«12»
08.08.2024 15:07
muokattu 08.08.2024 15:28
Tässäpä erittäin hyvä muistutus miten asia on:
Itsekin autoa ajaessa väistänyt aina fillaroitsijaa kun ajaa suojatien yli.
Sen oon aina tiennyt että zyke kuuluu taluttaa suojatien
yli.
Tässä se sekaannuksen paikka lieneekin ?
Kun talutat fillaria suojatiellä rooli vaihtuukin niin että oot jalankulkija
ja vain tällä ehdolla.
Käynyt jopa muutaman kerran niin että näköesteen takaa
joku päästellyt fillarilla täysillä suojatien yli kamikaze tyyliin.
Onneks ei ole vielä sattunut vahinkoa omalle kohdalle ..
Huomaa sana PYÖRÄTIE tuossa yle linkissä.. ja jos autoilijalle on kärkikolmio
tai peräti stop merkki risteykseen tullessa silloin ei pitäisi olla tulkinnan varaa kellekään !
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pakkohan sen auton on väistää, kun pyörä tulee kuitenkin, harva pyöräilijä tietää väistämisvelvollissudestaan.
Jos pyörällä saa tulla ajaen suojatielle, mikä pykälä kieltää ylittämisen ajaen?
Tulkinnan varaa löytyy tietysti aina.
Arvasin tuon.
En ole asiantuntija.
Sitten kun sattuu pahasti niin pahimmassa
tapauksessa fillaroijaa edustaa enää perikunta.
Mikään laki ei estä sua vaikka täysillä juoksemasta
nurkan takaa auton alle.
Lakia kuitenkin tulkitaan niin kun se on.
Se siitä ..
Tieliikennelaki estää juoksemasta täysillä nurkan takaa auton alle.
Kommenttisi oli varmaan huumoria, mutta toteanpa silti, että lait eivät estä mitään vaan ainoastaan määrittävät sanktiot.
Ei se ollut huumoria.
Kaikki tekevät virheitä ja ne on sitä varten että niistä opitaan.
Siis itsekin teen virheitä ja pyrin oppimmaan niistä.
Muuten saataa tulla
demarkaatioongelma jossa kaikki on oikeassaja kukaan ei väärässä.
Rakentavasti :-)
Joo, voihan lakia rikkoa ja vaikka laista määrätään sanktioitakin, sekään ei kaikkia estä rikkomasta lakia.
Lain mukaan suojatielle ei kuitenkaan saa kulman takaa juosta, vaikka autoilijalla onkin väistämisvelvollisuus.
Tietenkään laki ja sanktiot eivät estä rikkomasta lakia. Laki määrittää sanktiot ja niiden on tarkoitus ohjata toimimaan lain mukaan. Pyöräilijät, jalankulkijoista puhumattakaan, ovat liikenteessä arvaamattomia ja lain rikkominen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Kulttuurimme ohjaa meitä lainkuuliaisuuteen, poikkeavasti käyttäytyvät eivät piittaa laeista eivätkä säännöistä. Yhteiskunta toimii hyvin lakeja ja sääntöjä noudattamalla, tämä pätee erityisen hyvin liikenteessä.
Eli kannatat anarkiaa?
En ole varma, kysytkö minulta, mutta ainakaan minä en kannata anarkiaa. Onkohan tässä taas semantiikkaongelma niin kuin sinulla on sanojen lupa ja oikeus kanssa. Laki ei voi estää mitään. Esimerkiksi suoja-aita estää tai kalterit estää. Laki ei voi estää, se vain määrittää sekä sen, mitä ei saa tehdä että sen, mikä on sanktio, jos kuitenkin teet niin.
Pyöräilijä ja jalankulkija yleensä välttää sanktiot, koska kukaan ei ole paikalla valvomassa, että he toimivat lain mukaan. Koiran kanssa kävellessä tien vasenta laitaa on useamman kerran käynyt - ja varmasti käy jatkossakin - niin, että pyöräilijä tulee takaa päin ohi eli fillaristi ajaa vasemmalla. Varsinaisia anarkismin kannattajia monet pyöräilijät. Samaan aikaan jotkut pyöräilijöistä suorastaan terrorisoivat muuta liikennettä. Muistetaan vaikka heppu, joka kiihdyksissään pysäytti bussin Hesassa tai toinen, joka hyökkäsi henkilöauton kimppuun. Pyöräilijät eivät todellakaan ole mikään homogeeninen porukka vaan iältään vauvasta vaariin ja asenteiltaan leppoisista muumipapoista agressiivisiin minä ensin -menijöihin.
Heitin kommenttini nopeasti, mutta silti Tracktest ehti väliin. Nyt vaikuttaa siltä, että kommentti, johon anarkiakommentilla vastasin, on hävinnyt. En tiedä, luinko väärin vai mitä on tapahtunut. Sinulle kuitenkin oli tarkoitus vastata.
Semantiikkaongelmaa tuskin on, lain estovaikutus tuli jo edellä käsiteltyä.
@HybridRules kirjoitti:
Voit vaihtaa "pyöräilijä ja jalankulkija" -sanojen tilalle ihan huoletta sanan "autoilija"...
En lähtisi vaihtamaan vaikka onkin ihan äskettäinenkin esimerkki autosta pitkin vasenta kaistaa. Sinulla on kummallinen tapa haluta aina väittää vastaan ja usein oudolla perusteella. Olisit voinut kommentoida, mitä olet mieltä jalankulkijoista tai pyöräilijöistä liikenteessä, mutta on älytöntä verrata niitä autoihin liikenteessä. Sekä jalankulkija että pyöräilijä pystyvät kulkemaan omia polkujaan, kun taas autot joutuvat seuraamaan ajoratoja. Onhan se ymmärrettävää, että pyörällä liikkuva ei miellä ajavansa ajoneuvolla ja siksi menevät sieltä, missä aita on matalin tai reitti lyhyin.
Linkittämäsi Ylen juttu tekee tilanteesta tarpeettoman vaikean, kuten tästä tilanteesta tapana on. Oikein hekumoidaan sillä kuinka yksinkertaisesta asiasta saa tekovaikeaa kun oikein yrittää.
Perussääntö on selkeä, suojatietä ylittävä pyöräilijä on väistämisvelvollinen.
Neljä poikkeusta voi kääntää väistämisjärjestyksen:
1. liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus
2. liikennevalot
3. kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus
4. liikennettä ohjaava poliisi
Epäilykseni tekaistun ongelman osasyyksi on, että nykyään on vaikeaa hyväksyä käsitettä polkupyöräilijän väistämisvelvollisuudesta tai ainakaan sitä ei ole trendikästä sanoa ääneen. Polkupyöräilijöiden vaikeus näyttää suuntamerkkiä antaa olettaa lähipäästöjen olevan merkityksettömiä polkupyöräilijöille.
Asia on oikeasti varsin yksinkertainen, jos paikalle osuvilla kuljettajilla on mielenkiintoa perehtyä siihen mitä ovat tekemässä. Koska näin tapahtuu vain harvoin, jatketaan motoristin periaatteella "kaikki ne on väistettävä juridisesta väistämisvelvollisuudesta riippumatta".
--740 GLE
Näinhän tuo menee. Tässä kun työt alkanee ja on taas tullut käytettyä junaakin useampaan reissuun, niin kyllähän tuo fillarilla (ja polkulaudalla) ajaminen näyttää melkoista anarkiaa olevan ainakin Helsingin ydinkeskustassa. Koska metro ei edelleenkään kulje Rautatieasemalle muutaman minuutin kävelyllä aamuin ja iltapäivisin Kamppiin näkee jo hyvän tukun suorituksia, joista vain pieni prosentti menee sääntöjen mukaan. Vaikka porukka on hetrogeenistä yhdistävä tekijä on, että liike ei pysähdy. Riippuen liikenenvaloista valitaan sopiva 'ajorata' katu, pyörätie tai jalkakäytävä. Samoin ihmetyttää, että jos on hieno pyörätie, miksi pitää ajaa jalkakäytävän puolelle (jotta säästää muutaman metrin matkassa?!) Ainoa mikä näitä tahvoja suojelee, on että autojen nopeus on erittäin hidas ja jalankulkija väistää koska voi sattua jos alle jää.
Jos autoilija rikkoo sääntöjä, syynä on esim. liian matala rajoitus tai toisen alinopeudesta johtuva ohitustarpeen generointi. Jos jalankulkija tai pyöräilijä rikkoo sääntöjä, tällaista ymmärrystä ei löydy.
539:lle voin kertoa, että pyöräillessäni kohtaan väistämisvelvollisuutta rikkovia autoilijoita paljon useammin kuin autoillessani väistämisvelvollisuutta rikkovia pyöräilijöitä. Ehkä Helsingissä pyöräilijät ovat huonompia kuin täällä maakunnassa.
Sääntöjä liikenteessä on toki paljon ja niitä rikotaan massana joka päivä tarkoituksella ja osin tietämättä. Mutta mitä on anarkia? Osa rikkoo, puolet, valtaosa vai kaikki, rikotaan satunnaisesti yksittäisiä sääntöjä vai toimitaan kuin mitään sääntöjä ei olisi lainkaan- sinulla on varmaan tähän(kin) hyvä määritelmä? Ja hienoa, että otit nopeuden taas esiin, tosin ei yllättänyt
Pyöräilyyn liittyvien sääntöjen noudattamattomuus puolin ja toisin on niin sekopäisen arvaamatonta, että ei anarkia ole kohtuuton termi kuvaamaan sitä.
Sääntöjä rikotaan näennäisen satunnaisella tavalla ja myös omaksi ja muiden vahingoksi. Osa pyöräilijöistä ajaa kuin järkeä vailla, todennäköisesti myös ovat sitä. Osa ajaa uskonnollisen kiivauden heille antaman hohtavan kirkkaan sädekehän ohjaamana, mikä pakottaa heidät ylempiarvoisina LISÄÄMÄÄN lähipäästöjä oman pyöränsä kohdalla jättämällä suuntamerkit näyttämättä pakottaen siten autoilijat odottelemaan risteyksessä johon pyöräilijällä ei ollut aikomustakaan tulla. Näiden mestarien seassa pienenä vähemmistönä seikkaileva ensisijaisesti kuljettajan roolissa toimiva sääntöjä noudattava pyöräilijä on vaikeuksissa kun näihin kaikkiin omituisten otusten kerhon jäseniin varautunut autoilija haluaa luopua oikeudestaan mennä ensin tai ei halua noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.
Väistämisvelvollinena odottamaan varautunut pyöräilijä on vaikeuksissa kun autoilija kiusaa häntä odottelemalla kauanko pyöräilijä kestää pystyssä paikallaan ennen kuin alkaa potkia klosseja irti lukkopolkimista. Autoilijaa on vaarallista opastaa noudattamaan etuajo-oikeuttaan, koska pitäisi nähdä myös taakse, josta saattaa samaan paikkaan saapua skuutti tai toinen polkupyöräilijä luurit päässä, potikat kaakossa ja vailla ajatustakaan väistää ketään koskaan. Sitten 70 rajoituksella metsän keskellä ojan pohjalla ylitysvuoroa odotteleva maastopyöräilijä ihmettelee mitä autoilija puuhaa pysäyhtyessään odottamaan 10 kilometrin päässä lähimmästä kevyen liikenteen väylästä ja 3 km lähimmästä maastokartalla erottuvasta risteyksestä. Ja onko tuolla pysähtyvällä autoilijalla voimaa saada myös vastakkaisesta suunnasta samaan aikaan lähestyvä auto pysähtymään. Päinvastoin taas jokaisen risteyksen yli ajaessa pitää tarkistaa ettei vastaan tuleva auto ehdi kääntyä eteen eikä takaa tuleva autoilija aja nopeasti ohitse ja pysäytä sitten autoaan oikealle kääntyessään juuri suojatien päälle. Sääntöjä noudatetaan niin heikosti ja epäloogisesti joko "omaksi eduksi" tai "omaksi haitaksi", että jos säännönmukaisuuden ja arvattavuuden puute ja omankäden oikeus on anarkiaa, sitten tuolla ulkona vallitsee nyt anarkia.
Lopputulos on kuten jo sanoin, että sääntöihin ei voi luottaa kummassakaan roolissa ja pitää vain mennä motoristiasenteella E(M)PY-jäsenkortti säilyttäen tekivätpä muut mitä tahansa.
Välikysymys: pitäisikö perustaa EMPYn askelmerkeissä virtuaalinen Elävien Pyöräilijöiden Yhdistys (EPY), joka motivoisi pitämään kiinni jäsenkortistaan?
--740 GLE
Voi kai hyvällä syyllä todeta seuraavaa, istuessa ratin ja penkin väliin järki katoaa ja pyörän sarvissa tapahtuu sama asia. Auto tai polkupyörä on asia joilla toiset ulkoistavat järjen käytön ja vastuu siirtyy muille tien käyttäjille.
Näin tosiaan näyttää tapahtuvan, vaikka sitä onkin vaikea perustella järkevästi.
Oli poikkeuksellisen vilkas lenkki tänään. Neljällä autoilijalla kärkikolmion vaikutusalue alkoi vasta toisesta risteyksestä. Mistähän juontaa juurensa tulkinta, että kolmio ei koske ensimmäistä kolmion jälkeistä risteystä vaan vasta seuraavaa myöhempää risteystä?
Liikennemerkki varmaan tunnetaan jos kortti on saatu?
Jos joku kehtaa väittää ettei nähnyt neonkeltaisia tankoteippauksia, samaa hohtavaa väriä kypärän toisena värinä eikä edessä eikä takana sykkivää strobolediä, silloin ainoa toimiva korjaus on auton vaihtaminen opaskoiraan. Se on sitten eri juttu, jos autoilijan "en nähnyt" johtuu siitä että "ei sen vertaa kiinnosta että olisin viitsinyt katsoa".
Vai onko kyse vain siitä, että näköhavainnon osumistodennäköisyys autokuskin pään sisäisessä tyhjiön keskellä killuvaan herneeseen on niin pieni, että jokainen havainto kimpoilee satunnaisesti tyhjän kallon sisällä ennen osumistaan harmaaseen aineeseen?
Kaikki ne silti kannattaa väistää.
--740 GLE
Höpö höpö, valtaosa käyttäytyy liikenteessä ihan asiallisesti, törpöt vähemmistön edustajat erottuu liikenteessäkin.
Hyvä että on herättänyt tää aihe paljon huomiota.
Tylsiä pykäliäkin on paljon ..
Tässä yksi lainaus:
Erityisesti risteyksissä tarvitaan varovaisuutta ja ennakoivaa ajotapaa. On seurattava peilejä ja käännettävä päätä myös kuolleen kulman tarkistamiseksi. Sekä kaksi- että nelipyöräisellä on syytä lähestyä risteystä sopivalla tilannenopeudella, jotta toiset tienkäyttäjät ennättävät tehdä tarpeelliset havainnot.Samaa vois tietysti soveltaa osaan jalankulkijoinkiin, tarkkaavaisuuden osalta.
Muille et mahda mitään.
Vain omalle käytökselle voi tehdä jotain.
Anarkia on teoriassa hieno järjestelmä, jossa valta pidetään paikallistasolla. Käytännössä tuo ei yhteiskuntatasolla voi toimia, kuten ei sen soveltaminen liikenteessäkään.
Hyvä, kaikesta päätellen viesti tuli ymmärrettyä. Pidän nopeuden jatkossakin esillä.
Meillä päin pyöräilijät tavallisimmin pysähtyvät kiltisti suojatien viereen odottamaan sopivaa rakoa ylittääkseen suojatien sopivassa välissä. Kun pyöräilijä pysähtyy, hänestä tulee samantien jalankulkija, jolloin hänellä on etukävelyoikeus ja (ainakin joku) suojatietä kohti ajava autoilija pysähtyy. Sitten pyöräilijä nousee satulaan ja ajaa suojatien yli jolloin taas autoilijalla olisi etuajo-oikeus....
Ei pyörä jalkojen välissä seisova edelleenkään ole jalankulkija. Jotkut tosin nousevat pyörän selästä muuttuakseen jalankulkijaksi, mutta auton pysähdyttyä ajavatkin yli. Tätä kai tarkoitit?
Jep jep
Viime torstaina pyöräilijä lähestyi ylitystä, jossa hän on väistämisvelvollinen. Näytti sen verran kokeneelta ja hyvin varustautuneelta (säänmukainen vaatetus, hieno pyörä), että oletin kaverin tietävän väistämissäännön ja niinhän kaveri tiesikin. Aiemmin en ole vaan nähnyt vastaava säännön sovellusta. Ei jarrutusta vaan hyppy pois pyörän päältä, pyörän rinnalla reipaasti juosten suojatielle ja puolessa välissä katua hyppy takaisin satulaan. En tiedä havaitsiko minut, mutta ainakaan katse (kasvot) ei käynyt tulosuunnassani lainkaan. Täytyy sanoa, että yllätti, mutta kaverin onneksi epäluuloni on riittävän syvällä pyöräilijöiden yleisistä ajotavoista. Aineksia tuossa oli muuhunkin.
Luulin aiemmin esittämääni armeijassa opetetun "suojaan ajon" hyödyntämistä vitsiksi, mutta ei se kuulosta sitä olevankaan?
Eli siis pyritään ylittämään ajamalla, mutta jos tilanne uhkaa eskaloitua, sitten käännetään väistämisvelvollisuus autoilijalle tempaisemalla armeijassa opitulla tavalla ohjaustanko ripeästi poikittain ja jatkaen matkaa jalankulkijana täysillä juosten ja pyörää toisella kädellä ohjaustangosta mukana roikottaen. En vaan ollut tietoinen tämän kumipyörien päällä armeijan käyneille tutun proseduurin siviilikäytöstä.
--740 GLE