@Lukija209751 kirjoitti:
Moottori-lehdessä kirjoitetaan noin: "Sähköauton kohdalla vedettävän vaunun aerodynamiikalla on suurempi merkitys, koska sähköauton hyötysuhde on paljon suurempi kuin polttomoottoriauton ja pienikin muutos ajokelissä, tai vaikka perävaunun kytkeminen sähköauton perään saa auton energiankulutuksen sekä toimintasäteen muuttumaan oleellisesti." Lisätehon/-energian tuottaminen hyvällä hyötysuhteella onkin siis enemmän kulutusta lisäävää kuin sama huonolla hyötysuhteella. Eiköhän kyse ole yhä edelleen akun koosta.
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa, että se ei osaa kunnolla säätyä ajohetken tehon tarpeeseen ja koska moottoriin on pitänyt mitoittaa tehon tuotto myös niitä suuria tehontarpeita varten, niin polttis polttaa turhaan polttoainetta kevyellä kuormalla. Joissakin isoissa polttomoottoreissahan yritetään asiaa korjata jopa sillä, että osa sylintereistä voivat pyöriä "tyhjää" eli lepuutettuna silloin, kun moottorilta tarvitaan vain vähän tehoa.
Kun otetaan kärry polttiksen perään, polttomoottorin hukkaamaa energiaa voidaankin osittain käyttää hyödyksi eli polttomoottorin toimii taloudellisemmalla kuormituksella ja kulutus ei nouse suhteessa kevyeen kuormaan niin paljon kuin sähkiksellä.
Saman tapainen ilmiö on polttiksen ja sähköauton sisätilan lämmityksessä. Polttiksen hukkateho tuottaa lämpöä kun taas sähkiksellä lämpö täytyy tuottaa ajoakun energialla.
Sähköauton kulutus vaihtelee huomattavasti selvemmin ajo-olosuhteiden ja kuorman mukaan kuin polttiksella, mutta se johtuu vain siitä, että sähkis käyttää energiaa tehokkaasti eikä kevyellä kuormalla lämpimässä säässä liikkuessaan tuhlaa energiaa niin kuin polttis tekee. Eli polttomoottori on tyhmä voimanlähde, joka kuluttaa energiaa joko paljon tai vielä enemmän. Sähköauto käyttää energiaa sen mukaan kuin kulloinkin tarvitaan eli vähän tai kuormituksen mukaan enemmän.
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa,
Onhan sillä vielä aikaa kehittyä.
Polttomoottorin perusidea, jossa muunnetaan edestakainen liike pyöriväksi on erittäin vanha. Pyörä on vielä vanhempi keksintö, mutta milloin mahdettiin tehdä ensimmäinen kone, jossa jollain käyttövoimalla (höyry, polttoaineen nopea palaminen, ihmisen jalka tai käsi) aikaansaatu edestakainen liike muunnetaan pyöriväksi liikkeeksi. Maailman historian mittakaavassa siitä ei ole kauan, mutta kun sen tekniikan kehittämistä on tehty varmaan lähes 200 vuotta eikä nykypolttiksia parempaan ole pystytty, niin olisi jo aika lopettaa haihattelu ja unohtaa fossiilit talleihinsa.
Lähtökohtaisesti on älytöntä käyttää energiaa edestakaisen liikkeen tuottamiseen, kun päämääränä on kuitenkin pyörivä liike tai ainakin päämääränä on saada joku kuori liikkumaan, jotta ihminen voi hypätä kyytiin ja päästä nopeammin taittamaan matkaa kuin mihin ihminen omilla kyvykkyyksillään pystyy. Voihan vanhakin tekniikka jatkaa elämäänsä vähäpätöisissä tehtävissä kuten vaikka lentokoneissa mäntämoottori on tehokkaassa etenemisessä korvattu suihkumoottorilla, joka taitaa olla autoihin huonosti sovellettavissa.
Mäntä-kiertokanki-kampiakseli on tekniikka, jonka olisi jo nyt ainakin henkilöautoissa syytä kuolla sukupuuttoon.
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa,
Onhan sillä vielä aikaa kehittyä.
Polttomoottorin perusidea, jossa muunnetaan edestakainen liike pyöriväksi on erittäin vanha. Pyörä on vielä vanhempi keksintö, mutta milloin mahdettiin tehdä ensimmäinen kone, jossa jollain käyttövoimalla (höyry, polttoaineen nopea palaminen, ihmisen jalka tai käsi) aikaansaatu edestakainen liike muunnetaan pyöriväksi liikkeeksi. Maailman historian mittakaavassa siitä ei ole kauan, mutta kun sen tekniikan kehittämistä on tehty varmaan lähes 200 vuotta eikä nykypolttiksia parempaan ole pystytty, niin olisi jo aika lopettaa haihattelu ja unohtaa fossiilit talleihinsa.
Lähtökohtaisesti on älytöntä käyttää energiaa edestakaisen liikkeen tuottamiseen, kun päämääränä on kuitenkin pyörivä liike tai ainakin päämääränä on saada joku kuori liikkumaan, jotta ihminen voi hypätä kyytiin ja päästä nopeammin taittamaan matkaa kuin mihin ihminen omilla kyvykkyyksillään pystyy. Voihan vanhakin tekniikka jatkaa elämäänsä vähäpätöisissä tehtävissä kuten vaikka lentokoneissa mäntämoottori on tehokkaassa etenemisessä korvattu suihkumoottorilla, joka taitaa olla autoihin huonosti sovellettavissa.
Mäntä-kiertokanki-kampiakseli on tekniikka, jonka olisi jo nyt ainakin henkilöautoissa syytä kuolla sukupuuttoon.
Pyörivistä polttomoottoreista ei ole sen kummempia tullut kuin mäntämoottoreista. Wankel ei ole ehkä kehittynyt tarpeeksi hyljeksittynä, kaasuturbiini-suihkumoottori ei mikään talousihme ole. Mutta parannusta kaikkiin on tullut vuosien kuluessa.
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa,
Onhan sillä vielä aikaa kehittyä.
Polttomoottorin perusidea, jossa muunnetaan edestakainen liike pyöriväksi on erittäin vanha. Pyörä on vielä vanhempi keksintö, mutta milloin mahdettiin tehdä ensimmäinen kone, jossa jollain käyttövoimalla (höyry, polttoaineen nopea palaminen, ihmisen jalka tai käsi) aikaansaatu edestakainen liike muunnetaan pyöriväksi liikkeeksi. Maailman historian mittakaavassa siitä ei ole kauan, mutta kun sen tekniikan kehittämistä on tehty varmaan lähes 200 vuotta eikä nykypolttiksia parempaan ole pystytty, niin olisi jo aika lopettaa haihattelu ja unohtaa fossiilit talleihinsa.
Lähtökohtaisesti on älytöntä käyttää energiaa edestakaisen liikkeen tuottamiseen, kun päämääränä on kuitenkin pyörivä liike tai ainakin päämääränä on saada joku kuori liikkumaan, jotta ihminen voi hypätä kyytiin ja päästä nopeammin taittamaan matkaa kuin mihin ihminen omilla kyvykkyyksillään pystyy. Voihan vanhakin tekniikka jatkaa elämäänsä vähäpätöisissä tehtävissä kuten vaikka lentokoneissa mäntämoottori on tehokkaassa etenemisessä korvattu suihkumoottorilla, joka taitaa olla autoihin huonosti sovellettavissa.
Mäntä-kiertokanki-kampiakseli on tekniikka, jonka olisi jo nyt ainakin henkilöautoissa syytä kuolla sukupuuttoon.
Jos nyt aivan tarkkona ollaan, ei polttomoottorissa edestakaisin liiku kuin männät ja kiertokanget, muut osat joko pysyy paikallaan tai pyörii.
Toisaalta, sähköauton akku on ollut kehitteillä jo reilut 100 vuotta jolloin ekat sähköautot keksittiin, mutta akun energiasisältö on silti aivan lapsenkengissä vrt bensiiniin tai dieseliin. Bensiinilitran massa on alle kilon ja sisältää noin 9kWh energiaa. Sillä voi huoletta lämmittää auton sisätiloja eikä ole olennaista käyttääkö auto eteenpäin liikkumiseen energiasta 30% tai 40%, koska litran tilavuuden ja alle kilon massa hyödyttää ainakin 3 kWh verran nettona (auton lämmitys on sivutuote, ei maksa silloin mitään). Vertailun vuoksi Lion akun massa on 5kg+ per 1 kWh. Eli 60 litraa bensiiniä (alle 60kg) vastaa yli 500kWh energiaa josta auton liikuttamiseen ja lämmittämiseen voidaan käyttää vähintään 150 kWh. Vaikka sähkömoottorit ja niiden ohjaukseen tarvittavat komponentit on yksinkertaisia ja keveitä, sähköautojen massat ylittävät polttisten massat vielä reilusti. Akkujen kehittämisessä on vielä paljon työtä eikä olennaista läpimurtoa ole ennustettu edes mWh kokoisissa labran koeakuissa jotka saattavat kestää viisi latauskertaa.
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa,
Onhan sillä vielä aikaa kehittyä.
Polttomoottorin perusidea, jossa muunnetaan edestakainen liike pyöriväksi on erittäin vanha. Pyörä on vielä vanhempi keksintö, mutta milloin mahdettiin tehdä ensimmäinen kone, jossa jollain käyttövoimalla (höyry, polttoaineen nopea palaminen, ihmisen jalka tai käsi) aikaansaatu edestakainen liike muunnetaan pyöriväksi liikkeeksi. Maailman historian mittakaavassa siitä ei ole kauan, mutta kun sen tekniikan kehittämistä on tehty varmaan lähes 200 vuotta eikä nykypolttiksia parempaan ole pystytty, niin olisi jo aika lopettaa haihattelu ja unohtaa fossiilit talleihinsa.
Lähtökohtaisesti on älytöntä käyttää energiaa edestakaisen liikkeen tuottamiseen, kun päämääränä on kuitenkin pyörivä liike tai ainakin päämääränä on saada joku kuori liikkumaan, jotta ihminen voi hypätä kyytiin ja päästä nopeammin taittamaan matkaa kuin mihin ihminen omilla kyvykkyyksillään pystyy. Voihan vanhakin tekniikka jatkaa elämäänsä vähäpätöisissä tehtävissä kuten vaikka lentokoneissa mäntämoottori on tehokkaassa etenemisessä korvattu suihkumoottorilla, joka taitaa olla autoihin huonosti sovellettavissa.
Mäntä-kiertokanki-kampiakseli on tekniikka, jonka olisi jo nyt ainakin henkilöautoissa syytä kuolla sukupuuttoon.
Jos nyt aivan tarkkona ollaan, ei polttomoottorissa edestakaisin liiku kuin männät ja kiertokanget, muut osat joko pysyy paikallaan tai pyörii.
Toisaalta, sähköauton akku on ollut kehitteillä jo reilut 100 vuotta jolloin ekat sähköautot keksittiin, mutta akun energiasisältö on silti aivan lapsenkengissä vrt bensiiniin tai dieseliin. Bensiinilitran massa on alle kilon ja sisältää noin 9kWh energiaa. Sillä voi huoletta lämmittää auton sisätiloja eikä ole olennaista käyttääkö auto eteenpäin liikkumiseen energiasta 30% tai 40%, koska litran tilavuuden ja alle kilon massa hyödyttää ainakin 3 kWh verran nettona (auton lämmitys on sivutuote, ei maksa silloin mitään). Vertailun vuoksi Lion akun massa on 5kg+ per 1 kWh. Eli 60 litraa bensiiniä (alle 60kg) vastaa yli 500kWh energiaa josta auton liikuttamiseen ja lämmittämiseen voidaan käyttää vähintään 150 kWh. Vaikka sähkömoottorit ja niiden ohjaukseen tarvittavat komponentit on yksinkertaisia ja keveitä, sähköautojen massat ylittävät polttisten massat vielä reilusti. Akkujen kehittämisessä on vielä paljon työtä eikä olennaista läpimurtoa ole ennustettu edes mWh kokoisissa labran koeakuissa jotka saattavat kestää viisi latauskertaa.
Liikkuu polttiksessa edestakaisin lisäksi venttiilit ja mahdolliset työntötangot ja jokunen pikku osa. Ei HR tainnut mitään väärää kuitenkaan kertoa, että liekö korjauksilla väliä.
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Polttoaine katoaa tankista, kun autolla ajetaan. Akku pysyy samanmassaisena mukana. Ei ole kaikista fiksuinta verrata bensan ja akun painoa tuosta vain, vaikka painolla onkin autossa väliä.
Fiksua tästä vertailusta ei saa, mutta kokonaisuutta on hyvä verrata pakettina. Ei edes ekologisuus vedettynä mukaan, kannusta reilun kahden tonnin massoja liikenteeseen.
Ei akkujen kehitys sen takia ole ollut heikkoa, ettei ollut tietoa sähköautoista, vaan päinvastoin. Autoja ei kehitetty koska energiaa ei saanut autoon mukaan. Akunkehittäjien kyvyt on olleet koetuksella jo parikymmentä vuotta - tuotekehitysrahaa on valtavasti tarjolla mutta toimivia ideoita ei.
Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon Tesla Model S:n akun energiasisältö/painosuhde on parantunut kymmenen vuoden aikana? Oma tuntuma on, että ei paljoa.
@Lukija65401 kirjoitti:
Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon Tesla Model S:n akun energiasisältö/painosuhde on parantunut kymmenen vuoden aikana? Oma tuntuma on, että ei paljoa.
Akkujen painosuhde on parantunut vuosien varrella. Vuonna 2008 se oli noin 55 Wh/l, mutta vuonna 2020 se oli jo 450 Wh/l 2.
Tesla on myös suunnitellut merkittävää energiatiheyden parannusta akkujärjestelmissään, mikä voi johtaa jopa 54 %:n toimintamatkan lisäykseen.
@Lukija65401 kirjoitti:
Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon Tesla Model S:n akun energiasisältö/painosuhde on parantunut kymmenen vuoden aikana? Oma tuntuma on, että ei paljoa.
Akkujen painosuhde on parantunut vuosien varrella. Vuonna 2008 se oli noin 55 Wh/l, mutta vuonna 2020 se oli jo 450 Wh/l 2.
Tesla on myös suunnitellut merkittävää energiatiheyden parannusta akkujärjestelmissään, mikä voi johtaa jopa 54 %:n toimintamatkan lisäykseen.
Tuo on lähinnä Wkipediatietoa ja optimistista spekulointia. Oma käsitys on, että Teslankaan akuissa ei ole tapahtunut suurta parannusta 10 vuoden aikana.
@Lukija65401 kirjoitti:
Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon Tesla Model S:n akun energiasisältö/painosuhde on parantunut kymmenen vuoden aikana? Oma tuntuma on, että ei paljoa.
Akkujen painosuhde on parantunut vuosien varrella. Vuonna 2008 se oli noin 55 Wh/l, mutta vuonna 2020 se oli jo 450 Wh/l 2.
Tesla on myös suunnitellut merkittävää energiatiheyden parannusta akkujärjestelmissään, mikä voi johtaa jopa 54 %:n toimintamatkan lisäykseen.
Tuo on lähinnä Wkipediatietoa ja optimistista spekulointia. Oma käsitys on, että Teslankaan akuissa ei ole tapahtunut suurta parannusta 10 vuoden aikana.
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Tämä on väärä olettama. Akkutekniikoita on kehitetty tähän päivään saakka ja jatkossakin ilman
ajoneuvoteollisuuden rahoitusta. Ajoneuvoteollisuus käyttää hyväksi avointa ja kaikkien saatavilla olevaa
dataa kehittäessään yhteistyössä eri tutkimusinstanssien kanssa eteenpäin joitakin olemassa olevia malleja
vain omaa näkökantaansa parhaiten palvelevana. Näillä akkutekniikoilla ei ole mitään yhteistä esimerkiksi taskulaskinten aikä kännyköiden akkujen kanssa näin esimerkiksi...
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Tämä on väärä olettama. Akkutekniikoita on kehitetty tähän päivään saakka ja jatkossakin ilman
ajoneuvoteollisuuden rahoitusta. Ajoneuvoteollisuus käyttää hyväksi avointa ja kaikkien saatavilla olevaa
dataa kehittäessään yhteistyössä eri tutkimusinstanssien kanssa eteenpäin joitakin olemassa olevia malleja
vain omaa näkökantaansa parhaiten palvelevana. Näillä akkutekniikoilla ei ole mitään yhteistä esimerkiksi taskulaskinten aikä kännyköiden akkujen kanssa näin esimerkiksi...
Etkö juuri vahvista mitä kirjoitin? Vai väitätkö että sähköautojen akkuja on kehitetty aktiivisesti sata vuotta?
Letkuasemia sähköautoille: https://www.hs.fi/talous/art-2000010395353.html. "Ketjut avaavat yhteensä noin 400 uutta suurteholatauspistettä eli pelkistäen tolppia letkuineen. Niistä saa nopeimmalla mahdollisella tavalla sähköä autoon." Perinteinen letkutankkaus siirtyy siis polttiksista sähkiksiin.
@Lukija209751 kirjoitti:
Letkuasemia sähköautoille: https://www.hs.fi/talous/art-2000010395353.html. "Ketjut avaavat yhteensä noin 400 uutta suurteholatauspistettä eli pelkistäen tolppia letkuineen. Niistä saa nopeimmalla mahdollisella tavalla sähköä autoon." Perinteinen letkutankkaus siirtyy siis polttiksista sähkiksiin.
Jos aseman sähkö maksaa 35 c/kWh, kyllä se houkuttelee perustamaan uusia latausasemia. Vaikka ABC tai Kesko maksaisi sähköstä pörssisähkön tuntihintojen mukaan, aika harvoin jää saamatta 200% myyntikate.
@Lukija209751 kirjoitti:
Letkuasemia sähköautoille: https://www.hs.fi/talous/art-2000010395353.html. "Ketjut avaavat yhteensä noin 400 uutta suurteholatauspistettä eli pelkistäen tolppia letkuineen. Niistä saa nopeimmalla mahdollisella tavalla sähköä autoon." Perinteinen letkutankkaus siirtyy siis polttiksista sähkiksiin.
Jos aseman sähkö maksaa 35 c/kWh, kyllä se houkuttelee perustamaan uusia latausasemia. Vaikka ABC tai Kesko maksaisi sähköstä pörssisähkön tuntihintojen mukaan, aika harvoin jää saamatta 200% myyntikate.
Ihan ilmaiseksi ei sähkönmyyntiä voi aloittaa. Kovin pienistä tehoista jutussa kirjoitetaan, ladata saa pitkään ja hartaasti. Alle 100 kW irtoaa per auto, joten kovin pitkälle tulevaisuuteen tehot eivät riitä. Mutta tuleehan kuitenkin investoitavaa, joskin laturien käyttö lienee pakollista, jos aikoo matkaa jatkaa. Samalla saadaan myytyä kallista kahvia ja ehkä enemmänkin isolle populalle maksukyisiä kansalaisia.
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Tämä on väärä olettama. Akkutekniikoita on kehitetty tähän päivään saakka ja jatkossakin ilman
ajoneuvoteollisuuden rahoitusta. Ajoneuvoteollisuus käyttää hyväksi avointa ja kaikkien saatavilla olevaa
dataa kehittäessään yhteistyössä eri tutkimusinstanssien kanssa eteenpäin joitakin olemassa olevia malleja
vain omaa näkökantaansa parhaiten palvelevana. Näillä akkutekniikoilla ei ole mitään yhteistä esimerkiksi taskulaskinten aikä kännyköiden akkujen kanssa näin esimerkiksi...
Etkö juuri vahvista mitä kirjoitin? Vai väitätkö että sähköautojen akkuja on kehitetty aktiivisesti sata vuotta?
Niin, sanatarkasti sähköautojen akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, pienemmällä rahoituksella, ilman ajoneuvoteollisuuden puuttumista, johtuen tietysti öljybisneksen lobbauksesta ja rahoituksesta silloin
vee kasien kulta aikoina, ettei gm:n sähköautot olisi korvannut polttiksia kultaisella kasarilla jne...
Kyllä niitä akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, nyt kehitys valitettavasti keskittyy vain latauksen nopeutukseen ja sykliseen suurteholataukseen, kiitos autoilevan kansan, ja ilman rahoitusta jää bioakut, suola-akut jne jne jne...
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Tämä on väärä olettama. Akkutekniikoita on kehitetty tähän päivään saakka ja jatkossakin ilman
ajoneuvoteollisuuden rahoitusta. Ajoneuvoteollisuus käyttää hyväksi avointa ja kaikkien saatavilla olevaa
dataa kehittäessään yhteistyössä eri tutkimusinstanssien kanssa eteenpäin joitakin olemassa olevia malleja
vain omaa näkökantaansa parhaiten palvelevana. Näillä akkutekniikoilla ei ole mitään yhteistä esimerkiksi taskulaskinten aikä kännyköiden akkujen kanssa näin esimerkiksi...
Etkö juuri vahvista mitä kirjoitin? Vai väitätkö että sähköautojen akkuja on kehitetty aktiivisesti sata vuotta?
Niin, sanatarkasti sähköautojen akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, pienemmällä rahoituksella, ilman ajoneuvoteollisuuden puuttumista, johtuen tietysti öljybisneksen lobbauksesta ja rahoituksesta silloin
vee kasien kulta aikoina, ettei gm:n sähköautot olisi korvannut polttiksia kultaisella kasarilla jne...
Kyllä niitä akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, nyt kehitys valitettavasti keskittyy vain latauksen nopeutukseen ja sykliseen suurteholataukseen, kiitos autoilevan kansan, ja ilman rahoitusta jää bioakut, suola-akut jne jne jne...
Mitkä firmat niitä ajoakkuja ovat siis kehittäneet? Ovatko päässeet julkisuuteen?
Kuinkahan moni on vienyt uuden Teslansa katsastukseen. Käytetyn Teslan ostaneet taas ovat varmaankin osanneet varautua korjauksiin, kun Teslaan niitä tiedetään tarvittavan. Kaikkien pitäisi ollakin tyytyväisiä. Uutta Teslaa ei vain saa pitää niin kauaa, että harmit kaatuvat omaan niskaan.
Mitkä firmat niitä ajoakkuja ovat siis kehittäneet? Ovatko päässeet julkisuuteen?
Ranskalaiset Gaston Planté ja Camille Faure
Henkilöt löytyvät, firmoja ei.
Heh, näin se maailmankatsomus kapenee Ei maailmassa firmat mitään kehitä, vaan tutkijat,
joskus jopa orjana eli rahoitettuna ohjattuna tutkimuksena. Se on sääli, ettei muuten maailma mene
eteenpäin, kun gryndereiden ahneuden voimalla.
Mitkä firmat niitä ajoakkuja ovat siis kehittäneet? Ovatko päässeet julkisuuteen?
Ranskalaiset Gaston Planté ja Camille Faure
Henkilöt löytyvät, firmoja ei.
Heh, näin se maailmankatsomus kapenee Ei maailmassa firmat mitään kehitä, vaan tutkijat,
joskus jopa orjana eli rahoitettuna ohjattuna tutkimuksena. Se on sääli, ettei muuten maailma mene
eteenpäin, kun gryndereiden ahneuden voimalla.
Heh, kyseiset herrat eivät ihan Teslalla töissä ole voineet olla. Mutta hyvä että tunnistit heidät.
Mitkä firmat niitä ajoakkuja ovat siis kehittäneet? Ovatko päässeet julkisuuteen?
Ranskalaiset Gaston Planté ja Camille Faure
Henkilöt löytyvät, firmoja ei.
Heh, näin se maailmankatsomus kapenee Ei maailmassa firmat mitään kehitä, vaan tutkijat,
joskus jopa orjana eli rahoitettuna ohjattuna tutkimuksena. Se on sääli, ettei muuten maailma mene
eteenpäin, kun gryndereiden ahneuden voimalla.
Heh, kyseiset herrat eivät ihan Teslalla töissä ole voineet olla. Mutta hyvä että tunnistit heidät.
Silmäni aukesi juuri, olen sanaton.... eivät todellakaan!
Dalhousie University
Panasonic
LG Energy Solutions
Livent
Albemarle
Taitaa olla kyse siitä, että polttomoottori on niin alkeellista tekniikkaa, että se ei osaa kunnolla säätyä ajohetken tehon tarpeeseen ja koska moottoriin on pitänyt mitoittaa tehon tuotto myös niitä suuria tehontarpeita varten, niin polttis polttaa turhaan polttoainetta kevyellä kuormalla. Joissakin isoissa polttomoottoreissahan yritetään asiaa korjata jopa sillä, että osa sylintereistä voivat pyöriä "tyhjää" eli lepuutettuna silloin, kun moottorilta tarvitaan vain vähän tehoa.
Kun otetaan kärry polttiksen perään, polttomoottorin hukkaamaa energiaa voidaankin osittain käyttää hyödyksi eli polttomoottorin toimii taloudellisemmalla kuormituksella ja kulutus ei nouse suhteessa kevyeen kuormaan niin paljon kuin sähkiksellä.
Saman tapainen ilmiö on polttiksen ja sähköauton sisätilan lämmityksessä. Polttiksen hukkateho tuottaa lämpöä kun taas sähkiksellä lämpö täytyy tuottaa ajoakun energialla.
Sähköauton kulutus vaihtelee huomattavasti selvemmin ajo-olosuhteiden ja kuorman mukaan kuin polttiksella, mutta se johtuu vain siitä, että sähkis käyttää energiaa tehokkaasti eikä kevyellä kuormalla lämpimässä säässä liikkuessaan tuhlaa energiaa niin kuin polttis tekee. Eli polttomoottori on tyhmä voimanlähde, joka kuluttaa energiaa joko paljon tai vielä enemmän. Sähköauto käyttää energiaa sen mukaan kuin kulloinkin tarvitaan eli vähän tai kuormituksen mukaan enemmän.
Onhan sillä vielä aikaa kehittyä.
Polttomoottorin perusidea, jossa muunnetaan edestakainen liike pyöriväksi on erittäin vanha. Pyörä on vielä vanhempi keksintö, mutta milloin mahdettiin tehdä ensimmäinen kone, jossa jollain käyttövoimalla (höyry, polttoaineen nopea palaminen, ihmisen jalka tai käsi) aikaansaatu edestakainen liike muunnetaan pyöriväksi liikkeeksi. Maailman historian mittakaavassa siitä ei ole kauan, mutta kun sen tekniikan kehittämistä on tehty varmaan lähes 200 vuotta eikä nykypolttiksia parempaan ole pystytty, niin olisi jo aika lopettaa haihattelu ja unohtaa fossiilit talleihinsa.
Lähtökohtaisesti on älytöntä käyttää energiaa edestakaisen liikkeen tuottamiseen, kun päämääränä on kuitenkin pyörivä liike tai ainakin päämääränä on saada joku kuori liikkumaan, jotta ihminen voi hypätä kyytiin ja päästä nopeammin taittamaan matkaa kuin mihin ihminen omilla kyvykkyyksillään pystyy. Voihan vanhakin tekniikka jatkaa elämäänsä vähäpätöisissä tehtävissä kuten vaikka lentokoneissa mäntämoottori on tehokkaassa etenemisessä korvattu suihkumoottorilla, joka taitaa olla autoihin huonosti sovellettavissa.
Mäntä-kiertokanki-kampiakseli on tekniikka, jonka olisi jo nyt ainakin henkilöautoissa syytä kuolla sukupuuttoon.
Se on sitkeä laji, pärjää ääriolosuhteissakin parilla jerrykannulla.
Pyörivistä polttomoottoreista ei ole sen kummempia tullut kuin mäntämoottoreista. Wankel ei ole ehkä kehittynyt tarpeeksi hyljeksittynä, kaasuturbiini-suihkumoottori ei mikään talousihme ole. Mutta parannusta kaikkiin on tullut vuosien kuluessa.
Jos nyt aivan tarkkona ollaan, ei polttomoottorissa edestakaisin liiku kuin männät ja kiertokanget, muut osat joko pysyy paikallaan tai pyörii.
Toisaalta, sähköauton akku on ollut kehitteillä jo reilut 100 vuotta jolloin ekat sähköautot keksittiin, mutta akun energiasisältö on silti aivan lapsenkengissä vrt bensiiniin tai dieseliin. Bensiinilitran massa on alle kilon ja sisältää noin 9kWh energiaa. Sillä voi huoletta lämmittää auton sisätiloja eikä ole olennaista käyttääkö auto eteenpäin liikkumiseen energiasta 30% tai 40%, koska litran tilavuuden ja alle kilon massa hyödyttää ainakin 3 kWh verran nettona (auton lämmitys on sivutuote, ei maksa silloin mitään). Vertailun vuoksi Lion akun massa on 5kg+ per 1 kWh. Eli 60 litraa bensiiniä (alle 60kg) vastaa yli 500kWh energiaa josta auton liikuttamiseen ja lämmittämiseen voidaan käyttää vähintään 150 kWh. Vaikka sähkömoottorit ja niiden ohjaukseen tarvittavat komponentit on yksinkertaisia ja keveitä, sähköautojen massat ylittävät polttisten massat vielä reilusti. Akkujen kehittämisessä on vielä paljon työtä eikä olennaista läpimurtoa ole ennustettu edes mWh kokoisissa labran koeakuissa jotka saattavat kestää viisi latauskertaa.
Liikkuu polttiksessa edestakaisin lisäksi venttiilit ja mahdolliset työntötangot ja jokunen pikku osa. Ei HR tainnut mitään väärää kuitenkaan kertoa, että liekö korjauksilla väliä.
Sähköauton akku ei sentään ole ollut kunnolla kehitteillä sataa vuotta. Suurin osa ajasta kehitys on ollut liki stopissa, kun kellään ei ole ollut ideaa sähköautosta.
Polttoaine katoaa tankista, kun autolla ajetaan. Akku pysyy samanmassaisena mukana. Ei ole kaikista fiksuinta verrata bensan ja akun painoa tuosta vain, vaikka painolla onkin autossa väliä.
Fiksua tästä vertailusta ei saa, mutta kokonaisuutta on hyvä verrata pakettina. Ei edes ekologisuus vedettynä mukaan, kannusta reilun kahden tonnin massoja liikenteeseen.
Ei akkujen kehitys sen takia ole ollut heikkoa, ettei ollut tietoa sähköautoista, vaan päinvastoin. Autoja ei kehitetty koska energiaa ei saanut autoon mukaan. Akunkehittäjien kyvyt on olleet koetuksella jo parikymmentä vuotta - tuotekehitysrahaa on valtavasti tarjolla mutta toimivia ideoita ei.
Osaako kukaan sanoa, että kuinka paljon Tesla Model S:n akun energiasisältö/painosuhde on parantunut kymmenen vuoden aikana? Oma tuntuma on, että ei paljoa.
Akkujen painosuhde on parantunut vuosien varrella. Vuonna 2008 se oli noin 55 Wh/l, mutta vuonna 2020 se oli jo 450 Wh/l 2.
Tesla on myös suunnitellut merkittävää energiatiheyden parannusta akkujärjestelmissään, mikä voi johtaa jopa 54 %:n toimintamatkan lisäykseen.
Tuo on lähinnä Wkipediatietoa ja optimistista spekulointia. Oma käsitys on, että Teslankaan akuissa ei ole tapahtunut suurta parannusta 10 vuoden aikana.
Älä älä, epäile kyllä tekoäly tietää.
Tiedä vastaako johonkin kysymykseen, mutta tuollainen olisi luettavaksi akuista ja sähköautoista: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/785981/Pajuhi_Nikolas.pdf?sequence=2
Tämä on väärä olettama. Akkutekniikoita on kehitetty tähän päivään saakka ja jatkossakin ilman
ajoneuvoteollisuuden rahoitusta. Ajoneuvoteollisuus käyttää hyväksi avointa ja kaikkien saatavilla olevaa
dataa kehittäessään yhteistyössä eri tutkimusinstanssien kanssa eteenpäin joitakin olemassa olevia malleja
vain omaa näkökantaansa parhaiten palvelevana. Näillä akkutekniikoilla ei ole mitään yhteistä esimerkiksi taskulaskinten aikä kännyköiden akkujen kanssa näin esimerkiksi...
Etkö juuri vahvista mitä kirjoitin? Vai väitätkö että sähköautojen akkuja on kehitetty aktiivisesti sata vuotta?
Letkuasemia sähköautoille: https://www.hs.fi/talous/art-2000010395353.html. "Ketjut avaavat yhteensä noin 400 uutta suurteholatauspistettä eli pelkistäen tolppia letkuineen. Niistä saa nopeimmalla mahdollisella tavalla sähköä autoon." Perinteinen letkutankkaus siirtyy siis polttiksista sähkiksiin.
Jos aseman sähkö maksaa 35 c/kWh, kyllä se houkuttelee perustamaan uusia latausasemia. Vaikka ABC tai Kesko maksaisi sähköstä pörssisähkön tuntihintojen mukaan, aika harvoin jää saamatta 200% myyntikate.
Ihan ilmaiseksi ei sähkönmyyntiä voi aloittaa. Kovin pienistä tehoista jutussa kirjoitetaan, ladata saa pitkään ja hartaasti. Alle 100 kW irtoaa per auto, joten kovin pitkälle tulevaisuuteen tehot eivät riitä. Mutta tuleehan kuitenkin investoitavaa, joskin laturien käyttö lienee pakollista, jos aikoo matkaa jatkaa. Samalla saadaan myytyä kallista kahvia ja ehkä enemmänkin isolle populalle maksukyisiä kansalaisia.
Niin, sanatarkasti sähköautojen akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, pienemmällä rahoituksella, ilman ajoneuvoteollisuuden puuttumista, johtuen tietysti öljybisneksen lobbauksesta ja rahoituksesta silloin
vee kasien kulta aikoina, ettei gm:n sähköautot olisi korvannut polttiksia kultaisella kasarilla jne...
Kyllä niitä akkuja ollaan kehitetty aktiivisesti, nyt kehitys valitettavasti keskittyy vain latauksen nopeutukseen ja sykliseen suurteholataukseen, kiitos autoilevan kansan, ja ilman rahoitusta jää bioakut, suola-akut jne jne jne...
Mitkä firmat niitä ajoakkuja ovat siis kehittäneet? Ovatko päässeet julkisuuteen?
Ranskalaiset Gaston Planté ja Camille Faure
Henkilöt löytyvät, firmoja ei.
Kiinalainen kelpaa huonosti: https://www.hs.fi/talous/art-2000010393727.html. Silti Volvo, Tesla, Polestar, BMW ja mitä niitä on käyvät hyvin kaupaksi.
Tesla on muistaakseni se automerkki, jonka käyttäjät ovat kyselytutkimuksissa kaikkein tyytyväisimpiä autoonsa.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/31a432bb-1591-4da8-8ea4-71aa9f9001e1
Kuinkahan moni on vienyt uuden Teslansa katsastukseen. Käytetyn Teslan ostaneet taas ovat varmaankin osanneet varautua korjauksiin, kun Teslaan niitä tiedetään tarvittavan. Kaikkien pitäisi ollakin tyytyväisiä. Uutta Teslaa ei vain saa pitää niin kauaa, että harmit kaatuvat omaan niskaan.
Heh, näin se maailmankatsomus kapenee
Ei maailmassa firmat mitään kehitä, vaan tutkijat,
joskus jopa orjana eli rahoitettuna ohjattuna tutkimuksena. Se on sääli, ettei muuten maailma mene
eteenpäin, kun gryndereiden ahneuden voimalla.
Olkaa tarkkana, käytettyjen Teslojen ostajat.
Heh, kyseiset herrat eivät ihan Teslalla töissä ole voineet olla. Mutta hyvä että tunnistit heidät.
Silmäni aukesi juuri, olen sanaton.... eivät todellakaan!
Dalhousie University
Panasonic
LG Energy Solutions
Livent
Albemarle
Kovasti Alen kehui Toyota bZ4X sähköautoa.