@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Kallein määräaikainen hinta on lähinnä teoreettinen, sellaista sopimusta ei välttämättä ole kukaan tehnyt. Kannattaa muutenkin lukea koko teksti, eikä pelkkiä hintakuvaajia.
Joka sekin on laskettu päin peetä sillä siinä on oletettu että sähkölämmitystalo kuluttaa koko kuukauden sähköä tasaista tahtia.
Ei tuota ainakaan kerrottu talon kohdalla. Siinä mainitaan osittainen varaavuus, jolle löytyy käyttöprofiili vaikka aiemmin laittamastani linkistä. Se on vähän hankalassa muodossa, mutta tehontarve on tuplat verrattuna suorasähköön. Kulutus on siis yöllä lämmityksen osalta suuri ja päivällä nolla, jos ulkolämpötila on alle mitoituksen. Jostakin saa kaivettua tarkemmat tiedot.
@M880 kirjoitti:
Minulla on muutaman kuukauden ajan ollut hybridisopimus/kulutusvaikutteinen sopimus. Marraskuun toteutuma 5,75snt ja joulukuun 7,65snt (ulkomuistista, voi heittää sadasosia). Molemmat alle sen mikä olisi ollut pörssihintani. Tammikuun tuloksen tietää vasta helmikuussa. Tällä hetkellä mennään tammikuun osalta n. 3snt hinnassa, mutta se ehtii vielä muuttua paljonkin.
Tämä on toistaiseksi ollut hinnan puolesta hyvä diili, mutta vaatii ehkä vähän liikaa seuraamista ja optimointia. Jos vuoden tai kahden päästä saa sopuhintaisen kiinteän, niin vaihdan siihen.
Mikä on sopuhintainen?
Ihan yleisesti suomalaiset haluaisivat sähköä 20 vuotta vanhoilla hinnoilla. Sitä kannustaa muisto parin vuoden takaisesta sopimushintakilpailusta. Mutta onko 5 vai 10 c/kWh alveineen todellisuutta?
En tiedä vielä, se pitää arvioida markkinatilanteessa vuoden päästä kun soppari on katkolla. Nyt en tarttunut n. 8,5 snt kiinteisiin tarjouksiin, vaan otin 7,3 kulutusvaikutuksella, kun arvelin (2 kokonaisen kuukauden perusteella ihan oikein) että se tulee kiinteää halvemmaksi.
Tässä tilanteessa esimerkiksi 8,5 päivä ja 5-6 sentin yö olisi ollut diili. Nyt ei oikein ollut tarjolla mitään kiinteää jossa yösähkö olisi ollut edullisempaa, mutta en oikein ymmärrä miksi.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Minulla on tuota halvempi tasahintainen sopimus, mutta ei sekään ole määräaikainen.
Mullakin on sopimushinta jonka uusin kesällä. Joka tapauksessa sähkön hinta nousi melkein kaksinkertaiseksi
edelliseen soppariin verrattuna. Nyt kun on tässä maassa omavaraisuus sähkön suhteen, kukahan sen infran
rakentamisen joutuu lopulta maksamaan ? Oli sitten sopimus mikä tahansa.
Ennen kuin joku mollaa niin mielestäni tää ei ole kuluttajalle mikään `win-win tilanne ..
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Minusta tämä Helenin on erikoinen. Akkuinvestoinnit on mahdollisesti kannattavia jos energian hinta on korkea. Viittaako komentti siihen, ettei tehtäisi mitään joka estäisi hintapiikit? Akuilla ei 2000 MW tehoa saa kuin hyvin lyhyeksi ajaksi, max 60min ja sekin tekee tiukkaa koska suurimmatkaan akkupuistot maailmassa ei ole vielä 2000 MW tehoisia, kapasiteettia on useampi tuhat MWh mutta tehot on paljon pienempiä eli akuista ei voi purkaa isoja virtoja ulos (eikä viedä sisään). Viikon pakkasjakso ja energiasta on puutetta koko ajan, akkuja ei voisi edes ladata.
"toimitusjohtaja Olli Sirkka ei innostu Fortumin Olluksen esittämästä kapasiteettimarkkinasta.
”Akkuinvestoinnit alkavat juuri nyt näyttää kannattavilta. Niiltä ei pitäisi viedä kannustimia tai luoda liikaa epävarmuutta”, Sirkka sanoo. "
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Minusta tämä Helenin on erikoinen. Akkuinvestoinnit on mahdollisesti kannattavia jos energian hinta on korkea. Viittaako komentti siihen, ettei tehtäisi mitään joka estäisi hintapiikit? Akuilla ei 2000 MW tehoa saa kuin hyvin lyhyeksi ajaksi, max 60min ja sekin tekee tiukkaa koska suurimmatkaan akkupuistot maailmassa ei ole vielä 2000 MW tehoisia, kapasiteettia on useampi tuhat MWh mutta tehot on paljon pienempiä eli akuista ei voi purkaa isoja virtoja ulos (eikä viedä sisään). Viikon pakkasjakso ja energiasta on puutetta koko ajan, akkuja ei voisi edes ladata.
"toimitusjohtaja Olli Sirkka ei innostu Fortumin Olluksen esittämästä kapasiteettimarkkinasta.
”Akkuinvestoinnit alkavat juuri nyt näyttää kannattavilta. Niiltä ei pitäisi viedä kannustimia tai luoda liikaa epävarmuutta”, Sirkka sanoo. "
Akut ovat nyt taajuusmarkkinoilla ja taitavat olla siellä jossain määrin kannattavia. Taajuusmarkkinoilla olo ei kiellä käyttämästä akkuja muuhunkin, kunhan vain vastaa huutoonsa taajuusmarkkinoilla. Jos akut saa ladattua halvalla sähköllä, saa energianmyynnistä ihan kivasti lisätuloa. Omia akkuja voi käyttää myös huipputehon leikkaamiseen ja toisille täytyy maksaa vähemmän.
Akkuja kannattanee käyttää juuri tunnin-kaksi aikahaarukassa. Ne antavat lisäaikaa järjestellä tuotantoa ja kulutusta. Ei niihin ainakaan vielä kannata varata viikon kulutusta. Viikon pakkasjaksollakin pulaa tulee tehosta, energiaa ehditään jauhaa, jos se saadaan varastoitua lämpöakkuihin sähkökattiloiden kautta. Ne ovat sitä kulutusjoustoa, joka säästää huipputehosta mutta hukkaa energiaa häviöihin.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Hyvä, että tällätavalla saadaan tietoa pörssisähkön todellisesta hinnasta todellisessa kohteessa. Meillä kiinteä hinta asettuu hieman tuota pörssikeskiarvoa korkeammaksi mutta selvästi tuota toteutunutta halvemmaksi.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Peruslämpö on ILPllä pidetty +12 asteessa ja patteri varalla +10 asteessa.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Mikä on sinun käsityksesi, mihin sisälämpötilaa tarvitaan sulatuksessa vrt "asentaja varoitteli.."?
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Mikä on sinun käsityksesi, mihin sisälämpötilaa tarvitaan sulatuksessa vrt "asentaja varoitteli.."?
En ole alan ammattilainen, mutta sen verran on tietoa kertynyt, että ILP ottaa sisäilmasta lämpöä jolla sulattaa/poistaa huurretta ulkoyksiköstä. Eli sulatusvaiheessa kierto toimii päinvastoin kuin lämmityksessä. En osaa sanoa kuinka lämmintä sisällä täytyy olla, jotta lämpö riittäisi pitämään ulkoyksikön sulana. Yleisesti käytetty lämpötila lienee n. +10 astetta.
Kannatta myös pitää puhallinnopeus riittävän suurena ja/tai Circulator päällä poissaollessa jotta lämpötila leviää tasaisesti.
Mielestäni etäkäytettävissä ILPeissä (Mitsubishi) on epäkohta, että se mittaa ilmoittamansa huoneen lämpötilan sisäyksikössä joka on katonrajassa. Parempi mittauspaikka olisi ILPn kaukosäädin, jota yleensä säilytetään alempana, ja jossa lämpötila on yleensä hieman matalampi. Silloin olisi helpompi seurata huoneen todellista lämpötilaa.
Seuraan aktiivisesti omaa sähkönkäyttöäni helenin sivuilta. Mielenkiintoinen pointti on: ns.yleissähkön (onpa hauskoja termejä) tuotettiin edellisen sopimuksen mukaan 99 % ydinvoimalla kun taas nykyisen kalliimman sopimuksen mukaan 70 % fosiiliisilla. Mikä lienee tän yhtälön taustalla ?
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Mikä on sinun käsityksesi, mihin sisälämpötilaa tarvitaan sulatuksessa vrt "asentaja varoitteli.."?
Täällähän on huurtuminen ihan turistikuvien pääkohde talvella ja asentaja oli paikallinen. 15 hänelle kyllä kelpasi, jos ilpillä yrittää taloa pitää lämpimänä. Jos varajärjestelmä pystyy varmasti pitämään lämmön riittävän korkeana, silloin voi ILP olla alempana. Tärkeintä on siis lämpöenergian saanti sisältä, ettei ILP lähde jäätymään ja teho tipu koko ajan ja talo sitä mukaa jäähdy. Jos ILP jäätyy, se pääsee taas mukaan jossain vaiheessa.
Tuosta ja muutoinkin saa mielenkiintoisen optimointitehtävän, kun vastuslämmitys riippuu suoraan lämpötilaerosta, mutta ILPin kerroin voi olla kova, jos ei ulkona ole liian kylmä, ja ILP voi kuluttaa vähemmän energiaa vaikka pitää korkeampaa lämpötilaa. Jos mökillä käydään riittävän usein tai matkaa on sopivan vähän, ei tuolla niin väliä, mutta päivän matkaa suuntaansa ei viitsi ajaa energiansäästön nimissä, jäätymisen estämiseksi ehkä.
@Frog kirjoitti:
Pörssisähkön spot hinta Suomessa https://sahko.tk/ sivulta latasin ko. ajankohdan tuntihinnat Exceliin, ja laskin keskiarvon.
Sivulla ei ollut pidemmän ajan hintatietoja. Ehkä jostain muualta on saatavissa.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Mikä on sinun käsityksesi, mihin sisälämpötilaa tarvitaan sulatuksessa vrt "asentaja varoitteli.."?
En ole alan ammattilainen, mutta sen verran on tietoa kertynyt, että ILP ottaa sisäilmasta lämpöä jolla sulattaa/poistaa huurretta ulkoyksiköstä. Eli sulatusvaiheessa kierto toimii päinvastoin kuin lämmityksessä. En osaa sanoa kuinka lämmintä sisällä täytyy olla, jotta lämpö riittäisi pitämään ulkoyksikön sulana. Yleisesti käytetty lämpötila lienee n. +10 astetta.
Kannatta myös pitää puhallinnopeus riittävän suurena ja/tai Circulator päällä poissaollessa jotta lämpötila leviää tasaisesti.
Mielestäni etäkäytettävissä ILPeissä (Mitsubishi) on epäkohta, että se mittaa ilmoittamansa huoneen lämpötilan sisäyksikössä joka on katonrajassa. Parempi mittauspaikka olisi ILPn kaukosäädin, jota yleensä säilytetään alempana, ja jossa lämpötila on yleensä hieman matalampi. Silloin olisi helpompi seurata huoneen todellista lämpötilaa.
Ihan kelvollisesti Mitsubishi on lämpöä mitannut kun puhallin on nelosella. Jossain vaiheessa se ei tietenkään huonelämpötilaa tiedä, kun puhallin on pois sulatuksen takia. Mutta jostakin syystä asetuksessa ja tuloksessa on eroa pari astetta. Tuntuu jotenkin, että asetusarvo olisi huonelämpötilan minimi ja yleensä on lämpimämpää. Sulatusjakson aikana lämpötila laskee asetukseen. No, puolivaraava laatta ilman lattialämmityksen käyttöä on melko viileä, 5 astetta alle huoneilman, joten se jäähdyttää ilmaa, jos puhallusta ei ole.
@PJH66 kirjoitti:
Seuraan aktiivisesti omaa sähkönkäyttöäni helenin sivuilta. Mielenkiintoinen pointti on: ns.yleissähkön (onpa hauskoja termejä) tuotettiin edellisen sopimuksen mukaan 99 % ydinvoimalla kun taas nykyisen kalliimman sopimuksen mukaan 70 % fosiiliisilla. Mikä lienee tän yhtälön taustalla ?
Jos yhtiö myy tiettyä sähköä, se pitää pystyä toimittamaan. Tuulisähkön myyjällä täytyy olla esittää laskelma, että järjen rajoissa sähkö on myllyistä. Oma Helenin CO2-puhdas sähkö on 100% ydinvoimaa(, vaikka OL3 onkin kymmenesosan vuodesta stopissa). Edellinen ei väliä -sähkö taisi olla 70% CO2:ta sisältävää.
Yleissähkö oli ennen kaikenlaiseen yksityiskäyttöön jatkuvasti samoin ehdoin toimitettavaa, lämmityssähkö erityisesti sähkölämmitykseen, taisi sisältää aina yösähkön ja ohjausmahdollisuuden eli sähköpulassa lämmitys pois.
Kaikki muut sen tiesivätkin, mutta itse opin vasta tällä viikolla, että Loviisassa on neljä turbiinia ja generaattoria. Loviisan alasajo koski siis puolta yksikköä ja toinen puolikas ajoi puolikastaan isommalla teholla. Loviisan yhden yksikön teho on alle 5% tavallisesta talvipäivän kuormasta ja puolikkaan siis pari prosenttia. Ja silti taas pillastuttiin, että sähkö loppuu ja maksaa vitosen kWh. Sähköpörssi on enemmän tunteiden kuin järjen valtakuntaa aivan kuin osakepörssitkin.
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
A-talkissa puhuttiin pörssisähköstä. Perussuomalainen ei paljoa tosiasioista välittänyt ja professorinkaan jutut eivät asiantuntijan suusta tulleet. Fingridin johtaja pysyi turhan hiljaa eikä korjannut selkeitä asiavirheitä. Kaikki haluavat käytännössä pois pörssihinnoista, kun hinta ei saa koskaan nousta.
Ihan uutta oli, että pienydinvoimalla voitaisiin tuottaa sähköä 2030, jos vain byrokratia sallii. Sellaisia ei vain taida olla edes suunnitteilla lukuun ottamatta vanhanaikaisia marine-malleja, joita tuskin länsimaihin rakennetaan.
Oletitko siis, että sähkönkulutus on vakio tunnista toiseen ja riippuu lähinnä ulkolämpötilasta? Tuolla ajanjaksolla ei aurinko oikein lämmitä ja vähennä päivätarvetta. Lämpiminä aikoina voisi mennä vaikka 1 kWh tunnissa ja kylminä 2 kWh ja kylmän tunnin hinta ainakin tuplaantuu päivällä, pysyy samana yöllä kuin lämpimän. Jonkinlaista kulutusprofiilia pitäisi hintatietoon liittää peruslämmölläkin. Tietysti pörssisähkö on halvempi kuin kiinteähintainen, jos sopimuksen tekoajankohta ei muuta tilannetta liikaa.
Tuossa eräs vertailu viime vuoden hinnoista:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010107522.html
Kallein määräaikainen hinta on lähinnä teoreettinen, sellaista sopimusta ei välttämättä ole kukaan tehnyt. Kannattaa muutenkin lukea koko teksti, eikä pelkkiä hintakuvaajia.
Joka sekin on laskettu päin peetä sillä siinä on oletettu että sähkölämmitystalo kuluttaa koko kuukauden sähköä tasaista tahtia.
Ei tuota ainakaan kerrottu talon kohdalla. Siinä mainitaan osittainen varaavuus, jolle löytyy käyttöprofiili vaikka aiemmin laittamastani linkistä. Se on vähän hankalassa muodossa, mutta tehontarve on tuplat verrattuna suorasähköön. Kulutus on siis yöllä lämmityksen osalta suuri ja päivällä nolla, jos ulkolämpötila on alle mitoituksen. Jostakin saa kaivettua tarkemmat tiedot.
En tiedä vielä, se pitää arvioida markkinatilanteessa vuoden päästä kun soppari on katkolla. Nyt en tarttunut n. 8,5 snt kiinteisiin tarjouksiin, vaan otin 7,3 kulutusvaikutuksella, kun arvelin (2 kokonaisen kuukauden perusteella ihan oikein) että se tulee kiinteää halvemmaksi.
Tässä tilanteessa esimerkiksi 8,5 päivä ja 5-6 sentin yö olisi ollut diili. Nyt ei oikein ollut tarjolla mitään kiinteää jossa yösähkö olisi ollut edullisempaa, mutta en oikein ymmärrä miksi.
Tottahan se on, että kylmällä säällä kuluttaa enemmän ja pörssihinta on usein korkeampi. Kuitenkin koko viime vuosi mökillä pörssihinnan keskiarvoksi tuli 8,69c/kWh. Eipä tuota halvempaa määräaikaista sopimusta ole tarjolla tällä hetkellä.
Minulla on tuota halvempi tasahintainen sopimus, mutta ei sekään ole määräaikainen.
Mullakin on sopimushinta jonka uusin kesällä. Joka tapauksessa sähkön hinta nousi melkein kaksinkertaiseksi
edelliseen soppariin verrattuna. Nyt kun on tässä maassa omavaraisuus sähkön suhteen, kukahan sen infran
rakentamisen joutuu lopulta maksamaan ? Oli sitten sopimus mikä tahansa.
Ennen kuin joku mollaa niin mielestäni tää ei ole kuluttajalle mikään `win-win tilanne ..
Riippuu varmaan siitä kuinka vahvasti mökki on kesämökki. Jos sähköä menee +8 asteen ylläpitoon, niin pääsee edulliseen pörssihintaan. Jos mökkiä käytetään jatkuvasti, alkavat kalliit tunnit vaikuttamaan ja keskihinta nousee. Oma joulukuun puolivälissä tehty sopimus on 9,15 kahdeksi vuodeksi, ei siinä paljoa ole marginaalia tuohon toteutuneeseen ja joillakin on vielä halvempia tuoreita sopimuksia.
Fingridin johtaja vaihtui ja kanta muuttui 180 astetta: https://www.hs.fi/talous/art-2000010113321.html
Ei riitä, että tehoa on huippukulutuksen verran, tarvitaan 15 000 MW ja 2000 MW päälle, kalliiksi tulee. Wärtsilän moottorigeneraattoreita tarvitaan yli sata seisomaan 8700 tuntia vuodessa.
Miksi genuja tarvitaan 100 kpl?
Ne ovat alle 20 MW kukin.
https://www.wartsila.com/energy/solutions/engine-power-plants/wartsila-50sg-gas-engine
Yep, tarve on iso.
Minusta tämä Helenin on erikoinen. Akkuinvestoinnit on mahdollisesti kannattavia jos energian hinta on korkea. Viittaako komentti siihen, ettei tehtäisi mitään joka estäisi hintapiikit? Akuilla ei 2000 MW tehoa saa kuin hyvin lyhyeksi ajaksi, max 60min ja sekin tekee tiukkaa koska suurimmatkaan akkupuistot maailmassa ei ole vielä 2000 MW tehoisia, kapasiteettia on useampi tuhat MWh mutta tehot on paljon pienempiä eli akuista ei voi purkaa isoja virtoja ulos (eikä viedä sisään). Viikon pakkasjakso ja energiasta on puutetta koko ajan, akkuja ei voisi edes ladata.
"toimitusjohtaja Olli Sirkka ei innostu Fortumin Olluksen esittämästä kapasiteettimarkkinasta.
”Akkuinvestoinnit alkavat juuri nyt näyttää kannattavilta. Niiltä ei pitäisi viedä kannustimia tai luoda liikaa epävarmuutta”, Sirkka sanoo. "
Akut ovat nyt taajuusmarkkinoilla ja taitavat olla siellä jossain määrin kannattavia. Taajuusmarkkinoilla olo ei kiellä käyttämästä akkuja muuhunkin, kunhan vain vastaa huutoonsa taajuusmarkkinoilla. Jos akut saa ladattua halvalla sähköllä, saa energianmyynnistä ihan kivasti lisätuloa. Omia akkuja voi käyttää myös huipputehon leikkaamiseen ja toisille täytyy maksaa vähemmän.
Akkuja kannattanee käyttää juuri tunnin-kaksi aikahaarukassa. Ne antavat lisäaikaa järjestellä tuotantoa ja kulutusta. Ei niihin ainakaan vielä kannata varata viikon kulutusta. Viikon pakkasjaksollakin pulaa tulee tehosta, energiaa ehditään jauhaa, jos se saadaan varastoitua lämpöakkuihin sähkökattiloiden kautta. Ne ovat sitä kulutusjoustoa, joka säästää huipputehosta mutta hukkaa energiaa häviöihin.
Mökki on sen verran kesämökki, että vanhan osan seinissä on vain 10 cm eristys, mutta yläpohjaan lisätty puhallusvillaa niin että eristepaksuus on n. 40 cm. Laajennusosa kunnolla eristetty. Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja varalla sähköpatterit. Peruslämpö pidetty +12 asteessa, ja mökille tullessa lämpö nostetaan ensin n. +22 asteeseen kiertoilmatakalla ennen kuin ILPn lämmitys jatkaa siitä. Samassa rakennuksessa myös sauna, jonka lämmitys auttaa jonkin verran asuintilojen lämmitystä. Mökillä ollaan myös talvella arviolta 5 -10 päivänä kuukaudessa.
Tässä viitetietoa siitä paljonko pörssihinnan keskiarvo eroa toteutuneessa meidän tapauksessa.
Pörssihinnan keskiarvo ajalla 1.8.2023 - 31.12.2023 oli 7,06 c/kWh ja toteutunut 9,17c/kWh. Loppuvuosi oli keskiarvoa kylmempi, joten normivuonna toteunut kustannus jäänee pienemmäksi. Koko vuoden toteutunut hinta oli 8,69 c/kWh. Minun tilanteessa pörssisähkö näyttää tällä hetkellä edullisemmalta kuin saatavilla olevat määräaikaiset.
Pörssihinnan keskiarvotietoa voi hyödyntää, jos asuu asunnossa jossa lämmitys ei hoidu sähköllä.
Hyvä, että tällätavalla saadaan tietoa pörssisähkön todellisesta hinnasta todellisessa kohteessa. Meillä kiinteä hinta asettuu hieman tuota pörssikeskiarvoa korkeammaksi mutta selvästi tuota toteutunutta halvemmaksi.
Kiitokset hyvistä tiedoista. Onko tuo peruslämpö ILPin aikaansaama? Asentaja varoitteli, ettei 12 välttämättä riitä sulatukseen.
Minulla oli tuon viime vuoden lopun ajan Helenin kuukausittainen sähkö ja vasta joulukuussa hinta alkoi ysillä. Nyt tammikuulle se olisi ollut 12-alkuinen. Vaihdoin siksi tuohon 9,15-hintaan. Jos hyvin olisi käytön ajoittanut, olisi voinut max pari senttiä säästää eli pari sataa vuodessa. Mutta muutama viikon poissaolo olisi voinut kaataa suunnan aivan ympäri.
Peruslämpö on ILPllä pidetty +12 asteessa ja patteri varalla +10 asteessa.
Mikä on sinun käsityksesi, mihin sisälämpötilaa tarvitaan sulatuksessa vrt "asentaja varoitteli.."?
En ole alan ammattilainen, mutta sen verran on tietoa kertynyt, että ILP ottaa sisäilmasta lämpöä jolla sulattaa/poistaa huurretta ulkoyksiköstä. Eli sulatusvaiheessa kierto toimii päinvastoin kuin lämmityksessä. En osaa sanoa kuinka lämmintä sisällä täytyy olla, jotta lämpö riittäisi pitämään ulkoyksikön sulana. Yleisesti käytetty lämpötila lienee n. +10 astetta.
Kannatta myös pitää puhallinnopeus riittävän suurena ja/tai Circulator päällä poissaollessa jotta lämpötila leviää tasaisesti.
Mielestäni etäkäytettävissä ILPeissä (Mitsubishi) on epäkohta, että se mittaa ilmoittamansa huoneen lämpötilan sisäyksikössä joka on katonrajassa. Parempi mittauspaikka olisi ILPn kaukosäädin, jota yleensä säilytetään alempana, ja jossa lämpötila on yleensä hieman matalampi. Silloin olisi helpompi seurata huoneen todellista lämpötilaa.
Seuraan aktiivisesti omaa sähkönkäyttöäni helenin sivuilta. Mielenkiintoinen pointti on: ns.yleissähkön (onpa hauskoja termejä) tuotettiin edellisen sopimuksen mukaan 99 % ydinvoimalla kun taas nykyisen kalliimman sopimuksen mukaan 70 % fosiiliisilla. Mikä lienee tän yhtälön taustalla ?
Tälainen osui silmiin yle:n sivuilta https://yle.fi/a/74-20069004
Täällähän on huurtuminen ihan turistikuvien pääkohde talvella ja asentaja oli paikallinen. 15 hänelle kyllä kelpasi, jos ilpillä yrittää taloa pitää lämpimänä. Jos varajärjestelmä pystyy varmasti pitämään lämmön riittävän korkeana, silloin voi ILP olla alempana. Tärkeintä on siis lämpöenergian saanti sisältä, ettei ILP lähde jäätymään ja teho tipu koko ajan ja talo sitä mukaa jäähdy. Jos ILP jäätyy, se pääsee taas mukaan jossain vaiheessa.
Tuosta ja muutoinkin saa mielenkiintoisen optimointitehtävän, kun vastuslämmitys riippuu suoraan lämpötilaerosta, mutta ILPin kerroin voi olla kova, jos ei ulkona ole liian kylmä, ja ILP voi kuluttaa vähemmän energiaa vaikka pitää korkeampaa lämpötilaa. Jos mökillä käydään riittävän usein tai matkaa on sopivan vähän, ei tuolla niin väliä, mutta päivän matkaa suuntaansa ei viitsi ajaa energiansäästön nimissä, jäätymisen estämiseksi ehkä.
Ihan kelvollisesti Mitsubishi on lämpöä mitannut kun puhallin on nelosella. Jossain vaiheessa se ei tietenkään huonelämpötilaa tiedä, kun puhallin on pois sulatuksen takia. Mutta jostakin syystä asetuksessa ja tuloksessa on eroa pari astetta. Tuntuu jotenkin, että asetusarvo olisi huonelämpötilan minimi ja yleensä on lämpimämpää. Sulatusjakson aikana lämpötila laskee asetukseen. No, puolivaraava laatta ilman lattialämmityksen käyttöä on melko viileä, 5 astetta alle huoneilman, joten se jäähdyttää ilmaa, jos puhallusta ei ole.
Jos yhtiö myy tiettyä sähköä, se pitää pystyä toimittamaan. Tuulisähkön myyjällä täytyy olla esittää laskelma, että järjen rajoissa sähkö on myllyistä. Oma Helenin CO2-puhdas sähkö on 100% ydinvoimaa(, vaikka OL3 onkin kymmenesosan vuodesta stopissa). Edellinen ei väliä -sähkö taisi olla 70% CO2:ta sisältävää.
Yleissähkö oli ennen kaikenlaiseen yksityiskäyttöön jatkuvasti samoin ehdoin toimitettavaa, lämmityssähkö erityisesti sähkölämmitykseen, taisi sisältää aina yösähkön ja ohjausmahdollisuuden eli sähköpulassa lämmitys pois.
Samasta verkosta sähkö aina tulee, jos ei tuule, siellä ei ole yhtään tuulisähköä. Tuulisähköstä maksaja tukee vain tuulisähköntuotantoa.
Kaikki muut sen tiesivätkin, mutta itse opin vasta tällä viikolla, että Loviisassa on neljä turbiinia ja generaattoria. Loviisan alasajo koski siis puolta yksikköä ja toinen puolikas ajoi puolikastaan isommalla teholla. Loviisan yhden yksikön teho on alle 5% tavallisesta talvipäivän kuormasta ja puolikkaan siis pari prosenttia. Ja silti taas pillastuttiin, että sähkö loppuu ja maksaa vitosen kWh. Sähköpörssi on enemmän tunteiden kuin järjen valtakuntaa aivan kuin osakepörssitkin.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010127789.html
Jos tuon kokeen oikein ymmärsin, se tehtiin päivällä, jolloin lämmitykset ovat poissa muutenkin ainakin osalla yösiirtohintojen hyödyntämiseksi. Mitään ei tapahtunut, paitsi ilmeisesti kymmenen ILPit sekosivat. Olisivat edes kertoneet paljonko kuormaa tippui.
Ajat muuttuu. Ennen tuotanto jousti kulutuksen mukaan. Nyt pitää kulutuksen joustaa tuotannon mukaan. Edistystä?
Koska ennen? Vasta 1980-luvun lopussa tuotantoa oli riittävästi, sitten piti vielä jakelu rakentaa paremmaksi. Onneksi sähköä oli opittu säästämään ihan normaalina toimintana. Muutama vuosikymmen varsinkin kaupungeissa sai tuhlata sähköä. Silloin ei ollut millään väliä, ei ympäristöllä, ei kustannuksilla. Yltäkylläisyyden historia on lyhyt kaikessa.
A-talkissa puhuttiin pörssisähköstä. Perussuomalainen ei paljoa tosiasioista välittänyt ja professorinkaan jutut eivät asiantuntijan suusta tulleet. Fingridin johtaja pysyi turhan hiljaa eikä korjannut selkeitä asiavirheitä. Kaikki haluavat käytännössä pois pörssihinnoista, kun hinta ei saa koskaan nousta.
Ihan uutta oli, että pienydinvoimalla voitaisiin tuottaa sähköä 2030, jos vain byrokratia sallii. Sellaisia ei vain taida olla edes suunnitteilla lukuun ottamatta vanhanaikaisia marine-malleja, joita tuskin länsimaihin rakennetaan.