@Herbert kirjoitti:
Miten voi olla, että nämä huippuluokan rattimiehet, jotka osaavat ajaa 15 km/h yli rajoituksen täysin turvallisesti ja oikealla tilannenopeudella, tarvitsevat apukuskin varoittelemaan kameroista? Itse määrittelen tuollaisen lelun turhakkeeksi ja jos jonain päivänä kameravaroitinta alan kaivata, on se vahva indikaattori ajotaidon rapistumisesta. Mutta se on ihan ok, että tiedostaa tarpeen tuollaiseen avun tarpeeseen.
Tarkennas vähän. Miten rattimies joka ei ole koskaan joutunut onnettomuuteen, saa postitse maksumääräyksiä? Eiköhän kuulu ihan maalaisjärkeen, että kameran kohdalla ei ajeta ylinopeutta, poliisiautoa ei ohiteta ylinopeudella, punaisia päin ei ajeta jos maija on viereisellä kaistalla tms. Joku voi tulkita tämän kaksinaismoraaliksi, toiset järjen käytöksi.
@Herbert kirjoitti:
Miten voi olla, että nämä huippuluokan rattimiehet, jotka osaavat ajaa 15 km/h yli rajoituksen täysin turvallisesti ja oikealla tilannenopeudella, tarvitsevat apukuskin varoittelemaan kameroista? Itse määrittelen tuollaisen lelun turhakkeeksi ja jos jonain päivänä kameravaroitinta alan kaivata, on se vahva indikaattori ajotaidon rapistumisesta. Mutta se on ihan ok, että tiedostaa tarpeen tuollaiseen avun tarpeeseen.
No katsos kun kamera saattaa räpsähtää +15 arvolla ja ilman varoitusta saattaa tolppa jäädä huomioimatta, koska katseen pitää pysyä tiessä ja on kekityttävä liikennetilanteisiin, jotta voi edetä täysin turvallisesti. Onko sinulla muita kysymyksiä mielen päällä?
Rattimies ei voi mitään, jos sivulta tulee auto tai eläin tai ihminen, eihän sellaista ehdi katsella. Sen takia tarvitaan nopeusrajoituksia, kun rattimies ei näe edes tien vieressä olevaa tolppaa.
En puhu rattimiesten puolesta, mutta kyse ei ole siitä, että tolppaa ei näkisi. Katseen pitää pysyä tiessä, jotta voi edetä turvallisesti eikä siinä voi maisemia katsella. Kiinteää tolppaa ei aina tule huomioitua ajoissa, vaikka sen näkee kuten muutenkin tien vierustojen maiseman. Liikkeeseen reagoi, koska sitä katse hakee.
On varsin puutteellista havainnointia reagoida vain liikkeeseen. Ainakaan sen ei pitäisi luoda illuusiota niin hyvästä ajotaidosta, mikä oikeuttaisi sääntöjen vastaiseen ajotapaan.
Kameratolppa on yhtä lailla tien sivussa kuin muutkin liikenteenohjauslaitteet, kuten liikennemerkit ja liikennevalot.
Havaintovirhe voi käydä kelle tahansa ja kameratolppa havaitsematta. Riskejä pyritäänkin poistamaan marginaaleilla ja vahinko sattuu siksi usein tapahtumaketjun pettämisenä. Yhden riskin realisoituminen ei pitäisi olla ongelma, mutta useamman pettäminen on. Jos otat asenteeksi yrittää noudattaa rajoituksia edes puuttumiskynnyksen puitteissa, kestää sakottomuus ehkä sen, ettet huomaa 2 metriä ajoradan vieressä olevaa huoneen korkuista kohdetta. Ja jos yrität noudattaa rajoituksia, jää puuttumiskynnyksen rajalla tapahtuvasta nopeudenvaihtelusta johtuvasta lipsahduksesta johtuva riskikin pienemmäksi. Muitakin vaikuttavia tekijöitä on, jos vain sallit itsesi niitä käyttää ja luovut oman ylivertaisuutesi kuvitelmista.
Ajelin eilen kehä III:lla. Lähteen Turun moottoritien liittymää lähestyttäessä perässäni tullut lähti ohitukseen, kun aloitn hidastas 80 rajoituksen takia. Kun tuo oli vieressäni, motivoitui tämäkin hidastamaan, eikä päästy yhteiskuvaan tuoreen ylioppilaan kanssa.
Nuoriso on tarkkaa siitä, millaisen vaikutelman itsestään antaa. Minusta tuo oli viereisen kuskin kannalta todella nolo tilanne.
Nuoret ovat pysyneet yliedustettuina teillä kuolleiden ja loukkaantuneiden joukossa samaan aikaan, kun kaikki kuolemaan johtaneet liikenneturmat ovat vähentyneet 2000-luvun aikana.
Viime vuosista surullisin oli 2022, jolloin 15–24-vuotiaita menehtyi Tilastokeskuksen mukaan liikenteessä peräti 43. Suurin osa heistä, 36 nuorta, menetti henkensä henkilöautoilla tapahtuneissa onnettomuuksissa.
Ennen nuoren ensimmäinen auto oli maltillinen Toyota Corolla tai vastaava. Nyt se on takavetoinen tuonti-Bemari tai -Mersu, jossa on vakiona hevosvoimia 250 tai enemmän. Ne ovat myös hyvin helppo virittää. Sen jälkeen hevosia ja vääntöä on aivan liikaa ajotaitoon ja kokemukseen verrattuna.
Kuinkas sitten käy, kun nuoret saa kytöönsä nämä ylitehokkaat sähköautot
@Herbert kirjoitti:
Miten voi olla, että nämä huippuluokan rattimiehet, jotka osaavat ajaa 15 km/h yli rajoituksen täysin turvallisesti ja oikealla tilannenopeudella, tarvitsevat apukuskin varoittelemaan kameroista? Itse määrittelen tuollaisen lelun turhakkeeksi ja jos jonain päivänä kameravaroitinta alan kaivata, on se vahva indikaattori ajotaidon rapistumisesta. Mutta se on ihan ok, että tiedostaa tarpeen tuollaiseen avun tarpeeseen.
No katsos kun kamera saattaa räpsähtää +15 arvolla ja ilman varoitusta saattaa tolppa jäädä huomioimatta, koska katseen pitää pysyä tiessä ja on kekityttävä liikennetilanteisiin, jotta voi edetä täysin turvallisesti. Onko sinulla muita kysymyksiä mielen päällä?
Rattimies ei voi mitään, jos sivulta tulee auto tai eläin tai ihminen, eihän sellaista ehdi katsella. Sen takia tarvitaan nopeusrajoituksia, kun rattimies ei näe edes tien vieressä olevaa tolppaa.
En puhu rattimiesten puolesta, mutta kyse ei ole siitä, että tolppaa ei näkisi. Katseen pitää pysyä tiessä, jotta voi edetä turvallisesti eikä siinä voi maisemia katsella. Kiinteää tolppaa ei aina tule huomioitua ajoissa, vaikka sen näkee kuten muutenkin tien vierustojen maiseman. Liikkeeseen reagoi, koska sitä katse hakee.
Autokoulussa taidettiin puhua näkökentän kapenemisesta vauhdissa. Taisit missata sen tunnin. Jotta näkisi kunnolla, pitää katsella ”maisemia”.
@Herbert kirjoitti:
Miten voi olla, että nämä huippuluokan rattimiehet, jotka osaavat ajaa 15 km/h yli rajoituksen täysin turvallisesti ja oikealla tilannenopeudella, tarvitsevat apukuskin varoittelemaan kameroista? Itse määrittelen tuollaisen lelun turhakkeeksi ja jos jonain päivänä kameravaroitinta alan kaivata, on se vahva indikaattori ajotaidon rapistumisesta. Mutta se on ihan ok, että tiedostaa tarpeen tuollaiseen avun tarpeeseen.
No katsos kun kamera saattaa räpsähtää +15 arvolla ja ilman varoitusta saattaa tolppa jäädä huomioimatta, koska katseen pitää pysyä tiessä ja on kekityttävä liikennetilanteisiin, jotta voi edetä täysin turvallisesti. Onko sinulla muita kysymyksiä mielen päällä?
Rattimies ei voi mitään, jos sivulta tulee auto tai eläin tai ihminen, eihän sellaista ehdi katsella. Sen takia tarvitaan nopeusrajoituksia, kun rattimies ei näe edes tien vieressä olevaa tolppaa.
En puhu rattimiesten puolesta, mutta kyse ei ole siitä, että tolppaa ei näkisi. Katseen pitää pysyä tiessä, jotta voi edetä turvallisesti eikä siinä voi maisemia katsella. Kiinteää tolppaa ei aina tule huomioitua ajoissa, vaikka sen näkee kuten muutenkin tien vierustojen maiseman. Liikkeeseen reagoi, koska sitä katse hakee.
Autokoulussa taidettiin puhua näkökentän kapenemisesta vauhdissa. Taisit missata sen tunnin. Jotta näkisi kunnolla, pitää katsella ”maisemia”.
Taidat sekoittaa autokoulun siihen, kun kävit elokuvissa katsomassa Stars Warin?
Olisi mielenkiintoista kuulla arvioita, kuinka paljon putkinäkö-efekti kaventaa näkökenttää jos verrataan 100 vs 115 km/h nopeuksia. Helppo ymmärtää, ettei tule katseltua lehmiä pellolla jos mittarissa on 200 km/h, mutta kyllä siinäkin nopeudessa baanalla on pakko huomioda edessäajavien peliliikkeet. Baanalla 160-200 ajavia on niin paljon, ettei kaikki voi olla ”rattihenkilöitä”
@Lukija68121 kirjoitti:
Kuka väittää, ettei aja ylinopeutta, valehtelee.
Siis ajaa tarkoituksella vaikka 80:n alueella ysikymppiä? Aika moni valehtelee eikä toimi noin.
Ajan juuri noin, mittari näyttää 90, todellinen noin 84 km/h. Valehtelenko etten aja ylinopeutta?
Ei ainakaan kamerat räpsy.
Ihan oikeita nopeuksia tarkoitin. Jos kompensoi mittarivirheen, silloin ei aja ylinopeutta. Mikä on tarkoituksesi, etkö uskalla ajaa ylinopeutta, vaan yrität ajella huomaamattomasti vähennyksen verran yli? Pikku varkaus ei kannata, eihän tuollaisella ylityksellä ole mitään merkitystä matka-aikaan, joten voisit ajaa oikeaa nopeutta tai kunnollista ylinopeutta.
Pitäisikö nyt määritellä "kunnon ylinopeus"?
Ai niin että jos "uskaltaisi" oikeaa yhdeksääkymppiä, tai enemmän ajaa, niin alkaisi jo tulla jotain huomattavaa matka-ajan säästöä? Tämä se kameratolppajarruttelijoiden ajatus varmaan on. Kuulutko näihin pumppaajiin?
Omalta kohdalta tuo nopeus kasikympillä on tullut siitä havainnosta että useimmiten liikennevirrassa siinä vauhdissa saa itse olla suhteellisen rauhassa, puuttumiskynnykseen nähden voi vielä napsun nostaa jos liikenne sen sallii.
Mutta ennenkaikkea ei tarvitse kytätä kameroita, valkokypäräisiä motoristeja, siviiliskodia-focuksia jne.
Ja näin jää se maksullisen lisänopeuden hinta omaan käyttöön.
No onhan tämä määritelty: pienestä nopeuden ylityksestä (+1-20kmh) liikennevirhemaksu, ylinopeudesta tulee sakkoa ja kunnon ylinopeudesta sakon lisäksi ajo-oikeus menetetään määräajaksi+ muita oikeudellisia seurauksia. Koska pieniä ylityksiä on erittäin paljon (esim käyttämäsi 84kmh 80kmh alueella), niin käytännössä virhemaksua ei tule kovinkaan helposti 'ykköskilometreistä'.
Epäilen, että nopeus on vain tottumiskysymys. Jos sinua viedään 3-vuotiaana 160 km/h päiväkotiin ja kaikkialle kasvaessasi aikuiseksi, ei ehkä tule mieleen, että kaahaat kun ajat autokoulussa sitä samaa 160 ja autokoulun ope opastaa vieressä, katso oikean kaistan autoja, jos vilkku välähtää, ne voi ajaa eteesi tai nuo rekat tuolla kaukana edessä, jotka lähestyvät perä edellä, jälkimmäinen saa lähteä ohittamaan toista ja silloin koko tie on tukossa. Ei, en usko, että baanalla yli 120 kiihdyttävä eläkeläismummo tuntisi olevansa rata-autoilijan kaltainen.
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
@Herbert kirjoitti:
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
Tottakai 160 ajavalle riski on suuurempi ja erityisesti vahingot, jos jotain sattuu, ovat paljon vakavammat kuin 120 lasissa, mutta.. riskin suurentumista joutua onnettomuuteen ei näe koska olet ajanut ehkä 20 vuotta ilman läheltä piti tilannetta. Olisiko jossain laskuri, josta näkisi todennäköisyyden joutua kolariin nopeuden funktiona?
@Herbert kirjoitti:
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
Tottakai 160 ajavalle riski on suuurempi ja erityisesti vahingot, jos jotain sattuu, ovat paljon vakavammat kuin 120 lasissa, mutta.. riskin suurentumista joutua onnettomuuteen ei näe koska olet ajanut ehkä 20 vuotta ilman läheltä piti tilannetta. Olisiko jossain laskuri, josta näkisi todennäköisyyden joutua kolariin nopeuden funktiona?
Riskin suuruus on tapahtuman todennäköisyys x seurauksen vakavuus. Kolarin todennäköisyys ei välttämättä kasva nopeuden kasvaessa, koska liikenneolosuhteet vaikuttavat todennäköisyyteen paljon. Seurauksen vakavuus voi olla selvästi erilainen kuljettajalle autossa ja toisaalta toiselle törmäyksen osapuolelle. Suurempi nopeus saattaa aiheuttaa vakavamman seurauksen, mutta ei välttämättä. Ajatellaan vaikka ratamoottoripyöräilijää, joka kaatuu radalla, jota reunustaa leveä esteetön alue, jolla liukuessaan kaatuneen kuskin vauhti hidastuu ja pysähdyttyään kuski nousee ylös ja pyyhkäisee pölyt ajohaalareistaan.
Minusta ei voi vedenpitävästi sanoa, että riski suurenee aina nopeuden kasvaessa.
@Herbert kirjoitti:
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
Tottakai 160 ajavalle riski on suuurempi ja erityisesti vahingot, jos jotain sattuu, ovat paljon vakavammat kuin 120 lasissa, mutta.. riskin suurentumista joutua onnettomuuteen ei näe koska olet ajanut ehkä 20 vuotta ilman läheltä piti tilannetta. Olisiko jossain laskuri, josta näkisi todennäköisyyden joutua kolariin nopeuden funktiona?
Riskin suuruus on tapahtuman todennäköisyys x seurauksen vakavuus. Kolarin todennäköisyys ei välttämättä kasva nopeuden kasvaessa, koska liikenneolosuhteet vaikuttavat todennäköisyyteen paljon. Seurauksen vakavuus voi olla selvästi erilainen kuljettajalle autossa ja toisaalta toiselle törmäyksen osapuolelle. Suurempi nopeus saattaa aiheuttaa vakavamman seurauksen, mutta ei välttämättä. Ajatellaan vaikka ratamoottoripyöräilijää, joka kaatuu radalla, jota reunustaa leveä esteetön alue, jolla liukuessaan kaatuneen kuskin vauhti hidastuu ja pysähdyttyään kuski nousee ylös ja pyyhkäisee pölyt ajohaalareistaan.
Minusta ei voi vedenpitävästi sanoa, että riski suurenee aina nopeuden kasvaessa.
Ratamoottoripyöräily onkin sopivan lähellä maantieliikennettä, että voi arvioida autoilun riskejä. Niistä kai puhuttiin.
@Herbert kirjoitti:
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
Tottakai 160 ajavalle riski on suuurempi ja erityisesti vahingot, jos jotain sattuu, ovat paljon vakavammat kuin 120 lasissa, mutta.. riskin suurentumista joutua onnettomuuteen ei näe koska olet ajanut ehkä 20 vuotta ilman läheltä piti tilannetta. Olisiko jossain laskuri, josta näkisi todennäköisyyden joutua kolariin nopeuden funktiona?
Riskin suuruus on tapahtuman todennäköisyys x seurauksen vakavuus. Kolarin todennäköisyys ei välttämättä kasva nopeuden kasvaessa, koska liikenneolosuhteet vaikuttavat todennäköisyyteen paljon. Seurauksen vakavuus voi olla selvästi erilainen kuljettajalle autossa ja toisaalta toiselle törmäyksen osapuolelle. Suurempi nopeus saattaa aiheuttaa vakavamman seurauksen, mutta ei välttämättä. Ajatellaan vaikka ratamoottoripyöräilijää, joka kaatuu radalla, jota reunustaa leveä esteetön alue, jolla liukuessaan kaatuneen kuskin vauhti hidastuu ja pysähdyttyään kuski nousee ylös ja pyyhkäisee pölyt ajohaalareistaan.
Minusta ei voi vedenpitävästi sanoa, että riski suurenee aina nopeuden kasvaessa.
Ratamoottoripyöräily onkin sopivan lähellä maantieliikennettä, että voi arvioida autoilun riskejä. Niistä kai puhuttiin.
Yritin vain havainnollistaa, mitä sana "riski" tarkoittaa. Ratamoottoripyöräilijällä on korostunut todennäköisyys kaatua, mutta seurauksen eivät ole vakavat, jos hän pelkästään liukuu radan tasaiselle levitykselle. Riski ei siis ole suuri. Törmäyksen riski on suurempi, koska kilpailussa yhteenajon todennäköisyys on kohonnut ja seuraukset voivat olla hyvin vakavat, vrt. vaikka Jarno Saarisen kohtalo.
Tyhjällä motarilla suurikaan nopeus ei aiheuta suurta riskiä, koska todennäköisyys onnettomuuteen on pieni, mutta seuraukset vakavat.
Sanaa "riski" käytetään ehkä useinkin, vaikka tarkoitetaan todennäköisyyttä. Esim. osakesijoituksen kohdalla mietitään "riskiä", että putoaako vai nouseeko osakkeen hinta. Oikeasti riski tarkoittaa osakkeen hinnan putoamisen todennäköisyyden ja siitä seuraavan arvon menetyksen yhteisvaikutusta suhteutettuna sijoittajan kykyyn ottaa vastaan osakkeiden arvon menetys.
@HybridRules kirjoitti:
Sanaa "riski" käytetään ehkä useinkin, vaikka tarkoitetaan todennäköisyyttä. Esim. osakesijoituksen kohdalla mietitään "riskiä", että putoaako vai nouseeko osakkeen hinta. Oikeasti riski tarkoittaa osakkeen hinnan putoamisen todennäköisyyden ja siitä seuraavan arvon menetyksen yhteisvaikutusta suhteutettuna sijoittajan kykyyn ottaa vastaan osakkeiden arvon menetys.
Podetko huonoa omatuntoa vai miksi selität? Liittyvätkö selityksesi keskustelun aiheeseen? Miten pitäisi käyttää oikein käsitteitä vauhti ja nopeus? Nekin ovat eri asia, mutta arkikielessä usein ihan sama.
@HybridRules kirjoitti:
Sanaa "riski" käytetään ehkä useinkin, vaikka tarkoitetaan todennäköisyyttä. Esim. osakesijoituksen kohdalla mietitään "riskiä", että putoaako vai nouseeko osakkeen hinta. Oikeasti riski tarkoittaa osakkeen hinnan putoamisen todennäköisyyden ja siitä seuraavan arvon menetyksen yhteisvaikutusta suhteutettuna sijoittajan kykyyn ottaa vastaan osakkeiden arvon menetys.
Podetko huonoa omatuntoa vai miksi selität? Liittyvätkö selityksesi keskustelun aiheeseen? Miten pitäisi käyttää oikein käsitteitä vauhti ja nopeus? Nekin ovat eri asia, mutta arkikielessä usein ihan sama.
No kun riski koostuu kahdesta tekijästä: todennäköisyys ja seuraus.
Vaikkapa kehä ykkösellä nopeusrajoitukset ovat samat 24/7. Riskin kannalta se on epäloogista. Ruuhka-aikoina riski on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa klo 03.30. Jos sama riski, joka on voimassa perjantaisin klo 16.00, on hyväksyttävä riski, voitaisiin sallia huomattavasti suuremmat nopeudet joka päivä klo 03.30. Se olisi loogista.
Ihanko oikeasti eri tilanteissa on erilainen riski? Kiväärin piipun edessä on suurempi riski kuin metrin sivussa.
Nyt puhuttiin nopeuden muutoksen vaikutuksesta, ei liikennemäärän, kellonajan tai kuun asennon vaikutuksesta.
Osakkeetkin liittyy etäisesti aiheeseen. Mutta riski on erilainen, jos sijoitan satasen tai 100 000 €. Toisen voin hallita, toista en. Liikenteessä voit hallita omaisuusvahinkoon johtavan riskin, vakavaan henkilövahinkoon johtavaa et.
Jos meinaa tunnistaa sillä havaintokyvyllä, jolla kameratolpat jää havaitsematta, riskittömät tilanteet nopeuden nostoon, kannattaa olla rehellinen. Tarkoittaa sitä, että joskus pienikin nopeuden nosto aiheuttaa huikean suuren riskin. Keskimäärin riskin muutos on se, minkä tiede on ajat sitten saanut selville. Sitä pyörää on turha enää keksiä uudestaan.
@Herbert kirjoitti:
Ihanko oikeasti eri tilanteissa on erilainen riski? Kiväärin piipun edessä on suurempi riski kuin metrin sivussa.
Nyt puhuttiin nopeuden muutoksen vaikutuksesta, ei liikennemäärän, kellonajan tai kuun asennon vaikutuksesta.
Osakkeetkin liittyy etäisesti aiheeseen. Mutta riski on erilainen, jos sijoitan satasen tai 100 000 €. Toisen voin hallita, toista en. Liikenteessä voit hallita omaisuusvahinkoon johtavan riskin, vakavaan henkilövahinkoon johtavaa et.
Satasen tai 100 000 sijoitus muodostaa sinulle merkittävästi erikokoisen riskin, vaikka kummankin sijoituksen menettämisen todennäköisyys olisi sama, koska todennäköisyys x(kertaa) seuraus on niin erilainen satasen ja 100 000 tapauksessa. Myös Wahlroosille riskit olisivat eri kokoiset, mutta 100 000 menettämisen uhka ei olisi iso riski, koska tapahtuman seuraus olisi hänelle niin vähäpätöinen.
Nopeuden muutos samassa olosuhteessa kasvattaa riskiä, mutta nopeuden muutos ei itsearvoisesti nosta riskiä. Minä esimerkiksi en valitse ajonopeutta pelkästään nopeusmittaria tuijottamalla vaan valitsen sen olosuhteen mukaan, mutta tietenkään nopeutta ei vapaasti voi valita suuremmaksi kuin nopeusrajoitus on. Samalla tiellä voi ajaa hitaammin tai nopeammin ja silti pitää turvallisuuden samalla tasolla eli onnettomuusriskin samana, kunhan pitää onnettomuuden todennäköisyyden samalla tasolla. Esimerkiksi voi ajaa yöllä kotiin lentoasemalta paljon reippaampaa vauhtia kuin lentoasemalle mennessä aamuruuhkassa.
@Herbert kirjoitti:
Jos meinaa tunnistaa sillä havaintokyvyllä, jolla kameratolpat jää havaitsematta, riskittömät tilanteet nopeuden nostoon, kannattaa olla rehellinen. Tarkoittaa sitä, että joskus pienikin nopeuden nosto aiheuttaa huikean suuren riskin. Keskimäärin riskin muutos on se, minkä tiede on ajat sitten saanut selville. Sitä pyörää on turha enää keksiä uudestaan.
Kameratolppa pitää havaita reilusti etukäteen, jotta vauhtia voi hidastaa loivasti eikä jarruttamalla tolpan kohdalla. Kuten sanoin tolppaan ei aina tule kiinnitettyä huomiota ajoissa, mikä on eri asia kuin, että ei havaitsisi ympäristöä, missä ajaa.
Montako kilometriä henkilöautolla ajetaan keskimäärin, jotta joku autossa tai kolariosapuolen autossa kuolee kolarissa? Suomen liikenteen kilometrit per kuolemaan johtaneet kolarit.
Tästä voisi laskea keskimääräisen riskin. Omaa riskiä voi suhteuttaa keskimääräiseen pohtimalla ajaako itsetuhoisesti, jonkun kemikaalin vaikutuksen alaisena, onko hyvin vähän ajokokemusta, onko aistit hidastuneet iän tai sairauden vuoksi..
Jos joku muu aiheuttaa onnettomuuden, ainoa toivo lienee ajaa tai matkustaa niin turvallisessa autossa kuin mahdollista
Henkilökohtaisella tasolla arvioituna kuoleman riskiä ei kannata arvioida ajokm/ruumis. Suhdeluku on sellainen, ettei se kannusta vähentämään riskiä. Kuitenkin joka vuosi kuolee 200 ihmistä, lisäksi moninkertainen määrä loukkaantuu. Osalle jää pysyvä vamma, osalla se ilmenee lievempinä oireina, jorka vaikuttavat elämän laatuun.
Toki jos joku muu aiheuttaa onnettomuuden, turvallinen auto on arvokas asia. Itse kuitenkin pohtisin sitä, miten voi estää onnettomuuden, joka voi syntyä toisen virheestä. Pitää myös muistaa, että molemmat osapuolet voivat tehdä virheitä, toisen virheen määrittelyyn merkittävämmäksi ei kannata sortua.
Ei ole muita kysymyksiä, 751 tyhjensi pajatson.
Kysy HR:ltä.
En puhu rattimiesten puolesta, mutta kyse ei ole siitä, että tolppaa ei näkisi. Katseen pitää pysyä tiessä, jotta voi edetä turvallisesti eikä siinä voi maisemia katsella. Kiinteää tolppaa ei aina tule huomioitua ajoissa, vaikka sen näkee kuten muutenkin tien vierustojen maiseman. Liikkeeseen reagoi, koska sitä katse hakee.
Kysy rauhassa vaan, pajatso oli jo tyhjä, ei 751 sitä tyhjentänyt.
On varsin puutteellista havainnointia reagoida vain liikkeeseen. Ainakaan sen ei pitäisi luoda illuusiota niin hyvästä ajotaidosta, mikä oikeuttaisi sääntöjen vastaiseen ajotapaan.
Kameratolppa on yhtä lailla tien sivussa kuin muutkin liikenteenohjauslaitteet, kuten liikennemerkit ja liikennevalot.
Havaintovirhe voi käydä kelle tahansa ja kameratolppa havaitsematta. Riskejä pyritäänkin poistamaan marginaaleilla ja vahinko sattuu siksi usein tapahtumaketjun pettämisenä. Yhden riskin realisoituminen ei pitäisi olla ongelma, mutta useamman pettäminen on. Jos otat asenteeksi yrittää noudattaa rajoituksia edes puuttumiskynnyksen puitteissa, kestää sakottomuus ehkä sen, ettet huomaa 2 metriä ajoradan vieressä olevaa huoneen korkuista kohdetta. Ja jos yrität noudattaa rajoituksia, jää puuttumiskynnyksen rajalla tapahtuvasta nopeudenvaihtelusta johtuvasta lipsahduksesta johtuva riskikin pienemmäksi. Muitakin vaikuttavia tekijöitä on, jos vain sallit itsesi niitä käyttää ja luovut oman ylivertaisuutesi kuvitelmista.
Ajelin eilen kehä III:lla. Lähteen Turun moottoritien liittymää lähestyttäessä perässäni tullut lähti ohitukseen, kun aloitn hidastas 80 rajoituksen takia. Kun tuo oli vieressäni, motivoitui tämäkin hidastamaan, eikä päästy yhteiskuvaan tuoreen ylioppilaan kanssa.
Nuoriso on tarkkaa siitä, millaisen vaikutelman itsestään antaa. Minusta tuo oli viereisen kuskin kannalta todella nolo tilanne.
Länteen Turun moottoritien liittymää lähestyttäessä perässäni tullut lähti ohitukseen, kun aloitin hidastaa 80 rajoituksen takia...
Kuinkas sitten käy, kun nuoret saa kytöönsä nämä ylitehokkaat sähköautot
Autokoulussa taidettiin puhua näkökentän kapenemisesta vauhdissa. Taisit missata sen tunnin. Jotta näkisi kunnolla, pitää katsella ”maisemia”.
Taidat sekoittaa autokoulun siihen, kun kävit elokuvissa katsomassa Stars Warin?
Väitteessä on näemmä perää, miehillä on putkinäkö.
Olisi mielenkiintoista kuulla arvioita, kuinka paljon putkinäkö-efekti kaventaa näkökenttää jos verrataan 100 vs 115 km/h nopeuksia. Helppo ymmärtää, ettei tule katseltua lehmiä pellolla jos mittarissa on 200 km/h, mutta kyllä siinäkin nopeudessa baanalla on pakko huomioda edessäajavien peliliikkeet. Baanalla 160-200 ajavia on niin paljon, ettei kaikki voi olla ”rattihenkilöitä”
On ne, omasta mielestään.
Pitäisikö nyt määritellä "kunnon ylinopeus"?
Ai niin että jos "uskaltaisi" oikeaa yhdeksääkymppiä, tai enemmän ajaa, niin alkaisi jo tulla jotain huomattavaa matka-ajan säästöä? Tämä se kameratolppajarruttelijoiden ajatus varmaan on. Kuulutko näihin pumppaajiin?
Omalta kohdalta tuo nopeus kasikympillä on tullut siitä havainnosta että useimmiten liikennevirrassa siinä vauhdissa saa itse olla suhteellisen rauhassa, puuttumiskynnykseen nähden voi vielä napsun nostaa jos liikenne sen sallii.
Mutta ennenkaikkea ei tarvitse kytätä kameroita, valkokypäräisiä motoristeja, siviiliskodia-focuksia jne.
Ja näin jää se maksullisen lisänopeuden hinta omaan käyttöön.
No onhan tämä määritelty: pienestä nopeuden ylityksestä (+1-20kmh) liikennevirhemaksu, ylinopeudesta tulee sakkoa ja kunnon ylinopeudesta sakon lisäksi ajo-oikeus menetetään määräajaksi+ muita oikeudellisia seurauksia. Koska pieniä ylityksiä on erittäin paljon (esim käyttämäsi 84kmh 80kmh alueella), niin käytännössä virhemaksua ei tule kovinkaan helposti 'ykköskilometreistä'.
Epäilen, että nopeus on vain tottumiskysymys. Jos sinua viedään 3-vuotiaana 160 km/h päiväkotiin ja kaikkialle kasvaessasi aikuiseksi, ei ehkä tule mieleen, että kaahaat kun ajat autokoulussa sitä samaa 160 ja autokoulun ope opastaa vieressä, katso oikean kaistan autoja, jos vilkku välähtää, ne voi ajaa eteesi tai nuo rekat tuolla kaukana edessä, jotka lähestyvät perä edellä, jälkimmäinen saa lähteä ohittamaan toista ja silloin koko tie on tukossa. Ei, en usko, että baanalla yli 120 kiihdyttävä eläkeläismummo tuntisi olevansa rata-autoilijan kaltainen.
Toisaalta jos 160 ajavalle sanotaan, että pitää ajaa enintään 120, koska 160 nopeudessa on paljon suurempi riski, todennäköisesti tämän mielestä osaa ajaa 160, eikä riski johtu tämän ajotaidosta.
Tottakai 160 ajavalle riski on suuurempi ja erityisesti vahingot, jos jotain sattuu, ovat paljon vakavammat kuin 120 lasissa, mutta.. riskin suurentumista joutua onnettomuuteen ei näe koska olet ajanut ehkä 20 vuotta ilman läheltä piti tilannetta. Olisiko jossain laskuri, josta näkisi todennäköisyyden joutua kolariin nopeuden funktiona?
Riskin suuruus on tapahtuman todennäköisyys x seurauksen vakavuus. Kolarin todennäköisyys ei välttämättä kasva nopeuden kasvaessa, koska liikenneolosuhteet vaikuttavat todennäköisyyteen paljon. Seurauksen vakavuus voi olla selvästi erilainen kuljettajalle autossa ja toisaalta toiselle törmäyksen osapuolelle. Suurempi nopeus saattaa aiheuttaa vakavamman seurauksen, mutta ei välttämättä. Ajatellaan vaikka ratamoottoripyöräilijää, joka kaatuu radalla, jota reunustaa leveä esteetön alue, jolla liukuessaan kaatuneen kuskin vauhti hidastuu ja pysähdyttyään kuski nousee ylös ja pyyhkäisee pölyt ajohaalareistaan.
Minusta ei voi vedenpitävästi sanoa, että riski suurenee aina nopeuden kasvaessa.
Copilot
Jokapäiväinen tekoälykumppanisi
Ratamoottoripyöräily onkin sopivan lähellä maantieliikennettä, että voi arvioida autoilun riskejä. Niistä kai puhuttiin.
Yritin vain havainnollistaa, mitä sana "riski" tarkoittaa. Ratamoottoripyöräilijällä on korostunut todennäköisyys kaatua, mutta seurauksen eivät ole vakavat, jos hän pelkästään liukuu radan tasaiselle levitykselle. Riski ei siis ole suuri. Törmäyksen riski on suurempi, koska kilpailussa yhteenajon todennäköisyys on kohonnut ja seuraukset voivat olla hyvin vakavat, vrt. vaikka Jarno Saarisen kohtalo.
Tyhjällä motarilla suurikaan nopeus ei aiheuta suurta riskiä, koska todennäköisyys onnettomuuteen on pieni, mutta seuraukset vakavat.
Sanaa "riski" käytetään ehkä useinkin, vaikka tarkoitetaan todennäköisyyttä. Esim. osakesijoituksen kohdalla mietitään "riskiä", että putoaako vai nouseeko osakkeen hinta. Oikeasti riski tarkoittaa osakkeen hinnan putoamisen todennäköisyyden ja siitä seuraavan arvon menetyksen yhteisvaikutusta suhteutettuna sijoittajan kykyyn ottaa vastaan osakkeiden arvon menetys.
Podetko huonoa omatuntoa vai miksi selität? Liittyvätkö selityksesi keskustelun aiheeseen? Miten pitäisi käyttää oikein käsitteitä vauhti ja nopeus? Nekin ovat eri asia, mutta arkikielessä usein ihan sama.
No kun riski koostuu kahdesta tekijästä: todennäköisyys ja seuraus.
Vaikkapa kehä ykkösellä nopeusrajoitukset ovat samat 24/7. Riskin kannalta se on epäloogista. Ruuhka-aikoina riski on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa klo 03.30. Jos sama riski, joka on voimassa perjantaisin klo 16.00, on hyväksyttävä riski, voitaisiin sallia huomattavasti suuremmat nopeudet joka päivä klo 03.30. Se olisi loogista.
Ihanko oikeasti eri tilanteissa on erilainen riski? Kiväärin piipun edessä on suurempi riski kuin metrin sivussa.
Nyt puhuttiin nopeuden muutoksen vaikutuksesta, ei liikennemäärän, kellonajan tai kuun asennon vaikutuksesta.
Osakkeetkin liittyy etäisesti aiheeseen. Mutta riski on erilainen, jos sijoitan satasen tai 100 000 €. Toisen voin hallita, toista en. Liikenteessä voit hallita omaisuusvahinkoon johtavan riskin, vakavaan henkilövahinkoon johtavaa et.
Jos meinaa tunnistaa sillä havaintokyvyllä, jolla kameratolpat jää havaitsematta, riskittömät tilanteet nopeuden nostoon, kannattaa olla rehellinen. Tarkoittaa sitä, että joskus pienikin nopeuden nosto aiheuttaa huikean suuren riskin. Keskimäärin riskin muutos on se, minkä tiede on ajat sitten saanut selville. Sitä pyörää on turha enää keksiä uudestaan.
Satasen tai 100 000 sijoitus muodostaa sinulle merkittävästi erikokoisen riskin, vaikka kummankin sijoituksen menettämisen todennäköisyys olisi sama, koska todennäköisyys x(kertaa) seuraus on niin erilainen satasen ja 100 000 tapauksessa. Myös Wahlroosille riskit olisivat eri kokoiset, mutta 100 000 menettämisen uhka ei olisi iso riski, koska tapahtuman seuraus olisi hänelle niin vähäpätöinen.
Nopeuden muutos samassa olosuhteessa kasvattaa riskiä, mutta nopeuden muutos ei itsearvoisesti nosta riskiä. Minä esimerkiksi en valitse ajonopeutta pelkästään nopeusmittaria tuijottamalla vaan valitsen sen olosuhteen mukaan, mutta tietenkään nopeutta ei vapaasti voi valita suuremmaksi kuin nopeusrajoitus on. Samalla tiellä voi ajaa hitaammin tai nopeammin ja silti pitää turvallisuuden samalla tasolla eli onnettomuusriskin samana, kunhan pitää onnettomuuden todennäköisyyden samalla tasolla. Esimerkiksi voi ajaa yöllä kotiin lentoasemalta paljon reippaampaa vauhtia kuin lentoasemalle mennessä aamuruuhkassa.
Kameratolppa pitää havaita reilusti etukäteen, jotta vauhtia voi hidastaa loivasti eikä jarruttamalla tolpan kohdalla. Kuten sanoin tolppaan ei aina tule kiinnitettyä huomiota ajoissa, mikä on eri asia kuin, että ei havaitsisi ympäristöä, missä ajaa.
Montako kilometriä henkilöautolla ajetaan keskimäärin, jotta joku autossa tai kolariosapuolen autossa kuolee kolarissa? Suomen liikenteen kilometrit per kuolemaan johtaneet kolarit.
Tästä voisi laskea keskimääräisen riskin. Omaa riskiä voi suhteuttaa keskimääräiseen pohtimalla ajaako itsetuhoisesti, jonkun kemikaalin vaikutuksen alaisena, onko hyvin vähän ajokokemusta, onko aistit hidastuneet iän tai sairauden vuoksi..
Jos joku muu aiheuttaa onnettomuuden, ainoa toivo lienee ajaa tai matkustaa niin turvallisessa autossa kuin mahdollista
Henkilökohtaisella tasolla arvioituna kuoleman riskiä ei kannata arvioida ajokm/ruumis. Suhdeluku on sellainen, ettei se kannusta vähentämään riskiä. Kuitenkin joka vuosi kuolee 200 ihmistä, lisäksi moninkertainen määrä loukkaantuu. Osalle jää pysyvä vamma, osalla se ilmenee lievempinä oireina, jorka vaikuttavat elämän laatuun.
Toki jos joku muu aiheuttaa onnettomuuden, turvallinen auto on arvokas asia. Itse kuitenkin pohtisin sitä, miten voi estää onnettomuuden, joka voi syntyä toisen virheestä. Pitää myös muistaa, että molemmat osapuolet voivat tehdä virheitä, toisen virheen määrittelyyn merkittävämmäksi ei kannata sortua.