Meinattiin joutua alkaan etsimään bändiin uutta rumpalia, kun joku papparainen ajautui väärälle kaistalle tänään jossain Jämsän paikkeilla. Onneksi papparaisen perässä ei tullut ketään niin että kaverin vaimo pystyi väistämään vastaantulijoden kaistalle ettei papan auto osunut ihan suoraan keulaan ja kaikki Mondeon matkustajat selvisivät pelkällä säikähdykseellä. Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla. Ehkä seuraava osuukin jo teidän kohdallenne.
Tuskinpa kenenkään mielestä rattiin nukahtelu ja sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla. Mutta tapauksen pohdinta on silti hyödyllistä.
Mitä asialle on tehtävissä, jos itse on hereillä eikä saa kohtausta? Kyllä yksi tärkeimpiä asioita on ajaa rajoituksen mukaan. Varmaan tekin mielummin väistelette noita ja törmäätte rajoituksen mukaisella nopeudella kuin esim. 15 km/h lujempaa puhumattakaan siitä, että myös nukahtava kuski ajaisi palstalla kerrottujen vinkkien mukaan väsyneenä ylinopeutta pysyäkseen hereillä. Vai menikö tapaus kokonaan hukkaan ja teille riitti papparaisen virheen taivastelu?
Sinä et nyt oikein tunnu ymmärtävän ongelmaasi. Väität että yksittäisen kuskin turvallisuus paranee kun hän nostaa nopeutensa samaksi takana tulevan kanssa. TÄMÄ sinun pitäisi perustella jollain tutkimuksella, laskelmalla, päättelemällä tai vastaavalla, mutta sen sijaan keskityt kertomaan minkä tutkimusten perusteella yksilön nopeusmuutosten vaikutusta ainakaan EI voi ennustaa.
Yksittäisen kuljettajan turvallisuus on vain yksi tekijä liikenteessä. Yleinen turvallisuus on toinen asia.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Ensimmäisessä tapauksessa 85 km/h ajava kuljettaja pakottaa muutkin ajamaan huomattavia matkoja 85 km/h nopeudella, eli hän parantaa yleistä turvallisuutta, koska hitaammin on turvallisemmin. Asian toinen puoli ovat lisääntyneet ohitukset, joita yleensä pidetään turvallisuusriskinä.
Jälkimmäisessä tapauksessa ohituksia on vähemmän, mutta yleinen nopeus on suurempi.
Tässä kuvitellussa esimerkissä ei otettu huomioon rekkoja ja muita rakenteellisista syistä hitaasti ajavia.
Onkohan noissa pohdiskeluissa turvallisuus ollenkaan olennainen pointti? Vai onko tärkeintä pyrkiä osoittamaan hitaasti ajava mahdollisimman huonoksi asiaksi millä perusteella tahansa, jotta ei itse tarvitsisi hidastaa. Rekkojakaan ei ole syytä sulkea pois tarkastelusta, koska niitä tiellä on ja niiden ohittaminen on vaativampi suoritus kuin henkilöauton ohitus.
Sujuvuus on ihan olennainen osa liikennettä, mutta puhutaan asioista asioina.
Toisaalta ihan hyvähän on huomata, että jonoutumista ja ohittelua kannattaa välttää. Paras tapa siihen on noudattaa nopeusrajoitusta. Muistetaan vain, että ajamalla ylinopeutta tutkitusti lisätään nopeuseroja, ohitusten määrää, pienennetään turvavälejä ja onnettomuustilanteessa pahennetaan seurausten vakavuutta. Vai menikö se niin, että vain muut ovat niitä, jotka jonoissa aiheuttavat riskin kasvua?
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Jos olosuhteet ovat hyvät on mielestäni yleensä parasta ajaa likimain rajoitusnopeutta, rajoitusta noudattaen. Tietenkin tuo 85 voi olla varsin hyvä nopeus hyvissäkin olosuhteissa silloin, kun liikenne on vähäistä eikä ohitukset ole mikään ongelma.
85 (tai vaikka alempikin)voi olla paikallaan satasen tiellä silloin, kun olosuhteet ovat kehnot, vaikkapa kovassa sateessa. Valitettavasti melkoinen osa kuskeista ei osaa sopeuttaa vauhtiaan tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Rajoitusnopeus ilmoittaa vain suurimman sallitun nopeuden. Kuskin omassa harkinnassa on se kuinka paljon hitaammin kulloinkin on tarvittaessa ajettava.
Niin ja ylinopeuksia ei kannata lähteä puolustelemaan , ei edes sillä, että rajoitusnopeutta ajava muka aiheuttaisi jonoja. Jos jonon aiheuttajia etsitään niin ne tulee kyllä niistä "kiireisistä"
SO2001: Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Tuolla ensin mainitulla ajotavalla tapahtuu vähemmän onnettomuuksia, loukkaantumisia ja liikennekuolemia, joten eiköhän se silloin ole turvallisuuden kannalta parempi. Tässä keskustelussa toisteltiin muutaman kuukauden ajan tutkimuksia joista tuo asia selviää, joten en kirjoita niitä tähän, löydät ne varmasti itsekin jos asia oikeasti kiinnostaa.
Herbert: Onkohan noissa pohdiskeluissa turvallisuus ollenkaan olennainen pointti? Vai onko tärkeintä pyrkiä osoittamaan hitaasti ajava mahdollisimman huonoksi asiaksi millä perusteella tahansa, jotta ei itse tarvitsisi hidastaa.
Niinpä. Ei sellaisia lehmänhermoja ole varmaan kenelläkään etteikö edessä ilman näkyvää syytä hidasteleva aiheuttaisi ärtymystä, mutta kun sitä ärtymystään purkaa keskusteluissa, niin ei kannata keksiä potutukselleen hienommalta kuulostavia syitä. Tietysti kuulostaa paremmalta olla huolissaan ihmisten turvallisuudesta kuin kiukutella omaa pahaa mieltään, mutta se kannattaisi sanoa suoraan koska asian oikea laita paljastuu kuitenkin. Se nyt vaan on fakta että muita hitaammin ajavat eivät ole turvallisuusriski, he päinvastoin ovat nopeammin ajavia turvallisempia kuljettajia. Jos haluaa moittia näitä kuskeja, niin kannattaisi valita sellainen syy joka on oikeasti olemassa, muuten kärsii uskottavuus. Jos hermot tai asenne eivät oikein sovi liikenteeseen, niin asia kannattaisi tiedostaa jotta pääsisi työstämään varsinaista ongelmaa. Ongelma ei ole muiden hidastelu, se on vain yksi niistä asioista jotka saavat varsinaisen ongelman pulpahtaa esiin.
slowgear: Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla.
Älähän nyt, ei kai kukaan ole sanonut että nukahtelu ja sairaskohtaukset olisivat pikku juttuja. Esimerkiksi itse muistaisin sanoneeni että väsymys voi paljastua liikenteessä eniten tappavaksi asiaksi kunhan sen merkitystä vaan opitaan tutkimaan. Näin kerran jonkun tutkijan arvelevan tällaista.
Ylinopeus on tapetilla siksi että monen kuskin mielestä se ei ole tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta, vaikka asiasta ei ole mitään epäselvyyttä tutkijoiden piirissä. Se, että käyttää mielipiteenään tämän hetken parasta tietämystä ylinopeuden vaikutuksista, ei ole väsymyksen merkityksen vähättelyä. Se vain tuntuu siltä ylinopeutta ajavasta, harmittaahan se ketä vaan kun omaa ajotapaa arvostellaan. Harmistuksen kourissa sitä tulee sitten pistettyä eri mieltä olevien suuhun sellaisia mielipiteitä, joita on helppo nälviä.
Ylinopeus on tärkeä asia ja väsymys on tärkeä asia. Ne eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin ne todennäköisesti vahvistavat toistensa merkitystä. Väsyneenä harkinta- ja havaintokyky heikkenevät, tulee tehtyä vääriä valintoja, jolloin ylinopeuden tuoma ylimääräinen riski pääsee realisoitumaan todennäköisemmin kuin virkeällä kuskilla. Väsymys lisää myös alkoholin vaikutusta. Ei näistä voi valita mieleistään riskiä, nämä kolme ja kaikki muutkin ovat sellaisia, joita itseään hyvänä kuskina pitävän ei pitäisi itselleen sallia.
slowgear: Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla.
TeeCee:
Älähän nyt, ei kai kukaan ole sanonut että nukahtelu ja sairaskohtaukset olisivat pikku juttuja...Ylinopeus ja väsymys... eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin ne todennäköisesti vahvistavat toistensa merkitystä. Väsyneenä harkinta- ja havaintokyky heikkenevät, tulee tehtyä vääriä valintoja, jolloin ylinopeuden tuoma ylimääräinen riski pääsee realisoitumaan todennäköisemmin kuin virkeällä kuskilla.
Niinpä. Siksi onkin niin ironista, että Slowgearin ratkaisu nukahteluun onkin "aja kovempaa niin pysyt hereillä, etkä ehdi saada myöskään sairaskohtaustakaan ennen kuin kotona vasta". Huoh....
Kumppani: Niinpä. Siksi onkin niin ironista, että Slowgearin ratkaisu nukahteluun onkin "aja kovempaa niin pysyt hereillä, etkä ehdi saada myöskään sairaskohtaustakaan ennen kuin kotona vasta". Huoh....
Eikä tähän hänen mielipiteeseensä vaikuta mitään perustelut joita hänelle on kerrottu siitä, miksi riskinotto ei ole hyvä keino riskin vähentämiseksi. Hänelle on kerrottu näitä perusteluja taatusti ainakin viiden vuoden ajan, hän ei ole kumonnut niistä yhtään, ei ole tainnut edes yrittää sitä, mutta silti uskovaisia ovat muut, ei hän. Huoh tosiaan.
Mutta silti pidän hyvänä asiana että hänkin käy aina välillä kertomassa, ettei edelleenkään kykene kyseenalaistamaan asenteitaan. Tuo sama vaiva on meistä jokaisella, aste vain vaihtelee. On terveellistä saada aina välillä muistutus mitä tapahtuu jos ei pidä itseään silmällä.
JEV2: Korjataan TeeCeen lausumaa sen verran, että KOKO liikenteen keskinopeudessa tapahtuva suhteessa samansuuruinen muutos vaikuttaa liikennekuolemien määrään enemmän kuin vähennys missään muussa TUNNETUSSA riskitekijässä.
Seuraavaksi TeeCee varmasti kertookin, kuinka paljon samansuuruinen vähennys toistaiseksi ilmeisen huonosti tunnetuissa tekijöissä kuten nopeusvaihtelussa, ohituksissa ja jonoutumisessa vaikuttaa suhteessa keskinopeuden muutokseen. Samalla hän varmasti kertoo, miten samansuuruinen lisäys hyvissä talvirenkaissa, valoissa ja autoissa ei missään tapauksissa tule koskaan haastamaan keskinopeuden vaikutusta, olkoonkin ettei näitä ole edes mainittavasti tutkittu. Näihin hän varmasti löytää pitävät perusteet.
Se, että potenssimalli toimii, todistaa että liikennevirran keskinopeuden ja riskien välillä on kiinteä suhde. Tutkimuksen Hastighetsspridning och trafiksäkerhet mukaan potenssimallin liikennevirtaa koskevat ennusteet tulevat tarkemmiksi, kun potenssimallin kaavaan syötetään liikennevirran nopeuden sijaan yksittäisten kuskien nopeudet.
( En puutu tässä sen enempää mitä siellä tarkkaanottaen asiasta sanotaan, lue itse. Lupaan että kannattaa. )
Tämä ei todista, että myös yksilötasolla juuri nopeudenmuutos on se määräävä tekijä, mutta tämä tieto antaa muutaman lisävihjeen tämän tuntemattoman tekijän ominaisuuksista. Nyt tiedämme, että se tuntematon tekijä muuttuu kullakin kuljettajalla suhteessa hänen nopeutensa muutokseen. Tiedämme, että sen vaikutus riskeihin muuttuu potenssimallin ennustamalla tavalla. Tiedämme myös, että sen muutos vaikuttaa sekä onnettomuuksien määrään että niiden seurauksiin. Mikä se tuntematon tekijä tai niiden yhdistelmä sitten onkin, niin noiden kaikkien kolmen tunnusmerkin pitää sopia siihen. Muussa tapauksessa potenssimallin kaavat eivät toimisi yksilötasolla, mutta oikeasti ne toimivat jopa paremmin kuin alkuperäisellä tavalla laskettaessa.
Olet sanonut että esimerkiksi kuljettajien ajokokemus, ikä, auto, asuinpaikka, tulotaso tai hiusten väri voivat olla vaikuttavia tekijöitä, mutta ne eivät ole, koska ne eivät täytä kriteereitä. Kuskin ajokokemus, ikä tai asuinpaikka eivät muutu hänen muutu samassa suhteessa kun kuski muuttaa matkanopeuttaan, eivätkä kuskin todennäköisyys joutua onnettomuuteen ja hänen vammojensa vakavuus muutu hänen värjätessään hiuksensa.
Nyt esitit tällaisiksi tekijöiksi nopeusvaihtelua, ohituksia, jonoutumista, talvirenkaiden, valojen ja autojen laatua. Tämä nyt kertomani perustuu suurimmaksi osaksi juuri tutkimukseen nopeusvaihtelun merkityksestä. Havaittiin, että juuri sen tekijän vaikutus potenssimallin ennusteeseen väheni selvästi kun kaavaan syötettiin keskinopeuden sijaan kunkin auton nopeus yksitellen. Nuo muut mainitsemasi asiat saattavat olla mukana vaikuttamassa, mutta jos niiden vaikutus olisi lähellekään samaa luokkaa kuin yksittäisen kuskin nopeuden muutoksen vaikutus, se näkyisi ennusteen kasvavana, ei pienenevänä virheenä. Mikään mainitsemistasi muuttujista ei muutu kiinteässä suhteessa nopeuteen, missään niistä tapahtuva muutos ei aiheuta muutosta seurauksissa potenssimallin ennustamassa suhteessa, mikään noista tekijöistä ei vaikuta samaan aikaan sekä onnettomuuksien määrään että seurauksiin.
Minun tietämistäni muuttujista ainoastaan nopeus täyttää tuntomerkit. Tuleeko sinulle mieleen jotain muita? Samaan aikaan voi olla vaikuttamassa joku muukin/muitakin tekijöitä, mutta nopeuden on oltava määräävä tekijä, muuten potenssimallin ennuste ei muuttuisi tarkemmaksi kun sitä käytetään yksilötasolla. Normaalistihan tuntematon tekijä/tekijät ennusteessa lisäävät virhettä, nyt se pienenee.
Tieteellistä näyttöä odotellessa meidän on itse pääteltävä tätä asiaa. Veikkaan että sinä elättelet haavettasi vielä pitkään sitovien todisteitten saamisen jälkeenkin, mutta minä olen sinua lainaten tuuliviiri, minä menen sen teorian mukaan mikä kullakin hetkellä näyttää olevan lähinnä oikeaa, ja nuo esittämäni perustelut vakuuttivat ainakin minut. Pidän todennäköisenä että nimenomaan yksittäisen kuljettajan nopeus on eniten vaikuttava tekijä siihen, että muita hitaammin ajavat ovat keskimääräistä harvemmin osallisina liikenneonnettomuuksissa. Potenssimalli ei ainoastaan toimi yksilötasolla käytettynä, vaan se toimii yksilötasolla paremmin kuin alkuperäisellä tavalla käytettynä. Siksi potenssimallilla voidaan laskea miten tietty yksittäisen kuskin nopeudenmuutos vaikuttaa hänen riskeihinsä.
Tämä teoriani ei ole ristiriidassa minkään ainakaan minun tiedossani olevan faktan kanssa ja se antaa uskottavalta tuntuvan selityksen moneen avonaiseen kysymykseen. Sen ainoa vika on, että se ei voi pitää paikkaansa koska jos se olisi, sinun pitäisi vaihtaa mielipiteesi nopeuden vaikutuksista. Ja sehän ei käy.
Tulipahan vastaan tähän ketjuun sopiva artikkeli sisarlehdestä Teknikens Världistä. Siinä kumottiin vanha myytti siitä, että on vaarallista ajaa nopeusrajoitusta hitaammin.
Jutun alussa todetaan: "Ofta heter det att köra långsammare än tillåten hastighet är lika farligt som att köra för fort. Forskning slår nu hål på den myten." Eli: Usein sanotaan, että on yhtä vaarallista ajaa hitaammin kuin rajoitus kuin ajaa liian kovaa. Tutkimus kumoaa tämän myytin. http://www.teknikensvarld.se/2012/11/11/36024/ofarligt-kora-under-hastighetsbegransningen/
Ruotsalaisjutun mielenkiintoinen piirre on, että se tunnistaa myös muita kolarin syitä kuin nopeuden. Aiempien U-käyrään päätyneiden tutkimusten heikkona kohtana kerrotaan, että ne eivät ottaneet huomioon tapauksia, joissa nopeutta hidastettiin vaikkapa kääntymisen vuoksi. Tällöin ei tämän tutkimuksen mukaan kolaria pidä laskea hitaasti ajamisen piikkiin.
Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että muita hitaammin ajaen ei ohitukolarien määrä kasvanutkaan kuten nopeuseron perusteella olisi odotettu.
Ja lopulta tutkimuksen kattavuusanalyysi:
"man inte kan säga att det är ofarligt att köra väldigt mycket långsammare på motorväg, men att man kan slå fast att lite långsammare än hastighetsbegränsningen på landsväg är helt ofarligt"
Ainakaan pieni nopeusero alle tikkarin ei siis näytä vaaralliselta, mutta se ei myöskään näyttäisi tekevän immuuniksi muille kuin suoranaisesti nopeudesta johtuville törmäilyille?
SO2001: Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Tuolla ensin mainitulla ajotavalla tapahtuu vähemmän onnettomuuksia, loukkaantumisia ja liikennekuolemia, joten eiköhän se silloin ole turvallisuuden kannalta parempi. Tässä keskustelussa toisteltiin muutaman kuukauden ajan tutkimuksia joista tuo asia selviää, joten en kirjoita niitä tähän, löydät ne varmasti itsekin jos asia oikeasti kiinnostaa.
Sen lisäksi jonon vetäminen muita hitaammin ajettaessa on aika usein oma valinta, eikä suinkaan mikään luonnonlaki.
Meinattiin joutua alkaan etsimään bändiin uutta rumpalia, kun joku papparainen ajautui väärälle kaistalle tänään jossain Jämsän paikkeilla. Onneksi papparaisen perässä ei tullut ketään niin että kaverin vaimo pystyi väistämään vastaantulijoden kaistalle ettei papan auto osunut ihan suoraan keulaan ja kaikki Mondeon matkustajat selvisivät pelkällä säikähdykseellä. Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla. Ehkä seuraava osuukin jo teidän kohdallenne.
https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/575679_603804846296731_1046428933_n.jpg
Tuskinpa kenenkään mielestä rattiin nukahtelu ja sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla. Mutta tapauksen pohdinta on silti hyödyllistä.
Mitä asialle on tehtävissä, jos itse on hereillä eikä saa kohtausta? Kyllä yksi tärkeimpiä asioita on ajaa rajoituksen mukaan. Varmaan tekin mielummin väistelette noita ja törmäätte rajoituksen mukaisella nopeudella kuin esim. 15 km/h lujempaa puhumattakaan siitä, että myös nukahtava kuski ajaisi palstalla kerrottujen vinkkien mukaan väsyneenä ylinopeutta pysyäkseen hereillä. Vai menikö tapaus kokonaan hukkaan ja teille riitti papparaisen virheen taivastelu?
TeeCee:
Yksittäisen kuljettajan turvallisuus on vain yksi tekijä liikenteessä. Yleinen turvallisuus on toinen asia.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Ensimmäisessä tapauksessa 85 km/h ajava kuljettaja pakottaa muutkin ajamaan huomattavia matkoja 85 km/h nopeudella, eli hän parantaa yleistä turvallisuutta, koska hitaammin on turvallisemmin. Asian toinen puoli ovat lisääntyneet ohitukset, joita yleensä pidetään turvallisuusriskinä.
Jälkimmäisessä tapauksessa ohituksia on vähemmän, mutta yleinen nopeus on suurempi.
Tässä kuvitellussa esimerkissä ei otettu huomioon rekkoja ja muita rakenteellisista syistä hitaasti ajavia.
Onkohan noissa pohdiskeluissa turvallisuus ollenkaan olennainen pointti? Vai onko tärkeintä pyrkiä osoittamaan hitaasti ajava mahdollisimman huonoksi asiaksi millä perusteella tahansa, jotta ei itse tarvitsisi hidastaa. Rekkojakaan ei ole syytä sulkea pois tarkastelusta, koska niitä tiellä on ja niiden ohittaminen on vaativampi suoritus kuin henkilöauton ohitus.
Sujuvuus on ihan olennainen osa liikennettä, mutta puhutaan asioista asioina.
Toisaalta ihan hyvähän on huomata, että jonoutumista ja ohittelua kannattaa välttää. Paras tapa siihen on noudattaa nopeusrajoitusta. Muistetaan vain, että ajamalla ylinopeutta tutkitusti lisätään nopeuseroja, ohitusten määrää, pienennetään turvavälejä ja onnettomuustilanteessa pahennetaan seurausten vakavuutta. Vai menikö se niin, että vain muut ovat niitä, jotka jonoissa aiheuttavat riskin kasvua?
SO2001:
Jos olosuhteet ovat hyvät on mielestäni yleensä parasta ajaa likimain rajoitusnopeutta, rajoitusta noudattaen. Tietenkin tuo 85 voi olla varsin hyvä nopeus hyvissäkin olosuhteissa silloin, kun liikenne on vähäistä eikä ohitukset ole mikään ongelma.
85 (tai vaikka alempikin)voi olla paikallaan satasen tiellä silloin, kun olosuhteet ovat kehnot, vaikkapa kovassa sateessa. Valitettavasti melkoinen osa kuskeista ei osaa sopeuttaa vauhtiaan tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Rajoitusnopeus ilmoittaa vain suurimman sallitun nopeuden. Kuskin omassa harkinnassa on se kuinka paljon hitaammin kulloinkin on tarvittaessa ajettava.
Niin ja ylinopeuksia ei kannata lähteä puolustelemaan , ei edes sillä, että rajoitusnopeutta ajava muka aiheuttaisi jonoja. Jos jonon aiheuttajia etsitään niin ne tulee kyllä niistä "kiireisistä"
SO2001: Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 85 kilometrin tuntinopeudella, hän vetää kenties perässään pitkää jonoa, ja useat autot ohittavat hänet.
Jos yksittäinen kuski ajaa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 100 kilometrin tuntinopeudella, jonoa on ehkä silloinkin jonkin verran, mutta ei yhtä pitkää jonoa kuin 85 km/h nopeudella ajavan kuljettajan kohdalla. Ohituksia tapahtuu huomattavasti vähemmän.
Kumpi ajotapa on yleisen turvallisuuden kannalta parempi?
Tuolla ensin mainitulla ajotavalla tapahtuu vähemmän onnettomuuksia, loukkaantumisia ja liikennekuolemia, joten eiköhän se silloin ole turvallisuuden kannalta parempi. Tässä keskustelussa toisteltiin muutaman kuukauden ajan tutkimuksia joista tuo asia selviää, joten en kirjoita niitä tähän, löydät ne varmasti itsekin jos asia oikeasti kiinnostaa.
Herbert: Onkohan noissa pohdiskeluissa turvallisuus ollenkaan olennainen pointti? Vai onko tärkeintä pyrkiä osoittamaan hitaasti ajava mahdollisimman huonoksi asiaksi millä perusteella tahansa, jotta ei itse tarvitsisi hidastaa.
Niinpä. Ei sellaisia lehmänhermoja ole varmaan kenelläkään etteikö edessä ilman näkyvää syytä hidasteleva aiheuttaisi ärtymystä, mutta kun sitä ärtymystään purkaa keskusteluissa, niin ei kannata keksiä potutukselleen hienommalta kuulostavia syitä. Tietysti kuulostaa paremmalta olla huolissaan ihmisten turvallisuudesta kuin kiukutella omaa pahaa mieltään, mutta se kannattaisi sanoa suoraan koska asian oikea laita paljastuu kuitenkin. Se nyt vaan on fakta että muita hitaammin ajavat eivät ole turvallisuusriski, he päinvastoin ovat nopeammin ajavia turvallisempia kuljettajia. Jos haluaa moittia näitä kuskeja, niin kannattaisi valita sellainen syy joka on oikeasti olemassa, muuten kärsii uskottavuus. Jos hermot tai asenne eivät oikein sovi liikenteeseen, niin asia kannattaisi tiedostaa jotta pääsisi työstämään varsinaista ongelmaa. Ongelma ei ole muiden hidastelu, se on vain yksi niistä asioista jotka saavat varsinaisen ongelman pulpahtaa esiin.
slowgear: Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla.
Älähän nyt, ei kai kukaan ole sanonut että nukahtelu ja sairaskohtaukset olisivat pikku juttuja. Esimerkiksi itse muistaisin sanoneeni että väsymys voi paljastua liikenteessä eniten tappavaksi asiaksi kunhan sen merkitystä vaan opitaan tutkimaan. Näin kerran jonkun tutkijan arvelevan tällaista.
Ylinopeus on tapetilla siksi että monen kuskin mielestä se ei ole tärkeä liikenneturvallisuuden kannalta, vaikka asiasta ei ole mitään epäselvyyttä tutkijoiden piirissä. Se, että käyttää mielipiteenään tämän hetken parasta tietämystä ylinopeuden vaikutuksista, ei ole väsymyksen merkityksen vähättelyä. Se vain tuntuu siltä ylinopeutta ajavasta, harmittaahan se ketä vaan kun omaa ajotapaa arvostellaan. Harmistuksen kourissa sitä tulee sitten pistettyä eri mieltä olevien suuhun sellaisia mielipiteitä, joita on helppo nälviä.
Ylinopeus on tärkeä asia ja väsymys on tärkeä asia. Ne eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin ne todennäköisesti vahvistavat toistensa merkitystä. Väsyneenä harkinta- ja havaintokyky heikkenevät, tulee tehtyä vääriä valintoja, jolloin ylinopeuden tuoma ylimääräinen riski pääsee realisoitumaan todennäköisemmin kuin virkeällä kuskilla. Väsymys lisää myös alkoholin vaikutusta. Ei näistä voi valita mieleistään riskiä, nämä kolme ja kaikki muutkin ovat sellaisia, joita itseään hyvänä kuskina pitävän ei pitäisi itselleen sallia.
slowgear: Että siinä vaan teille, joiden mielestä rattiin nukahtelu tai sairaskohtaukset ovat pikku juttuja liikenteessä ylinopeuksien rinnalla.
TeeCee:
Niinpä. Siksi onkin niin ironista, että Slowgearin ratkaisu nukahteluun onkin "aja kovempaa niin pysyt hereillä, etkä ehdi saada myöskään sairaskohtaustakaan ennen kuin kotona vasta". Huoh....
Kumppani: Niinpä. Siksi onkin niin ironista, että Slowgearin ratkaisu nukahteluun onkin "aja kovempaa niin pysyt hereillä, etkä ehdi saada myöskään sairaskohtaustakaan ennen kuin kotona vasta". Huoh....
Eikä tähän hänen mielipiteeseensä vaikuta mitään perustelut joita hänelle on kerrottu siitä, miksi riskinotto ei ole hyvä keino riskin vähentämiseksi. Hänelle on kerrottu näitä perusteluja taatusti ainakin viiden vuoden ajan, hän ei ole kumonnut niistä yhtään, ei ole tainnut edes yrittää sitä, mutta silti uskovaisia ovat muut, ei hän. Huoh tosiaan.
Mutta silti pidän hyvänä asiana että hänkin käy aina välillä kertomassa, ettei edelleenkään kykene kyseenalaistamaan asenteitaan. Tuo sama vaiva on meistä jokaisella, aste vain vaihtelee. On terveellistä saada aina välillä muistutus mitä tapahtuu jos ei pidä itseään silmällä.
JEV2: Korjataan TeeCeen lausumaa sen verran, että KOKO liikenteen keskinopeudessa tapahtuva suhteessa samansuuruinen muutos vaikuttaa liikennekuolemien määrään enemmän kuin vähennys missään muussa TUNNETUSSA riskitekijässä.
Seuraavaksi TeeCee varmasti kertookin, kuinka paljon samansuuruinen vähennys toistaiseksi ilmeisen huonosti tunnetuissa tekijöissä kuten nopeusvaihtelussa, ohituksissa ja jonoutumisessa vaikuttaa suhteessa keskinopeuden muutokseen. Samalla hän varmasti kertoo, miten samansuuruinen lisäys hyvissä talvirenkaissa, valoissa ja autoissa ei missään tapauksissa tule koskaan haastamaan keskinopeuden vaikutusta, olkoonkin ettei näitä ole edes mainittavasti tutkittu. Näihin hän varmasti löytää pitävät perusteet.
Se, että potenssimalli toimii, todistaa että liikennevirran keskinopeuden ja riskien välillä on kiinteä suhde. Tutkimuksen Hastighetsspridning och trafiksäkerhet mukaan potenssimallin liikennevirtaa koskevat ennusteet tulevat tarkemmiksi, kun potenssimallin kaavaan syötetään liikennevirran nopeuden sijaan yksittäisten kuskien nopeudet.
( En puutu tässä sen enempää mitä siellä tarkkaanottaen asiasta sanotaan, lue itse. Lupaan että kannattaa. )
Tämä ei todista, että myös yksilötasolla juuri nopeudenmuutos on se määräävä tekijä, mutta tämä tieto antaa muutaman lisävihjeen tämän tuntemattoman tekijän ominaisuuksista. Nyt tiedämme, että se tuntematon tekijä muuttuu kullakin kuljettajalla suhteessa hänen nopeutensa muutokseen. Tiedämme, että sen vaikutus riskeihin muuttuu potenssimallin ennustamalla tavalla. Tiedämme myös, että sen muutos vaikuttaa sekä onnettomuuksien määrään että niiden seurauksiin. Mikä se tuntematon tekijä tai niiden yhdistelmä sitten onkin, niin noiden kaikkien kolmen tunnusmerkin pitää sopia siihen. Muussa tapauksessa potenssimallin kaavat eivät toimisi yksilötasolla, mutta oikeasti ne toimivat jopa paremmin kuin alkuperäisellä tavalla laskettaessa.
Olet sanonut että esimerkiksi kuljettajien ajokokemus, ikä, auto, asuinpaikka, tulotaso tai hiusten väri voivat olla vaikuttavia tekijöitä, mutta ne eivät ole, koska ne eivät täytä kriteereitä. Kuskin ajokokemus, ikä tai asuinpaikka eivät muutu hänen muutu samassa suhteessa kun kuski muuttaa matkanopeuttaan, eivätkä kuskin todennäköisyys joutua onnettomuuteen ja hänen vammojensa vakavuus muutu hänen värjätessään hiuksensa.
Nyt esitit tällaisiksi tekijöiksi nopeusvaihtelua, ohituksia, jonoutumista, talvirenkaiden, valojen ja autojen laatua. Tämä nyt kertomani perustuu suurimmaksi osaksi juuri tutkimukseen nopeusvaihtelun merkityksestä. Havaittiin, että juuri sen tekijän vaikutus potenssimallin ennusteeseen väheni selvästi kun kaavaan syötettiin keskinopeuden sijaan kunkin auton nopeus yksitellen. Nuo muut mainitsemasi asiat saattavat olla mukana vaikuttamassa, mutta jos niiden vaikutus olisi lähellekään samaa luokkaa kuin yksittäisen kuskin nopeuden muutoksen vaikutus, se näkyisi ennusteen kasvavana, ei pienenevänä virheenä. Mikään mainitsemistasi muuttujista ei muutu kiinteässä suhteessa nopeuteen, missään niistä tapahtuva muutos ei aiheuta muutosta seurauksissa potenssimallin ennustamassa suhteessa, mikään noista tekijöistä ei vaikuta samaan aikaan sekä onnettomuuksien määrään että seurauksiin.
Minun tietämistäni muuttujista ainoastaan nopeus täyttää tuntomerkit. Tuleeko sinulle mieleen jotain muita? Samaan aikaan voi olla vaikuttamassa joku muukin/muitakin tekijöitä, mutta nopeuden on oltava määräävä tekijä, muuten potenssimallin ennuste ei muuttuisi tarkemmaksi kun sitä käytetään yksilötasolla. Normaalistihan tuntematon tekijä/tekijät ennusteessa lisäävät virhettä, nyt se pienenee.
Tieteellistä näyttöä odotellessa meidän on itse pääteltävä tätä asiaa. Veikkaan että sinä elättelet haavettasi vielä pitkään sitovien todisteitten saamisen jälkeenkin, mutta minä olen sinua lainaten tuuliviiri, minä menen sen teorian mukaan mikä kullakin hetkellä näyttää olevan lähinnä oikeaa, ja nuo esittämäni perustelut vakuuttivat ainakin minut. Pidän todennäköisenä että nimenomaan yksittäisen kuljettajan nopeus on eniten vaikuttava tekijä siihen, että muita hitaammin ajavat ovat keskimääräistä harvemmin osallisina liikenneonnettomuuksissa. Potenssimalli ei ainoastaan toimi yksilötasolla käytettynä, vaan se toimii yksilötasolla paremmin kuin alkuperäisellä tavalla käytettynä. Siksi potenssimallilla voidaan laskea miten tietty yksittäisen kuskin nopeudenmuutos vaikuttaa hänen riskeihinsä.
Tämä teoriani ei ole ristiriidassa minkään ainakaan minun tiedossani olevan faktan kanssa ja se antaa uskottavalta tuntuvan selityksen moneen avonaiseen kysymykseen. Sen ainoa vika on, että se ei voi pitää paikkaansa koska jos se olisi, sinun pitäisi vaihtaa mielipiteesi nopeuden vaikutuksista. Ja sehän ei käy.
Tulipahan vastaan tähän ketjuun sopiva artikkeli sisarlehdestä Teknikens Världistä. Siinä kumottiin vanha myytti siitä, että on vaarallista ajaa nopeusrajoitusta hitaammin.
Jutun alussa todetaan: "Ofta heter det att köra långsammare än tillåten hastighet är lika farligt som att köra för fort. Forskning slår nu hål på den myten." Eli: Usein sanotaan, että on yhtä vaarallista ajaa hitaammin kuin rajoitus kuin ajaa liian kovaa. Tutkimus kumoaa tämän myytin. http://www.teknikensvarld.se/2012/11/11/36024/ofarligt-kora-under-hastighetsbegransningen/
Ruotsalaisjutun mielenkiintoinen piirre on, että se tunnistaa myös muita kolarin syitä kuin nopeuden. Aiempien U-käyrään päätyneiden tutkimusten heikkona kohtana kerrotaan, että ne eivät ottaneet huomioon tapauksia, joissa nopeutta hidastettiin vaikkapa kääntymisen vuoksi. Tällöin ei tämän tutkimuksen mukaan kolaria pidä laskea hitaasti ajamisen piikkiin.
Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että muita hitaammin ajaen ei ohitukolarien määrä kasvanutkaan kuten nopeuseron perusteella olisi odotettu.
Ja lopulta tutkimuksen kattavuusanalyysi:
"man inte kan säga att det är ofarligt att köra väldigt mycket långsammare på motorväg, men att man kan slå fast att lite långsammare än hastighetsbegränsningen på landsväg är helt ofarligt"
Ainakaan pieni nopeusero alle tikkarin ei siis näytä vaaralliselta, mutta se ei myöskään näyttäisi tekevän immuuniksi muille kuin suoranaisesti nopeudesta johtuville törmäilyille?
TeeCee:
Sen lisäksi jonon vetäminen muita hitaammin ajettaessa on aika usein oma valinta, eikä suinkaan mikään luonnonlaki.