Hyvin on sieniä popsittu toimituksessa. Kia Xceed plugarin käyttötestin 5,0 l/100 km keskikulutus kehuttiin pieneksi.
Tästä autosta maksetaan veroja nimellisen 32 g/100 km CO2 päästön mukaan, mutta todellinen päästö (suora päästö polttoaineen palamisesta) 117 g/km. Mitätön 266 % ylitys.
Kun huomioidaan myös polttoaineen jalostus ja kulutettu sähkö, kokonaispäästö 150 g/km. Arvot Ilmastopaneelin autokalkulaattorista.
Vain täyssähköautot oikeasti parinkymmenen gramman luokassa.
Ja on myös käänteinen huijaus. Itse makselen kaasuautosta veroja nimellisen 108 g/km lukeman mukaan, vaikka todellisen kulutuksen perusteella arvo on 42/88 g/km (suora päästö bensasta/päästöt ml. polttoaineen tuotanto).
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Eihän mistään autosta makseta veroja todellisten päästöjen mukaan, paitsi polttoaine/sähköveroa. Ensirekisteröinti- ja vuotuinen vero perustuvat WLTP-syklin aikaiseen kulutukseen, mutta autolla saa ajaa vaikka kuinka paljon ja päästellä mielin määrin eikä siitä mene kuin polttoainevero.
Plugarilla voi ajaa myös alle WLTP-bensakulutuksen, jos sattuu olemaan sopiva ajoprofiili. Silti joutuu maksamaan veroa WLTP-testisyklin tulosten perusteella vaikka oikeasti päästö saattaa olla lähelle 0g/100km.
Niin, siinähän se kusetus juuri on. Verotuksen kehutaan perustuvan päästöihin, mutta todellisuudessa verotetaan auton omistamista ja tästäkin verosta annetaan huimia alennuksia lataushybrideille. Käyttö on aika halpaa, vaikka päästöt olisivat isot. Ohjausvaikutus menee täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mainostetaan. Kunhan ne käyttövoimaverot (tai lataushybridin kallis hankintahinta) on kärsitty, niin sitä halvempaa on ajelu, mitä enemmät ajat.
32 g/km edellyttäisi 1 l/100 km keskikulutusta. Onnistuu jollain Opel Amperan kaltaisella laitoksella, mutta siitähän ei nyt ole puhe.
Kuka päättää, mistä on puhe? On plugareita, joissa sähkörange on reippaasti yli 50km ja jotka on varustettu pikalatauksella. Sopivalla käyttäjäprofiililla voi ajaa sähköllä koko ajan. Eikä saa lisää alennusta veroon.
Verotuksen kehutaan perustuvan WLTP-sykliin, joka on tasapuolinen kaikille. Riippuu auton käyttäjän ajotarpeesta, paljonko hänen autonsa päästelee. Joku saattaa päästellä vanhalla V8:lla tuhansien kilometrien edestä joka kesä. Joku toinen samanlaisella V8:lla muutaman sadan kilometrin edestä kesässä. Vaan maksavat päästelyriippuvaisesti vain polttoaineveron.
Ei kukaan ole väittänyt, että verotus perustuisi todellisiin päästöihin. Ainakaan minun tietääkseni.
Ei se mikään huijaus ole, poliitikot ovat vain päättäneet verotusperusteet noin. Saat ikään kuin lunastaa käyttöoikeuden ja sitten saat ajaa niin paljon kuin sielu sietää, kunhan maksat vain tarvittavan käyttövoiman veroineen.
Plugari antaa erittäin hyvän mahdollisuuden säästää bensaa, joten on perusteltua madaltaa sellaisen auton taloudellista hankinakynnystä suhteessa pelkästään polttoainetta käyttäviin. Se on poliitikkojen ohjausyritys saada ihmiset hankkimaan pienipäästöisempiä autoja.
Ei tilanteesta kannata katkeroitua vaan hyödyntää itsekin se mahdollisuus, jos täyssähkö ei sovi ajatukselliseen tai talouden pirtaan.
Plugarilla ajo säästää minulla kolmisen litraa satasella vastaavahkoon bensa-autoon nähden, ja syö saman tai vähän vähemmän kuin diesel.
Tässä on etätöiden ja yleisen liikkumattomuuden vuoksi tullut aika vähän kilsoja, ja kiinnitin talvella huomiota siihen että (auton itsensä näyttämä) kulutuslukema nousee korkeaksi lähinnä Webaston vuoksi. Näin ainakin sen tulkkasin, koska valtaosa varsinaisesta muutaman kilometrin ajosta meni sähköllä, mutta silti keskikulutus oli yli kuuden litran.
Sama polttoainemäärä olisi mennyt lämmitykseen bensa-autollakin, joten itse ajoon kohdistunut polttoaineenkulutus on ollut paljon "mittarilukemaa" pienempää. Sitä ei toki ilmasto katso mihin sitä bensaa on poltettu.
Yhtä kaikki, plugari säästää minulla merkittävästi bensaa, vaikken pääse lähellekään WLTP-lukemia. Olen tavallaan ihan tyytyväinen, mutta nälkä kasvaa syödessä, ja bensan polttaminen tekee pahaa. Vähän sama kuin tupakan polttaminen sisätiloissa (vaikken tupakoi ollenkaan). Siksi seuraava auto on 98% varmuudella oikea sähköauto. Tietysti aina sillä varauksella että pysyy terveys ja työpaikka.
Hieno juttu, jos auto näyttää kokonaiskulutuksen eikä pelkkää mootorin kulutusta. Kaikki "webastolliset" autot joilla minä olen päässyt ajamaan ovat näyttäneet vain polttomoottorin kulutuksen ja "webasto" on ryöstänyt polttoaineensa kulutusmittarin ohi. Tuossa nykyisessä TDI-DSG:ssä "webastoa" ei voi edes sammuttaa, vaan se lämmittää aina, kun ulkolämpötila on alle +5 °C ja sammuu vasta moottorin lämmettyä. Kesän pieni parin desin kulutusmittausvirhe voi talvisin kasvaa jopa (reilusti) yli litraksi sataa kilometriä kohden, riippuen lämpötilasta, ajomatkojen pituudesta ja nopeudesta sekä tietysti esilämmityksestä. Tuo lisälämmitys ei näyttäisi muuttavan juurikaan polttoaineen kokonaiskulutusta vaan pitää sen suunnilleen vakiona ja pienentää polttomoottorin kulutusta, lisäten siten kulutusmittarivirhettä.
En voi faktana sanoa että tekisi niin, mutta satunnaisiin huomioihin eikä edes systemaattiseen seurantaan perustuen tuntuu siltä että siinä on aamun webastelut mukana. Voin palata asiaan joulukuussa 😉
Näinhän se yleensä tehdään. Ford oli muistaakseni poikkeus ainakin vielä viime vuosikymmenellä.
Tästäkin mittausvirheestä pääsee helposti eroon jakamalla vuoden aikana kuluneet litrat vuoden ajomäärällä. Jos Webaston asentaja ja käyttäjä ovat tehtävänsä tasalla, litramäärä saattaa jopa alentua ahkeralla Webaston käytöllä.
Tämä taas ei ole Webaston vika, vaan osaamattoman asentajan (vaikka olisi tehdaskin).
Tulee siitä näköjään aika isosti virhettä talven mittaukseen. Karkea arvio 100 lämmitystä vaativaa työpäivää ja 15 min. kerrallaan vie 1.5 desiä kerrallaan eli 0.3 l päivässä ja 30 litraa talvessa. Lämmitän sähköllä ensin 20 - 30 asteeseen ja siitä sitten loput Webastolla. Samalla ajalla menee 5000 km polttoaineet, eli Weban kulutus on tosiaan minullakin 10% luokkaa oleva huijaus kojetaulussa, vaan ei tankkikirjassa.
Talviajoa tulee todellisuudessa enemmän, mutta asioinnit hoidetaan pääosin samoilla lämmityksillä ja pidemmillä matkoilla lämmityksen desit alkavat hävitä kohinaan, joten tämä pelkän työmatkan estimaatti on inhirealistinen yläraja mittausvirheelle. Kaikesta huolimatta, pelkkää ajotietokoneen lukemaa seuraava saa helposti varsin optimistisen kuvan todellisesta kukutuksesta.
En pääse talvella lähellekään kesäistä kulutustani, mutta kulutuksen nousu tankkikirjassa on lämmityksen kera enintään yhtä suuri tai jopa pienempi kuin ilman Webastoa pelkällä sähköisellä lämmittimellä esilämmitettynä.
Juuri näin. Kyse on puhtaasti omistamisen verottamisesta.
Tämä periaate johtaa hassunkurisiin valintoihin. Verottaja esimerkiksi kannustaa jarrujen pienentämiseen tarjoamalla veroporkkanaa huonommilla jarruilla varustettujen autojen omistajille. Onneksi valintamme ovat silti omiamme. Jos pelko voittaa ahneuden, voi maksaa vapaaehtoista jarruveroa verottajan paheksumista isommista jarruista.
Se, että tällaistakin asiaa pitää verottaa, kertoo että verottajan puolella ilmiselvästi ahneus voittaa pelon 😁
Talvikulutus on tottakai suurempi kuin kesäkulutua mutta talvikulutus "webaston" kanssa ei ole sen suurempi kuin ilmankaan. Siksi en osaa pitää "webaston" automaattista toimintaa mitenkään "osaamattomana asennuksena" - lämpenee vain moottori ja matkustamo nopeammin.
Ps. Oletko muistanut laittaa myös kulutetun sähkön tankkikirjaan? Se nimittäin pienentää Webaston kulutusta reilusti ja jos vielä auton akkukin latautuu töpselissä ollessaan niin kulutus pienenee vielä enemmän.
Minulla on Seat Leon PHEV farkku. Sen WLTP-kulutus on 1,2 l/100 km (28 g/km). Tuon mukaan maksoin autoveron ja vuosittaisen ajoneuvoveron. Nyt on mittarissa 22 tkm ja tankkauksista laskettu todellinen keskikulutus on vain 0,4 l/100 km (10 g/km).
https://www.spritmonitor.de/en/detail/1200349.html
Olen siis joutunut maksamaan veroja kolme kertaa todellista suuremmista päästöistä. Minua ihmetyttää pluggareiden syyttäminen päästöhuijausautoiksi.
Leon on hyvä pluggari. Akku on riittävän suuri (10 kWh netto). Kesällä pääseekin 70-80 km latauksella. Ennätys 93 km. Talvella pääsee pikkupakkasilla 50 km ja -20 C pakkasillakin yli 40 km. WLTP range on 63 km. Pyrin laittamaan auton lataukseen aina kun se on parkissa. Olen ajanut parhaimpina päivinä liki 200 km pelkästään sähköllä.
Jos oletkin maksanut liikaa ajoneuvoveroa bensasta niin olet maksanut liian vähän "dieselveroa" sähköstä, joten eikö kokonaisuus ole +/- 0?
Ps. Onpas tuo Leon suorastaan poikkeuksellinen plugari, jos siellä tarkenee hyvin 20 asteen pakkasessa pelkällä sähköajolla.
Eihän tuo vielä mitään. Mikä on suurin kala, mitä olet saanut pilkillä?
Kuinka usein Pihistäjä käyttää polttomoottorin kunnolla lämpimäksi? Tuli vain mieleen, ettei hyvin ansaitut säästöt karahda karille aikanaan esim. ruostuneiden nokka-akselien myötä.
Mutta hyvin vedetty ilman muuta, kuten jo edelliselläkin Leonilla! Ajoprofiili sopisi ilmeisesti myös hyvin täyssähköautollekin?
Huijauksesta en tiedä, mutta oman bensa-hybridi-Mersuni ensimmäisen 15.000 km:n bensankulutus 2,3l/100km auton oman ajotietokoneen mukaan. Aika paljon on fyrkkaa polttoainekuluissa säästynyt edelliseen verrattuna.
Ajan polttomoottorin lämpimäksi talvella vähintään kerran viikossa. Kesällä voi mennä kaksikin viikkoa. Leon vaihtuu Cupra Borniin 58 kWh maaliskuussa. Ei siksi, etten pitäisi Leonista - päinvastoin. Vuodessa ehti jo nähdä, että pluggari toimii eivätkä ole veronkiertoautoja. Nyt on aika katsoa kuinka sähköauto pelaa samassa käytössä ja ajoprofiilissa kuin TSI ja PHEV Leon.
Jos olet kuluttanut nykyisellä 0,4 l/100km niin se kyllä melkein tarkoittaa että olet rahdannut polttomoottoria turhaan mukanasi. Ennustan että pärjäät erinomaisesti Cupralla.
Tutkimuksen mukaan lataushybridit ovatkin hyvin hyvin taloudellisia:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a01d38f2-848e-4e60-8551-b2f87f847c64
Jos ne kuluttavat keskimäärin noin vähän kuin tuossa uutisessa niin lataushybridi, jonka normikulutus on litran satasella, vie keskimääräisellä käyttötavalla vain 1,42 - 1,67 l/100km.
Hybridit kulkevatkin hidastuvuusenergialla.
Päästöhuijaukset nro 3 ja 4.
"Itselataava hybridi"
Vaikka IS onkin keskimäärin lähes taloudellinen (pitkän ajan keskikulutus tällä hetkellä mittaristossa kesän jälkeen alkutalvesta on 5,2 l/100km, virhe todellisuuteen noin 0,1 (-0,2) l/100km.) niin se vetää sikana polttoainetta aina kun sillä lähtee ajamaan yhtään viileässä, oli moottoria lämmitetty tai ei. Jos auto on sitä mieltä että moottorilla, matkustamolla tai akulla on vilun värettäkään niin se nostaa kulutuksen aina korkeaksi. Talvella kaupunkisähköajopätkät lakkavat pelkästään sillä että päästät kyytiläisen pois tai otat kyytiin ja matkustamoon tulee vähän kylmää, niin auto miettii että nyt tarvitaan lämpöä ja polttaa heti enemmän bensiiniä. Muutenkin sähköajo on todella harvinaista yli 15 asteen pakkasessa kun ajaa kaupungissa. Maantievauhdissa lämpöä tulee sen verran että auto toimii lämmettyään normaalilla taloudellisuudella kovemmassakin pakkasessa mutta siirtyy taas vauhdin hidastuttua hetken kuluttua epätaloudellisempaan moodiin pitääkseen lämpöä yllä. Etuna polttoaineen tuhlauksessa on se ettei moottorin lämpötilasta ja matkustamon mukavuudesta tingitä missään tilanteessa mutta eteläisemmillä leveysasteilla hybridijärjestelmän hyöty olisi suurempi.
Diesel.
Enpä tiedä mitä sanoisin, kun 200 hp TDI-DSG neliveto Šuperbin mittari näyttää kulutukseksi 6,9 l/100 km mutta tankkaus 8,3 l, eli eroa on 1,4 l/100km. Aikamoinen huijaus on kuitenkin kyseessä - ja lisälämmittimen takia, joka hörppää dieselit mittarin ohi. Vaikka tuo edellisen tankkauksen kulutuslukema ei ole verrattavissa tuon IS:n pitkän ajan lukemaan, niin silti auto kuluttaa varsinkin talvella sikana enemmän kuin normilukemat antaisivat olettaa eikä pääse keskikulutuksellaan samaan kuin IS (paitsi ehkä talvella lyhyillä ajomatkoilla). Korkean kulutuksen tuomana etuna tässäkin on hienosti toimiva lämmityslaite.
Kummassakin kulutus nousee talvisin reilusti enemmän kuin jossain vanhassa perusbensassa jossa normikulutus voi olla 3 l/100 km suurempi kuin noissa, mutta todellinen kulutus lyhyehköllä ajomatkalla, esim. 10 km työmatkalla, sama.
Tuosta dieselistä voisi vielä erikseen mainita että mittarin näyttämä kulutus nousee ärsyttävän paljon kun nostaa nopeuden 80 > 100 ja tuosta "itselataavasta" hybridistä että mittarin näyttämä kulutus putoaa ärsyttävän vähän laskettaessa nopeutta 100 > 80.
Kylläpäs tuon yo. dieselin suuret kulutuslukemat taas tekivät aimo loikan alaspäin kun talvirajoitukset astuivat voimaan. Ajo 110 lasissa ei ole sen automallin ominta aluetta polttoaineen säästössä vaikka moottori onkin silloin lähes "voima-alueella" toisin kuin talvirajoituksen 90 mittarinopeudessa.
Taksikaverini sai alleen uuden E-sarjalaisen dieselhybridin farkkuna. Kertoi viimeksi heittäneensä lumimyrskyssä (ei siis mikään ihanne keli) asiakaskeikan Seutula-Vaasa-Espoo. Mersu oli vienyt keikalla 3,1 -litraa/100km. Isolle autolle ei paha varsinkaan, kun ei ajettu laboratorio olosuhteissa ja mukana oli mennessä 3-henkeä plus matkatavarat.
suomessa sähköverkosta ladattuna 70Kg/Mwh nuo päästöt, muistapa lisätä kulutukseesi