Opelixi: Laske liikenteessä vuoden aikana kuolleet ja vertaa niitä tutkintalautakuntien raporteista tehtyjen lyhennelmiin. Saatat huomata, että nekin jotka tutkintalautakunta totesi tehneen itsemurhan ovat päätyneet liikennekuolemiksi.
Saatanko? Jos tiedät että asia on noin, niin miksi arvuuttelet? Veikkaan että sinä kertoisit suoraan luvut jos tietäisit ne. Minun on vaikea uskoa että sinä olisit ottanut tästä yhdestä asiasta selvää kun et ole viitsinyt ottaa mistään muustakaan.
Sitä paitsi nyt on puhe siitä, mitkä tutkintalautakuntien käsittelemistä tapauksista otetaan mukaan kun selvitellään nopeuden vaikutusta liikenneonnettomuudessa olleiden vammoihin. Vuosiraportissa on nähtävästi mukana kaikki kuolemaan johtaneet tapaukset, myös autolla tehdyt itsemurhat. Minulla on se käsitys, että kun tapaus otetaan tutkittavaksi, sen syytä ei virallisesti vielä tiedetä. Siksi tapausten kokonaismäärässä on mukana kaikki tapaukset, joiden vuoksi on aloitettu tutkinta liikenneonnettomuutena. Se kuulostaa järkeenkäyvältä. Mutta nämä ovat vain omia arvailujani, en lähde kinaamaan niistä. Minusta nyt vaan ei kuulosta uskottavalta, että kokonainen tieteenala tekisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä lähdeaineistosta, joka jopa sinunkin tietämykselläsi varustettu tunnistaa virheelliseksi.
Tässä taas nähdään, kuinka turhauttavaa on yrittää keskustella TeeCeen kanssa. TeeCeeltä menee vielä pari viikkoa ennen kuin se huomaa, että olen eilen laittanut asiasta mustaa valkoisella. Tänään se vielä luulee, että itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi.
Olisin todella halukas kuulemaan, että mitä TeeCee teet työksesi? Ei tuollaisella asioiden hoidolla ainakaan yksityisellä puolella pärjätä ja tuskin olisi aikaakaan notkua keskipäivällä useita tunteja keskustelupalstoilla.
Jos taas olet sitä mieltä että joku loukkaantumisten määrä liikenteessä on hyväksyttävä kompromissi nopeuden ja loukkaantumisten välillä kerro ihmeessä millainen lukema hipoo mielestäsi täydellisyyttä.
En minä tuohon mitään lukemaa osaa sanoa.
No minä osaan, minä tyytyisin siihen että 30% TURHISTA KUOLEMISTA (ehkä oikeampi sana olisi Tapoista) poistettaisiin jokavuotisista tilastoista, pitää sisällään taparattijuopot, huumehörhöt, lääkkeiden väärinkäyttäjät sekä itsemurhaajat.
Ongelmakuljettajat pitää siis mielestäsi poistaa. Sellaista vaihtoehtoahan ei ole, että ongelmakuskit sompailisivat kyvykkäämpien joukossa aiheuttamassa nykyistä isompaa vahionkoa. Miten haluaisit toteuttaa tämän?
Se saavutetaan siten että joka ainoa liikkuvien poliisi suomessa keskittyisi sataprosenttisesti sanotaan vaikka seuraavan vuoden ajan pelkästään rattijuoppojen valvontaan, käytännössä se tarkoittaisi sitä että aamuin-illoin-päivin-öin olisi joka puolella suomea jonkun pikkutien risteyksessä poliisi tunkemassa pilliä kuskien suuhun.
Mahtaisi olla meillä tuloksena mielenkiintoinen yhteiskunta, kun poliisit vain puhalluttaisivat kuskeja. Kannattaa muistaa, että saavutetut tulokset muissa asioissa eivät ole itsestäänselvyyksiä ja automaattisesti pysyvä olotila.
Eikös se suuri viisaus kuulunut jotenkin niin, että keskinopeuden kasvaessa x määrän henkilövahinko-onnettomuudet / liikennekuolemat kasvaa x määrän?
Kyllä, kunhan muistetaan, että kyseessä on nopeuden vaikutus heva-onnettomuuksien määrään. Muitakin tekijöitä on.
Muistan kyllä, että liikennekuolematkin on mainittu. Toki ovathan nekin henkilövahinkoja.
Tuo ei ollut tärkein pointti, vaikka ihan hyvä tarkennus olikin. Kuolemat ja loukkaantumiset erottaa potenssimallissa erilainen kerroin nopeuden suhteen. Mutta pointtina oli se, että jokin muu tekijä voi heikentää tai vahvistaa keskinopeuden muutoksella saatua vaikutusta. Jos esimerkiksi liikennemäärät kasvavat, luonnollisesti vahingotkin kasvavat. Ja kun samaan aikaan autokanta paranee, ainakin onnettomuuksien seuraukset lievenevät eli heva-onnettomuudet vähenevät osan kolareista jäädessä omaisuusvahingoiksi.
Jos sinä yrität päätellä jotain keskinopeuden vaikutuksesta riskiin Tiehallinnon keskinopeustilastojen perusteella, teet turhaa työtä.
Itse asiassa nopeuden muutoksen myötä saavutettu prosentti lasketaan kaikista tapahtuneista heva-onnettomuuksista, ei itsemurhista ja sairaskohtaukseen kuolleista.
Lopeta turha kiemurtelu, nekin lasketaan!
Totta kai lasketaan, siksi sanoinkin prosentin laskettavan kaikista tapauksista. Ei tuo mitään kiemurtelua ole. Sinun kommenttisi sisälsi selvän virheen. Totesit, että "Jos tieosuudella joku on tappanut itsensä ja joku kuollut sairaskohtauksiin, niin näistähän se prosentti lasketaan".
Prosenttia ei tosiaan lasketa noista, vaan kaikista tapauksista.
Potenssiteoria ei erottele itsemurhia eikä sairaskohtauksia, joten nekin pitää laskea mukaan ja jos ne eivät vähene, niin kaavahan ei päde.
On tämä vaikea asia sinulle. Liikenteessä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu hyvin monista syistä ja monenlaisten tapahtumaketjujen seurauksena. Kun keskinopeus muuttuu, muuttuu myös näiden kokonaismäärä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista syistä johtuneiden onnettomuuksien määrä muuttuisi samassa suhteessa. Tämä on lukemattomia kertoja sinulle rautalangasta väännetty. Siksi minusta on aika mielipuolista kinata itsensä kanssa asiasta, jota ei ole olemassa.
Mahtaisi olla meillä tuloksena mielenkiintoinen yhteiskunta, kun poliisit vain puhalluttaisivat kuskeja. Kannattaa muistaa, että saavutetut tulokset muissa asioissa eivät ole itsestäänselvyyksiä ja automaattisesti pysyvä olotila.
Olisi se ainakin liikenneturvallisuuden kannalta oleellisesti nykyistä parempi, jos asia sinua edes oikeasti kiinnostaa.
Mitähän ne muut saavutukset on, no ehkä se että 90% kuskeista muistaa ajaa korkeintaan 10km/h ylinopeutta kun niitä on vuosikymmeniä tästä asiasta valvottu kaiken muun kustannuksella ja jos ajaa sitä lujempaa voi saada sakon. Ei mairitteleva saavutus.
ritsa: En ymmärrä teksteistäsi vieläkään juuri mitään ja jätän ne edelleen lukematta aivan kuten TeeCeen tekstit jos ne on paria lausetta pidempiä.
Pari lausetta riittää hyvin jos tarkoitus on esitellä tietämyksensä tai ymmärryksensä vähyys, mutta se ei riitä perusteltujen mielipiteiden esittämiseen.
Ihmiset ovat aivopestyjä, jos aivopesu määritellään vapaamuotoisemmin kuin miten se scifi-elokuvissa ja Wikipediassa määritellään....jne
Erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen vastine, SO2001. Kiitoksia siitä ja ihan jo vaivannäöstäsi!
SO2001:
Tiivistäen voi sanoa, että poliisi ja armeija ohjailevat mediaa ja sen kautta sitä, mitä ihmiset pitävät vallitsevana käsityksenä. Ja kun meillä tavallisilla kansalaisilla on tapana mukauttaa omat käsityksemme sopusointuun vallitsevien käsitysten kanssa, meidän ajatteluamme ohjaillaan loppujen lopuksi poliisilaitoksilta. Muutama mutka on välissä ettemme huomaisi.
Tärkeänä apuna propagandan - tässä vaiheessa tekisi jo mieli käyttää sanaa aivopesu - levittämisessä ovat viestinviejät. He ovat ihmisiä, joilla yhdenmukaistuminen on mennyt niin pitkälle, että ovat sekoittaneet oman ajattelunsa ja ulkoapäin ohjatun ajattelun toisiinsa ja kuvittelevat kaikkea omaksi ajattelukseen ja itsenäisen päätöksenteon tulokseksi. Sen vuoksi he niin kiivaasti julistavat "ajatuksiaan" ja kiivailevat toisinajattelijoita vastaan - joita he pitävät aatteellisina vihollisinaan.
Ihmismielten tehokkaaseen muokkaamiseen tarvitaan paitsi aate, myös pelote. Ja pelotteen ylläpitämiseksi maantieliikenteen säätely pakkoineen ja sakkoineen on yksi tehokkaimpia keinoja nykymaailmassa.
Jos ajoneuvojen nopeuksien mittaamiseen ja kuljettajien rankaisemiseen perustuva nykyinen järjestelmä korvattaisiin automaattisella nopeudensäätöjärjestelmällä, menetettäisiin yksi tehokkaimmista alistus- ja nöyryytyskeinoista mikä julkisella vallalla on käytettävissään. Totta kai jotain uutta keksittäisiin tilalle. Maantiet poliisiratsioineen ja takaa-ajoineen ovat kuitenkin osoittautuneet erinomaiseksi keinoksi ylläpitää ihmisten pelkoa ja kunnioitusta.
Tuossa jotakin poimintaa.
En ole ihan vakuuttunut, että poliisi ja armeija ohjailevat mediaa. Ne on resursseineen niin ahtaalle ajettuja, että varmaan kamppailevat lähinnä toiminnan pyörittämisen kanssa. Mutta ylipäätäänkään. Ja tämä oli todella typistetty ajatus ja käsitys ja puhutaan tietysti Suomesta.
Poliisin on tarkoitus ollakin eräänlainen "pelote", eikä vain liikenteessä, vaan rikollisuudelle jne. Sitten laitos on tietysti monenlainen toimeenpaneva ja valvova elin, hoitaa lupa-asioita, matkustusasiakirjoja jne.
Liikenteen suhteen heillä on Ritsan mielestä kyse jotenkin "vääristyneestä painopisteestä" toiminnassaan, tai jotakin. Mielenkiintoisinta on, että ratkaisuksi hän esittää totaalista yhteen asiaan vaihtamista, eli juoppokuskivalvontaan siirtymistä vuodeksi ("kaikki LP:n miehet" ja "100% ajasta" ).
Oliskohan poliisi itse samaa mieltä asiasta edes? Se olisi kiva tietää. Minua hän ei kyllä saa "aivopestyä" ajatukseensa, joku tolkun malli on varmaan löydettävissä, jos ylipäätään pitää valvontaa kehittää. Tuollaisenaan ajatuksensa esittäminen kummeksuttaa kuitenkin.
TeeCee: Minustakin rajoitusten noudattamisesta kannattaa puhua vain sellaisille, joilla on oman elämänsä hallinta hanskassa.
SO2001: Minulle ei kannata puhua.
Tästä olemme yhtä mieltä, sinä et kykene ohjailemaan omia tekojasi.
SO2001: Voiko yli 90 prosenttia ihmisistä olla väärässä rikkoessaan sääntöä? Vai voiko sääntö, jota yli 90 prosenttia ihmisistä rikkoo, olla väärä?
Mitä järkeä olisi rajoittaa sellaisia ihmisiä vahingoittavia asioita, joita kukaan ei tekisi?
Luonnonlait eivät välitä kansanäänestyksistä. Liike-energia muuttuu nopeuden neliössä ja ihmisruumis reagoi tähän hyvin herkästi. Sinun tärkein ohjenuorasi on oman kertomasi mukaan käsky olla tekemättä ihmisille pahaa. Jos kuoleman aiheuttaminen lasketaan pahaksi, niin nopeusrajoitusten rikkominen on yleisin paha teko liikenteessä, sehän tappaa enemmän kuin muu pahanteko. Mutta sinä et kykene ajattelemaan yhtä ja samaa asiaa kyllin pitkään huomataksesi tämänkaltaisia epäloogisuuksia mielipiteissäsi, vaan valitset mielipiteesi sen mukaan mikä parhaiten vastaa sinun lapsuutesi karuja kokemuksia ja muita neuroosejasi. Sellaista faktaa ei kerta kaikkiaan ole olemassa, millä voisi kumota sellaisia perusteluja mitä sinä esität.
TeeCee: Onko sinulla tiedossa joku perustelu sille että tämän lyhyen tienpätkän liikenne muodostui esimerkiksi eri ikäisistä autoista kuin pääteillä keskimäärin?
Opelixi: Ymmärtäisitköhän sitten, mitä tarkoitan, jos selvitän sinulle vastaavan mittaisen tieosuuden missä keskinopeus ei ole laskenut eikä sille rakennettu automaattista nopeusvalvontaa, mutta silti tieosuudella sattui vähemmän vakavia onnettomuuksia, kuin maassa keskimäärin?
Ymmärsin mitä tarkoitit, haluat verrata kahta mahdollisimman samanlaista tienpätkää jotta arvot olisivat verrannollisia. Minä taas yritän saada sinua ymmärtämään, että moitit ihan aiheesta sen alkuperäisen 7 km:n osuuden havaintojen tarkkuutta juuri sen lyhyyden vuoksi. Jos sitä epävarmaa tulosta verrattaisiin toiseen samasta syystä epävarmaan tulokseen, niin vertailun virhehän vain lisääntyisi. Mitä isompi otos, sitä pienempi virhe, ja koko maan kattavassa otoksessa viehe on minimissään.
Et kai sinä vaan taas houri niistä kappalemääristä prosenttien sijaan? Joskushan sinä möläytit, että tässä meidän uskonnossa ( tarkoitit nähtävästi tiedettä ylipäätään ) tykätään enemmän prosenteista kuin absoluuttisista luvuista. Tämä tykkääminen johtuu mm. siitä, että prosenttien käyttö mahdollistaa erimittaisten tieosuuksien vertailun.
Opelixi: Jos oikeasti haluttaisiin pois sulkea kaikki muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, niin tarkastelu tehtäisiin käänteisessä järjestyksessä.
Vedetääs pari askelta takaisinpäin. Otat lähtökohdaksi että virheitä ei haluta sulkea pois, mutta unohdit osoittaa että oletuksesi on totta. Vain uskovainen ottaisi pelkän väitteen tosissaan. Ja jos mukana tosiaan on tahallaan jätettyä virhettä, niin miksi potenssimalli ennustaa nopeusmuutoksen vaikutuksen liikennekuolemien määrään niin tarkasti, että 95 %:n varmuusväli mahtuu potenssien 4,1 ja 4,9 väliin? Ja mikä olisi motivaatio sille että kaikki liikennetutkijat ympäri maapallon sopisivat salaa väärentävänsä jonkun työkalun väärentämisestä? Eikö mukaan tosiaankaan ole kaikkien näiden kymmenien vuosien aikana mahtunut yhtään tutkijaa tai asioista muuten perillä olevaa, joka olisi halunnut kertoa maailmalle totuuden potenssimallista? Veikkaan että asia kiinnostaa lehtimiehiäkin, moisen maailmanlaajuisen salaliiton paljastavalle toimittajalle olisi varmasti tiedossa Pulizer. Mitä veikkaat, miksi Moottori-lehdelle ei kelpaa maailmanlaajuinen kunnia, joka tämänlaajuisen salaliiton paljastajaa odottaa? Kyllä jostain maasta yksi juoppo tutkija löytyy, joka kunnon ryypytyksen jälkeen kertoo missä oikeasti mennään.
Muitakin syitä epäuskooni löytyy, mutta vastaa nyt noihin ensin.
Opelixi: Ensin tilastoidaan parin vuoden ajan kameroiden ollessa käytössä ja/tai alhaisemmilla nopeusrajoituksilla ja sen jälkeen tilanne entisöidään = kamerat poistetaan käytöstä ja/tai nopeusrajoitukset palautetaan entiselleen.
Potenssimalli ei puhu kameravalvonnasta vaan nopeudenmuutoksen ja onnettomuuksien seurausten suhteesta. Sen toimimisen voi siksi tarkistaa vaikka siitä, mitä tieosuudella tapahtuu kun nopeusrajoitusta nostetaan.
Opelixi: Ja jos oikeasti haluttaisiin olla rehellisiä, niin kerrottaisiin avoimesti minkälaisilla autoilla onnettomuudet ajettiin, kuinka monta matkustajaa turma-autoissa oli, oliko kuljettaja humalassa, oliko kyseessä itsemurha, sairaskohtaus jne.
Joo, ollaan vaan rehellisiä. Kun otanta on riittävän iso, yksittäisten turma-autojen matkustajamäärillä ei ole merkitystä. Suomalaisten isojen tutkimusten aineisto kerätään maan pienen liikennemäärän vuoksi pitkältä aikaväliltä. Koska et tiedä mitkä asiat vaikuttavat potenssimallin tarkkuuteen, luulet että tämä heikentää aineiston luotettavuutta. Isoissa maissa saadaan kerättyä laaja aineisto jo muutamassa vuodessa, mutta tietämättömyytesi potenssimallin ominaisuuksista estää sinua käyttämästä hyväksesi myös näitä tietolähteitä. Joten olet ihan itse hankkiutunut tuohon tilanteeseen, sinä ihan itse päätit olla lukematta sinulle tarjottua tutkimusta potenssimallin ominaisuuksista, sinä kun kuulemma jo tunsit sen. Ja nyt sitten piinaat meitä tuollaisilla älyttömillä kommenteilla automalleista ja matkustajamääristä.
Myöskään kuljettajan humalalla ei ole vaikutusta potenssimalliin, itsemurhiksi tunnistettuja ja sairaskohtauksiin kuolleita ei oteta mukaan kun selvitetään nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Opelixi: Se, että nyt ilmoitetaan vain henkilövahingot ja kuolemat ei paljoa kerro, kun liikennekuolemienkin kohdalla luvut ovat luokkaa 0,0 - 2,0 kuollutta vuodessa!
Ei kerro ei, se on todettu jo moneen kertaan. Joten miksi ihmeessä sinä sitten vielä vaan vatvot sen onnettoman tutkimuksen tietoja? Kerrotko nyt kun kysyn tätä neljännen kerran?
Opelixi: Tuollaisiin lukuihin vaikuttaa aika oleellisesti se, että oliko turma-autossa matkustajia. Luku voi helposti vähintään tuplaantua, jos autossa olikin matkustajia!
Juuri näin. Joten eikö olisi jo aika jättää se tutkimus ja ottaa tilalle joku missä on riittävän laaja aineisto? Yritä ensin saada tietosi potenssimallista ajan tasalle, niin sinua ei haittaa vaikka aineisto olisikin pitkältä aikaväliltä tai ulkomailta.
Sinun tärkein ohjenuorasi on oman kertomasi mukaan käsky olla tekemättä ihmisille pahaa. Jos kuoleman aiheuttaminen lasketaan pahaksi, niin nopeusrajoitusten rikkominen on yleisin paha teko liikenteessä, sehän tappaa enemmän kuin muu pahanteko. Mutta sinä et kykene ajattelemaan yhtä ja samaa asiaa kyllin pitkään huomataksesi tämänkaltaisia epäloogisuuksia mielipiteissäsi, vaan valitset mielipiteesi sen mukaan mikä parhaiten vastaa sinun lapsuutesi karuja kokemuksia ja muita neuroosejasi. Sellaista faktaa ei kerta kaikkiaan ole olemassa, millä voisi kumota sellaisia perusteluja mitä sinä esität.
Jokaisella ihmisillä on omat neuroosinsa. Joidenkin kohdalla ne vain pitää suodattaa esiin tekstistä, koska he eivät kerro niistä suoraan.
Näin se päättelyketju menee:
Nopeusrajoitusten rikkominen ? yleisin paha teko liikenteessä ? tappaa enemmän kuin muu pahanteko.
En tiedä vielä yhtään tapausta, jossa nopeusrajoituksen rikkominen olisi tappanut jonkun. Joten se siitä.
En kiistä sitä ilmiselvää tosiasiaa, että ajoneuvon nopeuden lisääminen lisää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä. Tästä asiasta on turha edes keskustella. Ei tarvitse hallita monimutkaista fysiikkaa ymmärtääkseen, että mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmäillään, ja sitä suuremmat hidastusvoimat kohdistuvat matkustajiin, ja sitä pahemmin heille käy.
Näitä ilmiselviä totuuksia en pyri kumoamaan.
En myöskään vaadi, että maanteillä tulisi saada ajaa miten kovaa tahansa, ja että nopeuksia ei saisi millään tavalla rajoittaa. Todennäköisesti pinttyneimmätkään ylinopeutta ajavat eivät vaadi, että Mannerheimintiellä pitäisi saada ajaa kahtasataa. Kukaan normaalijärkinen ihminen ei vakavissaan ehdota tällaista.
Missä sitten olen eri mieltä kuin eräät muut?
Siinä, miten nopeuksien hallinta tulisi toteuttaa. Ja osittain siinä, mitkä olisivat sopivat enimmäisnopeudet ja miten niihin tulisi päätyä.
Nämä ovat tärkeimmät erimielisyyden aiheet. Lisäksi, jos mennään yksityiskohtiin, kritisoin eräiltä osin tieteellistä tutkimusta, jota liikenteestä tehdään.
Nopeuspolitiikassa en kannata nykyistä käytäntöä, jossa ihmisille myydään tuhatta ja sataa kulkevia autoja, joilla ihmiset pakotetaan ankaralla poliisivalvonnalla ja rangaistuksilla ajamaan matelunopeutta. Minusta tällainen omituinen kaksinaismoralismi on järjetöntä. Autot tehdään ikään kuin jonkinlaiseen mielikuvitusmaailmaan, jossa nopeusrajoitukset ovat tuntematon käsite.
Kun aivan tavallinen perheauto kulkee suurinta (tällä hetkellä useimmilla maanteillä ) sallittua nopeutta, 80 kilometriä tunnissa, sillä joutuu ajamaan aivan pintakaasulla. Toisin sanoen kaasupolkimen liikevarasta on käytössä noin kymmenen prosenttia, jos sitäkään. Tällä 8 12 mm. liikerata-alueella tapahtuu (kiihdytystilanteita lukuun ottamatta) nopeuden säätö nollasta kahdeksaan kymppiin, ja 0,5 1,5 mm. alueella tapahtuu ajonopeuden hienosäätö ylinopeuden ja sallitun nopeuden välillä. Samaan aikaan useita kymmeniä millimetrejä kaasupolkimen liikeradasta on käyttämättömänä, koska tällä alueella auto kulkisi jo ylinopeutta. Tästä kaikesta seuraa, että ajaminen laillisesti on äärimmäisen tarkkaa jalka-akrobatiaa, joka pitkään jatkuttuaan kehittää jalkaan ns. penikkataudin (googlatkaa balettitanssijoiden sanastosta, mitä tällä tarkoitetaan) erityisesti silloin, jos auton jalkatila on ahdas, ja kuljettaja joutuu ajaessaan pitämään jalkateräänsä ylöspäin kippurassa. Jos ei joku ymmärrä, mitä tarkoitan, kokeilkoon seuraavaa:
Istutaan tuolilla. Työnnetään jalkoja hieman eteenpäin vastaamaan ajoasentoa autossa. Ei jalkoja kovin suoriksi, sillä autossakin tila on rajallinen. Pidetään jalkaterät 90 asteen kulmassa sääriin nähden. Tässä asennossa jalat eivät vielä rasitu (riippuu siitä, kuinka koukussa polvet ovat). Mutta nyt nostetaan jalkateriä ylöspäin pitäen kantapäät maassa. Pienennetään säären ja jalkaterän välinen kulma huomattavasti pienemmäksi kuin 90 astetta. Tässä vaiheessa tuntuu kireyttä säären etupuolen lihaksessa. Jatketaan istumista tässä asennossa viisi tuntia tehden samalla pientä millintarkkaa ylös-alas -liikettä jaloilla. Tämä on virtuaalinen koe, jossa simuloidaan ajamista 80 kilometrin tuntinopeudella normaalilla henkilöautolla Keski-Suomesta Etelä-Suomeen.
Miksi jalkaterää on nostettava rasittavasti ylöspäin kippuraan? Eikö olisi helpompi pitää jalka ja kantapää kauempana kaasupolkimesta, jolloin jalkaterää ei tarvitsisi nostaa vaan sen voisi pitää alempana? Silloin edellä kuvattua ongelmaa ei olisi.
Totta kai voisi tehdä noin, mutta se edellyttäisi hitsaushommia. Auton kuljettajan istuimen kiinnitysrautoja pitäisi pidentää, jotta penkkisi siirtyi enemmän taaksepäin. Asiassa auttaisi ehkä vähän myös se, jos ratin saisi nostettua niin ylös, että polvia voisi koukistaa enemmän ilman, että ne osuvat rattiin.
Automaattinen nopeudensäätö on tietenkin osaratkaisu ongelmaan, mutta sitä ei kaikkein köyhimpien ihmisten autossa vielä kovin yleisesti ole. Ja mahtaako olla tulevaisuudessakaan, koska laite on todennäköisesti rikki siinä vaiheessa, kun käytetty auto vihdoin päätyy alaluokan ajokiksi.
Arkipäiväinen käytännön ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan on se, että ei noudata nopeusrajoitusta vaan ajaa kovempaa. Jalkaterän laskeminen parikin senttiä alaspäin kippura-asennosta helpottaa jo paljon. Ylinopeuden myötä poistuu myös toinen stressaava ja silmiä rasittava asia eli jatkuva katseen vaihtaminen nopeusmittarin ja tien välillä. Jotta nopeus pysyisi laillisena, mittaria on vilkaistava 15 sekunnin välein. Vilkaisu merkitsee katseen siirtämistä ja näön tarkentamista kaukaa lähelle ja taas kauas. Tähän toimenpiteeseen, joka pitkään toistuttuaan voi aiheuttaa päänsärkyä, menee pari sekuntia. Kun vilkaisuja tapahtuu minuutissa neljä ja tunnissa 240, maantienäkymän katseleminen häiriintyy 480 sekunnin eli kahdeksan minuutin ajaksi. Jokaisen tunnin aikana kuljettajan katse siis harhailee kahdeksan minuutin ajan muualla kuin edessä avautuvassa maantienäkymässä. Viiden tunnin ajomatkalla tätä harhailua tapahtuu yhteensä neljänkymmenen minuutin ajan.
On vielä kolmaskin asia. Nimittäin nopeusrajoituskylttien tarkkailu ja mieleen painaminen. Viimeksi mainittu asia on ainakin minulle erittäin vaikea. Vaikka havaitsisin nopeusrajoituskyltin, en enää muutaman kilometrin ajettuani muista mikä lukema siinä oli. Muut havainnot ja ärsykkeet pyyhkivät muistijäljen mielestäni. Maantienäkymästä voi tietenkin yrittää päätellä, että mikähän nopeusrajoitus tässä nyt voisi olla, mutta päätteleminen ei ole sama kuin tieto. Viimeistään valvontakameran kohdalla on varmuuden vuoksi hiljennettävä alimpaan kuviteltavissa olevaan nopeuteen. Silloinkin on vielä vähän epävarma tunne.
Automaattinen nopeudensäätölaite poistaisi nämä ongelmat. Tarkoitan sellaista järjestelmää, joka tietää ja ottaa huomioon nopeusrajoitukset.
SO2001: Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
On vai? Miten perustelet tämän väitteen? Mikä tekijä tarkkaan ottaen parantaisi reaktiokykyäni jos alkaisin ajaa jatkuvasti pienellä ylinopeudella? Liikennesääntöjen noudattaminen vaatii minulta jatkuvaa varuillaan oloa. Jos tätä varuillaanoloa ei enää olisi, niin mikä sen korvaisi? Varmasti olisin varuillani jos ajaisin niin kovaa että vereen erittyvät stressihormonit alkaisivat vaikuttaa, mutta se vaatisi kovia ylinopeuksia. Sitä paitsi elimistö tottuu uuteen tilanteeseen jolloin stressihormonien tuotanto laskee ja elimistö myös turtuu näihin hormoneihin, mikä vaatii annosten lisäämistä jotta teho säilyisi.
Minä en usko että pelkkä jatkuva ylinopeuksilla ajaminen ei paranna kuskin valppautta ennen kuin näen siitä todisteet. Sinä olet niin monta kertaa puhunut pilkalliseen sävyyn nopeusrajoitususkovaisista, että varmasti sinulla on asiasta todisteet, ole hyvä ja esitä ne.
Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
Olisiko peräti niin, että noin väittäviä voisi kutsua sellaisiksi varsinaisiksi ylinopeususkovaisiksi?
Miksei. Ennen vanhaan ylinopeuskuljettajien pelisilmä tutkasi enimmäkseen LP:ia. Mutta kun se on sittemmin osoittautunut turhaksi ajanhukaksi, se on kohdistunut olennaiseen. Jopa 500 m edellisen takapuskuria edemmäs.
Tuo ei ollut tärkein pointti, vaikka ihan hyvä tarkennus olikin. Kuolemat ja loukkaantumiset erottaa potenssimallissa erilainen kerroin nopeuden suhteen.
Kyllä se tärkeäksi muodostuu, koska on tieosuuksia missä ainoat kuolemat ovat johtuneet sairaskohtauksista, rattijuoppojen kaahauksista ja itsemurhista.
Herbert:
Mutta pointtina oli se, että jokin muu tekijä voi heikentää tai vahvistaa keskinopeuden muutoksella saatua vaikutusta. Jos esimerkiksi liikennemäärät kasvavat, luonnollisesti vahingotkin kasvavat. Ja kun samaan aikaan autokanta paranee, ainakin onnettomuuksien seuraukset lievenevät eli heva-onnettomuudet vähenevät osan kolareista jäädessä omaisuusvahingoiksi.
Tuo ei ollut se pointti. Olet toki oikeassa, mutta tuosta ei ollut nyt kyse, vaan potenssiteorian paikkaansa pitävyydestä.
Herbert:
Jos sinä yrität päätellä jotain keskinopeuden vaikutuksesta riskiin Tiehallinnon keskinopeustilastojen perusteella, teet turhaa työtä.
On se erikoista, että TeeCeen kanssa kuorossa toistatte kuinka potenssiteoria eli keskinopeuksien vaikutus liikennekuolemiin ja heva-onnettomuuksiin on todettu paikkaansa pitäväksi, mutta mistään tilastoista tätä ei voida todeta koska onnettomuuksiin ja liikennekuolemiin vaikuttaa lukuisat muut seikat.
Herbert:
Totta kai lasketaan, siksi sanoinkin prosentin laskettavan kaikista tapauksista. Ei tuo mitään kiemurtelua ole. Sinun kommenttisi sisälsi selvän virheen. Totesit, että "Jos tieosuudella joku on tappanut itsensä ja joku kuollut sairaskohtauksiin, niin näistähän se prosentti lasketaan".
Prosenttia ei tosiaan lasketa noista, vaan kaikista tapauksista.
Mutta jos nämä muodostavat suurimman osan onnettomuuksista!
Herbert:
Potenssiteoria ei erottele itsemurhia eikä sairaskohtauksia, joten nekin pitää laskea mukaan ja jos ne eivät vähene, niin kaavahan ei päde.
On tämä vaikea asia sinulle. Liikenteessä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu hyvin monista syistä ja monenlaisten tapahtumaketjujen seurauksena. Kun keskinopeus muuttuu, muuttuu myös näiden kokonaismäärä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista syistä johtuneiden onnettomuuksien määrä muuttuisi samassa suhteessa.
Sinullehan tämä on vaikea asia! Keskinopeuden alentamisella ei siis voida vähentää itsemurhia, sairaskohtauksia eikä rattijuoppojen kaahailuja. Mitä siis jää jäljelle?
Jos kuoleman aiheuttaminen lasketaan pahaksi, niin nopeusrajoitusten rikkominen on yleisin paha teko liikenteessä, sehän tappaa enemmän kuin muu pahanteko.
Tyhmempi saattaisi kuvitella, että risteys- ja nokkakolareiden ajeleminen vaikka ihan nopeusrajoitusten puitteissakin olisi pahempi teko, kuin tyhjällä tiellä silloin tällöin ylinopeuden puolelle lipsahtaminen. Mutta hyvä, että liikennepsykologian tohtori T.C. jaksaa muistuttaa meitä tietämättömiä asioiden tärkeysjärjestyksestä.
SO2001: Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
On vai? Miten perustelet tämän väitteen? Mikä tekijä tarkkaan ottaen parantaisi reaktiokykyäni jos alkaisin ajaa jatkuvasti pienellä ylinopeudella?
Nykyiset nopeusrajoitukset on säädetty noin 20 km/h normaalinopeutta alemmiksi, joten pienellä ylinopeudella ajaminen ei taida vaikuttaa juurikaan reaktioaikoihin.
Minä en usko että pelkkä jatkuva ylinopeuksilla ajaminen ei paranna kuskin valppautta ennen kuin näen siitä todisteet. Sinä olet niin monta kertaa puhunut pilkalliseen sävyyn nopeusrajoitususkovaisista, että varmasti sinulla on asiasta todisteet, ole hyvä ja esitä ne.
Ei itsesäänselvyyksiä tarvitse todistaa. Kun ihmistä koskevien tapauksien - olkoon ne mitä tahansa - intensiteetti kasvaa, ihmisen on pakko olla valppaampi selvitäkseen tapauksista ilman virheitä. Tämä pätee melkein asiaan kuin asiaan. Ajamisessa se ilmenee siten, että kovemmalla nopeudella ajettaessa tilanteet tulevat nopeammin vastaan, ja aikaa niiden käsittelemiseen on vähemmän. Kuljettajan on pakko olla valppaampi. Sanoohan tavallinen arkijärkikin, että jos ajetaan hevoskärryllä 10 kilometrin tuntinopeudella, ohjaajan ei tarvitse kovin valppaasti tarkkailla ympäristöä. Mutta jos ajetaan samaa tietä kilpa-autolla 200 kilometrin tuntinopeudella, kuljettajan on keskitettävä kaikki huomionsa ajamiseen tai käy huonosti.
Hidas nopeus tekee veltoksi. Kovempi nopeus pitää skarppina. Tätä olen tarkoittanut. Tämä ei tietenkään kumoa sitä luonnonlakia, että suurempi nopeus on vaarallisempi. En ole koskaan väittänyt, etteikö se olisi (jos olen, jättäkää huomioimatta). Olen ainoastaan väittänyt, että valppauden lisääntymisellä on yleensä jokin merkitys eli se lieventää jossakin määrin lisääntyneestä nopeudesta aiheutuvaa riskitason kasvamista. Tämän "alan ihmiset" kiistävät jyrkästi, koska se ei sovi heidän tieteellisiin paradigmoihinsa.
Kun tällä foorumilla usein mainittu ja paljon mainostettu tiede käsittelee liikennettä, keskeinen tekijä eli kuljettaja vakioidaan silloin kun arvioidaan ajonopeuden merkitystä. Kuljettajissa ei nähdä mitään eroja. Heidän oletetaan olevan kuin juuri ajokortin saaneita aloittelijoita ja siis taidoiltaan ja tiedoiltaan samalla tasolla. Liikennetapahtumia tarkastellaan ainoastaan ulkopuolisten tekijöiden eli tässä tapauksessa nopeuden näkökulmasta.
Liikenteen tieteellisessä tutkimuksessa on sitä paitsi yksi arveluttava piirre. Aiheen käsittely muistuttaa marxilaista tiedettä, jossa ideologia antaa kehykset sille, mikä tieteessä voi olla oikea tulos, ja minä on pakko olla väärä tulos. Kun suomalaisia liikennetutkimuksia lukee, törmää tuon tuostakin muutamiin samoihin nimiin. Pieni piiri tietyn ideologian omaavia ihmisiä tutkii asioita keskenään ja viittaa toistensa tutkimuksiin. Yksi useimmin esiintyvä nimi on Summala. Kyseinen tutkija on > esittänyt < Helsingin Sanomissa kiihkeitä lisää kameroita - lisää sakotusta -politiikan kannatuspuheenvuoroja, joten häntä on vaikea pitää puolueettomana tutkijana. En ihmettelisi, vaikka suomalaiset tutkijat paljastuisivat 1960-luvulle jämähtäneiksi kommunisteiksi, jotka vastustivat yksityisautoilua, koska heidän ihannemaassaan Neuvostoliitossakin oli vähän yksityisautoja asukaslukuun verrattuna.
Tässä on hetki sitten tekemäni reaktiotestin tulokset ruutukaappauksena ja ilmaiseen kuvapalveluun siirrettynä. Tiedän, että tällaiset testit ovat epätarkkoja ja siten enemmän tai vähemmän humpuukia, joten tulosta ei missään tapauksessa voi pitää virallisena. Nettiyhteys, hiiri, tietokone ynnä muut seikat todennäköisesti vaikuttavat. Käytin irtohiirtä. Läppärin levyhiirellä voisi ehkä saada paremman tuloksen. Saavatko liikennesääntöjen himonoudattajat oleellisesti parempia tuloksia? Heidänhän on oltava tarkkoina ja kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus vain lipsahda laittoman puolelle.
Tässä on hetki sitten tekemäni reaktiotestin tulokset ruutukaappauksena ja ilmaiseen kuvapalveluun siirrettynä. Tiedän, että tällaiset testit ovat epätarkkoja ja siten enemmän tai vähemmän humpuukia, joten tulosta ei missään tapauksessa voi pitää virallisena. Nettiyhteys, hiiri, tietokone ynnä muut seikat todennäköisesti vaikuttavat. Käytin irtohiirtä. Läppärin levyhiirellä voisi ehkä saada paremman tuloksen. Saavatko liikennesääntöjen himonoudattajat oleellisesti parempia tuloksia? Heidänhän on oltava tarkkoina ja kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus vain lipsahda laittoman puolelle.
Ei merkitse mitään että sinun reaktioaikasi on huippuluokkaa, nopeusrajoitukset on asetettu hitaampien ehdoilla ja siitä on vielä vähennetty parikymppiä eli näillä mennään.
TeeCee:
SO2001: Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
On vai? Miten perustelet tämän väitteen? Mikä tekijä tarkkaan ottaen parantaisi reaktiokykyäni jos alkaisin ajaa jatkuvasti pienellä ylinopeudella?
Pakkohan ylinopeutta ajettaessa on oltava toinen jalka valmiina jarrulle kun ei tiedä missä ne kytät tulee vastaan tms.
Siksi ajelen useimmin kipurajalla vakkarilla niin ei tarvi paskojakaan välittää muista ja on paljon levänneempi perillä. Ylinopeuden ajo ja jatkuva valppaana olo väsyttää paljon nopeammin kuin kruisailu rauhassa musiikkia kuunnellen ja ilman että nopeusmittarin neulaa tarvii kytätä homona.
Kyllä se tärkeäksi muodostuu, koska on tieosuuksia missä ainoat kuolemat ovat johtuneet sairaskohtauksista, rattijuoppojen kaahauksista ja itsemurhista.
Mainitsetko aluksi vaikka kolme tieosuutta, jossa kuolemat ovat johtuneet noista tekijöistä.
Rattijuopon kaahauksessa muuten potenssimallilla on vahva osuus lopputuloksessa.
On se erikoista, että TeeCeen kanssa kuorossa toistatte kuinka potenssiteoria eli keskinopeuksien vaikutus liikennekuolemiin ja heva-onnettomuuksiin on todettu paikkaansa pitäväksi, mutta mistään tilastoista tätä ei voida todeta koska onnettomuuksiin ja liikennekuolemiin vaikuttaa lukuisat muut seikat.
Minä olen ainoastaan kysynyt, mistä Tiehallinnon tilastoista olet asian todennut. Et ole suostunut vastaamaan, sen sijaan olet tyytynyt ihmettelemään muita asioita.
Itse en sellaista Tiehallinnon tilastoa ole nähnyt, josta potenssimallin toimivuuden tai toimimattomuuden voisi havaita. Ihan jo pelkästään sellainen perusasia kuin referenssitieto puuttuu niistä.
Mutta jos nämä muodostavat suurimman osan onnettomuuksista!
Ei tilanne siitä mihinkään muutu. Mainitsetko kolme tieosuutta, jossa suurin osa onnettomuuksista (heva) johtuu itsemurhista ja sairaskohtauksista.
Sinullehan tämä on vaikea asia! Keskinopeuden alentamisella ei siis voida vähentää itsemurhia, sairaskohtauksia eikä rattijuoppojen kaahailuja. Mitä siis jää jäljelle?
Jäljelle jää kaikki muut onnettomuudet. Kuitenkin riippumatta siitä, mitä keskinopeuden alentamisella voidaan vähentää, potenssimalli on taatusti olemassa oleva asia. Sinä olet maallikkona kiistämässä lukemattomien tieteentekijöiden työn tulosta.
Itsemurhia, sairaskohtauksia tai rattijuoppojen kaahailuja ei voida vähentää, mutta henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia silti voidaan keskinopeutta alentamalla vähentää. Sairaskohtausten aiheuttamien onnettomuuksien seuraukset lievenevät, koska törmäysnopeudet alenevat. Myös vastapuolella. Rattijuopotkaat eivät aina määritä nopeuttansa satunnaisgeneraattorin avulla, vaan olosuhteet (liikennevirran nopeus) vaikuttaa siihen.
Tyhmempi saattaisi kuvitella, että risteys- ja nokkakolareiden ajeleminen vaikka ihan nopeusrajoitusten puitteissakin olisi pahempi teko, kuin tyhjällä tiellä silloin tällöin ylinopeuden puolelle lipsahtaminen. Mutta hyvä, että liikennepsykologian tohtori T.C. jaksaa muistuttaa meitä tietämättömiä asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Paljonko satunnaiset lipsahdukset tyhjällä tiellä vaikuttaa keskinopeuteen? Mistä TeeCee meitä tietämättömiä oikeasti muistuttaakaan?
Tässä on hetki sitten tekemäni reaktiotestin tulokset ruutukaappauksena ja ilmaiseen kuvapalveluun siirrettynä. Tiedän, että tällaiset testit ovat epätarkkoja ja siten enemmän tai vähemmän humpuukia, joten tulosta ei missään tapauksessa voi pitää virallisena. Nettiyhteys, hiiri, tietokone ynnä muut seikat todennäköisesti vaikuttavat. Käytin irtohiirtä. Läppärin levyhiirellä voisi ehkä saada paremman tuloksen.
http://aijaa.com/000059140232.jpg
Itse asiassa tuollaisen reaktiotestin tulos ei osoita mitään kyvystä reagoida liikennetilanteissa. Kuten olen useaan otteeseen asiasta kirjoittanut, todellinen reaktionopeus liikenteessä on monista tekijöistä riippuvainen tulos.
Saavatko liikennesääntöjen himonoudattajat oleellisesti parempia tuloksia? Heidänhän on oltava tarkkoina ja kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus vain lipsahda laittoman puolelle.
Korjataan nyt aluksi tuo käsittämättömän usein toistuva, mutta täysin virheellinen käsitys. Liikennesääntöjä noudattaakseen ei tarvitse olla kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus lipsahtaisi laittoman puolelle. Ensinnäkin nopeus on vain yksi osa sääntöjä. Toisekseen sääntöjä noudattava ei aja jatkuvasti laittoman rajalla, vaan jättää hiukan pelivaraa. Veikkaan, että tilanne on paljon vaikeampi laittomasti ajavalla, koska joutuu jatkuvasti ajamaan kiinnijäämisriskin alaisena. Lisäksi laiton ajotapa synnyttää tarvetta huomioida muita enemmän kuin laillisella tavalla ajaessa. Jostain syystä töpeksijöiden määrä tuntuu lisääntyvän sitä enemmän, mitä enemmän sääntöjä itse soveltaa. Olethan tosin perustellut ylinopeuksia juuri hereillä pysymisellä, joten sikäli ajatuksesi tarkkana olemisesta sotii tarkoitustasi vastaan. Mutta mitäpä ei oman toiminnan perustelemiseksi olisi valmis tekemään. Logiikan heittäminen romukoppaan on ehkä helpoin asia.
Väitän siis, että liikennesääntöjen himonoudattajat saavat liikenteessä keskimäärin parempia aikoja kuin säännöistä lipsuvat. Tämän ymmärtää, kun ymmärtää mistä rektionopeus todellisuudessa muodostuu. Mutta se ei ole oleellista, koska liikenneturvallisuuden muodostumisessa maksimaalisella reaktionopeudella on vain pieni merkitys. Siinähän puhutaan sekunnin kymmenyksistä. Kuka tosiaan laskee tuollaisen varaan jotain?
Heitän pienen kysymyssarjan, johon vastaamisen jälkeen asian käsittelyä on huomatavasti mukavampi jatkaa:
Kuinka paljon lujempaa voi esim. 0,2 sekuntia nopeammin reagoiva voi mielestäsi ajaa? Mistä nopeudesta vertailukohta lasketaan ja kenen reaktioaikaan pitää verrata? Millaisen testin perusteella aika määritetään ja onko tulos pätevä seuraavanakin päivänä ja erilaisissa ajotilanteissa?
Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
Olisiko peräti niin, että noin väittäviä voisi kutsua sellaisiksi varsinaisiksi ylinopeususkovaisiksi?
Taitaa tosiaan olla syytä määritellä termi uudestaan, kun tähän saakka merkitys on ollut jokseenkin päinvastainen. Mutta sisältyy SO2001:n kommenttiin muutama kiinnostavakin asia.
1. Kokenut ylinopeudella ajava. Jos kaveri on kokenut ja silti käyttää merkittävästi/merkittäviä ylinopeuksia, voisiko tästä päätellä jotain?
2. On varmasti totta, että kokenut ylinopeudella ajava osaa odottaa yllättäviä tilanteita. Niitä syntyy ihan taatusti. Jos kuitenkin oletetaan liikkumisen tarkoituksena olevan jokin muu kuin extremekokemusten haku, mitä yllättävien tilanteiden kohtamisen ennakoimiseksi on syytä tehdä? Pidetäänkö esim. nopeus laittoman puolella maksimaalisen raktioajan turvaamiseksi?
On varmasti totta, että kokenut ylinopeudella ajava osaa odottaa yllättäviä tilanteita. Niitä syntyy ihan taatusti. Jos kuitenkin oletetaan liikkumisen tarkoituksena olevan jokin muu kuin extremekokemusten haku, mitä yllättävien tilanteiden kohtamisen ennakoimiseksi on syytä tehdä?
Extremekokemuksia pääsee ihan varmasti kokemaan myös alinopeudella, ellei sekä omaa liikennepelisilmää että hallitse sääntöjä.
Kokenut ylinopeuskuski ei välttämättä ota sen enempää riskejä, vaikka hänen keskinopeus onkin huomattavasti suurempi. Hän ymmärtää, missä tilanteessa rajoituksen ylittäminen ei lisää merkittävää riskiä, ja hän ymmärtää myös hidastaa siellä missä tilanne niin vaatii.
Ainoa tapa kehittyä kokeneeksi ylinopeuskuskiksi ei myöskään ole aloittaa autoiluaan kokemattomana ylinopeuskuskina, ja siis sellaisena, joka ei näitä riskejä ja tilannenopeuksia hallitse. Varovaisesta alinopeuskuskistakin kehittyy ennenpitkää ylinopeuskuski, kun hän alkaa ymmärtää, missä tilanteessa se ei ole tarpeen pilkulleen noudattaa rajoitusta ja että pelkästään rajoituksen noudattaminen ei riitä.
Ainoa tekijä, joka voi estää osaavan alinopeuskuskin kehittymisen taitavaksi ylinopeuskuskiksi, on pilkullinen lain noudattamisen tarve ja poliisin pelko.
Osaamattomien kuskien tapauksessa lienemme yhtä mieltä siitä, että heidän on parempi ajaa ali- kuin ylinopeutta. He eivät tunnista tilanteisiin liittyviä nopeusriskejä, eivätkä välttämättä edes halua myöntää sen tekijän olemassaoloa. Osaamattoman alinopeuskuskin mielestä kaikki ovat luultavasti hulluja kaahareita, jotka ajavat talvinopeusrajoituksella lähes tyhjällä viivasuoralla tiellä sataakymppiä.
1. Kokenut ylinopeudella ajava. Jos kaveri on kokenut ja silti käyttää merkittävästi/merkittäviä ylinopeuksia, voisiko tästä päätellä jotain?
Muutama lainaus tutkimuksesta "Autoilijoiden ajonopeudet" vuodelta 2003 (perustuvat osittain 1980-luvun aineistoon).
"Yli 10 kilometrillä nopeusrajoituksen tuntinopeuden rikkoneilla lähes ainoa este ajaa vieläkin kovempaa on pelko kiinnijäämisestä ja rangaistuksesta. Heidän mielestään hitaasti ajaminen on tylsää ja aiheuttaa tunteen liikenteen etenemisen jarruttamisesta. Alle 10 km tunnissa rajoituksen rikkoneet taas kokevat onnettomuusriskin kohoamisen esteenä kovemmalle ajonopeudelle (Spolander 1987)."
"Ajosuorite vaikuttaa siihen, miten usein kuljettajat perustelevat ylinopeutta nopean ajamisen tulemisella tavaksi (?²=28.21, p=0.001). Yli 30 000 km vuodessa ajavista 27 % kertoi nopean ajamisen olevan tapa, alle 5000 km vuodessa ajavista näin sanoi 10 %."
"Myös ajosuorite liittyi ajonopeuksien ylittämisen yleisyyteen (?²=73.94, p=0.001). Yli 30 000 kilometriä vuodessa ajavat kertoivat muita kuljettajia useammin ylittävänsä nopeuksia hyvin usein ja vastaavasti muita kuljettajia vähemmän hyvin harvoin. Alle 5000 kilometriä vuodessa ajavat puolestaan kertoivat muita kuljettajia useammin, etteivät koskaan riko nopeusrajoituksia tai että rikkovat niitä hyvin harvoin (taulukko 1)."
Herbert:
2. On varmasti totta, että kokenut ylinopeudella ajava osaa odottaa yllättäviä tilanteita. Niitä syntyy ihan taatusti. Jos kuitenkin oletetaan liikkumisen tarkoituksena olevan jokin muu kuin extremekokemusten haku, mitä yllättävien tilanteiden kohtamisen ennakoimiseksi on syytä tehdä? Pidetäänkö esim. nopeus laittoman puolella maksimaalisen raktioajan turvaamiseksi?
Extreme-kokemuksien hakijoita ei taida olla kovin monta promillea kuljettajista. Ei tavallinen perusylinopeus anna vielä mitään extremeä.
Pari viikkoa sitten eräässä lehdessä oli oikein kuvalla varustettu juttu kaupunginjohtajasta, joka jäi viime kesänä kiinni ylinopeudesta. Jutussa kerrottiin, että kortin lähtö oli lähellä. Kaupunginjohtaja oli ajanut ohitustilanteessa 117 kilometrin tuntinopeutta, kun nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Extreme-kokemusko?
Ei, sillä kyseisellä leveällä ja hyväkuntoisella tiellä oli kymmenien vuosien ajan sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus, joka vasta pari vuotta sitten alennettiin kahdeksaan kymppiin osana uutta liikennepolitiikkaa (nopeudenalennus- ja sakkorahankeräyspolitiikkaa). Tien ominaisuuksiin ja vähäiseen liikennemäärään nähden 117 kilometrin tuntinopeus ei todellakaan tarjoa mitään extreme-kokemusta. Se on tavallista rentoa ja leppoisaa ajamista.
Nopeusrajoituksen alentaminen kyseisellä tieosuudella on johtanut siihen, että ylinopeussakkoja ovat saaneet monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät perinteisesti ole saaneet sakkoja. Vaimoni kertoi, että hänen tuntemistaan ihmisistä lähes kaikki ovat saaneet kyseisellä tiellä ylinopeussakon sen jälkeen kun nopeusrajoitusta alennettiin eli viimeisten parin vuoden aikana. Eräskin seurakunnan naispuolinen työntekijä oli saanut sakot peräkkäisinä päivinä ja toinen seurakunnan naispuolinen nuorisonohjaaja oli menettänyt ajokorttinsa. Kun hyvämaineiset ihmiset papeista kaupunginjohtajiin alkavat saada roppakaupalla ylinopeussakkoja jollakin tieosuudella, se ei johdu yleisestä moraalin rappeutumisesta vaan siitä, että nopeusrajoitus on yksinkertaisesti sairas.
Sen jälkeen kun nopeusrajoitus oli alennettu ihmeteltiin yleisesti sitä, että poliiseja ei juuri näy tien varrella nopeutta valvomassa. Jopa sellainen lapsellinen ajatus esitettiin, että ehkä poliisikin koki nopeusrajoituksen alentamisen huonona asiana eikä sen vuoksi viitsi sakottaa. Tiellä voisi siis vielä huoletta ajaa vanhaa nopeutta - ja monet ajoivatkin. Tiesin jo tuolloin, että ihmiset ovat väärässä. Vähäisellä poliisivalvonnalla pelkästään rohkaistiin ihmisiä ajamaan ylinopeutta, jotta saalista tulisi sitten, kun nopeuksien valvonta toden teolla aloitettaisiin. Ja juuri näin on tapahtunut. Poliisi on kytännyt ja sakottanut aivan raivopäisesti, kun ottaa huomioon tien vähäisen liikennemäärän. Autiolla hiljaisella tiellä illan hämärtyessä ei odota saavansa sakkoa joltakin piilossa nopeuksia mittaavalta poliisipartiolta. Autojen määrä on vähäinen, mutta sakotettavien suhteellinen osuus liikennevirrasta korkea.
Ainoat, jotka tästä touhusta ovat saaneet extreme-kokemuksia, ovat poliisit, ellei nyt sitten ajokortin menettämistä pidetä extreme-kokemuksena. Se on kova rangaistus maaseudulla, jossa ei ole kunnollista julkista liikennettä.
TeeCee: Minun tietääkseni ei kasva. Itsemurhia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi.
Opelixi: "Liikenneturvan mielestä Suomen viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon tulisi jatkossa lisätä tieto siitä, kuinka moni tieliikennekuolema on itsemurha ja kuinka moni on
sairauskohtaus."
"Itsemurhat sisältyvät edellä mainittujen määritelmien perusteella tieliikennekuolemien tilastoon. Ne ovat tieliikenneonnettomuudessa tapahtuneita kuolemia ja henkilö on kuollut onnettomuudessa saamaansa vammaan."
Koska juttusi osoittautui jälleen paskapuheeksi, niin kysyn vielä kerran TeeCee, että kasvaako itsemurhien, sairaskohtauksien ja rattijuoppojen määrä, jos keskinopeus kasvaa?
Jaaha, se alkaa taas. Olet jälleen löytänyt lauseenpätkän joka näyttää tukevan mielipidettäsi ja lopetat lukemisen siihen. Opelixi, uskoisit nyt, tuo ei toimi.
Puhuimme potenssimallin luotettavuudesta, ja sen selvittämiseksi tarvitaan onnettomuuksien nopeustiedot ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat uhriluvut. Kumpaakaan ei löydy tilastokeskuksen luvuista, kuten lähteesi kertoi. Suomessa ne otetaan liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien raporttien pohjalta kerätystä aineistosta.
Jos olisit malttanut lukea lähdettäsi tuon lainaamasi kohdan jälkeen yhden sivun, olisit saanut selville mitä liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien tilastot pitävät sisällään. Lähteesi mukaan tutkinnassa pyritään selvittämään oliko kysymys itsemurhasta. Sitä selvitetään potilastiedoista, kyselemällä omaisilta, onnettomuuden kulun perusteella ja niin edelleen. Jos tieto todetaan riittävän varmaksi, tapaus kirjataan itsemurhaksi.
Ja jos olisit lukenut vielä toisenkin sivun eteenpäin, olisit huomannut että aiemmat puheeni pitävät paikkansa myös sairaskohtauksien osalta.
Sinulla ei ole ollut tapana palata selvittelemään virheitäsi, joten lienee turhaa toivoa että nytkään vastaisit puheistasi. Olisi kuitenkin hyödyllistä selvittää itsellesi, miksi tämäkin asia meni samalla vanhalla kaavalla päin sitä yhtäkin paikkaa. Jos et tunnusta edes itsellesi omia mokiasi, olet kohta taas samassa nolossa tilanteessa. Vaikka et itse siitä välittäisikään, niin tämä on aika kiusallista näin sivusta seuraajankin kannalta katseltuna.
TeeCee 22.11.11 14:31: Pidän edelleen uskottavimpana että itsemurhiksi tiedettyjä tapauksia ei kirjata liikennekuolemiksi. Ihmettelen kovasti kuinka ruotsalaiset pystyvät erottelemaan itsemurhat meitä paremmin. Ehkä he sosiaalisempina ihmisinä jättävät aina itsemurhaviestin?
TeeCee 25.11.11 15:36: "Itsemurhia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi... Jos kuski kuolee kohtaukseensa, se kirjataan luonnolliseksi kuolemaksi, ei liikennekuolemaksi."
Opelixi: Hyvä esimerkki siitä, kuinka TeeCeen usko muuttui kolmessa vuorokaudessa tieteen julistamaksi faktaksi.
Vaikka sinulla näyttää käyvän aina niin päin että omaan päättelyyn perustuva mielipide osoittautuu vääräksi kun asiasta löydetään oikeaa tietoa, niin minulla kävi ainakin tuossa tapauksessa toisin päin. Vielä 22.11. en tiennyt kuinka asia on, joten esitin oman mielipiteeni. Sitten löysin tutkimuksen, josta selvisi miten liikenneonnettomuudet Suomessa todellisuudessa tilastoidaan, ja ilmeni että olin ollut oikeassa. Jos olisin ollut väärässä, olisin kertonut senkin, kun asian oikea laita selvisi.
Opelixi: Eikä päivänselviin tapauksiin tarvita Ruotsissakaan mitään itsemurhaviestiä:
"Vuonna 2010 Ruotsissa poistettiin ensimmäistä kertaa itsemurhakuolemat (yhteensä 17) virallisen tilaston tieliikenteessä kuolleiden määrästä."
Päivänselvät asiat on Suomessakin jätetty pois niistä tilastoista, joiden perusteella tätä väittelyä käydään. Päivänselväksi lasketaan tapaukset, jotka täyttävät kaksi kriteeriä; Ensinnäkin tapauksen täytyy ulkoiselta kulultaan näyttää siltä, että se on tehty tarkoituksella ja ajoneuvo on ollut kuljettajan hallinnassa törmäykseen saakka. Toiseksi kuljettajan taustatiedoista on löytynyt itsemurhaa tukevaa lisätietoa. Eli itsemurhiksi on luokiteltu vain ne tapaukset, jotka täyttivät nämä molemmat kriteerit (ulkoinen kulku ja taustatiedot).
Lainaus on sinun esittämästä lähteestä, jota et itse lukenut.
Herbert: Opelixi löysi TeeCeen lukemattomista kommenteista yhden virheen.
ritsa: Yhden?
Aivan, minkä yhden virheen? Ei Opelixi löytänyt virhettä, hän sekoitti Tilastokeskuksen julkaisemat viralliset onnettomuusluvut ja Liikennevahinkokeskuksen ylläpitämät tilastot. Tilastokeskus laskee mukaan myös itsemurhat, mutta tutkijoiden käyttämässä Liikennevahinkokeskuksen aineistossa ne on eriteltynä, joten itsemurhat eivät sekoita nopeuden ja onnettomuuden seurausten suhdetta. Kiitos ritsa.
ritsa: Koska uskonto on todistettu tieteelliseksi faktaksi tiedeyhteisössä, ei ainakaan vielä mielestäni. Jos yksilön maailmankatsomus perustuu putkiaivoisesti teorioihin ja uskontoon ja vain hyvin löyhästi todellisuuteen, no olet tavallaan oikeassa, jos kaiken näkee toisin mitä oikeasti tapahtuu niin silloin voidaan ehkä sanoa että yksi tosi iso juttu meni väärin.
Jäikö minulta joku kommentti huomaamatta, mistä uskonnosta puhut? Minä puhuin tutkimuksesta Eri liikennemuotojen onnettomuuksien tilastointi ja Opelixin Liikenneturvan sivuilta löytämästä Sirpa Rajalinin artikkelista TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI. Kummankin mukaan Opelixi erehtyi. Ovatko ne uskonnollisia julkaisuja? Mikä uskonto määrittelee kuinka mikäkin asia tilastoidaan mihinkin tilastoon. Ole hyvä ja perustele, et kai vaadi meitä uskomaan pelkkään sanaasi.
Olisiko peräti niin, että (ylinopeuden virkistävään vaikutukseen perustavia kuskeja) voisi kutsua sellaisiksi varsinaisiksi ylinopeususkovaisiksi?
mikahe:
Miksei. Ennen vanhaan ylinopeuskuljettajien pelisilmä tutkasi enimmäkseen LP:ia. Mutta kun se on sittemmin osoittautunut turhaksi ajanhukaksi, se on kohdistunut olennaiseen.
Tuohan on suora tunnustus, että jos "uhkataso" nousisi, niin ainoa "pelisilmän" (voi itku, miten nössö ilmaisu) tarkkaavaisuutta edistävä asia olisi enää kiinnijäämisen pelko. Oleelliset sivuun. Taas alkaisi LP:n tutkailu... Toki asiaa edistää nykyään jo kameratolppakin, jota pitää väistellä.
mikahe:
Jopa 500 m edellisen takapuskuria edemmäs.
Onhan se tietysti päivänselvän oleellista, että kuskin tulee seurata muuta liikennettä. Ei siihen silti tarvita ylinopeuksia ja siihen uskovaisten "kicksifiilinkejä"!
Drive kommentoi aiheeseen liittyen tällaisia "viisauksia":
drive:
Ainoa tekijä, joka voi estää osaavan alinopeuskuskin kehittymisen taitavaksi ylinopeuskuskiksi....
Aijaa, tämä on siis joku tavoite peräti? Että oikein "kehittymistä"...
drive:
....on pilkullinen lain noudattamisen tarve ja poliisin pelko.
Tuosta tarpeesta noudattaa pilkkua en ole vakuuttunut ollenkaan. Mutta poliisin pelkonne on sitten yhteistä ainakin, vai mitä mikahe?
Driven kommenttia muutenkin mukaillen:
Ylinopeuskuskit eivät välttämättä tunnista tilanteisiin liittyviä nopeusriskejä, eivät etenkään halua myöntää tekijän olemassaoloa. Ylinopeuskuskin mielestä kaikki muut ovat hulluja tientukkoja, oli tilanne mikä hyvänsä.
drive:
Kokenut ylinopeuskuski ei välttämättä ota sen enempää riskejä, vaikka hänen keskinopeutensa onkin huomattavasti suurempi. Hän ymmärtää, missä tilanteessa rajoituksen ylittäminen ei lisää merkittävää riskiä, ja hän ymmärtää myös hidastaa siellä missä tilanne niin vaatii.
Oman kokeneisuuden ja osaamisen korostaminen (kuvitellusti, eikös vanha klisee juuri niin kuulu) on arkkiesimerkki ylinopeususkovaisuudesta Suomessa.
Drive varmaan kuvittelee olevansa kokenut (ylinopeus-)kuski? Milläs muuten vakuutat meidät asiasta? Tai muut liikenteessä olijat? Toistaiseksi ei ole tullut muuta kuin asenteessa tarkistettavaa.
Drive varmaan kuvittelee olevansa kokenut (ylinopeus-)kuski? Milläs muuten vakuutat meidät asiasta? Tai muut liikenteessä olijat? Toistaiseksi ei ole tullut muuta kuin asenteessa tarkistettavaa.
Miksi haluaisin vakuuttaa leikkipoliisit nopeuteni asiallisuudesta? Ylinopeussakkoja en ole koskaan saanut, enkä kolaria ajanut, mutta silti joudun säännöllisesti leikkipoliisin silmätikuksi. Mitä minun pitäisi vakuuttaa leikkipoliisille ja miksi? Vai onko ongelma sittenkin leikkipoliisin asenteessa?
TeeCee:
Tässä taas nähdään, kuinka turhauttavaa on yrittää keskustella TeeCeen kanssa. TeeCeeltä menee vielä pari viikkoa ennen kuin se huomaa, että olen eilen laittanut asiasta mustaa valkoisella. Tänään se vielä luulee, että itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi.
Olisin todella halukas kuulemaan, että mitä TeeCee teet työksesi? Ei tuollaisella asioiden hoidolla ainakaan yksityisellä puolella pärjätä ja tuskin olisi aikaakaan notkua keskipäivällä useita tunteja keskustelupalstoilla.
Hoidatko muutkin asiat tuollaisella viiveellä?
Harms:
Ei päästä mutta ei se haittaa kun keskustelu on jo muutenkin kiertänyt vuosia kehää yhden ja saman asian, ylinopeuden ympärillä.
ritsa:
Kompromissi nopeuden ja loukkaantumisten välillä?
ritsa:
Mahtaisi olla meillä tuloksena mielenkiintoinen yhteiskunta, kun poliisit vain puhalluttaisivat kuskeja. Kannattaa muistaa, että saavutetut tulokset muissa asioissa eivät ole itsestäänselvyyksiä ja automaattisesti pysyvä olotila.
Opelixi:
Tuo ei ollut tärkein pointti, vaikka ihan hyvä tarkennus olikin. Kuolemat ja loukkaantumiset erottaa potenssimallissa erilainen kerroin nopeuden suhteen. Mutta pointtina oli se, että jokin muu tekijä voi heikentää tai vahvistaa keskinopeuden muutoksella saatua vaikutusta. Jos esimerkiksi liikennemäärät kasvavat, luonnollisesti vahingotkin kasvavat. Ja kun samaan aikaan autokanta paranee, ainakin onnettomuuksien seuraukset lievenevät eli heva-onnettomuudet vähenevät osan kolareista jäädessä omaisuusvahingoiksi.
Jos sinä yrität päätellä jotain keskinopeuden vaikutuksesta riskiin Tiehallinnon keskinopeustilastojen perusteella, teet turhaa työtä.
Totta kai lasketaan, siksi sanoinkin prosentin laskettavan kaikista tapauksista. Ei tuo mitään kiemurtelua ole. Sinun kommenttisi sisälsi selvän virheen. Totesit, että "Jos tieosuudella joku on tappanut itsensä ja joku kuollut sairaskohtauksiin, niin näistähän se prosentti lasketaan".
Prosenttia ei tosiaan lasketa noista, vaan kaikista tapauksista.
On tämä vaikea asia sinulle. Liikenteessä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu hyvin monista syistä ja monenlaisten tapahtumaketjujen seurauksena. Kun keskinopeus muuttuu, muuttuu myös näiden kokonaismäärä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista syistä johtuneiden onnettomuuksien määrä muuttuisi samassa suhteessa. Tämä on lukemattomia kertoja sinulle rautalangasta väännetty. Siksi minusta on aika mielipuolista kinata itsensä kanssa asiasta, jota ei ole olemassa.
Herbert:
Olisi se ainakin liikenneturvallisuuden kannalta oleellisesti nykyistä parempi, jos asia sinua edes oikeasti kiinnostaa.
Mitähän ne muut saavutukset on, no ehkä se että 90% kuskeista muistaa ajaa korkeintaan 10km/h ylinopeutta kun niitä on vuosikymmeniä tästä asiasta valvottu kaiken muun kustannuksella ja jos ajaa sitä lujempaa voi saada sakon. Ei mairitteleva saavutus.
ritsa: En ymmärrä teksteistäsi vieläkään juuri mitään ja jätän ne edelleen lukematta aivan kuten TeeCeen tekstit jos ne on paria lausetta pidempiä.
Pari lausetta riittää hyvin jos tarkoitus on esitellä tietämyksensä tai ymmärryksensä vähyys, mutta se ei riitä perusteltujen mielipiteiden esittämiseen.
SO2001:
Erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen vastine, SO2001. Kiitoksia siitä ja ihan jo vaivannäöstäsi!
SO2001:
Tuossa jotakin poimintaa.
En ole ihan vakuuttunut, että poliisi ja armeija ohjailevat mediaa. Ne on resursseineen niin ahtaalle ajettuja, että varmaan kamppailevat lähinnä toiminnan pyörittämisen kanssa. Mutta ylipäätäänkään. Ja tämä oli todella typistetty ajatus ja käsitys ja puhutaan tietysti Suomesta.
Poliisin on tarkoitus ollakin eräänlainen "pelote", eikä vain liikenteessä, vaan rikollisuudelle jne. Sitten laitos on tietysti monenlainen toimeenpaneva ja valvova elin, hoitaa lupa-asioita, matkustusasiakirjoja jne.
Liikenteen suhteen heillä on Ritsan mielestä kyse jotenkin "vääristyneestä painopisteestä" toiminnassaan, tai jotakin. Mielenkiintoisinta on, että ratkaisuksi hän esittää totaalista yhteen asiaan vaihtamista, eli juoppokuskivalvontaan siirtymistä vuodeksi ("kaikki LP:n miehet" ja "100% ajasta" ).
Oliskohan poliisi itse samaa mieltä asiasta edes? Se olisi kiva tietää. Minua hän ei kyllä saa "aivopestyä" ajatukseensa, joku tolkun malli on varmaan löydettävissä, jos ylipäätään pitää valvontaa kehittää. Tuollaisenaan ajatuksensa esittäminen kummeksuttaa kuitenkin.
TeeCee: Minustakin rajoitusten noudattamisesta kannattaa puhua vain sellaisille, joilla on oman elämänsä hallinta hanskassa.
SO2001: Minulle ei kannata puhua.
Tästä olemme yhtä mieltä, sinä et kykene ohjailemaan omia tekojasi.
SO2001: Voiko yli 90 prosenttia ihmisistä olla väärässä rikkoessaan sääntöä? Vai voiko sääntö, jota yli 90 prosenttia ihmisistä rikkoo, olla väärä?
Mitä järkeä olisi rajoittaa sellaisia ihmisiä vahingoittavia asioita, joita kukaan ei tekisi?
Luonnonlait eivät välitä kansanäänestyksistä. Liike-energia muuttuu nopeuden neliössä ja ihmisruumis reagoi tähän hyvin herkästi. Sinun tärkein ohjenuorasi on oman kertomasi mukaan käsky olla tekemättä ihmisille pahaa. Jos kuoleman aiheuttaminen lasketaan pahaksi, niin nopeusrajoitusten rikkominen on yleisin paha teko liikenteessä, sehän tappaa enemmän kuin muu pahanteko. Mutta sinä et kykene ajattelemaan yhtä ja samaa asiaa kyllin pitkään huomataksesi tämänkaltaisia epäloogisuuksia mielipiteissäsi, vaan valitset mielipiteesi sen mukaan mikä parhaiten vastaa sinun lapsuutesi karuja kokemuksia ja muita neuroosejasi. Sellaista faktaa ei kerta kaikkiaan ole olemassa, millä voisi kumota sellaisia perusteluja mitä sinä esität.
TeeCee: Onko sinulla tiedossa joku perustelu sille että tämän lyhyen tienpätkän liikenne muodostui esimerkiksi eri ikäisistä autoista kuin pääteillä keskimäärin?
Opelixi: Ymmärtäisitköhän sitten, mitä tarkoitan, jos selvitän sinulle vastaavan mittaisen tieosuuden missä keskinopeus ei ole laskenut eikä sille rakennettu automaattista nopeusvalvontaa, mutta silti tieosuudella sattui vähemmän vakavia onnettomuuksia, kuin maassa keskimäärin?
Ymmärsin mitä tarkoitit, haluat verrata kahta mahdollisimman samanlaista tienpätkää jotta arvot olisivat verrannollisia. Minä taas yritän saada sinua ymmärtämään, että moitit ihan aiheesta sen alkuperäisen 7 km:n osuuden havaintojen tarkkuutta juuri sen lyhyyden vuoksi. Jos sitä epävarmaa tulosta verrattaisiin toiseen samasta syystä epävarmaan tulokseen, niin vertailun virhehän vain lisääntyisi. Mitä isompi otos, sitä pienempi virhe, ja koko maan kattavassa otoksessa viehe on minimissään.
Et kai sinä vaan taas houri niistä kappalemääristä prosenttien sijaan? Joskushan sinä möläytit, että tässä meidän uskonnossa ( tarkoitit nähtävästi tiedettä ylipäätään ) tykätään enemmän prosenteista kuin absoluuttisista luvuista. Tämä tykkääminen johtuu mm. siitä, että prosenttien käyttö mahdollistaa erimittaisten tieosuuksien vertailun.
Opelixi: Jos oikeasti haluttaisiin pois sulkea kaikki muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, niin tarkastelu tehtäisiin käänteisessä järjestyksessä.
Vedetääs pari askelta takaisinpäin. Otat lähtökohdaksi että virheitä ei haluta sulkea pois, mutta unohdit osoittaa että oletuksesi on totta. Vain uskovainen ottaisi pelkän väitteen tosissaan. Ja jos mukana tosiaan on tahallaan jätettyä virhettä, niin miksi potenssimalli ennustaa nopeusmuutoksen vaikutuksen liikennekuolemien määrään niin tarkasti, että 95 %:n varmuusväli mahtuu potenssien 4,1 ja 4,9 väliin? Ja mikä olisi motivaatio sille että kaikki liikennetutkijat ympäri maapallon sopisivat salaa väärentävänsä jonkun työkalun väärentämisestä? Eikö mukaan tosiaankaan ole kaikkien näiden kymmenien vuosien aikana mahtunut yhtään tutkijaa tai asioista muuten perillä olevaa, joka olisi halunnut kertoa maailmalle totuuden potenssimallista? Veikkaan että asia kiinnostaa lehtimiehiäkin, moisen maailmanlaajuisen salaliiton paljastavalle toimittajalle olisi varmasti tiedossa Pulizer. Mitä veikkaat, miksi Moottori-lehdelle ei kelpaa maailmanlaajuinen kunnia, joka tämänlaajuisen salaliiton paljastajaa odottaa? Kyllä jostain maasta yksi juoppo tutkija löytyy, joka kunnon ryypytyksen jälkeen kertoo missä oikeasti mennään.
Muitakin syitä epäuskooni löytyy, mutta vastaa nyt noihin ensin.
Opelixi: Ensin tilastoidaan parin vuoden ajan kameroiden ollessa käytössä ja/tai alhaisemmilla nopeusrajoituksilla ja sen jälkeen tilanne entisöidään = kamerat poistetaan käytöstä ja/tai nopeusrajoitukset palautetaan entiselleen.
Potenssimalli ei puhu kameravalvonnasta vaan nopeudenmuutoksen ja onnettomuuksien seurausten suhteesta. Sen toimimisen voi siksi tarkistaa vaikka siitä, mitä tieosuudella tapahtuu kun nopeusrajoitusta nostetaan.
Opelixi: Ja jos oikeasti haluttaisiin olla rehellisiä, niin kerrottaisiin avoimesti minkälaisilla autoilla onnettomuudet ajettiin, kuinka monta matkustajaa turma-autoissa oli, oliko kuljettaja humalassa, oliko kyseessä itsemurha, sairaskohtaus jne.
Joo, ollaan vaan rehellisiä. Kun otanta on riittävän iso, yksittäisten turma-autojen matkustajamäärillä ei ole merkitystä. Suomalaisten isojen tutkimusten aineisto kerätään maan pienen liikennemäärän vuoksi pitkältä aikaväliltä. Koska et tiedä mitkä asiat vaikuttavat potenssimallin tarkkuuteen, luulet että tämä heikentää aineiston luotettavuutta. Isoissa maissa saadaan kerättyä laaja aineisto jo muutamassa vuodessa, mutta tietämättömyytesi potenssimallin ominaisuuksista estää sinua käyttämästä hyväksesi myös näitä tietolähteitä. Joten olet ihan itse hankkiutunut tuohon tilanteeseen, sinä ihan itse päätit olla lukematta sinulle tarjottua tutkimusta potenssimallin ominaisuuksista, sinä kun kuulemma jo tunsit sen. Ja nyt sitten piinaat meitä tuollaisilla älyttömillä kommenteilla automalleista ja matkustajamääristä.
Myöskään kuljettajan humalalla ei ole vaikutusta potenssimalliin, itsemurhiksi tunnistettuja ja sairaskohtauksiin kuolleita ei oteta mukaan kun selvitetään nopeuden vaikutusta onnettomuuden seurauksiin.
Opelixi: Se, että nyt ilmoitetaan vain henkilövahingot ja kuolemat ei paljoa kerro, kun liikennekuolemienkin kohdalla luvut ovat luokkaa 0,0 - 2,0 kuollutta vuodessa!
Ei kerro ei, se on todettu jo moneen kertaan. Joten miksi ihmeessä sinä sitten vielä vaan vatvot sen onnettoman tutkimuksen tietoja? Kerrotko nyt kun kysyn tätä neljännen kerran?
Opelixi: Tuollaisiin lukuihin vaikuttaa aika oleellisesti se, että oliko turma-autossa matkustajia. Luku voi helposti vähintään tuplaantua, jos autossa olikin matkustajia!
Juuri näin. Joten eikö olisi jo aika jättää se tutkimus ja ottaa tilalle joku missä on riittävän laaja aineisto? Yritä ensin saada tietosi potenssimallista ajan tasalle, niin sinua ei haittaa vaikka aineisto olisikin pitkältä aikaväliltä tai ulkomailta.
TeeCee:
Jokaisella ihmisillä on omat neuroosinsa. Joidenkin kohdalla ne vain pitää suodattaa esiin tekstistä, koska he eivät kerro niistä suoraan.
Näin se päättelyketju menee:
Nopeusrajoitusten rikkominen ? yleisin paha teko liikenteessä ? tappaa enemmän kuin muu pahanteko.
En tiedä vielä yhtään tapausta, jossa nopeusrajoituksen rikkominen olisi tappanut jonkun. Joten se siitä.
En kiistä sitä ilmiselvää tosiasiaa, että ajoneuvon nopeuden lisääminen lisää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä. Tästä asiasta on turha edes keskustella. Ei tarvitse hallita monimutkaista fysiikkaa ymmärtääkseen, että mitä kovempaa vauhtia ajetaan, sitä kovemmalla vauhdilla törmäillään, ja sitä suuremmat hidastusvoimat kohdistuvat matkustajiin, ja sitä pahemmin heille käy.
Näitä ilmiselviä totuuksia en pyri kumoamaan.
En myöskään vaadi, että maanteillä tulisi saada ajaa miten kovaa tahansa, ja että nopeuksia ei saisi millään tavalla rajoittaa. Todennäköisesti pinttyneimmätkään ylinopeutta ajavat eivät vaadi, että Mannerheimintiellä pitäisi saada ajaa kahtasataa. Kukaan normaalijärkinen ihminen ei vakavissaan ehdota tällaista.
Missä sitten olen eri mieltä kuin eräät muut?
Siinä, miten nopeuksien hallinta tulisi toteuttaa. Ja osittain siinä, mitkä olisivat sopivat enimmäisnopeudet ja miten niihin tulisi päätyä.
Nämä ovat tärkeimmät erimielisyyden aiheet. Lisäksi, jos mennään yksityiskohtiin, kritisoin eräiltä osin tieteellistä tutkimusta, jota liikenteestä tehdään.
Nopeuspolitiikassa en kannata nykyistä käytäntöä, jossa ihmisille myydään tuhatta ja sataa kulkevia autoja, joilla ihmiset pakotetaan ankaralla poliisivalvonnalla ja rangaistuksilla ajamaan matelunopeutta. Minusta tällainen omituinen kaksinaismoralismi on järjetöntä. Autot tehdään ikään kuin jonkinlaiseen mielikuvitusmaailmaan, jossa nopeusrajoitukset ovat tuntematon käsite.
Kun aivan tavallinen perheauto kulkee suurinta (tällä hetkellä useimmilla maanteillä ) sallittua nopeutta, 80 kilometriä tunnissa, sillä joutuu ajamaan aivan pintakaasulla. Toisin sanoen kaasupolkimen liikevarasta on käytössä noin kymmenen prosenttia, jos sitäkään. Tällä 8 12 mm. liikerata-alueella tapahtuu (kiihdytystilanteita lukuun ottamatta) nopeuden säätö nollasta kahdeksaan kymppiin, ja 0,5 1,5 mm. alueella tapahtuu ajonopeuden hienosäätö ylinopeuden ja sallitun nopeuden välillä. Samaan aikaan useita kymmeniä millimetrejä kaasupolkimen liikeradasta on käyttämättömänä, koska tällä alueella auto kulkisi jo ylinopeutta. Tästä kaikesta seuraa, että ajaminen laillisesti on äärimmäisen tarkkaa jalka-akrobatiaa, joka pitkään jatkuttuaan kehittää jalkaan ns. penikkataudin (googlatkaa balettitanssijoiden sanastosta, mitä tällä tarkoitetaan) erityisesti silloin, jos auton jalkatila on ahdas, ja kuljettaja joutuu ajaessaan pitämään jalkateräänsä ylöspäin kippurassa. Jos ei joku ymmärrä, mitä tarkoitan, kokeilkoon seuraavaa:
Istutaan tuolilla. Työnnetään jalkoja hieman eteenpäin vastaamaan ajoasentoa autossa. Ei jalkoja kovin suoriksi, sillä autossakin tila on rajallinen. Pidetään jalkaterät 90 asteen kulmassa sääriin nähden. Tässä asennossa jalat eivät vielä rasitu (riippuu siitä, kuinka koukussa polvet ovat). Mutta nyt nostetaan jalkateriä ylöspäin pitäen kantapäät maassa. Pienennetään säären ja jalkaterän välinen kulma huomattavasti pienemmäksi kuin 90 astetta. Tässä vaiheessa tuntuu kireyttä säären etupuolen lihaksessa. Jatketaan istumista tässä asennossa viisi tuntia tehden samalla pientä millintarkkaa ylös-alas -liikettä jaloilla. Tämä on virtuaalinen koe, jossa simuloidaan ajamista 80 kilometrin tuntinopeudella normaalilla henkilöautolla Keski-Suomesta Etelä-Suomeen.
Miksi jalkaterää on nostettava rasittavasti ylöspäin kippuraan? Eikö olisi helpompi pitää jalka ja kantapää kauempana kaasupolkimesta, jolloin jalkaterää ei tarvitsisi nostaa vaan sen voisi pitää alempana? Silloin edellä kuvattua ongelmaa ei olisi.
Totta kai voisi tehdä noin, mutta se edellyttäisi hitsaushommia. Auton kuljettajan istuimen kiinnitysrautoja pitäisi pidentää, jotta penkkisi siirtyi enemmän taaksepäin. Asiassa auttaisi ehkä vähän myös se, jos ratin saisi nostettua niin ylös, että polvia voisi koukistaa enemmän ilman, että ne osuvat rattiin.
Automaattinen nopeudensäätö on tietenkin osaratkaisu ongelmaan, mutta sitä ei kaikkein köyhimpien ihmisten autossa vielä kovin yleisesti ole. Ja mahtaako olla tulevaisuudessakaan, koska laite on todennäköisesti rikki siinä vaiheessa, kun käytetty auto vihdoin päätyy alaluokan ajokiksi.
Arkipäiväinen käytännön ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan on se, että ei noudata nopeusrajoitusta vaan ajaa kovempaa. Jalkaterän laskeminen parikin senttiä alaspäin kippura-asennosta helpottaa jo paljon. Ylinopeuden myötä poistuu myös toinen stressaava ja silmiä rasittava asia eli jatkuva katseen vaihtaminen nopeusmittarin ja tien välillä. Jotta nopeus pysyisi laillisena, mittaria on vilkaistava 15 sekunnin välein. Vilkaisu merkitsee katseen siirtämistä ja näön tarkentamista kaukaa lähelle ja taas kauas. Tähän toimenpiteeseen, joka pitkään toistuttuaan voi aiheuttaa päänsärkyä, menee pari sekuntia. Kun vilkaisuja tapahtuu minuutissa neljä ja tunnissa 240, maantienäkymän katseleminen häiriintyy 480 sekunnin eli kahdeksan minuutin ajaksi. Jokaisen tunnin aikana kuljettajan katse siis harhailee kahdeksan minuutin ajan muualla kuin edessä avautuvassa maantienäkymässä. Viiden tunnin ajomatkalla tätä harhailua tapahtuu yhteensä neljänkymmenen minuutin ajan.
On vielä kolmaskin asia. Nimittäin nopeusrajoituskylttien tarkkailu ja mieleen painaminen. Viimeksi mainittu asia on ainakin minulle erittäin vaikea. Vaikka havaitsisin nopeusrajoituskyltin, en enää muutaman kilometrin ajettuani muista mikä lukema siinä oli. Muut havainnot ja ärsykkeet pyyhkivät muistijäljen mielestäni. Maantienäkymästä voi tietenkin yrittää päätellä, että mikähän nopeusrajoitus tässä nyt voisi olla, mutta päätteleminen ei ole sama kuin tieto. Viimeistään valvontakameran kohdalla on varmuuden vuoksi hiljennettävä alimpaan kuviteltavissa olevaan nopeuteen. Silloinkin on vielä vähän epävarma tunne.
Automaattinen nopeudensäätölaite poistaisi nämä ongelmat. Tarkoitan sellaista järjestelmää, joka tietää ja ottaa huomioon nopeusrajoitukset.
SO2001: Kokenut ylinopeudella ajava kuljettaja on varuillaan ja osaa odottaa yllättäviä tilanteita.
On vai? Miten perustelet tämän väitteen? Mikä tekijä tarkkaan ottaen parantaisi reaktiokykyäni jos alkaisin ajaa jatkuvasti pienellä ylinopeudella? Liikennesääntöjen noudattaminen vaatii minulta jatkuvaa varuillaan oloa. Jos tätä varuillaanoloa ei enää olisi, niin mikä sen korvaisi? Varmasti olisin varuillani jos ajaisin niin kovaa että vereen erittyvät stressihormonit alkaisivat vaikuttaa, mutta se vaatisi kovia ylinopeuksia. Sitä paitsi elimistö tottuu uuteen tilanteeseen jolloin stressihormonien tuotanto laskee ja elimistö myös turtuu näihin hormoneihin, mikä vaatii annosten lisäämistä jotta teho säilyisi.
Minä en usko että pelkkä jatkuva ylinopeuksilla ajaminen ei paranna kuskin valppautta ennen kuin näen siitä todisteet. Sinä olet niin monta kertaa puhunut pilkalliseen sävyyn nopeusrajoitususkovaisista, että varmasti sinulla on asiasta todisteet, ole hyvä ja esitä ne.
SO2001:
Olisiko peräti niin, että noin väittäviä voisi kutsua sellaisiksi varsinaisiksi ylinopeususkovaisiksi?
Kumppani:
Miksei. Ennen vanhaan ylinopeuskuljettajien pelisilmä tutkasi enimmäkseen LP:ia. Mutta kun se on sittemmin osoittautunut turhaksi ajanhukaksi, se on kohdistunut olennaiseen. Jopa 500 m edellisen takapuskuria edemmäs.
Herbert:
Kyllä se tärkeäksi muodostuu, koska on tieosuuksia missä ainoat kuolemat ovat johtuneet sairaskohtauksista, rattijuoppojen kaahauksista ja itsemurhista.
Herbert:
Tuo ei ollut se pointti. Olet toki oikeassa, mutta tuosta ei ollut nyt kyse, vaan potenssiteorian paikkaansa pitävyydestä.
Herbert:
On se erikoista, että TeeCeen kanssa kuorossa toistatte kuinka potenssiteoria eli keskinopeuksien vaikutus liikennekuolemiin ja heva-onnettomuuksiin on todettu paikkaansa pitäväksi, mutta mistään tilastoista tätä ei voida todeta koska onnettomuuksiin ja liikennekuolemiin vaikuttaa lukuisat muut seikat.
Herbert:
Mutta jos nämä muodostavat suurimman osan onnettomuuksista!
Herbert:
Sinullehan tämä on vaikea asia! Keskinopeuden alentamisella ei siis voida vähentää itsemurhia, sairaskohtauksia eikä rattijuoppojen kaahailuja. Mitä siis jää jäljelle?
TeeCee:
Tyhmempi saattaisi kuvitella, että risteys- ja nokkakolareiden ajeleminen vaikka ihan nopeusrajoitusten puitteissakin olisi pahempi teko, kuin tyhjällä tiellä silloin tällöin ylinopeuden puolelle lipsahtaminen. Mutta hyvä, että liikennepsykologian tohtori T.C. jaksaa muistuttaa meitä tietämättömiä asioiden tärkeysjärjestyksestä.
TeeCee:
Nykyiset nopeusrajoitukset on säädetty noin 20 km/h normaalinopeutta alemmiksi, joten pienellä ylinopeudella ajaminen ei taida vaikuttaa juurikaan reaktioaikoihin.
Ei itsesäänselvyyksiä tarvitse todistaa. Kun ihmistä koskevien tapauksien - olkoon ne mitä tahansa - intensiteetti kasvaa, ihmisen on pakko olla valppaampi selvitäkseen tapauksista ilman virheitä. Tämä pätee melkein asiaan kuin asiaan. Ajamisessa se ilmenee siten, että kovemmalla nopeudella ajettaessa tilanteet tulevat nopeammin vastaan, ja aikaa niiden käsittelemiseen on vähemmän. Kuljettajan on pakko olla valppaampi. Sanoohan tavallinen arkijärkikin, että jos ajetaan hevoskärryllä 10 kilometrin tuntinopeudella, ohjaajan ei tarvitse kovin valppaasti tarkkailla ympäristöä. Mutta jos ajetaan samaa tietä kilpa-autolla 200 kilometrin tuntinopeudella, kuljettajan on keskitettävä kaikki huomionsa ajamiseen tai käy huonosti.
Hidas nopeus tekee veltoksi. Kovempi nopeus pitää skarppina. Tätä olen tarkoittanut. Tämä ei tietenkään kumoa sitä luonnonlakia, että suurempi nopeus on vaarallisempi. En ole koskaan väittänyt, etteikö se olisi (jos olen, jättäkää huomioimatta). Olen ainoastaan väittänyt, että valppauden lisääntymisellä on yleensä jokin merkitys eli se lieventää jossakin määrin lisääntyneestä nopeudesta aiheutuvaa riskitason kasvamista. Tämän "alan ihmiset" kiistävät jyrkästi, koska se ei sovi heidän tieteellisiin paradigmoihinsa.
Kun tällä foorumilla usein mainittu ja paljon mainostettu tiede käsittelee liikennettä, keskeinen tekijä eli kuljettaja vakioidaan silloin kun arvioidaan ajonopeuden merkitystä. Kuljettajissa ei nähdä mitään eroja. Heidän oletetaan olevan kuin juuri ajokortin saaneita aloittelijoita ja siis taidoiltaan ja tiedoiltaan samalla tasolla. Liikennetapahtumia tarkastellaan ainoastaan ulkopuolisten tekijöiden eli tässä tapauksessa nopeuden näkökulmasta.
Liikenteen tieteellisessä tutkimuksessa on sitä paitsi yksi arveluttava piirre. Aiheen käsittely muistuttaa marxilaista tiedettä, jossa ideologia antaa kehykset sille, mikä tieteessä voi olla oikea tulos, ja minä on pakko olla väärä tulos. Kun suomalaisia liikennetutkimuksia lukee, törmää tuon tuostakin muutamiin samoihin nimiin. Pieni piiri tietyn ideologian omaavia ihmisiä tutkii asioita keskenään ja viittaa toistensa tutkimuksiin. Yksi useimmin esiintyvä nimi on Summala. Kyseinen tutkija on > esittänyt < Helsingin Sanomissa kiihkeitä lisää kameroita - lisää sakotusta -politiikan kannatuspuheenvuoroja, joten häntä on vaikea pitää puolueettomana tutkijana. En ihmettelisi, vaikka suomalaiset tutkijat paljastuisivat 1960-luvulle jämähtäneiksi kommunisteiksi, jotka vastustivat yksityisautoilua, koska heidän ihannemaassaan Neuvostoliitossakin oli vähän yksityisautoja asukaslukuun verrattuna.
Tässä on hetki sitten tekemäni reaktiotestin tulokset ruutukaappauksena ja ilmaiseen kuvapalveluun siirrettynä. Tiedän, että tällaiset testit ovat epätarkkoja ja siten enemmän tai vähemmän humpuukia, joten tulosta ei missään tapauksessa voi pitää virallisena. Nettiyhteys, hiiri, tietokone ynnä muut seikat todennäköisesti vaikuttavat. Käytin irtohiirtä. Läppärin levyhiirellä voisi ehkä saada paremman tuloksen. Saavatko liikennesääntöjen himonoudattajat oleellisesti parempia tuloksia? Heidänhän on oltava tarkkoina ja kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus vain lipsahda laittoman puolelle.
http://aijaa.com/000059140232.jpg
http://aijaa.com/001359140233.jpg
SO2001:
Ei merkitse mitään että sinun reaktioaikasi on huippuluokkaa, nopeusrajoitukset on asetettu hitaampien ehdoilla ja siitä on vielä vähennetty parikymppiä eli näillä mennään.
Pakkohan ylinopeutta ajettaessa on oltava toinen jalka valmiina jarrulle kun ei tiedä missä ne kytät tulee vastaan tms.
Siksi ajelen useimmin kipurajalla vakkarilla niin ei tarvi paskojakaan välittää muista ja on paljon levänneempi perillä. Ylinopeuden ajo ja jatkuva valppaana olo väsyttää paljon nopeammin kuin kruisailu rauhassa musiikkia kuunnellen ja ilman että nopeusmittarin neulaa tarvii kytätä homona.
Opelixi:
Mainitsetko aluksi vaikka kolme tieosuutta, jossa kuolemat ovat johtuneet noista tekijöistä.
Rattijuopon kaahauksessa muuten potenssimallilla on vahva osuus lopputuloksessa.
Minä olen ainoastaan kysynyt, mistä Tiehallinnon tilastoista olet asian todennut. Et ole suostunut vastaamaan, sen sijaan olet tyytynyt ihmettelemään muita asioita.
Itse en sellaista Tiehallinnon tilastoa ole nähnyt, josta potenssimallin toimivuuden tai toimimattomuuden voisi havaita. Ihan jo pelkästään sellainen perusasia kuin referenssitieto puuttuu niistä.
Ei tilanne siitä mihinkään muutu. Mainitsetko kolme tieosuutta, jossa suurin osa onnettomuuksista (heva) johtuu itsemurhista ja sairaskohtauksista.
Jäljelle jää kaikki muut onnettomuudet. Kuitenkin riippumatta siitä, mitä keskinopeuden alentamisella voidaan vähentää, potenssimalli on taatusti olemassa oleva asia. Sinä olet maallikkona kiistämässä lukemattomien tieteentekijöiden työn tulosta.
Itsemurhia, sairaskohtauksia tai rattijuoppojen kaahailuja ei voida vähentää, mutta henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia silti voidaan keskinopeutta alentamalla vähentää. Sairaskohtausten aiheuttamien onnettomuuksien seuraukset lievenevät, koska törmäysnopeudet alenevat. Myös vastapuolella. Rattijuopotkaat eivät aina määritä nopeuttansa satunnaisgeneraattorin avulla, vaan olosuhteet (liikennevirran nopeus) vaikuttaa siihen.
FARwd:
Paljonko satunnaiset lipsahdukset tyhjällä tiellä vaikuttaa keskinopeuteen? Mistä TeeCee meitä tietämättömiä oikeasti muistuttaakaan?
SO2001:
Itse asiassa tuollaisen reaktiotestin tulos ei osoita mitään kyvystä reagoida liikennetilanteissa. Kuten olen useaan otteeseen asiasta kirjoittanut, todellinen reaktionopeus liikenteessä on monista tekijöistä riippuvainen tulos.
Korjataan nyt aluksi tuo käsittämättömän usein toistuva, mutta täysin virheellinen käsitys. Liikennesääntöjä noudattaakseen ei tarvitse olla kaikki aistit jännitettyinä, ettei nopeus lipsahtaisi laittoman puolelle. Ensinnäkin nopeus on vain yksi osa sääntöjä. Toisekseen sääntöjä noudattava ei aja jatkuvasti laittoman rajalla, vaan jättää hiukan pelivaraa. Veikkaan, että tilanne on paljon vaikeampi laittomasti ajavalla, koska joutuu jatkuvasti ajamaan kiinnijäämisriskin alaisena. Lisäksi laiton ajotapa synnyttää tarvetta huomioida muita enemmän kuin laillisella tavalla ajaessa. Jostain syystä töpeksijöiden määrä tuntuu lisääntyvän sitä enemmän, mitä enemmän sääntöjä itse soveltaa. Olethan tosin perustellut ylinopeuksia juuri hereillä pysymisellä, joten sikäli ajatuksesi tarkkana olemisesta sotii tarkoitustasi vastaan. Mutta mitäpä ei oman toiminnan perustelemiseksi olisi valmis tekemään. Logiikan heittäminen romukoppaan on ehkä helpoin asia.
Väitän siis, että liikennesääntöjen himonoudattajat saavat liikenteessä keskimäärin parempia aikoja kuin säännöistä lipsuvat. Tämän ymmärtää, kun ymmärtää mistä rektionopeus todellisuudessa muodostuu. Mutta se ei ole oleellista, koska liikenneturvallisuuden muodostumisessa maksimaalisella reaktionopeudella on vain pieni merkitys. Siinähän puhutaan sekunnin kymmenyksistä. Kuka tosiaan laskee tuollaisen varaan jotain?
Heitän pienen kysymyssarjan, johon vastaamisen jälkeen asian käsittelyä on huomatavasti mukavampi jatkaa:
Kuinka paljon lujempaa voi esim. 0,2 sekuntia nopeammin reagoiva voi mielestäsi ajaa? Mistä nopeudesta vertailukohta lasketaan ja kenen reaktioaikaan pitää verrata? Millaisen testin perusteella aika määritetään ja onko tulos pätevä seuraavanakin päivänä ja erilaisissa ajotilanteissa?
Kumppani:
Taitaa tosiaan olla syytä määritellä termi uudestaan, kun tähän saakka merkitys on ollut jokseenkin päinvastainen. Mutta sisältyy SO2001:n kommenttiin muutama kiinnostavakin asia.
1. Kokenut ylinopeudella ajava. Jos kaveri on kokenut ja silti käyttää merkittävästi/merkittäviä ylinopeuksia, voisiko tästä päätellä jotain?
2. On varmasti totta, että kokenut ylinopeudella ajava osaa odottaa yllättäviä tilanteita. Niitä syntyy ihan taatusti. Jos kuitenkin oletetaan liikkumisen tarkoituksena olevan jokin muu kuin extremekokemusten haku, mitä yllättävien tilanteiden kohtamisen ennakoimiseksi on syytä tehdä? Pidetäänkö esim. nopeus laittoman puolella maksimaalisen raktioajan turvaamiseksi?
Herbert:
Extremekokemuksia pääsee ihan varmasti kokemaan myös alinopeudella, ellei sekä omaa liikennepelisilmää että hallitse sääntöjä.
Kokenut ylinopeuskuski ei välttämättä ota sen enempää riskejä, vaikka hänen keskinopeus onkin huomattavasti suurempi. Hän ymmärtää, missä tilanteessa rajoituksen ylittäminen ei lisää merkittävää riskiä, ja hän ymmärtää myös hidastaa siellä missä tilanne niin vaatii.
Ainoa tapa kehittyä kokeneeksi ylinopeuskuskiksi ei myöskään ole aloittaa autoiluaan kokemattomana ylinopeuskuskina, ja siis sellaisena, joka ei näitä riskejä ja tilannenopeuksia hallitse. Varovaisesta alinopeuskuskistakin kehittyy ennenpitkää ylinopeuskuski, kun hän alkaa ymmärtää, missä tilanteessa se ei ole tarpeen pilkulleen noudattaa rajoitusta ja että pelkästään rajoituksen noudattaminen ei riitä.
Ainoa tekijä, joka voi estää osaavan alinopeuskuskin kehittymisen taitavaksi ylinopeuskuskiksi, on pilkullinen lain noudattamisen tarve ja poliisin pelko.
Osaamattomien kuskien tapauksessa lienemme yhtä mieltä siitä, että heidän on parempi ajaa ali- kuin ylinopeutta. He eivät tunnista tilanteisiin liittyviä nopeusriskejä, eivätkä välttämättä edes halua myöntää sen tekijän olemassaoloa. Osaamattoman alinopeuskuskin mielestä kaikki ovat luultavasti hulluja kaahareita, jotka ajavat talvinopeusrajoituksella lähes tyhjällä viivasuoralla tiellä sataakymppiä.
Herbert:
Muutama lainaus tutkimuksesta "Autoilijoiden ajonopeudet" vuodelta 2003 (perustuvat osittain 1980-luvun aineistoon).
"Yli 10 kilometrillä nopeusrajoituksen tuntinopeuden rikkoneilla lähes ainoa este ajaa vieläkin kovempaa on pelko kiinnijäämisestä ja rangaistuksesta. Heidän mielestään hitaasti ajaminen on tylsää ja aiheuttaa tunteen liikenteen etenemisen jarruttamisesta. Alle 10 km tunnissa rajoituksen rikkoneet taas kokevat onnettomuusriskin kohoamisen esteenä kovemmalle ajonopeudelle (Spolander 1987)."
"Ajosuorite vaikuttaa siihen, miten usein kuljettajat perustelevat ylinopeutta nopean ajamisen tulemisella tavaksi (?²=28.21, p=0.001). Yli 30 000 km vuodessa ajavista 27 % kertoi nopean ajamisen olevan tapa, alle 5000 km vuodessa ajavista näin sanoi 10 %."
"Myös ajosuorite liittyi ajonopeuksien ylittämisen yleisyyteen (?²=73.94, p=0.001). Yli 30 000 kilometriä vuodessa ajavat kertoivat muita kuljettajia useammin ylittävänsä nopeuksia hyvin usein ja vastaavasti muita kuljettajia vähemmän hyvin harvoin. Alle 5000 kilometriä vuodessa ajavat puolestaan kertoivat muita kuljettajia useammin, etteivät koskaan riko nopeusrajoituksia tai että rikkovat niitä hyvin harvoin (taulukko 1)."
Herbert:
Extreme-kokemuksien hakijoita ei taida olla kovin monta promillea kuljettajista. Ei tavallinen perusylinopeus anna vielä mitään extremeä.
Pari viikkoa sitten eräässä lehdessä oli oikein kuvalla varustettu juttu kaupunginjohtajasta, joka jäi viime kesänä kiinni ylinopeudesta. Jutussa kerrottiin, että kortin lähtö oli lähellä. Kaupunginjohtaja oli ajanut ohitustilanteessa 117 kilometrin tuntinopeutta, kun nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Extreme-kokemusko?
Ei, sillä kyseisellä leveällä ja hyväkuntoisella tiellä oli kymmenien vuosien ajan sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus, joka vasta pari vuotta sitten alennettiin kahdeksaan kymppiin osana uutta liikennepolitiikkaa (nopeudenalennus- ja sakkorahankeräyspolitiikkaa). Tien ominaisuuksiin ja vähäiseen liikennemäärään nähden 117 kilometrin tuntinopeus ei todellakaan tarjoa mitään extreme-kokemusta. Se on tavallista rentoa ja leppoisaa ajamista.
Nopeusrajoituksen alentaminen kyseisellä tieosuudella on johtanut siihen, että ylinopeussakkoja ovat saaneet monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät perinteisesti ole saaneet sakkoja. Vaimoni kertoi, että hänen tuntemistaan ihmisistä lähes kaikki ovat saaneet kyseisellä tiellä ylinopeussakon sen jälkeen kun nopeusrajoitusta alennettiin eli viimeisten parin vuoden aikana. Eräskin seurakunnan naispuolinen työntekijä oli saanut sakot peräkkäisinä päivinä ja toinen seurakunnan naispuolinen nuorisonohjaaja oli menettänyt ajokorttinsa. Kun hyvämaineiset ihmiset papeista kaupunginjohtajiin alkavat saada roppakaupalla ylinopeussakkoja jollakin tieosuudella, se ei johdu yleisestä moraalin rappeutumisesta vaan siitä, että nopeusrajoitus on yksinkertaisesti sairas.
Sen jälkeen kun nopeusrajoitus oli alennettu ihmeteltiin yleisesti sitä, että poliiseja ei juuri näy tien varrella nopeutta valvomassa. Jopa sellainen lapsellinen ajatus esitettiin, että ehkä poliisikin koki nopeusrajoituksen alentamisen huonona asiana eikä sen vuoksi viitsi sakottaa. Tiellä voisi siis vielä huoletta ajaa vanhaa nopeutta - ja monet ajoivatkin. Tiesin jo tuolloin, että ihmiset ovat väärässä. Vähäisellä poliisivalvonnalla pelkästään rohkaistiin ihmisiä ajamaan ylinopeutta, jotta saalista tulisi sitten, kun nopeuksien valvonta toden teolla aloitettaisiin. Ja juuri näin on tapahtunut. Poliisi on kytännyt ja sakottanut aivan raivopäisesti, kun ottaa huomioon tien vähäisen liikennemäärän. Autiolla hiljaisella tiellä illan hämärtyessä ei odota saavansa sakkoa joltakin piilossa nopeuksia mittaavalta poliisipartiolta. Autojen määrä on vähäinen, mutta sakotettavien suhteellinen osuus liikennevirrasta korkea.
Ainoat, jotka tästä touhusta ovat saaneet extreme-kokemuksia, ovat poliisit, ellei nyt sitten ajokortin menettämistä pidetä extreme-kokemuksena. Se on kova rangaistus maaseudulla, jossa ei ole kunnollista julkista liikennettä.
TeeCee: Minun tietääkseni ei kasva. Itsemurhia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi.
Opelixi: "Liikenneturvan mielestä Suomen viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon tulisi jatkossa lisätä tieto siitä, kuinka moni tieliikennekuolema on itsemurha ja kuinka moni on
sairauskohtaus."
"Itsemurhat sisältyvät edellä mainittujen määritelmien perusteella tieliikennekuolemien tilastoon. Ne ovat tieliikenneonnettomuudessa tapahtuneita kuolemia ja henkilö on kuollut onnettomuudessa saamaansa vammaan."
Koska juttusi osoittautui jälleen paskapuheeksi, niin kysyn vielä kerran TeeCee, että kasvaako itsemurhien, sairaskohtauksien ja rattijuoppojen määrä, jos keskinopeus kasvaa?
Jaaha, se alkaa taas. Olet jälleen löytänyt lauseenpätkän joka näyttää tukevan mielipidettäsi ja lopetat lukemisen siihen. Opelixi, uskoisit nyt, tuo ei toimi.
Puhuimme potenssimallin luotettavuudesta, ja sen selvittämiseksi tarvitaan onnettomuuksien nopeustiedot ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat uhriluvut. Kumpaakaan ei löydy tilastokeskuksen luvuista, kuten lähteesi kertoi. Suomessa ne otetaan liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien raporttien pohjalta kerätystä aineistosta.
Jos olisit malttanut lukea lähdettäsi tuon lainaamasi kohdan jälkeen yhden sivun, olisit saanut selville mitä liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien tilastot pitävät sisällään. Lähteesi mukaan tutkinnassa pyritään selvittämään oliko kysymys itsemurhasta. Sitä selvitetään potilastiedoista, kyselemällä omaisilta, onnettomuuden kulun perusteella ja niin edelleen. Jos tieto todetaan riittävän varmaksi, tapaus kirjataan itsemurhaksi.
Ja jos olisit lukenut vielä toisenkin sivun eteenpäin, olisit huomannut että aiemmat puheeni pitävät paikkansa myös sairaskohtauksien osalta.
Sinulla ei ole ollut tapana palata selvittelemään virheitäsi, joten lienee turhaa toivoa että nytkään vastaisit puheistasi. Olisi kuitenkin hyödyllistä selvittää itsellesi, miksi tämäkin asia meni samalla vanhalla kaavalla päin sitä yhtäkin paikkaa. Jos et tunnusta edes itsellesi omia mokiasi, olet kohta taas samassa nolossa tilanteessa. Vaikka et itse siitä välittäisikään, niin tämä on aika kiusallista näin sivusta seuraajankin kannalta katseltuna.
TeeCee 22.11.11 14:31: Pidän edelleen uskottavimpana että itsemurhiksi tiedettyjä tapauksia ei kirjata liikennekuolemiksi. Ihmettelen kovasti kuinka ruotsalaiset pystyvät erottelemaan itsemurhat meitä paremmin. Ehkä he sosiaalisempina ihmisinä jättävät aina itsemurhaviestin?
TeeCee 25.11.11 15:36: "Itsemurhia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi... Jos kuski kuolee kohtaukseensa, se kirjataan luonnolliseksi kuolemaksi, ei liikennekuolemaksi."
Opelixi: Hyvä esimerkki siitä, kuinka TeeCeen usko muuttui kolmessa vuorokaudessa tieteen julistamaksi faktaksi.
Vaikka sinulla näyttää käyvän aina niin päin että omaan päättelyyn perustuva mielipide osoittautuu vääräksi kun asiasta löydetään oikeaa tietoa, niin minulla kävi ainakin tuossa tapauksessa toisin päin. Vielä 22.11. en tiennyt kuinka asia on, joten esitin oman mielipiteeni. Sitten löysin tutkimuksen, josta selvisi miten liikenneonnettomuudet Suomessa todellisuudessa tilastoidaan, ja ilmeni että olin ollut oikeassa. Jos olisin ollut väärässä, olisin kertonut senkin, kun asian oikea laita selvisi.
Opelixi: Eikä päivänselviin tapauksiin tarvita Ruotsissakaan mitään itsemurhaviestiä:
"Vuonna 2010 Ruotsissa poistettiin ensimmäistä kertaa itsemurhakuolemat (yhteensä 17) virallisen tilaston tieliikenteessä kuolleiden määrästä."
Päivänselvät asiat on Suomessakin jätetty pois niistä tilastoista, joiden perusteella tätä väittelyä käydään. Päivänselväksi lasketaan tapaukset, jotka täyttävät kaksi kriteeriä; Ensinnäkin tapauksen täytyy ulkoiselta kulultaan näyttää siltä, että se on tehty tarkoituksella ja ajoneuvo on ollut kuljettajan hallinnassa törmäykseen saakka. Toiseksi kuljettajan taustatiedoista on löytynyt itsemurhaa tukevaa lisätietoa. Eli itsemurhiksi on luokiteltu vain ne tapaukset, jotka täyttivät nämä molemmat kriteerit (ulkoinen kulku ja taustatiedot).
Lainaus on sinun esittämästä lähteestä, jota et itse lukenut.
Herbert: Opelixi löysi TeeCeen lukemattomista kommenteista yhden virheen.
ritsa: Yhden?
Aivan, minkä yhden virheen? Ei Opelixi löytänyt virhettä, hän sekoitti Tilastokeskuksen julkaisemat viralliset onnettomuusluvut ja Liikennevahinkokeskuksen ylläpitämät tilastot. Tilastokeskus laskee mukaan myös itsemurhat, mutta tutkijoiden käyttämässä Liikennevahinkokeskuksen aineistossa ne on eriteltynä, joten itsemurhat eivät sekoita nopeuden ja onnettomuuden seurausten suhdetta. Kiitos ritsa.
ritsa: Koska uskonto on todistettu tieteelliseksi faktaksi tiedeyhteisössä, ei ainakaan vielä mielestäni. Jos yksilön maailmankatsomus perustuu putkiaivoisesti teorioihin ja uskontoon ja vain hyvin löyhästi todellisuuteen, no olet tavallaan oikeassa, jos kaiken näkee toisin mitä oikeasti tapahtuu niin silloin voidaan ehkä sanoa että yksi tosi iso juttu meni väärin.
Jäikö minulta joku kommentti huomaamatta, mistä uskonnosta puhut? Minä puhuin tutkimuksesta Eri liikennemuotojen onnettomuuksien tilastointi ja Opelixin Liikenneturvan sivuilta löytämästä Sirpa Rajalinin artikkelista TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI. Kummankin mukaan Opelixi erehtyi. Ovatko ne uskonnollisia julkaisuja? Mikä uskonto määrittelee kuinka mikäkin asia tilastoidaan mihinkin tilastoon. Ole hyvä ja perustele, et kai vaadi meitä uskomaan pelkkään sanaasi.
Olisiko peräti niin, että (ylinopeuden virkistävään vaikutukseen perustavia kuskeja) voisi kutsua sellaisiksi varsinaisiksi ylinopeususkovaisiksi?
mikahe:
Tuohan on suora tunnustus, että jos "uhkataso" nousisi, niin ainoa "pelisilmän" (voi itku, miten nössö ilmaisu) tarkkaavaisuutta edistävä asia olisi enää kiinnijäämisen pelko. Oleelliset sivuun. Taas alkaisi LP:n tutkailu... Toki asiaa edistää nykyään jo kameratolppakin, jota pitää väistellä.
mikahe:
Onhan se tietysti päivänselvän oleellista, että kuskin tulee seurata muuta liikennettä. Ei siihen silti tarvita ylinopeuksia ja siihen uskovaisten "kicksifiilinkejä"!
Drive kommentoi aiheeseen liittyen tällaisia "viisauksia":
drive:
Aijaa, tämä on siis joku tavoite peräti? Että oikein "kehittymistä"...
drive:
Tuosta tarpeesta noudattaa pilkkua en ole vakuuttunut ollenkaan. Mutta poliisin pelkonne on sitten yhteistä ainakin, vai mitä mikahe?
Driven kommenttia muutenkin mukaillen:
Ylinopeuskuskit eivät välttämättä tunnista tilanteisiin liittyviä nopeusriskejä, eivät etenkään halua myöntää tekijän olemassaoloa. Ylinopeuskuskin mielestä kaikki muut ovat hulluja tientukkoja, oli tilanne mikä hyvänsä.
drive:
Oman kokeneisuuden ja osaamisen korostaminen (kuvitellusti, eikös vanha klisee juuri niin kuulu) on arkkiesimerkki ylinopeususkovaisuudesta Suomessa.
Drive varmaan kuvittelee olevansa kokenut (ylinopeus-)kuski? Milläs muuten vakuutat meidät asiasta? Tai muut liikenteessä olijat? Toistaiseksi ei ole tullut muuta kuin asenteessa tarkistettavaa.
Kumppani:
Miksi haluaisin vakuuttaa leikkipoliisit nopeuteni asiallisuudesta? Ylinopeussakkoja en ole koskaan saanut, enkä kolaria ajanut, mutta silti joudun säännöllisesti leikkipoliisin silmätikuksi. Mitä minun pitäisi vakuuttaa leikkipoliisille ja miksi? Vai onko ongelma sittenkin leikkipoliisin asenteessa?
Vastaa itse kysymykseesi.