HR tahmeahko (tunnoton) ohjaus on nopeissa tilanteissa selvä heikkous. Ajonvakautuksen hitaus väistössä aiheuttaa perän karkaamisen. Teslan regenerointi on varsin voimakas, sen seurauksena nopea vauhdin väheneminen vaikeuttaa auton hallintaa liukkaalla jäisellä tiellä. Tätä tosiasiaa ei selittämällä kumota.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
@tracktest kirjoitti:
HR tahmeahko (tunnoton) ohjaus on nopeissa tilanteissa selvä heikkous. Ajonvakautuksen hitaus väistössä aiheuttaa perän karkaamisen. Teslan regenerointi on varsin voimakas, sen seurauksena nopea vauhdin väheneminen vaikeuttaa auton hallintaa liukkaalla jäisellä tiellä. Tätä tosiasiaa ei selittämällä kumota.
Viittaan suomalaiseen hyväksi havaittuun periaatteeseen, että ei pidä uskoa, jos ei näe. Minulla ei ole yhtään havaintoa regenin aihettamasta luistosta. Kun otan vakkarin pois päältä esim. risteystä lähestyessä, auto jatkaa hetken vapaalla ja sitten regen alkaa hidastaa, mutta ei erityisen voimakkaasti.
@tracktest kirjoitti:
HR tahmeahko (tunnoton) ohjaus on nopeissa tilanteissa selvä heikkous. Ajonvakautuksen hitaus väistössä aiheuttaa perän karkaamisen. Teslan regenerointi on varsin voimakas, sen seurauksena nopea vauhdin väheneminen vaikeuttaa auton hallintaa liukkaalla jäisellä tiellä. Tätä tosiasiaa ei selittämällä kumota.
Viittaan suomalaiseen hyväksi havaittuun periaatteeseen, että ei pidä uskoa, jos ei näe. Minulla ei ole yhtään havaintoa regenin aihettamasta luistosta. Kun otan vakkarin pois päältä esim. risteystä lähestyessä, auto jatkaa hetken vapaalla ja sitten regen alkaa hidastaa, mutta ei erityisen voimakkaasti.
Olet moneen otteeseen kertonut ettet ole Suomen talvessa vielä ollut liukkaalla tiellä, vastoin kaikkien muiden kokemuksia tästä talvesta.
@tracktest kirjoitti:
HR tahmeahko (tunnoton) ohjaus on nopeissa tilanteissa selvä heikkous. Ajonvakautuksen hitaus väistössä aiheuttaa perän karkaamisen. Teslan regenerointi on varsin voimakas, sen seurauksena nopea vauhdin väheneminen vaikeuttaa auton hallintaa liukkaalla jäisellä tiellä. Tätä tosiasiaa ei selittämällä kumota.
Viittaan suomalaiseen hyväksi havaittuun periaatteeseen, että ei pidä uskoa, jos ei näe. Minulla ei ole yhtään havaintoa regenin aihettamasta luistosta. Kun otan vakkarin pois päältä esim. risteystä lähestyessä, auto jatkaa hetken vapaalla ja sitten regen alkaa hidastaa, mutta ei erityisen voimakkaasti.
Olet moneen otteeseen kertonut ettet ole Suomen talvessa vielä ollut liukkaalla tiellä, vastoin kaikkien muiden kokemuksia tästä talvesta.
En ole ainakaan tarkoittanut sanoa, että en ole ollut liukkaalla tiellä. Milloin olen antanut ymmärtää noin? Olen sanonut, että peilijäällä en ole päässyt kokeilemaan regeniä.
Mitäs siinä, erinomaisesti kiteytti autojen sähköt ja Suomen talven, vaikka analyysi perustui virheelliseen lähtödataan.
Mutta kirjoitat, ettet kehdannut sanoa enempää. Miksi et kehdannut?
Vaadit että TM-toimittajat olisivat kohteliaampia (?) kirjoittaessaan Teslasta. Jos istun työkaverin autossa matkalla lounaalle, emme keskustele hänen kanssaan autoista ylipäätään mitään koskaan, ja en sitten kohtelaisuussyistä mainitse ,että auto on hyvinkin meluisa, niin ihmettelet sitä?! Meilla kaikilla on omat perusteet omalle autovalinnalle ja hyvä niin.
Mitäs siinä, erinomaisesti kiteytti autojen sähköt ja Suomen talven, vaikka analyysi perustui virheelliseen lähtödataan.
Mutta kirjoitat, ettet kehdannut sanoa enempää. Miksi et kehdannut?
Vaadit että TM-toimittajat olisivat kohteliaampia (?) kirjoittaessaan Teslasta. Jos istun työkaverin autossa matkalla lounaalle, emme keskustele hänen kanssaan autoista ylipäätään mitään koskaan, ja en sitten kohtelaisuussyistä mainitse ,että auto on hyvinkin meluisa, niin ihmettelet sitä?! Meilla kaikilla on omat perusteet omalle autovalinnalle ja hyvä niin.
Joo, ymmärsin. Mutta kun kollegasi lukee nämä kommentit, niin mitä hän mahtaa ajatella? Kohteliaisuus on hyvä asia, mutta kaksinaamainen ei saisi olla. Eli kaikki mitä puhutaan Fabianissa, jää Fabianiin. Niin sen pitäisi mennä.
Joo, ymmärsin. Mutta kun kollegasi lukee nämä kommentit, niin mitä hän mahtaa ajatella? Kohteliaisuus on hyvä asia, mutta kaksinaamainen ei saisi olla. Eli kaikki mitä puhutaan Fabianissa, jää Fabianiin. Niin sen pitäisi mennä.
Mitäs kaksinaamaisuutta se on, että epäilee oven sensorin olevan jäässä kun ei tule varoitusta, saatoihan se oikeasti ollakin, muuta en koko asiaan virkannut, joten olipa luottamuksellista hyvää päivää kirversvartta tarinaa. Käyt musta hieman herkällä näissä autoasioissa. Auto on vaan metalleja, muovia, mumia jne, ei näillä ole sielua......tai no ehkä italialasila autoilla on
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
Ei muuta kuin testejä lukemaan saat mielenrauhan.
Uskot siis kaiken lukemasi, jos se tuntuu mielestäsi oikealta.
Saksalaisen Fordin ohjausta on kehuttu vuosikausia koeajoissa. Niitä on tullut ajettua vuokra-autoina aika montaa samoina vuosina. Ei se ohjaus mikään huono ole ollut, mutta ei mikään mainittavakaan. Oli jopa huono kokemus, kun Smaxilla piti ajaa sivutuulessa. Tuntui kuin tehostin olisi mennyt pois päältä keskialueella ja piti oikein voimalla pitää tuulta vasten. Kun vähän enemmän käänsi, ohjaus oli ihan toimivan kevyt.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
Ei muuta kuin testejä lukemaan saat mielenrauhan.
Uskot siis kaiken lukemasi, jos se tuntuu mielestäsi oikealta.
Saksalaisen Fordin ohjausta on kehuttu vuosikausia koeajoissa. Niitä on tullut ajettua vuokra-autoina aika montaa samoina vuosina. Ei se ohjaus mikään huono ole ollut, mutta ei mikään mainittavakaan. Oli jopa huono kokemus, kun Smaxilla piti ajaa sivutuulessa. Tuntui kuin tehostin olisi mennyt pois päältä keskialueella ja piti oikein voimalla pitää tuulta vasten. Kun vähän enemmän käänsi, ohjaus oli ihan toimivan kevyt.
Ymmärrät varmasti ettei koeajoon saada mahtumaan ihan kaikkia ajo-olosuhteita. Näin ollen aina jää joku tilanneolosuhde kokematta. Jokainen voi omalla koeajolla testata mitä mieltä itse on, ohjauksesta ja muista ominaisuuksista. Oma merkkini takaa minulle tarkan ja tunnokkaan ohjauksen ja ajonvakautusjärjestelmä kerkeää mukaan jokaiseen nopeaan väistöön jos sellainen on tullakseen. Näin ollen mitään yllättäviä luistoja ei ole luvassa.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
Ei muuta kuin testejä lukemaan saat mielenrauhan.
Uskot siis kaiken lukemasi, jos se tuntuu mielestäsi oikealta.
Saksalaisen Fordin ohjausta on kehuttu vuosikausia koeajoissa. Niitä on tullut ajettua vuokra-autoina aika montaa samoina vuosina. Ei se ohjaus mikään huono ole ollut, mutta ei mikään mainittavakaan. Oli jopa huono kokemus, kun Smaxilla piti ajaa sivutuulessa. Tuntui kuin tehostin olisi mennyt pois päältä keskialueella ja piti oikein voimalla pitää tuulta vasten. Kun vähän enemmän käänsi, ohjaus oli ihan toimivan kevyt.
Ymmärrät varmasti ettei koeajoon saada mahtumaan ihan kaikkia ajo-olosuhteita. Näin ollen aina jää joku tilanneolosuhde kokematta. Jokainen voi omalla koeajolla testata mitä mieltä itse on, ohjauksesta ja muista ominaisuuksista. Oma merkkini takaa minulle tarkan ja tunnokkaan ohjauksen ja ajonvakautusjärjestelmä kerkeää mukaan jokaiseen nopeaan väistöön jos sellainen on tullakseen. Näin ollen mitään yllättäviä luistoja ei ole luvassa.
Siis sinun merkkisi kaikki mallit ovat mahtavia? Ykkössarjasta jättimöhkömaastureihin? Vaadit itse kirjoituksiin jotain järkeä, saisiko sitä sinultakin? Suurin osa kirjoituksista on nykyään vänkäämistä siitä, ettei minun autoni voi olla huono. Ja siten yksi vänkää siitä, että jotain videota on käsitelty väärin.
@HybridRules kirjoitti:
Huono ohjaustunto on aika subjektiivinen asia. Kun minulla oli LR Discovery 4 luin jostain, varmaankin TM:n arvostelusta kuinka surkea ohjaus Discossa on. Minä pidän herkästä ohjauksesta.
Toisin sanoen pidät täysin tunnottomaksi tehostetusta
Enkä ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että ratissa pitäisi tuntua vastavoimaa, jotta kuski ymmärtää mihin suuntaan on ohjaamassa autoa.
Hyvästä ohjauksesta tuntee mm. sen milloin renkaiden pito on katoamassa. Tunnottomaksi tehostetussa tuo perustuu näköhavaintoon ja siihen, että hetken päästä aktivoituu ajonvakautus.
Keinotekoiset "urheilulliseen ajoon" viittaavat ratin jäykistykset ovat - keinotekoisia. Minä pidän omassa autossa mukavuuspainotteiset asetukset päällä sekä ohjauksessa että jousituksessa. Kevyt ohjaus on kiva.
Tunnottomaksi tehostetusta ohjauksesta pitävä siis kouluttaa täällä muita hyvästä ohjaustunnosta. Hyvällä ohjaustunnolla varustetussa autossa nimenomaan ei tarvita keinotekoisia ratin jäykistyksiä.
Niin, minulle riittää, että olen itse autooni tyytyväinen enkä ulkoista omaa kokemusta toisille. Siis sinä saat olla ihan vapaasti tyytyväinen omaan käsitykseesi hyvästä ohjaustunnosta. Kaveritko sinulle kertoivat millainen hyvän ohjaustunnon tulee olla?
Olet autosi tunnottomaan ohjaukseen tyytyväinen, mutta toista mieltä olevat ovat kuitenkin väärässä. Oletko huomannut, että argumenttien loppuessa sinulla karkaa jutut aika usein henkilökohtaisuuksiin?
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
Ei muuta kuin testejä lukemaan saat mielenrauhan.
Uskot siis kaiken lukemasi, jos se tuntuu mielestäsi oikealta.
Saksalaisen Fordin ohjausta on kehuttu vuosikausia koeajoissa. Niitä on tullut ajettua vuokra-autoina aika montaa samoina vuosina. Ei se ohjaus mikään huono ole ollut, mutta ei mikään mainittavakaan. Oli jopa huono kokemus, kun Smaxilla piti ajaa sivutuulessa. Tuntui kuin tehostin olisi mennyt pois päältä keskialueella ja piti oikein voimalla pitää tuulta vasten. Kun vähän enemmän käänsi, ohjaus oli ihan toimivan kevyt.
Ymmärrät varmasti ettei koeajoon saada mahtumaan ihan kaikkia ajo-olosuhteita. Näin ollen aina jää joku tilanneolosuhde kokematta. Jokainen voi omalla koeajolla testata mitä mieltä itse on, ohjauksesta ja muista ominaisuuksista. Oma merkkini takaa minulle tarkan ja tunnokkaan ohjauksen ja ajonvakautusjärjestelmä kerkeää mukaan jokaiseen nopeaan väistöön jos sellainen on tullakseen. Näin ollen mitään yllättäviä luistoja ei ole luvassa.
Siis sinun merkkisi kaikki mallit ovat mahtavia? Ykkössarjasta jättimöhkömaastureihin? Vaadit itse kirjoituksiin jotain järkeä, saisiko sitä sinultakin? Suurin osa kirjoituksista on nykyään vänkäämistä siitä, ettei minun autoni voi olla huono. Ja siten yksi vänkää siitä, että jotain videota on käsitelty väärin.
Merkitystä on vain sillä mitä mieltä itse olen omasta merkistäni, se mitä mieltä sinä olet ei ole mitään merkitystä.
@HybridRules kirjoitti:
Olemme ennenkin keskustelleet nelivedosta ja minulle neliveto on edelleen tärkeä jumitilanteiden ratkaisijana.
Tämä on hyvä näkökulma ja noudatan itsekin omaa ohjettani olla asettamatta nelivetoja paremmuusjärjestykseen määrittelemättä vaatimuksia ja käyttötarkoitusta ensin. Hyväksykäämme se, että meidän perustelumme nelivedolle on erilainen, minkä pitääkin ohjata nelivetovalintojamme. Hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
En kaipaa nelivetoa normaalissa ajossa.
Minä taas ostan, jos ostan, nelivedon juuri ajamista varten ja siksi olenkin varsin nirso sen suhteen millaisen nelivedon koen helpottavan ajamistani.
Minulle neliveto on voiman välittämistä neljän pyörän kautta ilman poikkeuksia. Jos halutaan kategorisoida nelivedot, niin minä olen maantiellä lukottoman täysnelivedon ja maastossa lukollisen täysnelivedon kannattaja. Ei ole vaikea löytää minun kehujani quattrosta, siis oikeasta akselivetoisesta quattrosta. Haldexista olen omasta näkökulmastani samaa mieltä kuin Führerkin (vaikka sähköaohjattu Haldex simuloikin Kempin lukkoa mainiosti tarjoten paljon vetovoimaa paikallaan kuopivalle):
En tiedä, miten Teslan nelivetoa ohjataan. Tietääkseni siinä ei ole tasauspyörästöjen lukkoja. Etu- ja takamoottori tietääkseni vetävät koko ajan, joten autossa lienee vähintään kaksi vetävää pyörää koko ajan, yksi edessä ja yksi takana. Ei ole nelivedon kytkeytymisviiveitä kuten Volvossa oli.
Lukot ovat katuautoissa harvinaisia, joissain käytetään maastureihin verrattuna erittäin hentoisen momentin 50 - 100 Nm pitkittäislukkoja. Haldexia joudun tässä kehumaan vaikka iljettääkin, koska se osaa tarvittaessa 100% pitkittäislukituksen. Ajettaessa tuollaiset kuljettajan havaittavasti kytkettävät lukitukset eivät sitten olekaan enää yhtä kivoja kuin veneen nostossa rampilta.
Teslan sähköinen voimalinja tottelee ohjausta paljon nopeammin, joten kyse on siitä miten se on ohjelmoitu. Sama arkkitehtuuri voidaan ohjelmoida tarjoamaan selkeä takapyörien sidonta Teslan tapaan tai jäykän nelivedon Mersumainen 4Matic tuntuma. Eihän Mersun EQ 4Matic ole myöskään mikään jatkuva neliveto. Moottoritkin on valittu sitä silmälläpitäen, että etumoottori voidaan lepuuttaa taloudellisesti kun sitä ei tarvita. Tässä suhteessa ero Teslan ja Mersun arkkitehtuuriltaan samanlaisten toteutusten ohjelmoinnissa on ajoituksessa. Teslassa asiaan reagoimaan tottunut tuntee (vaikka ei luistakaan) hidastuksen takana. Mersun periaatteessa saman arkkitehtuurin toteutus hyödyntää sähköisen voimalinjan nopeaa reagointia ohjelmoimalla sen tuntumaan akselivetoiselta 4Maticilta. Björn Nyland vahvistaa oman havaintoni. En minäkään huomaa tuota nelivedon kytkeytymistä vaikka tiedän auton liikkuvan takavetoisena aina kun kuski ei huomaa. Teslabjörn näyttää takavedon käytön akun käytön näytössä videolla kohdassa 4:45. Sen jälkeen kohdassa 5:25 hän yrittää provosoida takavetoisen regenin oireita ihan tahallaan, mutta patterivetoinen 4Matic tuntuu mekaaniselta akselivetoiselta 4Maticilta myös hidastettaessa:
Auton käytöksen ymmärtäminen ei kasva satojen tuhansien kilometrien monotonisesta maantieajosta vaan auton käytöksen tunnustelusta. Esimerkiksi minä en ole ajanut metriäkään Teslalla liukkaalla koska koeajoni Model Yyllä oli kesällä. Takavetoisen regenin voimakkuudesta tiedän silti aivan varmasti että ellei auto muuta käytöstään talvella, niin minä pidän takaveto-Teslan ketteryydestä liukkaalla kelillä juuri muiden moittimasta syystä johtuen. Se mikä pelottaa muita tuntuu minusta voimalinjan hyvältä ja täsmälliseltä reagoinnilta.
Tunnen aivan selvästi Teslan regeneroinnin selvästi vahvemmaksi kuin 220 CDI napsun tai pari pakkovaihtoja rattiflipuista napsutellen. Ei tässä ole mitään epäselvää enää 40 vuotta ensimmöisten lift-off oversteerien jälkeen.
Jotta tuo haaveilemasi toiminta aktiivisesta talvisesta ajamisesta on mahdollista, vaatimuksean on joko että ajovakautusjärjestelman saa saallivampaa asentoon/pois päältä tai että se on muuten vaan hidas että manoveeri onnistuu 'ikkunassa' jossa sähköaivo veilä tuumailee ja laskee. Hyvällä/tiukalla ajovakaustusjärjeslmällä tuosta tulee hetkellinen miekkailu jos edes sitä, kuski haluaa jotain, auto jotain muuta ja lopputulos on, luulisin, auton sähköaivot voittaa ja auton liike rahoittuu
Kirjoitit teorian auki hienosti, mutta en muiden tavoin anna silti yläpeukkua, koska ajotapasi ja sen myötä päätelmäsi meni minun mielestäni liikenteeseen sopimattoman leveään luistoon.
Tavoite EI OLE että luistaa, vaan että hidastetaan kaarteeseen hieman että kääntyy varmasti vaikka olisi käynyt arviointivirhekin. Jopa saksalaisen takavetoisen paranoidi suojelusenkeli sallii tuon. Jos olen tulossa kaarteeseen luiston rajalla enkä tee muuta kuin käännän, elektroniikka nyppäisee hetken kuluttua jarrua ja rajoittaa tehoa aivan kuten sanoitkin. Tekstistäsi näkee selvästi, että tiedät mistä tässä puhutaan. Luotan siihen että myös sinä tunnet mutkaan kaasua keventäessäsi takapyörien sidonnan aiheuttaman hieman korostetun kääntymisen, jolla auto kuittaa olevansa entistä päättäväisemmin noudattamassa käskettyä kaartosädettä.
Suojelusenkelin puuttumiskynnys ja sitä vastaan kilpaileminen on tehty jo vuosia sitten ammattilaisen ajokouluttajan johdolla sitä varten auratulla lumisella harjoitusradalla. Liikenteessä katson ESP:n puuttumiskynnyksen ylittämisen virheekseni.
Minun puolestani Suojelusenkeli saa olla vahdissa lähes aina minun erehdykseni varalta, mutta tilanteen tunnistettuani en jaksa odottaa Suojelusenkelin apua vaan yritän ensin itse. Tiedän häviäväni Suojelusenkelille suoritusvarmuudessa ja nopeudessa, joten ainoa mahdollisuuteni voittaa se jatkuvasti on toimia jo ennen kuin se on huomannut mitään. Ilman kuljettajan toimintaa kaarteessa alkava luisto neutraloidaan jo pari sekuntia aiemmin kaarteeseen sisään käännettäessä niin että Suojelusenkelin puuttumiskynnys ei ylity ollenkaan.
Toivottavasti sinäkin voit uudelleen harkittuasi hyväksyä liukkaaksi oletettuun kaarteeseen hidastamisen siten että ajonhallinta ei huomaa mitään?
Auton käytöksen ymmärtäminen ei kasva satojen tuhansien kilometrien monotonisesta maantieajosta vaan auton käytöksen tunnustelusta. Esimerkiksi minä en ole ajanut metriäkään Teslalla liukkaalla koska koeajoni Model Yyllä oli kesällä. Takavetoisen regenin voimakkuudesta tiedän silti aivan varmasti että ellei auto muuta käytöstään talvella, niin minä pidän takaveto-Teslan ketteryydestä liukkaalla kelillä juuri muiden moittimasta syystä johtuen. Se mikä pelottaa muita tuntuu minusta voimalinjan hyvältä ja täsmälliseltä reagoinnilta.
Tunnen aivan selvästi Teslan regeneroinnin selvästi vahvemmaksi kuin 220 CDI napsun tai pari pakkovaihtoja rattiflipuista napsutellen. Ei tässä ole mitään epäselvää enää 40 vuotta ensimmöisten lift-off oversteerien jälkeen.
Jotta tuo haaveilemasi toiminta aktiivisesta talvisesta ajamisesta on mahdollista, vaatimuksean on joko että ajovakautusjärjestelman saa saallivampaa asentoon/pois päältä tai että se on muuten vaan hidas että manoveeri onnistuu 'ikkunassa' jossa sähköaivo veilä tuumailee ja laskee. Hyvällä/tiukalla ajovakaustusjärjeslmällä tuosta tulee hetkellinen miekkailu jos edes sitä, kuski haluaa jotain, auto jotain muuta ja lopputulos on, luulisin, auton sähköaivot voittaa ja auton liike rahoittuu
Kirjoitit teorian auki hienosti, mutta en muiden tavoin anna silti yläpeukkua, koska ajotapasi ja sen myötä päätelmäsi meni minun mielestäni liikenteeseen sopimattoman leveään luistoon.
Tavoite EI OLE että luistaa, vaan että hidastetaan kaarteeseen hieman että kääntyy varmasti vaikka olisi käynyt arviointivirhekin. Jopa saksalaisen takavetoisen paranoidi suojelusenkeli sallii tuon. Jos olen tulossa kaarteeseen luiston rajalla enkä tee muuta kuin käännän, elektroniikka nyppäisee hetken kuluttua jarrua ja rajoittaa tehoa aivan kuten sanoitkin. Tekstistäsi näkee selvästi, että tiedät mistä tässä puhutaan. Luotan siihen että myös sinä tunnet mutkaan kaasua keventäessäsi takapyörien sidonnan aiheuttaman hieman korostetun kääntymisen, jolla auto kuittaa olevansa entistä päättäväisemmin noudattamassa käskettyä kaartosädettä.
Suojelusenkelin puuttumiskynnys ja sitä vastaan kilpaileminen on tehty jo vuosia sitten ammattilaisen ajokouluttajan johdolla sitä varten auratulla lumisella harjoitusradalla. Liikenteessä katson ESP:n puuttumiskynnyksen ylittämisen virheekseni.
Minun puolestani Suojelusenkeli saa olla vahdissa lähes aina minun erehdykseni varalta, mutta tilanteen tunnistettuani en jaksa odottaa Suojelusenkelin apua vaan yritän ensin itse. Tiedän häviäväni Suojelusenkelille suoritusvarmuudessa ja nopeudessa, joten ainoa mahdollisuuteni voittaa se jatkuvasti on toimia jo ennen kuin se on huomannut mitään. Ilman kuljettajan toimintaa kaarteessa alkava luisto neutraloidaan jo pari sekuntia aiemmin kaarteeseen sisään käännettäessä niin että Suojelusenkelin puuttumiskynnys ei ylity ollenkaan.
Toivottavasti sinäkin voit uudelleen harkittuasi hyväksyä liukkaaksi oletettuun kaarteeseen hidastamisen siten että ajonhallinta ei huomaa mitään?
Tämähän on parhaimmillaan turvallisuuteen pyrkivää ennakoivaa ajamista, tuon saavuttaminen on taitavan kuljettajan tunnusmerkki.
@HybridRules kirjoitti:
Luulen, että Teslan ohjauksen toteutukseen vaikuttaa auton valmius automaattiohjaukseen. Voimakkaasti keskittävä ohjaus olisi ristiriidassa automaattiohjauksen vaatimukseen, että kuski antaa rattiin pientä momenttia ajon aikana.
En ole vakuuttunut tästä vaatimuksesta, vaan oletan että Teslan ohjaus on sellainen kuin on koska sen haluttiin miellyttävän amerikkalaista asiakasta? Aiemmin heikosti palauttavasta ohjauksesta tunnettu Mersu menee päinvastaiseen suuntaan tuomalla voimakkaasti keskittävän ohjauksen automaattiohjauksen yleistyessä.
Suurin osa kuljettajista ainakin Euroopassa haluaa auton vääntävän kuljettajalle vastaan mutkassa, joten olemme vähemmistössä. Tämä vääntö ei pääty meidän voittoomme, joten rastitetaan tilauskaavakkeen ohjausassistentti ettei tarvitse jokaisessa mutkassa painia vastaan vääntävän auton kanssa ellei siitä pidä.
@HybridRules kirjoitti:
Luulen, että Teslan ohjauksen toteutukseen vaikuttaa auton valmius automaattiohjaukseen. Voimakkaasti keskittävä ohjaus olisi ristiriidassa automaattiohjauksen vaatimukseen, että kuski antaa rattiin pientä momenttia ajon aikana.
En ole vakuuttunut tästä vaatimuksesta, vaan oletan että Teslan ohjaus on sellainen kuin on koska sen haluttiin miellyttävän amerikkalaista asiakasta? Aiemmin heikosti palauttavasta ohjauksesta tunnettu Mersu menee päinvastaiseen suuntaan tuomalla voimakkaasti keskittävän ohjauksen automaattiohjauksen yleistyessä.
Suurin osa kuljettajista ainakin Euroopassa haluaa auton vääntävän kuljettajalle vastaan mutkassa, joten olemme vähemmistössä. Tämä vääntö ei pääty meidän voittoomme, joten rastitetaan tilauskaavakkeen ohjausassistentti ettei tarvitse jokaisessa mutkassa painia vastaan vääntävän auton kanssa ellei siitä pidä.
Olen itse havainnut saman ja ihmetellyt miten heikosti Mersun palautus toimi, BMW:ssä asia on ollut aina kunnossa.
@HybridRules kirjoitti:
Luulen, että Teslan ohjauksen toteutukseen vaikuttaa auton valmius automaattiohjaukseen. Voimakkaasti keskittävä ohjaus olisi ristiriidassa automaattiohjauksen vaatimukseen, että kuski antaa rattiin pientä momenttia ajon aikana.
En ole vakuuttunut tästä vaatimuksesta, vaan oletan että Teslan ohjaus on sellainen kuin on koska sen haluttiin miellyttävän amerikkalaista asiakasta? Aiemmin heikosti palauttavasta ohjauksesta tunnettu Mersu menee päinvastaiseen suuntaan tuomalla voimakkaasti keskittävän ohjauksen automaattiohjauksen yleistyessä.
Suurin osa kuljettajista ainakin Euroopassa haluaa auton vääntävän kuljettajalle vastaan mutkassa, joten olemme vähemmistössä. Tämä vääntö ei pääty meidän voittoomme, joten rastitetaan tilauskaavakkeen ohjausassistentti ettei tarvitse jokaisessa mutkassa painia vastaan vääntävän auton kanssa ellei siitä pidä.
Olen itse havainnut saman ja ihmetellyt miten heikosti Mersun palautus oli toteutettu, BMW:ssä asia on ollut aina kunnossa.
tracktest ei vain ymmärrä idioottimaisuuttaan, mutta minkäs sille voi.
Haluaako joku auton vääntävän vastaan kääntäessä? Olen aina ollut käsityksessä, että kyse on ohjauksen palauttamisesta. Auto kääntää vaikka ratista irti päästäessä pyöriä oikeaan suuntaan ja ominaisuus helpottaa myös tarkoituksella kääntämistä. Taidetaan saada samalla suuntavakautta ajoon, kun tuo hoidetaan pyöränkulmilla.
Keskittämätön ohjaus taitaa olla parempi, jos on kovasti tehostettu ohjaus. Voi pyörittää rattia vaikka yhdellä sormella, kun voima ei vaihtele paljoakaan. Sitähän on usein näytetty amerikkalaisten autojen kanssa, sormi suoraksi ja pyörät kääntyvät jopa paikallaan vähän sormella rattiin suuntaa antamalla.
Sekoitat asioita tahallasi, käyttäydyt kuten oppi-isäsi Kumppani. Ohjaus palautuu käännöksen jälkeen itsestään näin se menee, ohjauksen tarkkuus ja tunnokkuus on hyvän ohjauksen perusta. Teet näillä järjettömillä välispiikeillä itse itsestäsi idiootin, jos et ole vielä tajunnut.
@tracktest kirjoitti:
Sekoitat asioita tahallasi, käyttäydyt kuten oppi-isäsi Kumppani. Ohjaus palautuu käännöksen jälkeen itsestään näin se menee, ohjauksen tarkkuus ja tunnokkuus on hyvän ohjauksen perusta. Teet näillä järjettömillä välispiikeillä itse itsestäsi idiootin, jos et ole vielä tajunnut.
Taisit siis vastata että haluaa. Ei se pieni vastaanpaneminen haittaakaan, mutta ohjauksen palautussuunta on mielestäni tärkeämpi. Bemarissa ja muissa takavetoisissa ohjauksen keskittävyys tuo hyvän ominaisuuden. Ne samat pyöränkulmat kertovat vastaohjauksen oikean suunnan. Auttaa se muissakin, mutta niissä perä ei leviä niin usein.
Ei BMW:kään ole aina osunut napakymppiin ohjaustunnon virittämisessä. Oman F34:n huollon valmistumista odotellessani kävin koeajamassa tuolloin tuoreen G31-koppaisen viitossarjalaisen ja hämmästyin ohjauksen tunnottomuutta, joka aiheutti pientä hakemista pitkässä kaartavassa rampissa. En tiedä oliko autossa mahdollisesti lisävarusteinen muuttuvavälityksinen ohjaus, pyöränkulmat pielessä tai sopimaton rengastus, mutta oudolta se tuntui joka tapauksessa omaan silloiseen Bemariin verrattuna.
Hyvän ohjaustunnon merkitys valkeni itselleni viimeistään parikymmentä vuotta sitten, kun etsin omaani keskikokoisten tila-autojen joukosta. Corolla Verson koeajolla säädin hetken aikaa sivupeiliä ja suunnatessani katseen jälleen tiehen huomasin auton olevan vaeltamassa kohti reunaviivaa ilman että olisin tuntenut siitä pienintäkään vihjettä näpeissäni. Tuolloin valituksi tuli Focus C-Max.
Tiedät kyllä autoista ja tekniikasta, mutta sitä en ymmärrä miksi sorrut niin usein henkilökohtaiseen ivaamiseen. Näin ei toimi kukaan muu tällä palstalla.
@GeeTeeJ kirjoitti:
Ei BMW:kään ole aina osunut napakymppiin ohjaustunnon virittämisessä. Oman F34:n huollon valmistumista odotellessani kävin koeajamassa tuolloin tuoreen G31-koppaisen viitossarjalaisen ja hämmästyin ohjauksen tunnottomuutta, joka aiheutti pientä hakemista pitkässä kaartavassa rampissa. En tiedä oliko autossa mahdollisesti lisävarusteinen muuttuvavälityksinen ohjaus, pyöränkulmat pielessä tai sopimaton rengastus, mutta oudolta se tuntui joka tapauksessa omaan silloiseen Bemariin verrattuna.
Hyvän ohjaustunnon merkitys valkeni itselleni viimeistään parikymmentä vuotta sitten, kun etsin omaani keskikokoisten tila-autojen joukosta. Corolla Verson koeajolla säädin hetken aikaa sivupeiliä ja suunnatessani katseen jälleen tiehen huomasin auton olevan vaeltamassa kohti reunaviivaa ilman että olisin tuntenut siitä pienintäkään vihjettä näpeissäni. Tuolloin valituksi tuli Focus C-Max.
Kaikki nuo luettelemasi asiat vaikuttavat, pyöränkulmien oikeat säädöt ovat tärkeitä monessakin mielessä. BMW 5-sarja G30/31 LCI (2020-2023) on mielestäni ajettavuudeltaan yksi parhaista. BMW 530e/545e (Plug-in Hybrid xDrive Steptronic) ovat saaneet pelkkää ylistystä ajettavuudesta ja pienestä kulutuksesta.
@tracktest kirjoitti:
Tiedät kyllä autoista ja tekniikasta, mutta sitä en ymmärrä miksi sorrut niin usein henkilökohtaiseen ivaamiseen. Näin ei toimi kukaan muu tällä palstalla.
Toivottavasti et ymmärtänyt virkettä "tracktest ei vain ymmärrä idioottimaisuuttaan, mutta minkäs sille voi." henkilökohtaisena ivaamisena. Anteeksipyyntöni siitä, mutta sen oli tarkoitus vain taas kerran valittaa sinun kritiikittömästä BMW-ylistyksestä. Se kääntyy osittain suoranaiseksi valehteluksi, kuten GeeTeeJ kertoo kokemuksestaan. Sinä pidät autostasi, mutta silti mielipiteesi Bemarista ei ole mikään universaali totuus.
HR tahmeahko (tunnoton) ohjaus on nopeissa tilanteissa selvä heikkous. Ajonvakautuksen hitaus väistössä aiheuttaa perän karkaamisen. Teslan regenerointi on varsin voimakas, sen seurauksena nopea vauhdin väheneminen vaikeuttaa auton hallintaa liukkaalla jäisellä tiellä. Tätä tosiasiaa ei selittämällä kumota.
Kertoisitko, mitä ajattelet mainitsemastani Passatin ohjauksesta, jos siis tunnet sitä. Onko sellainen voimakkaasti keskittävä ohjaus sitä, mitä tarkoitat tunnokkaalla ohjauksella? Minulla on hyvin rajallinen kokemus saksalaisista autoista.
Saksalaisista BMW:n ohjaus on tarkka ja tunnokas, siinä on ero joka on ratkaiseva nopeissa tilanteissa. Radalla tai mutkaisella tiellä puhumattakaan nopeista väistöistä ohjauksen ominaisuudet korostuvat.
Viittaan suomalaiseen hyväksi havaittuun periaatteeseen, että ei pidä uskoa, jos ei näe. Minulla ei ole yhtään havaintoa regenin aihettamasta luistosta. Kun otan vakkarin pois päältä esim. risteystä lähestyessä, auto jatkaa hetken vapaalla ja sitten regen alkaa hidastaa, mutta ei erityisen voimakkaasti.
Olet moneen otteeseen kertonut ettet ole Suomen talvessa vielä ollut liukkaalla tiellä, vastoin kaikkien muiden kokemuksia tästä talvesta.
En ole ainakaan tarkoittanut sanoa, että en ole ollut liukkaalla tiellä. Milloin olen antanut ymmärtää noin? Olen sanonut, että peilijäällä en ole päässyt kokeilemaan regeniä.
Vaadit että TM-toimittajat olisivat kohteliaampia (?) kirjoittaessaan Teslasta. Jos istun työkaverin autossa matkalla lounaalle, emme keskustele hänen kanssaan autoista ylipäätään mitään koskaan, ja en sitten kohtelaisuussyistä mainitse ,että auto on hyvinkin meluisa, niin ihmettelet sitä?! Meilla kaikilla on omat perusteet omalle autovalinnalle ja hyvä niin.
Joo, ymmärsin. Mutta kun kollegasi lukee nämä kommentit, niin mitä hän mahtaa ajatella? Kohteliaisuus on hyvä asia, mutta kaksinaamainen ei saisi olla. Eli kaikki mitä puhutaan Fabianissa, jää Fabianiin. Niin sen pitäisi mennä.
Mitäs kaksinaamaisuutta se on, että epäilee oven sensorin olevan jäässä kun ei tule varoitusta, saatoihan se oikeasti ollakin, muuta en koko asiaan virkannut, joten olipa luottamuksellista hyvää päivää kirversvartta tarinaa. Käyt musta hieman herkällä näissä autoasioissa. Auto on vaan metalleja, muovia, mumia jne, ei näillä ole sielua......tai no ehkä italialasila autoilla on
Miten luokittelisit eri BMW-mallien ohjaukset? Entä muut saksalaiset autot?
Taisi olla Tiko, joka kirjoitti, että oman auton ominaisuuksiin tottuu ja kun ei edes kokeile muita, kirjoittaa ihan luuloja.
Ootte te hyviä: https://www.is.fi/autot/art-2000010232316.html.
Joku taisi tosin tunnustaa ettei sähköile maailmaa pelastaakseen.
Pahoittelut tuli vastausviesti väärään paikkaan.
Ei muuta kuin testejä lukemaan saat mielenrauhan.
Uskot siis kaiken lukemasi, jos se tuntuu mielestäsi oikealta.
Saksalaisen Fordin ohjausta on kehuttu vuosikausia koeajoissa. Niitä on tullut ajettua vuokra-autoina aika montaa samoina vuosina. Ei se ohjaus mikään huono ole ollut, mutta ei mikään mainittavakaan. Oli jopa huono kokemus, kun Smaxilla piti ajaa sivutuulessa. Tuntui kuin tehostin olisi mennyt pois päältä keskialueella ja piti oikein voimalla pitää tuulta vasten. Kun vähän enemmän käänsi, ohjaus oli ihan toimivan kevyt.
Ymmärrät varmasti ettei koeajoon saada mahtumaan ihan kaikkia ajo-olosuhteita. Näin ollen aina jää joku tilanneolosuhde kokematta. Jokainen voi omalla koeajolla testata mitä mieltä itse on, ohjauksesta ja muista ominaisuuksista. Oma merkkini takaa minulle tarkan ja tunnokkaan ohjauksen ja ajonvakautusjärjestelmä kerkeää mukaan jokaiseen nopeaan väistöön jos sellainen on tullakseen. Näin ollen mitään yllättäviä luistoja ei ole luvassa.
Siis sinun merkkisi kaikki mallit ovat mahtavia? Ykkössarjasta jättimöhkömaastureihin? Vaadit itse kirjoituksiin jotain järkeä, saisiko sitä sinultakin? Suurin osa kirjoituksista on nykyään vänkäämistä siitä, ettei minun autoni voi olla huono. Ja siten yksi vänkää siitä, että jotain videota on käsitelty väärin.
Merkitystä on vain sillä mitä mieltä itse olen omasta merkistäni, se mitä mieltä sinä olet ei ole mitään merkitystä.
Tämä on hyvä näkökulma ja noudatan itsekin omaa ohjettani olla asettamatta nelivetoja paremmuusjärjestykseen määrittelemättä vaatimuksia ja käyttötarkoitusta ensin. Hyväksykäämme se, että meidän perustelumme nelivedolle on erilainen, minkä pitääkin ohjata nelivetovalintojamme. Hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
Minä taas ostan, jos ostan, nelivedon juuri ajamista varten ja siksi olenkin varsin nirso sen suhteen millaisen nelivedon koen helpottavan ajamistani.
Minulle neliveto on voiman välittämistä neljän pyörän kautta ilman poikkeuksia. Jos halutaan kategorisoida nelivedot, niin minä olen maantiellä lukottoman täysnelivedon ja maastossa lukollisen täysnelivedon kannattaja. Ei ole vaikea löytää minun kehujani quattrosta, siis oikeasta akselivetoisesta quattrosta. Haldexista olen omasta näkökulmastani samaa mieltä kuin Führerkin (vaikka sähköaohjattu Haldex simuloikin Kempin lukkoa mainiosti tarjoten paljon vetovoimaa paikallaan kuopivalle):
Lukot ovat katuautoissa harvinaisia, joissain käytetään maastureihin verrattuna erittäin hentoisen momentin 50 - 100 Nm pitkittäislukkoja. Haldexia joudun tässä kehumaan vaikka iljettääkin, koska se osaa tarvittaessa 100% pitkittäislukituksen. Ajettaessa tuollaiset kuljettajan havaittavasti kytkettävät lukitukset eivät sitten olekaan enää yhtä kivoja kuin veneen nostossa rampilta.
Teslan sähköinen voimalinja tottelee ohjausta paljon nopeammin, joten kyse on siitä miten se on ohjelmoitu. Sama arkkitehtuuri voidaan ohjelmoida tarjoamaan selkeä takapyörien sidonta Teslan tapaan tai jäykän nelivedon Mersumainen 4Matic tuntuma. Eihän Mersun EQ 4Matic ole myöskään mikään jatkuva neliveto. Moottoritkin on valittu sitä silmälläpitäen, että etumoottori voidaan lepuuttaa taloudellisesti kun sitä ei tarvita. Tässä suhteessa ero Teslan ja Mersun arkkitehtuuriltaan samanlaisten toteutusten ohjelmoinnissa on ajoituksessa. Teslassa asiaan reagoimaan tottunut tuntee (vaikka ei luistakaan) hidastuksen takana. Mersun periaatteessa saman arkkitehtuurin toteutus hyödyntää sähköisen voimalinjan nopeaa reagointia ohjelmoimalla sen tuntumaan akselivetoiselta 4Maticilta. Björn Nyland vahvistaa oman havaintoni. En minäkään huomaa tuota nelivedon kytkeytymistä vaikka tiedän auton liikkuvan takavetoisena aina kun kuski ei huomaa. Teslabjörn näyttää takavedon käytön akun käytön näytössä videolla kohdassa 4:45. Sen jälkeen kohdassa 5:25 hän yrittää provosoida takavetoisen regenin oireita ihan tahallaan, mutta patterivetoinen 4Matic tuntuu mekaaniselta akselivetoiselta 4Maticilta myös hidastettaessa:
Kirjoitit teorian auki hienosti, mutta en muiden tavoin anna silti yläpeukkua, koska ajotapasi ja sen myötä päätelmäsi meni minun mielestäni liikenteeseen sopimattoman leveään luistoon.
Tavoite EI OLE että luistaa, vaan että hidastetaan kaarteeseen hieman että kääntyy varmasti vaikka olisi käynyt arviointivirhekin. Jopa saksalaisen takavetoisen paranoidi suojelusenkeli sallii tuon. Jos olen tulossa kaarteeseen luiston rajalla enkä tee muuta kuin käännän, elektroniikka nyppäisee hetken kuluttua jarrua ja rajoittaa tehoa aivan kuten sanoitkin. Tekstistäsi näkee selvästi, että tiedät mistä tässä puhutaan. Luotan siihen että myös sinä tunnet mutkaan kaasua keventäessäsi takapyörien sidonnan aiheuttaman hieman korostetun kääntymisen, jolla auto kuittaa olevansa entistä päättäväisemmin noudattamassa käskettyä kaartosädettä.
Suojelusenkelin puuttumiskynnys ja sitä vastaan kilpaileminen on tehty jo vuosia sitten ammattilaisen ajokouluttajan johdolla sitä varten auratulla lumisella harjoitusradalla. Liikenteessä katson ESP:n puuttumiskynnyksen ylittämisen virheekseni.
Minun puolestani Suojelusenkeli saa olla vahdissa lähes aina minun erehdykseni varalta, mutta tilanteen tunnistettuani en jaksa odottaa Suojelusenkelin apua vaan yritän ensin itse. Tiedän häviäväni Suojelusenkelille suoritusvarmuudessa ja nopeudessa, joten ainoa mahdollisuuteni voittaa se jatkuvasti on toimia jo ennen kuin se on huomannut mitään. Ilman kuljettajan toimintaa kaarteessa alkava luisto neutraloidaan jo pari sekuntia aiemmin kaarteeseen sisään käännettäessä niin että Suojelusenkelin puuttumiskynnys ei ylity ollenkaan.
Toivottavasti sinäkin voit uudelleen harkittuasi hyväksyä liukkaaksi oletettuun kaarteeseen hidastamisen siten että ajonhallinta ei huomaa mitään?
Tämähän on parhaimmillaan turvallisuuteen pyrkivää ennakoivaa ajamista, tuon saavuttaminen on taitavan kuljettajan tunnusmerkki.
En ole vakuuttunut tästä vaatimuksesta, vaan oletan että Teslan ohjaus on sellainen kuin on koska sen haluttiin miellyttävän amerikkalaista asiakasta? Aiemmin heikosti palauttavasta ohjauksesta tunnettu Mersu menee päinvastaiseen suuntaan tuomalla voimakkaasti keskittävän ohjauksen automaattiohjauksen yleistyessä.
Suurin osa kuljettajista ainakin Euroopassa haluaa auton vääntävän kuljettajalle vastaan mutkassa, joten olemme vähemmistössä. Tämä vääntö ei pääty meidän voittoomme, joten rastitetaan tilauskaavakkeen ohjausassistentti ettei tarvitse jokaisessa mutkassa painia vastaan vääntävän auton kanssa ellei siitä pidä.
Olen itse havainnut saman ja ihmetellyt miten heikosti Mersun palautus toimi, BMW:ssä asia on ollut aina kunnossa.
tracktest ei vain ymmärrä idioottimaisuuttaan, mutta minkäs sille voi.
Haluaako joku auton vääntävän vastaan kääntäessä? Olen aina ollut käsityksessä, että kyse on ohjauksen palauttamisesta. Auto kääntää vaikka ratista irti päästäessä pyöriä oikeaan suuntaan ja ominaisuus helpottaa myös tarkoituksella kääntämistä. Taidetaan saada samalla suuntavakautta ajoon, kun tuo hoidetaan pyöränkulmilla.
Keskittämätön ohjaus taitaa olla parempi, jos on kovasti tehostettu ohjaus. Voi pyörittää rattia vaikka yhdellä sormella, kun voima ei vaihtele paljoakaan. Sitähän on usein näytetty amerikkalaisten autojen kanssa, sormi suoraksi ja pyörät kääntyvät jopa paikallaan vähän sormella rattiin suuntaa antamalla.
Sekoitat asioita tahallasi, käyttäydyt kuten oppi-isäsi Kumppani. Ohjaus palautuu käännöksen jälkeen itsestään näin se menee, ohjauksen tarkkuus ja tunnokkuus on hyvän ohjauksen perusta. Teet näillä järjettömillä välispiikeillä itse itsestäsi idiootin, jos et ole vielä tajunnut.
Nykyisen nimimerkkisi aika alkaa olla täynnä, sen verran järjettömäksi kommenttisi menee.
Taisit siis vastata että haluaa. Ei se pieni vastaanpaneminen haittaakaan, mutta ohjauksen palautussuunta on mielestäni tärkeämpi. Bemarissa ja muissa takavetoisissa ohjauksen keskittävyys tuo hyvän ominaisuuden. Ne samat pyöränkulmat kertovat vastaohjauksen oikean suunnan. Auttaa se muissakin, mutta niissä perä ei leviä niin usein.
Ei BMW:kään ole aina osunut napakymppiin ohjaustunnon virittämisessä. Oman F34:n huollon valmistumista odotellessani kävin koeajamassa tuolloin tuoreen G31-koppaisen viitossarjalaisen ja hämmästyin ohjauksen tunnottomuutta, joka aiheutti pientä hakemista pitkässä kaartavassa rampissa. En tiedä oliko autossa mahdollisesti lisävarusteinen muuttuvavälityksinen ohjaus, pyöränkulmat pielessä tai sopimaton rengastus, mutta oudolta se tuntui joka tapauksessa omaan silloiseen Bemariin verrattuna.
Hyvän ohjaustunnon merkitys valkeni itselleni viimeistään parikymmentä vuotta sitten, kun etsin omaani keskikokoisten tila-autojen joukosta. Corolla Verson koeajolla säädin hetken aikaa sivupeiliä ja suunnatessani katseen jälleen tiehen huomasin auton olevan vaeltamassa kohti reunaviivaa ilman että olisin tuntenut siitä pienintäkään vihjettä näpeissäni. Tuolloin valituksi tuli Focus C-Max.
Tiedät kyllä autoista ja tekniikasta, mutta sitä en ymmärrä miksi sorrut niin usein henkilökohtaiseen ivaamiseen. Näin ei toimi kukaan muu tällä palstalla.
Kaikki nuo luettelemasi asiat vaikuttavat, pyöränkulmien oikeat säädöt ovat tärkeitä monessakin mielessä. BMW 5-sarja G30/31 LCI (2020-2023) on mielestäni ajettavuudeltaan yksi parhaista. BMW 530e/545e (Plug-in Hybrid xDrive Steptronic) ovat saaneet pelkkää ylistystä ajettavuudesta ja pienestä kulutuksesta.
Toivottavasti et ymmärtänyt virkettä "tracktest ei vain ymmärrä idioottimaisuuttaan, mutta minkäs sille voi." henkilökohtaisena ivaamisena. Anteeksipyyntöni siitä, mutta sen oli tarkoitus vain taas kerran valittaa sinun kritiikittömästä BMW-ylistyksestä. Se kääntyy osittain suoranaiseksi valehteluksi, kuten GeeTeeJ kertoo kokemuksestaan. Sinä pidät autostasi, mutta silti mielipiteesi Bemarista ei ole mikään universaali totuus.