit, juttu oli ZeiMZein ilmeisen pitkästä matkasta Kainuu-Oulu ja toiseen suuntaan. Siksi ihan maantienäkymistä kirjoitin sen paremmin perustelematta.
Mersu sen pitää viluaroilla olla.
Kuten tiedetään kovilla pakkasilla sähköauton toimintamatka lyhenee, mutta kukaan ei ole vielä täällä kertonut sen puolittuvan. Latauspaikkoja pitää kartoittaa vielä intensiivisemmin kuin ennen. Matkaan lähtiessä kannattaa sonnustautua Hannu Karponkin käyttämään karvahattuun ja pilkkihaalareihin, tosin toimintamatkaa pidentääkseen joutuu havaitsemaan ikkunoiden jäätymiseen kesken matkanteon. Kovat pakkaset ovat hyvä muistutus siitä, että eri vuodenajat ovat edelleen olemassa.
Ylen 20.30 uutisissa toissapäivänä sähköautoilija kertoi 40 km matkaan menneen 90 km:n sähköt.
Eikös nuo latauspaikat löydy netistä?
Hesarin kommenttien mukaan korjaamot ovat täyttyneet sähköautoista 12 V akun takia ja pikkuakku on sähkiksen heikoin lenkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000010095306.html. Sähkiksessä voi olla 100 kWh:n akku ja siinä vieressä oleva 0,5 kWh:n akku määrää pitkällekö pääsee. Ihan onnistunutta suunnittelua. Onko DC/DC-muunnin siis jokin amppeerin ihme ja ei riitä lainkaan Suomessa?
"Saako naapuri tulla käynnistämään hyytyneen akun vanhan liiton tapaan kaapeleilla?
”Ei missään nimessä! Jos sen meinaa tehdä, pikkuakun pitäisi olla irti autosta.” "
Mikähän peruste tälle on?
Perinteisillä metodeilla sekin toimii edelleen.
Kovat pakkaset tuottavat kaikille käyttövoimille mitä ihmeellisempiä vaivoja. Akut hyytyvät koska pakkanen puolittaa virtalähteet tehokkaasti.
Eikö? https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/comment/964998/#Comment_964998
Huh!
Nyt kannattaa jättää jo sähköauto lataamatta pörssisähköllä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010098250.html
Veikkaan neuvojan ajatelleen tilannetta niin, että avustava polttomoottoriauto on käynnissä (kuten polttomoottoriautoa avustettaessa kuuluukin olla), jolloin sen antama jännite voi olla turhan roskaista vastaanottavan uuden auton elektroniikalle. Jos avustava auto ei ole käynnissä, apukaapelit voi huoletta kytkeä sähköautoon käynnistysavuksi. Kontaktorien vaatima virta on sen verran vähäinen, että se tuskin hyydyttää avustajan hyväkuntoista akkua.
12V akut hyytyvät sähköautoissa ja polttomoottoriautoissa aivan samoista syistä. Sähköauton korkeajänniteakut eivät hyydy, mutta auton sisätilojen ja akuston lämmitys sekä tiheämmän pakkasilman aiheuttama ilmanvastuksen lisäys voivat puolittaa toimintamatkan.
No, entäs miksi tuo sähköauton pikkuakku pitäisi irrottaa ja antaa vasta sitten lisävirtaa pikkuakuttomalle sähköautolle?
Ymmärsinkö oikein, että matkaa oli satoja kilometrejä?
Kun lähdet valmiiksi töpselin nokassa esilämmitetyllä autolla, kuinka pitkään ehdit ajaa ennen kuin kulutus vakiintuu tuohon pitkän matkan keskiarvoon? Ajan tällä takaa sitä, että vaikka dieselin esilämmittäisi kuinka hyvin, jähmeä voimansiirto nostaa näin kovilla pakkasilla kulutuksen matkan alussa erittäin suureksi, mutta matkan keskikulutus kulutus alenee matkan edetessä pitkän aikaa, ainakin ensimmäiset 100 km.
Olettaisin vain yhden öljyisen voimansiirron lisävastuksen päästävän sähköauton voimalinjan pakkasessa helpommalla, joten lähdössä koholla oleva kulutus saattaisi alentua polttista nopeammin?
HybridRulesilla lienee myös tästä havaintoja (vaikka sinulla onkin kaksi öljyistä voimansiirtoa ja siten enemmän vastusta kylmästä lähtiessä)?
Tähän minäkin odotan vastausta? Minusta GeeTeeJiin ohje on täsmälleen oikein. Polttiksen kanssa voi vielä parantaa mahdollisuuksiaan antamalla avustavan auton käydä jonkin aikaa kaapelit kiinni ILMAN käynnistysyrityksiä. Ladataan vain uupuneen auton akkua hetki. Sitten avustava auto seis ja avustettava käyntiin.
Se -20 asteinen akku ei varaudu kuin muutamalla ampeerilla, että aikaa ei kannata siihen käyttää. Sekunneissa jännite on noussut ja latauksen voinee lopettaa.
Hesarin kommenteissa kerrottiin, että pikkuakun pitää olla iskussa sähkiksessä ajaessakin, muuten matka katkeaa. Ja kai valoja tarvitsee käyttää pikkuakulla. Mutta ehkä kotiin tai korjaamolle voi yrittää.
Hesarin ohje oli hieman vajaa, siinä ei kerrottu mihin sitä sähköä tungetaan akku irrotettuna. Auttavan auton akku tasaa jännitettä, jos se nyt niin huonoa olisi, samoin autettava akku.
Kätevä sähkisautoilija vetää roikan P2L:stä ja lataa pikkuakkua Ctekillä tai vastaavalla.
Vähän ihmettelen, ettei pikkuakku lataudu auton omilla systeemeillä jos pikkuakussa on 0,3 kWh ja isossa 60+. Lataus on aina päällä kun auto on ajossa.
Minulla ei ole asiasta havaintoa lähimenneisyydestä. Viime talvena taisin joskus tarkkailla kulutusta, mutta tällä uudella äksällä en ole edes ajanut pitkiä matkoja kylmässä kelissä.
Sähköauton lämmitys kuitenkin ottaa tehon akusta, kun polttomoottoriauton lämmitys saa energian moottorin hukkalämmöstä ainakin suurimmalta osin. Mitä hitaammin sähköautolla ajaa, sitä suurempi suhteellinen osuus kulutuksesta tulee lämmityksestä, koska lämmityksen tarve on suhteessa aikaan eikä matkaan.
Äsken ajoin n. 10km matkan, jossa n. 4km 90km/h ja 2km 80/h ja loput 50km/h. Lähtiessä auto oli ollut akun varassa esilämmityksessä. Lähtiessä näytti 53kWh/100km ja perillä 32kWh/100km. Tuosta ei kannata vetää johtopäätöksiä. Täytyy yrittää muistaa ottaa kulutusta ylös, jos tulee joku pidempi reissu pakkaskelissä. Tässä uudessa äksässä on lämpöpumppu, edellisessä ei ollut. En osaa sanoa, onko suurempaa eroa. Vaikea havaita eroa, kun vaihdoin auton kesällä niin ei ole muistissa edellisen auton lämmityskäyttäytyminen, että osaisi verrata.
Talvella kulutus kasvaa selvästi, mutta ei niin paljoa, että olisin joutunut kesäkelistä tutuilla pitkillä matkoilla etsimään uusia latauspaikkoja. Akku on vain ollut tyhjempi talvella kuin kesällä, kun olen pysähtynyt tutuilla latureilla lataamaan. Se on minulle oleellisin asia, ei niinkään se, mikä kulutus on.
Pikkuakku ei tosiaan taida lataantua siten, että iso akku alkaisi ladata, kun pikku akun varaustaso sitä edellyttäisi.
Minullehan kävi sen edellisen äksän kanssa, että se mykistyi työpaikan pihalle. Ovet aukesi ja valot paloivat, mutta mittaristo ja keskinäyttö olivat pimeänä. Muistelen, että kirjoitinkin tästä joskus 2021 keväällä, kun se tapahtui. Teslan roadside-palvelu yritti avittaa etänä, mutta homma meni hinaustehtäväksi. Kun hinaaja tuli paikalle, kuski kertoi, että hänellä on käynnistyskaapelit mukana ja niillä voitaisiin yrittää käynnistää. Sanoin, että juuri aamulla latasin 100kWh:n akun täyteen, että kyllä virtaa pitäisi riittää. Sanoi, että osa hänen hinaustehtävistään vältetään, kun hän antaa apuvirtaa hinausautosta. Tuntui tosi oudolta, mutta niin se taitaa olla, että auto ei älyä ottaa virtaa isosta akusta ja antaa pienelle akulle. Johtuu kaiketi siitä, että pikkuakku antaa jännitteen pääkontaktoreille, jotka aktivoivat ison akun auton virtasysteemiin. Jos ei virtaa pikkuakussa, ei virtaa kontaktoreissa ja ison akun kapasiteetti on pois käytöstä.
Siinä minun tapauksessa ei sitten edes kokeiltu apuvirtaa, koska auton valot ja muut sähkölaitteet toimivat ja vain järki oli sammunut. Hinausauto otti äksän kyytiin ja vei Kaivokselaan. Siellä buuttasivat auton ja taas toimi. Sama blackout tapahtui toisenkin kerran, mutta sillä kertaa otin itse sekä pikkuakun että ison akun piuhat irti ja sitten kiinni takaisin ja auto buuttasi ja taas toimi. Sen koommin tuota ei tapahtunut.
Luulen, että pikkuakkuun tarvitaan vain vähän apua, jotta se jaksaa kytkeä kontaktorit, joilla iso akku herää henkiin. Olisiko ajatuksena ladata pikkuakkua apuvirralla sen verran, että se jaksaa vetää kontaktorit ja sitten iso akku pystyy jo lataamaan pikkuakkua? En tiedä, kunhan arvailen. Tai sitten apuvirralla vain "käynnistetään" auto. Mutta jos apuvirta kytketään sähköautoon, niin turhahan pikkuakkua olisi irrottaa.
Helppo päätellä, että iso akku pitää kytkeä linjoille ennen kuin energiaa voi käyttää mutta vaikeammaksi menee kun pitäisi ymmärtää mikä pikkuakun tyhjentää jos auto on off. Voiko esim stereot olla päällä ilman, että kontaktorit on kiinni? Mitä kuljettajan pitää tehdä, että kontaktorit menee kiinni? Voiko olla vielä niin, ettei pikkuakkua ladata lainkaan jos isoa akkua ladataan? Onko kontaktorit kiinni latauksen aikana, luulisi, että ainakin ac-latauksen (hidas) aikana pitäisi olla. X ongelmat ilmeisimmin liittyivät älyn jumittumiseen ennemmin kuin pikkuakun tyhjentymiseen.
Joo, ei siinä pikkuakussa ollut vikaa. Jos on Camp-mode päällä, niin autossa on virta päällä eikä pikkuakku tyhjene. Samaten Dog-modessa virta on päällä ilmastoinnin takia. Siinä on yksi monista eduista polttikseen nähden, että auton järjestelmät voivat olla kauan päällä ja vain ison akun varaus vähenee. Kun iso akku laskee 20% varaukseen, auto ei enää pidä oheistoimintoja päällä vaan säästää isoa akkua ajoa varten. Siis esim. sisätilan lämmitys, Camp- ja Dog-mode yms. lähtevät pois päältä eivätkä myöskään kytkeydy päälle ellei autoa kytke lataukseen. En ole koskaan törmännyt tekniseen kuvaukseen pikkuakun latausperiaatteesta.
Ilmeisesti kaikki sähköautot eivät osaa ladata 12V akkua auton ollessa pois päältä, mutta ainakin Mach E:n manuaali sanoo näin:
”Ajoneuvossanne on korkeajännitejärjestelmästä matalajännitepuolelle energiaa siirtävä toiminto, jonka avulla korkeajänniteakku pitää 12 voltin akun ladattuna. Jos 12 voltin akun varaus on alhainen, korkeajänniteakku siirtää energiaa 12 voltin akkuun, kun ajoneuvon virransyöttö on katkaistu.”